52012SC0082

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Oheisasiakirja

Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityjen moottoriajoneuvojen siirtämisen yksinkertaistamisesta sisämarkkinoilla

1.           Ongelman määrittely – Tavoitteet

Moottoriajoneuvot ovat tyypillinen esimerkki älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiassa[1] mainituista pullonkauloista. Nämä ongelmat katsottiin ensimmäisessä Katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen[2] yhdeksi tärkeimmistä esteistä, jota estävät kansalaisia käyttämästä EU:n lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan jokapäiväisessä elämässään. Ne sisältyvät myös komission laatimaan luetteloon sisämarkkinoiden kahdestakymmenestä tärkeimmästä tämän hetken huolenaiheesta[3].

Vaikutusarvioinnissa yksilöidään kaksi keskeistä ongelmaa, joita toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityjen moottoriajoneuvojen rekisteröinnissä ilmenee:

1)      Kun jossain jäsenvaltiossa rekisteröityä moottoriajoneuvoa käytetään säännöllisesti jossain toisessa jäsenvaltiossa, vallitsee epätietoisuus siitä, missä jäsenvaltiossa ajoneuvo olisi rekisteröitävä. Toiseen jäsenvaltioon muuttavat kansalaiset, rajatyöntekijät sekä autovuokraamot ja toisessa jäsenvaltiossa ajoneuvon liisaavat henkilöt joutuvat usein rekisteröimään ajoneuvon alueella, jolla he asuvat tai jolla ajoneuvoja käytetään, vaikka se olisi jo rekisteröity jossain muussa jäsenvaltiossa. Käytettyjen ajoneuvojen kauppiaat, jotka ovat yleensä pk-yrityksiä, joutuvat saman ongelman eteen hankkiessaan ajoneuvoja toisesta jäsenvaltiosta. Myös leasingyrityksillä on rekisteröintiin liittyviä ongelmia, ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa rekisteritodistus on niiden hallussa ja ajoneuvoa käyttää toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut henkilö. Lisäksi autovuokraamot, jotka haluavat siirtää osan autokannastaan lyhyeksi ajaksi toiseen jäsenvaltioon sesonkikysynnän vuoksi, joutuvat yleensä rekisteröimään ajoneuvot kyseisessä jäsenvaltiossa.

2)      Jos ajoneuvo on uudelleenrekisteröitävä toisessa jäsenvaltiossa, hallinnolliset muodollisuudet rekisteröinnin hankkimiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa ovat usein hankalia ja aikaavieviä. Lisätaakka johtuu etupäässä siitä, että vastaanottavan jäsenvaltion rekisteriviranomaisilla on rekisteritodistukseen sisältyviä tietoja lukuun ottamatta vain vähän tai ei ollenkaan tietoa ajoneuvosta. Jos uudelleenrekisteröinti tapahtuisi samassa jäsenvaltiossa, rekisteriviranomaiset voisivat nojautua kansallisten tietokantojen tietoihin. Ajoneuvon uudelleenrekisteröintiin toisessa jäsenvaltiossa liittyy nykyisellään useita hallinnollisia vaiheita ja erilaisia kontrollitoimenpiteitä ja tarkastuksia, kuten vaatimustenmukaisuustodistuksen toimittaminen ja kansalliset katsastukset.

Tämän aloitteen yleisenä tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa poistamalla moottoriajoneuvojen uudelleenrekisteröintimenettelyyn liittyvät hallinnolliset esteet, jotka tällä hetkellä haittaavat tavaroiden vapaata liikkuvuutta.

Aloitteen erityistavoitteina on

· yhdenmukaistaa, sujuvoittaa ja yksinkertaistaa yhdessä jäsenvaltiossa jo rekisteröityjen moottoriajoneuvojen uudelleenrekisteröinnin menettelyjä kansalaisille, työntekijöille, työnantajille, autovuokraamoille, leasingyrityksille ja rekisteröintiviranomaisille;

· tätä kautta vähentää kaikille toimijoille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta heikentämättä tieturvallisuutta tai rikosten ja petosten torjuntaa.

Aloitteen toiminnallisina tavoitteina on

– määrittää, missä jäsenvaltiossa rajojen yli EU:ssa siirtyvä moottoriajoneuvo olisi rekisteröitävä;

– vähentää uudelleenrekisteröintimenettelyihin kuluvaa aikaa;

– vähentää kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa karsimalla uudelleenrekisteröintimenettelyyn tarvittavien asiakirjojen lukumäärää ja helpottamalla kansallisten rekisteröintiviranomaisten välistä tiedonvaihtoa.

2.           Toissijaisuusperiaate

Moottoriajoneuvojen rekisteröinnin rajatylittävät näkökohdat aiheuttavat jatkuvasti ongelmia sisämarkkinoilla. Esimerkiksi unionin tuomioistuin on antanut 17 tuomiota ja määräystä liittyen esteisiin, joita moottoriajoneuvojen rekisteröintiin liittyvät kysymykset ovat aiheuttaneet tavaroiden, palvelujen ja henkilöjen vapaalle liikkuvuudelle.

Yhdessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen moottoriajoneuvojen uudelleenrekisteröintiin kansallisella tasolla liittyvät tämänhetkiset ongelmat ja hallinnollisten sääntöjen väliset erot muodostavat esteen ajoneuvojen vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa. EU:lla on tämän vuoksi oikeus toimia SEUT-sopimuksen 114 artiklan nojalla, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta toisesta jäsenvaltiosta hankituille käytetyille ajoneuvoille, ajoneuvon uuteen asuinjäsenvaltioon siirtäville kansalaisille, työjäsenvaltiossaan rekisteröityä ajoneuvoa käyttäville kansalaisille sekä autovuokraamoille (ja vähemmässä määrin leasingyrityksille), jotka itselleen ja asiakkailleen aiheutuvien rekisteröintivaatimusten vuoksi kohtaavat ongelmia näiden ajoneuvojen rajatylittävässä käytössä. Toissijaisuusperiaate edellyttää, ettei aloitteen yhteydessä tarkastella vaihtoehtoja, jotka koskevat samassa jäsenvaltiossa tapahtuvia uudelleenrekisteröintejä tai moottoriajoneuvon siirtämistä saman jäsenvaltion sisällä.

Julkisen kuulemisen aikana valtaenemmistö sidosryhmistä katsoi, että EU:n tasolla olisi ryhdyttävä toimiin nykyisen tilanteen parantamiseksi. Myös kaikki kuulemiseen osallistuneet viranomaiset kannattivat toimintaa EU:n tasolla.

3.           Toimintavaihtoehdot

Toimintavaihtoehdot laadittiin seuraavista oletuksista lähtien:

· Uuden moottoriajoneuvon ensimmäinen rekisteröinti tapahtuu EU:ssa yleensä hakijan (eli rekisteritodistuksen tulevan haltijan) asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltiossa, vaikka jossain tapauksissa jäsenvaltiossa asuva asiakas hankkii uuden moottoriajoneuvon autokauppiaalta, joka on ensin rekisteröinyt sen jossain toisessa jäsenvaltiossa.

· Jäsenvaltioilla on vapaus harjoittaa verotusoikeuttaan moottoriajoneuvoihin sen alueen perusteella, jolla ajoneuvoa tosiasiallisesti käytetään, tai ajajan asuinpaikan perusteella EU:n lainsäädännön mukaisesti. Esimerkiksi käyttöverot kantaa sen jäsenvaltio, jossa moottoriajoneuvo on rekisteröity, tai se jäsenvaltio, jossa ajoneuvoa ensisijaisesti käytetään.

· Mikään vaihtoehdoista ei koske saman jäsenvaltion sisällä tapahtuvia uudelleenrekisteröintejä eikä moottoriajoneuvon siirtoa saman jäsenvaltion sisällä.

Seuraavassa esitetään toimintavaihtoehdot, joita arvioidaan perusskenaariota vasten (perusskenaariona on rikkomusmenettelyjen käynnistäminen ja tulkitsevien tiedonantojen julkaiseminen).

3.1.        Vaihtoehto 1: Yksi rekisteröinti moottoriajoneuvon koko elinkaaren ajaksi (”yhden rekisteröinnin” periaate)

Tässä vaihtoehdossa moottoriajoneuvo rekisteröidään EU:ssa yhden kerran koko sen elinkaaren ajaksi. Alkuperäinen rekisteröinti säilyy, kunnes ajoneuvo katsotaan romuajoneuvoksi. Alkuperäinen rekisteröinti säilyy siis myös ajoneuvon siirtyessä uudelle omistajalle.

Tällä vaihtoehdolla olisi laajoja kielteisiä vaikutuksia tieturvallisuuteen (katsastukset), tieliikenteen valvontaan, ajoneuvorikollisuuden torjuntaan sekä liikennevakuutusten, käytettyjen ajoneuvojen markkinoiden ja rekisteri- ja käyttöverojen perinnän kannalta. Sillä olisi myönteisiä vaikutuksia muihin kohderyhmiin.

Vaihtoehto 1 poistaisi yrityksille, kansalaisille ja viranomaisille perusskenaariossa aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Säästöt olisivat 1 500 miljoonaa euroa vuodessa. Myös liiketoiminnallisesta tappiosta päästäisiin, koska ajoneuvoa voitaisiin käyttää keskeytyksettä. Tästä aiheutuvat säästöt olisivat 336 miljoonaa euroa vuodessa. Toimintavaihtoehdon myötä poistuisivat myös autonvuokraamoille koituvat erityiset kustannukset (636 miljoonaa euroa), kun moottoriajoneuvoja olisi mahdollista siirtää rajojen yli esteittä.

3.2.        Vaihtoehto 2: Haltija säilyttää rekisteröintinsä EU:n laajuisesti, mutta ajoneuvon siirto uudelle haltijalle edellyttää uutta rekisteröintiä

Tässä vaihtoehdossa jokaisella haltijalla (rekisteritodistuksen haltijalla) säilyy oma rekisteröinti, kunnes ajoneuvo siirtyy toiselle haltijalle. Toisin sanoen ajoneuvoja ei tarvitsisi uudelleenrekisteröidä, kun haltijan asuinpaikka siirtyy toiseen jäsenvaltioon. Tällöin haltijan olisi kuitenkin ilmoitettava asiasta uuden asuinjäsenvaltionsa viranomaisille, joiden olisi puolestaan ilmoitettava rekisterijäsenvaltion vastaaville viranomaisille. Ajoneuvon siirtyminen uudelle haltijalle edellyttäisi sitä vastoin uudelleenrekisteröintiä. Tämä vaihtoehto jaettiin edelleen osavaihtoehtoihin 2a (ei mitään muodollisuuksia), 2b (toiseen jäsenvaltioon muuttavilla säilyisi alkuperäinen ajoneuvorekisteröinti, mutta heidän olisi ilmoitettava uudesta asuinpaikastaan entisen asuinjäsenvaltionsa rekisteriviranomaisille) ja 2c (toiseen jäsenvaltioon muuttavilla säilyisi alkuperäinen ajoneuvorekisteröinti, mutta heidän olisi ilmoitettava uudesta asuinpaikastaan uuden asuinjäsenvaltionsa rekisteriviranomaisille).

Vaihtoehdolla olisi kielteisiä vaikutuksia tieturvallisuuteen (katsastukset), tieliikenteen valvontaan, liikennevakuutuksiin ja ajoneuvoverotukseen. Vaikutukset olisivat myönteisiä valtiosta toiseen muuttavien kansalaisten, rajatyöntekijöiden, leasingyritysten, autovuokraamojen ja rekisteriviranomaisten kannalta ja neutraaleja käytettyjen ajoneuvon markkinoiden ja ajoneuvorikollisuuden torjunnan kannalta.

Arvioidut vuotuiset säästöt olisivat 2 472 miljoonaa euroa (osavaihtoehto 2a), 2 385 miljoonaa euroa (osavaihtoehto 2b) tai 2 343 miljoonaa euroa (osavaihtoehto 2c).

3.3.        Vaihtoehto 3: Rekisteröinti ajoneuvon haltijan jäsenvaltiossa ja yksinkertaistettu uudelleenrekisteröinti

Kun haltijan asuinpaikka siirtyy toiseen jäsenvaltioon tai ajoneuvo toiselle haltijalle toiseen jäsenvaltioon, ajoneuvo olisi uudelleenrekisteröitävä mutta yksinkertaistettua rekisteröintimenettelyä soveltaen. Tämä yksinkertaistettu menettely vähentäisi paperityötä ja tarkastusten lukumäärää, koska käytössä olisi yksityiskohtainen luettelo asiakirjoista, joita voidaan vaatia, sekä nimenomainen kielto vaatia muita asiakirjoja.

Tähän vaihtoehtoon ei ole todettu liittyvän kielteisiä vaikutuksia. Sillä olisi neutraali vaikutus ajoneuvoverotukseen, tieliikenteen valvontaan, tieturvallisuuteen ja liikennevakuutuksiin ja myönteinen vaikutus muihin kohderyhmiin.

Hallintokustannukset vähenisivät, koska vaihtoehto poistaisi uudelleenrekisteröinnin tarvetta ja vähentäisi siihen kuluvaa aikaa ja kustannuksia. Lyhyellä aikavälillä viranomaisten olisi edelleen toteutettava uudelleenrekisteröintimenettelyjä.

Vaihtoehdosta aiheutuvat säästöt olisivat arviolta 1 171 miljoonaa euroa vuodessa.

3.4.        Vaihtoehto 4: Rekisteröinti jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvoa ensisijaisesti käytetään, ja yksinkertaistettu uudelleenrekisteröinti

Tässä vaihtoehdossa moottoriajoneuvo rekisteröitäisiin siinä jäsenvaltiossa, jossa sitä ensisijaisesti käytetään, vaikka rekisteritodistuksen haltija asuisi vakituisesti toisessa jäsenvaltiossa tai olisi sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon. Rekisteröintimenettely olisi kuitenkin vaihtoehdossa 3 käytetty yksinkertaistettu menettely.

Tällä vaihtoehdolla olisi myönteisiä vaikutuksia autovuokraamojen ja tieliikenteen valvonnan kannalta. Vaihtoehdon keskeisenä ongelmana ovat sen epämääräisyys ja tästä mahdollisesti aiheutuvat käytännön vaikeudet erityisesti yksityishenkilöille ja yrityksille, jotka käyttävät ajoneuvoja eri jäsenvaltioissa. Se, mitä ”ensisijaisella käytöllä jatkuvalta pohjalta” ja ”tosiasiallisella käytöllä jatkuvalta pohjalta” tarkoitetaan, olisi täsmennettävä ja määriteltävä tarkasti. Vaihtoehdolla olisi kielteisiä vaikutuksia kansalaisten, rajatyöntekijöiden, työnantajien, leasingyritysten ja ajoneuvoverotuksen kannalta sekä neutraaleja vaikutuksia rekisteriviranomaisten, ajoneuvorikosten torjunnan ja liikennevakuutusten kannalta.

Vaihtoehdosta aiheutuvat säästöt olisivat arviolta 1 171 miljoonaa euroa vuodessa.

3.5.        Vaihtoehto 5: Kansallisten rekisteriviranomaisten välisen sähköisen tiedonvaihdon optimointi

Tässä vaihtoehdossa vastaanottavan jäsenvaltion rekisteriviranomaiset saisivat sähköisesti käyttöönsä moottoriajoneuvoa koskevat tekniset tiedot ja tuoreimmat rekisteritiedot alkuperäjäsenvaltiosta nykyisen EUCARIS-järjestelmän kautta.

Vaihtoehdolla 5 olisi myönteisiä vaikutuksia ajoneuvonsa uuteen asuinmaahansa tuovien kansalaisten, rekisteriviranomaisten, ajoneuvorikosten torjunnan ja käytettyjen moottoriajoneuvojen markkinoiden kannalta. Kielteisiä vaikutuksia ei todettu. Vaikutukset olisivat neutraaleja rajatyöntekijöiden, leasingyritysten, autovuokraamojen, ajoneuvoverotuksen, tieliikenteen valvonnan ja liikennevakuutusten kannalta.

Vaihtoehdosta aiheutuvat vuotuiset säästöt olisivat arviolta 274 miljoonaa euroa.

4.           Vaihtoehtojen vertailu

Hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtäävien eri vaihtoehtojen vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti:

Vaihtoehto || 1 || 2a || 2b || 2c || 3 || 4 || 5

Kansalaiset ja yritykset || 1 400 || 1 400 || 1 359 || 1 360 || 890 || 890 || 133

Viranomaiset || 100 || 100 || 78 || 56 || 776 || 53 || 29

Hallintokustannukset yhteensä (A) || 1 500 || 1 500 || 1 437 || 1 416 || 943 || 943 || 162

Tappio (B) || 336 || 336 || 336 || 336 || 224 || 224 || 112

Kustannussäästöt vuokrauksissa || 418 || 418 || 409 || 407 || 0 || 0 || 0

Vähäisempään kysynnän laskuun liittyvät säästöt || 202 || 202 || 188 || 169 || 0 || 0 || 0

Huippusesonkikysyntään liittyvät säästöt || 16 || 16 || 15 || 15 || 4 || 4 || 0

Lisäsäästöt yhteensä autovuokraamoille (C) || 636 || 636 || 612 || 591 || 4 || 4 || 0

YHTEENSÄ (A+B+C) || 2 472 || 2 472 || 2 385 || 2 343 || 1 171 || 1 171 || 274

Perusskenaario aiheuttaa kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille merkittäviä hallinnollisia ja muita kustannuksia. Tältä kannalta kaikki vaihtoehdot parantaisivat tilannetta merkittävästi ja vähentäisivät kaikille toimijoille aiheutuvia kustannuksia (erityisesti hallinnollista taakkaa).

Vaihtoehtojen laadulliset vaikutukset voidaan tiivistää vertailutaulukossa seuraavasti:

Vaihtoehto || 1 || 2a || 2b || 2c || 3 || 4 || 5

Kohderyhmät ||

Asuinpaikkaa muuttavat kansalaiset || + || + || + || + || + || 0 || +

Käytettyjen ajoneuvojen markkinat || + || 0 || 0 || 0 || + || 0 || +

Rajatyöntekijät || + || + || + || + || + || - || 0

Leasingyritykset || + || + || + || + || + || - || 0

Autovuokraamot || + || + || + || + || + || + || 0

Rekisteriviranomaiset || + || + || + || + || + || 0 || +

Muut vaikutukset ||

Katsastukset || - || - || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Tieliikenteen valvonta || - || - || 0 || 0 || 0 || + || 0

Liikennevakuutukset || - || - || - || - || 0 || 0 || 0

Verotuskysymykset || - || - || - || - || 0 || 0 || 0

Ajoneuvorikosten torjunta || - || 0 || 0 || 0 || + || 0 || +

+ = myönteinen vaikutus - = kielteinen vaikutus 0 = neutraali vaikutus

Taulukosta käy ilmi, ettei yksikään vaihtoehto korjaa kaikkia ongelmia.

Määrällisten ja laadullisten vaikutusten vertailu antaa seuraavat tulokset perusskenaarioon nähden:

Kaikkien vaikutusten vertailu

Vaihtoehto || 1 || 2a || 2b || 2c || 3 || 4 || 5

Säästöt (milj. euroa) || 2 472 || 2 472 || 2 385 || 2 343 || 1 171 || 1 171 || 274

Alustava päätelmä on, että kaikista vaihtoehdoista saadaan merkittäviä säästöjä. Vaihtoehdoista 1, 2a, 2b ja 4 aiheutuisi kuitenkin niiden tuomista säästöistä huolimatta laajoja kielteisiä vaikutuksia erityisesti liikennevakuutusten ja ajoneuvoverotuksen suhteen.

Siksi suositellaan valittavaksi toimintavaihtoehdot, joihin liittyy pelkästään myönteisiä ja neutraaleja vaikutuksia:

· Vaihtoehto 3: Rekisteröinti ajoneuvon haltijan jäsenvaltiossa ja yksinkertaistettu uudelleenrekisteröinti

· Vaihtoehto 5: Kansallisten rekisteriviranomaisten välisen sähköisen tiedonvaihdon optimointi.

Yhdistämällä vaihtoehdot 3 ja 5 saataisiin aikaan suhteellisen suuret säästöt (vähintään 1 445 miljoonaa euroa), minkä lisäksi vaikutukset kaikkiin kohderyhmiin olisivat myönteisiä tai neutraaleja.

Vaikutusarvioinnissa suositellaan sääntelytavaksi asetusta.

5.           Seuranta ja arviointi

Vaikutusarvioinnissa tarkasteltujen ongelmien ratkaisemiseksi ei ole toistaiseksi olemassa johdettua EU:n oikeutta. Niitä koskevat siis vain SEUT-sopimuksen määräykset. Kansalliset järjestelmät ja kansalaisten ja yritysten kohtaamat ongelmat ovat hyvin erilaisia, erityisesti kun kyse ajoneuvoista, jotka on jo rekisteröity jossain muussa jäsenvaltiossa. Sen vuoksi on tärkeää ottaa käyttöön kattava seuranta- ja valvontajärjestelmä luomatta kuitenkaan uusia hallinnollisia rasitteita kansalaisille, yrityksille ja kansallisille rekisteriviranomaisille. Tällä hetkellä ei ole käytössä juuri lainkaan täsmällisiä tilastoja tietyistä kohderyhmistä, joita moottoriajoneuvojen rekisteröintiin liittyvät ongelmat välittömästi koskevat. Tällaisia kohderyhmiä ovat varsinkin kansalaiset, jotka siirtävät ajoneuvonsa rajojen yli, sekä käytettyjen ajoneuvojen markkinat. Tarkkoja lukumääräisiä tilastoja ei ole myöskään toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvaan uudelleenrekisteröintiin liittyvistä vaikeuksista ja sen vaatimasta ajasta. EUCARIS-ohjelmistosovelluksesta saatavia tilastoja voidaan kuitenkin käyttää osviittana.

Käytettäväksi ehdotetaan seuraavia indikaattoreja ja seurantamenetelmiä säädöksen arvioimiseksi neljän vuoden kuluessa sen täytäntöönpanon määräajasta:

Keneen ongelmat kohdistuvat? || Indikaattorit/seurantamenetelmät

Henkilöt, jotka hankkivat käytetyn ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa || – Valitusten lukumäärä – SOLVIT-tapausten lukumäärä – Oikeustapausten lukumäärä – Euroopan kuluttajakeskuksiin tehtyjen pyyntöjen lukumäärä – Uudelleenrekisteröintien ja rekisteristäpoistojen lukumäärä – Julkinen kuuleminen erityisesti hallinnollisista rasitteista

Henkilöt, jotka muuttavat toiseen jäsenvaltioon ajoneuvonsa kanssa

Henkilöt, jotka asuvat osan vuodesta toisessa jäsenvaltiossa

Henkilöt, jotka työskentelevät rajojen yli työsuhdeautolla

Leasingyritykset ja autovuokraamot || Tälle sektorille suunnattu kysely

Kansalliset rekisteriviranomaiset || Kansallisille rekisteriviranomaisille suunnattu kysely

Kaikki kohderyhmät || EUCARIS-tilastot

[1]               KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

[2]               KOM(2010) 603, 27.10.2010.

[3]               Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/strategy/docs/20concerns/publication_en.pdf.