52012PC0396

PERUSTELUT

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1] 28 kohdan mukaisesti Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) voidaan ottaa joustovälineen avulla käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärät.

Rahastosta myönnettävään rahoitustukeen sovellettavista säännöistä säädetään Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1927/2006[2].

Ruotsi toimitti 23. joulukuuta 2011 hakemuksen EGF/2011/015 SE/AstraZeneca EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun AstraZeneca-yritys oli vähentänyt työpaikkoja Ruotsissa.

Tutkittuaan hakemuksen perusteellisesti komissio on tullut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan mukaisesti siihen tulokseen, että asetuksessa säädetyt edellytykset rahoitustuen saamiseksi täyttyvät.

HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ JA ANALYYSI

Keskeiset tiedot: ||

EGR-viitenumero || EGF/2011/015

Jäsenvaltio || Ruotsi

2 artikla || a)

Ensisijainen yritys || AstraZeneca

Toimittajat ja jatkojalostajat || ei ole

Viiteajanjakso || 15.6.2011–5.10.2011

Yksilöllisten palvelujen tarjoamisen aloittamispäivä || 26.10.2010

Hakemuksen päivämäärä || 23.12.2011

Työntekijävähennykset viiteajanjaksolla || 543

Työntekijävähennykset ennen viiteajanjaksoa ja sen jälkeen || 444

Tukikelpoiset työntekijävähennykset yhteensä || 987

Toimenpiteisiin osallistuvien vähennettyjen työntekijöiden määrä || 700

Yksilöllisten palvelujen kustannukset euroina || 6 396 600

EGR:n täytäntöönpanokustannukset euroina[3] || 258 560

EGR:n täytäntöönpanokustannukset prosentteina || 3,9

Kokonaisbudjetti euroina || 6 655 160

EGR:n tuki euroina (65 %) || 4 325 854

1.           Hakemus esitettiin komissiolle 23. joulukuuta 2011, ja sitä täydennettiin lisätiedoin 16. huhtikuuta 2012 asti.

2.           Hakemus täyttää asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan a alakohdassa esitetyt EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset, ja se tehtiin saman asetuksen 5 artiklassa säädetyssä kymmenen viikon määräajassa.

Yhteys työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välillä

3.           Osoittaakseen yhteyden työntekijöiden vähentämisten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan rakenteellisten muutosten välillä Ruotsi toteaa, että lääkeala kärsii yhä enemmän globalisaation vaikutuksista. Lääkealalla on käynnissä huomattavia muutoksia, joilla pyritään säilyttämään alan kilpailukyky vaikeissa toimintaoloissa. Useat yritykset ovat siirtymävaiheessa: uudelleenjärjestelyitä, yhdistämisiä, sulautumisia ja yritysostoja harkitaan kasvukeskusten säilyttämiseksi. Alalla pyritään yhä tiiviimmin etsimään synergiaetuja ja siten hillitsemään kasvavia tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k) kustannuksia.

4.           Globaalit investoinnit ja bioteknologian tutkimus ovat kasvussa ja uusia kilpailijoita tulee Kiinasta, Brasiliasta ja Intiasta. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen näkymät vaihtelevat alueittain. Yhdysvalloissa tutkimus- ja kehitysrahoituksen odotetaan lisääntyvän, Euroopassa harkitaan julkisen talouden säästötoimia, jotka voivat supistaa investointeja useiden vuosien ajaksi, ja suurin osa Aasian maista panostaa edelleen taloudellisesti voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen (osuudet t&k-toimintaan suunnatusta kokonaisrahoituksesta vuosina 2009–2011: Yhdysvallat 34,71–34,0 %, Aasia 33,6–35,3 %, Eurooppa 24,1–23,2 %). Aasian t&k-yhteisöt laajensivat taantuman aikana tutkimus- ja kehitystoimintaa ja lisäsivät siihen suunnattuja investointeja. Maailmanlaajuisesti katsottuna tutkimuksen ja kehittämisen tila EU:ssa on huolestuttava. Valtiot pyrkivät irtautumaan taantumasta ja niiden on tehtävä menoleikkauksia, mikä voi vaikuttaa tutkimukseen ja kehittämiseen myönnettävään julkiseen tukeen[4]. Growth Consulting Company Frost & Sullivan's -yrityksen vuonna 2010 laatiman raportin[5] mukaan 70 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista lääketeollisuuden alan yrityksistä todennäköisesti ulkoistaa tuotannon Aasian maihin. Koska kyseisillä markkinoilla edellytetään, että lääkkeitä testataan paikalliseen väestöön, myös tutkimus- ja kehittämistoiminta Aasian markkinoilla on kasvussa.

5.           Lääketeollisuudelle haasteen asettaa myös rinnakkaisvalmisteiden lisääntyminen tärkeimpien tuotemerkkien patenttien voimassaolon päättyessä. Geneerisiä lääkkeitä valmistava teollisuus on hiljattain käynyt läpi mittavan rakenneuudistuksen. Sulautumiset ja yritysostot ovat keskittäneet yhä kasvavan osan maailmanlaajuisista rinnakkaisvalmisteiden markkinoista alan johtavien toimijoiden käsiin. Geneeriset lääkkeet valmistetaan yleensä matala-palkkaisissa Aasian maissa, ja niiden hinta on noin 10 prosenttia alkuperäisen tuotteen hinnasta patentin umpeuduttua. Tämä vaikuttaa moniin yrityksiin, ja ne joutuvat tekemään leikkauksia. Suuret eurooppalaiset valmistajat keskittyvät kalliiden kliinisten kokeiden tekemiseen sekä markkinointiin ja hyväksymismenettelyihin. Tutkimustoiminta on laskussa.

6.           Useat Euroopan ulkopuoliset maat suunnittelevat lääkkeitä, bioteknologiaa ja lääketieteellistä teknologiaa koskevia biotieteiden ja teollisuuden strategioita. Eurooppalaisten yritysten on mukautettava tuotanto tähän tilanteeseen. AstraZeneca-yritys (jolla oli kolme t&k-keskusta Ruotsissa) seurasi tätä suuntausta ja hyväksyi vuonna 2010 uuden t&k-strategian. Strategiaan kuului muun muassa keskittyminen harvempiin sairauksiin, toimipaikkojen sulkeminen (Lundin ja Uumajan toimipaikat mukaan luettuina) sekä huomattavasti mittavampi ulkoisten resurssien käyttö ulkoistamisen avulla. Maailmanlaajuisen suuntauksen mukaisesti AstraZeneca myös lisäsi t&k-investointeja Kiinassa ja Venäjällä (AZ Kiina on suurin monikansallinen lääketeollisuuden alan yritys Kiinan reseptilääkkeiden markkinoilla; vuonna 2011 AZ ilmoitti avaavansa Predictive Science Centre -tutkimuskeskuksen Pietariin).

Irtisanottujen työntekijöiden määrän ja 2 artiklan a alakohdan mukaisten kriteerien täyttymisen osoittaminen

7.           Ruotsin hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan a alakohdan toimintakriteeriin, joka edellyttää vähintään 500 työntekijän irtisanomista neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuina työntekijät, jotka irtisanotaan sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta.

8.           Hakemuksesta ilmenee, että AstraZeneca irtisanoi neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (15. kesäkuuta 2011–15. lokakuuta 2011) 543 työntekijää. Lisäksi osana samaa joukkoirtisanomismenettelyä ennen viiteajanjaksoa ja sen jälkeen irtisanottiin 444 työntekijää (yhteensä irtisanottuja on 987). Vähennetyt työpaikat on laskettu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan toisen kohdan toisen luetelmakohdan säännösten mukaisesti.

Selvitys työntekijävähennysten ennakoimattomasta luonteesta

9.           Ruotsin viranomaiset katsovat, että koska Ruotsilla on ollut vahva asema lääketieteellisessä tutkimuksessa, AstraZeneca -yrityksen joukkovähentämiset olivat odottamattomia. Vaikka lääkealan tilanteen heikkenemiseen rinnakkaislääkkeiden läpimurron vuoksi oli varauduttu, vaikutukset AstraZeneca-yritykseen olivat odotettua rajummat. AstraZenecan katsottiin olevan vakaa yritys, koska sillä on pitkä ja menestyksekäs historia Ruotsin tutkimussektorin tärkeimpänä toimijana: neljännes biotieteiden alalla työskentelevistä oli AstraZenecan palveluksessa. Lisäksi Ruotsin valtio on jo pitkään ajanut monitieteellisen tutkimuskeskuksen – eurooppalaisen spallaatiolähteen – sijoittamista Lundiin, ja AstraZenecan oli tarkoitus antaa lisäresursseja Lundissa tehtävään tutkimukseen. Koska hengitysteiden sairauksiin ja tulehduksiin käytettävien lääkkeiden tarve on suuri, näiden hoitokeinoihin keskittyvän t&k-toimipaikan sulkeminen Lundissa tuli yllätyksenä.

Tiedot työntekijävähennyksiä tekevistä yrityksistä ja tuen kohteena olevista työntekijöistä

10.         Hakemus koskee yhteensä 987:ää irtisanottua työntekijää, joista 543 irtisanottiin viiteajanjakson aikana ja 444 ennen viiteajanjaksoa ja sen jälkeen. Viimeksi mainitut voidaan kuitenkin ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 a artiklan b kohdan mukaisesti. Ruotsi arvioi, että 700 irtisanottua työntekijää aikoo ottaa vastaan EGR-tukea. Loppujen työntekijöiden arvioidaan löytävän oma-aloitteisesti työtä ilman EGR-tukea tai jäävän eläkkeelle.

11.         Tuen kohteena olevat työntekijät voidaan jaotella seuraavasti:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosenttiosuus

Miehiä || 255 || 36,43

Naisia || 445 || 63,57

EU:n kansalaisia || 689 || 98,43

Muun kuin EU-valtion kansalaisia || 11 || 1,57

15–24-vuotiaita || 1 || 0,14

25–54-vuotiaita || 536 || 76,57

55–64-vuotiaita || 163 || 23,29

Yli 64-vuotiaita || 0 || 0

12.         Näissä ryhmissä on yhteensä seitsemän työntekijää, joilla on pitkäaikaisia terveysongelmia tai toimintarajoite.

13.         Ammattiryhmien mukainen jaottelu on seuraava:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosenttiosuus

211 Fysiikan ja kemian erityisasiantuntijat || 132 || 18,86

213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat || 29 || 4,14

221 Biotieteiden erityisasiantuntijat || 43 || 6,14

311 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat || 84 || 12,00

343 Hallinnolliset toimihenkilöt || 14 || 2,00

411 Sihteerit || 29 || 4,14

822 Kemiantuotteiden prosessityöntekijät || 51 || 7,29

Muut || 318 || 45,43

14.         Ruotsi on vahvistanut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 7 artiklan mukaisesti, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon sekä syrjimättömyyden politiikkaa on sovellettu ja sovelletaan jatkossa EGR:n toteuttamisen eri vaiheissa ja etenkin haettaessa siitä tukea.

Asianomaisen alueen ja sen viranomaisten ja sidosryhmien kuvaus

15.         Asianomaiset yritykset sijaitsevat neljässä yhteensä 290:stä Ruotsin kunnasta. Suurin osa irtisanotuista työskenteli Etelä-Ruotsissa Lundin kaupungissa, mutta irtisanomisia oli myös Pohjois-Ruotsissa sijaitsevassa Uumajan kaupungissa, Södertäljessä pääkaupunkialueella sekä vähäisemmässä määrin Mölndalissa Länsi-Ruotsissa. Skoonen maakunta, jossa Lund sijaitsee, on yksi Ruotsin dynaamisimmista työmarkkina-alueista. Ennustettu kasvu kuitenkin tapahtuu yksityisellä sektorilla ja teollisuussektorin työllisyys pysyy muuttumattomana. Västerbottenin maakunnassa, jossa Uumaja sijaitsee, yrityksille haasteen asettaa sukupolvenvaihdos: yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa. Uumajan paikalliset työmarkkinat ovat kärsineet useista yritysten sulkemisista. Tukholman alueella (sijaitsee Södermanlandin maakunnassa) yksityinen sektori on hallitsevassa asemassa. Ammattitaitoisen työvoiman kysyntä on suurta. Södertäljen kunnassa työttömyysaste on kuitenkin maakunnan korkein, ja kunnan sosioekonominen rakenne on ongelmallinen työmarkkinoiden kannalta. Mölndalin (Länsi-Götanmaan maakunta) työmarkkinat ovat riippuvaisia Göteborgista, missä on vientiteollisuutta ja kansallisesti merkittävää autoteollisuutta. Itse Mölndalissa on useita farmaseuttisiin tuotteisiin ja lääketieteellisen teknologiaan keskittyviä yrityksiä.

16.         Tärkeimmät sidosryhmät ovat Ruotsin julkiset työvoimapalvelut kaikissa asianomaisissa kunnissa, ammattiliitot (Unionen, SACO, IF Metall), uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tukea ja apua antava muutosturvaelimet (Trygghetsrådet) sekä Lundin yliopisto. Muutosturvaelinten omistajia ovat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.

Työntekijävähennysten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai koko maan työllisyyteen

17.         Ruotsin viranomaiset katsovat, että AstraZenecan toimipaikan sulkeminen on suuri rasite Lundille ja vaikuttaa myös koko lääkealaan. Tällainen kehitys aiheuttaa todennäköisesti epätasapainon alueen työmarkkinoilla. Lääkealan työnhakijoiden tilanne heikkeni jo vuosina 2008–2010. Työttömyys kasvoi kaikissa asianomaisissa kunnissa tammikuun 2009 ja marraskuun 2011 välillä: Lundissa 2 467 työttömästä työnhakijasta 3 025:een, Uumajassa 3 725 työttömästä 4 539:ään, Södertäljessä 3 100 työttömästä 5 555:een ja Mölndalissa 1 458 työttömästä 1 663:een.

Rahoitettavaksi tuleva koordinoitu yksilöllisten palvelujen paketti ja sen arvioitujen kustannusten erittely sekä toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa

18.         Ruotsi on laatinut AstraZenecasta irtisanottujen työntekijöiden tukemiseksi toimenpidepaketin, jota ei voisi muutoin käytettävissä olevan tuen turvin toteuttaa samassa laajuudessa. Koska irtisanotut työntekijät ovat suurimmaksi osaksi korkeasti koulutettuja, heitä ei Ruotsin normaalissa työmarkkinapolitiikassa aseteta etusijalle.

Ruotsin ehdottama toimenpidepaketti, johon se hakee EGR:n tukea, on seuraavanlainen:

– Työnhakuneuvonta. Toimenpide koostuu henkilökohtaisista tapaamisista irtisanotun työntekijän kanssa paikallisessa työnvoimapalvelussa, jossa laaditaan henkilökohtainen toimintasuunnitelma ja yksityiskohtainen ansioluettelo. Työntekijä voi saada tuekseen myös henkilökohtaisen työnhakuvalmentajan. Kaikkien tuen kohteena olevien työntekijöiden odotetaan hyödyntävän tätä toimenpidettä.

– Ammatillinen ohjaus. Toimi on suunnattu työnhakijoille, jotka haluavat vaihtaa ammattia, ja siihen kuuluu opastusta avoimista olevista työpaikoista, vaadituista taidoista ja koulutuksesta, harjoitteluohjelmia sekä liikkuvuuteen suunnattuja apurahoja. Noin 300:n tuen kohteena olevan työntekijän odotetaan hyödyntävän tätä toimenpidettä.

– Koulutus ja uudelleenkoulutus. Toimen tarkoituksena on tarjota henkilökohtaista koulutusta uusiin työpaikkoihin tarvittavissa uusissa taidoissa. Tuen kohteena olevien työntekijöiden on vaihdettava ammatti sellaiseen, josta on kysyntää. Tarjolla on laaja valikoima erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Kurssien kesto vaihtelee yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen, keskimääräin kurssit kestävät puoli vuotta. Noin 350:n tuen kohteena olevan työntekijän odotetaan hyödyntävän tätä toimenpidettä.

– Tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Toimi on suunnattu työntekijöille, jotka haluavat perustaa oman yrityksen. He saavat erityisohjausta liiketoimintasuunnitelman laatimiseen ja siihen, miten hakea tarvittavia tukia liiketoiminnan käynnistämiseksi. Henkilöt, jotka päättävät ryhtyä yrittäjiksi, saavat verolainsäädäntöä, kirjanpitoa, työnlainsäädäntöä, työterveyttä ja -turvallisuutta sekä ympäristökysymyksiä koskevaa koulutusta. Noin 70:n tuen kohteena olevan työntekijän odotetaan hyödyntävän tätä toimenpidettä.

– Työnhakuavustuksia tarjotaan aktiivisiin toimiin osallistuville työntekijöille. Avustuksia maksetaan keskimäärin kuuden kuukauden ajan kutakin ”aktiivipäivää” kohden. Arviolta 300:lle tuen kohteena olevalle työntekijälle tarjotaan tätä toimenpidettä.

– Liikkuvuusavustukset kattavat matkakustannukset, ja niitä maksetaan muiden tukien lisäksi. Arviolta 150:lle tuen kohteena olevalle työntekijälle tarjotaan näitä tukia.

– Ikääntyneiden työntekijöiden kannustustoimenpiteet. Toimiin kuuluu asiantuntijuusfoorumin perustaminen ikääntyneille yhteistyössä maakuntavaltuuston ja Lundin yliopiston kanssa. Yrityksen perustamisesta kiinnostuneita henkilöitä tuetaan laajamittaisella koulutuksella ja markkinoinnilla. Arviolta 100:n tuen kohteena olevan työntekijän odotetaan hyödyntävän tätä toimenpidettä.

19.         EGR:n täytäntöönpanokustannukset, jotka sisältyvät hakemukseen asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan mukaisesti, kattavat valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvontatoimia. Ruotsi aikoo laatia esittelyjulisteita ja muuta tiedotusmateriaalia sekä järjestää konferenssin toimista tiedottamiseksi.

20.         Ruotsin viranomaisten esittämät yksilölliset palvelut ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa määriteltyihin tukikelpoisiin toimiin. Ruotsin viranomaiset arvioivat näiden palvelujen kokonaiskustannuksiksi 6 396 600 euroa ja EGR:n täytäntöönpanoa koskeviksi kustannuksiksi 258 560 euroa (= 3,9 prosenttia kokonaismäärästä). EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 4 325 854 euroa (65 prosenttia kokonaiskustannuksista).

Toimet || Tuen kohteena olevien työntekijöiden arvioitu lukumäärä || Arvioidut kustannukset tuen kohteena olevaa työntekijää kohti (euroa) || Kustannukset yhteensä (EGR ja kansallinen yhteisrahoitus) (euroa)

Yksilölliset palvelut (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan ensimmäinen kohta)

Työnhakuneuvonta || 700 || 81 || 56 700

Ammatillinen ohjaus || 300 || 540 || 162 000

Koulutus ja uudelleenkoulutus || 350 || 9 000 || 3 150 000

Tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen || 70 || 7 170 || 501 900

Työnhakuavustukset || 300 || 7 170 || 2 151 000

Liikkuvuusavustukset || 150 || 500 || 75 000

Ikääntyneiden työntekijöiden kannustustoimenpiteet || 100 || 3 000 || 300 000

Yksilöllisten palvelujen kustannukset yhteensä || || 6 396 600

EGR:n täytäntöönpanokustannukset (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmas kohta)

Valmistelutoimet || || 91 803

Hallinnointi || || 91 190

Tiedotus ja mainonta || || 50 000

Valvontatoimet || || 25 567

EGR:n täytäntöönpanokustannukset yhteensä || || 258 560

Arvioidut kokonaiskustannukset || || 6 655 160

EGR:n rahoitusosuus (65 % kokonaiskustannuksista) || || 4 325 854

21.         Ruotsi vahvistaa, että edellä kuvatut toimenpiteet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia ja että käytössä on toimenpiteitä, joilla estetään rahoituksen päällekkäisyys.

Päivämäärät, jolloin yksilöllisten palvelujen tarjoaminen kyseisille työntekijöille aloitettiin tai on tarkoitus aloittaa

22.         Ruotsi aloitti EGR:n osarahoitusta varten ehdotettuun koordinoituun pakettiin sisältyvien yksilöllisten palvelujen tarjoamisen asianomaisille työntekijöille 26. lokakuuta 2010. Tästä päivämäärästä alkaa sen vuoksi tukikelpoisuusaika, joka koskee kaikkea EGR:stä mahdollisesti myönnettävää tukea.

Menettelyt työmarkkinaosapuolten kuulemiseksi

23.         Ruotsin julkisella työvoimapalvelulla on suunnitellut vähennykset tiedossaan ja se on jatkuvasti yhteydessä työnantajaan, ammattiliittoihin ja muihin sidosryhmiin. Invest in Skåne -järjestö teki aloitteen hakemuksen laatimisesta ja oli mukana hankkeen valmistelussa. Lundin työvoimapalvelu oli säännöllisesti yhteydessä AstraZenecan yritysverkostoon. Kolme merkittävintä ammattiliittoa osallistui hakemusta koskeviin keskusteluihin. Yritysjohdon ja ammattiliittojen TRR Trygghetsrådet-elin osallistuu ohjausryhmään.

24.         Ruotsin viranomaiset vahvistivat, että kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

Tiedot toimista, jotka ovat pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla

25.         Ruotsin viranomaisten hakemuksessa esitettiin seuraavat tiedot asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklassa säädettyjen perusteiden täyttymisestä:

· vahvistettiin, ettei EGR:stä saatavalla rahoitustuella korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuualaan kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

· osoitettiin, että suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen;

· vahvistettiin, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista EU:n rahoitusvälineistä.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

26.         Ruotsi on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustukea hallinnoi Ruotsin julkinen työvoimapalvelu, joka on nimetty hallinto- ja maksuviranomaiseksi. Hankkeen kirjanpidon tarkastaa sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka on Ruotsin julkisen työvoimapalvelun alainen erillinen elin.

Rahoitus

27.         Ruotsin hakemuksen perusteella ehdotetaan, että EGR:stä myönnetään yksilöllisten palvelujen koordinoidulle paketille (mukaan luettuna EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset) 4 325 854 euroa, joka on 65 prosenttia kokonaiskustannuksista. Komission ehdotus rahastosta maksettavasta osuudesta perustuu Ruotsin toimittamiin tietoihin.

28.         Ottaen huomioon EGR:stä myönnettävän rahoitustuen enimmäismäärän asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti samoin kuin määrärahojen uudelleenkohdennusten osalta käytettävissä olevan liikkumavaran komissio ehdottaa, että EGR:n varoja otetaan käyttöön koko edellä mainittu määrä, joka kohdennetaan rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 a.

29.         Ehdotettu rahoitustuen määrä jättää yli 25 prosenttia EGR:lle varatusta vuosittaisesta enimmäismäärästä käytettäväksi vuoden viimeisinä neljänä kuukautena, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 12 artiklan 6 kohdassa edellytetään.

30.         Esittämällä tämän ehdotuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi komissio aloittaa yksinkertaistetun kolmikantamenettelyn 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti varmistaakseen molempien budjettivallan käyttäjien hyväksynnän sekä EGR:n käyttötarpeelle että tarvittavalle määrälle. Komissio pyytää sitä budjettivallan käyttäjää, joka ensimmäisenä hyväksyy tämän ehdotuksen asianmukaisella poliittisella tasolla, ilmoittamaan aikomuksistaan toiselle budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä ei hyväksy ehdotusta, järjestetään muodollinen kolmikantakokous.

31.         Komissio esittää erikseen siirtopyynnön asiaa koskevien maksusitoumusmäärärahojen kirjaamiseksi vuoden 2012 talousarvioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti.

Maksumäärärahojen lähteet

32.         Käsillä olevan hakemuksen kohteena olevat 4 325 854 euroa katetaan EGR-budjettikohdan määrärahoista.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2011/015 SE/ AstraZeneca, Ruotsi)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[6] ja erityisesti sen 28 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006[7] ja erityisesti sen 12 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[8]

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, on perustettu lisätuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa.

(2)       EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että 1 päivän toukokuuta 2009 ja 30 päivän joulukuuta 2011 välillä toimitettujen hakemusten johdosta tukea voidaan myöntää myös työntekijöille, jotka on vähennetty maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena.

(3)       Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.

(4)       Ruotsi esitti 23 päivänä joulukuuta 2011 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi AstraZeneca-yrityksen työntekijävähennysten vuoksi ja toimitti sitä täydentäviä lisätietoja 16 päivään huhtikuuta 2012 asti. Hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen komissio ehdottaa, että varoja otetaan käyttöön 4 325 854 euroa.

(5)       Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen antamiseksi Ruotsin hakemuksen perusteella,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) otetaan käyttöön 4 325 854 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2012 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[2]               EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[3]               Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti.

[4]               2011 Global R&D Funding Forecast, www.rdmag.com

[5]               "Dynamics in the Pharma and Biotech Industry", Frost & Sullivan, 2010, www.frost.com

[6]               EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[7]               EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[8]               EUVL C […], […], s. […].