21.6.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 181/7

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Saarten erityisongelmat” (oma-aloitteinen lausunto)

2012/C 181/03

Esittelijä: José María ESPUNY MOYANO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 20. tammikuuta 2011 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Saarten erityisongelmat.

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 7. maaliskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 28. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 129 ääntä puolesta ja 4 vastaan 8:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Saarialueilla on yhteisiä pysyviä ominaisuuksia ja erityispiirteitä, jotka erottavat ne selvästi manneralueista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa todetaan, että saarialueilla on todellisia haittatekijöitä, joihin on kiinnitettävä erityishuomiota. ETSK katsoo kuitenkin, että on jatkettava työskentelyä sellaisen tarkoituksenmukaisen strategian laatimiseksi, jossa saarialueiden erityistarpeet otetaan huomioon.

1.2   ETSK katsoo, että EU:n käyttämä saaren käsitteen määritelmä on epätarkoituksenmukainen, minkä vuoksi sitä tulisi tarkistaa ja ajantasaistaa ottaen huomioon sellaisen laajentuneen Euroopan unionin uusi todellisuus, johon kuuluu saarijäsenvaltioita. Aiemmissa lausunnoissaan (1) ETSK on suosittanut tämän määritelmän muuttamista, ja se toistaa jälleen kerran suosituksensa.

1.3   Muuttoliikeilmiöt, ikääntymiseen liittyvät ongelmat ja väestökato vaikuttavat erityisesti saariin. Nämä tilanteet voivat johtaa kulttuuriperinnön katoamiseen, ekosysteemien heikentymiseen tai vakaviin taloudellisiin seurauksiin (jotka kohdistuvat työllisyyteen, nuoriin jne.).

1.4   Tiettyjen saarten on vastattava haasteeseen, joka aiheutuu niiden väestön muuttamisesta vauraammille alueille, ja toisille saarille saapuu maahanmuuttajia, jotka antavat panoksensa paikalliseen talouskehitykseen. Eräille saarille puolestaan saapuu niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi niin paljon maahanmuuttajia, että saarten vastaanottokapasiteetti ylittyy.

1.5   ETSK:n näkemyksen mukaan on ehdottoman välttämätöntä parantaa kulkuyhteyksiä saarille sekä niiden välisiä yhteyksiä. Koska kulkuyhteydet ovat ratkaisevan tärkeä seikka saarialueiden houkuttelevuuden lisäämiseksi, tavaroiden ja henkilöiden kuljetus- ja matkustuskustannuksia on supistettava soveltamalla alueellisen jatkuvuuden periaatetta sekä parantamalla asetusta (ETY) N:o 3577/92.

1.6   Maatalous, eläintenkasvatus ja kalatalous, jotka muodostavat tärkeän osan paikallista elinkeinoelämää ja jotka ruokkivat toimituksillaan valtaosaa maatalouselintarviketeollisuudesta, ovat herkkiä aloja syrjäisen sijainnin, yksiköiden pienuuden ja tuotannon niukan monipuolistamisen sekä ilmasto-olosuhteiden vuoksi.

1.7   Näiden syiden vuoksi saarialueiden maatalouselintarviketeollisuus on heikko, eikä sen ole helppo kilpailla mannermaalta tai unionin ulkopuolisista maista tulevien tuotteiden kanssa, mikä puolestaan johtaa alkutuotannon aseman heikkenemiseen entisestään.

1.8   ETSK suosittaa, että saaria pidetään YMP:ssä vuoristoalueiden tapaan epäsuotuisina alueina ja saaristoluonteeseen kiinnitetään erityishuomiota rahoituskysymyksissä.

1.9   Monilla eurooppalaisilla saarilla matkailusta on tullut keskeinen tekijä paikallisväestön, sen identiteetin, perinteiden, kulttuuriarvojen ja maiseman säilymisen kannalta. Matkailutoiminta on synnyttänyt talouskasvua ja lisännyt työllisyyttä sekä monipuolistanut merkittävästi elinkeinopohjaa matkailuun liittyvien palvelujen avulla. Saarten talous on kuitenkin tullut liian riippuvaiseksi matkailusta, minkä vuoksi olisi tarpeen monipuolistaa alaa matkailua täydentävällä toiminnalla, joka edistäisi saarten talouskehitystä nykyisen kaltaisissa kriisitilanteissa, jotka vaikuttavat voimakkaasti matkailuun.

1.10   ETSK yhtyy Euroopan parlamentin kehotukseen luoda kestävän rannikko- ja merimatkailun strategiaa koskevan komission aloitteen puitteissa samanlaisia erityisstrategioita saaria, vuoristoalueita ja muita herkässä asemassa olevia alueita varten, kuten EP:n 27. syyskuuta 2011 antamassa päätöslauselmassa (2) esitetään.

1.11   ETSK:n näkemyksen mukaan saarilla on vaikeuksia osallistua EU:n tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin ohjelmiin sisämarkkinoiden pienuuden sekä tutkimukseen ja kehitykseen käytettävissä olevien rakenteiden rajallisen kapasiteetin vuoksi. Lisäksi ETSK pitää hyvin tärkeänä, että EU auttaa edelleen saaria tieto- ja viestintäteknologian kehittämisessä, tukee tutkimus- ja kehitysrakenteiden luomista ja edistää saarten pk-yritysten osallistumista tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin ohjelmiin tarpeen mukaan rakennerahastojen avustuksella.

1.12   Euroopan energiapolitiikassa tulisi saarialueiden osalta asettaa etusijalle toimitusvarmuus, kehitystyön rahoittaminen, sellaisten hankkeiden toteuttaminen, joilla tuotetaan energiaa käyttämällä uutta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä, sekä tehokkaan energiankäytön edistäminen suojellen samalla ympäristöä ja luontoa.

1.13   EU:n tulisi sisällyttää veden niukkuus samoin kuin suolanpoisto merivedestä ja muut vedenkeruuseen ja -toimitukseen liittyvät tekniset mahdollisuudet aluepolitiikkaan ja ottaa samalla huomioon saarialueiden erityisluonne.

1.14   ETSK pitää hyvin tärkeänä kehittää erityisiä jatkuvan koulutuksen ohjelmia eri aloilla työskenteleviä saarten työntekijöitä varten. Tällöin tulee kiinnittää erityishuomiota matkailualaan, joka on yksi merkittävimmistä taloudellisen toiminnan aloista saarialueilla. Ohjelmat tulisi rahoittaa Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta jäsenvaltioiden, institutionaalisten tahojen ja yhteiskunnallis-taloudellisten toimijoiden tuella.

1.15   Yleissivistävällä ja ammatillisella koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella on keskeinen rooli Euroopan unionin taloudellisessa ja sosiaalisessa strategiassa Lissabonin prosessin ja Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. ETSK kehottaa ottamaan huomioon saarialueiden erityispiirteet sen varmistamiseksi, että kaikkien ihmisten mahdollisuudet koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kaikilla alueilla otetaan huomioon jäsenvaltioiden strategioissa.

1.16   ETSK kannustaa toteuttamaan toimia, jotka esitetään kaikkien jäsenvaltioiden opetusministerien ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten hyväksymässä, Euroopan ammattikoulutuksen yhtenäistämistä koskevassa Bruggen tiedonannossa.

1.17   ETSK kehottaa Euroopan komissiota perustamaan erityisen ”yksiköiden välisen ryhmän” saaria varten tai tarpeen mukaan sisällyttämään saaret jo olemassa oleviin muihin yksiköiden välisiin ryhmiin.

1.18   ETSK kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että saarialueet voivat hyötyä uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen (2014–2020) sisältyvistä erityissäännöksistä ja että nämä alueet otetaan huomioon erityisissä aluekehitysohjelmissa, jotka soveltuvat paremmin niiden erityispiirteisiin. Tulisi harkita mahdollisuutta lisätä EU:n yhteisrahoituksen määrää saarten kehityksen kannalta ensisijaisilla aloilla.

1.19   Kun otetaan huomioon, että Eurooppa 2020 -strategiassa määritetään EU:n tulevat toimet, ETSK pitää tarpeellisena tutkia strategian vaikutuksia saarialueisiin sekä sitä, miten se auttaa lieventämään saariasemaan liittyviä haittatekijöitä.

Koska matkailutoiminta on saarilla kausiluonteista, ETSK kehottaa komissiota ja Euroopan parlamenttia viemään eteenpäin sosiaalista matkailua koskevaa Calypso-hanketta, kuten se on jo todennut lausunnossaan ”Innovointi matkailualalla: saarten kestävän kehityksen strategian määritteleminen” (3). Työmarkkinaosapuolet tulee kutsua mukaan prosessiin, kun otetaan huomioon ohjelman mahdolliset vaikutukset matkailualalla ja kerrannaisvaikutukset muilla toiminta-aloilla.

2.   Johdanto

2.1   Saarialueet

2.1.1   Eurostatin määritelmän mukaan saaria ovat kaikki alueet, jotka täyttävät seuraavat viisi kriteeriä:

—	pinta-alan tulee olla vähintään yksi neliökilometri

—	saaren on sijaittava vähintään kilometrin päässä mantereelta

—	saarella tulee asua pysyvästi vähintään 50 asukasta

—	saari ei saa olla pysyvästi yhteydessä mantereeseen

—	saarella ei saa olla EU:n jäsenvaltion pääkaupunkia.

2.1.2   Saaren käsitteen määrittelyssä tulee viitata Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 33 artiklaan: ”Hallitustenvälinen konferenssi katsoo, että 174 artiklassa tarkoitetuilla saaristoalueilla voidaan tarkoittaa myös kokonaisia saarivaltioita edellyttäen, että tarvittavat edellytykset täyttyvät.”

2.1.3   Kuten ETSK toteaa jo aiemmassa lausunnossaan (4), tässä määritelmässä ei oteta huomioon sellaisen laajentuneen Euroopan unionin uutta todellisuutta, johon kuuluu saarijäsenvaltioita.

2.1.4   Edellä mainitun määritelmän mukaan 14:llä (5) EU:n 27 jäsenvaltiosta on alueellaan saaria. Niiden merkitystä on arvioitava EU:n eri saarilla asuvien asukkaiden suuren lukumäärän pohjalta; heitä on noin 21 miljoonaa. Heidän osuutensa on noin neljä prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n kokonaisväestöstä.

2.1.5   Saarialueilla on yhteisiä pysyviä ominaisuuksia ja erityispiirteitä, jotka erottavat ne selvästi manneralueista.

2.1.6   Kaikilla EU:n saarilla on tiettyjä erityispiirteitä, jotka erottavat ne muista alueista. EU:n saarialueiden yhteiset tekijät ovat kuitenkin niiden yksittäisiä eroja leimallisempia, ja ennen kaikkea niillä on suuri merkitys liikenteen, ympäristön, matkailun ja keskeisten julkisten palveluiden saatavuuden kannalta.

2.1.7   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklaan sisältyy uusi kohta, jonka mukaan ”kiinnitetään erityistä huomiota [– –] vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin”.

2.1.8   Artiklan myötä on alettu tunnustaa yleisesti, että saarialueilla on todellisia haittatekijöitä, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

3.   Saarialueiden väestötilanne

3.1   Muuttoliikeilmiöt, ikääntymiseen liittyvät ongelmat ja väestökato vaikuttavat erityisesti saariin.

3.2   Eräitä saaria ja saarialueiden osia uhkaa nykyisin vakava väestökato työikäisen väestön, pääasiassa nuoren väestönosan, poismuuton, alueen asukkaiden ikääntymisen tai vaikeiden ilmasto-olojen vuoksi. Tämä tilanne voi johtaa kulttuuriperinnön katoamiseen ja ekosysteemien heikentymiseen.

3.3   Toiset saaret taas sijaitsevat maantieteellisesti unionin ulkorajoilla, minkä vuoksi ne joutuvat ottamaan vastaan vastakkaiseen suuntaan kulkevia väestövirtoja ja ovat alttiita unionin ulkopuolisista maista peräisin olevalle laittomalle maahanmuutolle, joka osoittautuu usein suhteettomaksi niiden vastaanottokapasiteettiin nähden.

3.3.1   Joillakin saarilla on kehittymässä äärimmäisiä humanitaarisia hätätilanteita, ja niitä tulee kohdella Euroopan unionin solidaarisuuden periaatteen mukaisesti; sen mukaan tulee jakaa edelleen operatiivista taakkaa yhdistämällä valtioiden ja unionin resursseja.

3.3.2   ETSK on ehdottanut muissa lausunnoissaan, että Dublinin asetusta tulee muuttaa yhteisen turvapaikkapolitiikan puitteissa, jotta voidaan edistää turvapaikanhakijoiden liikkuvuutta EU:n sisällä.

3.4   Toisaalta eräille saarille on myös asettunut asumaan suuri määrä ulkomaalaisia, joilla on suuri ostovoima ja jotka osaltaan edistävät taloudellista ja sosiaalista kehitystä paikallistasolla, mutta joiden vaikutuksesta kiinteistöjen hinnat kohoavat siinä tapauksessa, että asuntomarkkinat ovat kylläiset, mikä vaikeuttaa vähemmän vauraan paikallisväestön mahdollisuuksia hankkia asunto.

4.   Kulkuyhteydet ja saaristoluonne

4.1   Eräät saarialueiden rajoitteista johtuvat alueellisesta epäyhtenäisyydestä ja syrjäisestä sijainnista. Nämä haittatekijät ilmenevät korkeampina kuljetus- ja matkustus-, jakelu- sekä tuotantokustannuksina, epävarmempina toimituksina sekä suurempien varastojen ja varastointikapasiteetin tarpeena.

4.2   Tästä osoituksena on täysi riippuvuus meri- ja lentoliikenteestä. Saarialueet ovat näin ollen muita alueita epäsuotuisammassa asemassa hyödyntäessään EU:n yhtenäismarkkinoiden – joka on kilpailuun perustuvien taloudellisten suhteiden yhtenäinen alue – etuja, kun kyse on yritystoiminnan mittakaavan muuttamisesta innovoinnin mahdollistamiseksi sekä suurtuotannon etujen ja ulkoisten etujen saamiseksi.

4.3   Tämän vuoksi on tärkeää muistuttaa, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa EU:n aloitteessa ilmaliikenteen hallinnan mekanismeja voitaisiin tarkastella soveltamalla erityistä lähestymistapaa, jolla pyritään varmistamaan, että kulkuyhteydet saarialueille ja niiltä pois toimivat aina.

4.4   Ei tule unohtaa Islannissa sijaitsevan Eyjafjallajökull-tulivuoren tuhkapilven syntymisestä aiheutunutta tilannetta, joka vaikutti laajoihin alueisiin Euroopan ilmatilassa huhti- ja toukokuussa 2010 ja pakotti sulkemaan monia lentoasemia Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja jopa Etelä-Euroopassa.

4.5   Suurin ongelma ei ollut niinkään matkailijoiden saapumisen keskeytyminen vaan se, että jo saarella olevat eivät päässeet palaamaan kotimaihinsa, sekä epävarmuus ongelman jatkumisen kestosta.

4.6   Tämä erityistapaus osoittaa saarialueiden erityisen haavoittuvuuden tällaisissa tilanteissa, sillä vaikka Euroopan ilmatilan sulkeminen koski lähes koko Eurooppaa, se vaikutti enemmän (kielteisesti) asianomaisiin saarialueisiin.

4.6.1   Toinen huomionarvoinen seikka on lentoliikenteessä kerättävä hiilidioksidivero, jota komissio suunnittelee otettavaksi käyttöön vuodesta 2012 lähtien. Jos vero otetaan lopulta käyttöön, komission tulisi luoda saarialueita varten erityiskäytäntö, sillä ne ovat hyvin riippuvaisia lentoliikenteestä. Vero pahentaisi entisestään saarten saariasemaan liittyviä haittatekijöitä.

4.7   Kulkuyhteydet ovat ratkaisevan tärkeä seikka saarialueiden houkuttelevuuden lisäämisessä. Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T) on sisällyttävä todellinen multimodaaliliikennepolitiikka, jota on sovellettava myös saariin. Luomalla meri- ja ilmaliikenteen käytäviä Manner-Euroopan ja saarten välille rahoittamalla kiinteitä ja siirrettäviä infrastruktuureja voidaan osaltaan edistää tavoitteen saavuttamista.

5.   Maatalous ja kalastus

5.1   Saarten maatalous, eläintenkasvatus ja kalatalous ovat tärkeä osa paikallista elinkeinoelämää ja vaikuttavat varsinkin työllisyystilanteeseen, ja ne myös tukevat merkittävällä tavalla paikallista maatalouselintarviketeollisuutta, joka on saarten teollisen tuotannon tärkein osa.

5.2   Saarten maa- ja kalatalous ovat kuitenkin äärimmäisen haavoittuvia aloja pääasiassa syrjäisen sijainnin, yksiköiden pienuuden ja tuotannon niukan monipuolistamisen, paikallismarkkinoista riippuvaisen aseman, paikallismarkkinoiden pirstaleisuuden sekä ilmasto-olosuhteiden vuoksi. Kaikki tämä heijastuu saarialueiden maatalouselintarviketeollisuuteen, joka on riippuvainen saarten omista tuotteista. Maatalous- ja kotieläintuotannon heikkous tekee myös saarten maatalouselintarviketeollisuudesta heikkoa.

5.2.1   Kaikki nämä tekijät heikentävät huomattavasti saarten kilpailukykyä suhteessa mantereen ja unionin ulkopuolisten maiden tuotantoon.

5.3   Paikallinen maatalous on lisäksi erittäin riippuvainen ulkomaailmasta niin toimitettaessa raaka-aineita ja tuotantopanoksia kuin pidettäessä tuotteita kaupan, koska alueet sijaitsevat maantieteellisesti hyvin kaukana toimituslähteistä ja markkinoista.

5.4   Saarten maataloustuottajat kilpailevat siis eriarvoisesti muiden alueiden tuottajien kanssa. Paikallisten tuottajien tulisi saada tarvittavaa tukea, jotta saarialueiden maatalous olisi yhdenvertainen muiden alueiden kanssa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi hyödyntämällä saarilla YMP:n erityisvälineitä ja edistämällä nykyistä enemmän paikallista tuotantoa ja hankkimalle sille nykyistä enemmän arvostusta.

5.5   Kun hyväksytään saariasemaan liittyvien haittatekijöiden lieventämiseen tähtääviä erityistoimia tällä alalla, paras ratkaisu on erityinen lainsäädäntöohjelma. Tämä pätee alkutuotantoon, joka on saarille erityisen tärkeää. Euroopan kalatalousrahastossa on varauduttu erityistoimiin ainoastaan syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla.

5.6   Sama pätee yhteisen maatalouspolitiikan suoran tuen järjestelmiin. YMP:n suoran tuen järjestelmien, maaseudun kehittämisen ja maaseuturahaston viimeaikaisissa uudistuksissa ei ole otettu huomioon saaristoluonnetta.

6.   Sisämarkkinat ja matkailu

6.1   Saarialueiden pieni koko verrattuna mannermaan alueisiin vaikuttaa merkittävästi niiden tuotantoon ja markkinoiden rakenteeseen. Näiden alueiden tuotantorakenteen suurin osa muodostuu pienyrityksistä ja mikroyrityksistä, jotka ovat haavoittuvammassa asemassa kuin suuret yritykset.

6.2   Matkailu on ollut ja on edelleen monien saarialueiden talouden perusresurssi. Alueiden lukuisista eroista huolimatta monilla eurooppalaisilla saarilla matkailusta on tullut keskeinen tekijä paikallisväestön, sen identiteetin, perinteiden, kulttuuriarvojen ja maiseman säilymisen kannalta.

6.3   Matkailutoiminnan vakiintuminen saarialueilla on synnyttänyt talouskasvua ja lisännyt työllisyyttä sekä monipuolistanut merkittävästi niiden elinkeinopohjaa matkailuun liittyvien palvelujen avulla. Se on myös mahdollistanut paikallisten perinteiden ja kulttuurin sekä luonnonalueiden ja nähtävyyksien elvyttämisen ja suojelemisen.

6.4   Vaikka matkailu on kaiken kaikkiaan ollut selvästi myönteinen tekijä, tulee myös tunnistaa sen kielteiset vaikutukset tietyille saarialueille. Niitä ovat muun muassa työsuhteiden epävarmuus, kausiluonteisuus, työntekijöiden alhainen ammattitaito, laajamittainen kiinteistökeinottelu ja paikallisväestön elinkustannusten nousu. Se on synnyttänyt myös vakavia vedensaantiongelmia ja aiheuttanut vaikeuksia tarjota väestölle peruspalveluita (jätehuolto, terveydenhuolto jne.) sekä tuonut muassaan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Saarten talous on nykyään hyvin riippuvainen matkailusta, minkä vuoksi olisi tarpeen monipuolistaa alaa muullakin kuin vain matkailua täydentävällä toiminnalla, joka edistäisi saarten talouskehitystä nykyisen kaltaisissa, matkailuun voimakkaasti vaikuttavissa kriisitilanteissa.

6.5   SEUT-sopimuksen hyväksymisen myötä on nimenomaisesti tunnustettu matkailun merkitys EU:lle. Vuoden 2010 kesäkuussa komissio antoi tiedonannon (6), jolla luodaan uudet puitteet koordinoiduille toimille Euroopan unionin sisällä, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä ja eurooppalaisen matkailun kestävän kehityksen valmiuksia. Tämän seikan tunnustaminen tarjoaa tilaisuuden parantaa Euroopan matkailualan kilpailukykyä, ja se tukee näin osaltaan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiaa.

6.6   Euroopan parlamentti pitää 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman (7) 55 kohdassa ”myönteisenä komission aloitetta strategian kehittämiseksi kestävää rannikko- ja merimatkailua varten, ja kehottaa laatimaan vastaavia erityisstrategioita saaria, vuoristoja ja muita herkkiä alueita varten”.

7.   Tutkimus, kehitys ja innovointi

7.1   Innovoinnilla on talouspolitiikassa keskeinen merkitys sekä EU:n tasolla – Lissabonin ja Eurooppa 2020 -strategian myötä – että aluetasolla, kun otetaan huomioon kasvavat julkiset investoinnit tutkimukseen, yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä ”innovatiivisimpien alojen” (esim. liikenne, energia, ympäristöystävälliset teollisuudenalat) tukemiseen. Tämä koskee myös palveluita ja erityisesti niitä, jotka edellyttävät tiettyä osaamista tai pätevyyttä, minkä katsotaan olevan ominaista useimmille matkailualan toimille (esim. majoitus, ateriapalvelut, kiinteistöala).

7.2   Tietoyhteiskuntaa ja uutta teknologiaa tulee edistää ja vahvistaa, sillä ne ovat keinoja monipuolistaa toimintaa ja tukea osaamista saarilla. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen vähentää eristyneisyyttä ja parantaa liikkeenjohdon prosesseja ja järjestelmiä ja suhteita ulkopuolisiin, mikä auttaa parantamaan kilpailukykyä ja tuottavuutta.

7.3   Saarialueiden suurin vaikeus niiden pyrkiessä kehittämään innovointikykyään piilee yritysrakenteen heikkoudessa, koulutustasossa, Euroopan markkinoille pääsemisessä, tutkimusinfrastruktuureihin investoimisen vähäisyydessä jne. Saarialueiden innovointia tulee tarkastella laajasta näkökulmasta, joka kattaa muun muassa prosessoinnin, markkinointimenettelyt sekä liikkeenjohdon ja sen toiminnan organisoinnin innovatiiviset tekniset ratkaisut. Saarten yritysten tulee asettaa tavoitteekseen tuotantokapasiteettinsa ja tuotteidensa laadun parantaminen sekä se, että niiden pääsy Euroopan markkinoille helpottuu ja niillä on samanlaiset kilpailuedellytykset kuin Euroopan unionin manneralueilla.

7.4   Toisaalta tulee korostaa, että saarilla on vaikeuksia osallistua EU:n tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin ohjelmiin. Markkinoiden pienuuden sekä tutkimuksen ja kehityksen käytettävissä olevien rakenteiden rajallisen kapasiteetin vuoksi niiden on paljon vaikeampi osallistua ohjelmiin.

8.   Energia ja vesi

8.1   Koska saaret ovat hyvin riippuvaisia polttoaineiden tuonnista, energiakustannusten vaihtelut vaikuttavat saarialueisiin muita alueita enemmän.

8.2   Euroopan energiapolitiikassa tulisi saarialueiden osalta asettaa etusijalle toimitusvarmuus, kehitystyön rahoittaminen, sellaisten hankkeiden toteuttaminen, joilla tuotetaan energiaa käyttämällä uutta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä, sekä tehokkaan energiankäytön edistäminen suojellen samalla ympäristöä ja luontoa.

8.3   Sähkön tuotantoa, varastointia ja jakelua tarvitaan paitsi ensisijaisen energiantarpeen täyttämiseen myös meriveden suolanpoistoon, joka voisi ratkaista juomaveden saannin monilla saarilla.

8.4   Koska saaret ovat pieniä ja pääasiassa kallioisia, valtaosalla saarista on niukat vesivarat. Tämä hidastaa talouskehitystä (ja haittaa erityisesti matkailua) sen lisäksi, että sillä on vaikutuksia terveyteen, maatalouteen ja eläintenkasvatukseen.

9.   Koulutus ja työllisyys

9.1   Tuoreen Euroislands-tutkimuksen (8) mukaan inhimillinen pääoma on tärkeä kysymys Euroopan saarilla ja erityisesti Välimeren alueella. Koulutustaso on erityisen matala myös niillä saarilla, joilla bruttokansantuote on korkea ja joilla on yliopisto. Pohjoismaiden saarilla inhimillinen pääoma on muita paremmin valmistautunut vastaamaan uusiin haasteisiin, mutta myös siellä perinteisten ammattien muuntaminen on haasteellista.

9.2   Yleissivistävällä ja ammatillisella koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella sekä useampien vieraiden kielten oppimisella on tärkeä rooli Euroopan unionin taloudellisessa ja sosiaalisessa strategiassa Lissabonin prosessin ja Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Jäsenvaltioiden strategioiden kulmakivenä tulee olla, että varmistetaan kaikkien ihmisten mahdollisuudet koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kaikilla alueilla. Työntekijöiden vähäisyys ja palvelujen laajan valikoiman tarve edellyttävät saarten asukkaiden ammatillista monipuolisuutta. Tämä tavoite voidaan saavuttaa EU:n rahoittamien tarkoituksenmukaisten ammatillisen koulutuksen ohjelmien avulla.

10.   Aluepolitiikka

10.1   Aluepolitiikka on unionin tärkein väline, jolla autetaan saarialueita selviytymään rakenteellisista rajoitteistaan ja hyödyntämään kehitys- ja kasvupotentiaaliaan. Tätä politiikkaa tulee kuitenkin tehostaa, jotta saaret, jotka ovat erottamaton osa Euroopan yhtenäismarkkinoita, voivat saada niistä mahdollisimman suuren hyödyn sekä taloudellisessa että sosiaalisessa mielessä.

10.2   Saarialueet ovat yleisesti ottaen heikommassa asemassa kuin manneralueet. Saaristoluonne ei kuulu unionin alue- ja koheesiopolitiikan asialistan kärkeen. Lisäksi laajentuminen on muuttanut ratkaisevasti näiden unionin politiikkojen ensisijaisuusjärjestystä, mikä ei ole ollut suotuisaa saaristoluonnetta koskeville unionin politiikoille.

10.3   On luotava yhdennetyt puitteet, joilla vastataan tehokkaasti Euroopan saarten rajoituksiin. Sen vuoksi on tarpeen, että toimenpiteitä ja politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa saariin, edeltää aina asianmukainen vaikutustenarviointi samoin kuin syrjäisten alueiden osalta; näin vältettäisiin kielteiset vaikutukset ja ristiriidat ja vahvistettaisiin alueellista koheesiota. Vaikutustenarviointi on erityisen tarpeellinen liikenne-, ympäristö ja energiapolitiikan tapauksissa.

10.4   Ohjelmakaudella 2007–2013 asukaskohtaista BKT:tä on käytetty ainoana indikaattorina määritettäessä alueiden tukikelpoisuutta aluepolitiikan tavoitteiden puitteissa. Tämä indikaattori jättää huomiotta sen, että koheesio on paljon laajempi ilmiö ja kattaa sosiaaliset, ekologiset, alueelliset ja muut, innovaatioon ja koulutukseen liittyvät tekijät. Uusien indikaattorien, jotka perustuvat merkityksellisempiin tilastotietoihin, tulisi tarjota tarkka kuva saarten kehitystasosta ja riittävästi tietoa pysyvistä maantieteellisistä haittatekijöistä kärsivistä alueista.

10.4.1   Näin ollen Eurooppa 2020 -strategian viiteindikaattorit tulisi sisällyttää viitearvojen joukkoon, samaan tapaan kuin unionin yleisessä poliittisessa kehyksessä.

10.5   Vaikka ohjelmakaudella 2007–2013 saaret on todettu kelpoisiksi osallistumaan rajatylittävään yhteistyöhön, enintään 150 kilometrin aluerajojen välisen etäisyyden kriteeri on aiheuttanut sen, että nykyään kolme saaristoa (Kykladit, Hebridit ja Baleaarit) ovat jääneet määritelmän ulkopuolelle.

10.6   ETSK kehottaa luopumaan etäisyyskriteereistä (150 km), kun saaria luokitellaan reuna- alueiksi, jotka ovat oikeutettuja rajatylittävien yhteistyöohjelmien rahoitukseen koheesiopolitiikkaan kuuluvan Euroopan alueiden välisen yhteistyön tai Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa.

10.7   On asianmukaista kiinnittää erityishuomiota alueisiin, joihin vaikuttaa yhden sijasta useampi 174 artiklassa tarkoitettu haittatekijä; niitä ovat esimerkiksi vuoristoiset ja erittäin harvaanasutut saaret. Sama pätee saaristoihin, joilla vallitsevat ”kaksin- tai moninkertaiset saariolosuhteet”. Nämä alueet kärsivät pirstaleisuudesta ja rajallisesta maantieteellisestä koosta johtuvista lisähaitoista. Mainittakoon myös monien rannikkoalueiden saarten tilanne, sillä ne kärsivät erittäin pienten saarten luonteesta johtuvista vakavista haitoista. Kaiken tämän vuoksi saaristoluonteen aiheuttamat rajoitukset korostuvat ja estävät usein tiettyjen palvelujen tarjoamisen väestölle.

10.8   Näin ollen saarilla tulee noudattaa lähestymistapaa, jossa on yhdistetty eri politiikkoja, sekä horisontaalisesti (tarkastellaan monialaisesti alueisiin vaikuttavia politiikkoja kuten YMP:tä, YKP:tä, valtiontukia jne.) sekä vertikaalisesti (yhdistetään alueellinen, valtakunnallinen ja unionin ulottuvuus). Tämän lähestymistavan tulisi myös heijastaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen uusia poliittisia suuntaviivoja sekä eräitä tärkeiksi katsottuja osa-alueita, joihin kuuluvat esimerkiksi energia ja ilmasto, EU:n ulkoinen ulottuvuus sekä oikeus- ja sisäasiat (9).

11.   Saarialueiden vahvuudet ja houkuttelevuus

11.1   Esponin puitteissa tehdyn Euroislands-tutkimuksen (10) päätelmien mukaisesti korostetaan, että saarten vahvuuksia tarkasteltaessa tärkeimmät suhteelliset edut ovat elämänlaatu ja saarten luonnon- ja kulttuuriperintö. Saarilla on paljon luonto- ja kulttuuripääomaa ja voimakas kulttuuri-identiteetti. Tässä on kuitenkin tärkeä rajoite, sillä luonnon- ja kulttuuriperintö ovat korvaamattomia mutta eivät uusiutuvia.

11.2   Tämän tutkimuksen suositusten mukaan uusi viestintä- ja tietotekniikka heikentää saarilla saariluonteen kielteisiä vaikutuksia (pieni mittakaava ja eristyneisyys). Uusi teknologia voi myös hyödyttää pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja palveluja, kuten koulutusta ja tutkimusta, terveys-, tiedotus- ja kulttuuripalveluja ja muuta luovaa toimintaa. Muut teknologian muutokset (uusiutuvan energian uusien muotojen kehittäminen, luonnonvarojen osittaisen korvaamisen teknologiat, edistys liikennealalla jne.) voivat lieventää saariluonteen aiheuttamia rajoitteita.

11.3   Saarialueilla on lukuisia esimerkkejä hyvistä käytänteistä:

—

Yritysmaailman aloitteet: Monet saarten maataloustuotteet ja saarilla valmistetut tuotteet (elintarvikkeet ja juomat) ovat pystyneet huolimatta niiden suhteellisen korkeista hinnoista vastaamaan Euroopan unionin sisäiseen ja maailmanlaajuiseen kilpailuun (paikallisten tuotantopanosten ja perinteisten tuotantomenetelmien) laadukkuuden ja/tai niiden ainutlaatuisuuden ja tuotemerkin luomisen ansiosta.

—	Ilmastonmuutoksen ja saaristoluonteeseen liittyvien erityisongelmien kaltaisten yleisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi luodut aloitteet: esimerkkeinä uusiutuvista lähteistä peräsin olevasta energiantuotannosta mainittakoon Kykladit, Samsø, Skotlanti, Gotlanti, Bornholm, Kanariansaaret jne.

---

(1)  ”Parempi integroituminen sisämarkkinoihin saarten yhteenkuuluvuuden ja talouskasvun avaintekijänä”, EUVL C 27, 30.2.2009, s. 123, ja ”Innovointi matkailualalla: saarten kestävän kehityksen strategian määrittäminen”, EUVL C 44, 11.2.2011, s. 75.

(2)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”, EUVL C 376, 22.12.2011, s. 44, ja Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (2010/2206 (INI)).

(3)  EUVL C 44, 11.2.2011, s. 75.

(4)  ”Parempi integroituminen sisämarkkinoihin saarten yhteenkuuluvuuden ja talouskasvun avaintekijänä”, EUVL C 27, 3.2.2009, s. 123, kohta 2.2.

(5)  Espanja, Irlanti, Ranska, Tanska, Italia, Suomi, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Kreikka, Alankomaat, Malta, Kypros, Viro ja Portugali.

(6)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet, COM(2010) 352 final.

(7)  Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (2010/2206 (INI)).

(8)  Tutkimus ”Euroislands – saarten kehitys – Euroopan saaret ja koheesiopolitiikka” (eurooppalainen Espon 2013 -ohjelma).

(9)  Osa-alueet on yksilöity komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”, COM(2010) 700 final.

(10)  Tutkimus ”Euroislands – saarten kehitys – Euroopan saaret ja koheesiopolitiikka” (eurooppalainen Espon 2013 -ohjelma).

---