17.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 139/51

—

tukee kehotusta edistää monialaisten taitojen ja erityisesti yrittäjyystaitojen kehittämistä.

—

pitää olennaisen tärkeänä siltojen rakentamista arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen sekä virallisen koulutuksen välille. Toisen asteen opinto-ohjelmien kehittämisessä kohdennetaan liian usein huomio tiedon hankkimiseen sen sijaan, että keskityttäisiin ymmärryksen vahvistamiseen sekä keskeisten taitojen oppimiseen ja sellaisten taitojen kehittämiseen, joita tarvitaan nykymaailmassa pärjäämiseen.

—

katsoo, että tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa on välttämätöntä tunnustaa julkisten ja yksityisten investointien yhdistämisen tarve koulutusalalla. Kokonaisvaltaisesti osallistava politiikka ei ole vain tärkeää, se on välttämätöntä.

—

korostaa, että monikielisyyteen ja medialukutaitoon liittyvien opetustarpeiden erityisluonne ja nopeasti muuttuvat opetusohjelmat edellyttävät investointeja opetuslaitteisiin, laaja-alaisia kumppanuuksia ja jatkuvaa ajan hermolla pysymistä. Tieto- ja viestintätekniikka on avannut valtavia mahdollisuuksia oppimistulosten parantamiseen.

—

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen jatkaa ehdotetun ”Koulutuksen uudelleenajattelu” -strategian eteenpäin viemistä yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja ajaa uudistuksia yhteisymmärryksessä. Komitea vahvistaa olevansa kiinnostunut tekemään jatkossakin yhteistyötä Euroopan komission ja muiden kumppaneiden kanssa tällä alalla.

Esittelijä

Fiona O'LOUGHLIN (IE, ALDE), Kildaren kreivikunnanvaltuutettu ja Mid Eastin aluevaltuutettu

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin

COM(2012) 669 final

1.

suhtautuu myönteisesti tiedonantoon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” (1), sillä se on ajankohtainen ja arvokas panos käynnistettäessä uutta prosessia nykyaikaisten ja tehokkaiden koulutusjärjestelmien kehittämiseksi.

2.

katsoo kuitenkin, että otsikko ”Koulutuksen uudelleenajattelu” edellyttää laajempaa näkökulmaa kuin tiedonannossa on omaksuttu eikä aktiivisen kansalaisuuden, henkilökohtaisen kehittymisen ja hyvinvoinnin tavoitteita saa sivuuttaa, vaikka taitojen vahvistaminen onkin tarpeen työllistettävyyden ja kasvun edistämiseksi ja 2000-luvun haasteisiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ikääntymiseen tai maahanmuuttoon, vastaamiseksi.

3.

korostaa, että koulutuksen uudelleenajattelua koskevassa tiedonannossa asetetaan koulutuksen ja koulutusjärjestelmien poliittiset painopisteet seuraaviksi vuosiksi – jolloin myös kasvatus on otettava huomioon erottamattomana osana nuorten koulutusta – ja pyritään saamaan jäsenvaltiot kiinnittämään jälleen huomiota

—   laatuun– oikeanlaiset taidot työpaikan tarpeisiin

—   saatavuuteen– millaiset uudistukset parantavat koulutuksen tehokkuutta ja osallistavuutta ja edistävät elinikäistä oppimista

—   rahoitukseen– millä varoin ja kenen kanssa uudistukset tulisi toteuttaa, kun pohditaan toimia, joita tarvitaan, jotta voidaan hyödyntää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien potentiaalia kasvun ja nuorisotyöllisyyden edistäjinä. Nämä näkökohdat vastaavat jäsenvaltioille talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla annettuja maakohtaisia suosituksia.

4.

antaa arvoa komission pyrkimyksille parantaa ja uudistaa yrittäjyyskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen käsitteitä ja kehotukselle osoittaa enemmän pitkäkestoisia investointeja koulutukseen globaalin talouden asettamiin haasteisiin ja taitojen kysynnässä tapahtuneisiin muutoksiin vastaamiseksi ja sitä kautta kasvun aikaansaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi.

5.

korostaa, että komission tiedonannossa kehotetaan perustavanlaatuiseen muutokseen koulutuksessa: katseet olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän oppimistuloksiin eli opiskelijoiden omaksumiin tietoihin, taitoihin ja kykyihin. Komitea korostaa koulutuksen motivoivaa ja sisällöllistä perustehtävää, joka on luoda edellytykset jatkuvaan oppimiseen.

6.

katsoo, että koulutuksessa vietetty aika on huono oppimisen mittari. Paljon ratkaisevampia kuin koulutuksen kesto ovat koulutuksen kiinnostava ja relevantti sisältö sekä motivoivat ja tehokkaat oppimistavat ja -ympäristöt. Lisäksi komitea korostaa, että luku- ja laskutaidoissa, taloudellisen osaamisen perusteet ja digitaalinen lukutaito mukaan luettuina, on vielä merkittävästi parantamisen varaa ja yrittäjyystaitoja ja aloitekykyä on kehitettävä ja vahvistettava. On ilmeisen tarpeellista analysoida ja tutkia eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tuntijakaumia ja -määriä ja optimoida ne oppilaiden todellisia oppimistuloksia silmällä pitäen.

7.

on samaa mieltä OECD:n 21. toukokuuta 2012 julkaiseman osaamisstrategian toteamuksesta, että osaamisesta on tullut 2000-luvun maailmanvaluutta. ”Valuutan” arvon määrittelevät sen käyttökelpoisuus ja potentiaali kehittyä. Ilman asianmukaista investointia taitoihin ihmiset ajautuvat yhteiskunnan marginaaliin, teknologinen edistys ei tuo talouskasvua eivätkä maat pysty enää kilpailemaan yhä enemmän tietoon perustuvassa globaalissa yhteiskunnassa. Valuutan arvo laskee kuitenkin sitä mukaa kun työmarkkinoiden vaatimukset muuttuvat ja ihmiset unohtavat käyttämättä jääneet taitonsa tai eivät onnistu hankkimaan uusia taitoja elinikäisessä oppimisprosessissa.

8.

kehottaa ottamaan huomioon, ettei osaamista myöskään voida automaattisesti muuntaa työpaikoiksi ja kasvuksi. OECD:n strategiassa kehotetaan edistämään tasa-arvoa koulutusmahdollisuuksissa. Epätasa-arvoisuuden lisääntyessä monilla elämänaloilla koulutus voi auttaa kaventamaan tätä kuilua. Komitea katsookin, että tasa-arvon parantaminen taitojen kehittämisessä on sekä yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista että taloudellisesti tuloksellista. Lisäksi tutkimuksissa on jo kauan sitten osoitettu, että tasa-arvo ja koulutuksen laatu eivät ole toisensa poissulkevia, päinvastoin: OECD-maiden parhaat koulutusjärjestelmät ovat niitä, joissa laatu ja tasa-arvo yhdistyvät.

9.

korostaa tässä lausunnossa käytetyn koko koulutusjärjestelmän huomioon ottavan lähestymistavan arvoa ja pitää tärkeänä muistuttaa politiikasta saadun näytön ja hyvien käytäntöjen hyödyntämisen tärkeydestä muotoiltaessa ehdotuksia toimiksi ja uudistuksiksi, jotka ovat tarpeen järjestelmien muuttamiseksi nykyistä tehokkaammiksi, joustavammiksi ja merkityksellisemmiksi. Komitea painottaa samalla koulutuksen yleistä tehtävää, sen roolia sosiaalisen osallisuuden varmistamisessa ja tuen tarvetta kaikilla tasoilla: EU-, valtio-, paikallis- ja aluetasolla.

10.

tukee kehotusta edistää monialaisten taitojen ja erityisesti yrittäjyystaitojen kehittämistä. Komitea katsoo, että samalla kun pyritään vastaamaan tiede-, teknologia-, tekniikka-, matematiikka-, tutkimus- ja innovointitaitojen suureen kysyntään, on ensin varmistettava, että kaikki oppivat keskeiset perustaidot, muun muassa digitaalisen lukutaidon ja taloudellisen osaamisen perusteet. On välttämätöntä, että eurooppalaisten koulutusjärjestelmien opetussuunnitelmiin sisällytetään yrittäjyystaidot, joista monet ovat kiinteästi yhteydessä emotionaalisiin taitoihin ja valmiuksiin.

11.

korostaa, että oppimisen kaikilla tasoilla tulisi tähänastista paljon enemmän käyttää tiimi-, ryhmä- ja verkosto-oppimista, sillä työelämä on vain pieneltä osin yksin työskentelyä ja ongelmien ratkaisemista yksin. Kaikessa toiminnassa hyvä tiimiytyminen perustuu aina siihen, että eri henkilöiden tiedot, taidot ja persoonallisuus sopivat hyvin yhteen ja täydentävät toisiaan.

12.

on samaa mieltä siitä, että ammatillisen koulutuksen ja erityisesti kaksiosaisen järjestelmän (duaalijärjestelmän), johon sisältyy työssäoppimista, tulee olla arvostettu ja keskeinen osa koulutusjärjestelmää. Nuorisotyöttömyys on usein alhaisempaa maissa, joissa on pitkälle kehittyneet kaksiosaiset koulutusjärjestelmät. Silti yli puolessa jäsenvaltioista alle 50 prosenttia oppijoista on ammatillisessa koulutuksessa. Jäsenvaltioita kehotetaankin kehittämään huippuosaamista ammatillisessa koulutuksessa ja pitämään huolta siitä, että tarjonta vastaa paikallisten työmarkkinoiden tarpeita, sekä ottamaan yritykset tähän tiiviisti mukaan. Esimerkiksi lyhyet tutkinnot aloilla, joilla on osaamisvajetta, voivat korjata ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa ja saada aikaan todellisia työllisyysvaikutuksia. AK korostaa, että maa- ja aluekohtaiset olosuhteet ja tarpeet on otettava huomioon korkealaatuisia ammatillisen koulutuksen kaksoisjärjestelmiä kehitettäessä. Komitea ehdottaa myös koeohjelmien käynnistämistä edistämään oppisopimuskoulutusta ja parantamaan ammatillisen koulutuksen yhteyttä työelämään niiden valtioiden koulutusjärjestelmissä, joissa duaalijärjestelmät ovat kehittymättömiä.

13.

on tyytyväinen siihen, että 15. helmikuuta 2013 kokoontunut koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto tunnusti asianmukaisesti yrittäjyyskoulutusstrategian tarpeen oppilaitosten tasolla, ja odottaa, että jäsenvaltiot ryhtyvät tämän pohjalta pian konkreettisiin toimiin.

14.

pitää yrittäjyyskasvatusjärjestelmien kehittämistä ja toteuttamista tärkeänä kaikkialla Euroopassa. Komitea katsoo, että erityisesti tulee pyrkiä vähentämään järjestelmien kehittämisessä ilmeneviä eroja ja huomattavia vaihteluja, jotka tulivat ilmi vuonna 2008 tehdyssä, yrittäjyyttä korkea-asteen koulutustasolla käsitelleessä kyselyssä ja jotka vahvistettiin Budapestissa vuonna 2011 järjestelyssä korkean tason konferenssissa.

15.

korostaa, että opiskelijoiden mahdollisuus saada yrittäjyyskasvatusta vaihtelee ja määritetään usein oppilaitoksen tasolla. Komitea pitää opettajia ja kouluttajia tärkeinä mielipiteen-muokkaajina, mutta samaan aikaan on koulun tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa korjattava puutteellisia käsityksiä siitä, mitä yrittäjyyskasvatukseen kuuluu ja miten sitä tulisi opettaa. Näin ollen komitea katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi yhteistyössä oppilaitosten ja yritystuista vastaavien tahojen kanssa sisällyttää yrittäjyyskasvatusta perusasteen, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen opetussuunnitelmiin.

16.

korostaa avaintaitoja koskevan eurooppalaisen viitekehyksen merkitystä: yrittäjyyskasvatus on viitekehyksessä tunnustettu erittäin tärkeäksi osa-alueeksi. Komitea katsookin, että opettajien kouluttamiseen yrittäjyystaitojen alalla on syytä kiinnittää erityistä huomiota mutta myös yrittäjien ja oppilaiden välistä arkioppimista tulisi edistää laajasti.

17.

kehottaa paikallisia ja alueellisia koulutuksen järjestäjiä ja opetusjärjestelmää tarjoamaan nykyistä yksilöllisempää (virallista ja epävirallista) opetusta erilaisille kohderyhmille, joita koulutetaan yrittäjiksi tai jotka haluavat kehittää yritystään. Euroopan yrittäjyysalueiden hyvistä käytännöistä voidaan saada tähän inspiraatiota. Alueiden komitean Euroopan yrittäjyysalue -tunnustus on hyvä esimerkki ja osoitus siitä, että alueet voivat kehittää pienin kustannuksin tulevaisuuteen suuntautuneita strategioita, joissa keskitytään yrittäjyystaitojen parantamiseen erityisesti nuorten parissa ja autetaan siten luomaan uutta yrittäjien ja työpaikkojen sukupolvea.

18.

panee merkille, että vaikka vieraiden kielten osaaminen on yksi määräävimmistä tekijöistä oppimisen ja ammatillisen liikkuvuuden sekä työllistettävyyden kannalta kotimaassa ja ulkomailla, tiedonannossa todetaan, että kielten oppimisen tulokset ovat Euroopassa heikkoja: vain neljä kymmenestä oppilaasta saavuttaa ensimmäisessä vieraassa kielessä itsenäisen kielenkäyttäjän tason eli pystyy käymään yksinkertaista keskustelua. Huono kielitaito onkin merkittävä este työntekijöiden vapaalle liikkumiselle ja EU:n yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle. Tämä on ongelma erityisesti alueilla, joilla kansalaiset asuvat lähellä naapurimaan rajaa, jonka toisella puolella puhutaan eri kieltä. Kieltenoppimisen katsotaan olevan paljon tehokkaampaa varhaisessa iässä. Samoin keskinäisen ymmärryksen edistäminen ja Euroopan kansalaisuuden kehittyminen edellyttävät kontakteja jo varhaisesta iästä lähtien.

19.

toteaa edistystä jo tapahtuneen, mutta katsoo koulutusjärjestelmillä olevan vielä käyttämätöntä potentiaalia, jonka avulla ne voisivat täyttää paremmin tehtävänsä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä ja edistää Euroopan hyvinvointia esimerkiksi hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikan, avointen oppimisresurssien ja avoimen innovaatiotoiminnan tarjoamat uudet mahdollisuudet.

20.

katsoo, että tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa on välttämätöntä tunnustaa julkisten ja yksityisten investointien yhdistämisen tarve koulutusalalla. Toisaalta komitea korostaa tarvetta torjua mahdolliset ei-toivotut sivuvaikutukset, jotka saattavat esimerkiksi estää muita heikommassa yhteiskunnallis-taloudellisessa tilanteessa olevien väestöryhmien pääsyn koulutukseen. Kokonaisvaltaisesti osallistava politiikka ei ole vain tärkeää, se on välttämätöntä.

21.

kiinnittää erityistä huomiota nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi tehostaa toimintaansa neljällä alalla, jotka ovat keskeisiä asian ratkaisemiseksi:

22.

suhtautuu näin ollen myönteisesti joulukuussa 2012 hyväksyttyyn nuorisotyöllisyyspakettiin, johon sisältyy muun muassa nuorisotakuu, ja Eurooppa-neuvoston ehdottamaan nuorisotyöllisyysaloitteeseen, jonka budjetti on 6 miljardia euroa (2014–2020) ja jolla tuetaan yli 25 prosentin nuorisotyöttömyydestä kärsiviä alueita. Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä alueiden kanssa varmistamaan, että nuorisotyöllisyysaloite todella toimii nykyisiä alueellisia ja valtakunnallisia toimia täydentävänä lisänä ja vaikuttaa konkreettisesti nuorisotakuun toteutumiseen.

23.

kehottaakin jälleen jäsenvaltioita ja tarpeen mukaan alueyhteisöjä olemaan – julkiseen talouteen kohdistuvasta paineesta huolimatta – asettamatta tulevaisuutta epävakaalle pohjalle tekemällä leikkauksia aloilla (kuten koulutuksessa), joilla luodaan perustaa huomispäivän kasvulle (2). Talouspolitiikan EU-ohjausjakson avulla voitaisiin varmistaa, ettei säästöjä kohdisteta aloihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista ajatellen. Komitea painottaa, että parhaillaan vakavista budjettirajoituksista kärsiviä jäsenvaltioita ei tulisi jättää yksin.

24.

pitää olennaisen tärkeänä siltojen rakentamista arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen sekä virallisen koulutuksen välille. Toisen asteen opinto-ohjelmien kehittämisessä kohdennetaan liian usein huomio tiedon hankkimiseen sen sijaan, että keskityttäisiin ymmärryksen vahvistamiseen sekä keskeisten taitojen oppimiseen ja sellaisten taitojen kehittämiseen, joita tarvitaan nykymaailmassa pärjäämiseen. Komitea muistuttaa, että konkreettisten opetussuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen sekä koulutusjärjestelmän kehittäminen ja rahoitus kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.

25.

kehottaa nostamaan seuraavat keskeiset taidot etusijalle uudenlaista koulutusta pohdittaessa: luova ajattelu, viestintä, tiedonkäsittely, henkilökohtainen tehokkuus ja työskentely muiden kanssa. Nämä taidot täydentävät kahdeksaa elinikäisen oppimisen avaintaitoa (3) ja helpottavat niiden omaksumista.

26.

korostaa, että opettajiin kohdistuu nopeasti muuttuvia vaatimuksia, jotka edellyttävät uudenlaista osaamista opettajilta, opettajankouluttajilta ja koulutuksen johtohahmoilta. Opetusmenetelmien uudenaikaistamiseen, opettajien mahdollisuuksiin pysyä mukana oman alansa kehityksessä ja huippuopetuksen määrittämiseen ja tukemiseen on kiireellisesti panostettava nykyistä enemmän, mutta samalla on otettava huomioon, että opettajien pätevyysjärjestelmän kehittäminen kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle.

27.

korostaa, että on tärkeää kehittää oikeat perustaidot varmistamalla alusta alkaen, että opettajat ovat sitoutuneet asettamaan niiden välittämisen etusijalle ja että paikallisyhteisö osallistuu ja sitoutuu aktiivisesti sosiaaliseen integrointiin eli esimerkiksi niiden integroimiseen, jotka ovat sosiaalisesti heikommassa asemassa tai joilla on erilainen kulttuuri- tai koulutustausta. Samaan aikaan olisi ylläpidettävä hyviä suhteita yritysmaailmaan ja tarvittaessa huolehdittava psykopedagogisen tuen saannista.

28.

korostaa, että monikielisyyteen ja medialukutaitoon liittyvien opetustarpeiden erityisluonne ja nopeasti muuttuvat opetusohjelmat edellyttävät investointeja opetuslaitteisiin, laaja-alaisia kumppanuuksia ja jatkuvaa ajan hermolla pysymistä. Tieto- ja viestintätekniikka on avannut valtavia mahdollisuuksia oppimistulosten parantamiseen. Joissakin tapauksissa moninaiset opetus- ja oppimislaitteet, kuten simulaattorit ja pelit, saattavat mahdollistaa huomattavasti paremmat oppimistulokset kuin pelkän luento-opetuksen ja tavanomaisen havaintomateriaalin käyttö. Komitea kehottaakin paikallis- ja alueviranomaisia luomaan yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja korkeakouluihin ja määrittämään puitteet niiden kanssa tehtävälle yhteistyölle, tekemään yhteistyötä paikallisyhteisön kanssa paikallisten tarpeiden ymmärtämiseksi ja ammattiin opiskelevien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi sekä huolehtimaan opettajien jatkokoulutusjärjestelyistä.

29.

myöntää, että meneillään oleva prosessi eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämiseksi urheilun alalle antaa tehokkaan panoksen EU:n strategisiin tavoitteisiin, erityisesti Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen, ja avaa mahdollisuuksia pysyvien työpaikkojen luomiseen erityisesti nuorille.

30.

korostaa myös urheilun sosiaalista, yhteiskunnallista ja koulutuksellista tehtävää, sillä urheilulla on tärkeä merkitys oppimisen tehostamisessa, henkisen suorituskyvyn parantamisessa, yksilöiden fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä, ihmisten yleisen elämänlaadun parantamisessa ja yhteiskunnan sopusointuisen integraation vahvistamisessa suvaitsevaisuuden, reilun pelin hengen ja yhteistyön arvojen edistämisen kautta.

31.

varoittaa, että vaikka on selvää näyttöä siitä, että koulutuksessa tulee keskittyä kehittämään monialaisia taitoja, nykyiset käytännöt ovat aivan toisensuuntaisia. Komitea katsoo, että suuria ratkaistavia haasteita, jotta koulutusjärjestelmät voitaisiin suunnitella uudelleen taitojen tuottamiseksi työelämän tarpeisiin, ovat standardoitujen testien käyttö EU:n laajuisesti sekä opetusprosessien, oppimissimulaattorien, oppimistehtaiden ja vastaavien kehittäminen ja käyttöönotto. Näihin on kiinnitettävä huomiota. Laitteistojen tuotekehitys ja hankinta vaativat usein merkittäviä investointeja, joiden tuottavuus on kuitenkin hyvä, jos ne tehdään suunnitelmallisesti.

32.

on tyytyväinen siihen, että huomiota kiinnitetään oppimistuloksiin. Komitea pitää tärkeänä joustavuuden ja riippumattomuuden sovittamista yhteen sen kanssa, että tutkinnot ovat siirrettäviä ja ne tunnustetaan vastavuoroisesti kaikkialla Euroopan alueilla ja valtioissa. Komitea odottaakin kiinnostuneena taitojen ja tutkintojen eurooppalaisen alueen pikaista toteuttamista mutta huomauttaa, että esimerkiksi eurooppalainen tutkintojen viitekehys ei synnytä oikeutta tutkintojen tunnustamiseen. Näin ollen komitea varoittaa sekoittamasta tunnustamis- ja avoimuusvälineitä toisiinsa, kuten komission pyrkimyksessä ”varmistaa taitojen ja pätevyyksien vaivaton tunnustaminen yli maiden rajojen” on uhkana.

33.

toistaa vakaan näkemyksensä, että EU:n on paitsi lisättävä osallistumista yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen myös houkuteltava koulutuksen piiriin ihmisiä koko yhteiskunnan laajuudelta, myös muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä (4), ja varattava resursseja tähän haasteeseen vastaamiseen.

34.

korostaa alusta pitäen horisontaalisesti sovitun ja kestäväpohjaisen strategian tärkeyttä täytäntöönpanoprosessissa. Strategialla tulisi myös varmistaa tarvittava yhteisvaikutus kaikkien asiaankuuluvien Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden ja erityisesti ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman”, ”Nuoret liikkeellä -hankkeen”, ”Innovaatiounionin” ja ”Eurooppalaisen digitaalistrategian” välillä.

35.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on ollut merkittävä rooli Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa, ja pitää tärkeänä, että kansalliset uudistusohjelmat toteutetaan yhteistyössä eri hallintotasojen kesken, jotta Eurooppa 2020 täyttäisi lupauksensa. Komitea tähdentää, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat ihanteellisessa asemassa edistääkseen merkittävällä tavalla näiden tavoitteiden saavuttamista, sillä ne helpottavat suotuisan ympäristön luomista, varmistavat viime kädessä tiedon välittämisen ja jakamisen verkostojensa kautta ja tarjoavat aineistoa tulevaa strategista suunnittelua ja kehittämistä varten.

36.

korostaa tukikehyksen tärkeyttä erityisesti muita heikommassa asemassa oleville väestöryhmille. Komitea painottaa, että tarvitaan määrätietoisia, pitkäkestoisia toimia, joihin myös paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat, jotta opetuksen laatua ja oppimistuloksia voidaan parantaa ja nuoria kannustaa pyrkimään pidemmälle myös kouluissa, jotka sijaitsevat maantieteellisistä haitoista kärsivillä ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevilla alueilla.

37.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen vastuu koulutuspolitiikassa ja tärkeä asema nuoriso- ja työllisyyspolitiikan alalla. Laaja-alaisten taitojen kehittämisen osalta on tärkeää, että koulutusjärjestelmässä vahvistetaan nuorten itsensä työllistämistä edistäviä asenteita ja taitoja kehittämällä sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia kuin luovuutta, vastuullisuutta, riskinottokykyä, ongelmanratkaisukykyä ja ryhmätyöskentelytaitoja.

38.

kannattaa komission tiedonannossaan ehdottamaa kaksiosaista lähestymistapaa, jossa jäsenvaltioille asetetaan ensisijaiset tavoitteet mutta samaan aikaan huolehditaan koordinoinnista ja osallistumisesta EU:n tasolla. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että valtio-, alue- ja EU-tasolla tarvitaan sellaisia tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia, toissijaisuusperiaatetta täysin kunnioittavia toimenpiteitä virallisen koulutuksen, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen aloilla, joissa yhdistyvät koulutus, koti ja yhteisö ja joissa luodaan kumppanuussuhteita koulujen ja paitsi yritysten myös valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja muunlaisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä.

39.

tähdentää paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia koulutuksessa ja niiden lisäarvoa toimijana ja rajapintana opetusmaailman ja työelämän välillä sekä korostaa tarvetta kuroa umpeen alueiden välisiä eroja, myös syrjäiset ja syrjäisimmät alueet huomioon ottaen, ja kehittää alueellisten ja syrjässä sijaitsevien oppilaitosten toimintaa. Komitea painottaa, että aluehallitukset, yleissivistävät, ammatilliset ja muut oppilaitokset sekä talous- ja yhteiskuntaelämän tärkeimmät sidosryhmät voisivat tehdä yhteistyötä, jotta päästäisiin sopimukseen inhimillisen pääoman kehittämistä koskevista alueellisista tavoitteista, politiikoista ja painopisteistä. Olisi vahvistettava kannustinrakenteita, jotta voitaisiin rohkaista oppilaitoksia ja niiden henkilökuntaa osallistumaan toimiin, jotka hyödyttävät alueellista ja paikallista kehitystä ja yritystoimintaa.

40.

muistuttaa, että täsmällisintä ja ajantasaisinta tietoa alueellisista työmarkkinoista saadaan valtiollista tasoa alempaa, missä paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla merkittävä rooli ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden kartoittamisessa, asianmukaisten uudelleenkoulutus- ja ammattikoulutusohjelmien tarjoamisessa ja paikallisiin tarpeisiin vastaaviin investointeihin kannustamisessa.

41.

korostaa, että onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos yhteistyöpuitteet luovat nousukierteen, jossa teollisuuden ja/tai kaupan konkreettisia tarpeita ei jätetä koulutuksessa huomiotta. Tällöin oppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä yksityissektorin kanssa, jolloin luodaan synergiaa ja palautemekanismeja, ja ammatillista koulutusta saaneiden opiskelijoiden/aikuisten parantuneet taidot investoidaan takaisin alueen elvyttämiseen. Yritystoiminnan tasoa voitaisiin pitkällä aikavälillä parantaa kohdennetusti kehittämällä nuorten oppilaiden ”yrittäjähenkeä”.

42.

uskoo, että nuoret oppivat kaikenlaisia yrittäjyyden edellyttämiä keskeisiä taitoja pitkäkestoisten, yhteistyöhön perustuvien ja luovien kokemusten kautta.

43.

toistaa tukevansa sellaisten ammatillisten koulutusohjelmien kehittämistä, joiden tavoitteena on luoda aidosti avoimia väyliä ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen. Komitea tukee ammatillista koulutusta koskevan politiikan linjaamista samansuuntaiseksi alueellisten/paikallisten talouden kehittämisstrategioiden kanssa (mm. älykäs erikoistuminen, nuorten yrittäjyys) ja kumppanuuksien kehittämistä oppilaitosten, yritysten ja tutkimustoiminnan välillä.

44.

panee merkille, että ammatillisella koulutuksella saattaa joissakin jäsenvaltioissa olla tietynlainen leima ja sitä pidetään yliopistollista oppineisuutta alempiarvoisena. Tähän on puututtava tulevissa toimissa. Poitiers'ssa 1990-luvulla kehitelty henkilökohtainen oppimisjärjestelmä on toinen oikeansuuntainen aloite: siinä ihmisiä kohdeltiin yksilöinä ja heille laadittiin oppimissuunnitelma kunkin omien tarpeiden mukaan. Tämän rinnalla on yhä tärkeämmäksi noussut tiimien ja yhteisöjen oppimissuunnitelmien laatiminen. Komitea korostaa, että korkea-asteen koulutuksen mutta myös ammatillisen koulutuksen tarpeellisuutta työmarkkinoiden näkökulmasta tulisi korostaa, ja työnantajia ja työmarkkinainstituutiota tulisi kannustaa osallistumaan ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Tiivistettynä: ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden on voitava kokea saavansa koulutuksestaan etua muuhun koulutukseen nähden, esimerkiksi mahdollisuuksia ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen, jottei ammatillinen koulutus merkitse etenemismahdollisuuksien vaikeutumista tai niistä luopumista.

45.

kehottaa ottamaan työhön mukaan myös paikallis- ja alueviranomaiset, sillä osaamisaloihin ja työllisyyteen liittyvät suuntaukset havaitaan usein ensimmäiseksi niiden tasolla. Komitea korostaa AK:n olevan sitoutunut ammatillista koulutusta koskevan politiikan linjaamiseen yhdenmukaiseksi alueellisten/paikallisten talouden kehittämisstrategioiden (mm. älykäs erikoistuminen) kanssa.

46.

korostaa, että Euroopan täyttä potentiaalia tietoteknisen tuen ja tieto- ja viestintätekniikan palveluiden kehittämisessä julkisella ja yksityisellä sektorilla tulisi hyödyntää täysimääräisesti myös koulutuksessa. EU:n tukemat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joihin osallistuu paikallis- ja alueviranomaisia sekä tieto- ja viestintätekniikkaa kehittäviä pk-yrityksiä julkisten tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen alalla, voivat muodostaa erinomaisen perustan paikallisen osaamisen ja tiedon kehittämiselle kaikkialla EU:ssa. Komitea tähdentää, että alalla on mahdollisuuksia lisäkehitykseen siten, että perustetaan alueellisia tieto- ja viestintätekniikkakeskuksia, virtuaalikampushankkeita tai multimediakoulutuskeskuksia.

47.

katsoo, että koulutus taitojen kehittämiseksi on erinomainen tavoite. Meidän tulee kuitenkin varoa investoimasta koulutukseen vain Euroopan taloudellisen tuottavuuden lisäämiseksi. Tästä lähestymistavasta voi olla se valitettava seuraus, että nuorten mielenterveys horjuu, jos heitä pidetään taloudellisina perusyksiköinä ja heidät määritellään vain sen mukaan, mikä on heidän taloudellinen panoksensa yhteiskunnalle. Näin ollen on tuettava ennen kaikkea sitä, että myös nuorten luovuuteen, elämäntaitoihin, laaja-alaisiin taitoihin, kulttuurikoulutukseen ja kineettisiin taitoihin investoidaan yhtä lailla. Koulutuksen julkiset ja yksityiset edut ulottuvat taloutta pidemmälle. Esimerkiksi oppineisuus on yhteydessä pidempään eliniän odotteeseen, korkeampaan äänestysasteeseen ja myönteisempiin asenteisiin etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisia oikeuksia kohtaan.

48.

katsoo, että EU:n tasolla ehdotetuissa tai hyväksytyissä konkreettisissa toimenpiteissä tai toimissa tulisi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti keskittyä aloihin, joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus tai joihin liittyy rajatylittäviä näkökohtia, joita ei voida ratkaista asianmukaisesti yksin jäsenvaltioiden ja/tai alue- ja paikallisviranomaisten tasolla.

49.

painottaa järkevän, tehokkaan ja innovatiivisen rahoituksen ja varainkäytön tarvetta koulutuksessa, jotta voidaan paremmin vastata tulevaan osaamisalojen työpaikkojen sekä toiminnan laajentumisista ja henkilöstön korvaustarpeesta johtuvaan kysyntään sekä tukea kasvua ja nuorten työllistymistä. Komitea tähdentää, että politiikan laadinnassa ja ohjelmien täytäntöönpanossa tulisi hyödyntää olemassa olevia demokraattisin vaalein valittuja paikalliselimiä. Komitea katsoo, että paikallisosaamisen hyödyntäminen ja demokraattinen vastuu parantavat korkeakoulujen, yritysten ja paikallishallinnon kumppanuustoimien hallintomekanismeja. Tämä mahdollistaa priorisoinnin ja vastuullistamisen paikallistasolla, mikä liittyy välittömästi toissijaisuusperiaatteeseen.

50.

korostaa vahvojen paikallisten kumppanuusjärjestelyjen luomisen etuja: niissä on mahdollista saada kokonaisvaltainen näkemys järjestelmästä ja sisällyttää erilaiset rahoitusmahdollisuudet yhteen ja samaan paikallis- tai aluestrategiaan. Tällaisessa strategiassa voitaisiin ottaa huomioon erilaisia paikallis- ja aluetason toiminnan täytäntöönpanovaihtoehtoja:

Kaikkien näiden strategioiden tulisi perustua vakaasti koulutuksen kolmeen yleistavoitteeseen: huippuosaamiseen pyrkiminen, koulutuksen yleisen saatavuuden varmistaminen ja opintonsa keskeyttäneiden määrän vähentäminen.

51.

kehottaa ottamaan paikalliset ja alueelliset toimijat, myös oppilaitokset, järjestelmällisesti ja pysyvästi mukaan älykästä erikoistumista käsittelevään foorumiin ja kehittämään yhdennettyjä paikallisia/alueellisia kehittämissuunnitelmia.

52.

korostaa paikallisten ja alueellisten aktiviteettien ratkaisevaa merkitystä sekä samalla odottaa Euroopan komissiolta yksityiskohtaisempia ehdotuksia siitä, miten käytännössä kurotaan umpeen kuilu yhtäältä tieto- ja viestintätekniikan ja avointen oppimisresurssien tarjoaman potentiaalin ja toisaalta nykyisten yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien välillä. Komitea myöntää, että avoimet oppimisresurssit voivat olla hyödyllinen lisä tavanomaisiin opetusmateriaaleihin. On kuitenkin vielä selvitettävä, miten vapaiden oppimisresurssien sisällön jatkuva ja kattava laadunvarmistus voidaan hoitaa järkevällä tavalla, jotta niiden käytöstä opetuksessa on hyötyä.

53.

katsoo, että ”olisi annettava suurempi merkitys paikallis- ja alueviranomaisten ilmeiselle roolille työnantajina, palvelujen tarjoajina ja sääntelijöinä edistettäessä kasvua ja koheesiota sekä koordinoitaessa oppilaitosten, yrittäjyysvirastojen ja yritysten strategisia kumppanuuksia kulloisillakin alueilla”. Paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat itse asiassa yhä enemmän koulutuspolitiikkoihin, mutta ei ole yleispäteviä toimia, joilla voitaisiin varmistaa oppimistulosten parantuminen. Vaikka nykyään on tarpeeksi tietoa päätösten tekemistä varten (tärkeimpinä opettajien laatu, institutionaalinen riippumattomuus, osallistavuus ja resurssit), paikallis- ja alueviranomaisten vaihtoehdot riippuvat niiden sosioekonomisista piirteistä, niiden autonomiasta suhteessa valtakunnalliseen järjestelmään ja niiden aiemmista tuloksista (ja maineesta) koulutuksen alalla.

54.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat suoraan yhteydessä ruohonjuuritasoon ja ymmärtävät parhaiten sen tilanteen, ja niillä on hyvät valmiudet auttaa osaltaan politiikan kehittelyssä ja ohjelmien täytäntöönpanossa toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen.

55.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen jatkaa ehdotetun ”Koulutuksen uudelleenajattelu” -strategian eteenpäin viemistä yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja ajaa uudistuksia yhteisymmärryksessä. Komitea vahvistaa AK:n olevan kiinnostunut tekemään jatkossakin yhteistyötä Euroopan komission ja muiden kumppaneiden kanssa tällä alalla. Yhteistyön tulisi kattaa kaikki paikallis- ja alueviranomaisten erityiset vastuualat, joihin kuuluu muun muassa tiedonannossa jo mainittu ammatillista koulutusta koskevan politiikan linjaaminen yhdenmukaiseksi alueellisten/paikallisten talouden kehittämisstrategioiden kanssa.