31.7.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/44

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille”

COM(2011) 682 final

2012/C 229/08

Esittelijä: Giuseppe GUERINI

Komissio päätti 25. lokakuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille

COM(2011) 682 final.

Asian valmistelusta vastannut “yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 8. toukokuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 23.–24. toukokuuta 2012 pitämässään 481. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 193 ääntä puolesta ja 4 vastaan 8:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tukee komission aloitetta ja toteaa, että komissio on antanut oikeaan aikaan tämän tiedonannon, joka sisältää 11 avaintoimea. ETSK toteaa lisäksi tyytyväisenä, että komissio huomioinut tiedonannossaan useita ajatuksia, jotka esitettiin juuri sosiaalista yrittäjyyttä koskevassa valmistelevassa lausunnossa (1).

1.2   ETSK katsoo, että sosiaalisia yrityksiä on tuettava, sillä niillä voi olla tärkeä rooli sosiaalisen innovoinnin liikkeellepanijoina, koska ne luovat uusia menetelmiä palvelujen toteuttamiseksi ja toimenpiteitä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi sekä edistävät uusien tuotteiden kehittämistä yhteiskunnan uusien tarpeiden täyttämiseksi. ETSK haluaa erityisesti korostaa sitä valtavaa potentiaalia, joka sosiaalisilla yrityksillä on pyrittäessä parantamaan etenkin naisten ja nuorten mutta myös epäedullisessa asemassa olevien työntekijäryhmien pääsyä työmarkkinoille ja heidän työehtojaan.

1.3   Tämä komission aloite tarjoaa tärkeän tilaisuuden tukea aloitteita, joilla edistetään entistä selkeämmän terminologian käyttöä (vältetään päällekkäisyyttä sosiaalinen talouden termien, social economy, social business, social enterprise ja social enterpreneurship välillä). Tämä tukisi aloitteen tavoitteiden ja tarkoituksen vahvistamista tehostamista. Tästä syystä ETSK suosittaa, että EU:n toimielimet käyttäisivät johdonmukaisesti ilmaisua “sosiaalinen yritys” sekä poliittisissa esityksissä että tiedonannoissa.

1.4   ETSK pitää myönteisenä komission suunnitelmaa kehittää välineitä, joilla parannetaan alan tuntemusta ja sosiaalisen yrittäjyyden tunnettavuutta, ja se tukee tavoitetta laatia aloitteita, joilla autetaan sosiaalisia yrityksiä vahvistamaan yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia, asiantuntemusta ja verkostoitumista. Näin niitä kannustetaan myös antamaan panoksensa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi.

1.5   Komission tavoitteet, jotka liittyvät rahoituksen saannin ja oikeudellisen ympäristön parantamiseen, ovat erittäin hyviä ja kannatettavia. Näiden kahden tavoitteen saavuttamiseksi on suositeltavaa varmistaa, että sosiaalisen yrittäjyyden edistämistä varten luodaan suotuisa taloudellinen ja lainsäädännöllinen ympäristö.

1.6   ETSK antaa arvoa tiedonannossa esitetylle kehotukselle tukea ja edistää toimia, joiden ansiosta sosiaaliset yritykset saavat paremmat edellytykset osallistua julkisiin hankintoihin.

1.7   ETSK vetoaa jäsenvaltioihin, jotta nämä kehittäisivät kansallisia puitteitaan sosiaalisen yrittäjyyden kasvua ja kehittämistä varten ottaen huomioon asiaankuuluvat keskeiset alat tuen ja kehityksen varmistamiseksi. Komitea suosittaa erityisesti laatimaan aloitteita, jotta yksittäiset jäsenvaltiot voisivat vapauttaa jakamattomat yritysvoitot verosta ja vahvistaa siten sosiaalisten yritysten pääomaa.

1.8   Jotta tiedonannossa esitettyjä toimia voitaisiin tukea paremmin, olisi hyödyllistä edistää sosiaalisten yritysten saavuttamien tulosten ja etujen arviointia.

2.   Johdanto

2.1   Sosiaalinen yritystoiminta on saavuttanut viime vuosina yhä suuremman merkityksen talous- ja koheesiopoliittisten toimien piirissä. Asian tiimoilta on laadittu erilaisia ja useita aloitteita ajan mittaan, ja useat eri tahot ovat vieneet niitä eteenpäin. ETSK on laatinut oma-aloitteisia lausuntoja, joita tämä asiakirja noudattaa kaikilta osin ja on niille jatkumona. Mainittakoon erityisesti vuonna 2009 annettu lausunto aiheesta “Yritysmuotojen moninaisuus” (2) ja hiljattain annettu tärkeä valmisteleva lausunto aiheesta “Sosiaalinen yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta” (3), joka laadittiin Euroopan komission pyynnöstä panoksena sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen luonnosteluun ja joka sisältää useita keskeisiä painopisteitä sosiaalisen yritystoiminnan kehittämistä ja kasvua varten.

2.2   Usean vuoden ajan Euroopassa mutta myös muualla maailmassa on saatu vankkaa akateemista ja tieteellistä kokemusta sosiaalisen yritystoiminnan teemoista, ja tämä on ollut virikkeenä myös EU:n toimielimille.

2.3   Tässä yhteydessä onkin tärkeää muistuttaa Euroopan parlamentin 19. helmikuuta 2009 antamasta päätöslauselmasta osuus- ja yhteisötaloudesta (2008/2250(INI)) sekä 400 eurooppalaisen yliopisto-opettajan laatimasta vetoomuksesta From Words to Action: European Scholars in Support of Social Economy Enterprises, joka luovutettiin Euroopan parlamentille komission jäsenten Barnier'n ja Tajanin läsnäollessa 13. lokakuuta 2010.

2.4   “Sosiaalisen yrittäjyyden” käsite on ajan mittaan saanut erilaisia merkityksiä niin, että sen semanttinen kenttä on laajentunut asteittain sitä käyttäneiden tahojen mukaan. Aluksi sitä käytettiin kuvaamaan voittoa tavoittelemattomien järjestöjen harjoittamaa yritystoimintaa, jonka tavoitteena on saada aikaan voittoja sijoitettavaksi uudelleen näiden järjestöjen rahoittamiseen. On tärkeää säilyttää sosiaalisen yrityksen käsite ja välttää sekoittamasta sitä yritysten yhteiskuntavastuuseen (Corporate Social Responsability). Tätä on korostettava EU:n toimielinten toteuttamissa tulevissa alaa koskevissa aloitteissa.

3.   Sosiaalisen yrityksen määritelmä

3.1   Sosiaalisen yrittäjyyden aloitteesta annetussa tiedonannossa esitetty sosiaalisen yrityksen määritelmä on myönteinen askel, joka edistää tämänkaltaisen organisaation erityisaseman tunnustamista, ja EU:n toimielinten onkin käytettävä sitä viitteenä. Siinä otetaan oikealla tavalla huomioon kolme keskeistä ulottuvuutta, jotka ovat tunnusomaisia sosiaaliselle yritykselle: sosiaalinen tavoite/tarkoitus, yritystoiminta ja osallistava hallintotapa. ETSK painottaa, että kyseistä määritelmää olisi käytettävä ehdotuksessa asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista.

3.2   Lisäksi on tärkeää muistaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotuksessa asetukseksi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta Euroopan komissio esittää joukon vaatimuksia, joihin on helppo yhtyä ja jotka määrittävät sosiaalista yritystoimintaa.

3.3   On kannatettavaa, että komissio ei anna sosiaalisesta yrityksestä lainsäädännöllistä määritelmää, koska tarkoitus on ottaa huomioon erilaiset kansalliset lainsäädännöt, joita on noudatettava varmistaen, ettei sosiaalisen yrityksen määritelmää käytetä väärin.

3.4   ETSK mainitsee tässä yhteydessä sosiaalisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta yritystoiminnasta hiljattain antamansa valmistelevan lausunnon, joka sisältää seuraavan sosiaalisen yrityksen määritelmän:

—	Sosiaalisella yrityksellä on voiton tavoittelun sijaan ensisijaisesti sosiaalisia tavoitteita. Sen tavoitteena on tuottaa jäseniään tai suurta yleisöä hyödyttäviä etuja.

—	Sosiaalinen yritys on pääasiassa voittoa tuottamaton yritys, ja syntyvä ylijäämä sijoitetaan uudelleen eikä sitä jaeta yksityisille osakkeenomistajille tai omistajille.

—

Sosiaalisella yrityksellä on useita eri oikeudellisia muotoja ja malleja (esimerkiksi osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, vapaaehtoisjärjestöt, säätiöt ja voittoa tavoittelevat tai tavoittelemattomat yritykset). Eri oikeudellisia muotoja yhdistellään usein, ja toisinaan muotoa muutetaan tarpeen mukaan.

—	Sosiaaliset yritykset ovat taloudellisia toimijoita, jotka tuottavat (usein yleishyödyllisiä) tavaroita ja palveluita, ja usein niille on ominaista vahva sosiaalinen innovointi.

—	Sosiaaliset yritykset toimivat itsenäisinä yksikköinä (niiden kokonaisuutena), ja niiden toiminnassa korostuvat osallistuminen ja yhteinen päätöksenteko (henkilöstö, käyttäjät, jäsenet), hallinto ja demokratia (joko edustuksellinen tai avoin).

—	Sosiaaliset yritykset ovat usein lähtöisin kansalaisyhteiskunnan organisaatioista.

3.5   Näiden ominaisuuksien yhteydessä on tärkeää korostaa seuraavia tunnusomaisia edellytyksiä:

—

Voittoa tavoittelemattomuus on kirjattava perussääntöihin niin, että voitot ja ylijäämät on kohdennettava perussääntöjen mukaiseen toimintaan tai pääoman kartuttamiseen osoittamalla varat rahastoon, jota ei voida jakaa omistajien kesken yrityksen toiminnan aikana eikä sen lopettamisen tapauksessa. Sosiaalisessa yrityksessä voittojen ja ylijäämien sekä rahastojen varojen ja varantojen suora jakaminen hallituksen jäsenille, jäsenille, osallistujille, työntekijöille tai yhteistyökumppaneille on kiellettyä. Tämä rajoitus ulottuu tietenkin myös epäsuoriin muotoihin, esimerkiksi hallituksen jäsenille ja työntekijöille maksettaviin korvauksiin, jotka ovat korkeammat kuin sellaisissa yrityksissä, jotka toimivat samoilla tai vastaavilla aloilla taikka samoin tai vastaavin ehdoin. Vastaavasti rahoitusvälineistä maksettavia palkkioita on rajoitettava, eikä niiden prosenttiosuuden pidä ylittää määrättyä rajaa, jotta varmistetaan, että sosiaaliset yritykset voidaan pääomittaa asianmukaisesti.

—

Yhteisen hyvän ja yhteisöjen yleisen edun painottaminen. Sosiaalinen yritys määritetään usein kahden erilaisen sisällön perusteella: sosiaalinen tavoite laajennetaan koskemaan yleistä etua, jolloin viitataan paikalliseen yhteisöön tai eri tavalla epäedullisessa asemassa oleviin erityisiin sosiaaliryhmiin. Ennen kaikkea tämä koskee kuitenkin tavaroiden ja palvelujen tuottamista tavoitteen mukaisesti.

—	Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämistehtävä sellaisten tavaroiden ja palvelujen kautta, jotka tuotetaan pyrkimällä varmistamaan talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kestävä kehitys.

4.   Kommentteja komission ehdotuksesta

4.1   Tiedonannossa korostetaan eri tekijöitä, jotka liittyvät rahoituksen saannin parantamiseen (3.1), sosiaalisen yrittäjyyden näkyvyyden lisäämiseen (3.2) ja oikeudellisen ympäristön parantamiseen (3.3).

4.2   Rahoituksen saantimahdollisuuksien parantamisesta ETSK toteaa, että se on yhtä mieltä komission arviosta, jonka mukaan sosiaalisten yritysten rahoitusta on parannettava. Tämä on tarpeen, sillä luottolaitokset ja julkisten laitosten toteuttamista tukitoimista vastaavat tahot ovat panneet merkille, että sosiaalisten yritysten luottokelpoisuuden arvioimiseksi ei ole tarkoituksenmukaisia välineitä. Useissa tapauksissa sosiaalisten yritysten “yritysarvo” ja taloudellinen vakaus saavat niukalti tunnustusta.

4.3   Sosiaalisen yrittäjyyden etujen näkyvyyden lisäämiseksi, on tärkeää mitata ensin sosiaalisia tuloksia, jotka eivät liity puhtaasti taloudellisiin tuloksiin. On tarpeen ottaa käyttöön välineitä, joiden avulla voidaan arvioida ja korostaa sosiaalisten yritysten toiminnan vaikutuksia ja tehokkuutta.

4.4   Sosiaalisella vastuulla on keskeinen merkitys yhteisötalouden organisaatioille. On olemassa useita eri välineitä yrityksen tulosten mittaamiseen sosiaalisista lähtökohdista, ja niitä kehittävät erityisesti strukturoidummat organisaatiot, mutta olisi tarpeen kartoittaa ja mallintaa myös pienten sosiaalisten yritysten käyttöön soveltuvia välineitä. Komission olisi käynnistettävä selvitys nykyisistä malleista, kannustettava näiden järjestelmien käyttöön ja ryhdyttävä kehittämään yhteistä eurooppalaista järjestelmää tai käytännesääntöjä, jotka olisivat sosiaalisten yritysten laajan joukon sovellettavissa.

4.5   Mikäli halutaan lisätä luottamusta ja uskoa sosiaalisiin yrityksiin, on tärkeää rakentaa luottamusta sosiaaliseen yrittäjyyteen vertaamalla sosiaalisia “hyväksyntäjärjestelmiä” koko EU:n laajuudelta. Kuten komission avaintoimessa 6 esitetään, olisikin aiheellista luoda julkinen tietokanta, jonka avulla voitaisiin verrata niitä malleja, joilla mitataan sosiaalisia tuloksia ja sitä, miten nykyisiä menetelmiä sovelletaan.

4.6   Aikomus parantaa eurooppalaisen sosiaalisen yrittäjyyden oikeudellista ympäristöä (avaintoimi 9) on hyödyllinen sekä eurooppaosuuskunnan säännöistä annetun asetuksen yksinkertaistamisen että mahdollisten eurooppalaisen säätiön sääntöjen kannalta. Sosiaalisen yritystoiminnan oikeudellisen ympäristön parantamisessa voitaisiin myös käyttää hyväksi suuntaviivoja sääntöjen laatimiseksi sellaisia sosiaalisiin tavoitteisiin pyrkiviä yhdistyksiä ja vapaaehtoisjärjestöjä varten, joista sosiaaliset yritykset usein saavat alkunsa. Sen vuoksi ETSK kehottaa neuvostoa ja parlamenttia etenemään asetusehdotusten hyväksymisessä.

4.7   Euroopan komission tiedonannossaan esittämä ajatus käynnistää tutkimus keskinäisten yhtiöiden tilanteesta kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan tutkia erityisesti niiden ylikansallista toimintaa, onkin tässä mielessä aiheellinen. Keskinäisten yhtiöiden järjestelmän palauttaminen ja hyödyntäminen sosiaalisen suojelun välineenä tarjoaa varmasti merkittävän mahdollisuuden kaikille tarkoitetun sosiaalijärjestelmän säilyttämiseksi.

4.8   Sosiaalisten yritysten tukemisella voidaan edistää sidosryhmien osallistumista ja lisätä kansalaisten osallistumista sellaisiin itse järjestetyn avustustoiminnan muotoihin, jotka tukevat kysynnän keskittämistä ja edistävät keskinäisen avustamisen kokemuksia.

4.9   Työllistävä sosiaalinen yritys voi olla asianmukaisesti johdettuna väline, jolla kehitetään kauaskantoisia aktiivisia työllistämistoimia ja edistetään epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Nykyisen työllisyyskriisin vallitessa tämä voi olla olennaisen tärkeää niille, jotka ovat jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle.

4.10   Työntekijöiden osallistuminen voi olla tärkeä kannustava tekijä, jolla voidaan pureutua myös eräisiin teollisuuskriiseihin. Yritysostoissa voitaisiin turvautua malleihin, joissa työntekijät liittyisivät yhteen soveltaen sosiaalisen yritystoiminnan erilaisia muotoja.

4.11   Sosiaalisilla yrityksillä on keskeinen tehtävä sosiaalisen innovoinnin moottoreina. Osuuskuntien työllistämiskokemukset ovat tästä selkeä esimerkki, mutta oikeudellisesta muodosta riippumatta sosiaalista innovointia saadaan aikaan myös palvelujen tarjoamisen uusilla menetelmillä sekä uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen luomisella yhteiskunnan uudenlaisten tarpeiden täyttämiseksi. Euroopan unionin toimielinten on toimittava johdonmukaisesti koordinoimalla sosiaalista yritystoimintaa sekä sosiaalista innovointia ja muutosta koskevia toimenpiteitä.

4.12   Innovoinnin tukemisessa ovat erittäin hyödyllisiä sellaiset organisaatiot, jotka edistävät sosiaalisten yritysten välisten verkostojen syntymistä ja kehittämistä ja tukevat osallistumista kumppanuusprosesseihin ja yritystoiminnan yhdistämiseen sosiaalisten yritysten yhteenliittymien kesken. Komission ehdotus on näin ollen tärkeä, ja sen avaintoimessa 5 ehdotetaan toimia, joilla edistetään sosiaalisten yritysten yhdistymistä ja niiden välisiä verkostoja, jotka tukevat hyvien käytäntöjen vaihtoa, mittakaavaetuja ja yhteisiä palveluja (koulutus, suunnittelu, hallinto jne.).

4.13   ETSK suhtautuu myönteisesti komission esitykseen kehittää välineitä, joilla parannetaan alan tekemistä paremmin tunnetuksi ja sosiaalisen yrittäjyyden näkyvyyttä (avaintoimet 5, 6, 8). On hyödyllistä lisätä tietoa tämän yrittäjyysmallin mahdollisuuksista, jotta voidaan edistää yhä tiiviimpää yhteistyötä sosiaalisten yritysten ja tavanomaisten yritysten välillä.

4.14   On tärkeää kehittää aloitteita, jotka auttavat sosiaalisia yrityksiä vahvistamaan yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia, asiantuntemusta ja verkostoitumista. Tässä tarkoituksessa ajatus hyvien käytäntöjen jakamiseen keskittyvien foorumien kehittämisestä on hyödyllinen, koska siten voitaisiin lisätä myös sosiaalisten yritysten kansainvälistymisen tasoa.

4.15   Komission olisi ensisijaisesti käynnistettävä valmisteleva tutkimus vertaillakseen sosiaalisten yritysten uusia oikeudellisia muotoja. Toissijaisuutta olisi kuitenkin pidettävä johtavana periaatteena, koska kansalliset mallit saattavat edellyttää – mutta eivät välttämättä – sellaisia oikeudellisia puitteita, jotka perustuvat niiden omiin tilanteisiin ja perinteisiin.

4.16   On tärkeää lisätä toissijaisuusperiaatteen noudattamista julkisten laitosten keskuudessa, tarkoin kohdennettujen kannustavien toimien käyttöä sekä keskeisen tärkeiksi sosiaalisten yritysten kasvulle osoittautuneiden yritysten järjestäytymistä koskevien aloitteiden kehittämistä.

4.17   On varmistettava, etteivät kannustavat toimet vääristä kilpailuperiaatteita, vaan että niissä tunnustetaan sosiaalisen yritystoiminnan erityispiirteet, joita ei voida käyttää opportunistisesti omien etujen tavoitteluun.

4.18   Rahoituksen saannin parantamiseksi tarvittavien välineiden kehittämistä varten ETSK:n tulisi koota ja jakaa jäsenvaltioissa käytössä olevia innovatiivisia menettelyjä. Olisi hyödyllistä edistää sellaisia menettelyjä, joilla on tarkoitus tukea selkeästi yrittäjyyteen liittyviä tekijöitä:

—	sosiaalisille yrityksille tarkoitetut luottotakuuvälineet (keskinäiset takuuverkostot tai julkiset takuurahastot)

—	keskipitkän ja pitkän aikavälin sosiaalisiin investointeihin tarkoitetut pääomitusvälineet (kuten eettiset rahastot, sosiaaliseen innovointiin tarkoitetut rahastot, sosiaaliset riskipääomarahastot)

—	sääntelylliset tai verotukselliset järjestelyt, joilla tuetaan sosiaalisten yritysten pääomittamista kannustamalla tai helpottamalla asianomaisten tahojen osallistumista.

4.19   Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sekamuotoisiin investointeihin, jotka soveltuvat kaikkein parhaiten sosiaalisille yrityksille, koska niissä yhdistyvät yhteisvastuulliset ja taloudelliset arviointitekijät. Lisäksi on tärkeää, että sosiaalisten yritysten rinnalla hyödynnetään sellaisten pankkien ja luottolaitosten parhaita kokemuksia, joiden toiminnalle on ominaista yhteisöllisyys ja osallistuminen, kuten luotto-osuuskunnat tai pankit, joilla on eettisiä tai sosiaalisia pyrkimyksiä.

4.20   On hyödyllistä edistää mikroluottoja (avaintoimi 2), mutta samalla on tärkeää erottaa mikroluoton sosiaalinen tehtävä erinomaisena välineenä, jolla voidaan edistää yksilöiden ulospääsyä köyhyysloukusta, yrityksen kehittämiseen tarkoitetuista välineistä, jotka ovat väistämättä monimutkaisempia ja jäsennellympiä. Jotkut sosiaaliset yritykset tekevätkin satojen tuhansien eurojen suuruisia investointeja, joita ei voitaisi tukea riittävästi mikroluottojen avulla.

4.21   ETSK on tyytyväinen sosiaalisen innovoinnin, yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukemisen mahdollisuuksiin, joita avaintoimissa 3 ja 4 tai sosiaalisen yrittäjyyden aloitteessa ehdotetut rakennerahastojen mukaiset uudet ohjelmat tarjoavat. ETSK haluaa korostaa, että jäsenvaltioiden on otettava nämä alat painopisteekseen kansallisissa uudistusohjelmissaan, jotta nämä alat voitaisiin sisällyttää Euroopan sosiaalirahaston seuraavaan ohjelmakauteen. Ehdotus sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta ohjelmasta voisi myös mahdollistaa lisätuen sosiaalisten yritysten valmiuksien ja rahoituksen kehittämiseen. Tämä on kannatettavaa.

4.22   ETSK kannattaa avaintoimessa 1 (sosiaaliseen yrittäjyyteen tarkoitetut rahastot) esitettyä aloitetta, mutta korostaa samalla tarvetta säilyttää siinä sama määritelmä kuin sosiaalisen yrittäjyyden aloitteessa. Kyseistä rahastoa on pidettävä yhtenä useista sosiaalisille yrityksille suunnatuista investointivälineistä.

4.23   On tarpeen tarkastella hieman laajemmin de minimis -asetusta (avaintoimi 11) sosiaalisten yritysten ja etenkin työllistävien yritysten kohdalla, myös silloin, kun julkiset tuet ohjataan suoraan yrityksille eikä jaeta työntekijöiden hyväksi. Tätä näkemystä voitaisiin perustella viimeaikaisella Iso-Britannian Big Society Fund -rahaston tapauksella: rahasto sai huomattavan julkisen osarahoitusosuuden, jonka komissio ei katsonut olevan valtiontukea, koska hankkeella oli selkeä sosiaalinen arvo.

4.24   Aikomus edistää sosiaalisten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin (avaintoimi 10) on myönteinen. Euroopan komissio on viime vuosina toiminut keskeisessä asemassa pyrkiessään edistämään sosiaalilausekkeiden käyttöä julkisissa tarjouskilpailuissa. Yli vuosikymmenen ajan Euroopan unionin toimielimet ovat suhtautuneet yhä myötämielisemmin sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviin aiheisiin, koska ne ovat tulleet entistä tietoisemmiksi siitä, että vauraan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan talouskasvua, joka edistää ympäristön kestävyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4.25   Komission olisi jatkettava päättäväisesti aloittamallaan tiellä, jotta sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaatimukset otettaisiin entistä paremmin huomioon julkisten hankintojen myöntämisessä, ja sen olisi koottava ja jaettava jäsenvaltioiden kesken nykyistä parempia malleja, joissa otetaan huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät julkisten hankintojen yhteydessä. On pantava merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään tunnustanut tällaisten järjestelyjen merkityksen.

4.26   ETSK kannattaa komission avaintoimea 6, jossa esitetään sertifiointitietokannan kehittämistä, jotta eri järjestelmiä olisi helpompi vertailla. Komission olisi lisäksi tehtävä näitä järjestelmiä koskeva tutkimus synergiaetujen löytämiseksi ja saatujen kokemusten jakamiseksi. Tässä valmisteluasiakirjassa ETSK on korostanut vertailukelpoisten ja vahvistettujen tilastojen, tutkimusten ja tiedon merkitystä sosiaalisen yritystoiminnan alalla. Komission ja Eurostatin olisi toimittava keskeisessä roolissa edistääkseen keskinäistä oppimista EU:n sisällä.

4.27   Ehdotus yhdestä keskitetystä tietojenvaihtopisteestä (avaintoimi 8) on kannatettava, ja sitä olisi hyvä täydentää vastaavin aloittein jäsenvaltioissa yhteentoimivuuden ja synergiaetujen varmistamiseksi.

4.28   Euroopan komissiolla on keskeinen tehtävä pyrkiessään pitämään sosiaalisen yritystoiminnan tukeminen poliittisella asialistalla ja pyrittäessä varmistamaan, että tällaista yritysmuotoa käsitellään johdonmukaisesti. ETSK pitääkin tärkeänä ehdotusta perustaa sosiaalista yrittäjyyttä käsittelevä neuvoa-antava työryhmä, joka tarkastelee tiedonannossa kaavailtujen toimien etenemistä. Jäsenvaltioissa olisi toteuttava vastaavia järjestelyjä.

---

(1)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 318, 23.12.2009, s. 22.

(3)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 1.

---