This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012AE1054
Opinion of the European Economic and Social Committee on ‘Energy education’ (exploratory opinion)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Energiakasvatus” (valmisteleva lausunto)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Energiakasvatus” (valmisteleva lausunto)
EUVL C 191, 29.6.2012, p. 11–17
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
29.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 191/11 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Energiakasvatus” (valmisteleva lausunto)
2012/C 191/03
Esittelijä: Edgardo Maria IOZIA
Unionin puheenjohtajavaltio Tanska päätti 11. tammikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Energiakasvatus
(valmisteleva lausunto).
Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 11. huhtikuuta 2012.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. huhtikuuta 2012 pitämässään 480. täysistunnossa (huhtikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon yksimielisesti.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 Ilmastotoimista vastaava komission jäsen Connie Hedegaard on todennut, ettei maailmanlaajuisia kehityshaasteita voida ratkaista, elleivät maailman talousmahdit muuta kehitysmalliaan perinpohjaisesti.
1.2 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tiedostaa energiakasvatuksen strategisen aseman. Käyttäytymismalleissa on tapahduttava merkittävä muutos, jotta voidaan siirtyä kohti muun muassa Euroopan komission esittämässä vuoteen 2050 ulottuvassa etenemissuunnitelmassa kaavailtua vähähiilistä taloutta. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on välttämätöntä, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitteet ja erityisesti keskipitkän aikavälin tavoite, joka on energiankulutuksen vähentäminen vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
1.3 Energiakasvatuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ihmisen ja luonnon välisen sopusoinnun palauttamiseen. Meidän vastuullamme on katsoa eteenpäin ja ymmärtää ja ennakoida tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeet. Elämme erittäin tärkeitä ja ratkaisevia aikoja: Euroopan unioni, jäsenvaltioiden hallitukset, paikallisviranomaiset, koulut, yliopistot, tutkimuskeskukset, yritykset, teollisuus, pankit, ammattiliitot, kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet ovat monilla eri tasoilla mukana soveltamassa yhdennettyä lähestymistapaa.
1.4 Kansalaisjärjestöjen suorat kokemukset energiakasvatusmallien ja -välineiden kehittämisestä ovat erittäin tärkeitä. Erilaisissa järjestöpiireissä mukana olevien ammattilaistahojen ja eritasoisten oppilaitosten opettajien välinen vaihto tekee energiakasvatuksesta erityisen tehokasta. Parhaiden käytänteiden ja opetuskokemuksen yhdistäminen johtaa hyviin tuloksiin.
1.5 ETSK pitää tarpeellisena, että kehitetään innovatiivisia kasvatus-, opetus- ja koulutusmenetelmiä, jotka yhdistetään käytössä oleviin ja hyviksi havaittuihin menetelmiin. Tieto- ja viestintäteknologialla on tässä asiassa keskeinen rooli.
1.6 ETSK kannattaa SET-suunnitelmaan sisältyvää uutta energiakasvatusaloitetta (Energy Education and Training Initiative), jossa ovat mukana akateemisten piirien, tutkimuslaitosten ja teollisuuden edustajat. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla on johtanut erinomaisiin tuloksiin, ja sitä tulee tukea myös tulevaisuudessa. ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että nämä aloitteet saavat tukea.
1.7 Energiakasvatus voi auttaa ratkaisemaan köyhyyteen ja energiaköyhyyteen liittyviä ongelmia. Kaikilla kansalaisilla tulee olla oikeus saada energiaa kohtuulliseen hintaan.
1.8 Euroopan unionin tulee kiinnittää asianmukaista huomiota energiakasvatuksen ensisijaisuuteen ja varata siihen riittävät resurssit seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.
1.9 ETSK katsoo tässä lausunnossa, että on yhä tarpeellisempaa tukea EDEN-verkostoa eli energia- ja ympäristökasvatuksen kansallisten foorumien eurooppalaista verkkoa, joka perustuu paikallis-, valtio-, unionitasolla sekä kansainvälisellä tasolla käynnistettyihin alan hankkeisiin.
2. Johdanto
2.1 Kasvatus on yksi tärkeimmistä käyttäytymistä muokkaavista tekijöistä. Tässä lausunnossa korostetaan kasvatuksen keskeistä asemaa käsiteltävänä olevassa prosessissa ja muistutetaan ”parasta energiaa on säästetty energia” -käsitteestä (1).
2.2 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea laati vuonna 2009 energiapolitiikasta vastaavan komission jäsenen pyynnöstä valmistelevan lausunnon aiheesta ”Hiilidioksidipäästöjä aiheuttamattomiin energialähteisiin perustuvan yhteiskunnan luomiseen liittyvät koulutustarpeet” (2). ETSK toistaa nyt tuolloin esitetyt suositukset ja esittää uusia näkökantoja myöhemmän kehityksen valossa.
2.3 Historiallisessa muutosvaiheessa, jota parhaillaan elämme ja joka koskee tulevia sukupolvia kaikkialla maailmassa, yhä tärkeämmälle sijalle nousee kestäväpohjaiseen energiaan siirtyminen poliittisten, teollisten, kollektiivisten ja yksilöllisten valintojen kautta. Tämä siirtymävaihe tai jopa vallankumous johtaa järjestelmään, jossa joudumme muuttamaan täysin tottumuksiamme ja ajattelutapojamme. Siirtymän hallinnointiin on käytettävissä vain rajallisesti aikaa, ja tästä syystä olisi mahdollisimman pian laadittava pitkän aikavälin ohjelmia ja aloitteita.
2.4 Energia ja ympäristö
2.4.1 Energia on aina kuulunut perustavalla tavalla ihmisen elämään. Energian kysyntää on lisännyt voimakkaasti erityisesti elin- ja kulutustapojen perinpohjainen muutos. Eurooppa joutuu seuraavien vuosikymmenten aikana ratkaisemaan monia energiaan liittyviä haasteita, joita ovat esimerkiksi
— |
sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin |
— |
väestön kasvu ja ikääntyminen |
— |
muuttoliike |
— |
energiansaannin varmuus |
— |
tuontiriippuvuuden vähentäminen |
— |
energiatehokkuus |
— |
köyhyyden ja energiaköyhyyden torjuminen |
— |
kaikkien kuluttajien (yksityishenkilöiden ja yritysten) mahdollisuus saada energiaa |
— |
kestäväpohjainen liikkuvuus |
— |
luonnonkatastrofit (tulvat, maanjäristykset, hyökyaallot jne.) |
— |
resurssipula (energia, vesi, raaka-aineet) |
— |
energian kokonaiskysynnän kasvu |
— |
uusiutuvien energialähteiden edistäminen |
— |
tieto- ja viestintätekniikka (älykkäät verkot jne.) |
— |
inhimilliset tekijät (koulutus, käyttäytyminen ja tottumukset) |
— |
globalisaatio |
— |
turvallisuus |
— |
kilpailukyky. |
2.5 Euroopan unionin painopisteet ja energiakasvatus
2.5.1 Euroopan unionin tulee ottaa asianmukaisesti huomioon kaikki näihin tuleviin haasteisiin liittyvät tekijät ja tehtävä kaikki tarvittavat muutokset Euroopan energiapolitiikan tärkeimpien tavoitteiden eli muun muassa toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja kestäväpohjaisuuden saavuttamiseksi.
2.5.2 Prosessille onkin tarpeen antaa uutta pontta. Kaikkien on tiedostettava energia-alan haasteet ja riskit, jotka liittyvät asetettujen tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen. Järkevä energiakasvatus on keino muuttaa käyttäytymismalleja. Esimerkiksi ihmiselle ja luonnolle mahdollisesti haitallisen radioaktiivisista jätteistä aiheutuvan ionisoivan säteilyn alalla (3) on välttämätöntä kehitellä erityisiä energiakasvatustoimia.
3. Energiakasvatukseen liittyviä näkökohtia
3.1 Energiakasvatus on yksi tärkeimmistä välineistä uuden, kestäväpohjaisen kehitysmallin luomisessa ja uudenlaisen kulttuurin edistämisessä. Asiaan liittyvien näkökohtien monialaisuuden vuoksi tarvitaan yhdennettyä lähestymistapaa, joka käsittää modernin elintavan ja kansalaisyhteiskunnan eri puolet ja jossa ovat mukana kaikki eri alat (maatalous, palvelut, teollisuus, rakentaminen) ja kaikki kansalaiset.
3.2 Jatkuvaa kasvatusta eli yksilön elinikäistä oppimista, joka kattaa myös kouluajan jälkeisen ajan, tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. ETSK pitää tärkeänä, että laaditaan älykäs energiakasvatusohjelma, joka kattaa ihmisten yhteiselon eri muodot, kuten perheen, koulun, työpaikan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanharrastukset.
3.3 Järkevän ja vastuullisen käyttäytymisen aikaansaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan, motivoidaan ja lisätään energian tehokkaampaa käyttöä. Sitä varten tarvitaan selkeitä, ymmärrettäviä, uskottavia ja etenkin kaikkien saatavilla olevia tietoja tekniikoista, joiden käyttämiseen tarvitaan energiaa. Kasvatuksella on tärkeä rooli, sillä se on välttämätön perusedellytys sille, että energiansäästölainsäädäntö ja energiatehokkuustoimenpiteet saavat suuren yleisön hyväksynnän niin Euroopan unionin kuin jäsenvaltioidenkin tasolla.
3.4 Energiakasvatuksen tulisi alkaa jo alaluokilla. Lapset tiedostavat hyvin energiaan liittyvät asiat ja omaksuvat helposti uusia ideoita ja tapoja. He voivat vaikuttaa vanhempiensa ja muiden lähipiirinsä aikuisten näkemyksiin ja toimintaan. Tämän päivän oppilaat ovat huomisen työläisiä, virkamiehiä, opettajia, insinöörejä, arkkitehtejä, poliitikkoja ja yrittäjiä. Päätökset, joita he tekevät elämänsä aikana, vaikuttavat suuresti yhteiskuntamme resurssien käyttöön.
3.5 Kaikkien jäsenvaltioiden opetusohjelmiin tulisi ensimmäisen ja toisen asteen kouluista yliopistoihin ja erikoistumisopintoihin asti sisältyä teemoja, joissa käsitellään kattavasti energia-alan ja ilmastonmuutoksen eri osa-alueita. Nykypäivän nuorten kouluttaminen uusiin ammatteihin on keskeisen tärkeää. Energiakasvatus voi tarjota käytännön taitoja, joilla voidaan vastata energia-alan tuleviin vaatimuksiin, ja edistää näin työpaikkojen luomista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
3.6 Energiamarkkinoiden vapauttaminen ja alan uudet tekniikat asettavat uusia haasteita kuluttajille, jotka ovat tähän asti hankkineet energiansa monopoliyrityksiltä. Energiakasvatuksessa ja -koulutuksessa tulisi myös pohtia muun muassa seuraavia aiheita: Miten hyödyntää älykkäitä mittareita energian säästämiseksi? Mitkä ovat kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet, kun allekirjoitetaan sopimus energiantoimittajan kanssa? Miten voi laskea oman hiilijalanjälkensä? Mitä ovat ”vihreät merkinnät”? Dolceta-hankkeessa (www.dolceta.eu) luotu materiaali on ollut erittäin hyödyllistä, ja ETSK kannustaa lämpimästi tarjoamaan suurelle yleisölle mahdollisuuden hyödyntää materiaalia sen sijaan, että se jäisi turhaksi.
3.7 Energiakasvatuksen tulee jatkua myös koulun ulkopuolella. Lapset ja nuoret voivat vaikuttaa laajempaan sosiaaliseen ympäristöönsä perheen ja ystävien kautta ja saada aikuiset tiedostamaan esimerkillisten käytänteiden omaksumisen merkityksen. Hyviin tuloksiin pääsemiseksi on erittäin tärkeää, että kasvatus on jatkuvaa ja sitä annetaan kaikille kansalaisille. Onkin aiheellista laajentaa ja tukea voimakkaasti koulutusta siten, että sen piiriin otetaan hyvin monenlaisia toimijoita, aikuisia ja ammattilaisia (esim. insinöörejä, arkkitehtejä ja mielipidevaikuttajia). Lisäksi tarvitaan kohdennettua kouluttajien koulutuspolitiikkaa.
3.8 Oppimisprosessi on hyvin monimutkainen. Prosessissa on mukana monenlaisia toimijoita, joista jokaisella on erityinen, tärkeä rooli. ETSK pitää tärkeänä, että tutkitaan viiteryhmittäin, mitkä ovat parhaita opetusmenetelmiä, ja laaditaan sen pohjalta soveltuvia opetus- ja koulutusohjelmia, joissa otetaan huomioon ikä, sukupuoli, kulttuurierot ja koulutustaso. Uusia välineitä, kuten sosiaalisia verkostoja, voidaan hyödyntää ja kehittää harkitusti.
4. Euroopan unionin rooli
4.1 Euroopan unioni voi vaikuttaa opetuksen ja koulutuksen laadun parantamiseen kannustamalla jäsenvaltioita yhteistyöhön ja tarvittaessa tukemalla ja yhteensovittamalla niiden toimintaa (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 149 ja 150 artikla). Opetuksen tasoa on nostettava jatkuvasti kaikilla aloilla, mutta Euroopan unionin tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota energia-alan osaamisen ja ammattitaidon tarpeeseen. Verkkosivut www.energy.eu edistävät asiaa jo merkittävällä tavalla. Eurooppa tarvitsee muun muassa kemistejä, jotka kehittelevät aurinkoenergian talteenottoa, ja insinöörejä, jotka suunnittelevat ja rakentavat älyverkkoja. Euroopan tasolla on vältettävä lisäksi muotivirtausten seuraamista. Esimerkiksi kehitysmaissa on tuettu biopolttoaineiden tuotantoa, mutta tästä on aiheutunut epätoivottuja seurauksia muun muassa viljeltäessä aavikolla luonnostaan kasvavaa jatropha-öljykasvia eräissä Afrikan maissa.
4.1.1 ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että komissio ottaa energiakasvatuksen huomioon seuraavaa monivuotista rahoituskehystä laatiessaan erottamattomana osana unionin strategiaa, jolla pyritään saavuttamaan vuosiksi 2020 ja 2050 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet.
4.2 Julkishallinnon rooli
4.2.1 Koulutus kuuluu toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yksittäisen jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, ja niillä on täysi vastuu opetus- ja koulutusjärjestelmiensä sisällöstä ja organisoinnista. Kansallisen hallinnon tulisi edistää kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista painopisteiden määrittelyyn ja energiaa käsittelevien ohjelmien laatimiseen. Lisäksi niiden tulisi huolehtia tietojen seurannasta ja antaa kuluttajien käyttöön erilaisia välineitä, kuten verkkosivuja, joilla voi vertailla hintoja ja/tai hankkia ajantasaista tietoa energiaan liittyvistä asioista.
4.2.2 Julkishallinnon tulee itse näyttää esimerkkiä. Alueiden tulee yhdessä maakuntien ja kuntien kanssa koordinoida tehokkaasti toimintaa, jolla pyritään luomaan yleinen energiansäästökulttuuri. Tarvittavien muutosten tiedostaminen, energiatehokkaat tekniikat ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ovat asioita, joista on tultava kaikkien yhteistä kulttuuria. Tästä syystä hallinnon tulee sääntely- ja teknisten toimien lisäksi toteuttaa myös kattavia tiedotus- ja valistustoimia, jotka on suunnattu kaikille kansalaisille, yrityksille ja ammattialajärjestöille. ETSK näyttää tällä alalla mallia sisäisellä EMAS-ohjelmallaan (Eco-Management and Audit Scheme), jonka ansiosta se on saanut Brysselin alueen ympäristöviraston myöntämän korkeimman tason tunnustuksen (IBGE:n ”Ecodynamic Enterprise label”).
4.3 Koulun rooli
4.3.1 Monet ajatusmalleistamme ja taidoistamme on omaksuttu kouluaikana. Tämän päivän koulu perustuu perinteiseen oppimisjärjestelmään, jossa on tiettyjä puutteita kansallisella tasolla. Energia- ja ilmastoaiheisia ohjelmia ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ole, ja opettajista, joilla on virallinen koulutus näiden aiheiden käsittelemiseksi, on usein pulaa. Näistä ja muistakin syistä koulun tulee tulevaisuudessa tarjota mahdollisuus osaamisen syventämiseen energian säästämisen, energian, tieteen, ympäristön ja ilmaston alalla sekä jakaa näin osaltaan energiatehokkuusvalistusta ja antaa oppilaille sosiaaliset ja analyyttiset taidot järkiperäiseen arviointiin, joka johtaa asennemuutoksiin. Energia- ja ilmastoalan osaaminen voitaisiin sisällyttää elinikäisen oppimisen eurooppalaisen viitekehyksen yhdeksi avaintaidoksi. Opettajilla on ratkaisevan tärkeä rooli, ja he tarvitsevat opetustasoon ja opetettavaan aiheeseen soveltuvaa opetus- ja kasvatusmateriaalia. Ajantasaisen materiaalin käytöstä ja tarkoituksenmukaisten opettajille suunnattujen koulutus- ja tukitoimien määrittelystä on huolehdittava kaikissa opetusohjelmissa. Yliopistojen rooli on keskeinen, sillä Bolognan prosessissakin yksi tavoitteista on sellaisen opetusjärjestelmän rakentaminen, joka on yhä paremmin sopusoinnussa nopeasti muuttuvan globaalin maailman ja EU:n etujen kanssa, jotta voidaan vastavuoroisesti taata, että tutkintoja arvostetaan nykyistä paremmin koko unionin työmarkkinoilla.
4.4 Yritysten rooli
4.4.1 Oppilaitosten ja yritysten kumppanuusyhteistyö, jolle ETSK antoi tukensa jo vuonna 2009 (4), on keskeisen tärkeää. Ammattialoille ja erityisesti pk-yrityksille tyypillisen joustavuuden ansiosta kumppanuudesta voi tulla yksi tärkeimmistä keinoista luoda työpaikkoja kriisiaikana ja se voi antaa merkittävän sysäyksen yrittäjähengen ja luovuuden kehittämiselle. Tutkimus ja innovointi on otettava keskeiseksi osaksi kumppanuusyhteistyötä, jotta voidaan edistää uusien tekniikoiden nopeaa käyttöönottoa. Ammattilaisten (insinöörien, arkkitehtien jne.) on saatava jatkuvaa koulutusta alansa uusimmasta kehityksestä. Lisäksi työpaikoilla on järjestettävä koulutustilaisuuksia energian säästämisestä.
4.5 Pankkien rooli
4.5.1 Pankkialalla on tärkeä merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle. Pankit ovat mukana monissa jokapäiväisen elämän tilanteissa, ja sen lisäksi, että ne ovat rahaliikenteen välikäsiä, niiden tulisi olla myös luottamuksen välittäjiä. Pankit voivat tukea energia- ja ympäristökasvatusta halpakorkoisella rahoituksella, jonka yhteydessä toteutetaan tarvittavia tiedotustoimia, ja tarjota näin kannustimen vihreille investoinneille, jotka kohdistuvat monille eri elinkeinoaloille (rakentaminen, liikenne jne.).
4.6 Ammattiliittojen rooli
4.6.1 Työntekijäjärjestöt voivat osaltaan edistää merkittävästi sellaisen prosessin toteutumista, jossa yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat yhteisen kulttuurin muokkaamisen ja kestävän kehityksen välineitä. Esimerkiksi vihreään talouteen tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa, joka osaa sopeutua teknisen kehityksen, tutkimuksen ja innovoinnin mukanaan tuomiin muutoksiin. Myös yksilöllisen käyttäytymisen alalla ammattiliitoilla voi olla strateginen merkitys, sillä ne voivat toteuttaa jäsenilleen suunnattuja tiedotuskampanjoita tai vaikkapa sopimusluonteisia aloitteita, joissa palkitaan esimerkillisestä käyttäytymisestä ja energiansäästöistä. Yritysten ja työntekijäjärjestöjen välinen yhteistyö tällä alalla voi poikia hyviä tuloksia.
4.7 Kansalaisyhteiskunnan (kansalaisjärjestöjen) rooli
4.7.1 Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöillä on ratkaisevan tärkeä rooli, sillä niillä on merkittävä tehtävä osaamisen ja tiedon siirron alalla. Niiden tulee olla mukana kaikilla tasoilla kulutusta ja energiatehokkuutta käsittelevässä valistustyössä: ohjelmasuunnittelussa, sisällön suunnittelussa, sisältöä koskevassa päätöksenteossa, tiedonjaossa, suositusten esittämisessä, levittämisessä ja tulosten arvioinnissa.
4.7.2 Kansalaisjärjestöjen tulee olla kansallisten viranomaisten luonnollisia keskustelukumppaneita, ja niiden kasvatustoimintaa tulee tukea, sillä siitä on hyötyä koko yhteiskunnalle. Epäviralliset kasvatusohjelmat, yhteydenpito opettajiin, tutustumisvierailujen järjestäminen, pienoiskampukset ja eri ikäryhmille suunnatut julkaisut ovat toimintoja, jotka olisi annettava energiakasvatuksen alalla toimivien asiantuntevien järjestöjen toteutettaviksi.
4.8 Tiedotusvälineiden ja sosiaalisten verkostojen rooli
4.8.1 Tiedotusvälineillä on strateginen arvo ja tehtävä paikkansapitävän informaation ja massavalistuksen jakamisessa kaikenikäisille. Viestinnän on energiaan ja ympäristöön liittyvissä tiedotusohjelmissa oltava aina tieteellisesti tutkittua ja kulttuurisesti neutraalia. Tiedotusvälineitä, etenkään televisiota, ei tulisi käyttää, ellei tietosisältöä ole tutkittu tarkasti. Ympäristö- ja energia-alaan liittyy mittavia intressejä, jotka pystyvät vaikuttamaan suuntaan tai toiseen sellaisiin ihmisiin, joilla ei ole tiedollisia ja kriittisiä välineitä saadun tiedon valveutuneeseen arviointiin.
4.8.2 Sosiaalisilla verkostoilla on myös tärkeä ja haastava tehtävä, kun muistetaan, että ne on suunnattu ennen kaikkea nuorelle yleisölle, joka suhtautuu usein tunteikkaasti ja kiihkeästi käsillä olevien aiheiden kaltaisiin tärkeisiin teemoihin. Kaikkien näitä viestintäväyliä käyttävien tahojen tulee toimia kurinalaisesti ja suostua valvonnan kohteeksi ja mahdollisesti muuttamaan monimerkityksistä tai puolueellista tietoa.
4.8.3 On selvää, että näiden välineiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. (Sosiaalisissa verkostoissa on jo nykyisin enemmän ihmisiä kuin maapallolla asukkaita 1900-luvun alussa.) Saatavilla oleva tietomassa muuttaa tiedonvälityksen kieltä ja tapaa. Nämä muutokset vaikuttavat kasvatukseen, ja on tarpeen osata kääntää monitahoiset ja monimutkaiset viestit kaikille sopivaksi, yksinkertaiseksi kieleksi. (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_social_networking_websites)
5. Komitean painopistealat
ETSK katsoo, että huomiota on kiinnitettävä erityisesti seuraaviin painopistealoihin:
5.1 |
Sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja soveltuvan ammattitaidon tarve: Ilmastonmuutoksen todellisuus on osoitettu tieteellisin ja kaikkialla maailmassa laajasti hyväksytyin todistein. Tulvien kaltaiset tapahtumat yleistyvät jatkossa. Näihin ilmiöihin sopeutumisesta tulee ratkaiseva tekijä eloonjäämisessämme. Alan ammattilaisten puute saattaa lisäksi uhata vakavasti Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. |
5.2 |
Energiatehokkuus: Energiatehokkuus on keskeisellä sijalla Eurooppa 2020 -strategiassa. Nykyisten ja uusien toimenpiteiden täysimääräinen täytäntöönpano tulee yhdessä vaikuttamaan jokapäiväiseen elämäämme, ja komission mukaan niiden avulla voidaan saada vuosittain jopa 1 000 euron säästöt kotitaloutta kohden, parantaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, luoda 2 miljoonaa työpaikkaa ja vähentää vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä 740 miljoonaa tonnia (5). Energian ostajilla on tärkeä rooli tämän prosessin tukemisessa. Kaikkien, myös aikuisten, on muutettava tottumuksiaan, ja tämä edellyttää asianmukaisen ja luotettavan tiedon jakamista energiasta. |
5.3 |
Köyhyyden ja energiaköyhyyden torjuminen: Köyhyyden ja energiaköyhyyden torjumisesta on tullut uusi sosiaalinen haaste, johon on tartuttava kaikilla tasoilla. Pääasiallisten polttoaineiden hinnat nousevat jatkuvasti, ja vaikuttaa siltä, että suuntaus jatkuu tulevina vuosinakin. Jos toimiin ei ryhdytä nopeasti ja tehokkaasti, vaikeuksissa olevien energiankuluttajien määrä kasvaa sekin huomattavasti (6). |
5.4 |
Kaikkien kuluttajien (yksityishenkilöiden ja yritysten) mahdollisuus saada energiaa: Energia on julkinen hyödyke, jolla on keskeinen rooli valtion taloudellisen hyvinvoinnin takaamisessa. On ratkaisevan tärkeää taata energian saanti hintaan, joka on kohtuullinen eikä vaihtele liikaa tai ennakoimattomasti tulevina vuosina, jotta kaikilla kansalaisilla ja kuluttajilla säilyy mahdollisuus saada energiaa. |
5.5 |
Kestäväpohjainen liikkuvuus: Henkilö- ja tavaraliikenteen kysynnän jatkuva kasvu pahentaa saastumisen ja ruuhkautumisen riskiä etenkin kaupunkioloissa. On luotava liikkuvuusmalli, joka on kestävyysperiaatteiden mukainen, kunnioittaa ympäristöä ja on energiankulutukseltaan tehokas. Komodaalisuus on tässä suhteessa erittäin tärkeää. |
5.6 |
Resurssipula (energia, vesi, raaka-aineet): Maapallon väestön lisääntyminen 6 miljardista 9 miljardiin kiristää maailmanlaajuista kilpailua luonnonvaroista ja aiheuttaa paineita ympäristölle (7). Perusresurssien, kuten ilman, veden, maan, metsien ja ruoan turvaaminen onkin olennainen tekijä kestäväpohjaisen kasvun edistämisessä ja modernin talouden luomisessa. |
5.7 |
Tieto- ja viestintäteknologia: Tieto- ja viestintäteknologia on nykyisin erottamaton osa tieto- ja osaamisyhteiskuntaa. Esimerkiksi energian älykäs jakelu taloudellisesti kannattavaan hintaan myötävaikuttaa merkittävästi tulevien sukupolvien käyttäytymismallien muuttumiseen. |
6. Tähänastisia kokemuksia
6.1 Euroopassa ja maailmassa toteutetaan monia opetusalan aloitteita ja hyviä käytänteitä, joilla kannustetaan energiakasvatukseen ja ympäristönsuojeluun ja joilla hyvin usein samalla myös vähennetään kaasupäästöjä.
6.2 Défi Énergie -hankkeessa, jota koordinoi Bruxelles Environnement -virasto Sustainable Energy Europe -kampanjan puitteissa, oli mukana noin 4 000 henkilöä 1 400 perheestä. Hiilidioksidipäästöjä vähennettiin yksi tonni vuodessa, mikä merkitsi 380 euron säästöä energialaskussa. (www.ibgebim.be)
6.3 Fondazione Nazionale Carlo Collodi -säätiö on toteuttanut peruskoululapsille suunnatun hankkeen ”Pinocchio ripensa il mondo” (”maailma Pinokkion tapaan”), jossa on kolme osaa: jätteiden lajittelu, energiansäästö ja kestävyysperiaatteen mukaiset eettiset valinnat. (http://www.pinocchio.it/fondazionecollodi/)
6.4 Kansainvälinen Yehudi Menuhin -säätiö on toteuttanut MUS-E® Arts at School -ohjelman, jossa käytetään eri taidemuotoja – musiikkia, tanssia, laulua, teatteria ja kuvataidetta – uusien oppimisprosessien kehittelyyn. Hanketta toteutetaan 11 maassa: yhteensä 1 026 taitelijaa työskentelee 59 189 lapsen kanssa 623 koulussa. (www.menuhin-foundation.com/)
6.5 Espanjassa toimii energiavalintoja käsittelevä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelufoorumi (Spanish Energy Mix Forum, SEMF), joka on avoin kaikille energia-alan toimijoille, jotka haluavat keskustella Espanjan käyttämistä energialähteistä. (http://www.semforum.org/)
6.6 UMET-kesäyliopisto (Università Mediterranea d'estate) käsittelee kestäväpohjaisia energiamuotoja Välimerellä yhdessä ranskalaisten, italialaisten, portugalilaisten, espanjalaisten ja kreikkalaisten mutta myös mm. marokkolaisten, algerialaisten, tunisialaisten, egyptiläisten ja turkkilaisten yliopistojen kanssa. Yliopisto haluaa tulevina vuosina laajentaa organisaatiotaan muihinkin kaupunkeihin. (http://www.ome.org/index.php)
6.7 Vuonna 1996 julkaistussa Coline Serreaun La Belle Verte -elokuvassa käsitellään länsimaisen yhteiskunnan ongelmia, kuten kiihkeää elämänrytmiä, vallan väärinkäyttöä, saastumista ja luonnonvarojen ja tilan harkitsematonta hyväksikäyttöä. (http://www.youtube.com/watch?v=TTvoZkHugr0)
6.8 Komission toteuttamassa Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelmassa on vuodesta 2004 tuettu energiakasvatushankkeita. Niitä ovat esimerkiksi ”KidsCorner”, ”U4energy”, ”Flick the Switch”, ”Kids4future”, ”Rainmakers”, ”Youngenergypeople” ja ”My Friend Boo”. Rakennusalan ammattikoulutushankkeista voidaan mainita ”Build Up skills”. (http://ec.europa.eu/energy/intelligent/)
6.9 My Friend Boo on sympaattinen piirroselokuvasarja, joka on toteutettu IEE-ohjelman puitteissa ja joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Sen tarkoituksena on auttaa nuoria ymmärtämään energiaan, ilmastonmuutokseen, ympäristöön, suojeluun ja terveyteen liittyviä asioita. (http://www.myfriendboo.com/)
6.10 Muita Euroopan tason aloitteita ovat muun muassa kaupunginjohtajien ilmastosopimus, jossa on mukana yli 3 000 kaupunkia. ETSK on alusta saakka tukenut tämän välineen käyttöönottoa mahdollisimman monissa Euroopan kunnissa (8) ja on saanut komission vaihtamaan strategiaa. Concerto, Civitas sekä uusi ”Älykkäät kaupungit ja älykkäät yhteisöt” -aloite ovat välineitä, joilla jaetaan hyviä käytänteitä kestäväpohjaisen liikenteen sekä energian tarkoituksenmukaisen ja älykkään käytön alalla. SET-suunnitelmaan sisältyvä energiakasvatusaloite (Energy Education and Training Initiative) on puolestaan yhdistävä väline, joka tuo merkittävää lisäarvoa koko SET-suunnitelmalle.
6.11 Kansainvälisellä tasolla on jo toteutettu useita aloitteita. Niitä ovat esimerkiksi NEED (National Energy Education Development Project), jo 30 vuotta sitten Yhdysvalloissa perustettu opiskelijoiden, kouluttajien, yritysten, hallinnon ja yhteisöjen verkko (http://www.need.org/), Yhdysvaltain energiaministeriön Energy Education and Workforce Development -ohjelma (http://www1.eere.energy.gov/education/) ja energiakasvatusta käsittelevä EnergyQuest-verkkosivusto (http://www.energyquest.ca.gov/).
7. Energiakasvatusta käsittelevä julkinen kuuleminen
7.1 ETSK:n järjestämässä julkisessa kuulemisessa esiteltiin monia muita mielenkiintoisia kokemuksia energia- ja ympäristökasvatuksen alalta.
7.2 EACI:n, EU-ASE:n (European Alliance to Save Energy), Carlo Collodi -säätiön, Yehudi Menuhin -säätiön, Solvayn, CIRCE:n, Business Solutions Europa -järjestön, ELISAN-verkon edustajat ja kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen vastuuhenkilö energiapääosastossa korostivat kaikki omasta näkökulmastaan aiheen keskeistä merkitystä.
7.3 Keskustelunaiheita olivat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen rooli, teknikkojen ja tiedealoilta valmistuvien ammattilaisten koulutus, tarve tiivistää suhteita yliopiston, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä, viranomaisten sitoutuminen torjumaan ensisijaisesti köyhyyttä ja energiaköyhyyttä, paikallisten tahojen osallistuminen energian älykästä ja kestäväpohjaista käyttöä edistävän toiminnan ja valistuksen kehittämiseen sekä innovatiiviset opetusohjelmien ulkopuoliset epäviralliset ja viralliset koulutusvälineet.
7.4 Erityisesti esiin nostettiin tarve ottaa käyttöön yhteinen, helppotajuinen energian arviointijärjestelmä, jonka mukaan kaikissa energiaa kuluttavissa tuotteissa käytetään mittayksikkönä esimerkiksi suhdelukua euroa/MWh, jotta tehokkuus ja hinta voidaan arvioida suoraan.
7.5 Tiedon ja opetussisältöjen laatu on erittäin tärkeää. On olemassa konkreettinen riski, että tietoja manipuloidaan tiettyjen etujen ajamiseksi sen sijaan, että annettaisiin keinot valveutuneiden valintojen tekoon. Viranomaisten tuleekin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tiedotus- ja opetusprosessien riippumattomuus ja oikeellisuus varmistetaan.
7.6 Yksi esille otettu hyvin tärkeä asia liittyy vaikeuteen sisällyttää energiakasvatusmateriaali systemaattisesti koulujen opetusohjelmiin ajan puutteen, liian tiiviiden ohjelmien ja erilaisten painotusten vuoksi.
8. EDEN, energia- ja ympäristökasvatuksen eurooppalainen verkko – ETSK:n ja kansallisen Carlo Collodi -säätiön välinen yhteistyöpöytäkirja
8.1 Energia- ja ympäristökasvatuksen kansallisten foorumien eurooppalainen verkko EDEN, jonka perustamista ehdotettiin jo valmistelevassa lausunnossa aiheesta ”Hiilidioksidipäästöjä aiheuttamattomiin energialähteisiin perustuvan yhteiskunnan luomiseen liittyvät koulutustarpeet”, voisi auttaa paikkaamaan puutteita ja saavuttamaan näin EU:n asettaman tavoitteen vähintään 20 prosentin energiansäästöistä. Samalla se auttaisi osaltaan toteuttamaan unionin vuodeksi 2050 luoman vision taloudesta, joka perustuu resurssien tehokkaaseen käyttöön ja vähäisiin hiilidioksidipäästöihin, ja parantamaan energiaomavaraisuutta ja energian toimitusvarmuutta.
8.2 Lausunnossa esitettyjen ehdotusten konkreettisen toteuttamisen edistämiseksi ja eurooppalaisen verkoston perustamisen tukemiseksi ETSK ja Fondazione Collodi -säätiö allekirjoittivat 26. maaliskuuta 2010 yhteistyöpöytäkirjan, jossa ne sitoutuivat vastavuoroisesti tekemään yhteistyötä. Pinokkio, joka on kaikkialla maailmassa tunnettu Carlo Collodin kirjan henkilöhahmo, on valittu hankkeen maskotiksi ja tunnukseksi.
8.3 Tämä eurooppalainen verkko, johon kuuluu energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja ympäristöä käsittelevän kasvatuksen alalla toimivia organisaatioita, on kanava, jonka kautta voidaan levittää soveltuvia ohjelmia ja materiaaleja kansallisella tasolla. Näin helpotetaan puhtaiden energiamuotojen käyttöönottoa, kaikkien luonnonvarojen tehokkaampaa hyödyntämistä ja korkeatasoisia ympäristönsuojeluvaatimuksia käsittelevien aiheiden sisällyttämistä kansallisiin opetusohjelmiin.
8.4 Verkostoon on jo liittynyt monia organisaatiota. Perustajajäsenten ETSK:n ja Fondazione Nazionale Carlo Collodi -säätiön (IT) lisäksi siihen kuuluvat tällä hetkellä Foundation Terra Mileniul III (RO), Arene Île-de-France (FR), Les Péniches du Val de Rhône (FR), Grönlannin kunta (Grönlanti), Climate Action Network (RO), Mosaic Art and Sound (UK), Art For Green Life (UK/BE), CECE (ES), Intercollege (CY), Business Solutions Europa (BE), EU-ASE (BE), CIRCE (ES) ja Menuhin-säätiö (BE).
Bryssel 25. huhtikuuta 2012
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Staffan NILSSON
(1) EUVL C 77, 31.3.2009, s. 54–59.
(2) EUVL C 277, 17.11.2009, s. 15.
(3) EUVL C 218, 23.7.2011, s. 136.
(4) EUVL C 228, 22.9.2009, s. 9–13.
(5) COM(2011) 109 final.
(6) EUVL C 44, 11.2.2011, s. 53.
(7) COM(2010) 2020 final.
(8) EUVL C 10, 15.1.2008, s. 22.