29.6.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/57

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen luomisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa”

COM(2011) 445 final – 2011/0204 COD

2012/C 191/11

Esittelijä: Jorge PEGADO LIZ

Neuvosto päätti 14. syyskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen luomisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

COM(2011) 445 final – 2011/0204 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 17. huhtikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. huhtikuuta 2012 pitämässään 480. täysistunnossa (huhtikuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon yksimielisesti.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK suhtautuu myönteisesti tässä tarkasteltavaan asetusehdotukseen, jonka ainoana puutteena on, että ehdotus on tehty myöhään suhteessa vuonna 2006 annettuun vihreään kirjaan pankkitalletusten takavarikoinnista.

1.2   ETSK katsoo kuitenkin, että tätä asetusta tulisi täydentää samanaikaisella aloitteella – jonka tosin loogisesti olisi pitänyt edeltää tässä tarkasteltavaa asetusta – velallisen pankkitilien läpinäkyvyydestä, kuten todetaan vuonna 2008 annetussa vihreässä kirjassa velallisen omaisuuden läpinäkyvyydestä.

1.3   ETSK on tyytyväinen siihen, kuinka komissio on onnistunut ehdottamaan teknisesti erittäin vaikeassa kysymyksessä oikeudellista järjestelmää, jonka avulla kyetään luomaan asianmukainen tasapaino eri etunäkökohtien välille sekä oikeudenmukainen tasapaino eri intressitahojen oikeuksien välille.

1.4   ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on ottanut huomioon huomattavan osan suosituksista, jotka komitea esittää edellä mainitusta vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa ja joista voidaan mainita erityisesti seuraavat: soveltamisalan laajentaminen koskemaan pankkitilille talletettujen käteisvarojen lisäksi myös muita rahoitusvälineitä, säännös eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen antamisesta täytäntöönpanoasiakirjan saamisen jälkeen, toimivaltaisten tuomioistuinten laaja määritelmä, vaateeseen sisällytettävien rahasummien rajaaminen perittävään ja maksamattomaan saatavaan, viivästyskorkoihin ja hyväksyttyihin kuluihin sekä toimenpiteen riitauttamista ja vastustamista koskevien säännösten ja sallittujen oikeussuojakeinojen selkeä määrittely menettelyn laillisuuden varmistamiseksi sekä kantajan, vastaajan ja kolmansien osapuolien oikeuksien turvaamiseksi.

1.5   ETSK pitää tervetulleena erityisesti tehtyä selkeää valintaa vaihtoehtoisen tai valinnaisen järjestelmän puolesta, unionin välineeksi valittua asetusta, jolla varmistetaan parhaiten sisämarkkinoiden toteutuminen, sen soveltamista yksinomaan rajat ylittäviin tilanteisiin sekä asianmukaisen oikeusperustan (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohta) valintaa. Komitea on suositellut kaikkia näitä seikkoja. ETSK kannattaa lisäksi sellaisen järjestelmän käyttöönottamista, joka on tarkoituksenmukainen, yksinkertainen ja kustannusten/hyötyjen kannalta oikeasuhteinen; nämä ovat kriteerejä, joita edellyttävät mekanismin rajat ylittävä luonne sekä järjestelmää käyttäviltä ja sen kanssa tekemisiin joutuvilta vaadittavat välineet.

1.6   ETSK ei myöskään ole täysin vakuuttunut toimenpiteen välttämättömyydestä etenkään, kun otetaan huomioon, että järjestelmää ei oteta käyttöön Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja että epävarmuus menettelyn kokonaiskustannuksista sekä toimivaltaisen ulkomaisen tuomioistuimen löytämisestä muodostaa jatkossakin esteitä erityisesti pienille yrityksille. ETSK ei lisäksi ole täysin vakuuttunut siitä, että ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen, koska Bryssel I -asetuksen tarkistuksessa eksekvatuurimenettely aiotaan poistaa ja koska vaikutustenarviointiin sisältyviä odotettuja tuloksia koskevat arviot ovat epätäsmällisiä.

1.7   ETSK katsoo, että useiden säännösten sisältöä tulee tarkistaa ja sitä voidaan parantaa säännösten selkiyttämiseksi, epämääräisyyden vähentämiseksi ja säännösten tehostamiseksi sekä eräiden käännös- ja painovirheiden poistamiseksi, ja suosittaa, että komissio ottaa tältä osin huomioon komitean erityishuomiot.

2.   Ehdotuksen tavoite ja tausta

2.1   Tässä tarkasteltava komission ehdotus asetukseksi on jatkoa vuonna 2006 annetulle vihreälle kirjalle pankkitalletusten takavarikoinnista (1). Komissio ehdottaa, että unionin oikeuteen luodaan asetuksen avulla jäsenvaltioiden menettelyille vaihtoehtoinen oikeusväline, eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys, jonka avulla on tarkoitus varmistaa nopeasti ja vähäisin kustannuksin velallisten tilivarojen turvaaminen rahamääräisten vaatimusten johdosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, jotta estetään pankkitileille kaikkialla EU:ssa talletettujen varojen siirtäminen tai nostaminen edellyttäen, että kuka tahansa asianomaisista osapuolista tai mikä tahansa omaisuuseristä sijaitsee useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa (vaikutukset ulottuvat 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla rajojen yli) tuomioistuimen luonteesta riippumatta.

2.2   Tämä järjestelmä otetaan käyttöön valinnaiselta pohjalta (2. järjestelmä, joka tunnetaan yleisesti ”28. järjestelmänä”) vaihtoehtona jäsenvaltioissa olemassa oleville turvaamistoimenpiteille ja samanaikaisesti niiden kanssa käytettäväksi, ja se on luonteeltaan ja tarkoitukseltaan vastaava.

2.3   Ehdotetun järjestelmän ulkopuolelle jäävät eri syistä

a)	vero- ja hallinto-oikeudelliset asiat sekä tulliasiat

b)	konkurssit, akordit ja muut niihin rinnastettavat menettelyt

c)	sosiaaliturva

d)	välimiesmenettelyt

e)	pankkitilit, joita ei tilin sijaintijäsenvaltion lainsäädännön nojalla saa takavarikoida

f)	direktiivin 98/26/EY (2) 10 artiklan mukaiset arvopapereiden selvitykset.

2.4   Sitä vastoin asetusta sovelletaan aviovarallisuussuhteisiin, perintöasioihin sekä rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin. (3)

2.5   Eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä voidaan hakea ja se voidaan antaa eri vaiheissa:

a)	ennen kuin tuomiota tai täytäntöönpanoa koskeva oikeudenkäynti on aloitettu vastaajaa vastaan

b)	missä tahansa oikeuskäsittelyn vaiheessa

c)	sen jälkeen, kun vastaajalle on annettu tuomio tai mikä tahansa muu täytäntöönpanoasiakirja, joka on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa mutta ei vielä tilin sijaintijäsenvaltiossa

d)	sen jälkeen, kun on annettu täytäntöönpanoasiakirja, joka on jo täytäntöönpanokelpoinen tilin sijaintijäsenvaltiossa.

2.6   Kolmessa ensin mainitussa tapauksessa sovelletaan 1 jakson säännöksiä (6–13 artikla), neljännessä tilanteessa sovelletaan 2 jaksoa (14 ja 15 artikla); 3 jakso (16–22 artikla) sisältää yhteisiä menettelysäännöksiä kaikkiin tilanteisiin.

2.7   Ehdotetun asetuksen 3 luvussa vahvistetaan periaate, jonka mukaan eksekvatuuri on kaikilta osin tarpeeton (23 artikla), ja esitetään yksityiskohtaiset säännökset siitä, kuinka varmistetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen tehokas täytäntöönpano, sekä säädetään eri toimijoiden (pankit, tuomioistuimet, asianomaiset kansalliset viranomaiset, vastaajat, kantajat, muut kilpailevat velkojat sekä vahingon kärsineet kolmannet osapuolet) oikeuksista ja velvollisuuksista.

2.8   Ehdotetun asetuksen 4 luvussa (34–40 artikla) säädetään oikeussuojakeinoista, jotka ulottuvat eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyshakemuksen hylkäämispäätöstä koskevasta muutoksenhausta (22 artikla) eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen uudelleentarkasteluun sen muuttamiseksi tai sen kohteen rajaamiseksi, ilmoitukseen sen raukeamisesta, sen kumoamiseen tai täytäntöönpanon keskeyttämiseen sekä tavanomaisiin ja epätavallisiin oikeussuojakeinoihin. Osapuolten oikeus käyttää viimeksi mainittuja oikeussuojakeinoja sovellettavien kansallisten lainsäädäntöjen nojalla säilyy muuttumattomana (37 artikla). Luvussa säädetään lisäksi siitä, miten annetaan vakuustalletus tai muu vastaava vakuus eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyshakemuksen täytäntöönpanon päättämiseksi.

2.9   Ehdotuksen 5 lukuun sisältyy lisäksi eräitä käyttöön otettavaa järjestelmää koskevia yleisiä säännöksiä, joista mainittakoon erityisesti säännös asianajajan käytön ei-pakollisuudesta sekä oikeudenkäyntimaksuja ja määräaikoja koskevat säännökset.

2.10   Lisäksi luvussa vahvistetaan asetuksen suhde muihin EU:n säädöksiin sekä täydentävästi sovellettaviin kansallisiin säännöksiin sekä velvollisuudet, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä säädöksen tehokkaan ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2.11   Komission etukäteen toteuttamasta vaikutustenarvioinnista käy ilmi tiivistettynä, että

a)	rajat ylittävien luottotappioiden määrä on 1,12–2 miljardia euroa vuosittain.

b)	maksamattomien elatusapujen määrän voidaan arvioida olevan 268 miljoonaa euroa vuosittain.

c)	luottotappiot rajat ylittävässä liiketoiminnassa ovat vuosittain noin 55 miljoonaa euroa.

d)	vain 11,6 prosenttia yrityksistä on hakenut kansallista takavarikointimääräystä yrittäessään periä rajat ylittävää saatavaa.

e)	rajat ylittäviin velkoihin liittyviä tilien takavarikointeja tehdään arvioiden mukaan vuosittain 34 000, mikä vastaa 640 miljoonaa euroa.

Samaisen tutkimuksen mukaan eurooppalaisen turvaamismääräyksen avulla voidaan

a)	varmistaa, että luottotappioita peritään vuosittain 373–600 miljoonaa euroa enemmän.

b)	rajat ylittävää kauppaa harjoittavat yritykset voivat saada aikaan arviolta 81,9–149 miljoonan euron kustannussäästöt vuosittain.

3.   Yleistä

3.1   Olemme jo kauan sitten tottuneet siihen, että oikeusasioiden pääosaston laatimat teknis-oikeudelliset asiakirjat ovat muodollisesti virheettömiä, käsitteellisesti korkealaatuisia sekä erittäin selkeitä ja että ne näin ollen edistävät osaltaan sääntelyn parantamista sekä oikeusvarmuutta ja -turvaa.

3.2   Tässä tarkasteltava ehdotus ei tee poikkeusta, ja näin ollen ETSK on tyytyväinen, että se on esitetty. Ainoana puutteena on, että se on tehty myöhässä.

3.3   Komissio on lisäksi onnistunut ehdottamaan teknisesti erittäin vaikeassa kysymyksessä oikeudellista järjestelmää, jonka avulla kyetään luomaan asianmukainen tasapaino eri etunäkökohtien välille ja oikeudenmukainen tasapaino eri intressitahojen oikeuksien välille. Näitä oikeuksia on lisäksi tarkasteltu seikkaperäisesti yksityiskohtaisessa ja hyvin jäsennellyssä vaikutustenarvioinnissa, joka on ehdotuksen liitteenä ja jota ETSK oli painokkaasti vaatinut.

3.4   Lisättäköön, että komissio on ottanut huomioon huomattavan osan suosituksista, jotka ETSK esittää edellä mainitusta vihreästä kirjasta ja velallisen omaisuuden läpinäkyvyyttä käsittelevästä vihreästä kirjasta (COM(2008) 128 final) antamissaan lausunnoissa (4) ja joista voidaan mainita esimerkiksi seuraavat: säännös eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen antamisesta täytäntöönpanoasiakirjan saamisen jälkeen (2 jakso), toimivaltaisten tuomioistuinten laaja määritelmä (6 artikla), vaateeseen sisällytettävien rahasummien rajaaminen perittävään ja maksamattomaan saatavaan, viivästyskorkoihin ja hyväksyttyihin kuluihin (esimerkiksi asianajajan palkkiot ja muut kustannukset) sekä toimenpiteen riitauttamista ja vastustamista koskevien säännösten ja sallittujen oikeussuojakeinojen selkeä määrittely menettelyn laillisuuden varmistamiseksi sekä kantajan, vastaajan ja kolmansien osapuolien oikeuksien turvaamiseksi.

3.5   Komissio on myös ottanut huomioon merkittävän osan suosituksista, jotka Euroopan parlamentti on äskettäin hyväksynyt tällä alalla (5) ja jotka ovat niin ikään tervetulleita.

3.6   ETSK on erityisen tyytyväinen suosituksensa mukaisesti tehtyyn selkeään valintaan sellaisen vaihtoehtoisen tai valinnaisen järjestelmän puolesta, joka antaa kantajille täyden vapauden valita halutessaan kansallinen lainsäädäntö; unionin välineeksi valittuun asetukseen, jolla varmistetaan parhaiten lainsäädännön yhdenmukaistaminen, joka on välttämätöntä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja täytäntöönpanon yhtenäisyyden lisäämiseksi jäsenvaltioissa ja takaa entistä paremman oikeusvarmuuden ja -turvan, kuten ETSK on niin ikään suosittanut; asetuksen soveltamiseen yksinomaan rajat ylittäviin tilanteisiin sekä asianmukaiseen oikeusperustan (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohta) valintaan.

3.7   ETSK pitää lisäksi tervetulleena sitä, että soveltamisalaa laajennetaan koskemaan pankkitilille talletettujen käteisvarojen lisäksi myös muita rahoitusvälineitä (6), kuten se on ehdottanut.

3.8   ETSK ei kuitenkaan ole vielä täysin vakuuttunut toimenpiteen välttämättömyydestä eikä siitä, että toissijaisuusperiaatetta kunnioitetaan.

3.8.1   Näin on ensinnäkin siksi, että komissio itsekin myöntää, että sama tulos voitaisiin teoriassa saavuttaa muulla tavoin.

3.8.2   Lisäksi nyt voidaan olettaa, että Bryssel I -asetusta tarkistetaan komission suosittamalla tavalla, mitä ETSK kannattaa, joten eksekvatuuria koskeva perusluonteinen kysymys ratkeaa.

3.8.3   Edellä mainitussa moitteettomasti laaditussa vaikutustenarvioinnissa ei myöskään analysoida kaikkien jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksessä käyttöönotettavasta uudesta oikeusmenettelystä aiheutuvia kasvavia kustannuksia kaikilta osin, eikä niitä arvioida asianmukaisesti ottamalla huomioon eri näkökohdat, jotka liittyvät sen täytäntöönpanoon, yrityksille ja kuluttajille tiedottamiseen sekä tuomareiden, asianajajien, oikeusavustajien ja muiden yleisesti julkishallinnon ja erityisesti oikeuslaitoksen virkamiesten kouluttamiseen, puhumattakaan oikeudellisissa rakenteissa syntyvistä lisäkustannuksista käsiteltäessä lomakkeita EU:n 23 virallisella kielellä. Näitä kustannuksia ei näin ollen voida kustannus-hyöty-mielessä verrata arvioihin yritysten aikaansaamista säästöistä eikä lisäsummaan, joka odotetaan saatavan kokoon velkojen perinnässä ja joka arvioiden mukaan voi olla 373 miljoonasta eurosta ja 600 miljoonaan euroon. Lisäksi epävarmuus menettelyn kokonaiskustannuksista sekä toimivaltaisen tuomioistuimen löytäminen ovat edelleen esteitä. Tämä saattaa vaikuttaa haitallisesti yrityksiin ja etenkin pienyrityksiin.

3.9   ETSK katsoo niin ikään edelleen, että tässä tarkasteltavaa aloitetta tulisi joka tapauksessa täydentää, kuten myös Euroopan parlamentti suosittaa, samanaikaisesti rinnakkaisella aloitteella – jonka loogisesti olisi pitänyt edeltää ensin mainittua aloitetta – velallisen omaisuuden läpinäkyvyydestä. Komitea ei myös edelleenkään ymmärrä, miksi komissio antaa etusijaisen (tai yksinomaisen) aseman tässä tarkasteltavalle ehdotukselle eikä tälle toiselle.

3.10   ETSK pahoittelee lisäksi Tanskan kantaa olla ottamatta käyttöön tätä välinettä tunnetun periaatejulistuksensa mukaisesti sekä erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittamaa päätöstä olla niin ikään ottamatta sitä käyttöön, vaikka nimenomaan tällä jäsenvaltiolla ei ole vastaavaa oikeusvälinettä ja vaikka yksi keskeisistä esiin tuoduista huolenaiheista vihreää kirjaa käsiteltäessä oli tämä nimenomainen epäkohta anglosaksisessa oikeusjärjestelmässä.

4.   Erityistä

4.1   2 artiklan 2 kohdan c alakohta

Välimiesmenettelyn jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle on selkiytettävä, jottei vaaranneta välimiesoikeuksien tilannetta. Välimiesoikeudet antavat useissa jäsenvaltioissa päätöksiä, jotka ovat yleisten tuomioistuinten antamien tuomioiden kanssa samantasoisia täytäntöönpanoasiakirjoja.

4.2   2 artiklan 3 kohta ja 32 artikla

Ei ole olemassa tilejä, joita ei voida takavarikoida, vaan tuloja tai ansioita, joita ei voida takavarikoida.

4.3   4 artiklan 1 kohta ja 29 artikla

Tilanteen arkaluonteisuuden takia käsitteet ”tili, joka on avattu vastaajan puolesta kolmannen nimellä” ja ”tili, joka on avattu kolmannen puolesta vastaajan nimellä” on määriteltävä paremmin, jottei ole epäselvyyttä niiden kattavuudesta, mikä voi loukata kolmansien osapuolten oikeuksia.

4.4   7 artiklan 1 kohdan a alakohta

Tämän alakohdan käännös ei ole yhdenmukainen kaikissa kieliversioissa.

4.5   8 artiklan 2 kohdan f alakohta

Ainakin portugalinkielisessä toisinnossa viittaus 17 artiklan 1 kohdan b alakohtaan on virheellinen ja tulisi korjata 7 artiklan 1 kohdan b alakohdaksi. (Suom. huom.: ei koske suomenkielistä toisintoa.)

4.6   13 artikla

Sen luonteisessa järjestelmässä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön, erilaisten määräaikojen asettamista ei pidä jättää jäsenvaltioiden harkintavaltaan, sillä muutoin ei voida taata yhdenmukaisuutta, mikä synnyttää epävarmuutta.

4.7   20 artiklan 1 kohta

Ilmaus ”voivat tehdä keskenään yhteistyötä” on korvattava ilmauksella tuomioistuinten ”tulee tehdä keskenään yhteistyötä”.

4.8   25 artiklan 1 kohta

Ilmaus ”ilman aiheetonta viivytystä” on epämääräinen ja vaarallinen, ja se on korvattava vahvistetulla vähimmäismääräajalla, esimerkiksi ”seuraavana työpäivänä”.

4.9   27 artiklan 3 kohta

Mahdollisuus käyttää suojattua sähköistä viestintäkeinoa tulisi ulottaa koskemaan kaikkien välineiden toimintaa, tuomioistuinten keskinäiset suhteet mukaan luettuina, komission Sähköinen oikeudenkäyttö -ohjelman puitteissa menettelyiden nopeuttamiseksi.

4.10   41 artikla

Loppuun on lisättävä ”paitsi tapauksissa, joissa toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetään asianajajan käyttämistä”.

4.11   44 artikla

Tämä säännös voidaan tulkita monin eri tavoin, ja se aiheuttaa epävarmuutta menettelyjen sujumista ajatellen. Siksi se on poistettava.

4.12   Määräaikojen määrittäminen

Useissa ehdotuksen säännöksissä määräajat määritetään eri tavoin. Ehdotuksessa puhutaan niin ”kalenterivuorokausista” (21 artikla) ja ”työpäivistä” (24 artiklan 3 kohdan c alakohta, 27 artikla) kuin yksinkertaisesti ”päivistä” (35 artiklan 4 kohta). Oikeusvarmuuden vuoksi määräaikojen määrittäminen tulisi yhdenmukaistaa.

4.13   Liitteet ja 47 artikla

Liitteiden sisältöä ja erityisesti kieliä, joilla niitä tulee käyttää, sekä niiden kääntämisen tarvetta sen varmistamiseksi, että ne ymmärretään asianmukaisesti, on arvioitava nykyistä paremmin ja testattava etukäteen käytännössä. Tämä koskee myös lisätodisteita ja suullisia todisteita (11 artikla).

---

(1)  COM(2006) 618 final, 24. lokakuuta 2006.

(2)  EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45.

(3)  Ks. asetus (EU) N:o 1259/2010 (EUVL L 343, 29.12.2010, s. 10) (”Rooma III”) (avio- ja asumusero), asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1) (siviili- ja kauppaoikeuden ala), asetus (EY) 2201/2003 (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1) (avioliitto), ehdotus asetukseksi COM(2011) 127 final, 16. maaliskuuta 2011 (rekisteröidyt parisuhteet) sekä ehdotus asetukseksi COM(2011) 126 final, 16. maaliskuuta 2011 (aviovarallisuussuhteet); ks. seuraavat ETSK:n lausunnot: EUVL C 325, 20.12.2006, s. 65 (lasten oikeudet), EUVL C 325, 20.12.2006, s. 71 (avioliitto), EUVL C 44, 11.2.2011, s. 148 (perinnöt ja testamentit) sekä EUVL C 376, 22.12.2011, s. 87 (rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset).

(4)  ETSK:n lausunnot: EUVL C 10, 15.1.2008, s. 2, ja EUVL C 175, 28.7.2009, s. 73.

(5)  Valiokunta-aloitteinen mietintö A-7 0147/2011, 14.4.2011, esittelijä: Arlene McCarthy; Euroopan parlamentin 10. toukokuuta 2011 antama päätöslauselma TA (2011) 0193.

(6)  Direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan ja liitteen I C osan määritelmien mukaisesti (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1).

---