Jäsenvaltioiden ja komission 28 päivänä syyskuuta 2011 yhteiseksi poliittiseksi lausumaksi selittävistä asiakirjoista

2011/C 369/02

SEUT 288 artiklan mukaisesti ”direktiivi velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, mutta jättää kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot”.

Jäsenvaltiot ja komissio tunnustavat, että unionin oikeuden tehokas täytäntöönpano on unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamisen edellytys ja että vaikka vastuu sen täytäntöönpanosta on ensisijaisesti jäsenvaltioilla, kyse on yhteistä etua koskevasta asiasta, sillä sen tarkoituksena on muun muassa luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikissa jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltiot ja komissio myöntävät, että unionin direktiivien asianmukainen ja nopea saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on oikeudellinen velvoite. Ne panevat merkille, että perussopimuksissa komission tehtäväksi annetaan unionin oikeuden soveltamisen valvonta, ja ovat yhtä mieltä siitä, että niistä toimista ilmoittamisen, joilla unionin oikeutta saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, pitäisi auttaa komissiota tämän tehtävän toteuttamisessa.

Tässä yhteydessä jäsenvaltiot myöntävät, että tietojen, jotka ne toimittavat komissiolle direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ”on oltava selviä ja täsmällisiä” ja niistä ”on ilmettävä ristiriidattomasti, millä laeilla, asetuksilla ja hallinnollisilla määräyksillä” tai muilla kansallisen lainsäädännön säännöksillä tai tarvittaessa kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytännöllä jäsenvaltiot katsovat täyttäneensä niille direktiivissä asetetut eri vaatimukset (1).

Parantaakseen niiden tietojen laatua, jotka koskevat unionin direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä silloin, kun komissio katsoo, että tämä edellyttää asiakirjoja, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde, se perustelee asiaa koskevia ehdotuksia antaessaan tapauskohtaisesti tällaisten asiakirjojen toimittamisen tarpeen ja suhteellisuuden ottaen erikseen huomioon sekä direktiivin että sen osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen monimutkaisuus sekä mahdolliset hallinnolliset lisärasitteet.

Perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot sitoutuvat liittämään täytäntöönpanotoimia koskevaan ilmoitukseen yhden tai useamman selittävän asiakirjan, jotka voivat olla muodoltaan vastaavuustaulukoita tai muita samaan tarkoitukseen sopivia asiakirjoja.

(1)  Ks. unionin tuomioistuimen 16. heinäkuuta 2009 asiassa C-427/07 antaman päätöksen kohta 107 sekä siinä mainittu oikeuskäytäntö.