EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52011XC0916(03)

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

EUVL C 273, 16.9.2011, p. 26–30 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

16.9.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 273/26


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

2011/C 273/07

Julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (ΕY) N:o 510/2006

”ΦΑΣΟΛΙΑ ΒΑΝΙΛΙΕΣ ΦΕΝΕΟΥ” (FASOLIA VANILIES FENEOU)

EY-N:o: EL-PGI-0005-0839-21.12.2010

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Φασόλια Βανίλιες Φενεού” (Fasolia Vanilies Feneou)

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Kreikka

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

Luokka 1.6

Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2   1 kohdassa tarkoitetun maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

Tuotteen nimi on fasolia vanilies Feneou. Kyseessä ovat kuivat kuorettomat pavut, jotka ovat paikallinen Phaseolus vulgaris -lajin lajike.

Pavut ovat soikeita ja erittäin pienikokoisia. 1 000 papua painaa 270–280 grammaa, jonka vuoksi ne luokitellaan pienisiemeniseksi lajikkeeksi. Ne ovat väriltään valkoisia, ja niiden kuori on ohut.

”Fasolia vanilies Feneou” sisältävät valkuaista vähintään 18 prosenttia. Kemialliset ominaisuudet, jotka erottavat fasolia vanilies Feneou -pavut muista kaupan pidetyistä pavuista, ovat seuraavat:

nro

Muuttuja

Fasolia Vanilies Feneou

Kaupan pidetyt muut pavut (Phaseolus vulgaris -laji)

Päätelmät

1.

Ravintokuidut

27,9–29,9 painoprosenttia

13,2 % painoprosenttia

Jopa 54,4 prosenttia enemmän ravintokuituja

2.

Rasvat

1,7–1,9 painoprosenttia

2–2,5 painoprosenttia

Jopa 10 prosenttia vähemmän rasvoja

3.

Energiasisältö

225–233 kcal/100 g

296 kcal/100 g

Vähemmän kaloreita

955–963 kJ/100 g

1 236 kJ/100 g

4.

Kalsium

2 970–2 988 mg/kg

1 312 mg/kg

Jopa 56 prosenttia enemmän kalsiumia

5.

Natrium

97,1–98,1 mg/kg

354 mg/kg

Vähemmän suolaa

6.

Tuhkajäämä

3,9–4,1 painoprosenttia

4,4 painoprosenttia

Pienempi tuhkajäämä

Tuotteella, jonka suojattu nimitys on fasolia vanilies Feneou, on aistinvaraisia ominaisuuksia, jotka erottavat sen muista pavuista ja miellyttävät kuluttajia. Tämä johtuu siitä, että ne ovat makeita, ne voi kypsentää nopeasti, ne pysyvät ruoanlaitossa ehjinä, ovat kypsinä sisältä pehmeitä eikä kuori irtoa.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Kaikki tuotantovaiheet viljelystä (maan muokkaus, lannoitus, kylvö, kastelu, tuholaistorjunta, kasvinsuojelutoimet) sadonkorjuuseen asti, tuotteen kuivatus ja puhdistus on tehtävä määritellyllä maantieteellisellä alueella.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Pakkauksissa on oltava maininta ”ΦΑΣΟΛΙΑ ΒΑΝΙΛΙΕΣ ΦΕΝΕΟΥ” ΠΓΕ sekä kansallisessa ja yhteisön lainsäädännössä säädetyt maininnat.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Fasolia vanilies Feneou -pavun tuotannon määritelty maantieteellinen alue on koko Feneosin kunta, joka kuuluu Peloponnesoksen alueen Korintian hallintoalueeseen.

Se Feneosin alue, jolla kyseistä papua viljellään, muodostaa suljetun tasangon, jonka kokonaispinta-ala on 4 710 hehtaaria. Sitä ympäröivät vuoret Helmos, Dourdouvana, Kyllini, Oligyrtos ja Saitas. Feneosin suljettu allasalue (tekojärvi) on merkittävä erityinen alue Peloponnesoksella. Sitä ympäröivät kuusi- ja mäntymetsät, jotka ulottuvat järvelle asti. Tämä erityinen ja ainutlaatuinen ympäristö, Feneosin tasankoa reunustava metsäpeitteinen vuoristo sekä Doksan tekojärvi luovat korkealaatuisen tuotteen kasvatukselle suotuisan paikallisilmaston.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Maaperä

Maaperä on syvä ja hedelmällinen. Se vaihtelee enimmäkseen savisesta hiekkaiseen ja pidättää hyvin vettä. Se on myös kalkki- ja fosforipitoista, mutta sisältää vähän kaliumia ja magnesiumia. Maaperä on enimmäkseen hiukan hapanta (ph < 7). Fasolia vanilies Feneou -pavun viljelymaa on entisen (luonnollisen) Doksa-järven pohjaa, joka on säilynyt suhteellisen kosteana. Edellä mainitut maaperän ominaisuudet ovat suotuisat fasolia vanilies Feneou -pavun viljelyyn.

Ilmasto

Alueen ilmasto-ominaisuuksien mukaisesti ilmasto on yleisesti ottaen mannerilmasto. Talvet ovat kylmiä ja kesät leutoja. Feneosin tasankoa ympäröivien metsäpeitteisten vuorten ansiosta ilmasto on kuitenkin leudompi, talvet ovat sateisempia ja kesät leudompia. Ylin kuukauden keskilämpötila on 28,8 °C ja alin kuukauden keskilämpötila 0,6 °C. Vuoden keskilämpötila on 12,8 °C.

Doksa-järvi vaikuttaa myös leutoon kevätsäähän. Vuotuinen sademäärä on 600 millimetriä. Siten seudun sopiva lämpötila ja suhteellinen kosteus täyttävät paljon vettä tarvitsevan pavun tarpeet.

Ihmistyön osuus

Ihminen hyödyntää Feneosin seudun ilmaston ja maaperän ominaisuudet parhaalla mahdollisella tavalla, ja ihmistyön osuus tuotteen laatuun ja sen maineeseen hallintoalueen rajojen ulkopuolella on merkittävä.

Feneosin seudun tuottajien käyttämä viljelytekniikka perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen ja lisäksi perinteeseen, jota siirretään sukupolvelta toiselle. Työt tehdään käsin kylvöstä kuivaamiseen ja papujen puhdistukseen. Kasvinsuojeluaineita ja lannoitekemikaaleja käytetään hyvin vähän. Maanviljelijät valitsevat itse vuosittain kylvettäväksi tarkoitetut fasolia vanilies Feneou -pavun siemenet. Tarkoituksena on säilyttää kasviaineksen puhtaus.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Fasolia vanilies Feneou -papua on viljelty Feneosin seudulla järjestelmällisesti 1800-luvun lopulta lähtien. Tuotetta on viljelty vuosikausia sen erityisten laatuominaisuuksien vuoksi. Näitä ominaisuuksia ovat erittäin pieni koko, valkoinen väri, kaunis ulkonäkö, soikea muoto (ei munuaisenmuotoinen kuten muut pavut), ohut kuori, jonka ansiosta papu kypsyy paremmin ja nopeammin, sekä makea maku ja korkea ravintoarvo.

Paikallisen nimen ”vanilia” antoivat viljelijät itse korostaakseen pavun valkoista väriä ja makeaa makua, joka muistuttaa vaniljaa. Nämä erityiset laatuominaisuudet erottavat tuotteen muista pavuista ja lisäävät sen kysyntää.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Kuvaus tuotteen laadun ja määritellyn maantieteellisen alueen välisestä yhteydestä

Fasolia vanilies Feneou -pavun ominaisuudet johtuvat maantieteelisen alueen ilmastosta ja maaperästä sekä ympäristöön sopeutuneesta kasviaineksesta.

Fasolia vanilies Feneou -papu on sopeutunut seudun mannerilmastoon ja maaperään erinomaisesti. Maaperä on keskimäärin hiukan hapan ja läpäisee vettä hyvin. Yhdessä suhteellisen kosteiden talvien ja leutojen kesien kanssa nämä tekijät myötävaikuttavat tuotteen laatuun. Pavut ovat kiiltäviä, ohutkuorisia ja pehmeitä. Tällaisissa oloissa pavut pidättävät paljon vettä, niiden tuhkajäämä on pieni ja aistinvaraiset ominaisuudet parempia (makea maku) ja valmistaminen ruoaksi helppoa.

Lisäksi erityinen ja ainutlaatuinen luonnonympäristö eli vuoret, jotka suojaavat Feneosin tasankoa voimakkailta tuulilta, sekä Doksan tekojärvi ja sitä ympäröivät, järvelle asti ulottuvat kuusi- ja mäntymetsät muodostavat erityisen suotuisat olosuhteet, joissa paikallisesta pavusta on tullut erilainen kuin muiden seutujen pavut.

Paikalliset maanviljelykäytännöt, joita seudun viljelijät ovat soveltaneet yli sata vuotta, yhdessä seudun edullisen maaperän, ilmaston ja ympäristöolojen kanssa myötävaikuttavat tuotteen erityisiin ominaisuuksiin. Pavunviljelijöiden viljelytekniikat ovat pysyneet samoina kuin aiempien sukupolvien käyttämät. Suurin osa töistä, kuten kuokkiminen, sadonkorjuu, papujen valinta ja pakkaaminen tehdään nykyäänkin käsin. Tuloksena on tuote, jonka ulkonäkö on kaunis ja muoto tasalaatuinen ja jossa ei ole vieraita aineita eikä rikkoutuneita siemeniä. Tuotteen laatua alentavien kasvinsuojeluaineiden ja lannoitekemikaalien vähäinen käyttö sekä siementen tarkka valinta niin omaa tuotantoa varten kuin paikallisen fasolia vanilies Feneou -papulajikkeen puhtauden suojelemiseksi antavat tulokseksi korkealaatuisen tuotteen.

Todisteena paikallisen tuotteen ja määritellyn tuotantoalueen välisestä tiiviistä yhteydestä sekä siitä, että tuotteen viljely on rajoittunut Feneosin tasangolle, ovat toistuvat yritykset viljellä tuotetta muilla pavunviljelyalueilla. Yritykset eivät ole onnistuneet. Papujen laatu (erityisesti sen ulkonäkö, kuoren ohuus ja maku) ovat paljon huonompia kuin silloin kun niitä viljellään määritellyn maantieteellisen alueen sisällä.

Kuvaus tuotteen maineen ja määritellyn maantieteellisen alueen välisestä yhteydestä

Yliopistonopettaja Vasilius Sarlin kaksiosaisessa teoksessa, joka käsittelee Korinthiassa sijaitsevan Feneosin kunnan kansanperinnettä vuodesta 1960 vuoteen 2000, on viittauksia pavunviljelyn merkitykseen kyseiselle seudulle ja pavun maineeseen erinomaisen maukkaana ruokana. Kreikan mytologian mukaan palkohedelmät olivat Demeter-jumalattaren lahja Feneosin asukkaille, joiden vieraana hän oli etsiessään tytärtään Persefonea, jonka Hades oli ryöstänyt ja jota hän yritti vetää Tuonelaan Feneos-järven läpi. Feneoslaiset käyttivät ensimmäisinä palkokasveja ruoakseen, ja ehkä sen vuoksi seudun pavut saivat maukkaimpien papujen maineen. Saman lähteen mukaan papuja käytetään ruokana enemmän kuin muita palkokasveja, ja papujen jälkeen eniten syödään linssejä ja kahviherneitä.

Papuja alettiin seudulla viljellä järjestelmällisesti 1800-luvun lopulta lähtien, kun Feneosin järven vedet kuivattiin. Tuotteen maineesta ja sen tiiviistä yhteydestä Feneosin seutuun todistavat seuraavat lähteet:

Feneosin rauhantuomarin 25 päivänä maaliskuuta 1910 laatima asiakirja vahingonkorvauksista, joita karjanomistajan oli maksettava pavunviljelijälle eläintensä toisen viljelmillä aiheuttamista vahingoista.

Tohtori Dimitrios Panosin tutkielma fasolia vanilies Feneou -pavun voimaperäisestä viljelystä seudulla 1950-luvulla.

Pavun paikallisen merkityksen ja arvostuksen vuoksi järjestetään Feneosin Steno-kylässä vuodesta 1980 lähtien vuosittain lokakuussa (fasolia vanilies Feneou -pavun sadonkorjuuaika) papujuhlat, jotka sanomalehti Eleutherios tipos on kuvannut matkailutapahtumaksi.

Kreikan tilastolaitoksen tietojen mukaan fasolia vanilies Feneou -papua on viljelty yhtäjaksoisesti vuosina 1993–2003.

Korinthian paikallishallituksen maatalousosaston tasaushyvitys- ja tulotukijärjestelmässä tekemistä tarkastuksista käy ilmi, että fasolia vanilies Feneou -papua on viljelty seudulla perinteisesti vuosikausia ja että se on laadultaan erinomaista.

Seudulla vieraillut henkilö kertoo yhdistäneensä Feneosin tasangon ja maukkaat vanilies-pavut lapsuusvuosien muistoihin.

Sanomalehti Kathimerinin maininnat 24 päivänä lokakuuta 2006 ja 17 päivänä marraskuuta 2007 maineikkaista Feneosin pavuista.

Sanomalehti Ta nea16 päivänä helmikuuta 2007 ja Eleftheros tipos4 päivänä lokakuuta 2008 mainitsevat Feneosin pavuista valmistetun perinteisen fasolada-ruoan.

Ilias Mamalakisin televisio-ohjelmassa Boukia kai singhorio esitetään, kuinka valmistetaan ruokalaji Boulia (polispori) Feneos, jonka tärkeimpiä ainesosia ovat valkoiset fasolia vanilies Feneou -pavut.

Maininta kahdessa Kreikan television televisio-ohjelmassa Menoume Ellada lokakuussa 2006 ja 2007 sekä ET3:ssa helmikuussa 2009.

Nämä pavut ovat kuluttajien lisäksi myös tuottajien suosiossa, sillä papujen myyntihinta voi olla jopa 75 prosenttia korkeampi kuin muilla pavuilla, joilla ei ole alkuperänimityksen suojaa.

Yhteenvetona todettakoon, että historialliset ja bibliografiset tiedot, paikallisissa ja laajemmin myydyissä lehdissä julkaissut artikkelit, massatiedotusvälineiden lähetykset ja internetistä löytyvät viittaukset pääasiassa gastronomian ja matkailun alalla, Wikipedian viittaukset jne. ovat todisteena fasolia vanilies Feneou -papujen maineesta, joka perustuu niiden erityisiin laatuominaisuuksiin.

Eritelmän julkaisuviite:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

http://www.minagric.gr/greek/data/PROD_FASOLIA_VANILIES_FENEOU.pdf


(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.


Top