29.6.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 189/37

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2011/C 189/14

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”MELON DE GUADELOUPE”

EY-N:o: FR-PGI-0005-0844-18.01.2011

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Melon de Guadeloupe”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Ranska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

Luokka 1.6 –

Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Kyseinen meloni on kausituote, joka korjataan marraskuun ja kesäkuun välisenä aikana ja jota viljellään pelkästään avomaalla (ilman katteita tai suojakatoksia).

Melon de Guadeloupe on kokonainen keltainen Charentais-tyyppinen meloni, jonka ulkoasu on tuore ja kiinteä ja paino vähintään 450 grammaa.

Kuoren pinta on vihertävä, kellertävä tai keltainen. Kun hedelmän kypsyysaste on oikea, kukkavarren kiinnityskohtaan muodostuu vahamainen rengas tai kevyitä halkeamia.

Melonissa saa olla pieniä muoto-, väri- tai pintavirheitä, edellyttäen etteivät ne vaikuta haitallisesti tuotteen yleiseen ulkoasuun, laatuun, säilyvyyteen ja kauppakunnostukseen.

Melon de Guadeloupe on erittäin makea. Vaadittu refraktometriluku on vähintään 12 °Brix-astetta.

Tuotteelle on ominaista erittäin makea ja aromaattinen maku ja voimakas tuoksu. Oranssinvärinen malto on suussa sulavaa ja hyvin kiinteärakenteista.

Ryhmä tekee vuosittain valintakokeita viralliseen laji- ja lajikeluetteloon merkityille keltaisille Charentais-tyyppisten melonien lajikkeille ja valitsee niistä sellaiset, jotka soveltuvat parhaiten paikallisiin olosuhteisiin ja vastaavat Melon de Guadeloupe -melonille asetettuja ominaisuusvaatimuksia. Ainoastaan koeviljely- ja varmistuskokeen läpäisseet lajikkeet sallitaan.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

—

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Viljely ja sadonkorjuu tapahtuvat maantieteellisellä alueella.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Kuljetus sadonkorjuupaikalta käsittelylaitokseen saa kestää enintään 4 tuntia. Laitoksissa erille tehdään tuoreustarkastus, minkä jälkeen hedelmät pestään ja lajitellaan yksitellen käsin eritelmän määräysten mukaisesti.

Tuote pakataan yksittäispakkauksiin ja/tai (yksikerroksisille) pakkausalustoille.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Kussakin pakkauksessa on oltava

—	suojatun maantieteellisen merkinnän nimi ”Melon de Guadeloupe”,

—	SMM-tunnus.

Jokaiseen hedelmään on kiinnitettävä tarra ”Melon de Guadeloupe”.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Maantieteellinen alue käsittää 10 kuntaa Guadeloupen saariryhmän kahdella pääsaarella:

—	seuraavat Grande-Terren kunnat: Saint François, Sainte Anne, Le Moule, Morne à L’eau, Petit Canal, Anse Bertrand, Port Louis;

—	seuraavat Marie-Galanten kunnat: Grand Bourg, Capesterre, Saint Louis.

Tällä Melon de Guadeloupe -melonin vakiintuneella tuotantoalueella vallitsevat korkealaatuisen melonin viljelylle erityisen suotuisat maaperä- ja ilmasto-olosuhteet.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Luonnolliset tekijät

Guadeloupe kuuluu trooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, jossa kuiva kausi (carême) kestää yleensä joulukuusta huhtikuuhun. Kuitenkin jo marraskuusta aina kesäkuulle asti päivät ovat enimmäkseen aurinkoisia.

Maantieteellinen alue sijaitsee Grande-Terren Atlantinpuoleisessa osassa ja Marie Galantessa. Molemmat alueet ovat tuulisia, ja sademäärä on alhaisempi kuin sisämaassa. Myös alueiden maantieteellinen sijaintisuunta on suotuisa, ja niillä esiintyy vähemmän tuholaisia kuin muilla Guadeloupen alueilla.

Sekä Grande-Terren että Marie-Galanten pinnanmuodostus on syntynyt vanhojen laavavirtojen peittämälle kohonneelle koralliperäiselle kalkkikiviperustalle, ja maaperän erityispiirteet ovatkin tämän kehityksen ansiota.

Melonin viljelyalueelle on ominaista savipitoinen paisuva maaperä, jossa vuorottelevat savipitoiset ja paksuudeltaan ja karkeudeltaan vaihtelevat kalkki- ja magnesiumpitoiset kerrostumat. Paisuvan saven ansiosta maaperän kationinvaihtokyky on erittäin korkea, samoin kuin erityisesti sen kalsiumpitoisuus. Kalsiumin ja magnesiumin välinen suhde on melonin kannalta ihanteellinen. Kaliumin pidätyskyky on hyvä, ja fosforin saatavuus on yleensä turvattu. Maaperän pH-arvo on neutraali tai hieman emäksinen ja ravinnepitoisuus korkea. Runsaan kalsiumpitoisuuden ansiosta maaperän rakenne on vakaa, huolimatta paisuvan saven huomattavasta määrästä.

Koska savi on höytälöitynyttä, maaperä ei ole erityisen eroosioaltis voimakkaista trooppisista sateista huolimatta, ja sen sisältämät erittäin vakaat biologisesti muodostuneet putkimaiset pienhuokoset muodostavat huomattavan vesivarannon. Nämä melonin kannalta suotuisat ominaisuudet pysyvät vakaina, ellei maaperää muokata liian paljon.

Inhimilliset tekijät

Vaikka melonia on viljelty Guadeloupessa 1600-luvulta lähtien, jolloin siirtomaaisännät toivat lajin saarelle, ensimmäiset kirjalliset lähteet melonin esiintymisestä paikallisilla markkinoilla ovat peräisin vasta toisen maailmansodan ajalta.

Tuotanto Guadeloupessa alkoi järjestäytyä 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa Etienne CRANEN johdolla. Manner-Ranskassa toimivien ryhmien kanssa tehtiin vientisopimuksia, ja meloni kuului sopimusten kohteeksi valittuihin tuotteisiin.

Vuodesta 1984 kolme tuottajaa (CRANE, BOYER ja FABRE) ryhtyi yhteistyössä tuottamaan ja viemään Guadeloupe-tuotemerkillä varustettua melonia sesonkikauden ulkopuolella. Melonit kuljetetaan vielä sadonkorjuupäivänä lentoteitse Manner-Ranskaan, jossa niitä voidaan pitää kaupan seuraavasta päivästä alkaen. Strategian ytimenä on, että tuotanto tapahtuu Manner-Euroopan sesonkikauden ulkopuolella, toisin sanoen tammikuusta toukokuuhun.

Tuotteen laatuun panostavia tuotantomenetelmiä (lajikkeiden valinta, oikea sadonkorjuuajankohta, kohtuullinen lannoitus, harkittu kastelu, huolellinen valinta kauppakunnostusvaiheessa jne.) on kehitetty pitkälle, ja yhä useammat toimijat noudattavat niitä.

Melon de Guadeloupe on 1980-luvun lopusta alkaen tehnyt onnistuneen läpimurron Ranskan ja Euroopan markkinoille. Melonintuotanto kasvoi voimakkaasti 1980-luvulla, ja kokonaistuotanto on sen jälkeen vakiintunut noin 7 500–8 000 tonniin.

Melonimarkkinoilla toimii nykyisin viisi yritystä, ja meloni on Guadeloupen kolmanneksi tärkein vientituote banaanin ja sokeriruo’on jälkeen.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Tietty laatu

Guadeloupen tuottajat ovat valinneet viljelyyn keltaisen Charentais-tyyppisen melonin, joka soveltuu parhaiten maaperän erityisluonteeseen. Korkean sokeripitoisuuden lisäksi näillä meloneilla on poikkeuksellinen tuoksu ja aromi, ja eräillä lajikkeilla on myös myskimäinen maku. Melonin ystävät arvostavat eniten juuri näitä meloneja.

Guadeloupen ilmaston erityisluonteesta johtuen monet lajikkeet, jotka menestyvät hyvin lauhkeassa ilmanalassa, eivät sopeudu paikallisiin olosuhteisiin. Sen vuoksi Guadeloupen melonintuottajat ovatkin valikoineet keltaisista Charentais-melonilajikkeista ne, joiden ominaisuudet pääsevät parhaiten oikeuksiinsa juuri Guadeloupessa. Valintaan liittyy olennaisesti aistinvarainen arviointi, jossa otetaan huomioon melonin aromi sekä mallon väri ja rakenne.

Guadeloupen meloneja ostavien tukku- ja vähittäiskauppiaiden keskuudessa tehty tiedustelu on vahvistanut, että näitä meloneja pidetään laadultaan erinomaisina, tasalaatuisina, rakenteeltaan hyvinä ja aromaattisina, ja ne eroavat näiden ominaisuuksien vuoksi samana ajankohtana kaupan pidettävistä muuta alkuperää olevista meloneista.

Melon de Guadeloupe -melonin ominaispiirteitä ovat makeus, voimakas aromaattisuus, tuoksu ja suussa sulava, erityisen kiinteärakenteinen malto. Sokeripitoisuuden on oltava vähintään 12 °Brix-astetta.

Erityisosaaminen, joka ilmenee paikallisiin olosuhteisiin sopeutetussa viljelymenetelmässä

Tuottajat ovat päättäneet harjoittaa yksinomaan avomaaviljelyä ilman suojakatoksia, jotta melonit voivat käyttää hyväkseen mahdollisimman tehokkaasti Guadeloupen maaperän ja ilmaston tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi he ovat valinneet sellaisen tuotantoajankohdan, jonka ansiosta hedelmän aromit pääsevät kehittymään ihanteellisella tavalla nimenomaan kuivan kauden aikana, vaikka viljely onkin mahdollista ympäri vuoden.

Maan muokkaustoimet on mukautettu ympäristön olosuhteisiin. Jotta Grande-Terren ja Marie-Galanten maaperä, joka on erityisen suotuisaa melonin viljelylle, säilyttäisi laatuominaisuutensa (vakaus, vesivarat jne.), maan muokkaustoimet on rajoitettava mahdollisimman vähiin, ja ne on tehtävä yksinomaan kuivassa maassa. Nämä käytänteet sisältyvät eritelmään.

Lisäksi tuottajat ovat jo useiden vuosien ajan säännelleet lannoitusta ja kastelua ja rajoittaneet kemiallisten rikkakasvintorjunta-aineiden käyttöä, jotta maaperän ja veden alkuperäiset ominaisuudet säilyisivät. Nämä seikat on otettu huomioon viljelymenetelmissä.

Melon de Guadeloupe -melonin maine

Jo useissa 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun lehtiartikkeleissa viitataan Melon de Guadeloupen maineeseen; se tunnustetaan laadukkaaksi (Euroopan) sesonkikauden ulkopuolella tuotetuksi tuotteeksi.

Melon de Guadeloupe on 1980-luvun lopusta alkaen tehnyt onnistuneen läpimurron Ranskan ja Euroopan markkinoille. Nykyisin Guadeloupessa sesonkikauden ulkopuolella tuotettu meloni on sellaisenaan maailmanlaajuisesti tunnettu käsite, joka on säilyttänyt asemansa.

Rungisin kansainvälisen kaupan keskuksen markkinaluetteloiden viittauksissa sesonkikauden ulkopuolella tuotettuun meloniin mainitaan Ranskan Antillien osalta alkuperäpaikkana Guadeloupe, mikä kertoo Guadeloupen tuotannon määrän ja laadun suuresta arvostuksesta.

Melon de Guadeloupe -melonin markkinanoteeraukset ovet yleensä korkeammat kuin muuta alkuperää olevien saman sesongin melonien, koska tuotteen laatuominaisuudet ja maine tunnustetaan markkinoilla. Tämän vahvistaa myös Rungisin kansainvälisen kaupan keskuksen laatima eri alkuperää olevien Charentais-melonien vuosien 2000–2006 myyntihintojen vertailututkimus.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Guadeloupessa kuivan kauden aikana vallitsevan ilmaston ansiosta Grande-Terren ja Marie-Galanten savi- ja kalkkipitoisessa maassa on mahdollista viljellä korkealaatuista melonia luonnollisella tavalla avomaalla. Kuiva ja tuulinen ilmasto, meren läheisyys, joka lieventää paahtavaa hellettä ja rajoittaa kasvitautien esiintymistä, sekä savi- ja kalkkipitoinen maaperä ovat suotuisia tekijöitä makeiden ja erityisen aromaattisten melonien kehittymisen kannalta. Maaperän korkea kalkkipitoisuus antaa hedelmille poikkeuksellisen hyvän rakenteen. Maaperä soveltuu erityisen hyvin sileäpintaisen tai uurteisen keltaisen Charentais-melonin viljelyyn, ja eri lajikkeiden aromaattiset ominaisuudet, tuoksu, kuoren väri ja maku pääsevät kehittymään mahdollisimman täyteläisiksi.

Melonien laatu syntyy ainoastaan siten, että kaikki toimenpiteet viljelykierrosta maaperän muokkaukseen, kasteluun, lannoitukseen ja viljelymenetelmiin eri kasvuvaiheissa toteutetaan huolellisesti ja kiireettä. Tällä tavoin tuottajien osaaminen maan muokkauksen, viljelmien hoitamisen ja päivittäisen sadonkorjuun alalla saa aikaan parhaan mahdollisen laadun. Käsin tunnustelemalla sekä silmämääräisesti arvioimalla tapahtuvan huolellisen ja tarkan valinnan ansiosta Melon de Guadeloupe -melonista on kehittynyt korkealaatuinen tuote, jota kaikki eurooppalaiset jakelijat nykyisin arvostavat. Sen poikkeuksellisen kestävä rakenne sadonkorjuun jälkeen, runsas sokeripitoisuus ja aromaattisuus tunnustetaan yleisesti, samoin ylivertaisuus muihin samana ajankohtana kaupan pidettäviin muuta alkuperää oleviin meloneihin nähden.

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDCIGPMelonDeGuadeloupe.pdf

---

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

---