52011PC0730

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Asetuksessa (EY) N:o 2073/2004 säädetään oikeudellinen kehys valmisteveroalan hallinnolliselle yhteistyölle. Nämä säännökset on tarkistettava valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmän, jäljempänä ”EMCS”, käyttöönoton huomioon ottamiseksi. EMCS otettiin käyttöön valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1152/2003/EY. EMCS tukee nopeampaa ja yhtenäistetympää lähestymistapaa, jossa jäsenvaltioiden viranomaiset voivat valvoa valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoja automaattiseen riskianalyysiin perustuen (vrt. päätöksen N:o 1152/2003/EY johdanto-osan 3 kappale).

Voimassa olevassa neuvoston asetuksessa säädettiin oikeusperusta aiemmalle EMCS-hankkeen vaiheelle tietokoneavusteisten manuaalisten menetelmien (EMCS-hankkeen vaihe 0) tukemiseksi ennen kuin hallinnollinen yhteistyö automatisoidaan vaiheissa 2 ja 3. Valmisteverotietojen vaihtojärjestelmän (SEED), valmisteverotuksen ennakkoilmoitusjärjestelmän (EWSE) ja liikkumisen tarkastusjärjestelmän (MVS) käyttöä koskevissa artikloissa sekä tietopyyntöjä, automaattista tietojenvaihtoa ja oma-aloitteista tietojenvaihtoa koskevissa yleisemmissä artikloissa säädettiin oikeusperusta näiden välineiden käytölle. Nämä johdettiin aiemmasta hallinnollista yhteistyötä koskevasta lainsäädännöstä eli neuvoston direktiivistä 77/799/ETY ja tietyistä neuvoston direktiivin 92/12/ETY säännöksistä.

EWSE:n ja MVS:n käytöstä ollaan nyt luopumassa. EMCS-vaihe 2 on nyt käynnissä, ja vaiheen 3 on määrä käynnistyä vuoden 2012 alussa. EMCS-vaiheessa 3 voidaan luoda EWSE:n korvaavia sähköisiä sanomia. Vaiheen alussa MVS korvataan vain osittain, sillä täydellinen korvaaminen tapahtuu vasta myöhemmin.

Asetuksessa (EY) N:o 2073/2004 oleva SEED-järjestelmää koskeva kuvaus on peräisin vaiheesta 0, minkä vuoksi se on vanhentunut ja edellyttää saattamista ajan tasalle. Lisäksi tarvitaan selkeä oikeusperusta Europa-portaalilla tarjottavalle palvelulle, jolla talouden toimijoiden lupien voimassaolo voidaan tarkastaa (SEED-on-Europa).

Vaiheessa 3 talouden toimijoiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä vaihdetaan sanomat automaattisesti, jotta poikkeustilanteista voidaan ilmoittaa. Tällaisia ovat esim. tienvarsitarkastusten tulokset, talouden toimijoiden tekemät poikkeukset ja siirtojen lopullinen keskeyttäminen. Tällainen sanomien vaihto hoidetaan tällä hetkellä manuaalisesti parhaiten edellytysten mukaisesti. Tällaisen sanomavirran automatisoinnilla on merkittävä aseman valvonnan ja hallinnollisen yhteistyön parantamisessa.

Osana EMCS-hanketta otetaan käyttöön tilasto- ja raportointijärjestelmä CS/MISE (keskuspalvelut/tiedonhallintajärjestelmä). Sen tarkoituksena on parantaa EMCS:n toimintaa koskevan raportoinnin laatua ja tiheyttä. Tämä palvelu poistaa osittain jäsenvaltioiden ja komission tarpeen kerätä toimintatilastoja manuaalisesti. Rekisteröityjä yksittäisiä siirtoja koskevien tietojen keräämisen mahdollistamiseksi tarvitaan oikeusperusta.

Päätöksessä 1152/2003 edellytetään komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan EMCS:n kehittäminen, testaaminen ja käyttöön ottaminen. Myös uudessa asetuksessa ehdotetaan tällaisen jäsenvaltioiden ja komission velvoitteen jatkamista EMCS:n ja siihen liittyvien palvelujen ylläpitämiseksi nyt, kun EMCS on toiminnassa.

Näiden erityismuutosten ohella asetukseen (EY) N:o 2073/2004 katsotaan tarpeelliseksi tehdä muitakin muutoksia

- asetuksen kieliasu saatetaan ajan tasalle ottaen huomioon uudet lainsäädäntövaatimukset;

- teksti tarkistetaan yleisesti ottaen huomioon säännökset, joilla ei enää ole merkitystä, ja tekstin rakenteen tekeminen loogisemmaksi;

- uusien valmisteveroalan ja muiden alojen hallinnollista yhteistyötä koskevat menetelmät otetaan huomioon, jotta sääntelykehyksestä saataisiin tehokkaampi ja vähemmän työläs sekä valmisteveroviranomaisten että talouden toimijoiden kannalta.

Muutosten laajuus huomioon ottaen ehdotetaan, että voimassa oleva asetus korvataan kokonaan, jotta EMCS:n käytölle hallinnollisessa yhteistyössä saataisiin oikeusperusta ja jotta säädöstä siistittäisiin yleisesti ja siitä saataisiin helppolukuisempi ja johdonmukaisempi.

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Asiantuntijatiedon käyttö

Ehdotusta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä direktiivillä 2008/118/ETY perustetun valmisteverokomitean alaisuudessa toimivassa asiantuntijatyöryhmässä. Komission yksiköt ovat käyneet useita kahden- ja monenvälisiä jatkokeskusteluja ehdotuksesta asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

Arviointi vaikutuksesta komission yksiköihin ja jäsenvaltioihin

Tähän ehdotukseen sisältyvistä uusista asioista keskeisimmät ovat EMCS-järjestelmän soveltamisen varmistavat säännökset. Vaikutukset eivät pohjimmiltaan johdu ehdotetusta tekstistä vaan päätöksestä N:o 1152/2003/EY, jossa päätettiin EMCS-järjestelmän luomisesta. Kuten edellä on selitetty, uudella järjestelmällä erityisesti yksinkertaistetaan väliaikaisesti valmisteverottomia siirtoja ja helpotetaan jäsenvaltioiden tekemiä asianmukaisia tarkastuksia. Tällä ehdotuksella ei lisätä valmisteveroalan toimijoiden rasitteita nykytilanteeseen verrattuna, sillä sen tarkoituksena on pääasiassa nykyaikaistaa nykyisiä välineitä ja käytänteitä. Uusien tilasto- ja raportointivälineiden lisääminen vähentänee jäsenvaltioiden hallintojen hallinnollista taakkaa ja parantanee raportoinnin laatua.

Arviointi vaikutuksesta perusoikeuksiin

Ehdotuksen lähtökohtana on oletus, että jäsenvaltiot käyttävät vain tarvittaessa ja oikeasuhteisesti direktiivin 95/46/EY 13 artiklaa, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat myöntää hallintoelimille poikkeuksen vaatimuksesta toimia kaikkia perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisia tietojen keruun kohteen oikeuksia noudattaen. Asetuksen nojalla jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiivin 95/46/EY 13 artiklassa säädettyjä poikkeuksia tietojen tallettamiseen tai vaihtamiseen silloin, kun tällainen rajoitus on tarpeen turvaamaan jonkin jäsenvaltion tai Euroopan unionin merkittävät taloudelliset tai rahoitukselliset edut esim. rahoitus-, budjetti- ja verotusasioissa. Poikkeuksen tarkkaa käyttöä säännellään kansallisella lainsäädännöllä ja hallinnollisilla käytänteillä, jollei muuta johdu direktiivin 95/46/EY saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, toteutettujen toimenpiteiden tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevista yleisistä oikeudellisista periaatteista sekä kerättyjen, talletettujen tai vaihdettujen tietojen oletetusta tärkeydestä. Tältä osin jäsenvaltioiden oikeudet ja velvoitteet eivät muutu valmisteveroalan hallinnollista yhteistyötä koskevassa voimassa olevassa asetuksessa määriteltyihin oikeuksiin ja velvoitteisiin nähden.

Komission tietojenkäsittely koskee ainoastaan seuraavia:

1. Turvatun yhteydenpitokanavan (CCN/CSI) tarjoaminen jäsenvaltioiden hallintojen välille. Tätä kanavaa käytetään jäsenneltyjen sanomien välittämiseen, kuten pyynnöstä tapahtuvaan tietojenvaihtoon, automaattiseen tietojenvaihtoon ja oma-aloitteiseen tietojenvaihtoon, jotka voivat auttaa valmisteverolainsäädännön moitteetonta soveltamista.

2. Mekanismin tarjoaminen valmisteveroja koskevien talouden toimijoiden rekisteröintitietojen kopioimiselle jäsenvaltioiden kesken.

3. Tietojen poimiminen tilastotarkoituksia varten.

Ensimmäisellä alalla (turvattu yhteydenpitokanava) voidaan välittää sellaisten jäsenvaltioiden saamia tietoja, jotka ovat käyttäneet direktiivin 95/46/EY 13 artiklassa säädettyjä poikkeuksia, silloin kun jäsenvaltion on vaihdettava tietoja toisen jäsenvaltion kanssa saadakseen kattavan ja tarkan käsityksen valmisteverolainsäädännön noudattamisesta. Komission lähtökohtana on oletus, että 13 artiklaa käytetään ainoastaan tapauksissa, joissa tiedoksiannon tietojen keruun kohteelle voidaan kohtuudella uskoa häiritsevän kyseessä olevien jäsenvaltioiden tekemää valmisteverolainsäädännön noudattamisen arviointia. Tämän asetusehdotuksen nojalla käsiteltäviin tietoihin on määrä kuuluva vain tiedot, joita tarvitaan valmisteverolainsäädännön moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (1 artikla ja sitä koskevat selitykset jäljempänä). Perussopimuksessa määrätyt velvoitteet ja direktiivistä 95/46/EY johdettu kansallinen lainsäädäntö sitovat jäsenvaltioita noudattamaan tietojen keruun kohteen oikeuksia 8 artiklan mukaisesti. Niitä sitovat myös tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevat yleiset oikeudelliset periaatteet. Kansallisia järjestelyjä ei eritellä tässä asetuksessa, sillä tällainen erittely ei ole tarpeen. Komissio olettaa myös, että tässä asetuksessa annettua valtaa käyttäessään jäsenvaltiot noudattavat kaikkia niille perussopimuksessa määrättyjä muita velvoitteita.

Komissio tarjoaa ainoastaan yhteydenpitomekanismin jäsenvaltioiden keräämien ja tallettamien tietojen vaihtamiselle, ja komissiolla ei järjestelmän ylläpitoa lukuun ottamatta ole operatiivista pääsyä itse tietoihin. Tämän ehdotuksen mukaisesti komission vastuulle kuuluu varmistaa sille annettujen tietojen luottamuksellisuus ja moitteeton toimittaminen.

Toinen ala (talouden toimijoiden rekisteröintitietojen kopioiminen) ei edellytä, että jäsenvaltiot soveltavat 13 artiklaa, sillä tietojen keruun kohteet antavat tiedot itse. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tietojen keruun kohteille näistä tiedoista, ja tietojen keruun kohteiden olisi voitava oikaista tällaisissa tiedoissa olevat epätarkkuudet. Tämän oikeuden käyttämiseksi ehdotuksessa muistutetaan tarpeesta antaa tietojen keruun kohteelle mahdollisuus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikaista virheet. Komissiolla ei kuitenkaan ole operatiivista pääsyä näihin tietoihin eikä se voi itse niitä muuttaa (tämä edellyttäisi, että komissio kontrolloisi talouden toimijoiden kansallisia rekistereitä), sillä TAXUD-pääosaston pääasiallisena vastuuna on varmistaa käsiteltyjen tietojen jatkuva luottamuksellisuus. Lupien voimassaolon tarkastamisen mahdollistavassa julkisessa palvelussa poimitaan valmisteveroalan talouden toimijan rekisteröintitiedoista ainoastaan valmisteveroluvan numero eikä nimen ja osoitteen kaltaisia muita tietoja, joista henkilöt voitaisiin tunnistaa. Komissio antaa tähän palveluun liittyvän sähköpostiosoitteen. Kun talouden toimija katsoo, että tiedot ovat epätarkkoja, komissio antaa talouden toimijalle tiedot siitä jäsenvaltion viranomaisesta, joka vastaa kyseistä talouden toimijaa koskevien tietojen käsittelemisestä.

Kolmanteen alaan kuuluvat ainoastaan sellaisten nimettömien toimintatietojen poimiminen, joita käytetään aineistona tilastoraporteissa. Poimituissa tiedoissa ei yksilöidä valmisteveron alaiseen siirtoon osallistuvia talouden toimijoita.

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Komissio ehdottaa neuvostolle, että tämä antaa valmisteveroalan hallinnollista yhteistyötä koskevan uuden asetuksen, jolla korvataan tätä koskeva voimassa oleva neuvoston asetus.

Tavoitteena on, että tämän alan lainsäädännössä hyödynnetään EMCS:n kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ja määritellään selkeämmin kattava oikeusperusta näille mahdollisuuksille, jolloin nykyiset manuaaliset ja puoliautomaattiset menettelyt voidaan korvata.

Toissijaisena tavoitteena on määritellä selkeämmin jäsenvaltioiden ja komission oikeudet ja velvoitteet tällä alalla sekä EMCS:n soveltamisalaan liittyen että yleisemmin.

Tällainen lähestymistapa mahdollistaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantamisen ja kannustaa sitä. Lisäksi tämän alan lainsäädännöstä tulee yhdenmukaisempi hiljattain annettujen arvonlisäveroalan ja välittömän verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevien säännösten kanssa.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artikla.

Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

Ehdotuksen tavoitteena on korvata neuvoston asetus (EY) N:o 2073/2004 säännöksillä, joilla on sama tehtävä. Toisin sanoen tarkoituksena on vahvistaa valmisteveroalan hallinnollista yhteistyötä koskeva yhteinen oikeudellinen kehys ja hyödyntää EMCS-järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti.

Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, vaan se saavutetaan paremmin Euroopan unionin tasolla. Ilman tätä ehdotusta ja voimassa olevaa asetusta tietoja voitaisiin vaihtaa jäsenvaltioiden välillä ainoastaan neuvottelemalla kahdenväliset sopimukset. Olisi epätodennäköistä, että asianomaiset jäsenvaltiot voisivat tehdä tällaisista kahdenvälisistä järjestelyistä sähköisiä, sillä tämän kustannukset olisivat liian korkeat. Kahdenvälisten sopimusten väliset erot voisivat myös estää yhteismarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Ehdotetussa toimessa annetaan ainoastaan yhteiset menettelysäännöt ja välineet, joilla helpotetaan jäsenvaltioiden välistä jokapäiväistä hallinnollista yhteistyötä. Näin ollen jäsenvaltioilla säilyy täysi vastuu sisäisestä organisaatiostaan, resurssien jaosta ja siitä, mitkä tapaukset kuuluvat kansainvälisen hallinnollisen yhteistyön piiriin ja miten saatuja tuloksia käytetään.

Ehdotettu toimi ei lisää merkittävällä tavalla unionin, kansallisten hallitusten, alue- ja paikallisviranomaisten, talouden toimijoiden ja kansalaisten taloudellisia tai hallinnollisia rasitteita. Päinvastoin sillä pyritään rationalisoimaan henkilöresurssien käyttöä ja alentamaan kustannuksia luomalla yhteinen lähestymistapa kansainväliseen hallinnolliseen yhteistyöhön.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Sääntelytavan valinta on täysin yhdenmukainen voimassa olevan säädöksen kanssa. Asetuksella otetaan käyttöön yhteinen toimintakehys, jota voidaan soveltaa heti voimassa olevan asetuksen kumoamisen jälkeen.

Ehdotuksen tarkoituksena on luoda perusta jäsenvaltioiden hallinnollista yhteistyötä koskevan nykyisen yhteisen puitteen nykyaikaistamiseksi. Asetus koskee ainoastaan hallinnollista yhteistyötä, eikä se vaikuta valmisteveron alaisten siirtojen hallinnointia tai valmisteveron alaisten tavaroiden verotusta koskevan kansallisen lainsäädännön lähentämiseen, sillä näitä molempia säännellään muilla säädöksillä.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Kaikki EMCS-vaiheen 3 käyttöön ottoa koskevat rahoitusvaikutukset johtuvat päätöksestä N:o 1152/2003/EY. Tilastojen keräämistä koskevan uuden palvelun kehittämisen ja toiminnan sekä järjestelmän yleistä kehittämistä, ylläpitoa ja toimintaa koskevan sitoumuksen jatkamisen talousarviovaikutukset katetaan Fiscalis 2013 -ohjelmasta[1], minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yhteydessä.

5. LISÄTIEDOT

Lainsäädännön kumoaminen

Kun ehdotus hyväksytään, sillä kumotaan voimassa oleva säädös eli asetus (EY) N:o 2073/2004.

Yksinkertaistaminen

Ehdotuksessa esitetään lainsäädännön yksinkertaistamista sekä (EU:n tai kansallisten) viranomaisten ja yksityisten osapuolten hallintomenettelyjen yksinkertaistamista.

Lainsäädäntö johtaa hallinnolliseen yksinkertaistukseen, koska siihen sisältyy helposti tulkittavia ja sovellettavia yhteisiä toimenpiteitä, jotka menevät pidemmälle kuin asetuksessa (EY) N:o 2073/2004 säädetyt toimenpiteet.

Viranomaiset voivat käyttää yhteisiä välineitä ennalta määritellyissä organisatorisissa puitteissa. Näillä toimenpiteillä yksinkertaistetaan kansainvälistä hallinnollista yhteistyötä Euroopassa. EU:n lainsäädännön soveltamisalan laajentaminen tarkoittaa, että hallintoviranomaisten ei tarvitse enää soveltaa erilaisia säädöksiä, joissa kaikissa on erilaisia sääntöjä ja ehtoja aina sen mukaan, minkätyyppistä saatavaa varten apua pyydetään.

Ehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut

Jäljempänä olevassa artiklakohtaisessa yksityiskohtaisessa kuvauksessa keskitytään säännöksiin, jotka ovat uusia tai joiden sisältöä on muutettu asetuksen (EY) N:o 2073/2004 vastaaviin säännöksiin verrattuna. Ehdotetun uuden asetuksen liitteenä olevasta vastaavuustaulukosta selviää uusien säännösten vastaavuus asetuksen (EY) N:o 2073/2004 nykyisten säännösten kanssa.

I luku – Yleiset säännökset

1 artikla – Kohde ja soveltamisala

Tässä artiklassa otetaan huomioon se, että asetuksen soveltamisala laajennetaan koskemaan hallinnollista yhteistyötä, jolla varmistetaan kaiken valmisteverolainsäädännön täytäntööpanon valvonta eikä pelkästään valmisteverojen moitteeton määrääminen. Siinä säädetään myös periaatteesta, jonka mukaan asetus ei vaikuta keskinäistä apua rikosasioissa koskevien sääntöjen soveltamiseen jäsenvaltioissa.

Käsitteellä ”tarpeellisuus” tarkoitetaan, että valmisteveroalan tietoja vaihdetaan sinä määrin kuin verohallintojen todellinen tarve tätä edellyttää noudattaen kuitenkin EU:n perusoikeusasiakirjassa määrättyjä henkilötietoja koskevia edellytyksiä (8 artikla ja 52 artiklan 1 kohta). Toisin sanoen tietopyyntöä voidaan pitää ”tarpeellisena” esim. silloin, kun sen tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden epäilyt siitä, että talouden toimijat saattavat tai ovat saattaneet osallistua valmisteveroja koskevaan sääntöjenvastaiseen toimintaan. Toisaalta ilmaisu ”tarpeellinen” tekee selväksi sen, että jäsenvaltiot eivät voi vapaasti ”onkia tietoja” tai pyytää tietoja, joilla ei todennäköisesti ole merkitystä tietyn henkilön tai todettavissa olevan henkilöryhmän tai -luokan valmisteverotilanteen kannalta.

2 artikla – Määritelmät

Useita asetukseen (EY) N:o 2073/2004 sisältymättömiä uusia määritelmiä on lisätty EMCS-vaiheiden 2 ja 3 käyttöönoton huomioon ottamiseksi ja määritelmien saattamiseksi yhdenmukaiseksi neuvoston direktiivin 2008/118/EY kanssa. Näitä ovat ”tapahtumaohjattu tietojenvaihto”, ”talouden toimija”, ”valmisteveronumero”, ”sähköinen hallintoasiakirja”, ”keskinäistä virka-apua koskeva asiakirja” ja ”keskinäistä virka-apua koskeva vara-asiakirja”. Muita määritelmiä on muutettu hieman.

3–6 artikla – Toimivaltaiset viranomaiset, valmisteveroalan keskusyhteystoimisto ja yhteysviranomainen

Ehdotuksella jatketaan asetuksessa (EY) N:o 2073/2004 säädettyjä järjestelyjä, joissa erotetaan toisistaan toimivaltainen viranomainen, joka on oikeudellisesti vastuussa tietojenvaihdosta ja jonka nimissä tietojenvaihto tapahtuu, sekä toimivaltaisen viranomaisen laillisen valtuutuksen nojalla tapahtuvat viranomaisten ja virkamiesten välinen suora yhteydenpito. Näitä järjestelyjä valvoo valmisteveroalan keskusyhteystoimisto, joka toimii myös ensimmäisenä yhteyspisteenä. Tämä johtuu siitä, että tätä koskevia yhdenmukaisia sääntöjä ei ole mahdollista vahvistaa, kun otetaan huomioon asetuksen soveltamisala ja jäsenvaltioiden väliset erot valtionhallinnon organisaatiossa ja toiminnassa. Eräissä jäsenvaltioissa toimivaltaiset viranomaiset ovat yleensä valmisteveroalan virkamiehiä tai viranomaisia, kun taas muissa jäsenvaltioissa muut elimet saattavat hoitaa tiettyjä tämän alan virka-apuun liittyviä tehtäviä. Kaikki jäsenvaltiot voivat vapaasti muuttaa toimivaltaisen viranomaisensa. Tästä on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Näin ollen näissä artikloissa ei rajoiteta jäsenvaltioiden sisäistä organisointia sen vaatimuksen lisäksi, että niissä on oltava ensimmäinen yhteyspiste. Sen vuoksi ehdotuksessa säilytetään selkeä oikeudellinen kehys hajautetulle yhteistyölle, annetaan valmisteveroalan keskusyhteystoimistoille keskeinen asema ja selkeytetään tehtävät, joista nämä toimistot ovat pääasiallisesti vastuussa.

7 artikla – Oikeusviranomaisen luvalla tai sen pyynnöstä saatavat tiedot tai asiakirjat

Kun pyydetyt tiedot edellyttävät tiedustelujen tekemistä oikeusviranomaiselle tai sen puolesta, tietojenvaihdosta kieltäydytään toisinaan tai se viivästyy huomattavasti. Tämä voi estää sen, että pyynnön esittävän jäsenvaltion hallintoviranomainen voi käynnistää tosiasiallisen ja oikea-aikaisen hallintomenettelyn tai oikeudenkäynnin rikollisia vastaan. Sen vuoksi 7 artiklassa määritellään jäsenvaltioiden velvoite tehdä rikosoikeudenkäynneissä yhteistyötä rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön mukaisesti.

II luku – Pyynnöstä tehtävä yhteistyö

Ehdotuksessa määritellään jäsenvaltioiden oikeudet ja velvoitteet ja erotetaan toisistaan tietopyynnöt ja hallinnolliset tutkimukset, virkamiesten läsnäolo hallintotoimistoissa ja niiden osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin sekä samanaikaisten tarkastusten käyttö ja tiedoksiantopyynnöt. Sen 11 artiklassa vahvistetaan, että tiedot on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottopäivästä (kuukauden kuluessa silloin, kun tiedot ovat jo saatavissa). Siinä annetaan kuitenkin mahdollisuus soveltaa muunlaista määräaikaa yksittäistapauksissa.

8 artikla – Pyynnön vastaanottavan viranomaisen yleiset tehtävät

Ehdotuksen 8 artikla ei juurikaan poikkea asetuksen (EY) N:o 2073/2004 5 artiklasta. Ehdotuksen 8 artiklan 1 kohta muodostaa oikeusperustan kaikille EMCS-järjestelmää käyttäen tai muulla tavalla tehdyille tietopyynnöille. Artiklan 2 kohdassa velvoitetaan pyynnön vastaanottava viranomainen tekemään hallinnollisia tutkimuksia, jos ne ovat tarpeen pyydettyjen tietojen saamiseksi. Tätä varten 3 kohdassa säädetään, että tietopyyntöihin voi sisältyä hallinnollista tutkimusta koskeva perusteltu pyyntö. Pyynnön vastaanottava jäsenvaltio voi kuitenkin päättää, että tutkimus ei ole tarpeen. Tällaisessa tapauksessa sen on kuitenkin ilmoitettava viipymättä pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle, miksi se päätti olla tekemättä tällaista tutkimusta. Mielivaltaisten kieltäytymisten estämiseksi 25 artiklassa luetellaan oikeudelliset perusteet, joita voidaan käyttää kieltäytymisen perusteena. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on nykyiseen tapaan toimittava ikään kuin se toimisi omaan lukuunsa tai oman jäsenvaltionsa toisen viranomaisen pyynnöstä.

9 ja 10 artikla – Pyynnön ja vastauksen muoto sekä asiakirjojen antaminen

Ehdotuksen 9 artiklalla saatetaan asetuksen (EY) N:o 2073/2004 6 artikla ajan tasalle sen varmistamiseksi, että 8 artiklan mukaiset pyynnöt ja vastaukset toimitetaan tavallisesti EMCS-järjestelmää käyttäen. Liiketoimintaprosessien, tietojenvaihdon ja varamenettelyjen yksityiskohdista säädetään myöhemmin tämän asetuksen täytäntöönpanosäädöksessä, joka annetaan 35 artiklan 2 kohden mukaisesti ja joka muodostaa oikeusperustan tietojenvaihtojärjestelmän toiminnallisuusmäärittelyn (FESS) IV jaksossa vahvistettaville liiketoimintaprosesseille ja sanomamäärittelyille.

Ei kuitenkaan ole mahdollista ennustaa kaikkien tietopyyntöjen ja hallinnollista tutkimusta koskevien pyyntöjen muotoa. Myös lisätodisteita ja asiakirja-aineistoa on tarpeen vaihtaa. Sen vuoksi on tärkeää tunnustaa, että 8 artiklan soveltamisalaan kuuluu myös EMCS-järjestelmään tällä hetkellä kuulumaton tietojenvaihto. Tällaisilla pyynnöillä on edelleen oltava oikeusperusta, ja ne olisi toimitettava mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, jottei jäsenvaltioiden hallinnoille aiheutettaisi tarpeettomia rasitteita. Esimerkkinä mainittakoon turvatun CCN-sähköpostijärjestelmän käyttö valmisteveroalan keskusyhteystoimistojen välisessä tietojenvaihdossa.

Ehdotuksen 10 artiklassa suositetaan käyttämään etupäässä oikeiksi todistettuja jäljennöksiä ja otteita, jottei alkuperäisiä asiakirjoja tarvitsisi toimittaa, sillä tämä voi lisätä hallinnollisia rasitteita.

11 artikla – Määräajat

Ehdotuksen 11 artiklassa komissio ehdottaa tietojen antamiselle samaa tavanomaista kolmen kuukauden enimmäismääräaikaa kuin asetuksessa (EY) N:o 2073/2004. Kun pyynnön vastaanottavalla jäsenvaltiolla on jo pyydettävät tiedot hallussaan, tämä määräaika on yksi kuukausi. Erityistapauksissa voidaan yhteisesti sopia erilaisesta määräajasta. Tällaisia ovat esim. erityisen monimutkaiset petostapaukset, jotka koskevat useita jäsenvaltioita. Kun pyynnön vastaanottava viranomainen ei kykene vastaamaan pyyntöön säädetyssä määräajassa, sen on ilmoitettava viipymättä pyynnön esittävälle viranomaiselle, miksi se ei voi noudattaa tätä määräaikaa ja milloin se todennäköisesti pystyy toimittamaan vastauksen.

12 artikla – Muiden jäsenvaltioiden virkamiesten osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin

Tässä luvussa säädetään asetuksen (EY) N:o 2073/2004 tapaan oikeusperusta valmisteveroalan virkamiesten läsnäololle toisen jäsenvaltion alueella silloin, kun kyseessä on tietojen vaihtaminen ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin tarkkailijana. Komissio ehdottaa pientä muutosta voimassa olevan asetuksen sanamuotoon. Sen tarkoituksena on selkeyttää, että toisen jäsenvaltion virkamiehet saavat olla läsnä samoissa paikoissa kuin jäsenvaltion omat virkamiehet, jos tästä on keskenään sovittu.

13 artikla – Samanaikaiset tarkastukset

Komissio uskoo edelleen, että samanaikaiset tarkastukset vaikuttavat myönteisellä tavalla hallinnolliseen yhteistyöhön ja että niiden olisi oltava erottamaton osa jäsenvaltioiden tavanomaisia tarkastussuunnitelmia. Kun epäillään, että kyseessä on rajat ylittävä valmisteverolainsäädäntöä koskeva säännönvastaisuus tai valmisteverolainsäädännön rikkominen, samanaikaiset tarkastukset voivat olla erittäin tehokkaita tarkastuksissa ja lainsäädännön noudattamisen valvonnassa käytettäviä välineitä jäsenvaltioiden hallinnoille.

Eräät monenväliset tarkastukset rahoitetaan Fiscalis 2013 -ohjelmasta, sillä tarkoituksena on kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään samanaikaiset tarkastukset tarkastussuunnitelmiinsa. Komissio ehdottaa ainoastaan pientä sanamuodon muutosta voimassa olevaan asetukseen (ilmaisu ”keskusyhteystoimisto” korvataan ilmaisulla ”valmisteveroalan keskusyhteystoimisto”).

14 artikla – Hallinnollisten päätösten ja toimenpiteiden tiedoksiantopyyntö

Ehdotuksen 14 artiklan nojalla vastaanottajat voivat saada tiedon niihin vaikuttavista pyynnön esittävän jäsenvaltion tekemistä päätöksistä, lukuun ottamatta saatavia koskevia tiedoksiantoja. Artiklalla ainoastaan saatetaan ajan tasalle viittaus perintädirektiiviin, sillä direktiivi 76/308/ETY on korvattu keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 16 päivänä maaliskuuta 2010 annetulla direktiivillä 2010/24/EU[2].

III luku – Tietojenvaihto ilman edeltävää pyyntöä

15–18 artikla – Pakollinen tietojenvaihto, vapaaehtoinen tietojenvaihto ja seuranta

Komissio ehdottaa useita muutoksia tähän lukuun, jotta automaattisen ja omatoimisen tietojenvaihdon puitteista saataisiin loogiset ja helposti ymmärrettävät. Lisäksi tarkoituksena on tehdä laillisia oikeuksia sääntelevästä kehyksestä joustava sellaisille jäsenvaltioille, jotka voivat haluta edetä pidemmälle kuin FESS:n 4 jaksossa eritelty automaattinen tietojenvaihto. Ehdotuksella otetaan lisäksi käyttöön ”seurannan” käsite, joka vastaa arvonlisäveroalalla ja välittömien verojen alalla käytettävää ”palautteen” käsitettä. Kyseessä on pyynnön esittävän tai vastaanottavan jäsenvaltion vapaaehtoinen raportointi vastaanotettujen tietojen hyödyllisyydestä. Tällä voi olla myönteinen vaikutus vaihdettavien tietojen laatuun. Se ei tällä hetkellä sisälly EMCS-järjestelmään.

Voimassa olevassa asetuksessa on jo artikloja, joissa säädetään automaattisesta ja pakollisesta tietojenvaihdosta. Lisäksi eräät jäsenvaltiot ovat soveltaneet oikeutta vaihtaa kuukausiraportteja ja välittää tietoja. Voimassa olevassa asetuksessa säädetyt oikeudet ja velvoitteet eivät kuitenkaan ole selkeitä. Tätä pahentaa entisestään se, että asetuksessa on oma artikla valmisteverotuksen ennakkovaroitusjärjestelmästä (EWSE), joka on itse asiassa erityinen osa omatoimista tai vapaaehtoista tietojenvaihtoa, ja että varoitussanomissa sovelletaan pakollista palautemekanismia.

EWSE-tietosanomat menettivät merkityksensä EMCS-vaiheen 2 alettua, sillä ne korvattiin lähettäjäjäsenvaltion välittämillä sähköisillä hallintoasiakirjoilla (e-AD). Loput EWSE-varoitussanomat menettävät merkityksensä, kun EMCS-vaihe 3 alkaa, sillä ne korvataan omatoimisella tietojenvaihdolla.

Ehdotuksen 15 artiklassa jäsenvaltioita velvoitetaan edelleen välittämään tietoja muille asianomaisille jäsenvaltioille, jos toisessa jäsenvaltiossa on voinut tapahtua lain rikkominen tai säännönvastaisuus tai lain rikkomisella tai säännönvastaisuudella voi olla vaikutusta siellä tai jos toisessa jäsenvaltiossa on petoksen tai valmisteveron menetyksen vaara. Lisäksi artiklalla velvoitetaan käyttämään EMCS-sanomia tällaisessa tietojenvaihdossa silloin, kun tällaisia sanomia voidaan käyttää kyseisten tietojen toimittamiseen. Siinä myös velvoitetaan FESS:n 4 jakson vaihtamaan viestejä, joissa raportoidaan valmisteveron alaisten tavaroiden siirron aikana tapahtuvista poikkeustilanteista. Tarkoituksena on, että valmisteveron alaisten tavaroiden väliaikaisesti verottomien siirtojen aikana mahdollisesti tapahtuvia poikkeustilanteita koskevien raporttien vaihtaminen tehdään pakolliseksi. Täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan eri tietoluokat automaattiselle tietojenvaihdolle, joka voi tapahtua joko pakollisesti tai vapaaehtoisesti. Jäsenvaltiot voivat valintansa mukaan joko liittyä näiden tietoluokkien automaattiseen tietojenvaihtoon tai jäädä siitä pois. Tietoluokkia tarkastellaan uudelleen joka vuosi. Ehdotuksen 16 artiklassa tehdään selväksi, ettei tarkoituksena ole rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisia voimassa olevia kahden- tai monenväliseen tietojenvaihtoon liittyviä järjestelyjä.

Seuraavassa on esimerkkejä tilanteista, joissa automaattista tietojenvaihtoa voidaan käyttää:

a) Toisessa jäsenvaltiossa epäillään petosta. EMCS-vastaanottoraporttia ei ole palautettu eikä selitystä ole annettu, ja valmisteveron alaisten tavaroiden epäillään päätyneen muualle kuin määräjäsenvaltioon.

b) Toisessa jäsenvaltiossa on vakava petoksen vaara. Valmisteverot on maksettu jäsenvaltiossa, jossa verokanta on alhainen, ja tavarat on siirretty kulutukseen luovutettavia valmisteveron alaisia tavaroita koskevan järjestelyn mukaisesti, mutta vastaanottaja ei koskaan vastaanota tavaroita, vaan ne toimitetaan jäsenvaltioon, jossa verokanta on korkea.

c) Jäsenvaltion alueella havaitaan petos, joka voi vaikuttaa toiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltio, joka havaitsee valmisteveron alaisten tuotteiden säännönvastaisen läsnäolon, epäilee, että lähtöjäsenvaltiossa on tehty petos, jossa e-AD:ssa on ilmoitettu valmisteveron alaisia tavaroita väärin tai liian vähän.

Ehdotuksen 16 artiklassa annetaan jäsenvaltioille lupa välittää muita kuin automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluviin tietoluokkiin kuuluvia tietoja, jos esim. havaitaan epätavanomainen mutta taloudellisesti merkittävä säännönvastaisuus. Kyseisessä artiklassa annetaan myös mahdollisuus pyytää raporttia pyynnön perusteella toteutetuista seurantatoimista. Pyynnön esittävä viranomainen voi käyttää sitä ilmoittaakseen pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle, olivatko annetut tiedot hyödyllisiä. Arvonlisäveroalalla ja välittömien verojen alalla saadun kokemuksen mukaan tällainen palaute motivoi käyttämään oma-aloitteista tietojenvaihtoa enemmän, ja se voi auttaa pyynnön esittävää viranomaista täydentämään omia tietojaan tapauksesta.

Tiivistäen voidaan todeta, että ehdotuksen tarkoituksena on määritellä jäsenvaltioiden väliselle tietojenvaihdolle puitteet, jotka ovat sekä joustavat että vaikuttavat.

IV luku – Talouden toimijoita koskevien sähköisten tietojen talletus ja vaihto sekä unionin sisäisiä liiketoimia koskevat tilastot

Ehdotuksen IV luvun neljään artiklaan on koottu yhteen asetuksen (EY) N:o 2073/2004 IV ja V luvun soveltamisala. Koska EWSE ja MVS on korvattu EMCS-vaiheen 3 välineillä, niitä koskevat artiklat on poistettu. Ehdotuksessa on määritelty selkeämmin, että tämän uuden luvun soveltamisalaan kuuluvat ne hallinnollisen yhteistyön osat, joissa komission yksiköt tarjoavat operatiivista tukea jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön toimille sekä toimivat koordinoijina ja välittäjinä.

19 artikla – Sähköisissä tietokannoissa olevien tietojen talletus ja vaihto

Ehdotuksen 19 artiklassa kuvataan hajautettua sähköistä Seedv.1-tietokantaa koskevat järjestelyt. Seedv.1 poikkeaa tietyiltä osin edeltäjästään, joka kuvataan asetuksessa (EY) N:o 2073/2004. Tässä artiklassa säädetään myös jäsenvaltioiden ja komission keskeisten yksikköjen velvoitteesta varmistaa, että rekisteritiedot ovat ajantasaiset ja tarkat, jotta valmisteveron alaisten tavaroiden väliaikaisesti verottomat siirrot voivat tapahtua viipymättä ja jotta siirrot luvattomiin kohteisiin eivät ole mahdollisia. Lopuksi 19 artiklassa säädetään selkeä oikeusperusta SEED-on-Europa-palvelulle, josta valmisteveroalan toimijat voivat tarkastaa kauppakumppaniensa lupien voimassaolon.

20 artikla – Tietojen saatavuus ja niiden korjaaminen

Ehdotuksen 20 artiklassa todetaan, että talouden toimijoilla on oikeus tarkastaa SEED-on-Europe-palvelussa julkisesti saatavissa olevat lupiaan koskevat tiedot syöttämällä järjestelmään oman valmisteveronumeronsa. Luvan myöntäneen jäsenvaltion on korjattava julkisissa tiedoissa olevat virheet talouden toimijoiden pyynnöstä. Komissio sitoutuu toimittamaan tällaiset korjauspyynnöt asianmukaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos talouden toimija haluaa tutustua sellaisiin talouden toimijoita koskeviin ei-julkisiin tietoihin, joihin komissiolla ei ole pääsyä, ja pyytää niihin korjauksia, toimijan on käännyttävä asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen puoleen

21 artikla – Tietojen säilyttäminen

Ehdotuksen 21 artiklassa säädetään, että kaikkien EMCS-järjestelmään talletettujen tietojen on oltava saatavissa vähintään kolmen vuoden ajan toimivaltaisen viranomaisen tietojensäilyttämiskäytännöstä riippuen ja että muiden jäsenvaltioihin olisi voitavat tutustua näihin tietoihin verkossa. Tarkoituksena on välttää liiallisia viivästyksiä silloin, kun jäsenvaltiot tekevät riskianalyysejä historiallisten tietojen perusteella.

Säilyttämisajan päätyttyä tällaiset tiedot on tietosuojalainsäädännön mukaan joko tuhottava tai niitä on muutettava siten, että niistä ei voi tunnistaa yksityishenkilöitä.

22 artikla – Talletettuja tietoja koskevat täytäntöönpanosäännökset

Ehdotuksen 22 artiklassa säädetään tietojen talletusta ja korjaamista koskevat täytäntöönpanosäännökset.

V luku – Apua koskevat yhteiset edellytykset

Ehdotuksen V lukuun on koottu yhteen useita avunantoa koskevia keskinäisiä vaatimuksia ja rajoituksia.

23 artikla – Kielijärjestelyt

Ehdotuksen 23 artiklan sanamuotoa on muutettu sen tarkoituksen selkeyttämiseksi. EMCS-järjestelmässä voidaan käyttää laajemmin monikielisiä rajapintoja, mikä vähentää käännösten tarvetta.

24 artikla – Palvelun laatu

Sekä komissiolle että jäsenvaltioille ehdotetaan uutta velvoitetta ylläpitää tietokoneistettua järjestelmää, jotta korjauksia ja päivityksiä voidaan kehittää ja ne voidaan tehdä sovitun aikataulun mukaisesti. Näiden järjestelyjen yksityiskohdista määrätään palvelutasosopimuksessa, jossa eritellään komission ja jäsenvaltioiden keskinäiset velvoitteet. Komission ja jäsenvaltioiden on myös noudatettava tietokoneistettua järjestelmää koskevia turvallisuuskäytänteitä.

25 artikla – Pyynnön vastaanottavien viranomaisten tehtävien yleiset rajoitukset

Ehdotuksen 25 artiklan mukaisesti pyynnön vastaanottavalla viranomaisella on oikeus kieltäytyä tekemästä tutkimuksia tai antamasta tietoja, kun pyynnön esittävä viranomainen ei ole käyttänyt kaikkia tavanomaisia tietolähteitään, kun pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion oikeudelliset tai hallinnolliset käytänteet estävät sen veroviranomaisia joko tekemästä tällaisia tutkimuksia tai keräämästä tai käyttämästä näitä tietoja omiin tarkoituksiinsa tai kun näiden tietojen toimittaminen olisi yleisen järjestyksen vastaista tai johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen. Artikla on saatettu ajan tasalle, jotta tehtäisiin selväksi, ettei kieltäytyminen ole mahdollista pelkästään siitä syystä, että tiedot ovat jonkin rahoituslaitoksen hallussa.

Ehdotuksen 25 artiklan 5 kohdassa säädetään, että pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle ja komissiolle syyt siihen, miksi keskinäistä apua koskevan pyynnön täyttämisestä kieltäydytään.

26 artikla – Kulut

Ehdotuksen 26 artikla on muotoiltu uudelleen asetuksen (EY) N:o 2073/2004 vastaavaan artiklaan verrattuna. Se, että pyynnön vastaanottava viranomainen voisi pyytää korvausta muistakin kuin ulkopuolisten asiantuntijoiden kustannuksista, olisi vastoin yleistä velvoitetta, jonka mukaan pyynnön vastaanottavan viranomaisen on kohdeltava hallinnollista yhteistyötä koskevia pyyntöjä samalla tavalla kuin jos pyydetty tutkimus tehtäisiin sen omaan lukuun.

27 artikla – Vähimmäismäärä

Ehdotuksen 27 artiklalla annetaan valmisteverokomitealle valta asettaa suoritettaville valmisteveroille vähimmäismäärä, jotta vältetään asetuksen suhteeton käyttö.

28 artikla – Tämän asetuksen mukaisesti toimitettujen tietojen salassapitovelvollisuus, tietosuoja ja käyttö

Ehdotuksen 28 artiklassa selkeytetään, mihin kerättyjä tietoja voidaan käyttää. Tietosuoja on laajennettu koskemaan tietoja, jotka eivät välttämättä liity toteutettaviin toimiin ja joihin virkamiehellä on ollut pääsy tehtäviensä hoitamisen aikana. Muilta osin merkittäviä muutoksia voimassa olevaan säännökseen ei ole tehty, lukuun ottamatta viittauksia muuhun lainsäädäntöön.

Vaihdettavia tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja ne voidaan julkistaa vain määriteltyjä tarkoituksia varten. Tällaisia tarkoituksia ovat mm. oikeus- ja hallintomenettelyt, joissa voidaan langettaa seuraamuksia verolainsäädännön rikkomisen vuoksi. Tietoja voidaan käyttää myös valmisteverojen määräytymisperustetta, keräämistä ja tarkastusta varten sekä valmisteveron alaisten tavaroiden siirtojen seuraamiseen. Tietoja voidaan käyttää myös muiden 16 päivänä maaliskuuta 2010 annetun direktiivin 2010/24/EU soveltamisalaan kuuluvien verojen ja maksujen määrittämiseksi. Tässä artiklassa vahvistetaan myös oikeusperusta valmisteveroviranomaisten ja muiden saman jäsenvaltion veroviranomaisten väliselle tietojenvaihdolle.

Jäsenvaltioiden on voimassa olevan asetuksen tapaan rajoitettava direktiivin 95/46/EY 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa määriteltyjen velvoitteiden ja tehtävien soveltamisalaa suojatakseen tarpeen mukaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin rahoitusetuja direktiivin 95/46/EY 13 artiklan mukaisesti. Nämä poikkeukset mahdollistavat tutkimuksen salassapidon ja talouden toimijalta tai muilta osapuolilta alun perin muita tarkoituksia varten kerättyjen valmisteverotietojen käytön uudelleen.

29 artikla – Komission luvalla annettavat tiedot

Ehdotuksen 29 artiklassa vahvistetaan perusta sille, mitkä tiedot annetaan komission valtuuttamien henkilöiden saataville. Saatavuus rajoitetaan siihen, mikä on tarpeen järjestelmän ylläpitoa ja toimintaa varten.

30 artikla – Saatujen tietojen todistusarvo

Ehdotuksen 30 artiklan teksti on sama kuin voimassa olevan asetuksen 32 artiklan teksti, jossa vahvistetaan, että tietojenvaihdon kautta saadut tiedot ja saman jäsenvaltion muiden viranomaisten saamat todisteet vastaavat todistusarvoltaan toisiaan.

31 artikla – Yhteistyövelvoite

Ehdotuksen 31 artiklan teksti on sama kuin voimassa olevan asetuksen 33 artiklan teksti. Tämän säännöksen tarkoituksena on varmistaa kansallisella ja Euroopan unionin tasolla tosiasiallinen koordinointi edellyttämällä jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tätä varten tarvittavat toimenpiteet.

32 artikla – Suhteet kolmansiin maihin

Ehdotuksen 32 artiklan nojalla jäsenvaltio voi välittää kolmannesta maasta saatuja tietoja toiseen jäsenvaltioon, jos kyseiset tiedot ovat hyödyllisiä. Siinä sallitaan myös tietojen välittäminen kolmansiin maihin, jos kyseinen kolmas maa on sitoutunut käsittelemään tietoja direktiivissä 95/46/EY säädettyjä periaatteita noudattaen.

33 artikla – Talouden toimijoille annettava apu

Ehdotuksen 33 artiklan soveltamisalaan kuuluu voimassa olevan asetuksen 24 artiklan 3 kohdassa säädetty palvelu, jossa jäsenvaltio voi pyytää toista jäsenvaltiota tekemään hallinnollisen tutkimuksen puuttuvien asiakirjojen etsimiseksi.

VI luku – Arviointi sekä siirtymä- ja loppusäännökset

34 artikla – Järjestelyjen arviointi, toimintatilastojen kerääminen ja kertomuksen antaminen

Voimassa olevan asetuksen tapaan tämän ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön tehokkaat keskinäisen avun ja tietojenvaihdon järjestelyt, joilla estetään petokset unionissa tapahtuvissa valmisteveron alaisten tavaroiden siirroissa. Siinä velvoitetaan komissio valvomaan hallinnollista yhteistyötä, mutta siinä ei anneta komissiolle minkäänlaisia operatiivisia tehtäviä veropetosten havaitsemisessa ja torjumisessa. Koska valmisteveropetoksilla on kuitenkin sisäinen ulottuvuus unionissa, on tärkeää, että niiden torjunta tapahtuisi Euroopan unionin tasolla jäsenvaltioiden ja komission yhteisin toimin. Vastuu unionin sisäisiä valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoja koskevista petostentorjuntatoimenpiteistä kuuluu jäsenvaltioille, mutta komissio toimii tässä koordinoijana ja välittäjänä. Näin ollen jäsenvaltioiden on annettava kaikki tilastotiedot, joita tarvitaan hallinnollisen yhteistyön tehokkuuden keskinäistä arviointia varten. Nyt kun EMCS on toiminnassa, kerättävät tiedot ja raportoinnin kautta tapahtuva arviointimenetelmä määritellään uudelleen täytäntöönpanosäädöksessä sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden kanssa parhaillaan käytävät neuvottelut on saatu päätökseen. Tässä artiklassa vahvistetaan oikeusperusta CS/MISE-sovelluksella saatujen tilastokertomusten laatimiseksi tarvittavien siirtotietojen keräämiselle suoraan, jolloin jäsenvaltioilta poistuu suurelta osin tarve kerätä tällaisia tilastotietoja manuaalisesti. Tämän ansiosta raportoinnin tarkkuus ja nopeus lisääntyvät.

Jäsenvaltioiden olisi myös annettava kaikki muut tiedot valmisteverolainsäädännön rikkomiseen käytettävistä tai siihen oletettavasti käytettävistä menetelmistä ja käytänteistä. Komissio laatii kertomuksen kaikista tällaisista tiedoista muille jäsenvaltioille, jotta tämän asetuksen tai valmisteverolainsäädännön mukaista hallinnollista yhteistyötä voidaan jatkuvasti parantaa ja jotta jäsenvaltiot ja komissio voivat mukauttaa hallinnollista yhteistyötä mahdollisiin uusiin uhkiin puuttumiseksi.

35 artikla – Valmisteverokomitea

Ehdotuksen 35 artiklalla saatetaan ajan tasalle voimassa olevan asetuksen 34 artikla, jotta otettaisiin huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaiset täytäntöönpanosäädöksiä koskevat uudet säännökset.

36 artikla - Asetuksen (EY) N:o 2073/2004 kumoaminen

Tällä artiklalla kumotaan voimassa oleva asetus, ja siinä säädetään, että kaikkia viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina uuteen asetukseen.

37 artikla – Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava kertomus

Kertomusta koskeva 37 artikla on sama kuin asetuksen (EY) N:o 2073/2004 35 artikla.

38 artikla – Kahdenväliset järjestelyt

Tässä artiklassa jäsenvaltioita edellytetään ilmoittamaan komissiolle kaikista niiden tekemistä kahdenvälisistä sopimuksista. Tämän jälkeen komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.

39 artikla – Voimaantulo

Tässä artiklassa vahvistetaan asetuksen voimaantulopäivä ja päivä, josta alkaen sitä sovelletaan (1. tammikuuta 2012).

2011/0330 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverojen alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

on kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua[3],

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[4],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[5],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[6],

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

4. Hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla 16 päivänä marraskuuta 2004 annetussa asetuksessa (EY) N:o 2073/2004[7] säädetään yhteisestä järjestelmästä, jossa jäsenvaltiot auttavat toisiaan ja tekevät yhteistyötä komission kanssa valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi ja valmisteveropetosten ja niistä johtuvia sisämarkkinoiden vääristymisten torjumiseksi. Kyseiseen asetukseen on tehtävä useita muutoksia saadun kokemuksen ja viimeaikaisen kehityksen perusteella. Tarvittavien muutosten lukumäärän vuoksi kyseinen asetus olisi korvattava selkeyden vuoksi.

5. Sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää edelleen hallinnollisen yhteistyön järjestelmää valmisteverojen alalla.

6. Tehokkuuden, nopeuden ja kustannusten vuoksi on olennaista, että sähköisten välineiden asemaa tietojenvaihdossa parannetaan. Kun otetaan huomioon tiettyjen pyyntöjen toistuvuus ja kielellinen monimuotoisuus unionissa, on tärkeää varmistaa, että tietojenvaihdossa käytetään vakioformaatteja laajemmin, jotta tietopyynnöt voidaan käsitellä nopeammin. Nämä vaatimukset voidaan täyttää parhaiten käyttämällä järjestelmällisemmin valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1152/2003/EY[8] mukaista tietokoneistettua järjestelmää. Tämä järjestelmä tarjoaa nykyisin laajempia mahdollisuuksia kuin asetuksen (EY) N:o 2073/2004 voimaantulohetkellä, ja sen kehittämistä jatketaan. Jäsenvaltioita olisi sen vuoksi vaadittava käyttämään sitä aina kun mahdollista.

7. Valmisteveroalan tietojenvaihto on suuressa määrin tarpeen, jotta eräiden henkilöiden valmisteveron alaisista toimista voidaan saada oikea käsitys, mutta samalla estetään se, että jäsenvaltiot voisivat vapaasti ”onkia tietoja” tai pyytää tietoja, joilla ei todennäköisesti ole merkitystä tietyn henkilön tai todettavissa olevan henkilöryhmän tai -luokan valmisteveron alaisten toimien kannalta.

8. Tietovirtojen moitteettoman koordinoinnin vuoksi on tarpeen säilyttää asetuksessa (EY) N:o 2073/2004 säädetyt kunkin jäsenvaltion yhtä yhteyspistettä koskevat säännökset. Koska viranomaisten ja virkamiesten välillä voidaan tehokkuuden vuoksi tarvita suorempaa yhteydenpitoa, myös toimivaltaisten virkamiesten valtuuttamista ja nimeämistä koskevat säännökset olisi säilytettävä.

9. Jotta tarvittavat tiedot olisivat saatavissa oikea-aikaisesti, asetuksen (EY) N:o 2073/2004 säännökset, joissa pyynnön vastaanottavaa viranomaista edellytetään toimimaan mahdollisimman nopeasti ja viimeistään vahvistetussa määräajassa, olisi säilytettävä. Tietojen antamisen määräajan olisi kuitenkin oltava lyhyempi kuin vakiomääräaika silloin, kun tiedot ovat jo pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallussa.

10. Rajatylittäviä siirtoja koskevien valmisteveromenettelyjen tehokkaan valvonnan vuoksi on tarpeen säätää edelleen jäsenvaltioiden mahdollisuudesta tehdä samanaikaisia tarkastuksia ja siitä, että yhden jäsenvaltion virkamiehet voivat olla läsnä toisen jäsenvaltion alueella osana hallinnollista yhteistyötä.

11. Jotta hallinnollisten päätösten ja toimenpiteiden tiedoksi antamiseen rajojen yli liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista, tätä koskevat asetuksen (EY) N:o 2073/2004 säännökset olisi säilytettävä.

12. Jotta petoksia voitaisiin torjua tehokkaasti, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevat säännökset olisi säilytettävä. Tällaisen vaihdon helpottamiseksi sellaiset tietojen luokat, jotka on pakko vaihtaa, olisi eriteltävä.

13. Jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava vaihtaa vapaaehtoisesti tietoja, jotka ovat tarpeen valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen kannalta, jos nämä tiedot eivät kuulu automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluviin luokkiin.

14. Palaute on asianmukainen tapa varmistaa, että vaihdettavien tietojen laatu paranee jatkuvasti. Sen vuoksi olisi säädettävä puitteet palautteen antamiselle.

15. Jäsenvaltioiden suorittama talouden toimijoiden ja varastojen lupia koskevien tiettyjen erityistietojen sähköinen tallettaminen on välttämätöntä valmisteverojärjestelmän moitteettoman toiminnan ja petosten torjunnan kannalta. Sen ansiosta jäsenvaltioiden välinen nopea tietojenvaihto ja tietojen automaattinen saatavuus ovat mahdollisia. Tämä voidaan saavuttaa hyödyntämällä kansallisissa tietokoneistetuissa valmisteverojärjestelmissä jo olevia tietoja, kehittämällä valmisteveroalan toimijoita ja niiden siirtoja unionissa koskevia kansallisesti säilytettäviä tietoja parantavaa riskianalyysia ja sisällyttämällä sen piiriin monenlaiset verovelvollisia ja niiden liiketoimia koskevat tiedot.

16. Jotta sähköisiin tietokantoihin talletetut tiedot olisivat luotettava, niiden säännöllisestä päivittämisestä olisi säädettävä.

17. Talouden toimijoiden olisi voitava toteuttaa nopeasti valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoja varten tarvittavat varmennukset. Niille olisi annettava mahdollisuus saada vahvistus valmisteveronumeroiden voimassaolosta sähköisesti komission ylläpitämästä keskusrekisteristä, johon on syötetty kansallisissa tietokannoissa olevat tiedot.

18. Pankkisalaisuutta koskevat kansalliset säännöt voivat heikentää tässä asetuksessa säädettyjen mekanismien tehokkuutta. Sen vuoksi jäsenvaltioille ei tulisi antaa mahdollisuutta kieltäytyä tietojen antamisesta pelkästään näihin sääntöihin vetoamalla.

19. Tällä asetuksella ei saisi olla vaikutusta muihin unionin tasolla hyväksyttyihin toimenpiteisiin, joilla torjutaan valmisteverolainsäädäntöä koskevia säännönvastaisuuksia ja valmisteveropetoksia, vaan sen olisi täydennettävä niitä.

20. Kolmansien maiden kanssa vaihdettavia tietoja koskevien säännösten on todettu hyödyntävän valmisteverolainsäädännön moitteetonta soveltamista, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä erityisesti tietosuojaan liittyvin tietyin edellytyksin.

21. Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti suorittamaa henkilötietojen käsittelyä säännellään yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY[9]. Komission tämän asetuksen nojalla suorittamaa henkilötietojen käsittelyä säännellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[10].

22. Tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen vuoksi voi olla tarpeen rajoittaa tiettyjen direktiivissä 95/46/EY säädettyjen oikeuksien ja velvoitteiden ja erityisesti sen 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa määriteltyjen oikeuksien soveltamisalaa, jotta mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja etuja voitaisiin suojata ottaen huomioon jäsenvaltioille mahdollisesti aiheutuva tulojenmenetys ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen ratkaiseva merkitys petostentorjunnan tehokkuudelle. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava soveltamaan tällaisia rajoituksia siinä määrin kuin ne ovat tarpeen ja oikeasuhteisia.

23. Jotta yhdenmukaiset edellytykset voitaisiin varmistaa tämän asetuksen 8, 16, 19, 20, 21 ja 34 artiklan täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[11] mukaisesti.

24. Tutkimusmenettelyä olisi käytettävä kyseisten täytäntöönpanosäädösten antamiseksi, koska kyseiset säädökset ovat asetuksen (EU) N:o 182/2011 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja yleisluonteisia toimenpiteitä.

25. Asetuksen toimintaa on tarpeen seurata ja arvioida. Sen vuoksi olisi säädettävä jäsenvaltioiden suorittamasta tilastojen ja muiden tietojen keräämisestä ja komission säännöllisesti valmistelemista kertomuksista.

26. Marraskuun 16 päivänä 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2073/2004 olisi kumottava.

27. Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhdenmukaista lähestymistapaa edellyttävä jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön yksinkertaistaminen ja lujittaminen, vaan tavoite voidaan tarvittavan yhtenäisyyden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

28. Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan (8 artikla). Tässä asetuksessa säädettyjen rajoitusten vuoksi tämän asetuksen mukaisesti suoritettava tietojen käsittely ei ylitä sitä, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista jäsenvaltioiden oikeutettujen taloudellisten etujen suojaamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku Yleiset säännökset

1 artikla Kohde ja soveltamisala

29. Tässä asetuksessa säädetään edellytykset, joilla valmisteverolainsäädännön soveltamisesta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määrä tehdä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa mainitun lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Tätä varten siinä säädetään säännöt ja menettelyt, joita noudattaen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä ja vaihtaa valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi tarvittavia tietoja joko sähköisillä välineillä tai muulla tavalla.

30. Tämä asetus ei vaikuta keskinäistä apua rikosasioissa koskevien sääntöjen soveltamiseen jäsenvaltioissa. Se ei vaikuta muista oikeudellisista välineistä, mukaan lukien kahden- tai monenväliset sopimukset, johtuvien keskinäistä apua koskevien velvoitteiden noudattamiseen.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1) ’toimivaltaisella viranomaisella’ 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista;

(2) ’pyynnön esittävällä viranomaisella’ jäsenvaltion valmisteveroalan keskusyhteystoimistoa, yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä, joka pyytää apua toimivaltaisen viranomaisen puolesta;

(3) ’pyynnön vastaanottavalla viranomaisella’ jäsenvaltion valmisteveroalan keskusyhteystoimistoa, yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä, joka vastaanottaa avunpyynnön toimivaltaisen viranomaisen puolesta;

(4) ’valmisteverotoimistolla’ toimistoa, jossa voidaan täyttää jotkin valmisteverosäännöissä määrätyistä muodollisuuksista;

(5) ’automaattisella tapahtumaohjatulla tietojenvaihdolla’ asiaan liittyvää tapahtumaa koskevien ennalta määritellyssä muodossa olevien tietojen järjestelmällistä toimittamista toiselle jäsenvaltiolle ilman edeltävää pyyntöä heti, kun nämä tiedot ovat saatavissa, lukuun ottamatta direktiivin 2008/118/EY 21 artiklassa säädettyä tietojenvaihtoa;

(6) ’säännöllisellä automaattisella tietojenvaihdolla’ ennalta määritellyssä muodossa olevien tietojen järjestelmällistä toimittamista toiselle jäsenvaltiolle ilman edeltävää pyyntöä ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin;

(7) ’oma-aloitteisella tietojenvaihdolla’ muuta kuin 5 ja 6 kohdassa säädettyä tietojen toimittamista toiselle jäsenvaltiolle ilman edeltävää pyyntöä;

(8) ’tietokoneistetulla järjestelmällä’ valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoa ja valvontaa koskevaa tietokoneistettua järjestelmää, josta säädetään päätöksessä N:o 1152/2003/EY;

(9) ’henkilöllä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi;

(10) ’talouden toimijalla’ henkilöä, joka liiketoimintaa harjoittaessaan osallistuu valmisteverolainsäädännön piiriin kuuluviin toimiin riippumatta siitä, onko henkilö valtuutettu tähän vai ei;

(11) ’sähköisillä välineillä’ kaikenlaisia sähkölaitteita, joilla pystytään käsittelemään (mukaan lukien tiedonsiirto ja kompressointi) ja varastoimaan dataa, mukana lukien 8 kohdassa määritelty tietokoneistettu järjestelmä;

(12) ’valmisteveronumerolla’ tunnusnumeroa, jonka jäsenvaltiot antavat valmisteverotarkoituksia varten 19 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuille talouden toimijoiden rekistereille ja tiloille;

(13) ’valmisteveron alaisten tavaroiden siirrolla unionissa’ valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoa kahden tai useamman jäsenvaltion välillä väliaikaisesti valmisteverottomina direktiivin 2008/118/EY IV luvun mukaisesti tai valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoa sen jälkeen, kun ne on luovutettu kulutukseen direktiivin 2008/118/EY V luvun 2 jakson mukaisesti;

(14) ’hallinnollisella tutkimuksella’ kaikkia tarkastuksia ja muita toimia, joita virkamiehet tai toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat hoitaessaan tehtäviään valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi;

(15) ’CCN/CSI-verkolla’ yhteiseen tietoliikenneverkkoon (CCN) ja yhteiseen järjestelmien rajapintaan (CSI) perustuvaa yhteistä alustaa, jonka unioni on kehittänyt toimivaltaisten tulli- ja veroviranomaisten välisen sähköisillä välineillä tapahtuvan kaiken tiedonsiirron varmistamiseksi;

(16) ’valmisteveroilla’ direktiivin 2008/118/EY 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja veroja;

(17) ’keskinäistä virka-apua koskevalla asiakirjalla’ asiakirjaa, joka on laadittu tietokoneistetulla järjestelmällä ja jota käytetään 8, 15 tai 16 artiklan mukaiseen tietojenvaihtoon sekä 8 tai 16 artiklan mukaiseen seurantaan;

(18) ’keskinäistä virka-apua koskevalla vara-asiakirjalla’ paperista asiakirjaa, jota käytetään 8 tai 15 artiklan mukaiseen tietojenvaihtoon silloin, kun tietokoneistettu järjestelmä ei ole käytettävissä;

(19) ’samanaikaisella tarkastuksella’ talouden toimijan tai toimijaan sidoksissa olevien henkilöiden tilanteesta tehtäviä valmisteverolainsäädäntöä koskevia koordinoituja tarkastuksia, jotka tekee vähintään kaksi yhteisen tai toisiaan täydentävän edun omaavaa osallistuvaa jäsenvaltiota.

3 artikla Toimivaltaiset viranomaiset

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, jonka nimissä tätä asetusta on määrä soveltaa. Sen on viipymättä ilmoitettava komissiolle tästä nimeämisestä ja siihen mahdollisesti myöhemmin tehtävistä muutoksista.

2. Komissio asettaa kaikkia toimivaltaisia viranomaisia koskevan luettelon saataville ja julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

4 artikla Valmisteveroalan keskusyhteistoimistot ja yhteysviranomaiset

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä valmisteveroalan keskusyhteystoimisto, jolle siirretään pääasiallinen vastuu yhteydenpidosta muihin jäsenvaltioihin hallinnollisen yhteistyön alalla. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Valmisteveroalan keskusyhteystoimisto voidaan myös nimetä vastaamaan yhteydenpidosta komissioon.

2. Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi valmisteveroalan keskusyhteystoimiston lisäksi nimetä yhteysviranomaisia, joilla on tietty alueellinen toimivalta tai erityinen toiminnallinen vastuu ja jotka vaihtavat tietoja suoraan tämän asetuksen mukaisesti.

Valmisteveroalan keskusyhteystoimiston on varmistettava, että näitä viranomaisia koskeva luettelo pidetään ajan tasalla ja asetetaan muiden asianomaisten jäsenvaltioiden valmisteveroalan keskusyhteystoimistojen saataville.

5 artikla Toimivaltaiset virkamiehet

1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi määrittelemiensä edellytysten mukaisesti nimetä toimivaltaisia virkamiehiä, jotka voivat vaihtaa tietoja suoraan tämän asetuksen mukaisesti.

Toimivaltainen viranomainen voi rajoittaa tällaisen toimivallan siirron soveltamisalaa.

Valmisteveroalan keskusyhteystoimiston on vastattava näitä virkamiehiä koskevan luettelon pitämisestä ajan tasalla ja sen asettamisesta muiden asianomaisten jäsenvaltioiden valmisteveroalan keskusyhteystoimistojen saataville.

2. Virkamiehiä, jotka vaihtavat tietoja 12 ja 13 artiklan nojalla, on pidettävä mainituissa artikloissa tarkoitettuina toimivaltaisina virkamiehinä toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien edellytysten mukaisesti.

6 artikla Valmisteveroalan keskusyhteystoimiston, yhteysviranomaisten ja toimivaltaisten virkamiesten velvoitteet

1. Valmisteveroalan keskusyhteystoimistolla on oltava pääasiallinen vastuu valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoja koskevien tietojen vaihdosta, ja sillä on erityisesti oltava pääasiallinen vastuu varmistaa

a) 8 artiklan mukainen tietojenvaihto;

b) jäsenvaltioiden 14 artiklan nojalla pyytämien hallinnollisia päätöksiä ja toimenpiteitä koskevien tiedoksiantojen välittäminen;

c) 15 artiklan mukainen pakollinen tietojenvaihto;

d) 16 artiklan mukainen vapaaehtoinen oma-aloitteinen tietojenvaihto;

e) 8 artiklan 5 kohdan ja 16 artiklan 2 kohdan mukainen seurantatoimia koskevien kertomusten antaminen;

f) 19 artiklassa säädettyyn sähköiseen rekisteriin talletettujen tietojen vaihto;

g) 34 artiklan mukainen tilastotietojen ja muiden tietojen antaminen.

2. Jos yhteysviranomaiset tai toimivaltaiset virkamiehet esittävät tai vastaanottavat avunpyyntöjä tai vastauksia tällaisiin pyyntöihin, niiden on ilmoitettava tästä jäsenvaltionsa valmisteveroalan keskusyhteystoimistolle sen määrittelemien edellytysten mukaisesti.

3. Kun yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies vastaanottaa avunpyyntöjä, jotka edellyttävät toimia sen tai hänen maantieteellisen tai toiminnallisen alueensa ulkopuolella, sen tai hänen on välitettävä ne viipymättä jäsenvaltionsa valmisteveroalan keskusyhteystoimistolle ja vastuussa olevan yhteysviranomaisen toimivaltaiselle virkamiehelle ja ilmoitettava tästä pyynnön esittävälle viranomaiselle. Tällaisessa tapauksessa 11 artiklassa säädetyt määräajat alkavat sitä päivää seuraavana päivänä, jona avunpyyntö välitettiin valmisteveroalan keskusyhteystoimistolle ja vastuussa olevan yhteysviranomaisen toimivaltaiselle virkamiehelle, mutta viimeistään viikon kuluttua tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta.

7 artikla Oikeusviranomaisen luvalla tai sen pyynnöstä saatavat tiedot tai asiakirjat

1. Velvoite antaa apua ei estä antamasta pyynnön vastaanottavan viranomaisen saamia tietoja tai asiakirjoja, jos kyseinen viranomainen on toiminut oikeusviranomaisen luvalla tai sen pyynnöstä.

2. Tietojen toimittaminen pyynnön esittävälle viranomaiselle edellyttää oikeusviranomaisen antamaa ennakkolupaa, jos tällaista lupaa vaaditaan kansallisessa lainsäädännössä.

II lukuPyynnöstä tehtävä yhteistyö

8 artikla Pyynnön vastaanottavan viranomaisen yleiset tehtävät

1. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on toimitettava pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi tarvittavat tiedot, mukaan lukien mahdolliset erityistapaukseen tai erityistapauksiin liittyvät tiedot, erityisesti valmisteveron alaisten tavaroiden siirroista unionissa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi pyynnön vastaanottavan viranomaisen on järjestettävä mahdolliset tietojen saamiseksi tarvittavat hallinnolliset tutkimukset.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää tiettyä hallinnollista tutkimusta koskevan perustellun pyynnön. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen päättää, että hallinnollista tutkimusta ei tarvita, sen on ilmoitettava viipymättä pyynnön esittävälle viranomaiselle päätöksensä syyt.

4. Pyydettyjen tietojen saamiseksi tai pyydettyjen hallinnollisten tutkimusten tekemiseksi pyynnön vastaanottavan viranomaisen tai hallintoviranomaisen, jonka apuun pyynnön vastaanottava viranomainen on mahdollisesti turvautunut, on toimittava kuin se toimisi omaan lukuunsa tai oman jäsenvaltionsa jonkin toisen viranomaisen pyynnöstä.

5. Pyynnön vastaanottava viranomainen voi pyytää pyynnön esittävää viranomaista antamaan kertomuksen seurantatoimista, jotka pyynnön esittävä jäsenvaltio on toteuttanut annettujen tietojen perusteella. Jos tällainen pyyntö esitetään, pyynnön esittävän viranomaisen on lähetettävä tällainen kertomus mahdollisimman pian, edellyttäen ettei tästä aiheudu sille kohtuutonta rasitetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen viranomaisen jäsenvaltiossa sovellettavien salassapitovelvollisuutta ja tietosuojaa koskevien sääntöjen soveltamista.

9 artikla Pyynnön ja vastauksen muoto

1. Edellä 8 artiklan mukaiset tietopyynnöt ja hallinnollisia tutkimuksia koskevat pyynnöt sekä tällaisiin pyyntöihin annettavat vastaukset on vaihdettava keskinäistä virka-apua koskevaa asiakirjaa käyttäen, jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu.

Jos tietokoneistettu järjestelmä ei ole käytettävissä, on käytettävä keskinäistä virka-apua koskevaa vara-asiakirjaa keskinäistä virka-apua koskevan asiakirjan sijasta.

2. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä määrittääkseen

a) keskinäistä virka-apua koskevien asiakirjojen rakenteen ja sisällön;

b) keskinäistä virka-apua koskevien asiakirjojen vaihtoon liittyvät säännöt ja menettelyt;

c) keskinäistä virka-apua koskevan vara-asiakirjan mallin ja sisällön;

d) keskinäistä virka-apua koskevien asiakirjojen käyttöön liittyvät säännöt ja menettelyt.

Komissio voi myös antaa täytäntöönpanosäädöksiä määrittääkseen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun kertomuksen rakenteen ja sisällön.

Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

3. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, millaisissa tilanteissa voidaan katsoa, ettei tietokoneistettu järjestelmä ole käytettävissä.

4. Jos keskinäistä virka-apua koskevan asiakirjan käyttö on epäkäytännöllistä, sanomat voidaan vaihtaa kokonaan tai osittain muilla tavoilla. Tällaisissa poikkeustapauksissa sanomien mukana on oltava selvitys siitä, miksi keskinäistä virka-apua koskevan asiakirjan käyttö oli epäkäytännöllistä.

10 artikla Asiakirjojen antaminen

1. Edellä 8 artiklan mukaisesti toimitettavat asiakirjat on niiden sisällöstä riippumatta liitettävä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun virka-apua koskevaan asiakirjaan.

Jos tämän on kuitenkin mahdotonta tai epäkäytännöllistä, asiakirjat on annettava sähköisillä välineillä tai muulla tavalla.

2. Pyynnön vastaanottava viranomainen on velvollinen antamaan alkuperäiset asiakirjat ainoastaan, jos tällaiset asiakirjat ovat tarpeen pyynnön esittävän viranomaisen pyrkimän tavoitteen kannalta ja tämä ei ole ristiriidassa viranomaisen kotijäsenvaltiossa voimassa olevien määräysten kanssa.

11 artikla Määräajat

1. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on toimitettava 8 artiklassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamispäivästä.

Jos kuitenkin kyseiset tiedot ovat jo pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa, määräaika on yksi kuukausi.

2. Tiettyjä erikoistapausten lajeja varten pyynnön vastaanottava viranomainen ja pyynnön esittävä viranomainen voivat sopia 1 kohdasta poikkeavista määräajoista.

31. Kun pyynnön vastaanottava viranomainen ei kykene vastaamaan pyyntöön 1 kohdassa säädetyssä määräajassa, sen on keskinäistä virka-apua koskevaa asiakirjaa käyttäen ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle kuukauden kuluessa syyt siihen, miksi se ei voi vastata, ja milloin se olettaa kykenevänsä vastaamaan.

12 artikla Muiden jäsenvaltioiden virkamiesten osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin

1. Pyynnön esittävän viranomaisen valtuuttamat virkamiehet voivat kyseisen viranomaisen sekä pyynnön vastaanottavan viranomaisen sopimuksesta ja jälkimmäisen viranomaisen vahvistamien järjestelyjen mukaisesti olla läsnä toimistoissa, joissa pyynnön vastaanottavan viranomaisen kotijäsenvaltion hallintoviranomaiset hoitavat tehtäviään, tai muussa paikassa, jossa kyseiset viranomaiset hoitavat tehtäviään valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseen tarvittavien tietojen vaihtamiseksi.

Kun pyydettävät tiedot sisältyvät asiakirja-aineistoon, joka on pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiesten saatavilla, pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehille on annettava niistä jäljennökset.

2. Pyynnön esittävän viranomaisen nimeämät toimivaltaiset virkamiehet voivat kyseisen viranomaisen sekä pyynnön vastaanottavan viranomaisen sopimuksesta ja jälkimmäisen viranomaisen vahvistamien järjestelyjen mukaisesti olla läsnä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion alueella tehtävissä hallinnollisissa tutkimuksissa valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseen tarvittavien tietojen vaihtamiseksi.

Kun tällaiseen sopimukseen päästään, pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehillä voi olla pääsy samoihin tiloihin ja asiakirjoihin kuin pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiehillä jälkimmäisten virkamiesten välityksellä ja ainoastaan hallinnollisten tutkimusten tekemiseksi. Joka tapauksessa pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehillä ei ole pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiehille myönnettyjä tarkastusvaltuuksia.

3. Pyynnön esittävän viranomaisen virkamiesten, jotka 1 ja 2 kohdan mukaisesti ovat läsnä toisessa jäsenvaltiossa, on milloin tahansa voitava esittää kirjallinen valtuutus, josta ilmenee heidän henkilöllisyytensä ja virka-asemansa.

13 artikla Samanaikaiset tarkastukset

1. Vaihtaakseen valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseen tarvittavia tietoja kaksi tai useampi jäsenvaltio voi riskianalyysin perusteella sopia, että ne tekevät omilla alueillaan yhden tai useamman taloudellisen toimijan tai muun henkilön valmisteverotuksellisen tilanteen samanaikaiset tarkastukset, jos niillä on asiassa yhteinen tai toisiaan täydentävä etu, aina kun tällaiset tarkastukset vaikuttavat tehokkaammilta kuin vain yhden jäsenvaltion tekemät tarkastukset.

2. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on esitettävä 1 kohdassa tarkoitettua sopimusta varten ehdotus asianomaisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Ehdotuksessa on

a) eriteltävä tapaukset, joista samanaikaiset tarkastukset ehdotetaan tehtäviksi;

b) yksilöitävä kukin henkilö, josta tällainen tarkastus on aikomus tehdä;

c) ilmoitettava syyt, joilla perustellaan yhteisen tarkastuksen tarpeellisuutta;

d) eriteltävä ajanjakso, jona tällaiset tarkastukset on aikomus tehdä.

3. Kun asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen, niiden on päätettävä samanaikaiseen tarkastukseen osallistumisesta ja ilmoitettava siitä ehdotuksen esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian, mutta viimeistään kuukauden kuluttua ehdotuksen vastaanottamisesta. Kieltäytyminen osallistumasta samanaikaiseen tarkastukseen on perusteltava asianmukaisella tavalla.

4. Jos 1 kohdassa tarkoitettu sopimus tehdään, kunkin sopimukseen osallistuvan toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä edustaja, joka vastaa samanaikaisen tarkastustoimen valvonnasta ja koordinoinnista.

5. Kun toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet samanaikaisen tarkastuksen, niiden on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden valmisteveroalan keskusyhteystoimistoille samanaikaisten tarkastusten aikana mahdollisesti havaituista menetelmistä tai käytänteistä, joita on käytetty tai joita epäillään käytetyn valmisteverolainsäädännön kiertämisessä, kun kyseisillä tiedoilla katsotaan olevan muille jäsenvaltioille erityistä merkitystä.

14 artikla Hallinnollisten päätösten ja toimenpiteiden tiedoksiantopyyntö

1. Pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottavan viranomaisen on jäsenvaltiossaan voimassa olevien samanlaisia tiedoksiantoja koskevien sääntöjen mukaisesti annettava vastaanottajalle tiedoksi kaikki valmisteverolainsäädännön soveltamista koskevat päätökset ja toimenpiteet, jotka pyynnön esittävän jäsenvaltion hallintoviranomaiset ovat toteuttaneet.

Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ja tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta direktiivin 2010/24/EU 8 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoksiantopyynnöissä on mainittava tiedoksi annettavan päätöksen tai toimenpiteen aihe sekä vastaanottajan nimi, osoite ja kaikki muut vastaanottajan yksilöimiseksi tarvittavat asiaankuuluvat tiedot.

3. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava viipymättä pyynnön esittävälle viranomaiselle 1 kohdassa tarkoitetun tiedoksiantopyynnön perusteella toteuttamistaan toimista, ja annettava sille tiedoksi päivä, jona päätös tai toimenpide on toimitettu vastaanottajalle.

4. Kun pyynnön vastaanottava viranomainen ei kykene toteuttamaan toimia 1 kohdassa tarkoitetun tiedoksiantopyynnön perusteella, sen on ilmoitettava siitä pyynnön esittävälle viranomaiselle kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Pyynnön esittävä viranomainen ei voi kieltäytyä toteuttamasta toimia tällaisen pyynnön perusteella vetoamalla tiedoksi annettavan päätöksen tai toimenpiteen sisältöön.

III lukuTietojenvaihto ilman edeltävää pyyntöä

15 artikla Pakollinen tietojenvaihto

1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on välitettävä ilman edeltävää pyyntöä joko säännöllisellä automaattisella tietojenvaihdolla tai automaattisella tapahtumaohjatulla tietojenvaihdolla valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseen tarvittavat tiedot kaikkien muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavissa tapauksissa:

a) toisessa jäsenvaltiossa on tapahtunut tai epäillään tapahtuneen valmisteverolainsäädäntöä koskeva säännönvastaisuus tai valmisteverolainsäädännön rikkominen;

b) jonkin jäsenvaltion alueella on tapahtunut tai epäillään tapahtuneen valmisteverolainsäädäntöä koskeva säännönvastaisuus tai valmisteverolainsäädännön rikkominen, jolla voi olla vaikutuksia toisessa jäsenvaltiossa;

c) toisessa jäsenvaltiossa on petoksen tai valmisteveron menetyksen vaara;

d) valmisteveron alaisten tavaroiden siirrossa unionissa on syntynyt poikkeuksellinen tilanne, jota ei määritellä direktiivin 2008/118/EY säännöksissä ja joka voi vaikuttaa talouden toimijan valmisteverovelvollisuuden laskemiseen.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot liittyvät valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoon unionissa, tiedot on välitettävä keskinäistä virka-apua koskevaa asiakirjaa käyttäen, jollei 3 kohdasta muuta johdu.

Jos kuitenkin kyseisen asiakirjan käyttö on epäkäytännöllistä, sanomat voidaan poikkeuksellisesti vaihtaa kokonaan tai osittain muilla tavoilla. Tällaisissa tapauksissa sanomien mukana on oltava selvitys siitä, miksi keskinäistä virka-apua koskevan asiakirjan käyttö oli epäkäytännöllistä.

3. Kun tietokoneistettu järjestelmä ei ole käytettävissä, on käytettävä keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevaa vara-asiakirjaa 2 kohdassa tarkoitetun asiakirjan sijasta.

4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä määrittääkseen

a) 15 artiklan 1 kohdan nojalla vaihdettavien tietojen tarkat luokat;

b) säännöllisen tietojenvaihdon tiheyden kunkin tietoluokan osalta;

c) keskinäistä virka-apua koskevien asiakirjojen rakenteen ja sisällön;

d) keskinäistä virka-apua koskevan vara-asiakirjan mallin ja sisällön;

e) c ja d alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vaihtoa koskevat säännöt ja menettelyt.

Komissio voi myös antaa täytäntöönpanosäädöksiä määrittääkseen, missä tilanteissa toimivaltaiset viranomaiset voivat katsoa, että tietokoneistettu järjestelmä ei ole käytettävissä tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi.

Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

16 artikla Vapaaehtoinen tietojenvaihto

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat joka tapauksessa oma-aloitteisella tietojenvaihdolla välittää toisilleen tiedossaan olevat ja 15 artiklan soveltamisalaan kuulumattomat valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseen tarvittavat tiedot ilman edeltävää pyyntöä.

Tätä varten ne voivat käyttää tietokoneistettua järjestelmää, jos järjestelmällä pystytään käsittelemään tällaisia tietoja.

2. Toiselle viranomaiselle 1 kohdan mukaisesti tiedot välittänyt viranomainen voi pyytää kyseistä toista viranomaista antamaan kertomuksen seurantatoimista, jotka pyynnön esittävä jäsenvaltio on toteuttanut annettujen tietojen perusteella. Jos tällainen pyyntö esitetään, toisen viranomaisen on lähetettävä tällainen kertomus mahdollisimman pian, edellyttäen ettei tästä aiheudu sille kohtuutonta hallinnollista rasitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen viranomaisen jäsenvaltiossa sovellettavien salassapitovelvollisuutta ja tietosuojaa koskevien sääntöjen soveltamista.

3. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä määrittääkseen

a) keskinäistä virka-apua koskevien asiakirjojen rakenteen ja sisällön kattaakseen yleisimmät 1 kohdassa tarkoitetut tietotyypit;

b) keskinäistä virka-apua koskevan asiakirjan vaihtoon liittyvät säännöt ja menettelyt.

Komissio voi myös antaa täytäntöönpanosäädöksiä määrittääkseen 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen rakenteen ja sisällön.

Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

17 artikla Jäsenvaltioiden velvoite helpottaa tietojenvaihtoa ilman edeltävää pyyntöä

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat hallinnolliset ja organisatoriset toimenpiteet tässä luvussa säädetyn tietojenvaihdon helpottamiseksi.

18 artikla Velvoitteiden rajaaminen

Jäsenvaltioita ei velvoiteta asettamaan tämän luvun täytäntöön panemiseksi mitään tietojen keräämistä koskevia uusia velvoitteita talouden toimijoille eikä kantamaan suhteetonta hallinnollista rasitusta.

IV lukuTalouden toimijoita koskevien sähköisten tietojen talletus ja vaihto

19 artikla Talouden toimijoiden ja varastojen valtuutuksia koskevien tietojen talletus ja vaihto

1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä sähköistä tietokantaa, jossa on seuraavat rekisterit:

a) rekisteri talouden toimijoista, jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

i) direktiivin 2008/118/EY 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtuutetut varastonpitäjät;

ii) direktiivin 2008/118/EY 4 artiklan 9 kohdassa tarkoitetut rekisteröidyt vastaanottajat;

iii) direktiivin 2008/118/EY 4 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut rekisteröidyt lähettäjät;

b) rekisteri direktiivin 2008/118/EY 4 artiklan 11 kohdassa tarkoitetuiksi verottomiksi varastoiksi valtuutetuista tiloista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen rekisterien on sisällettävä seuraavat tiedot:

a) toimivaltaisen viranomaisen talouden toimijalle tai tiloille antama ainutkertainen valmisteveronumero;

b) talouden toimijan tai tilojen nimi ja osoite;

c) asetuksen (EY) N:o 684/2009 liitteessä II olevassa koodiluettelossa 11 tarkoitettu valmisteveron alaisten tuotteiden luokka (CAT) ja/tai kyseisessä koodiluettelossa tarkoitettu valmisteveron alaisen tuotteen koodi (EPC) sellaisista tuotteista, jotka kuuluvat valtuutuksen soveltamisalaan;

d) tunnistetiedot valmisteveroalan keskusyhteystoimistosta tai valmisteverotoimistosta, josta voi saada lisätietoja;

e) päivämäärä, jona valtuutuksen voimassaolo alkaa, jona valtuutusta muutetaan ja, soveltuvin osin, jona valtuutus lakkaa olevasta voimassa;

f) valtuutettujen varastonpitäjien osalta veroton varasto tai luettelo verottomista varastoista, joita varastonpitäjän valtuutus koskee, ja, jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, maininta siitä, että varastonpitäjä on valtuutettu jakamaan siirron direktiivin 2008/118/EY 23 artiklan mukaisesti tai siirtämään valmisteveron alaiset tavarat suoran luovutuksen paikkaan mainitun direktiivin 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

g) kun kyseessä ovat rekisteröidyt vastaanottajat ja jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, maininta siitä, että vastaanottaja on valtuutettu siirtämään valmisteveron alaiset tavarat suoran luovutuksen paikkaan direktiivin 2008/118/EY 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

h) kun kyseessä ovat direktiivin 2008/118/EY 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut rekisteröidyt vastaanottajat, valtuutuksen sisältö valmisteveron alaisten tavaroiden määrän suhteen, lähettäjän henkilöllisyys lähetysjäsenvaltiossa ja valtuutuksen voimassaoloaika;

i) sen estämättä, mitä h alakohdassa säädetään, kun kyseessä ovat sellaiset direktiivin 2008/118/EY 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut rekisteröidyt vastaanottajat, jotka on valtuutettu vastaanottamaan viiniä direktiivin 2008/118/EY 40 artiklassa säädetyn poikkeuksen saaneilta lähettäjiltä, lähettäjän henkilöllisyyttä lähetysjäsenvaltiossa ei merkitä. Maininta direktiivin 2008/118/EY 40 artiklan mukaisesta poikkeuksesta on merkittävä rekisteriin;

j) kun kyseessä ovat verottomat varastot, valtuutettu varastonpitäjä tai luettelo valtuutetuista varastonpitäjistä, jotka ovat valtuutettuja käyttämään tätä verotonta varastoa.

3. Kunkin jäsenvaltion valmisteveroalan keskusyhteystoimiston tai yhteysviranomaisen on varmistettava, että kansallisissa rekistereissä olevat tiedot ovat täydelliset, tarkat ja ajantasaiset.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa kansallisissa rekistereissä olevat tiedot on vaihdettava automaattisesti keskusrekisterin kautta.

Komissio käyttää rekisteriä osana tietokoneistettua järjestelmää tavalla, jolla varmistetaan, että kaikkina aikoina saadaan oikea ja ajantasainen käsitys kaikista kunkin jäsenvaltion antamista kansallisen rekisterin tiedoista.

Jäsenvaltioiden valmisteveroalan keskusyhteystoimistojen tai yhteysviranomaisten on toimitettava kansallisen rekisterin sisältö ja niihin mahdollisesti tehdyt muutokset komissiolle kohtuullisessa ajassa.

20 artikla Tietojen saatavuus ja niiden korjaaminen

1. Komissio varmistaa, että valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoon unionissa osallistuvat henkilöt voivat saada sähköisillä välineillä vahvistuksen 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa keskusrekisterissä pidettävien valmisteveronumeroiden voimassaolosta. Komissio välittää talouden toimijalta mahdollisesti saatavat näiden tietojen korjaamista koskevat pyynnöt valmisteveroalan keskusyhteystoimistolle tai yhteysviranomaiselle, joka vastaa kyseisen talouden toimijan valtuutuksesta.

2. Jäsenvaltioiden valmisteveroalan keskusyhteystoimistojen tai yhteysviranomaisten on varmistettava, että talouden toimijat voivat saada vahvistuksen niitä koskevista 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti pidetyistä tiedoista ja korjata mahdolliset epätarkkuudet.

21 artikla Tietojen säilyttäminen

1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoja unionissa koskevat tiedot ja 19 artiklassa määritellyissä kansallisissa rekistereissä olevat tiedot vähintään kolmen vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona siirto alkoi, jotta tällaisia tietoja voidaan käyttää tässä asetuksessa säädetyissä menettelyissä. Tietokoneistetulla järjestelmällä kerätyt tiedot on pidettävä kyseisessä järjestelmässä tavalla, joka mahdollistaa niiden poimimisen ja jatkokäsittelyn järjestelmässä 8 artiklassa tarkoitettuun tietopyyntöön vastaamiseksi.

2 Jäsenvaltioiden on sovellettavan tietojensäilytysajan päätyttyä joko poistettava säilytettyjen tietueiden sisältö tai arkistoitava ne muodossa, joka estää asianomaisen talouden toimijan tai asianomaisten talouden toimijoiden tunnistamisen.

22 artikla Täytäntöönpano

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä

a) eritelläkseen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietokantojen ja 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun keskusrekisterin automaattipäivitystä koskevat tekniset yksityiskohdat;

b) eritelläkseen 20 artiklan 1 kohdan mukaisen tietojen saatavuutta ja niiden korjaamista koskevat säännöt ja menettelyt.

Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

V lukuApua koskevat yhteiset edellytykset

23 artikla Kielijärjestely

Avunpyynnöt, mukaan lukien tiedoksiantopyynnöt, ja niihin liitetyt asiakirjat voidaan laatia millä tahansa pyynnön vastaanottavan ja pyynnön esittävän viranomaisen kesken sovitulla kielellä. Pyyntöihin on liitettävä käännös pyynnön vastaanottavan viranomaisen kotijäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä ainoastaan, jos pyynnön vastaanottava viranomainen perustelee käännöstarpeen.

24 artikla Palvelun laatu

1 Komissio ja jäsenvaltio varmistavat, että tässä asetuksessa kuvattuun tietojenvaihtoon tarvittavan tietokoneistetun järjestelmän osat ovat toimivia ja että niitä ylläpidetään asianmukaisella tavalla ja jatkokehitetään.

2 Komissio ja jäsenvaltiot tekevät palvelutasosopimuksen ja sopivat tietokoneistetun järjestelmän tietoturvasta. Palvelutasosopimuksessa on määriteltävä komission ja jäsenvaltioiden tarjoamien palvelujen tekninen laatu ja määrä, jotta varmistetaan tietokoneistetun järjestelmän kaikkien osien ja sähköisen viestinnän turvattu toiminta ja järjestelmän jatkokehittämiseksi tarvittava vastuunjako.

25 artikla Pyynnön vastaanottavan viranomaisen tehtävien yleiset rajoitukset

1. Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisen on annettava pyynnön esittävän toisen jäsenvaltion viranomaiselle tämän asetuksen mukaisesti pyydettävät tiedot, edellyttäen että pyynnön esittävä viranomainen on käyttänyt kaikki kyseisissä olosuhteissa mahdolliset tavanomaiset tietolähteet pyydettyjen tietojen saamiseksi vaarantamatta halutun tavoitteen saavuttamista.

2. Tällä asetuksella ei aseteta jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille velvoitetta tehdä tutkimuksia tai antaa tietoja, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön tai hallinnollisten käytänteiden mukaan viranomaiset eivät voi tehdä tällaisia tutkimuksia tai kerätä tai käyttää tällaisia tietoja kyseisen jäsenvaltion omiin tarkoituksiin.

3. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä välittämästä tietoja, jos pyynnön esittävä jäsenvaltio ei voi oikeudellisista syistä antaa samanlaisia tietoja.

4. Tietojen antamisesta voidaan kieltäytyä, jos se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai jos tietojen paljastaminen olisi yleisen järjestyksen vastaista. Jäsenvaltiot eivät voi kieltäytyä toimittamasta talouden toimijaa koskevia tietoja pelkästään siitä syystä, että näitä tietoja pitää hallussaan pankki, muu rahoituslaitos, valtuutettu tai asiamiehenä tai uskottuna miehenä toimiva henkilö tai että tiedot liittyvät omistusosuuksiin oikeushenkilössä.

5. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle syyt, joiden vuoksi avunpyynnön täyttämisestä kieltäydytään. Niiden on myös ilmoitettava komissiolle tällaisten kieltäytymisten perusteiden luokat vuosittain tilastointia varten.

26 artikla Kulut

Jäsenvaltioiden on luovuttava keskinäisesti kaikista tämän asetuksen soveltamisesta johtuvia kuluja koskevista korvausvaatimuksista, lukuun ottamatta asiantuntijoille maksettuja palkkioita koskevia vaatimuksia.

27 artikla Vähimmäismäärä

1. Tämän asetuksen mukaiseen avunpyyntömahdollisuuteen voidaan soveltaa kannettavia valmisteveroja koskevaa vähimmäismääräkynnystä.

2. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä eritelläkseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kynnyksen.

Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

28 artikla Tämän asetuksen mukaisesti toimitettujen tietojen salassapitovelvollisuus, tietosuoja ja käyttö

1. Jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla toimittamia tai keräämiä tietoja tai muita tietoja, jotka ovat olleet virkamiehen tai muun työntekijän tai toimeksisaajan saatavilla tehtäviensä hoitamisen aikana, koskee salassapitovelvollisuus, ja ne nauttivat vastaavaa suojaa kuin tiedot vastaanottavan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille myönnettävä suoja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan käyttää seuraaviin tarkoituksiin:

a) valmisteverojen määräytymisperusteen vahvistaminen;

b) valmisteverojen kerääminen tai hallinnollinen tarkastus;

c) valmisteveron alaisten tavaroiden siirtojen seuranta;

d) valmisteverojen alalla tehtävä riskianalyysi;

e) valmisteverojen alalla tehtävät tutkimukset;

f) direktiivin 2010/24/EU 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvien muiden verojen ja maksujen vahvistaminen.

Tiedot antavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kuitenkin sallittava näiden tietojen käyttö muihin tarkoituksiin pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltiossa, jos pyynnön vastaanottavan viranomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä sallitaan tietojen käyttö vastaaviin tarkoituksiin kyseisessä jäsenvaltiossa.

Siinä määrin kuin tämä sallitaan kansallisessa lainsäädännössä, 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan käyttää verolainsäädännön rikkomisen vuoksi käynnistetyissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä, jotka voivat johtaa seuraamuksien langettamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastaajien ja todistajien oikeuksia tällaisissa menettelyissä koskevien sääntöjen soveltamista.

3. Kun pyynnön esittävä viranomainen katsoo pyynnön vastaanottavalta viranomaiselta saamiensa tietojen voivan olla hyödyksi muun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, se voi välittää ne kyseiselle viranomaiselle. Sen on ilmoitettava tästä pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle.

Pyynnön vastaanottava viranomainen voi vaatia, että tietojen toimittamiseen toiselle jäsenvaltiolle tarvitaan sen etukäteissuostumus.

4. Jäsenvaltioiden suorittamiin tässä asetuksessa tarkoitettuihin tietojen talletukseen ja vaihtoon on sovellettava kansallisia määräyksiä, joilla direktiivi 95/46/EY pannaan täytäntöön.

Jäsenvaltioiden on kuitenkin tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi rajoitettava direktiivin 95/46/EY 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa tarkoitettujen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi. Tällaisten rajoitusten on oltava oikeasuhteiset kyseessä olevaan etuun nähden.

29 artikla Komission luvalla annettavat tiedot

Edellä 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan antaa komission asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden saataville ainoastaan siinä määrin kuin tämä on tarpeen CCN/CSI-verkon huoltamiseksi, ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ja keskusrekisterin käyttämiseksi.

Tällaisia henkilöitä koskee salassapitovelvollisuus. Saataville annettuja tietoja suojataan henkilötietoina asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

30 artikla Saatujen tietojen todistusarvo

Pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset elimet voivat käyttää todisteena kaikkia pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiesten saamia ja pyynnön esittävälle viranomaiselle tämän asetuksen nojalla toimitettuja kertomuksia, lausuntoja ja kaikkia muita asiakirjoja tai niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita samoin perustein kuin vastaavia kyseisen jäsenvaltion muun viranomaisen toimittamia asiakirjoja.

31 artikla Yhteistyövelvoite

1. Tämän asetuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet

a) varmistaakseen tehokkaan sisäisen koordinoinnin 3 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten välillä;

b) saadakseen aikaan suoran yhteistyön a alakohdassa tarkoitettuun koordinointiin valtuutettujen viranomaisten välillä;

c) varmistaakseen tässä asetuksessa säädetyn tietojenvaihtojärjestelmän sujuvan toiminnan.

2. Komissio toimittaa viipymättä kunkin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki valmisteverolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi tarvittavat tiedot, jotka se on vastaanottanut ja jotka se voi antaa.

32 artikla Suhteet kolmansiin maihin

1. Kun jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastaanottaa tietoja joltakin kolmannelta maalta, tämä viranomainen voi toimittaa tiedot kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joita nämä tiedot saattavat kiinnostaa, ja joka tapauksessa kaikille tätä pyytäville toimivaltaisille viranomaisille, jos tämä sallitaan kyseisen kolmannen maan kanssa solmituissa apujärjestelyissä. Tällaiset tiedot voidaan toimittaa myös komissiolle tässä asetuksessa säädettyjä tarkoituksia varten, jos se on unionin edun mukaista.

2. Jos asianomainen kolmas maa on oikeudellisesti sitoutunut antamaan apua, joka on tarpeen todisteiden keräämiseksi liiketoimien säännönvastaisesta luonteesta, joka näyttää rikkovan valmisteverolainsäädäntöä, tämän asetuksen nojalla saadut tiedot voidaan tiedot toimittaneiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella toimittaa niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti tälle kolmannelle maalle samoihin tarkoituksiin, joita varten nämä tiedot on toimitettu, ja noudattaen direktiiviä 95/46/EY, erityisesti henkilötietojen siirtoa kolmansille maille koskevia säännöksiä, ja kyseisen direktiivin täytäntöön panevia kansallisia oikeudellisia toimenpiteitä.

33 artikla Talouden toimijoille annettava apu

1. Valmisteveron alaisten tavaroiden lähettäjän sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää apua kyseiselle lähettäjälle, kun tämä ei ole saanut direktiivin 2008/118/EY 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua vastaanottoraporttia tai mainitun direktiivin 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa mainitun direktiivin 34 artiklassa tarkoitettua asiakirjaa.

Tällaisen avun myöntäminen ei rajoita apua saavan lähettäjän verovelvoitteita.

2. Kun jäsenvaltio myöntää apua 1 kohdan nojalla ja katsoo tarpeelliseksi saada tietoja toisesta jäsenvaltiosta, sen on pyydettävä näitä tietoja 8 artiklan mukaisesti. Kyseinen toinen jäsenvaltio voi kieltäytyä hankkimasta pyydettyjä tietoja, jos lähettäjä ei ole käyttänyt kaikkia hänellä käytettävissä olevia keinoja saadakseen todisteet siitä, että valmisteveron alaisten tavaroiden siirto on päättynyt.

VI lukuArviointi sekä siirtymä- ja loppusäännökset

34 artikla Järjestelyjen arviointi, toimintatilastojen kerääminen ja kertomuksen antaminen

1. Jäsenvaltiot ja komissio tutkivat ja arvioivat tämän asetuksen soveltamista. Tätä varten komissio laatii säännöllisesti yhteenvedon jäsenvaltioiden kokemuksista parantaakseen tässä asetuksessa vahvistetun järjestelmän toimintaa.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

a) kaikki saatavissa olevat tiedot, joilla on merkitystä niiden tämän asetuksen soveltamisessa saaman kokemuksen kannalta, mukaan lukien mahdolliset asetuksen arvioimiseksi tarvittavat tilastotiedot;

b) kaikki saatavissa olevat tiedot valmisteverolainsäädännön rikkomisessa käytetyistä todellisista tai epäillyistä menetelmistä tai käytänteistä, jos nämä menetelmät tai käytänteet paljastavat puutteita tai aukkoja tässä asetuksessa määriteltyjen menetelmien toiminnassa.

Sen arvioimiseksi, miten tehokkaasti tällä hallinnollisen yhteistyön järjestelmällä seurataan valmisteverolainsäädännön täytäntöönpanoa ja torjutaan valmisteveropetoksia, jäsenvaltiot voivat toimittaa komissiolle kaikki saatavissa olevat muut kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Komissio välittää jäsenvaltioiden toimittamat tiedot muille asianomaisille jäsenvaltioille.

Velvoite toimittaa tietoja ja tilastotietoja ei millään tavalla lisää hallinnollista rasitusta perusteettomalla tavalla.

3. Komissio voi poimia tietoja suoraan tietokoneistetun järjestelmän luomista sanomista toiminta- ja tilastotarkoituksia varten, jollei 28 artiklasta muuta johdu.

4. Jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi toimittamissa tiedoissa ei saa olla yksittäisiä henkilöitä koskevia tietoja eikä henkilötietoja.

5. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä määrittääkseen tämän artiklan täytäntöönpanemista varten jäsenvaltioiden toimittamat asiaankuuluvat tilastotiedot, komission poimimat tiedot sekä komission ja jäsenvaltioiden valmistelemat tilastokertomukset.

Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

35 artikla Valmisteverokomitea

1. Komissiota avustaa direktiivin 2008/118/EY 43 artiklan 1 kohdalla perustettu valmisteverokomitea. Kyseisen komitean on oltava asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

36 artikla Asetuksen (EY) N:o 2073/2004 kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 2073/2004.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla Kertomuksen antaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Joka viides vuosi tämän asetuksen voimaantulosta komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen, joka perustuu erityisesti jäsenvaltioiden antamiin tietoihin.

38 artikla Kahdenväliset järjestelyt

1. Tämä asetus ei estä noudattamasta muista säädöksistä, mukaan lukien kahden- tai monenväliset sopimukset, johtuvia laajempia keskinäistä apua koskevia velvoitteita.

2. Kun 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset sopivat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kahdenvälisiä kysymyksiä koskevista järjestelyistä muiden kuin yksittäistapausten käsittelemiseksi, niiden on ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä. Komissio puolestaan ilmoittaa asiasta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

39 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Vastaavuustaulukko nro 1: Asetus (EY) N:o 2073/2004 > Uusi asetus |

Asetuksen (EY) N:o 2073/2004 artikla | Uusi artikla | Asetuksen (EY) N:o 2073/2004 artikla | Uusi artikla |

1 | 1 | 20 | 17 |

2 | 2 | 21 | 18 |

3 | 3, 4, 5, 6 | 22 | 19, 20 |

4 | 7 | 23 | - |

5 | 8 | 24 | 33 |

6 | 9 | 25 | 21 |

7 | 7, 10 | 26 | 34 |

8 | 11 | 27 | 32 |

9 | 11 | 28 | 9, 15,16, 22 |

10 | 11 | 29 | 23 |

11 | 12 | 30 | 25,27,28, |

12 | 13 | 31 | 28, 29, 32 |

13 | 13 | 32 | 30 |

14 | 14 | 33 | 31 |

15 | 14 | 34 | 35 |

16 | 14 | 35 | 37 |

17 | 15 | 36 | 38 |

18 | 15 | 37 | 39 |

19 | 16 |

[pic][pic][pic]

[1] EUVL L 330, 15.12.2007, s. 1.

[2] EUVL L 4, 31.3.2010, s. 1.

[3]

[4] EUVL C , , s. .

[5] EUVL C , , s. .

[6] EUVL C , , s. .

[7] EUVL L 359, 4.12.2004, s. 1.

[8] EUVL L 162, 1.7.2003, s. 5.

[9] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[10] EUVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[11] EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.