31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 153/143

—

ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn neljännen naisten maailmankonferenssin, Pekingissä hyväksytyn julistuksen ja toimintaohjelman sekä myöhemmät konferenssin tuloksia arvioivat asiakirjat,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan, jossa korostetaan jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja kuten moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 1, 2, 3, 4, 5, 21 ja 23 artiklan,

—

ottaa huomioon vuoden 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW),

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020) (1),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015" (KOM(2010)0491),

—

ottaa huomioon Ruotsin EU:n puheenjohtajakauden aikana vuonna 2009 valmistellun laajan raportin "Beijing +15: The Platform for Action and the European Union", jossa eritellään esteet, jotka tällä hetkellä ehkäisevät täyden sukupuolten tasa-arvon toteutumista,

—

ottaa huomioon 2.–3. kesäkuuta 2005 annetut neuvoston päätelmät, joissa jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa edistäviä institutionaalisia mekanismeja ja luomaan menettelyt Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnille, jotta edistymistä voitaisiin seurata johdonmukaisemmin ja järjestelmällisemmin,

—

ottaa huomioon 15. kesäkuuta 1995 neljännestä naisten maailmankonferenssista Pekingissä ("Tasa-arvo, kehitys ja rauha") (2), 10. maaliskuuta 2005 YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa hyväksytyn toimintaohjelman seurannasta (Peking +10) (3) ja 25. helmikuuta 2010 aiheesta "Peking +15 – YK:n sukupuolten välisen tasa-arvon toimintaohjelma" (4) antamansa päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2003 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa (5),

—

ottaa huomioon 18. tammikuuta 2007 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntatyöskentelyssä (6),

—

ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntien ja valtuuskuntien työssä (7),

—

ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta EU:n ulkosuhteissa (8),

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston uraauurtavan työn sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa ja erityisesti ministerikomitean 119. istunnossa annetun julistuksen "Declaration on Making Gender Equality a Reality" (9),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A7-0351/2011),

A.

toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisella ei tarkoiteta ainoastaan tasa-arvon edistämistä naisten tai aliedustettuna olevan sukupuolen auttamiseksi toteutettavien erityistoimien avulla, vaan siihen sisältyy pikemmin kaikkien yleisten toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden ottaminen käyttöön sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi;

B.

ottaa huomioon, että YK perusti 1. tammikuuta 2011 UN Women -yksikön, joka on vahvistanut sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistäviä YK-järjestelmän rakenteita Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman (10) mukaisesti;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa määritellään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatteet ja todetaan, että "unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa";

D.

ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon periaate ja todetaan, että unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, ja että nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo;

E.

ottaa huomioon, että joissakin tapauksissa sukupuolinäkökohdat on helpointa sisällyttää parlamentin lainsäädännölliseen ja poliittiseen työhön tekemällä mietintöluonnoksiin asiaa koskevia tarkistuksia, jotka annetaan käsiteltäviksi asiasta vastaavaan valiokuntaan tasa-arvon valtavirtaistamista koskevina tarkistuksina; toteaa, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on noudattanut tätä menettelytapaa aktiivisesti vuodesta 2009 asti;

F.

ottaa huomioon, että tätä sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamistapaa on käytetty onnistuneesti 18. toukokuuta 2010 annetussa päätöslauselmassa (11)"Avaintaidot muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano" sekä 8. kesäkuuta 2011 annetussa päätöslauselmassa (12)"Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointi";

G.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat jo mukana kaikissa merkittävissä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevissa kansainvälisissä yhteyksissä ja että EU:n tasolla on laadittu toimintapoliittisia asiakirjoja, mutta katsoo, että sitoutumista käytännössä tasa-arvon valtavirtaistamiseen ja naisten vaikutusvallan lisäämiseen on tehostettava, sillä nykyisten toimintapoliittisten asiakirjojen täytäntöönpano on ollut vaatimatonta ja määrärahojen kohdentaminen erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen riittämätöntä;

H.

ottaa huomioon, että komissio on paitsi laatinut naisten ja miesten tasa-arvostrategian vuosiksi 2010–2015 myös määritellyt päätoimet, jotka kunkin sen pääosaston olisi toteutettava; toteaa, että tämä on osoitus siitä, että EU:n lähestymistavasta tasa-arvon valtavirtaistamiseen on tulossa kokonaisvaltaisempi ja yhtenäisempi (13);

I.

ottaa huomioon, että komissio on sitoutunut Naisten peruskirjan mukaisesti lisäämään sukupuolinäkökohtien huomioimista kaikessa toiminnassaan toimikautensa aikana (14);

J.

ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutin tehtävänä on kehittää, analysoida, arvioida ja levittää menetelmiä, joilla voidaan tukea tasa-arvonäkökohdan sisällyttämistä osaksi kaikkia yhteisön politiikkoja ja niihin perustuvia kansallisia politiikkoja sekä tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa yhteisön toimielimissä ja elimissä (15);

K.

katsoo, että tarvitaan tiivistä yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa, sillä sen tehtävänä on levittää asianmukaisia metodologisia välineitä, joiden avulla voidaan arvioida tehokkaammin tasa-arvon valtavirtaistamista parlamentin toiminnassa;

L.

ottaa huomioon, että komissio aikoo tehdä tasa-arvon valtavirtaistamisesta erottamattoman osan toimintapolitiikan suunnitteluaan esimerkiksi sukupuolivaikutusten arvioiden ja arviointiprosessien avulla ja että se on kehittänyt tätä varten sukupuolivaikutusten arviointia koskevan oppaan ("Guide to gender impact assessment") (16);

M.

ottaa huomioon, että tasa-arvon valtavirtaistamisella ei korvata erityistä tasa-arvopolitiikkaa ja positiivista erityiskohtelua, vaan täydennetään niitä osana kaksisuuntaista lähestymistapaa sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi;

N.

ottaa huomioon, että biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen perustuva syrjintä vaikuttaa kielteisesti transihmisiin ja että Euroopan parlamentin, komission ja useiden jäsenvaltioiden sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä toimintapolitiikoissa ja toimissa otetaan yhä useammin huomioon sukupuoli-identiteetti;

O.

ottaa huomioon, että suurin osa parlamentin valiokunnista kiinnittää yleensä huomiota sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen (esimerkiksi lainsäädäntötyössään, virallisissa suhteissaan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaan tai tasa-arvoa koskevien toimintasuunnitelmien laadinnassa), mutta muutamat valiokunnat kiinnittävät siihen huomiota vain harvoin tai eivät lainkaan;

1.

sitoutuu hyväksymään ja panemaan täytäntöön säännöllisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia toimintasuunnitelmia parlamentin toiminnassa; toteaa, että näiden suunnitelmien kokonaistavoitteena on naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen sisällyttämällä aidosti ja tehokkaasti sukupuolinäkökohdat kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja toimintaan, jotta voidaan arvioida toimien eri vaikutukset naisiin ja miehiin, koordinoida nykyisiä aloitteita sekä määritellä tavoitteet ja painopisteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi;

2.

vahvistaa, että sen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen toimintasuunnitelman päätavoitteena olisi oltava seuraavalla kolmivuotiskaudella tasa-arvon valtavirtaistaminen yhtenäisemmin ja tehokkaammin koko parlamentin toiminnassa; toteaa, että tämän politiikan on perustuttava seuraaviin painopisteisiin:

3.

kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan, miten työjärjestykseen voidaan parhaiten sisällyttää menettely, jossa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta voi hyväksyä tiettyihin mietintöihin tarkistuksia, jotka tuovat esiin sukupuolivaikutuksia kyseisellä politiikan alalla, noudattaen asiasta vastaavan valiokunnan määräaikoja ja menettelytapoja;

4.

kehottaa monivuotisesta rahoituskehyksestä ja rakennerahastoista vastuussa olevia parlamentin valiokuntia arvioimaan ehdotettujen varainkäytön painopisteiden, tulonlähteiden ja hallinnointivälineiden sukupuolivaikutukset ennen monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymistä, jotta varmistetaan, että vuoden 2013 jälkeisessä rahoituskehyksessä otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat, ja taataan, että kaikkien EU:n rahoitusohjelmien perusasetuksissa asetetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita ja että näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittaviin toimiin on niissä varattu erikseen määrärahoja;

5.

on tyytyväinen siihen, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta parlamentissa vastaava verkosto ja parlamentin valiokunnat ovat soveltaneet tasa-arvon valtavirtaistamista toiminnassaan, ja kehottaa muita valiokuntia varmistamaan, että ne ovat sitoutuneita sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisstrategiaan ja toteuttavat sitä käytännön työssään;

6.

painottaa, että parlamentin valiokunnilla tulee olla käytössä sopivia, valtavirtaistamisen tehokkaan seurannan mahdollistavia välineitä, kuten sukupuolen mukaan eriteltyjä indikaattoreita, tietoja ja tilastoja, sekä mahdollisuus jakaa talousarviomäärärahat sukupuolten tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen, sekä kannustaa valiokuntia käyttämään hyväkseen sekä parlamentin sisäistä (naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan sihteeristöä, poliittisia osastoja, kirjastoa jne.) että ulkopuolista asiantuntemusta, jota on saatavissa muilta paikallisilta, alueellisilta, kansallisilta ja ylikansallisilta elimiltä, niin julkisilta kuin yksityisiltäkin, sekä pieniltä, keskisuurilta ja suurilta yrityksiltä ja yliopistoilta, joissa tehdään sukupuolten tasa-arvoa koskevaa työtä;

7.

panee tyytyväisenä merkille useiden parlamentin valiokuntien asiasta tekemät erityisaloitteet ja erityisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla sekä kalatalousvaliokunnan julkisen kuulemisen naisten roolista kalastusalueiden kestävässä kehityksessä;

8.

päättelee sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta parlamentin valiokunnissa vastaavilla puheenjohtajilla ja varapuheenjohtajilla teetetyn kyselyn perusteella, että toimet tasa-arvon valtavirtaistamiseksi parlamentin valiokunnissa ovat hyvin vaihtelevia ja perustuvat vapaaehtoisuuteen ja että toisilla aloilla sukupuolinäkökohtiin keskitytään huomattavasti ja toisilla aloilla ei lainkaan tai vähäisesti;

9.

panee tyytyväisenä merkille parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja vaalitarkkailuvaltuuskuntien toimet ja pyrkimykset ottaa esille suhteissaan kolmansien maiden parlamentteihin sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämisen kysymyksiä seuraamalla järjestelmällisemmin sellaisia asioita kuin naisten sukupuolielinten silpominen ja äitiyskuolleisuus sekä puuttumalla niihin ja tekemällä tiiviimpää yhteistyötä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteiskokouksia ja vaihtamalla tietoja kyseisillä aloilla;

10.

pyytää komissiota puuttumaan yhdenmukaisemmin ja järjestelmällisemmin sukupuolten epätasa-arvoon ja asettamaan sen etusijalle kaiken toimintansa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa ja vaatii, että tasa-arvoa on valtavirtaistettava paremmin kaikissa toimissa, jotta sukupuolten tasa-arvon tavoitteet saavutetaan;

11.

toistaa, että huomiota olisi kiinnitettävä sukupuolten välisiin suhteisiin, joiden vuoksi syntyy sukupuolten välistä pysyvää epätasa-arvoa;

12.

katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevassa parlamentin työssä olisi otettava huomioon myös sukupuoli-identiteetti ja arvioitava, miten toimintapolitiikat ja toimet vaikuttavat transihmisiin; kehottaa komissiota ottamaan sukupuoli-identiteetin huomioon kaikissa sukupuolten tasa-arvoa koskevissa toimissa ja toimintapolitiikoissa;

13.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan neuvostolle.