52011DC0886

SISÄLLYSLUETTELO

Tausta: EU maailmanlaajuisena ihmisoikeuksien puolustajana.......................................................... 5

Haasteet....................................................................................................................................... 6

EU:n toimet................................................................................................................................... 6

A........... Toteutusmekanismien perusteellinen tarkistaminen: tehokas, maakohtaisesti räätälöity toiminta      8

Käytännön vaikutuksen maksimoiminen räätälöityjen lähestymistapojen avulla................................. 8

Tulosten saavuttaminen monialaisissa kysymyksissä kampanjakohtaisella lähestymistavalla............... 9

Uusi naapurivaltioita ja kaukaisempia valtioita koskeva lähestymistapa............................................ 9

Toimiminen yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa................................................................... 9

B........... Yhtenäistetty lähestymistapa poliittisissa toimissa................................................. 10

Demokratia ja vaalit.................................................................................................................... 11

Kehitysyhteistyö.......................................................................................................................... 11

Ihmisoikeuksia koskevat lausekkeet............................................................................................ 12

Kauppapolitiikka........................................................................................................................ 12

Informaatio- ja viestintäteknologia............................................................................................... 13

Liiketoiminta ja ihmisoikeudet...................................................................................................... 13

Konfliktinesto............................................................................................................................. 14

Kriisinhallinta.............................................................................................................................. 14

Terrorismin torjunta..................................................................................................................... 14

Vapaus, turvallisuus ja oikeus...................................................................................................... 15

Politiikan täysi johdonmukaisuus.................................................................................................. 15

C........... Vahvojen kumppanuuksien rakentaminen............................................................... 16

Monenvälinen yhteistyö............................................................................................................... 16

Kansainvälinen oikeus................................................................................................................. 17

Alueelliset järjestöt...................................................................................................................... 17

Vuoropuhelulla saavutettavat tulokset.......................................................................................... 17

Vakaviin rikkomuksiin puuttuminen.............................................................................................. 18

D.......... Euroopan kollektiivisten voimien valjastaminen..................................................... 18

Euroopan parlamentti.................................................................................................................. 18

Jäsenvaltiot................................................................................................................................. 18

Pysyvät ihmisoikeuksien ja demokratian asiantuntijat Euroopan unionin neuvostossa...................... 19

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavan kulttuurin rakentaminen............................................ 19

EU:n kantojen tarkistaminen........................................................................................................ 19

Jatkotoimet................................................................................................................................. 21

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

IHMISOIKEUDET JA DEMOKRATIA KESKEISENÄ OSANA EU:N ULKOISIA TOIMIA – KOHTI TEHOKKAAMPAA LÄHESTYMISTAPAA

Kaikki ihmisoikeudet – kansalaisoikeudet, poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet – ovat yleismaailmallisia ja koskevat kaikkia ihmisiä kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen kuuluvat Euroopan unionin toiminnan ytimeen. Ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen on kaiken EU:n toiminnan johtoajatuksena sekä EU:n rajojen sisä- että ulkopuolella. Kun kyse on ihmisoikeuksista ja demokratiasta, EU:n on pitäydyttävä periaatteissaan niiden normien ja arvojen suhteen, joita se pyrkii noudattamaan, oltava luova tämän toteuttamisessa ja äärimmäisen määrätietoinen konkreettisten tulosten saavuttamiseksi.

Tämän tiedonannon tavoitteena on aloittaa keskustelu EU:n muiden toimielinten kanssa siitä, kuinka EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa ulkopolitiikkaa voidaan aktivoida, yhtenäistää ja tehostaa. EU:n toiminnan selkeän tehostamisen vuoksi tiedonannossa esitellään visio siitä, kuinka EU aikoo laajentaa, syventää ja rationalisoida toimintaansa kansainvälisillä foorumeilla siten, että sillä saadaan aikaan todellisia muutoksia ihmisten elämään.

Tiedonannossa ehdotetaan toimia neljällä alalla – toteutusmekanismit, politiikkojen yhtenäistäminen, kumppanuuksien rakentaminen ja yhdellä äänellä puhuminen. Neuvostolta ja Euroopan parlamentilta pyydetään näkemyksiä siitä, kuinka mahdollisuudet olisi hyödynnettävä ja haasteisiin vastattava. Tiedonannossa esitetään suuntaviivat, joita täydennetään muun muassa muiden sidosryhmien näkemyksillä ja niitä tukevilla tiedoilla. Näin voidaan lujittaa EU:n ulkoista ihmisoikeusstrategiaa.

”Unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja

laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla

maailmassa:

demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja

jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu

sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja

kansainvälisen oikeuden noudattaminen.”

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artikla

Tausta: EU maailmanlaajuisena ihmisoikeuksien puolustajana

Kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun komissio 8. toukokuuta 2001 antoi tiedonannon ”Euroopan unionin tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa”. Tähän väliin on mahtunut maailmaa mullistavia tapahtumia vuoden 2011 syyskuun 11. päivän tapahtumista arabikevääseen. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tapahtumat vuonna 2011 osoittavat, kuinka tärkeä merkitys ihmisoikeuksilla ja demokratialla on. Nyt onkin tärkeää, että EU jälleen tehokkaasti vastaa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

EU on kehittänyt ulkoisia toimiaan varten monia politiikan välineitä ja suuntaviivoja, joilla se pyrkii varmistamaan ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisen, ja toimii siinä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n parlamentin sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. EU:n toiminta merkittävissä ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä, kuten kuolemanrangaistus, kidutuksen torjunta, ihmisoikeuksien puolustajien suojelu, uskonnon- ja uskonvapaus, lasten ja naisten oikeudet ja sukupuolinen suuntautuminen, pohjautuu useisiin neuvoston hyväksymiin suuntaviivoihin (sekä välineistöihin ja vastaavanlaisiin välineisiin). Toimintasuunnitelma on luonut uuden perustan EU:n demokratiaa tukevalle toiminnalle.

Tältä pohjalta EU on ottanut esiin ihmisoikeuksia ja uhan alla elävien henkilöiden tilannetta koskevia kysymyksiä yhä useammissa ihmisoikeusasioita käsittelevissä keskusteluissa ja neuvotteluissa, poliittisissa kokouksissa, diplomaattisissa yhteydenotoissa ja julkisesti. EU on tarjonnut neuvoja ja tukea demokraattisten elinten ja ihmisoikeuksien vahvistamiseen ja toteuttanut toimia määrätäkseen rajoittavia toimenpiteitä vakavissa ihmisoikeusrikkomustapauksissa. EU:n toiminnalle on olennaista tiivis yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa ja sille annettava tuki.

EU on ollut myös YK:ssa, Euroopan neuvostossa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä etunenässä laatimassa ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevia vahvoja standardeja ja mekanismeja. EU on tehnyt yhteistyötä muiden organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että YK puuttuu vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin tietyissä maissa ja ottaakseen esiin ihmisoikeuksiin liittyviä hankalia kysymyksiä.

EU on sisällyttänyt ihmisoikeudet keskeiseksi osaksi laajentumispolitiikkaansa, joka perustuu Kööpenhaminan kriteereihin.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sisältää kaikkia YK:n jäsenvaltioita koskevat kansainväliset standardit. Jokainen YK:n jäsenvaltio on osallisena vähintään yhdessä kuudesta tärkeimmästä ihmisoikeussopimuksesta, jotka on solmittu ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen innoittamana, ja 80 prosenttia jäsenvaltioista on ratifioinut vähintään neljä sopimusta. Ratifiointi jatkuu tasaiseen tahtiin. Ihmis- ja työoikeuksien alalla kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksan keskeistä työsopimusta on ratifioitu laajalti koko maailmassa. Muun muassa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne täysimääräisesti. Maailmanlaajuinen lainsäädännöllinen kehys on siten olemassa: todellinen haaste on sen täytäntöönpanemisessa.

EU edistää ihmisoikeuksia rajojensa sisä- ja ulkopuolella sillä perusteella, että ihmisoikeudet ovat välttämättömiä sekä yksilön arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että kansainvälisen rauhan, hyvinvoinnin ja vakauden kannalta.

Haasteet

Viime vuosina on noussut esiin useita haasteita. Ensinnäkin kansainvälisten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien normien ja standardien oikeutus on asetettu kyseenalaiseksi, joskus niiden kehittyvien maiden taholta, joiden kanssa EU pyrkii yhteistyöhön. YK:ssa jotkut valtiot ovat kiistäneet vakiintuneiden ihmisoikeusnormien oikeutuksen ja esittäneet, että ihmisoikeusloukkauksia voidaan perustella kulttuurieroilla. Jumalanpilkkaa koskevia lakeja on käytetty rajoittamaan sananvapautta. Tämänhetkinen talouskriisi on johtanut muutokseen maailmantaloudessa, mikä puolestaan on saanut jotkut kyseenalaistamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen luonteen ja niiden hyödyllisyyden. Kun EU edistää ihmisoikeuksia esimerkiksi tukemalla kuolemantuomion kieltämistä tai vapautta sukupuoliseen suuntautumiseen, se kohtaa usein vastustusta.

Vaikka kansainväliset standardit ovat yleisesti hyväksyttyjä, niiden täytäntöönpano kansallisella tasolla etenee usein hitaasti. Naisiin ja tyttöihin kohdistuu edelleen syrjintää ja väkivaltaa. Sukupuoliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä on yleistä. Viime vuosikymmenen aikana ei ole edistytty riittävästi kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kitkemisessä eikä lasten oikeuksien turvaamisessa ja edistämisessä. EU:lla oli ratkaiseva rooli vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen aikaansaamisessa ja se on liittynyt sopimuksen täysivaltaiseksi jäseneksi, mutta sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseen liittyy vielä huomattavia haasteita.

On myös havaittavissa, että EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevat kannanotot eivät aina ole täysin sopusoinnussa sen ulko- ja sisäpolitiikan kanssa. Arabikevään yhteydessä on käyty keskustelua siitä, tekikö EU aiemmin riittävästi tukeakseen kansalaisyhteiskuntaa ja edistääkseen muutosta vakauden sijaan. Samanaikaisesti myös EU:n sisäinen ihmisoikeustilanne on joutunut tarkemman tarkastelun kohteeksi.

Myös globalisaatio merkitsee uusia haasteita ihmisoikeuksien edistämiselle. Kansainvälistymisen jatkuva eteneminen ja talouksien lisääntyvä keskinäinen riippuvuus ovat tuoneet näyttämölle uusia toimijoita, mikä aiheuttaa uusia haasteita ihmisoikeuksien turvaamiselle. Kun ihmisoikeuksia koskevat velvoitteet perinteisesti ovat koskeneet valtioita, nykyään ihmisoikeuksien loukkaukset ovat hyvin moninaisia ja ulottuvat alkuperäisväestöistä, joilta viedään heille kuuluvat maa-alueet uusien, sensuuriin ja valvontaan tarkoitettujen teknologioiden vientiin. Samalla kun globalisaatio useissa maissa on parantanut hyvin monien ihmisten tilannetta auttaen heidät köyhyydestä ja luoden avoimempia yhteisöjä, joissakin maissa globalisaatiota syytetään eriarvoisuuden kasvattamisesta ja syrjinnän ja hyväksikäytön pahenemisesta.

EU:n toimet

EU ei aina ole ollut niin tehokas tai yhdistynyt kuin se olisi voinut olla. Tämänhetkisenä tehtävänä on varmistaa politiikan selkeys, johdonmukaisuus ja tehokkuus toimimalla järkevämmin ja strategisemmin. Lissabonin sopimuksessa annettu lupaus ottaa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen keskeiseksi osaksi ulkopoliittista toimintaa ja lupaus varmistaa, että ulkopoliittisten toimien eri alueiden välillä säilyy johdonmukaisuus ja että EU:n ulkopolitiikan periaatteet toteutuvat, painottavat tätä tarvetta entisestään.

Jäljempänä esitetään strategisen kehyksen keskeiset osat – ehdotettu visio ja toimet, joita EU:n toimielimet voivat kommentoida kokemustensa ja näkemystensä perusteella.

EU:n tavoitteena pitäisi edelleen olla ihmisoikeusrikkomusten estäminen, ja jos niitä tapahtuu, sen varmistaminen, että uhreilla on mahdollisuus käyttää oikeussuojakeinoja ja että rikkomuksista vastuussa olevat joutuvat teoistaan tilille.

EU:n olisi näin vahvistettava, että se on sitoutunut kaikkien ihmisoikeuksien, niin kansalaisoikeuksien kuin poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksienkin yleismaailmallisuuteen, jakamattomuuteen ja keskinäiseen riippuvuuteen. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on kirjattu yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen, YK:n peruskirjaan ja kansainvälisiin ihmisoikeuksia koskeviin sopimuksiin.

Demokratia on yleismaailmallinen arvo, joka perustuu ihmisten vapaasti ilmaisemaan tahtoon itse päättää poliittisista järjestelmistään. Ihmisoikeudet ja demokratia kulkevat käsi kädessä demokratiaa tukevien vapauksien kuten sananvapauden ja yhdistymis- ja kokoontumisvapauden kanssa. Muun muassa arabikevään tapahtumat osoittivat jälleen kerran, että vapautta ei voida tukahduttaa.

EU:n käsityksen mukaan oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, johon kuuluvat oikeussuojan saatavuus ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, on olennainen tekijä ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden turvaamisen kannalta.

EU:n olisi sitouduttava ensisijaisena ulkopoliittisena tavoitteenaan edistämään ja suojelemaan kaikkien ihmisten vapautta, ihmisarvoa, tasa-arvoa ja oikeusturvaa. Ihmisoikeuksien ja demokratian on oltava kaikissa tapauksissa EU:n ulkopolitiikan johtoajatuksena. Näiden tavoitteiden edistäminen on tärkeää muiden tavoitteiden kuten turvallisuuden, kehityksen, taloudellisen osallistumisen ja sosiaalisen osallistamisen saavuttamiseksi. Ihmisoikeudet ja demokratia on otettava huomioon kaikilla ulkopoliittisen päätöksenteon tasoilla.

EU:n on unionin ulkoisessa toiminnassa kunnioitettava EU:n perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia, joista Lissabonin sopimuksen myötä tuli sitovia, ja noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattuja oikeuksia.

Näiden periaatteiden edistämiseksi EU:n on arvioitava toimien toteutusmekanismeja, ‑prosesseja ja -rakenteita uudelleen. Toimia tarvitaan useilla aloilla, joista seuraavassa mainitaan muutama:

– Ulkoiset toteutusmekanismit. Olisiko EU:n otettava käyttöön alhaalta ylös lähtevä, kulloisiinkin tarpeisiin sovitettu maakohtainen lähestymistapa yhdistettynä erityisiin teemoihin keskittyviin monialaisiin maailmanlaajuisiin kampanjoihin, jotta ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvät tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin?

– Prosessit. Kuinka EU:n politiikanaloista ja toimielimistä saadaan yhteenliittyneempi kokonaisuus, myös toimittaessa yhteistyössä kansainvälisten kumppanien, valtiosta riippumattomien järjestöjen, alueellisten ryhmittymien ja kansainvälisten järjestöjen kanssa?

– Sisäiset rakenteet. Olisiko EU:n asetettava etusijalle ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyviä asioita hoitavien kansallisten koordinaatiokeskusten verkoston viimeistely EU:n edustustoissa koko maailmassa sekä neuvostoon perustettava ulkoisista ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksistä vastaava pysyvä yksikkö?

A.           Toteutusmekanismien perusteellinen tarkistaminen: tehokas, maakohtaisesti räätälöity toiminta

Käytännön vaikutuksen maksimoiminen räätälöityjen lähestymistapojen avulla

EU on perinteisesti soveltanut ihmisoikeuksia koskevassa strategiassaan ylhäältä alaspäin suunnattua lähestymistapaa sopien maailmanlaajuisista painopisteistä Brysselissä ja pyrkien panemaan niitä käytäntöön kolmansien maiden edustajien kanssa käymänsä poliittisen vuoropuhelun ja kokousten kautta. Vaikka periaatteet ja tavoitteet olisivat yleismaailmallisia, välittömät ensisijaiset tavoitteet, ja siksi myös toimintatapa ja aikataulut, voivat vaihdella ja niiden pitääkin vaihdella maittain.

Vaikka EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan politiikan yleiset tavoitteet säilyvät muuttumattomina, lähestymistavalla, joka pyrkii sovittamaan tavoitteet maassa vallitsevien olosuhteiden mukaisesti, saadaan todennäköisemmin aikaan konkreettisia tuloksia kuin lähestymistavalla, jossa yhtä mallia pyritään sovittamaan kaikille. Maakohtaisten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien strategioiden tulisi siksi olla keskeinen osa EU:n kokonaisvaltaisia maakohtaisia strategioita. Tämä auttaa asettamaan painopisteitä erityisesti EU:n edustustojen ja jäsenvaltioiden diplomaattiedustustojen työlle ja järkeistämään niiden työtä valitsemalla oikeat EU:n välineet ja tekemällä työtä alueilla, joilla todennäköisimmin saadaan aikaan pysyviä parannuksia ja muutoksia. Tämä ei tarkoita, etteikö EU esimerkiksi voisi tuomita kuolemanrangaistuksen käyttöä maassa, jossa se on edelleen voimassa, mutta sen ei tulisi viedä kaikkea huomiota EU:n ihmisoikeuksia edistävältä työltä, jos muilla alueilla voidaan saada aikaan muutoksia.

EU on kehittämässä ihmisoikeusstrategioita yli 150 maassa, ja lopullisena tavoitteena on laatia ihmisoikeusstrategia kaikille maille. Strategioiden pitäisi auttaa EU:ta sovittamaan lähestymistapaansa kulloisellekin maalle sopivaksi ja siten saavuttamaan myönteisempiä käytännön vaikutuksia. Maakohtaisissa strategioissa pyritään yhdistämään EU:n edustustojen ja EU:n jäsenvaltioiden diplomaattiedustustojen resurssit. Niissä luodaan maakohtaiset painopisteet ja tavoitteet, jotka voidaan sisällyttää kaikkiin asianomaisiin EU:n ulkopolitiikan aloihin, kuten kehitys, kauppa- ja turvallisuuspolitiikkaan, ja siten sovittaa EU:n ja kyseisen maan kokonaisvaltaisiin poliittisiin ja taloudellisiin suhteisiin. Strategiat on suunniteltu kansalaisyhteiskunnan edustajien näkemykset huomioiden.

EU:n pitäisi varmistaa, että ihmisoikeuksia koskevat maakohtaiset strategiat otetaan huomioon ihmisoikeuksista käytävässä vuoropuhelussa, politiikkaa laadittaessa sekä suunniteltaessa ja annettaessa taloudellista tukea kolmansille maille, myös vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevissa maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa.

Tulosten saavuttaminen monialaisissa kysymyksissä kampanjakohtaisella lähestymistavalla

Maakohtaisesti räätälöityjen strategioiden lisäksi EU:n olisi tunnistettava monialaisia aiheita, joita sen tulisi kollektiivisesti tukea ajallisesti rajoitettuina, kohdennettuina kampanjoina. Pitkäkestoinen työ kansainvälisen rikostuomioistuimen ja kuolemantuomion poistamisen tukemiseksi ovat hyviä esimerkkejä. Tällaisten kampanjoiden tulisi kuulua kaikkien EU:n toimielinten ja yksittäisten jäsenvaltioiden kollektiivisiin toimiin.

Korkea edustaja on ehdottanut keskittymistä kolmeen aiheeseen seuraavien kolmen vuoden aikana:

– oikeudelliset uudistukset, joissa keskitytään oikeuteen saada oikeudenmukainen oikeudenkäynti

– naisten oikeudet – perustana EU:n kokonaisvaltainen naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva lähestymistapa sekä naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva EU:n strategia

– lasten oikeudet – perustana ”EU:n lapsen oikeuksien ohjelma” ja EU:n molemmat lapsia koskevat suuntaviivat.

EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi osallistuttava mitattavien, saavutettavissa olevien, realististen ja ajallisesti rajoitettujen tavoitteiden sekä kutakin kampanjaa koskevan täytäntöönpanosuunnitelman laatimiseen.

Uusi naapurivaltioita ja kaukaisempia valtioita koskeva lähestymistapa

Euroopan naapuruuspolitiikan äskettäisessä uudelleentarkastelussa kehitettiin EU:n demokratiaa tukevia politiikkoja edelleen. Uusi lähestymistapa perustuu keskinäiseen vastuullisuuteen ja vahvempaan sitoutumiseen yleismaailmallisiin arvoihin, kuten ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltion periaate, ja tiiviimpään näitä asioita käsittelevään poliittiseen vuoropuheluun. Siinä esiteltiin kaksi käsitettä: ”syvä demokratia”, jolla pyritään asettamaan vähimmäisvaatimukset tarvittaville saavutuksille, joita vasten edistystä voidaan arvioida; ja ”enemmällä enemmän”, jolla maita, jotka ovat halukkaita ottamaan edistysaskelia kohti demokratiaa, palkitaan myöntämällä niille lisää varoja yhteistyöhön. Myös ”enemmällä enemmän” -käytännön vastakohdan tulisi päteä. Kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnan kanssa parannetaan ja lisää rahoitustukea myönnetään muun muassa uuden tarkoitusta varten perustetun rahoitusvälineen kautta.

Toimiminen yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa

EU:n on tehtävä läheisesti yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa ja hyödynnettävä sen asiantuntemusta ja vaihtoehtoisia viestintäkanavia. Sen on kehitettävä kestävää vuoropuhelua virkamiesten, kansalaisjärjestöjen, yritysten, ammattiliittojen ja tiedotusvälineiden kanssa. EU:n olisi jatkettava tuen antamista sekä elinvoimaisille kansalaisyhteiskunnille, joilla on tärkeä rooli demokraattisissa valtioissa, että työmarkkinaosapuolille, jotka ovat avainasemassa uudistusten läpiviemisessä. Jopa silloin, kun mahdollisuudet tehokkaaseen yhteistyöhön hallituksen kanssa ovat vähäiset tai riittämättömät, yhteyksiä maan väestöön ei pitäisi vähentää. Tarve EU:n ja kansalaisyhteiskunnan ja rauhaisan poliittisen opposition väliselle yhteistyölle on silloin jopa suurempi, millä tuetaan uhkien ja vaarojen alaisia ihmisoikeuksien puolustajia. EU:n pitäisi jatkossakin ilmaista mielipiteensä erityisissä ihmisoikeus- ja ihmisoikeusrikkomustilanteissa ja demokratian taantuessa, ja pyrkien erityisesti säilyttämään tai luomaan kansalaisyhteiskunnalle tarvittavat mahdollisuudet toimia menestyksekkäästi.

EU ottaa systemaattisen lähestymistavan ihmisoikeuskysymysten parissa työskentelevien, sekä kansainvälisten että paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa käytävissä neuvotteluissa ihmisoikeuspolitiikkansa kaikilla osa-alueilla. Erityistä huomiota annetaan sellaisten olosuhteiden tukemiseen kolmansissa maissa, jotka mahdollistavat kansalaisyhteiskunnan vapaan toimimisen. Vuosittaisessa EU:n ja kansalaisjärjestöjen ihmisoikeuksia käsittelevässä foorumissa olisi jatkossakin arvioitava EU:n toimintaa ja vaikutettava siihen.

Ihmisoikeuksien puolustajat ovat EU:lle välttämättömiä liittolaisia ihmisoikeuksien edistämisessä ja turvaamisessa maailmanlaajuisesti ja tärkeitä keskustelukumppaneita kolmansissa maissa oleville EU:n edustustoille ja EU:n jäsenvaltioiden diplomaattiedustustoille. EU:n olisi jatkossakin tuettava ihmisoikeuksien puolustajia koskevien Euroopan unionin suuntaviivojen tehokasta täytäntöönpanoa muun muassa lisäämällä tietoisuutta asianomaisten sidosryhmien keskuudessa. EU:n pitäisi jatkaa avun tarjoamista pikaisesti turvaa tarvitseville, välittömässä vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille erityisesti EU:n tasolla toimivan hätätilanteisiin tarkoitetun suojajärjestelmän avulla. Ihmisoikeuksien puolustajille annettavaa poliittista tukea täydennetään demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä myönnettävällä taloudellisella tuella, ottaen huomioon ihmisoikeuksien puolustajien päivittäisessä työssään kokemat erityiset esteet.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, jonka budjetti on 1,1 miljardia euroa jaksolle 2007–2013, heijastaa EU:n sitoutumista demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja tukemiseen tarjoamalla tukea kansalaisyhteisöille ja ihmisoikeusjärjestöille ympäri maailmaa. Tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020) komissio ehdottaa rahoituksen lisäämistä 1,4 miljardiin euroon (vuoden 2011 hintatasossa).

Monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä ehdotetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen tekemistä joustavammaksi siten, että sillä saavutetaan enemmän ja parempia tuloksia aiempaa nopeammin. Näin useammat järjestöt voivat saada välineen kautta rahoitusta ja sillä voidaan nopeasti vastata kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin maissa, joiden ihmisoikeustilanteet ovat kaikkein painostavimpia ja vaikeimpia.

B.           Yhtenäistetty lähestymistapa poliittisissa toimissa

EU on sitoutunut ottamaan ihmisoikeudet ja demokratian ulkoisten toimintansa ytimeen, kaikkea toimintaansa ohjaaviksi arvoiksi. Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ilmaistaan selkeästi, että ihmisoikeudet ja demokratia ovat EU:n kaikkien toimien johtavat periaatteet. Tavoitteena on toimia yhtenäisemmin EU:n kaikilla politiikanaloilla niin, että niillä yhdessä päästään asetettuihin tavoitteisiin.

Useilla EU:n ulkoasioita sivuavilla toimilla on selkeä yhteys ihmisoikeuksiin ja demokratiaan mukaan lukien kehitysyhteistyö, kauppa, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, terrorismin torjunta, kriisinhallinta, konfliktien ennaltaehkäisy ja internetin hallinto.

Kaikkien näiden politiikanalojen puitteissa kehitettyjen toimien toteuttamisessa (mukaan lukien jäsenvaltioiden toimet, joilla ne panevat täytäntöön unionin politiikkaa) on kunnioitettava ihmisoikeuksia, turvattava ne ja edistettävä niiden toteutumista.

Demokratia ja vaalit

Demokratian tukemisen osalta EU ja sen jäsenvaltiot ovat vahvasti sitoutuneet demokratiaan, mikä on kirjattu perussopimuksiin ja perustuslakeihin. Tämä sitoutuminen on myös yhteydessä vahvoihin parlamentaarisiin perinteisiin. Vuonna 2009 EU hyväksyi strategian ja toimintasuunnitelman demokratian tukemiseksi sen ulkoisissa toimissa. Siinä kehotettiin parantamaan politiikan johdonmukaisuutta ja välineiden koordinoidumpaa käyttöä Lissabonin sopimuksen hengessä.

Vaaleilla on keskeinen rooli useiden ihmisoikeuksien, kuten sananvapauden ja kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, toteutumisessa. EU on tärkeä toimija vaalien tukemisessa, ja se auttaa kumppanimaita toteuttamaan uskottavia, läpinäkyviä ja osallistavia vaaliprosesseja. Myös sen vaalitarkkailuvaltuuskunnilla on tärkeä tehtävä. EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien suositukset tukevat merkittävästi ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamista eri maissa. Vaalitarkkailutyössään EU aikoo keskittyä voimakkaammin naisten ja kansallisten vähemmistöjen sekä vammaisten henkilöiden osallistumiseen vaaleihin sekä ehdokkaina että äänestäjinä. Vaalien tukemisen ja tarkkailun välinen synergia on EU:n strategian erittäin tärkeä osa. EU aikoo hyödyntää aktiivisesti vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosituksia.

Vaaleilla ei yksinään pystytä ylläpitämään demokratiaa. EU:n demokratiaa koskevalla lähestymistavalla pitäisi luoda synergiaa vaaliprosessin ja poliittisen yhteiskunnan (parlamentit, puolueet, kansalaisyhteiskunta ja tiedotusvälineet) välittömän tukemisen ja valtiorakenteen kehittämisen muille kriittisille osille (oikeusvaltioperiaate, tuomioistuinlaitos, julkishallinnon uudistaminen ja hajauttaminen) myönnettävän tuen välille.

EU vahvistaa demokratian tukemisesta annetun toimintaohjelman täytäntöönpanoa otettuaan sen jo käyttöön ensimmäisissä pilottimaissa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen demokratiaan liittyvien osien avulla ja pyrkii yhtenäisempään poliittisten välineiden ja rahoitusvälineiden käyttöön sen kokonaisvaltaisessa demokratian tukemista koskevassa lähestymistavassa maailmanlaajuisesti. EU:n vastaukset viimeaikaisiin Pohjois-Afrikan tapahtumiin perustuivat Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelussa esille otettuihin aloitteisiin, joilla kehitetään edelleen kestävän demokratian rakentamiseen tähtäävien uudistusten tukemisessa käytettävää metodologiaa. Tavoitteeseen pyritään soveltamalla tarpeen mukaan joko myönteisiä kannustimia tai seuraamuksia ja kehittämällä vertailukohtia, joiden avulla voidaan arvioida edistystä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevissa asioissa.

Kehitysyhteistyö

Ihmisoikeuksia ja kehitysyhteistyötä koskevat ohjelmat liittyvät läheisesti yhteen. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on avain vuosituhannen kehitystavoitteiden täydelliseen saavuttamiseen. EU on sitoutunut pitkällä tähtäimellä varmistamaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratiakehitys otetaan osaksi kaikkea kehitysyhteistyötä. Tämä saattaa tarkoittaa läpinäkyvyyden varmistamista päätöksenteossa, jotta mahdollistetaan naisten ja syrjäytyneiden ryhmien täysi osallistuminen ja vältetään näiden ryhmien sulkeminen päätöksenteosta jatkossa. Työtä on tehtävä sen varmistamiseksi, että EU:n rahoittamilla kehitysohjelmilla ja -hankkeilla autetaan kumppanimaita täyttämään kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet mukaan lukien YK:n sopimuselinten yleisessä määräaikaisarvioinnissa antamat suositukset ja muiden tarkkailuelinten, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO), antamat suositukset. Ihmisoikeus-, demokratia- ja kehitysasioiden yhdistäminen on olennaista, kun halutaan menestyä esimerkiksi juomaveden saatavuuden ja saniteettipalvelujen ja elintarvikevarmuuden takaamisessa.

Viimeaikaisessa tiedonannossa ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma” korostetaan haastetta tukea paremmin kumppanimaiden pyrkimyksiä täyttää kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeuksia koskevat velvoitteet. EU on sitoutunut varmistamaan, että maan ihmisoikeustilanne ja demokratian ja oikeusvaltion tila otetaan paremmin huomioon tuen suunnittelussa, sen muodossa ja toimituskanavissa ja suoran budjettituen tarkistamisessa.

Suorien budjettitukisopimusten arvioinnissa syvän ja kestävän demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen saatetaan liittää erityisiä ehtoja kolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskevasta uudesta lähestymistavasta annetun komission tiedonannon mukaisesti.

Maan ihmisoikeusstrategioilla ja ihmisoikeuksiin perustuvalla lähestymistavalla pitäisi varmistaa, että ihmisoikeudet ja demokratia otetaan huomioon koko kehitysyhteistyöprosessissa ja että ihmisoikeusasioita ja kehitysyhteistyötä koskevan poliittisen ja toimintalinjoja koskevan vuoropuhelun välinen jatkuvuus taataan.

Ihmisoikeuksia koskevat lausekkeet

Vuodesta 1995 EU on sisällyttänyt ihmisoikeuksia koskevan lausekkeen kolmansien maiden kanssa solmimiinsa poliittisiin puitesopimuksiin. Se vahvisti tämän toimintapolitiikan vuonna 2010. Lauseke sisältyy nyt yli 120 maan kanssa solmittuihin sopimuksiin, ja neuvottelut ovat käynnissä uusista sopimuksista. Lauseke toimii ihmisoikeusasioita koskevan yhteistyön ja ihmisoikeuksien edistämisen pohjana kaikilla näiden sopimusten kattamilla aloilla. Lauseke muodostaa myös oikeudellisen perustan ihmisoikeusrikkomustapauksissa toteutettaville toimenpiteille. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla kokousten ja teknisten yhteistyöohjelmien keskeyttäminen kyseessä olevan maan kanssa.

Kauppapolitiikka

Yhteinen kauppapolitiikka on yksi EU:n ulkoisen toiminnan näkyvimpiä politiikan aloja. EU:n kauppa- ja ihmisoikeuspolitiikan on oltava johdonmukaista, läpinäkyvää, ennustettavissa, toteutettavissa ja tehokasta. Haasteena on saada kauppa toimimaan siten, että sillä voidaan esteiden muodostamisen sijaan edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

EU:n kauppapoliittisessa lähestymistavassa keskitytään käyttämään myönteisiä kannustimia, hyödyntämään sellaisten kauppaetuuksien käyttöä, joilla edistetään ihmisoikeuksien toteutumista ja käymään vuoropuhelua niistä ehdoista, joilla nämä etuudet voidaan säilyttää. EU:lla on hyvin erilaisia kauppakumppaneita ja niiden erilaisuus on otettava huomioon tavassa, jolla ihmisoikeuksia koskevien tavoitteiden täyttyminen varmistetaan. Yksi tämän lähestymistavan ilmentymistä on yleinen tullietuusjärjestelmä, jolla taataan lisäetuuksia maille, jotka sitoutuvat noudattamaan keskeisiä ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin, ympäristöön ja hallintotapaan liittyviä arvoja. EU:n vapaakauppasopimukset ovat sidoksissa EU:n poliittisiin puitesopimuksiin (ks. edellinen jakso ”Ihmisoikeuksia koskevat lausekkeet”); kumppanimaassa vallitseva ihmisoikeustilanne on otettava huomioon, kun EU päättää vapaakauppaa koskevien neuvottelujen käynnistämisestä tai loppuun saattamisesta.

Lissabonin sopimukseen kirjattiin lisää toimivaltuuksia investointipolitiikan alalla; EU:n yhteisen investointipolitiikan on perustuttava unionin ulkoisen toiminnan periaatteille ja tavoitteille, joihin muun muassa ihmisoikeudet kuuluvat.

Ihmisoikeustavoitteiden toteutumista tuetaan myös erityisin kauppapoliittisin toimenpitein. Esimerkkejä ovat kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnasta annettu asetus 428/2009, tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai kidutukseen, annettu asetus 1236/2005 ja neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP asevienneistä.

Informaatio- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologian, kuten internetin, matkapuhelinten ja sosiaalisen median, kehittyminen voi suuresti edistää ihmisoikeuksia, muun muassa sanan- ja kokoontumisenvapautta. Globaalit tietovirrat antavat uusia mahdollisuuksia kansalaisjärjestöille ja ihmisoikeusaktivisteille. Teknologian kehittyminen voi kuitenkin myös vahvistaa autoritaarisia valtioita lisäämällä mahdollisuuksia valvoa ja sensuroida viestintää. Tällä hetkellä on puutetta selkeistä eurooppalaisille yrityksille suunnatuista normeista, jotka koskevat tällaisten teknologioiden myyntiä sekä myynnin jälkeisten palvelujen kuten koulutuksen ja neuvonnan tarjoamista autoritaarisille valtioille. Euroopan ulkosuhdehallinto ja asianomaiset komission yksiköt aikovat kehittää sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, etteivät ihmiset joudu umpimähkäisen sensuurin tai massavalvonnan alaiseksi käyttäessään internetiä ja muuta tieto- ja viestintätekniikkaa. Näitä viestintävälineitä on käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla ihmisoikeuksien edistämiseen ottaen samalla huomioon yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan liittyvät näkökohdat.

Liiketoiminta ja ihmisoikeudet

Yritysten yhteiskuntavastuu sallii yritysten vapaaehtoisesti sisällyttää yhteiskunnallisia asioita ja ympäristöasioita liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Eurooppalaisia yrityksiä on rohkaistava asianmukaiseen huolellisuuteen sen varmistamiseksi, että ne kunnioittavat toiminnoissaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa.

Globalisaatio on luonut yrityksille lisää mahdollisuuksia myötävaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen, mutta se on lisännyt myös yritysten riskiä sekaantua ihmisoikeuksien rikkomiseen. EU pani tyytyväisyydellä merkille YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteet, jotka YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi yksimielisesti kesäkuussa 2011. Euroopan komissio julkaisi tiedonannon yritysten yhteiskuntavastuusta lokakuussa 2011. Siinä ilmaistiin komission odotukset siitä, että kaikkien yritysten olisi kannettava yhteiskuntavastuunsa kunnioittaakseen YK:n perusperiaatteissa määriteltyjä ihmisoikeuksia. Tämän tiedonannon myötä komissio haluaa muun muassa kehittää pk-yrityksille annettavaa ihmisoikeuksiin liittyvää opastusta, rohkaista jäsenvaltioita kehittämään omat kansalliset suunnitelmansa YK:n perusperiaatteiden täytäntöönpanemiseksi ja rohkaista edelleen kumppanimaita noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja yritysten yhteiskuntavastuun standardeja, kuten OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia toimintaohjeita ja ILO:n kolmenkeskistä julistusta monikansallisten yritysten ja sosiaalipolitiikan periaatteista.

Konfliktinesto

Ihmisoikeusrikkomukset, perusvapauksien puuttuminen ja vallitseva rankaisematta jäämisen kulttuuri (erityisesti sekavissa tilanteissa) aiheuttavat poliittista epävakautta ja väkivaltaisia yhteenottoja tai pahentavat niitä.

EU aikoo konfliktiuhkien arvioinnissaan ja ennakkovaroitusjärjestelmissään edelleen vahvistaa keskittymistään ihmisoikeustilanteeseen ja perusvapauksien kunnioittamiseen. EU:n olisi myös jatkettava ja vahvistettava pyrkimyksiään sisällyttää ihmisoikeudet ja perusvapaudet konfliktinesto- ja rauhanrakentamistoimiinsa ja tarvittaessa analyysin ja ennakkovaroitusten pohjalta toimittava ennakoivasti.

Kriisinhallinta

EU:n kriisinhallintatehtävät ja -operaatiot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten voimien kanssa usein konfliktitilanteissa, ja monissa niistä kohdataan ihmisoikeusrikkomuksia. EU:n ensimmäisestä, vuoden 2003 kriisinhallintaoperaatiosta lähtien EU on pyrkinyt tunnistamaan parhaita käytänteitä, joilla ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat sisällytetään operaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen. EU aikoo omaksua kansainvälisesti parhaat suunnittelu-, koulutus- ja toteutuskäytännöt, ja seurata rauhanturvaoperaatioissaan YK-järjestöjen yhteistä ihmisoikeuksia koskevaa lähestymistapaa.

EU haluaa vahvistaa ihmisoikeuksia, lasten suojelua ja sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevia näkökohtia konfliktinesto-, kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissään soveltaen kansainvälisesti parhaita käytänteitä ja pyrkimällä demokraattiseen lopputulokseen, jossa väkivalta korvataan poliittisilla konfliktinratkaisumekanismeilla.

YK:n turvallisuusneuvoston naisista, rauhasta ja turvallisuudesta antamien päätöslauselmien 1325 ja 1820 sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin ja tyttöihin kohdistuvien syrjintämuotojen torjumista koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanossa sovellettava kokonaisvaltainen lähestymistapa sisällytetään EU:n ihmisoikeuspolitiikkaan ja sitä koskevaan vuosikertomukseen.

Kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa tehostetaan.

Terrorismin torjunta

Terrorismin vastaiset toimet on toteutettava perusoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta noudattaen. Tämä käsittää ihmisoikeuslainsäädännön, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja pakolaislainsäädännön, vapaan ja tasapuolisen oikeudenkäyntimenettelyn sekä henkilötietojen ja yksityisyyden suojan. Kolmansien maiden kanssa käymässään ihmisoikeuksia koskevassa vuoropuhelussa EU on jo nostanut esiin terrorismintorjunnassa sattuneet ihmisoikeusrikkomukset. Pyrkimyksenä on kuitenkin lisätä aiheesta käytävää keskustelua kolmansien maiden kanssa käytävässä terrorismintorjuntayhteistyötä koskevassa vuoropuhelussa. Tässä vuoropuhelussa EU pyytää EU:n ulkopuolisia maita ratifioimaan terrorismintorjuntaan liittyvät YK:n yleissopimukset ja pöytäkirjat. Ihmisoikeudet olisi sisällytettävä vahvemmin kolmansille maille tarjottavan terrorismintorjuntatuen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

Vapaus, turvallisuus ja oikeus

Perusoikeuksien suojelu on äärimmäisen tärkeää vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevien asioiden, kuten poliisi- ja oikeusasioita koskevan yhteistyön, huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, oikeuslaitoksen toiminnan ja riippumattomuuden, rajavalvonnan, ihmiskaupan, liikkuvuuden, turvapaikka-asioiden ja maahanmuuton ulkoisessa ulottuvuudessa. Kehitettäessä kolmansien maiden kanssa näillä osa-alueilla tehtävää yhteistyötä on olennaisen tärkeää varmistaa, että toimintakäytänteissä kunnioitetaan ihmisoikeuksia, mukaan lukien syrjimättömyys. Esimerkiksi kun vaihdetaan tietoja kolmansien maiden poliisiviranomaisten kanssa, on tärkeää varmistaa, että tietoa ei ole saatu kidutuksen tai epäinhimillisen kohtelun avulla, ja riittävien suojakeinojen on oltava käytössä.

Ihmisoikeuksien parempi noudattaminen sekä lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa olevien maahanmuuttajien ihmisoikeudet ovat keskeinen kysymys EU:n maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa, joka määrittää EU:n ulkoisen muuttoliikepolitiikan. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota muita heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajien, kuten ilman huoltajaa tulevien alaikäisten, turvapaikanhakijoiden, kansalaisuudettomien henkilöiden ja ihmiskaupan uhrien suojeluun ja heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Ihmiskauppa on erityisen suuri ongelma tällä alalla. On varmistettava, että rikollisuuden valvonta, turvallisuus ja ihmisoikeudet ymmärretään saman asian eri ulottuvuuksiksi ja että ihmiskaupan perimmäisiin syihin puututaan. Erityisesti on suojeltava naisia sukupuoleen perustuvalta väkivallalta ja torjuttava köyhyyden naisistumista. EU priorisoi jatkossakin ihmiskaupan torjuntaa ulkoisissa toimissaan ihmisoikeuksiin perustuvalla lähestymistavalla. Tämä priorisointi näkyy rahoituksessa, koulutuksessa ja tietojenvaihdossa ja menee vapauden, turvallisuuden ja oikeuden ulkoista ulottuvuutta pidemmälle. EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattori ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat jo luoneet yhteyksiä kehittääkseen luettelon ensisijaisista maista ja alueista, joilla solmitaan tulevaisuudessa kumppanuuksia ihmiskaupan torjuntaa varten.

Rajavalvonnassa EU edistää aktiivisesti ihmisoikeusasioiden sisällyttämistä kolmansien maiden tehokkaan rajavalvonnan kehittämiseen. Erityisesti rajavartijoilla on oltava riittävä koulutus ja välineet, jotta he voivat varmistaa, että rajalle tuleville suojelua pyytäville henkilöille annetaan asianmukaista apua ja mahdollisuus päästä heitä koskevien menettelyjen piiriin.

Politiikan täysi johdonmukaisuus

Euroopan unionin esimerkillinen perusoikeuksien kunnioittaminen on ratkaisevan tärkeää paitsi EU:ssa asuville ihmiselle myös koko unionin kehittämiselle. Vakuuttavat tulokset vahvistavat toimia, joilla EU edistää ihmisoikeuksien noudattamista koko maailmassa.

Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tuli Lissabonin sopimuksen myötä oikeudellisesti sitova asiakirja. Sekä EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen että jäsenvaltioiden on kunnioitettava sitä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa. EU:n velvoite kunnioittaa ihmisoikeuksia ei tarkoita vain yleistä velvollisuutta olla loukkaamatta ihmisoikeuksia, vaan myös velvoitetta ottaa ihmisoikeudet huomioon EU:n oman sisä- ja ulkopolitiikan toteuttamisessa.

Komissio hyväksyi lokakuussa 2010 perusoikeuskirjan tehokasta täytäntöönpanoa koskevan Euroopan unionin strategian. Siinä selitetään, kuinka perusoikeuskirjaa on sovellettava käytännössä EU:n toimielimissä ja jäsenvaltioissa. Strategia on otettu tyytyväisyydellä vastaan Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionin neuvostossa. Komissio antaa vuosittain kertomuksen saavutetusta edistymisestä. Ensimmäinen kertomus perusoikeuskirjan soveltamisesta EU:n toimielimissä julkaistiin maaliskuussa 2011.

EU:n sitoumus liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen täydentää ihmisoikeuksien tiukkaa suojelua, joka jo sisältyy unionin oikeusjärjestykseen EU:n perusoikeuskirjan ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kautta.

Nämä EU:n toimet ovat olennaisia Euroopan uskottavuudelle sen ottaessa esiin ihmisoikeuskysymyksiä muiden maiden kanssa. Ottaessaan ihmisoikeusasioita esiin kolmansien maiden kanssa EU perustaa kantansa kansainvälisiin standardeihin. Näitä ovat pääasiassa YK:n keskeiset ihmisoikeussopimukset ja keskeiset työvoimaa koskevat normit sekä (eurooppalaisia kumppaneita koskien) Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön normit. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi toimivaltansa puitteissa pantava nämä normit täytäntöön näkyvästi ja tehokkaasti.

C.           Vahvojen kumppanuuksien rakentaminen

Monenvälinen yhteistyö

YK:n toimien vahvistamiseksi EU:n on rakennettava yhteinen pohja sen kumppanimaiden kanssa. EU on panostanut viime vuosina paljon Genevessä päämajaansa pitävän YK:n ihmisoikeusneuvoston ja YK:n yleiskokouksen kolmannen komitean valmiuksien parantamiseen asettaakseen yleismaailmallisia ihmisoikeusnormeja ja -standardeja ja suojellakseen niitä ja voidakseen puuttua vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. Tällä ollaan saatu aikaan huomattavaa menestystä kuten kasvava maailmanlaajuinen tuki kuolemanrangaistuksen kieltämiselle tai yhteisymmärrykseen pääseminen uskonnon ja uskon vapautta koskevista aloitteista.

Menestys riippuu paljolti EU:n kyvystä tavoittaa kolmansien maiden kumppaninsa ja toisaalta olla vastaanottavainen, toimia alueiden välisissä koalitioissa hyödyntämällä myös kahdenvälisiä suhteitaan. EU:n on parannettava kykyään sopia yhteisistä kannoista ja puhua yhdellä äänellä käyttämällä jäsenvaltioiden kumulatiivista painoa ja resursseja, mikä tarkoittaa myös tasapuolista taakanjakoa ja strategisempaa lähestymistapaa painopisteiden asettamiseen. Geneven, New Yorkin ja Brysselin sekä EU:n muissa monikansallisissa foorumeissa kuten Euroopan neuvostossa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä toteuttamien toimien välistä synergiaa ja koordinointia on kehitettävä.

EU:n pitäisi pyrkiä tehostamaan toimintaansa YK:ssa muodostamalla alueiden välisiä koalitioita, tukemalla YK:n ihmisoikeuksia koskevia mekanismeja ja parantamalla toimiensa yhteensovittamista sekä kahdenvälisellä tasolla että monenvälisillä foorumeilla. EU aikoo kehittää lähestymistavan vuotuiseen toiminnan painopisteiden tunnistamiseen YK:ssa kaikissa ihmisoikeuksia koskevissa, Genevessä ja New Yorkissa pidettävissä kokouksissa YK:ssa määriteltyjen keskipitkän aikavälin painopisteiden mukaisesti.

Kansainvälinen oikeus

EU on täysin sitoutunut edistämään kansainvälistä oikeutta, joka vastustaa rankaisematta jättämistä ja edistää lakiin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, ehkäisemällä kansanmurhia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia ja asettamaan rikosten tekijät vastuuseen teoistaan. EU aikoo jatkossakin peräänkuuluttaa vastuuta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön rikkomuksissa. EU aikoo jatkaa niin Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen kuin muidenkin kansainvälisten rikostuomioistuinten merkittävää tukemista ja kampanjointia Rooman perussäännön yleisen ratifioinnin puolesta. EU on täysin sitoutunut tukemaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön yleismaailmallisuutta ja loukkaamattomuutta ja kansainvälisen rikostuomioistuimen riippumattomuutta. EU on sitoutunut edistämään Rooman perussäännön toteutumista myös panemalla täydentävyysperiaatteen täytäntöön ja vahvistamalla yhteyksiä kansallisten oikeusjärjestelmien ja kansainvälisen rikostuomioistuimen välillä.

Vuonna 2012 EU:n olisi kehitettävä ulkoisissa toimissaan erityisiä siirtymävaiheen oikeusjärjestelyjä tukeakseen yhteisöjä, jotka käsittelevät menneisyydessä tapahtuneita väärinkäytöksiä, tarjoamalla niille oikeussuojakeinoja, edistämällä totuuden julkituloa, myöntämällä korvauksia ja tukemalla institutionaalisia uudistuksia.

Alueelliset järjestöt

EU aikoo vahvistaa yhteistyötä ihmisoikeutta ja demokratiaa koskevissa asioissa alueellisten ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa sekä poliittisella että paikallisella tasolla EU:n edustustojen ja näiden järjestöjen päämajojen ja kenttätoimistojen tai edustustojen välillä. Se aikoo hyödyntää systemaattisemmin yhteistyötään Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kanssa. EU olisi tutkittava mahdollisuuksia syventää yhteistyötä muun muassa Afrikan unionin, ASEAN-maiden ja Amerikan valtioiden järjestön kanssa niiden vakiintuneiden tai kehittymässä olevien alueellisten ihmisoikeuksia edistävien mekanismien ja demokraattisten mekanismien pohjalta. EU:n pitäisi hyödyntää vuoropuheluaan eri alueiden kanssa vahvistaakseen yhteistyötä ihmisoikeusasioissa muun muassa Aasian maiden (ASEM), latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden (EULAC), Afrikan maiden (AU/EU) ja AKT-maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Edelleen EU:n olisi vahvistettava ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista arabimaissa ja niiden ulkopuolella tiivistämällä yhteistyötä muun muassa Arabiliiton ja Islamilaisten maiden konferenssin kanssa.

Vuoropuhelulla saavutettavat tulokset

Ihmisoikeudet ja demokratia kuuluvat keskeisenä osana EU:n toisten valtioiden kanssa käymään vuoropuheluun, myös huippukokouksissa. EU on järjestänyt noin 40 ihmisoikeuksia koskevaa vuoropuhelua ja kuulemiskierrosta. Parhaita tuloksia niillä saavutetaan, kun ne sisällytetään tiiviisti EU:n ja kyseisen maan laajempiin suhteisiin.

Kokemuksesta oppineena EU:n pitäisi usealla tavalla pyrkiä tekemään näistä vuoropuheluista tehokkaampia

– varmistamalla, että ihmisoikeuksia koskevat vuoropuhelut on tiiviimmin linkitetty muihin poliittisiin välineisiin

– luomalla vuoropuhelulle painopisteitä, tavoitteita ja vertailuarvoja, joilla asioiden kehittymistä voidaan seurata ihmisoikeuksia koskevien maakohtaisten strategioiden puitteissa

– yleistämällä parhaita käytänteitä ihmisoikeuksista käytävän vuoropuhelun eri muotoihin, paikallinen vuoropuhelu AKT-valtioiden kanssa Cotonoun sopimuksen (8 artiklan) puitteissa mukaan lukien

– tutkimalla mahdollisuuksia vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n strategisten kumppanien kanssa.

Vakaviin rikkomuksiin puuttuminen

Joissakin kolmansien maiden vakavissa ihmisoikeusrikkomustapauksissa EU toteuttaa vastatoimenpiteitä (esimerkiksi varojen jäädyttäminen, asevientikielto, viisumikielto). Näitä on poikkeuksetta huolellisesti punnittava vuonna 2004 annettujen rajoittavien toimenpiteiden käyttöä koskevien perusperiaatteiden ja EU:n perusoikeuskirjan nojalla.

Euroopan unionin neuvosto tarkistaa säännöllisesti rajoittavat toimenpiteet. On tärkeää, että rajoittavat toimenpiteet ovat niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti kohdennettuja, että ne eivät vaikuta haitallisesti siviiliväestöön ja että ne täyttävät selkeille ja oikeudenmukaisille oikeudenkäynneille asetetut ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon koskevat vaatimukset.

D.          Euroopan kollektiivisten voimien valjastaminen

Edellisissä jaksoissa esitetyn lähestymistavan toteuttamiseksi EU:n on vahvistettava tapaa, jolla se käsittelee ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia asioita ulkoisissa toimissaan.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti on nostanut ihmisoikeudet ja demokratian yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan. Tuomalla äänensä systemaattisesti ja päivänpolttavissa kysymyksissä pikaisesti kuuluviin parlamentti on ottanut johtavan aseman ihmisoikeuksien turvaamisessa kaikessa EU:n toiminnassa. Sen työ muiden parlamenttien kanssa (parlamentaariset yhteistyövaliokunnat ja alueellisten parlamentaaristen yleiskokousten valtuuskunnat) on erityisen merkittävä EU:n signaalien vahvistaja. Euroopan parlamentti voisi tehostaa pyrkimyksiään levittää keskeistä ihmisoikeuksia koskevaa viestiään ihmisoikeuksien alivaliokunnan kautta kolmansien maiden edustustoihin.

Jäsenvaltiot

Jotta EU:sta voisi tulla tehokkaampi ja uskottavampi ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä, sen on saatava liikkeelle EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteiset resurssit. Jäsenvaltioiden on jatkossakin säilytettävä vahva vastuunsa ja sitoumuksensa EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan politiikkaan sekä monen- että kahdenvälisissä suhteissaan kolmansiin maihin. Tämä edellyttää vahvojen ihmisoikeuksia koskevien yhteisten kantojen muotoilemista ohjenuoriksi sekä EU:n toimielimille että EU:n jäsenvaltioille, jotta ne voivat puhua yhdellä äänellä. Tämä helpottaa myös säännöllisiä ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä poliittisia keskusteluja. Lisäksi jäsenvaltioilla on tärkeä rooli EU:n ihmisoikeuspolitiikan täytäntöönpanossa niiden kantaessa osansa siihen liittyvästä taakasta.

Pysyvät ihmisoikeuksien ja demokratian asiantuntijat Euroopan unionin neuvostossa

Neuvoston ihmisoikeustyöryhmällä on tärkeä asema EU:n ihmisoikeuspolitiikan ohjaamisessa ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ja neuvoston neuvonnassa. Tällä hetkellä neuvoston ihmisoikeustyöryhmä koostuu valtion päämiehistä ja se kokoontuu vain kerran kuussa. Tämän vuoksi se ei enää pysty täysin hoitamaan kasvanutta työtaakkaa ja vastaamaan sille kohdistettuihin vaatimuksiin. EU:n ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan tehokas täytäntöönpano edellyttää neuvoston ihmisoikeustyöryhmän useammin järjestettäviä kokouksia ja pysyviä ihmisoikeusasioiden asiantuntijoita jäsenvaltioiden Brysselissä sijaitsevissa pysyvissä edustustoissa. Neuvoston ihmisoikeustyöryhmän Brysselin kokoonpano varmistaisi tiiviimmän yhteistyön neuvoston, pysyvien edustajien komitean ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean muiden temaattisten tai maantieteellisten työryhmien kanssa. Se antaisi myös ihmisoikeusoikeusasioista vastaaville johtajille mahdollisuuden keskittyä EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan politiikan strategisiin näkökohtiin, kun taas Brysselin kokoonpano hoitaisi asioita päivittäisellä tasolla.

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavan kulttuurin rakentaminen

Euroopan ulkosuhdehallinnossa on perustettu ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvistä asioista vastaava osasto. Yleisenä periaatteena on ymmärretty, että ihmisoikeudet eivät ole vain asiantuntijoiden vastuualuetta, vaan ne ovat keskeisessä asemassa jokaisen työssä. Tämän vuoksi kaikkiin EU:n maailmalla oleviin edustustoihin on nyt perustettu ihmisoikeuksista vastaava koordinaatiokeskus, ja tätä järjestelmää on kehitettävä monialaisten kampanjoiden toteuttamista palvelevaksi verkostoksi. Samankaltaista koordinaatiokeskusten verkostoa ollaan luomassa Euroopan ulkosuhdehallinnossa ja komission yksiköissä.

Kaikille edustustojen päälliköille sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission henkilökunnalle järjestetään ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvää koulutusta.

Ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvistä asioista vastaavien koordinaatiokeskusten verkoston luominen toteutetaan hyödyntämällä nykyaikaisia tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen soveltuvia teknologioita.

EU:n kantojen tarkistaminen

Sosiaalisen median verkostot tarjoavat kaikkialla maailmassa ihmisoikeuksien puolustajille foorumin, jonka kautta ne voivat tukea toisiaan, vaihtaa tietoja keskenään ja tavoittaa tukijansa kaikkialla maailmassa. Niiden kautta ihmisoikeuksien puolustajat voivat dokumentoida ja jakaa henkilökohtaisia kokemuksiaan usein valtion valvomat tiedotusvälineet kiertämällä. Videoiden ja viestien jakamispalvelut voivat vaikeuttaa väkivaltaisten hallintojen pyrkimyksiä piilotella ihmisoikeuksien loukkauksia ja demokratian horjumista. Samanaikaisesti näitä palveluita voidaan käyttää kansalaisten tarkempaan seurantaan ja profilointiin. Tätä yhteyttä – ja sosiaalisten viestintäverkkojen myötä syntynyttä yhteisöä – voidaan myös hyödyntää päätöksentekijöiden ja kansalaisten saattamiseksi yhteisiin poliittisiin keskusteluihin. Esimerkiksi käyttämällä suorana lähetettävää videokuvaa internetissä ihmiset ympäri maailmaa voivat keskustella ihmisoikeusasioista Euroopan unionin ja sen kansainvälisten kumppanien poliittisten johtohahmojen kanssa. Tämä murtaa perinteisiä hierarkkisia esteitä ja helpottaa poliittista vaikuttamista. Sanoakseen sanottavansa keskusteluissa ihmiset tarvitsevat nykyään vain internet-yhteyden.

Yhteiskunnan eri ryhmien osallistuminen digitaaliseen diplomatiaan on keskeinen keino edistää EU:n arvoja ja EU:n työtä ympäri maailmaa. EU:n digitaalinen diplomatia on kehittynyt merkittävästi sosiaalisen median käytön myötä, vaikkakin enemmän on tehtävä näiden uusien teknologioiden kehittämiseksi ja EU:n eri puolilla maailmaa olevien edustustojen potentiaalin hyödyntämiseksi.

EU voisi mobilisoida keskeisiä edustustoja käyttämään sosiaalista mediaa hyväksi digitaalisessa diplomatiassa hyödyntämällä olemassa olevia viestintäresursseja. EU antaa käytännön tukea niille, jotka käyttävät sosiaalista mediaa parantaakseen siviiliväestön osallistumista kentällä.

Jatkotoimet

Euroopan unionilla on sekä halua että keinot olla maailmanlaajuisesti johtava taho ihmisoikeuksien turvaamisessa ja demokratian tukemisessa.

Tällä tiedonannolla osallistutaan EU:n toimielimissä käynnissä olevaan keskusteluun ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta tehokkaammasta ja kattavammasta lähestymistavasta. Tiedonannon avulla pyritään saamaan näkemyksiä useista mahdollisista toimista ja vaihtoehdoista. Seuraavassa vaiheessa nämä näkemykset olisi muotoiltava toimielinten välisissä neuvotteluissa yhteisesti sovituksi EU:n lähestymistavaksi.

Seuratakseen edistymistä tässä tiedonannossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa EU esittelee saavutuksensa ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmalla käsittelevässä vuosikertomuksessaan. Tämän tarkoituksena on antaa kaikille EU:n politiikan sidosryhmille, myös kansalaisyhteiskunnan edustajille, mahdollisuus arvioida EU:n toiminnan vaikutusta ja vaikuttaa tulevien painopisteiden määrittämiseen.

Neuvostoa ja parlamenttia kehotetaan tarkastelemaan edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa säännöllisesti ja tarkistamaan EU:n strategiset tavoitteet viiden vuoden kuluttua.