52011DC0870

1. Pk-yritykset kasvun veturina

Euroopan taloudellinen menestys riippuu suureksi osaksi siitä, pystyvätkö pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) kasvamaan potentiaalinsa mittaisiksi. Pk-yritykset tuottavat yli puolet kokonaisarvonlisästä muussa kuin rahoitusalan yritystoiminnassa. Niissä luotiin viiden viime vuoden aikana 80 prosenttia uusista työpaikoista[1].

Pk-yritysten ei useinkaan ole helppo saada kasvua ja innovointia varten tarvitsemaansa rahoitusta.

Pk-yritysten rahoituksen saannin helpottaminen onkin otettu yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi alkaneelle vuosikymmenelle laaditussa EU:n kasvustrategiassa (Eurooppa 2020), sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa[2] ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa[3]. Vuotuisessa kasvuselvityksessä[4] korostettiin terveen finanssijärjestelmän keskeistä merkitystä kasvun tukijana ja määriteltiin lyhyen aikavälin keskeisiä toimintatavoitteita.

Rahoituskriisiin vuoksi toteutettava rahoituspalvelujen uudistusohjelma voi tässä yhteydessä tuottaa hyötyjä pk-yrityksille. Lisäksi komissio ehdottaa uutta kohdistettua EU:n tason rahoitusta, jolla on määrä korjata pahimmat pk-yritysten kasvua hidastavat markkinahäiriöt.

Komissio esittelee tässä toimintasuunnitelmassa politiikat, joilla se pyrkii helpottamaan EU:n 23 miljoonan pk-yrityksen rahoituksensaantia ja vauhdittamaan kasvua[5].

2. Ongelmiin puuttuminen

Rahoituksen saannin ongelmat ovat yksi tärkeimmistä pk-yritysten kasvun esteistä. Tästä on tarkempia tietoja liitteessä[6]. Esteiden taustalla on monia eri tekijöitä, joista osa on suhdannevaihteluun liittyviä[7] ja osa rakenteellisia. Merkittävänä haittatekijänä on rahoituksen tarjoajien ja tarvitsijoiden välinen tietokuilu.

Pk-yrityksille olisi tarjottava sopivia vaihtoehtoja pankkilainoille, joiden varassa suuri osa niiden ulkoisesta rahoituksesta nykyään on.

Komissio aikoo sääntelyn keinoin parantaa pk-yritysten näkyvyyttä sijoittajien suuntaan ja lisätä markkinoiden houkuttelevuutta sekä parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia päästä markkinoille. Lainsäädäntöä muuttamalla on määrä säilyttää tasapaino vakauden valvontaa koskevan sääntelyn ja pk-yritysten rahoituksen ja toisaalta sijoittajansuojan ja pk-yritysten tarpeita vastaavien toimenpiteiden välillä.

Toiseksi komissio aikoo helpottaa pk-yritysten rahoituksen saantia käyttämällä vastakin EU:n talousarviota pk-yritysten kasvua heikentävien pahimpien markkinahäiriöiden (tietokuilun ja riskipääomamarkkinoiden hajanaisuuden) korjaamiseen. EU:n toimilla on oltava selvää lisäarvoa, jota tuotetaan täydentämällä kansallisella tasolla saatavilla olevaa rahoitusta ja hankkimalla lisärahoitusta (rahoituksen kerrannaisvaikutuksia)[8].

Kolmanneksi komissio aikoo käyttää koordinointimahdollisuuksiaan erityisesti jäsenvaltioiden kanssa tekemässään yhteistyössä. Näin voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja kehittää kansallisella ja EU:n tasolla toteutettavien toimien välistä synergiavaikutusta.

On korostettava, että vaikka useimmat toimenpiteet on määrä toteuttaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, EU:ssa toteutetaan jo nyt toimia kiireellisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Tärkeimpänä tavoitteena on taloudellisen ja rahoitustilanteen vakauttaminen. Valtion- tai hallitusten päämiehet sopivat lokakuun lopussa kattavista toimenpiteistä, joilla helpotetaan rahoitusmarkkinoiden nykyistä kireyttä, turvataan reaalitalouden luotonsaanti ja estetään liiallinen velkavivun purkaminen.

EU on nykyisellä ohjelmakaudella (2007–2013) tarjonnut erityisesti pk-yrityksille tasapainoisen valikoiman joustavia rahoitusvälineitä, joita pk-yritykset tarvitsevat erilaisten rahoitustarpeidensa täyttämiseksi. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP-ohjelman) yhteensä 1,1 miljardin talousarviosta varattujen rahoitusvälineiden avulla rahoituslaitokset voivat tarjota noin 30 miljardia euroa uutta rahoitusta[9] yli 315 000 pk-yritykselle. Euroopan investointipankki (EIP) järjesti vuosina 2008–2011 pk-yrityksille noin 40 miljardin euron lainanannon, jossa edunsaajina oli yli 210 000 pk-yritystä.

Koheesiopolitiikan alalla komissio on jo toteuttanut toimenpiteitä, joilla edistetään rakennerahastoissa kehitettyjen rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden avulla pk-yrityksiin tehtäviä investointeja 15 jäsenvaltiossa. Näitä toimenpiteitä parantamalla on mahdollistettu investoiminen pk-yrityksiin missä tahansa liiketoiminnan vaiheessa kaikissa jäsenvaltioissa. Pk-yritysten tätä kautta saamat lainat ovatkin muodostuneet tärkeäksi rahoitusvaihtoehdoksi. Pääomasijoituksina, takauksina ja lainoina annetun yritystuen arvioidaan olevan vähintään 3 miljardia euroa nykyisellä rahoituskaudella.

Lisäksi EU:n tutkimuksen ja kehityksen seitsemännen puiteohjelman riskinjakorahoitusvälineen puitteissa on vuodesta 2012 alkaen alettu kehittää erityistä riskinjakovälinettä. Rahoituksen välittäjille tarjotaan osittaisia takauksia käyttämällä riskinjakomekanismia. Näin niiden taloudelliset riskit vähenevät, ja ne voivat tarjota 25 000–7,5 miljoonan euron lainoja tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa harjoittaville pk-yrityksille.

3. Sääntelytoimenpiteet 3.1. Riskipääomaa koskevan sääntelykehyksen parantaminen 3.1.1. Riskipääomaa koskevan lainsäädännön uudistaminen

Riskipääomarahastot ovat toimijoita, jotka tarjoavat pääasiassa oman pääoman ehtoista rahoitusta yleensä hyvin pienille kehityksensä alkuvaiheessa oleville yrityksille. EU:ssa riskipääomarahoitus tarjoaa laajoja, mutta valtaosin vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia pk-yritysten kehittämiseen. Vaikka varainhoitoala on EU:ssa valtavan suuri sektori, ei EU:n nykyisessä lainsäädännössä ole konkreettisia säännöksiä pääomarahoituksen ohjaamisesta pk-yrityksille. Riskipääomarahastojen hoitajilla on vain harvoin mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä säädettyä passia, koska useimmissa EU:n riskipääomarahastoissa hoidettavien salkkujen varat eivät ylitä direktiivissä asetettua 500 miljoonan euron rajaa.

Komissio[10] ehdottaa sen vuoksi uutta eurooppalaista riskipääomasijoitusjärjestelyä, jonka avulla EU:n riskipääomarahastot voivat markkinoida toimintaansa ja kerätä pääomaa sisämarkkinoilla koko Euroopan laajuisesti. Uudella järjestelyllä vähennetään jäsenvaltioiden keskenään erilaisista sääntelyistä johtuvaa riskipääomamarkkinoiden hajanaisuutta, joka estää rajat ylittävää toimintaa ja rajoittaa riskipääoman tarjontaa.

Uuden järjestelyn on määrä olla yksinkertainen ja toimiva. Toimiluvan saamiseksi on rekisteröidyttävä kerran kotijäsenvaltiossa. Raportointivelvollisuuksia on yksinkertaistettu ja organisaatiota ja liiketoimintaa koskevia sääntöjä on mukautettu.

Käyttöön otettuna järjestelmän on määrä laajentaa riskipääomamarkkinoita, mistä seuraa (i) riskipääomarahastojen kasvu ja toimivuuden paraneminen sekä paremmat mahdollisuudet erikoistua tietyntyyppisiin investointeihin; (ii) rahastojen välisen kilpailun lisääntyminen ja niistä tehtävien investointien tehokkaampi hajauttaminen; ja (iii) pk-yritysten paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta muista jäsenvaltioista.

Komissio esittelee yhdessä tämän toimintasuunnitelman kanssa EU:n uuden riskipääomaa koskevan sääntelykehyksen, jonka avulla riskipääomarahastoille luodaan todelliset sisämarkkinat. Komissio kehottaa parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tämän säädösehdotuksen kesäkuuhun 2012 mennessä.

3.1.2. Riskipääomainvestointeja koskeva sääntelykehys

Yhteisösijoittajat ja niistä varsinkin vakuutusyhtiöt ja jossain määrin myös pankit ovat mahdollisia riskipääomarahastoihin investoivia toimijoita. Joissakin jäsenvaltioissa niillä on jo tärkeä merkitys sijoittajina.

Uuden vakavaraisuuskehyksen laatiminen vakuutustoiminnalle (Solvenssi II[11]) ja pankeille (vakavaraisuusasetus ja ‑direktiivi[12]) on herättänyt huolta siitä, että säädökset voivat vähentää halukkuutta riskipääomarahastoihin tehtyihin investointeihin, koska niitä kohdellaan vakavaraisuusvaatimuksia koskevissa laskelmissa listaamattomina investointeina tai suuririskisinä omaisuuserinä (kuten hyödyke- ja hedgerahastoja)[13].

Tällaista kohtelua käytetään keinona hälventää vakavaraisuuteen liittyviä huolenaiheita. Oikein mitoitetussa riskipääomalainsäädännössä, jossa tunnustetaan erityisesti hajauttamisesta aiheutuvat edut, voidaan kuitenkin sallia tietty määrä riskipääomasijoittamista ilman että se aiheuttaa vakavaraisuuteen liittyviä ongelmia.

Komissio aikoo tehdä vuonna 2012 tutkimuksen vakauden valvontaa koskevan sääntelyn ja pankkien ja vakuutusyhtiöiden toteuttamien riskipääomainvestointien välisestä suhteesta. Tutkimus on osa Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen valmistelutyön pohjalta tehtävää laajaa pitkäaikaisinvestointien tarkastelua.

3.1.3. Pk-yrityksiä hyödyttävät verouudistukset

Komissio on yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alan asiantuntijoiden kanssa tutkinut keinoja poistaa sääntelyyn ja verotukseen liittyviä esteitä rajat ylittäviltä riskipääomainvestoinneilta. Verotusasiantuntijoiden ryhmä[14] on yksilöinyt rajat ylittäviä riskipääomainvestointeja haittaavat tärkeimmät verotukselliset ongelmat. Niitä voivat olla EU:n 27 jäsenvaltion keskenään erilaisista verojärjestelmistä johtuva kaksinkertainen verotus, epävarmuus verokohtelusta ja hallinnolliset esteet[15]. Vaikka jäsenvaltioiden kahdenvälisten, kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten on määrä yleensä estää nämä ongelmat, niissä ei aina ole otettu huomioon riskipääomainvestointeihin liittyviä monimutkaisia liiketoimintarakenteita.

Riskipääomaa koskeva eurooppalainen järjestelmä poistaa esteitä rajat ylittävältä rahoituksen hankinnalta mutta ei sinänsä ratkaise rajat ylittäviin investointeihin liittyviä verotusongelmia. Riskipääomarahaston käsitteen yhtenäinen määritteleminen olisi hyvä lähtökohta etsittäessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ratkaisua riskipääomarahastojen rajat ylittävää sijoitustoimintaa haittaaviin verotusongelmiin.

Komissio saa vuonna 2012 valmiiksi tutkimuksensa, joka koskee rajat ylittäviä riskipääomainvestointeja haittaavia verotuksellisia esteitä. Komissio aikoo vuonna 2013 esitellä ratkaisuja esteiden poistamiseksi sekä veronkierron ja veropetosten torjumiseksi.

3.2. Pk-yritysten rahoituksen saantiin vaikuttavat valtiontukisäännöt

Pk-yritysten rahoituksen saantia voidaan tukea monin erin tavoin valtiontukipolitiikan avulla. Pankkituki voidaan sallia rahoitusvakauteen liittyvistä syistä. Jäsenvaltioille voidaan antaa ohjeita siitä, miten suunnitellaan tukiohjelmia, joilla edistetään Eurooppa 2020 ‑tavoitteita (tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita sekä alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta jne.) ja otetaan huomioon pk-yritysten erityistarpeet.

Riskipääomasuuntaviivoissa[16] sallitaan pk-yritysten varhaisvaiheen rahoituksen tukeminen, yksityisen pääoman vivuttaminen ja markkinoiden toimintapuutteiden korjaaminen valtiontuen avulla. Komissio tunnustaa, että pääomien puute on suuri, ja se on nostanut pääomasijoituserien enimmäismäärää aloittelevien yritysten osalta 1,5 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan euroon. Valtiontukisäännöissä sallitaan tiettyjen edellytysten täyttyessä myös tämän enimmäismäärän ylittävä tuki.

Komissio aikoo vuoteen 2013 mennessä tarkistaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ja eräät valtiontukiohjeet, kuten riskipääomaa koskevat valtiontukiohjeet, Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamiseksi ja pk-yritysten tarpeiden täyttämiseksi.

3.3. Pk-yritysten pääomamarkkinoille pääsyn helpottaminen

Helpottaakseen pk-yritysten[17] pääsyä pääomamarkkinoille komissio ehdottaa lainsäädäntömuutoksia, joiden tavoitteena on parantaa pk-yritysten markkinoiden näkyvyyttä ja mahdollisuuksien mukaan vähentää pk-yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja sääntelytaakkaa heikentämättä kuitenkaan sijoittajansuojan tasoa.

3.3.1. Pk-yritysten markkinoiden näkyvyyden parantaminen

Komissio haluaa helpottaa sijoittajia houkuttelevien pk-yritysten homogeenisten kasvumarkkinoiden kehittämistä. Rahoitusvälineiden markkinoita koskevassa direktiiviehdotuksessa (rahoitusmarkkinadirektiiviehdotuksessa)[18] komissio esitti pk-yritysten kasvumarkkinoiden alaluokan määrittelyä tietyille yhteisiä ominaisuuksia omaaville monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille (multilateral trading facility, MTF). Tavoitteena on löytää sopiva tasapaino pk-yrityksiä koskevien oikeasuhteisten vaatimusten ja korkeatasoisen sijoittajansuojan välille[19].

Tämän alaluokan ansiosta markkinoiden näkyvyys ja houkuttelevuus sijoittajien näkökulmasta paranisi ja likviditeetti vahvistuisi. Alaluokkaan rekisteröityminen olisi vapaaehtoista ja perustuisi vaatimuksiin, jotka komission on määrä hyväksyä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) ehdotuksen pohjalta. Rekisteröitymisestä vastaisivat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset. Sen ansiosta markkinat voisivat kehittää yhdenmukaistettuja työkaluja (indeksejä, näihin markkinoihin investointiin erikoistuneita rahastoja), luoda monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien välisiä verkostoja ja noudattaa parhaita käytäntöjä.

EU:n pääomamarkkinalainsäädännössä (rahoitusmarkkinadirektiivissä) ehdotettiin lokakuussa 2011 pk-yritysten kasvumarkkinoiden alaluokan käyttöön ottamista. Komissio kehottaa parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tämän säädösehdotuksen mahdollisimman nopeasti.

3.3.2. Listautuneiden pk-yritysten näkyvyyden parantaminen

Ehdotuksessa avoimuusdirektiivin muuttamisesta[20] pyritään säänneltyjen tietojen saannin parantamiseen EU:ssa. Pörssiyritysten taloudellisten tietojen hankkiminen on nykyään tarpeettoman vaikeaa, sillä tietojen löytämiseksi on käytävä läpi 27 erilaista kansallista tietokantaa.

Jos laadukkaita ja vertailukelpoisia tietoja voitaisiin saada keskitetystä EU:n tason tiedotuspisteestä, sijoittajien olisi helppo käyttää listautuneita pk-yrityksiä koskevia tietoja laajalti. Keskitetty tiedotuspiste madaltaisi esteitä ja vähentäisi kustannuksia, joita markkinoille tulosta koituu uusille liiketaloudellisten tietojen tarjoajille, jotka haluaisivat täyttää nykyisen markkinaraon pieniä yrityksiä koskevien tietojen tarjonnassa. Pieniä liikkeeseenlaskijoita voitaisiin myös kannustaa investoimaan itse entistä parempien tietojen tarjoamiseen ja rajat ylittävää sijoitustoimintaa harjoittaville tahoille suunnattujen asiakirjamuotojen tuottamiseen.

Komissio aikoo EAMV:n avustuksella parantaa nykyistä tietojen säilytykseen käytettävää järjestelmää ja perustaa EU:n tason keskitetyn tiedotuspisteen, josta saa lainsäädännössä määrättyjä tietoja. Komissio aikoo helpottaa listautuneita pk-yrityksiä koskevien laadukkaiden tietojen saantia. Se kehottaa parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tämän säädösehdotuksen vuoden 2012 loppuun mennessä.

3.3.3. Listautuneiden pk-yritysten raportointitaakan keventäminen

Komissio antoi pk-yrityksiä koskevien tilinpäätössääntöjen yksinkertaistamiseksi ja pk-yritysten hallinnollisen rasituksen keventämiseksi tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksiä, konsolidoituja tilinpäätöksiä ja niihin liittyviä kertomuksia koskevan direktiiviehdotuksen[21]. Sen ansiosta pk-yritysten on määrä voida säästää jopa 1,7 miljardia euroa vuodessa. Investointipäätösten tekeminen ja pääomien kohdentaminen helpottuisivat, jos tilinpäätökset olisivat entistä vertailukelpoisempia ja olennaisiin tietoihin olisi helpompi keskittyä.

Komissio ehdottaa myös pieniä liikkeeseenlaskijoita koskevien vaatimusten lieventämistä ja niille aiheutuvien kustannusten vähentämistä erityisesti kumoamalla neljännesvuosiraportteja koskevan vaatimuksen. Lisäksi se ehdottaa EAMV:n laatimien mallien käyttöä sijoittajille annettavien tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Uudessa avoimuusdirektiivissä säädettyä kevennettyä järjestelmää sovelletaan kaikkiin liikkeeseenlaskijoihin, ja sillä on suurempi vaikutus pienille liikkeeseenlaskijoille aiheutuviin kustannuksiin. Sijoittajansuoja on määrä varmistaa puolivuotistulosten ja vuositulosten pakollisella julkistamisella sekä markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin ja esitedirektiivin tietojen luovutusta koskevien säännösten ansiosta. Yritykset voivat tietysti edelleen antaa sijoittajille muitakin tietoja.

Esitedirektiiviin hiljattain tehdyssä muutoksessa[22] säädettiin suhteutetun julkistamisjärjestelmän käyttöön ottamisesta pk-yrityksissä ja yhtiöissä, joilla on vähäinen markkina-arvo. Tämän järjestelmän avulla on määrä vähentää julkistettavaksi säädettyjen tietojen määrää sekä pk-yrityksille ja pienille liikkeeseenlaskijoille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita ilman että se vaikuttaa sijoittajansuojaan.

Lokakuussa 2011 esitettiin säädösehdotus tilinpäätösdirektiivien muuttamisesta. Sen tavoitteena on yksinkertaistaa ja parantaa pk-yrityksiä koskevia tilinpäätössääntöjä.

Komissio esitti samaan aikaan avoimuusdirektiivin tarkistamista koskevan ehdotuksen, jonka tavoitteena on keventää pienille liikkeeseenlaskijoille aiheutuvaa sääntelytaakkaa.

Komissio kehottaa parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään nämä säädösehdotukset vuoden 2012 loppuun mennessä.

Esitedirektiiviin liittyviä delegoituja säädöksiä koskeva ehdotus esitetään heinäkuuhun 2012 mennessä. Siinä määritellään pk-yrityksiä ja pieniä liikkeeseenlaskijoita koskevan suhteutetun julkistamisjärjestelmän sisältö.

3.4. Pankkien pääomavaatimusten vaikutus pk-yrityksiin

Baselin pankkivalvontakomitean asettamilla nykyisillä pankkeja koskevilla pääomavaatimuksilla (Basel II ‑sääntely), jotka saatettiin osaksi EU:n lainsäädäntöä kahdella vakavaraisuusdirektiivin (Capital Requirements Directive, CRD) muutoksella (CRD III[23] ja ehdotettu CRD IV sekä vakavaraisuusasetus (Capital Requirements Regulation, CRR)), tiukennetaan pankkien vakavaraisuutta koskevia sääntöjä. Niissä vaaditaan enemmän ja paremman laatuista pääomaa. Lisäksi niissä määrätään korkeammista pääomavaatimuksista markkinatoiminnoissa ja parannetaan likviditeettiriskin hallintaa koskevia sääntöjä. Näin luodaan edellytykset taloudellisen vakauden parantamiselle, pankkitoimintamallien vahvistamiselle ja taseiden vahvistamiselle.

CRD IV‑ehdotuksen mukaan pk-yrityksille myönnettyjen lainojen nykyisessä vakavaraisuusvalvonnassa sovelletaan edelleen Basel II -säännöksiä (saamisiin pk-yrityksiltä sovelletaan standardimenetelmässä etuoikeutettua 75 prosentin riskipainotusta). Pk-yrityksille myönnettävien lainojen kannalta edullisemman järjestelmän luominen edellyttäisi kansainvälisen Basel-sääntelyn uudelleentarkastelua. Tätä tarkoitusta varten olisi osoitettava, että nykyinen lähestymistapa on liian tiukka. Pk-yrityksille myönnettävien lainojen riskipainotus riippuu näin ollen siitä, sisällytetäänkö komission ehdotukseen uudelleentarkastelulauseke.

Komissio kuulee Euroopan pankkiviranomaista (EPV) ja laatii kertomuksen luotonannosta pk-yrityksille ja luonnollisille henkilöille 24 kuukauden kuluessa uuden asetuksen voimaantulosta. Komissio toimittaa kertomuksensa ja pk-yrityksiin liittyvien vastuiden riskipainotuksen tarkistamisesta mahdollisesti laadittavan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. EPV:ltä edellytetään tässä yhteydessä, että se analysoi nykyisiä riskipainotuksia ja raportoi niistä 1. syyskuuta 2012 mennessä. EPV:n olisi arvioitava näiden riskipainotusten mahdollista pienentämistä sellaisen skenaarion pohjalta, jossa niitä pienennetään kolmanneksella nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Komissio aikoo harkita EPV:n raportin ja suositusten perusteella asianmukaisia toimia pk-yrityksiin liittyvien vastuiden riskipainotusta koskevien kysymysten käsittelemiseksi CRD IV‑ ja CRR-säädösehdotusten yhteydessä.

3.5. Maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanon nopeuttaminen

Monet yritysten keskinäisiin tai yritysten ja viranomaisten välisiin kaupallisiin toimiin liittyvät maksusuoritukset viivästyvät huomattavasti sovitusta ajankohdasta. Tämä tulee kalliiksi eurooppalaisille yrityksille ja merkitsee noin 1,1 biljoonan euron liikevaihdon viivästymistä[24]. Pk-yritysten kassavirran odotetaan kasvavan, kun maksuajat lyhenevät tarkistetun maksuviivästysdirektiivin säännösten ansiosta[25]. Tämä voi vähentää lyhytaikaisen ulkoisen rahoituksen tarvetta.

Komissio kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita nopeuttamaan maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa siten, että se toteutettaisiin jo ennen kansalliseen lainsäädäntöön saattamisen määräaikaa eli vuoden 2013 maaliskuuta.

3.6       Innovatiivinen järjestelmä eurooppalaiselle yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneelle rahastolle

Yhteiskunnallisten yritysten merkitys EU:ssa kasvaa jatkuvasti. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät ensisijaisesti yhteiskunnallisiin vaikutuksiin sen sijaan että ne tuottaisivat voittoa osakkeenomistajille tai muille sidosryhmille.

Nämä yritykset ovat yhteiskunnallisesti innovatiivisia ja usein vasta hiljattain perustettuja. Suuri osa niistä on pk-yrityksiä, joiden on vaikea saada rahoitusta, kuten kaikkien muidenkin pienyritysten.

Komissio esittelee eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen uuden järjestelmän, jonka ansiosta EU:n rahastot voivat erikoistua tälle alalle. Rahastoja voidaan markkinoida koko EU:n alueella käyttämällä erityistä ja erottuvaa nimitystä. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tämän uuden asetuksen vuoden 2012 loppuun mennessä.

4. EU:n rahoitustoimenpiteet pk-yrityksille

Komissio on ehdottanut uusia rahoitusvälineitä, joilla on määrä helpottaa pk-yritysten rahoituksen saantia myös tulevaisuudessa (2014–2020). EU:n rahoitusjärjestelmien yksinkertaistaminen ja keskinäisen johdonmukaisuuden parantaminen on välttämätöntä. Komissio on ottanut käyttöön vieraan ja oman pääoman mekanismeja koskevat periaatteet, joilla vakioidaan rahoitusvälineiden yhteiset mekanismit, yksinkertaistetaan suhteita rahoituskumppaneihin ja edistetään hallinnon tehokkuutta[26]. Vuosille 2014–2020 laaditun koheesiopolitiikan mukaisesti rahoitusvälineiden soveltamisalaa laajennetaan ja niiden täytäntöönpanokehysten joustavuutta ja toimivuutta parannetaan.

4.1. Toimenpiteet pk-yritysten luotonsaannin parantamiseksi

Komissio on ehdottanut EU:n velkarahoitusvälineen perustamista yritysten kasvun sekä tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi. Sen avulla on määrä tarjota takauksia ja muita riskinjaon muotoja, joilla parannetaan luotonantoa pk-yrityksille, myös tutkimus- ja innovaatiopainotteisille pk-yrityksille.

Rahoitusvälineen on määrä olla useista eri tukivälineistä koostuva rakenne, jonka välineillä on komission tiedonannossa ”Kehys innovatiivisten rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle – EU:n oman ja vieraan pääoman mekanismit”[27] esitetyt erityiset poliittiset tavoitteet. Rahoitusvälinettä rahoitetaan yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevasta ohjelmasta (2014–2020)[28] (COSME-ohjelmasta), Horisontti 2020 ‑ohjelmasta[29] ja Luova Eurooppa ‑ohjelmasta.

COSME-ohjelmaan[30] sisältyy komission yrityksille ja etenkin pk-yrityksille tarjoama lainantakausjärjestely, josta myönnetään takauksia

(i) lainoihin, toissijaisiin ja osakkuuslainoihin tai leasing-järjestelyihin perustuvaan velkarahoitukseen niiden erityisongelmien vähentämiseksi, joita pk-yrityksillä on kasvuun tarvitsemansa rahoituksen saannissa;

(ii) pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistamiseen, jonka tavoitteena on saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta.

Lainantakausjärjestelyn on määrä kattaa arvopaperistetun salkun lainojen lisäksi enintään 150 000 euron lainat, joiden vähimmäislaina-aika on 12 kuukautta.

Lisäksi komissio aikoo tarjota Horisontti 2020 ‑ohjelmassa[31] lainarahoitusvälineen, johon kuuluu pk-yrityksiä koskeva osuus, jolla tuetaan tutkimus- ja innovaatiopainotteisia pk-yrityksiä. Pk-yrityksiä koskevan osuuden lainamäärät täydentävät COSME-ohjelman lainantakausjärjestelystä pk-yrityksille myönnettäviä määriä.

Lisäksi komissio ehdottaa erityisesti kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimivia pk-yrityksiä koskevan takausjärjestelyn perustamista. Myös tämä järjestely on määrä toteuttaa EU:n velkarahoitusvälineen puitteissa.

Komissio ehdottaa lopuksi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta EU:n ohjelmasta tarjottavaa rahoitustukea mikroyritysten mikrorahoitusta ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitusta varten.

Komissio ja sidosryhmät aikovat järjestää työpajoja niille jäsenvaltioille, jotka ovat edelleen jälkijunassa EU:n rahoitusvälineiden käytössä. Työpajojen avulla pyritään helpottamaan instituutioiden kehittämistä ja edistämään EU:n takausten ja riskipääoman käyttöä.

Komissio aikoo edelleen kehittää mikroyrityksille myönnettävien lainojen tarjoamista ja edistää mikroluottojen tarjoajien eurooppalaisten käytännesääntöjen (European Code of Good Conduct for Microcredit Provision) hyväksymistä.

Komissio on ehdottanut

1. EU:n velkarahoitusvälineen tehostamista ja laajentamista, jotta voitaisiin parantaa luotonantoa pk-yrityksille, myös tutkimus- ja innovaatiopainotteisille pk-yrityksille. Välineeseen kuuluu COSME-ohjelmaan (2014–2020) sisältyvä lainantakausjärjestely ja Horisontti 2020 ‑ohjelman lainarahoitusvälineeseen sisältyvä pk-yrityksiä koskeva osuus.

EU:n velkarahoitusvälineeseen sisältyy myös kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoituksen tukiväline, jota rahoitetaan Luova Eurooppa ‑ohjelmasta (2014–2020) ja jolla pyritään parantamaan kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivien pk-yritysten rahoituksen saantia;

2. sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevaan Euroopan unionin ohjelmaan (2014–2020) sisällytettävää erityistä mikrorahoitukseen ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen  kohdennettua lohkoa, josta on määrä tukea erityisesti mikrorahoitusta mikroyrityksille, mikroluoton tarjoajien institutionaalisten valmiuksien parantamista ja yhteiskunnallisten yritysten kehityksen rahoittamista.

Euroopan investointipankki (EIP) aikoo säilyttää lainanantonsa pk-yrityksille vilkkaana ja osapuilleen vuoden 2011 tasolla markkinaehtoja vastaavasti ja oman rahoituskapasiteettinsa mukaisesti. EIP aikoo edelleen edistää lainaehtojen parantamista, joustavuuden lisäämistä ja varojen nopean jakamisen varmistamista. EIP ja Euroopan investointirahasto (EIR) jatkavat synergiaetujen tavoittelemista toteuttamalla riskinjakojärjestelyjä, kuten pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistamista, myös yhteistyössä komission kanssa.

4.2. Riskipääoman ja muun riskirahoituksen saantia helpottavat toimenpiteet

Komissio on ehdottanut oman pääoman ehtoista EU:n rahoitusvälinettä EU:n yritysten kasvua sekä tutkimusta ja innovointia varten. Se tarjoaisi yrityksille riskipääomaa ja välirahoitusta niiden alkuvaiheesta (myös siemenvaiheesta) kasvuvaiheeseen.

Seuraavan sukupolven innovatiivisten rahoitusvälineiden kehyksen mukaisesti rahoitusvälineen on määrä olla rakenteeltaan integroitu ja koostua useista eri tukivälineistä, joilla on erityiset poliittiset tavoitteet. Rahoitusvälinettä rahoitetaan yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevasta ohjelmasta (2014–2020) (COSME-ohjelmasta) ja Horisontti 2020 ‑ohjelmasta.

COSME-ohjelmaan kuuluu pääomarahoitusväline, josta myönnetään rahoitusta laajentumis- ja kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Välineestä voidaan tukea myös varhaisessa vaiheessa olevia yrityksiä Horisontti 2020 ‑ohjelman yhteydessä.

Horisontti 2020 ‑ohjelmaan sisältyy pääomarahoitusväline, josta myönnetään rahoitusta varhaisessa vaiheessa oleville yrityksille. Se mahdollistaa myös laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointien tekemisen COSME-ohjelman yhteydessä.

EIP-ryhmä aikoo jatkaa pk-yritysten kasvun tukemista monien erilaisten omaan pääomaan perustuvien tuotteiden ja erityisesti EIP:n laajennetun riskipääomavaltuutuksen avulla. Myös riskinjakojärjestelyt kattavaa EIP-ryhmän ja Euroopan komission välistä yhteistyötä kehitetään edelleen uusien julkisten ja yksityisten resurssien käyttöönsaannin helpottamiseksi.

Komissio on ehdottanut

1. parannettua ja laajennettua oman pääoman ehtoista rahoitusvälinettä, jolla on määrä helpottaa pk-yritysten riskipääoman ja muun riskirahoituksen saantia yritysten alkuvaiheesta (myös siemenvaiheesta) niiden kasvuvaiheeseen. Oman pääoman ehtoista rahoitusvälinettä on määrä rahoittaa yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevasta ohjelmasta ja Horisontti 2020 ‑ohjelmasta;

2. rahastojen rahastojen perustamista oman pääoman ehtoiseen EU:n rahoitusvälineeseen pääoman tarjoamiseksi riskipääomarahastoille, joiden kohteena ovat erityisesti investoinnit useisiin jäsenvaltioihin. Kansallisia julkisia rahoituslaitoksia ja yksityisiä sijoittajia kutsutaan osallistumaan rahastoon.

EIP-ryhmä aikoo jatkaa pk-yritysten kasvun tukemista monien erilaisten omaan pääomaan perustuvien tuotteiden ja erityisesti EIP:n laajennetun riskipääomavaltuutuksen avulla. Myös riskinjakojärjestelyt kattavaa EIP-ryhmän ja Euroopan komission välistä yhteistyötä kehitetään edelleen uusien julkisten ja yksityisten resurssien käyttöönsaannin helpottamiseksi.

5. Muut toimenpiteet pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi 5.1.1. Pk-yritysten tiedonsaannin helpottaminen

Tiedonsaannin helpottamisesta paikallis- ja aluetasolla olisi pk-yrityksille huomattavaa etua. Jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta kansallisista ja alueellisista rahoituslähteistä ja tässä yhteydessä arvioimaan mahdollisuuksia hyvien käytäntöjen mukaisia rahoituslähteitä koskevan kansallisen verkkotietokannan luomiseen.

Euroopan komissio ja EIP-ryhmä aikovat yhteistyössä rahoituksen välittäjien kanssa parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada tietoja EU:n rahoitusvälineistä ja pk-yritysten lainajärjestelyistä. Myös välittäjien, kuten pienten pankkien, tiedonsaantimahdollisuuksia aiotaan parantaa. Lisäksi pyritään keventämään hallinnollista taakkaa ja laajentamaan saatavilla olevien kielten valikoimaa.

Pankkeja ja muita rahoituslaitoksia kehotetaan tarjoamaan asiakkaille tietoja vaihtoehtoisista rahoitusvälineistä ja tukemaan aktiivisesti mentori-, neuvonantaja- ja bisnesenkeliverkostoja.

Komissio aikoo

1. parantaa Yritys-Eurooppa-verkoston rahoitusneuvontavalmiuksia, jotta pk-yrityksille voitaisiin tarjota parempia tietoja erilaisista rahoituslähteistä täydentämällä nykyisiä kansallisia tiedonvälitysrakenteita;

2. varmistaa, että kaikki EU:n rahoitusta koskevat tiedot kootaan yhteen ja asetetaan saataville yhteen monikieliseen verkkoportaaliin, joka kattaa kaikki pk-yritysten saatavilla olevat EU:n rahoituslähteet.

Pankit ja muut rahoituksen välittäjät ovat ilmoittaneet edistävänsä jäsentensä keskuudessa toimia, joilla parannetaan tiedotusta pk-yrityksille tarjottavista EU:n rahoitusvälineistä ja julkisista avustuksista.

5.1.2. Pk-yrityslainamarkkinoiden seurannan parantaminen

Pk-yrityksille annettavista lainoista ei nykyään tehdä tarkkoja tilastoja. Saatavilla olevat summittaiset tilastot esimerkiksi alle 1 miljoonan tai alle 250 000 euron lainoista osoittavat, että pk-yritysten osuus kaikista uusista euroalueen lainoista on keskimäärin 20 prosenttia[32].

Pk-yrityslainamarkkinoiden seurantaa parantamalla voitaisiin toimia kehittää näytön perusteella. Samalla helpotettaisiin myös pk-yritysten rahoituksen tukitoimenpiteiden ja luottolaitoksia koskevien uusien pääomavaatimusten vaikutusten arviointia.

Komissio tekee yhteistyötä pankkiyhdistysten liittojen kanssa ja konsultoi muita asianomaisia tahoja (EKP, EPV) pk-yrityksille suunnattavaa luotonantoa koskevien analyysimenetelmien kehittämiseksi vertailukelpoisuuden parantamiseksi ja menetelmien yhtenäistämiseksi.

5.1.3. Laatuluokituksen käytön edistäminen

Laadulliset suoritusindikaattorit eli yrityksen tähänastinen toiminta, yhtiön kilpailuasema markkinoilla tai muut aineettomat hyödykkeet ovat välttämättömiä pk-yritysten tavanomaisen arvioinnin täydentämiseksi.

Laadunarviointilomakkeita käytetään nykyään yleisesti Euroopan pankeissa. Saatuja tietoja ei kuitenkaan heti mallinneta tilastollisesti, ja monissa malleissa onkin ongelmana tietojen menettäminen, kun kvalitatiivista tietoa siirretään kvantitatiivisiin malleihin.

Lisäksi on jo säännöksiä, joiden nojalla pk-yritykset voivat pyytää pankeilta tietoa omasta luokituksestaan ja pisteytyksestään[33]. Nämä säännökset on pantava kaikilta osin täytäntöön käytännössä.

Komissio aikoo edistää hyvien käytäntöjen vaihtamista ja kehottaa pankkialaa ja pk-yritysjärjestöjä edistämään laatuluokituksen käyttöä työkaluna, jolla täydennetään pk-yritysten luottokelpoisuuden tavanomaista kvantitatiivista arviointia.

5.1.4. Bisnesenkeleiden toiminnan ja rajat ylittävän sijoitustoiminnan edistäminen

Bisnesenkelit parantavat aloittelevien yritysten selviytymismahdollisuuksia tarjoamalla sekä rahoitusta että kokemusta johtotehtävistä. Niiden osuus vasta perustettujen yritysten ulkoisesta rahoituksesta on usein suurin, jos sukulaisten ja ystävien osuutta ei oteta lukuun. Niiden vaikutusta on vaikea mitata, koska niiden toiminta on epävirallista.

Komissio aikoo tutkia EU:n bisnesenkelimarkkinoita ja asioita tuntevia muita markkinoita sekä selvittää, miten niiden toimintaa voitaisiin edistää, esimerkiksi tukemalla sijoitustoimintaa ja sijoitushalukkuutta parantavia ohjelmia, houkuttelemalla potentiaalisia sijoittajaryhmiä ryhtymään bisnesenkeleiksi ja parantamalla bisnesenkeliverkostojen ylläpitäjien valmiuksia.

EIP-ryhmä korotti vuonna 2011 riskipääomavaltuutustaan 5 miljardiin euroon ja ulotti sen soveltamisalan koskemaan myös yhteissijoituksia bisnesenkeleiden kanssa.

Komissio aikoo:

1. edistää bisnesenkelien kanssa tehtävien yhteissijoitusten eri muotoja yhteistyössä Euroopan investointirahaston ja jäsenvaltioiden kanssa rakennerahastojen tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa;

2. harkita asiantuntijaryhmän vuonna 2012 laatimien ehdotusten pohjalta toimenpiteitä, joilla edistettäisiin eri maihin sijoittautuneiden yritysten ja sijoittajien, etenkin bisnesenkeleiden, kohtaamista;

3. parantaa riskirahoituksen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista Yritys-Eurooppa-verkostossa.

5.1.5. Tiedottaminen pk-yrityksille pääsystä pääomamarkkinoille

Tarvitaan mittavia toimenpiteitä, jotta voitaisiin luoda suotuisa toimintaympäristö kasvupääomaa tarvitseville pk-yrityksille. On keskityttävä keinoihin, joilla voidaan houkutella monentyyppisiä sijoittajia ja auttaa alentamaan pk-yritysten pääomakustannuksia. Keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada tietoa listautumisen aiheuttamista eduista ja kustannuksista on parannettava. Komissio aikoo myös pohtia, miten voitaisiin edistää pk-yritysten rahoituksen saantia joukkovelkakirjamarkkinoilta ja arvopaperistamista. Komissio aikoo yhdessä sidosryhmien kanssa jatkaa pk-yritysten rahoittamista käsittelevässä foorumissa tiedotuskampanjoiden edistämistä[34] ja eurooppalaisen oppaan laatimista yrityksille, joiden tavoitteena on tulla julkisesti noteeratuiksi. Komissio toteuttaa myös muita kampanjoita, joihin kuuluu palkinnon antaminen vuoden pk-listautujalle.

Sidosryhmiä ja erityisesti arvopaperipörssejä kehotetaan tiedottamaan pk-yrityksille entistä paremmin pörssilistauksen eduista ja hakeutumisesta julkisesti noteeratuksi yhtiöksi.

Komissio aikoo lisätä sijoittajien kiinnostusta listautuneisiin keskisuuriin yrityksiin edistämällä riippumattoman laitoksen perustamista edistämään kyseisiä yrityksiä koskevia analyyseja ja tutkimuksia.

5.1.6. Politiikan koordinointi ja täytäntöönpano

Komissio aikoo tutkia pk-yritysten rahoittamista käsittelevän foorumin puitteissa uusia strategioita, joilla voidaan helpottaa pk-yritysten rahoituksen saantia. Toimintatapoja koskeva keskinäinen tietojen ja kokemusten vaihto on tärkeää, kun pyritään parantamaan EU:n rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Monet jäsenvaltiot ovat jo perustaneet kansallisia pk-yritysten rahoittamista käsitteleviä foorumeja yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen, pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa. Niissä pyritään löytämään käytännön ratkaisuja rahoituksen saannin parantamiseksi.

Jäsenvaltioiden kokemukset lainanantokäytännöistä ja ‑prosesseista ovat erityisen tärkeitä. Monissa jäsenvaltioissa on toteutettu toimia lainanantoprosessin avoimuuden parantamiseksi. Niihin kuuluu pk-yrityksille lainahakemuksen hylkäämisen yhteydessä annettava palaute.

Osassa jäsenvaltioita on otettu käyttöön kansallisia lainanantosäännöstöjä tai luottoneuvojia. Niiden avulla pyritään ratkaisemaan pk-yritysten riskinarviointiin liittyvän tiedonpuutteen ongelmaa ja parantamaan lainanantoprosessia. Kulutusluottodirektiivin soveltamisala on eräissä jäsenvaltioissa ulotettu kattamaan myös pienet yritykset. Nämä mallit kuvastanevat kansallisten olosuhteiden erilaisuutta, ja niiden toiminnassa on vielä kaiken kaikkiaan parantamisen varaa.

Komissio kehottaa

jäsenvaltiota ja sidosryhmiä edustavia yhdistyksiä perustamaan kansallisia pk-yritysten rahoittamista käsitteleviä foorumeja, joissa pyritään löytämään ratkaisuja rahoituksen saannin ongelmiin;

pankkeja, muita rahoituslaitoksia ja pk-yritysjärjestöjä luomaan kansallisia käytännesääntöjä ja ohjeita lainanantoprosessin avoimuuden parantamiseksi ja tarvittaessa luottoneuvojien työn tukemiseksi.

Komissio aikoo vuonna 2012 tarkistaa nykyisiä lainanantokäytäntöjä ja niihin liittyvä avoimuusmenettelyjä.

Komissio voi tarkistamisen tulosten perusteella harkita sellaisten sääntelytoimien toteuttamista, joilla tuettaisiin vastuullista ja avointa lainanantoa pk-yrityksille.

6. Päätelmät

Pk-yritykset voivat saada aikaan kasvua ja luoda uusia työpaikkoja EU:hun vain, jos niiden rahoituksen saantia parannetaan. Tämä tarkoittaa, että lyhyellä aikavälillä on vakautettava rahoitusmarkkinoita ja vahvistettava pankkeja ja samalla varmistettava luottojen jatkuva virtaaminen pk-yrityksille.

Komissio aikoo keskipitkällä aikavälillä parantaa merkittävästi pk-yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä tukemalla riskipääoman sisämarkkinoita, parantamalla pääomamarkkinoita ja vähentämällä pk-yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja rasituksia. Komissio aikoo parantaa takaus- ja riskipääomajärjestelyjään täydentäen EIP:n ja jäsenvaltioiden toteuttamia toimia. Lisäksi komissio aikoo edistää pk-yrityksille suunnattua ja pk-yrityksiä koskevaa tiedotusta, parantaa rahoitusvälineiden käyttömahdollisuuksia, korjata rahoituksen saantia koskevaa tietovajetta, josta pk-yritykset kärsivät, sekä helpottaa pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille.

EU:n ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä pk-yritysten rahoituksensaannin parantamiseksi. Komissio hoitaa oman osuutensa tässä toimintasuunnitelmassa esitetyillä toimilla ja tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden, rahoitusalan ja pk-yritysjärjestöjen kanssa varmistaakseen, että toimet kantavat hedelmää ja edistävät talouden elpymistä.

[1]               Yritystoiminnan rakennetilastot (Eurostat).

                http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/european_business/data/database

[2]               KOM(2011) 206.

[3]               KOM(2011) 78.

[4]               KOM (2011) 815 lopullinen.

[5]               Tähän toimintasuunnitelmaan perustuvat aloitteet valmistellaan huolellisesti, ja niiden vaikutukset arvioidaan tarvittaessa.

[6]               EKP, Survey on the Access to Finances of SMEs, helmikuu 2010.

[7]               EIM, Cyclicality of SME Finance, maaliskuu 2009.

[8]               Nämä toimet ovat nykyisen ja tulevan rahoituskehyksen mukaisia. Kaikki tässä toimintasuunnitelmassa esitetyt toimet ovat yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevasta ohjelmasta tehdyn ehdotuksen ja Horisontti 2020 ‑ohjelmaa koskevan ehdotuksen kanssa johdonmukaisia. Virastoille ja Yritys-Eurooppa-verkostolle aiheutuvat kustannukset katetaan komission viralliseen ohjelmasuunnitelmaan jo varatuista määrärahoista.

[9]               Tämä tarkoittaa, että edunsaaja saa lopulta noin 30 euroa rahoitusta jokaista kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman kautta sijoitettua euroa kohti.

[10]             Vaikka jäsenvaltiot ovat tukeneet komission vuonna 2007 esittämää pääomasijoitusrahastojen keskinäistä tunnustamista koskevaa ehdotusta, se ei ole edistänyt kansallisten sääntelyjen yhtenäisyyttä.

[11]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25. marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II).

[12]             Komissio hyväksyi 20. heinäkuuta 2011 lainsäädäntöpaketin, jonka tavoitteena on lujittaa pankkialan sääntelyä. Ehdotuksessa nykyiset vakavaraisuusdirektiivit (2006/48/EY ja 2006/49/EY) korvataan direktiivillä ja asetuksella ja otetaan uusi tärkeä askel kohti entistä vakaamman ja turvallisemman rahoitusjärjestelmän luomista. Direktiivissä säädetään oikeudesta harjoittaa talletusten vastaanottamistoimintaa ja asetuksessa säädetään vakavaraisuusvaatimuksista, joita laitosten on noudatettava. Ks. ehdotukset KOM(2011) 453 lopullinen ja KOM(2011) 452 lopullinen, jotka komissio on antanut 20. heinäkuuta 2011 ja joita käsitellään parhaillaan neuvostossa ja parlamentissa.

[13]             Ks. esimerkiksi luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevista vakavaraisuusvaatimuksista 20. heinäkuuta 2011 annetun asetusehdotuksen 123 artikla, KOM(2011) 452, lopullinen.

[14] http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/company_tax/initiatives_small_business/venture_capital/tax_obstacles_venture_capital_en.pdf

[15]             Kiinteän toimipaikan määritelmien erilaisuuden vuoksi riskipääomarahastot joutuvat usein perustamaan tytäryhtiöitä, jolloin niiden hallinnollinen ja verorasitus lisääntyy.

[16]             Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi, EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2–21.

[17]             Rahoitusmarkkinoiden yhteydessä pk-yrityksiin lasketaan kuuluvaksi myös yritykset, joilla on vähäinen markkina-arvo (alle 100 miljoonaa euroa).

[18]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rahoitusvälineiden markkinoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta, KOM(2011) 656 lopullinen, hyväksytty 20.10.2011.

[19]             Sijoittajansuojan tasoa on määrä parantaa edelleen ulottamalla markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin soveltamisala kattamaan myös monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät.

[20]             Direktiivi säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 2004/109/EY ja komission direktiivin 2007/14/EY muuttamisesta, KOM(2011) 683 lopullinen, hyväksytty 25.10.2011.

[21]             KOM(2011) 684 lopullinen.

[22]             Direktiivi 2010/73/EY, EUVL L 327, 11.12.2010.

[23]             Jo voimaan tullut direktiivi 2010/76/EU.

[24]             SEC(2009) 315.

[25]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU, annettu 16. helmikuuta 2011, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta. Se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 16. maaliskuuta 2013 mennessä.

[26]             KOM(2011) 662.

[27]             KOM(2011) 662.

[28]             KOM(2011) 834/2.

[29]             KOM(2011) 808 lopullinen.

[30]             Ohjeellinen talousarvio COSME-ohjelmaan sisältyville laina- ja pääomarahoitusvälineille on 1,4 miljardia euroa.

[31]             Ohjeellinen talousarvio Horisontti 2020 ‑ohjelmaan sisältyville laina- ja pääomarahoitusvälineille on 3,8 miljardia euroa.

[32]             EKP: rahalaitosten korkotilastot, euroalueen uudet lainat yrityksille, aikavälin 8/2010–7/2011 keskiarvo.

[33]             Vakavaraisuusdirektiivin 145 artiklan 4 kohta ja vakavaraisuusasetusehdotuksen 418 artiklan 4 kohta.

[34]             Kaikissa EU-maiden pääkaupungeissa järjestettiin lokakuussa 2008 EU:n pk-yritysrahoituksen teemapäivät (EU Finance Days for SMEs).