52011DC0434

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yritysten ammatillista koulutusta koskevista tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1552/2005 täytäntöönpanosta

JOHDANTO

Tämä on ensimmäinen kertomus, joka komission edellytetään antavan ammatillista koulutusta yrityksissä koskevista tilastoista 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1552/2005[1] 12 artiklan mukaisesti.

Nyt annettavassa kertomuksessa kuvataan jäsenvaltioiden ja Norjan, jäljempänä ’osallistujamaat’[2], edistymistä asetuksen (EY) N:o 1552/2005 säännösten noudattamisessa ja 3 päivänä helmikuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 198/2006[3] täytäntöönpanossa. Kertomus on Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean (ESS-komitean) hyväksymä.

Kertomus perustuu osallistujamailta saatuihin laatukertomuksiin, tietoihin ja muuhun aineistoon. Lisäksi kertomusta laadittaessa on käytetty yrityksille lähetettyjen kansallisten kyselylomakkeiden analyyseja, sillä ammatillista koulutusta yrityksissä koskevat yhdenmukaistetut tilastot koottiin kaikissa osallistujamaissa CVTS-otantatutkimusten avulla.

PÄÄKOHDAT

Kohdassa 2.1 kuvataan tämän kertomuksen viitetietoja ja CVTS-tutkimusten aikataulua. Siinä selvitetään asetuksen (EY) N:o 1552/2005 10 artiklan 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanoa. Asetuksen kaikkia muita artikloja tarkastellaan kohdissa 2.2–2.6 seuraavasti:

- 3 ja 8 artikla sekä 9 artiklan 1 kohta, jotka liittyvät kerättäviin tietoihin ja tutkimuksen lähestymistapaan (kohta 2.2),

- 2, 4, 5 ja 6 artikla, jotka liittyvät tilastojen kattavuuteen ja tilastoyksiköihin (kohta 2.3),

- 6 ja 7 artikla sekä 10 artiklan 1 kohta ja 11 artiklan 1 kohta, jotka liittyvät tietolähteisiin ja tutkimuksen ominaispiirteisiin (kohta 2.4),

- 9 artiklan 2 ja 4 kohta sekä 11 artikla, jotka liittyvät tietojen laatuun ja toimittamiseen (kohta 2.5),

- 15 artikla, joka liittyy tietojen keruun rahoittamiseen (kohta 2.6),

- 9 artiklan 3 kohta ja 12 artikla, jotka liittyvät tutkimuksen aikana esiin tulleisiin tärkeimpiin täytäntöönpanokysymyksiin (kohta 2.7).

Kertomuksen viitetiedot ja CVTS-tutkimusten taajuus: 10 artiklan 2 ja 3 kohta

Asetuksen (EY) N:o 1552/2005 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio määrittää ensimmäisen viitevuoden, jolta tiedot on kerättävä. Asetuksessa (EY) N:o 198/2006 täsmennetään, että ensimmäinen viitevuosi, jolta tiedot kerätään, on kalenterivuosi 2005.

Vuonna 2010 eli viisi vuotta ensimmäisen tutkimuksen jälkeen on määrä tehdä uusi tutkimus kuten asetuksen (EY) N:o 1552/2005 10 artiklan 3 kohdassa säädetään. Asetusta (EY) N:o 198/2006 muutetaan komission asetuksella (EU) N:o 822/2010[4] tiettyjen vuoden 2005 tutkimuksen ominaispiirteiden mukauttamiseksi. Muutoksessa otetaan huomioon asetuksen (EY) N:o 452/2008[5] ja aikuiskoulutustutkimuksen osalta komission asetuksen (EU) N:o 823/2010[6] mukaisesti toimitettavat tiedot. Muutoksen ansiosta tulosten laadun pitäisi parantua ja tilastoista yrityksille aiheutuvan taakan keventyä vuoden 2010 tutkimuksessa.

Tässä on syytä mainita, että vuosien 2005 ja 2010 tutkimusten toteuttamisessa käytettiin hyväksi ammatillisesta täydennyskoulutuksesta useiden eri maiden ja Eurostatin välisten ”herrasmiessopimusten” perusteella aiemmin tehtyjä kahta tutkimusta. Näiden tutkimusten tulokset koskivat kalenterivuosia 1993 ja 1999.

Kerättävät tiedot ja tutkimuksen lähestymistapa: 3 ja 8 artikla sekä 9 artiklan 1 kohta

Asetuksen 3 artiklassa täsmennetään, että tietoja on kerättävä 14 aihealueella, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa. Asetuksessa (EY) N:o 198/2006 määriteltyjen 140 muuttujan jaottelu osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1552/2005 3 artikla on pantu asianmukaisesti täytäntöön EU:n tasolla.

Taulukko 1 - Vuonna 2005 kerätyt tiedot

Asetuksen (EY) N:o 1552/2005 3 artiklassa luetellut aihealueet | Komission asetuksessa (EY) N:o 198/2006 määriteltyjen muuttujien lukumäärä |

1 a) yritysten koulutuspolitiikka ja koulutusstrategiat niiden oman työvoiman taitojen kehittämiseksi | 25 |

1 b) ammatillisen täydennyskoulutuksen hallinnointi, organisointi ja muodot yrityksissä | 17 |

1 c) työmarkkinaosapuolten asema työpaikalla tapahtuvan ammatillisen täydennyskoulutuksen kaikinpuolisessa varmistamisessa | 9 |

1 d) pääsy ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen laajuus ja sisältö ottaen tässä yhteydessä erityisesti huomioon toimiala ja yrityksen koko | 10 |

Taulukko 1 - Vuonna 2005 kerätyt tiedot (jatkoa)

1 e) yritysten erityistoimenpiteet ammatillisen täydennyskoulutuksen alalla niiden oman työvoiman tieto- ja viestintätekniikkataitojen parantamiseksi | 9 |

1 f) pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) työntekijöiden mahdollisuudet päästä ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja hankkia uusia taitoja sekä pk-yritysten erityistarpeet tällä alalla | (*) |

1 g) julkisten toimien vaikutukset ammatilliseen täydennyskoulutukseen yrityksissä | 5 |

1 h) kaikkien työntekijöiden yhtäläiset mahdollisuudet päästä ammatilliseen täydennyskoulutukseen yrityksissä ottaen erityisesti huomioon molemmat sukupuolet ja eri ikäryhmät | 14 |

1 i) työmarkkinoilla heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin kohdistetut erityistoimenpiteet ammatillisen täydennyskoulutuksen alalla | 8 |

1 j) erityyppisiin työsopimuksiin sovitetut ammatillista täydennyskoulutusta koskevat toimenpiteet | 4 |

1 k) ammatillisen täydennyskoulutuksen kustannukset: rahoituksen suuruus, rahoitusvarat ja ammatillisen täydennyskoulutuksen kannustimet | 17 |

1 l) yritysten arviointi- ja valvontamenettelyt ammatillisen täydennyskoulutuksen suhteen | 8 |

2 a) ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvat henkilöt | 3 |

2 b) ammatillisen peruskoulutuksen kokonaiskustannukset | 11 |

Huomautus (*) Kaikki muuttujat voidaan ristiintaulukoida yritysten koon mukaan, kuten kohtaan 1 d liittyvät muuttujat.

Asetuksessa (EY) N:o 198/2006 määritellyt 140 muuttujaa koskivat sekä koulutusta tarjoavia yrityksiä että yrityksiä, jotka eivät tarjoa koulutusta, ja ammatillisen koulutuksen eri muotoja asetuksen (EY) N:o 1552/2005 8 artiklan mukaisesti seuraavasti:

1. Koulutusta tarjoavat yritykset ja yritykset, jotka eivät tarjoa koulutusta: 96 kaikkia yrityksiä koskevaa muuttujaa, 35 ainoastaan koulutusta tarjoavia yrityksiä koskevaa muuttujaa ja 9 muuttujaa, jotka koskivat vain yrityksiä, jotka eivät tarjoa koulutusta.

2. Ammatillisen koulutuksen eri muodot: 12 muuttujaa.

Kaikki osallistujamaat toteuttivat tarvittavat toimet tulosten laadun varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 1552/2005 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän teki mahdolliseksi yrityksille suunnattu vakiomuotoinen kyselylomake, jota Euroopan komissio asetuksen (EY) N:o 198/2006 8 artiklan mukaisesti esitti Euroopan unionin käsikirjassa. Vaikkei jäsenvaltioilla ollut oikeudellista velvoitetta käyttää tätä mallia, osallistujamaat noudattivat sitä suuressa määrin kansallisia kyselylomakkeita laatiessaan.

Kaikki osallistujamaat toimittivat tiedot edellä lueteltujen 14 aihealueen mukaisesti. Aihealueisiin 1 b), 1 c), 1 d), 1 h), 1 i), 1 j) ja 1 k) liittyvien määrällisten ja toissijaisten tietojen toimittaminen oli joissakin osallistujamaissa vaikeaa yrityksille lähetettyjen kyselylomakkeiden monimutkaisuuden ja pituuden vuoksi. Sen sijaan, että tämä olisi haitannut kansallisten ja EU:n tason tilastojen tuottamista edellä mainituilla 14 aihealueella, se auttoikin supistamaan muuttujien lukumäärää asetuksen (EU) N:o 822/2010 mukaisesti vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa (ks. kohta 2.7).

Tilastojen kattavuus, tilastoyksikkö: 2, 4 ja 5 artikla

Asetuksen 2 ja 4 artiklassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa määritellään tilastoyksiköt, toimialat ja tutkimuksen kattamien yritysten koko. Kaikki jäsenvaltiot toimittivat vaatimusten mukaisesti tiedot, jotka määritellään NACE Rev. 1.1:n pääluokissa C–K ja O niiden yritysten osalta, jotka työllistävät vähintään 10 henkilöä.

Vaikka 5 artiklan 2 kohdassa ehdotetaan soveltamisalan laajentamista talouden muille sektoreille, ei asiasta päästy tässä vaiheessa yhteisymmärrykseen teknisessä täytäntöönpanossa esiintyneiden suurten ongelmien vuoksi. Tämä koskee erityisesti julkisen sektorin laitoksia, jotka tarjoavat paljon ammatillista koulutusta (ks. kohta 2.7).

Tietolähteet ja tutkimuksen ominaispiirteet: 6 ja 7 artikla, 10 artiklan 1 kohta ja 11 artiklan 1 kohta

Kuten 6 artiklassa ja 7 artiklan 1 kohdassa vaaditaan, osallistujamaiden käyttämissä tietolähteissä yhdistettiin yritysten otantatutkimus ja hallinnolliset tiedot noudattaen vastaajien vähimmäistaakan periaatetta. Hallinnollisten lähteiden käyttö rajoittui kuitenkin työntekijöiden lukumäärää ja ominaispiirteitä koskeviin taustatietoihin, minkä vuoksi yrityksille aiheutuvaa taakkaa eri saatu juurikaan kevennettyä.

Kuten 6 artiklan 2 kohdassa säädetään tavoista, joilla yritykset vastaavat tutkimukseen, useimmat osallistujamaat päättivät käyttää postitettavia kyselylomakkeita yhdistettynä puhelinhaastatteluihin sekä henkilökohtaisia ja internetin avulla tehtäviä haastatteluja. Kuudessa osallistujamaassa tietoja kerättiin 11 artiklan 1 kohdan kehotuksen mukaisesti myös sähköisesti. Kaikki osallistujamaat käyttivät tutkimuksen viitekautena vuoden 2005 12 kuukautta (yksi kalenterivuosi), kuten 10 artiklan 1 kohdassa vaaditaan.

Osallistujamaat suunnittelivat tutkimuksensa 7 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä asetuksen (EY) N:o 198/2006 4 artiklan säännösten mukaisesti. Mainitun asetuksen 4 artiklassa täsmennetään otanta- ja tarkkuusvaatimukset sekä 60 toimialan ja yrityksen koon mukaan jaoteltua ositetta, jotka kuvastavat tilastoyksiköiden perusjoukon rakennetta. Useimmat variaatiokertoimet, jotka oli suhteutettu koulutusta tarjoavien yritysten lukumäärään, vastasivat asetuksen (EY) N:o 198/2006 vaatimuksia sen 4 artiklassa määriteltyjen 60 ositteen suhteen. Tästä säännöstä jouduttiin joissain tapauksissa poikkeamaan teknisistä syistä, mutta poikkeukset eivät vaikuttaneet kansallisiin ja EU:n tason tuloksiin, sillä julkaistut tiedot perustuvat pienen otoskoon takia yleisempiin luokkiin. Esimerkkeinä tällaisista teknisistä syistä voidaan mainita erot otoskehikossa ennen tutkimuksen aloittamista arvioidun yritysten lukumäärän ja varsinaiseen tutkimukseen osallistuneiden yritysten tosiasiallisen lukumäärän välillä (esim. konkurssit, yritysfuusiot jne.).

Tietojen laatu ja toimittaminen: 9 artiklan 2 ja 4 kohta sekä 11 artikla

Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan määräajat, joiden kuluessa tiedot ja laatukertomukset on toimitettava komissiolle (Eurostatille). Koska vuoden 2005 ammatillista koulutusta koskeva tutkimus tehtiin vuonna 2006, tiedot piti toimittaa komissiolle (Eurostatille) kesäkuuhun 2007 mennessä ja laatukertomukset syyskuuhun 2007 mennessä.

Kuudessa maassa puhtaat ja validoidut mikrotiedot toimitettiin määräajassa, kun taas 17 maassa tiedot toimitettiin määräaikaa seuraavien kolmen kuukauden kuluessa koodausongelmien takia. Neljässä maassa mikrotietojen validointi viivästyi jopa kahdeksalla kuukaudella. Yksi jäsenvaltio toimitti puhtaat ja validoidut mikrotiedot 17 kuukautta myöhässä, koska sillä oli erittäin suuria ongelmia tietojen muuntamisessa EU:ssa käytettyyn koodimuotoon.

Laatukertomuksensa sai toimitettua määräajassa 18 osallistujamaata. Kuudessa maassa täydellisten tiedostojen toimittaminen kesti pidempään: viivästykset olivat niissä 4–10 kuukautta. Neljässä maassa kattavien laatukertomusten toimittaminen viivästyi puuttuvien tietojen vuoksi noin 24 kuukautta (esim. varianssien laskeminen kaikille ositteille). Asetuksen (EY) N:o 198/2006 5 ja 7 artiklassa asetettujen vaatimusten noudattaminen oli mahdollista varmistaa kaikkien kertomusten perusteella.

Kaikki tiedot toimitettiin asetuksen (EY) N:o 198/2006 6 artiklan mukaisesti käyttäen sähköisiä tiedonsiirtoprotokollia (Edamis/Stadium). Tiedostot sisälsivät yksittäiset tiedot yrityksistä ilman tilastoyksiköiden suoria tunnistetietoja, kuten asetuksen (EY) N:o 1552/2005 11 artiklan 2 kohdassa säädetään.

Asetuksen (EY) N:o 198/2006 6 ja 8 artiklan mukaisesti komissio (Eurostat) antoi osallistujamaiden käyttöön ohjelmistot automaattisen tietojenkäsittelyvälineen täytäntöönpanon tueksi.

Vaikka kaikki osallistujamaat käyttivät tätä välinettä ja mikrotiedot olivat sen ansiosta hyvälaatuisia, tulosten viitevuoden (vuosi 2005) ja kaikkien tulosten tosiasiallisen julkaisuvuoden (vuodet 2008–2009) välinen viive rajoittaa huomattavasti tulosten laajempaa käyttöä (ks. kohta 2.7).

Tiedonkeruun rahoittaminen: 15 artikla

Asetuksen 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan komissio myöntää taloudellista tukea niiden kustannusten kattamiseksi, jotka ovat aiheutuneet jäsenvaltioille tietojen keruusta, käsittelystä ja toimittamisesta ensimmäiseltä viitevuodelta. Sen vuoksi EU:n vuoden 2005 talousarvion yhteydessä käynnistettiin ehdotuspyyntökierros, johon EU:n 15 jäsenvaltiosta osallistui 13 jäsenvaltiota ja Norja. Vuoden 2004 tilastoyhteistyötä käsittelevästä usean edunsaajan Phare-ohjelmasta ja vuoden 2004 siirtymäjärjestelystä (Integroitumista tilastoalaan käsittelevä usean edunsaajan ohjelma) myönnettiin osarahoitusta tutkimuksen toteuttamiseen kaikissa muissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Näiden toimien ansiosta tuensaajille myönnettiin yhteensä 815 558 euroa.

Asetuksen (EY) N:o 198/2006 8 artiklan mukaisesti osallistujamaat valmistelivat tutkimusta useissa teknisissä kokouksissa (esim. Euroopan unionin käsikirjan laatimisesta vastaavat komission (Eurostatin) työryhmät). Kokousten järjestämiseen myönnettiin tukea EU:n talousarviosta 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Täytäntöönpanokertomus: 9 artiklan 3 kohta ja 12 artikla

Asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaan komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen laadun erityisesti eri jäsenvaltioiden tietojen vertailtavuuden varmistamisen kannalta.

Asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa

- arvioidaan tuotettujen tilastojen yhteisölle, jäsenvaltioille sekä tilastotietojen käyttäjille koituneet hyödyt suhteessa vastaajille aiheutuneeseen taakkaan; sekä

- osoitetaan alueita, joilla saavutettujen tulosten perusteella katsotaan tarvittavan parannuksia ja muutoksia.

CVTS-tutkimusten tulokset julkaistiin kertomuksissa, jotka Euroopan komissio antaa vuosittain Lissabonissa asetettujen koulutustavoitteiden saavuttamisen edistymisestä. Edistymiskertomuksissa annetaan strategista ohjausta EU:n tasolla tehtävästä poliittisesta yhteistyöstä ja arvioidaan kaikilta osin koulutustavoitteiden saavuttamista. Näiden kertomusten päätelmiä käytetään laadittaessa joka toinen vuosi annettavia opetusministerineuvoston ja komission yhteisiä kertomuksia. CVTS-tutkimusten tietojen perusteella on myös kehitetty kaksi indikaattoria Lissabonin strategian seuraamista varten työllisyyden alalla (työllisyyden suuntaviivat).

Lisäksi kansalliset viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet 32:sta Euroopan maasta ovat vuodesta 2002 alkaen ottaneet osaa Kööpenhaminan prosessiin[7] antaakseen panoksensa ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämiseen. Yleisenä tavoitteena on kannustaa ihmisiä hyödyntämään laajemmin tarjolla olevia ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia koulussa, korkeakoulutuksessa, työpaikalla tai yksityisillä kursseilla. CVTS-tutkimusten tietoja käytettiin varsinkin analysoitaessa työpaikalla tapahtuvan ammatillisen koulutuksen edistymistä. Kööpenhaminan prosessin yhteydessä marraskuussa 2010 sekä joulukuussa 2010 annetussa Bruggen julkilausumassa esitetyissä viimeisimmissä neuvoston päätelmissä korostetaan tarvetta parantaa ammatillisen koulutuksen järjestelmiä koskevia näkemyksiä ja tietoja, sillä tämä edistää huomattavasti Eurooppa 2020 -strategian toteutumista.

CVTS-tutkimuksen tietoja käyttävät myös ammatillisen koulutuksen politiikan asiantuntijat jäsenvaltioissa ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) EU:n tasolla.

Ammatillista jatkokoulutusta koskevien tietojen tarve ja merkitys on kaiken kaikkiaan lisääntynyt nykyisessä poliittisessa tilanteessa.

CVTS-tutkimuksen aiheuttamaa suurta työtaakka ja kustannuksia on kuitenkin tarkasteltava yksityiskohtaisemmin, sillä tietojen laajempi käyttö on monista teknisistä syistä mahdotonta.

3. Yrityksille aiheutuva taakka: kyselylomakkeen pituuden ja monimutkaisuuden vuoksi yritysten vastausprosentit ovat jääneet joissakin osallistujamaissa alhaisiksi, sillä kyselylomakkeen kaikkiin kysymyksiin vastaamiseksi on otettava yhteyttä lukuisiin paikalliskonttoreihin.

4. Kerättyjen määrällisten tietojen luotettavuus: monet yritykset eivät pidä tarkasti kirjaa tietyn vuoden aikana annetun koulutuksen sisällöstä ja ominaispiirteistä. On tarpeen selvittää mahdollisuuksia kerätä ammatillista jatkokoulutusta koskevia määrällisiä tietoja muiden käytettävissä olevien tutkimusten avulla.

5. Tutkimuksen kattavuus: CVTS-tutkimusten laajentamisesta pienyrityksiin ja julkiselle sektorille katsotaan aiheutuvan aivan liikaa kustannuksia ja rasitteita.

6. Ajoitus: täydellisten mikrotietojen toimittaminen viivästyttää EU:n tulosten julkaisemista, sillä ennen levitystoimia on tehtävä suuri määrä tarkastuksia.

Asetuksen (EU) N:o 822/2010 mukaan vuoden 2010 tutkimusta on mahdollista mukauttaa ja asetuksen (EY) N:o 1552/2005 täytäntöönpanoa parantaa. Komission ja osallistujamaiden tutkimuksen yksinkertaistamiseksi toteuttamista toimista huolimatta ongelmia riittää vielä. Sen vuoksi asetuksessa (EY) N:o 1552/2005 säädettyjä teknisiä vaatimuksia voi olla tarpeen mukauttaa vielä vuoden 2010 tutkimustulosten perusteella.

PÄÄTELMÄT

Asetus (EY) N:o 1552/2005 on pantu täytäntöön tyydyttävästi kerättyjen tietojen tyypin suhteen. Osallistujamaat ovat noudattaneet asetusta (EY) N:o 1552/2005 kaiken kaikkiaan asianmukaisesti.

Ottaen huomioon Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeen ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma” komissio arvioi asetuksen (EU) N:o 822/2010 tuloksia (vuoden 2010 CVTS-tutkimukset) ennen kuin se ehdottaa lisätoimia ammatillista koulutusta yrityksissä koskevien tilastojen yksinkertaistamiseksi. CVTS-tutkimusten tulevaa kehitystä koskevassa pohdinnassa olisi tarkasteltava myös mahdollisuuksia hyödyntää täydentävyyttä muiden välineiden – varsinkin aikuiskoulutustutkimuksen – kanssa.

[1] EUVL L 255, 30.9.2005, s. 1.

[2] Kroatia, EJTM, Islanti ja Sveitsi eivät tehneet tutkimusta. Turkki teki tutkimuksen vuonna 2008 (mikrotason tiedot eivät ole Eurostatissa saatavilla).

[3] EUVL L 32, 4.2.2006, s. 15.

[4] EUVL L 246, 18.9.2010, s. 18.

[5] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 452/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä (EUVL L 145, 4.6.2008, s. 227).

[6] EUVL L 246, 18.9.2010, s. 33.

[7] EYVL C 13, 18.1.2003, s. 3, ja Kööpenhaminassa 29. ja 30. marraskuuta 2002 kokoontuneiden Euroopan unionin ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministereiden sekä Euroopan komission julistus ammatillisen koulutuksen tehostetusta yhteistyöstä Euroopassa. http://ec.europa.eu/education/pdf/doc125_en.pdf