52011DC0220

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 20.4.2011

KOM(2011) 220 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Nuorisotoimintaohjelman väliarviointi

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Nuorisotoimintaohjelman väliarviointi

JOHDANTO

Nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) tavoitteena on kehittää nuorisoalan yhteistyötä Euroopan unionissa, ja se kattaa vuodet 2007–2013. Ohjelman perustamisesta 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1719/2006/EY[1] 15 artiklan mukaan ”komissio toimittaa (...) väliarvioinnin saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista”.

Tämä on tämän kertomuksen aihe, ja kertomus perustuu riippumattomaan ulkoiseen arviointiin ja nuorisotoimintaohjelmaa koskeviin täytäntöönpanokertomuksiin, jotka ohjelmaan osallistuvat maat ovat toimittaneet komissiolle.

Arviointiin voi tutustua seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/evalreports

OHJELMAN TAVOITTEET

Nuorisotoimintaohjelman täytäntöönpano on vuodesta 2007

- tarjonnut epävirallisen oppimisen mahdollisuuksia nuorille heidän taitojensa ja pätevyytensä (työllistettävyyden) parantamiseksi ja heidän aktiivisen kansalaisuutensa (osallistumisen) edistämiseksi,

- tarjonnut nuorisojärjestöille ja nuoriso-ohjaajille mahdollisuuksia koulutukseen ja yhteistyöhön nuorisotyön ammattimaisuuden ja eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi Euroopassa.

Tämä juontuu nuorisotoimintaohjelman yleisistä tavoitteista, jotka ovat seuraavat:

1. ”edistetään yleisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä erityisesti heidän Euroopan kansalaisuuttaan;

2. kehitetään yhteisvastuullisuutta ja edistetään suvaitsevaisuutta nuorten keskuudessa, etenkin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi Euroopan unionissa;

3. edistetään eri maiden nuorten keskinäistä ymmärtämystä;

4. myötävaikutetaan nuorten toimintaa tukevien järjestelmien laadun ja nuorisoalalla toimivien kansalaisjärjestöjen edellytysten kehittämiseen;

5. vahvistetaan eurooppalaista yhteistyötä nuorisoalalla”.

Nämä tavoitteet ”täydentävät tavoitteita, joihin pyritään yhteisön muilla toiminta-aloilla, varsinkin elinikäisen oppimisen alalla, ammatillinen koulutus, epävirallinen ja arkioppiminen mukaan luettuina, sekä muilla aloilla, kuten kulttuurin, urheilun ja työllisyyden alalla”.

KESKEISIÄ LUKUJA

Nuorisotoimintaohjelman keskeiset määrälliset tulokset kolmena vuonna 2007–2009 (ks. liite) ovat seuraavat:

- yli 380 000 henkilöä (278 000 nuorta ja 102 000 nuoriso-ohjaajaa) on osallistunut nuorisotoimintaohjelmaan;

- 21 800 hanketta ehdotetuista 42 700 hankkeesta sai avustusta (kasvua 14 % vuodesta 2007 vuoteen 2008 ja 18 % vuodesta 2008 vuoteen 2009). Avustusta saaneiden hankkeiden osuus on laskenut; se oli 52 % vuonna 2007 ja 43 % vuonna 2009;

- nuorisotoimintaohjelmassa on ollut mukana vuosittain noin 20 000 toimijaa (nuorisojärjestöjä, nuorten epävirallisia ryhmiä, julkisia elimiä jne.), ja niiden vaihtuvuus on ollut vuonna 2009 tehdyn analyysin mukaan merkittävä vuodesta toiseen (vain 28 % vuoden 2009 tuensaajista oli nuorisotoimintaohjelman tuensaajia jo vuonna 2008).

Nuorisotoimintaohjelmalle osoitettiin vuosiksi 2007–2009 toimintamäärärahoja 405,4 miljoonaa euroa (360,9 miljoonaa euroa vuotuisesta 27 jäsenvaltion EU:n budjetista ja 44,5 miljoonaa euroa lisämäärärahoina mukaan luettuna Efta-/ETA-maiden ja ehdokasmaiden osuudet), ja ne on käytetty kokonaan.

Ottaen huomioon hankkeiden suuri määrä ja tarve päästä lähelle tuensaajia nuorisotoimintaohjelmaa hallinnoidaan suurelta osin (81 % budjetista) ”hajautetusti” osallistujamaihin perustettujen kansallisten toimistojen toimesta. Kahdeksan kansallista toimistoa muodostaa oman maansa kansallisena toimistona toimimisen ohessa SALTO-resurssikeskuksen (Support, Advanced Learning and Training Opportunities, SALTO), joka tarjoaa tukea kaikille kansallisille toimistoille kehittämällä maantieteellistä tai aihealueisiin liittyvää erityisosaamista. Nuorisotoimintaohjelmasta tuetaan myös keskuksia, jotka tarjoavat tietoa nuorille suunnatuista mahdollisuuksista koko Euroopassa (Eurodesk-verkosto).

Joitain nuorisotoimintaohjelman osia, jotka edellyttävät ”keskitettyä” lähestymistapaa Euroopan tasolla, hallinnoi koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA).

ARVIOINTI

Menettelyt

Väliarvioinnin perustana ovat

- jäsenvaltioiden ja muiden osallistujamaiden arviointikertomukset (kansalliset kertomukset);

- ulkopuolisen riippumattoman arvioijan laatima kertomus, jossa on – edellä mainittujen kansallisten kertomusten ja komission toteuttaman jatkuvan seurannan tulosten lisäksi – käytetty sen oman tutkimuksen tuloksia. Kyseisen ulkoisen arvioinnin suoritti ECORYS, joka voitti tarjouskilpailun ja teki komission kanssa puitesopimuksen vuonna 2006.

Ulkoinen arviointi perustui seuraaviin toimiin:

- asiakirjatutkimukset;

- haastattelut (erityisesti tuensaajat, kansalliset viranomaiset ja kansalliset toimistot);

- kohderyhmäselvitykset nuorten parissa;

- tulosten hyödyntäminen komission tammikuussa 2010 käynnistämästä tutkimuksesta[2], jonka otokseen kuului 4 550 osallistujaa (nuoria, nuoriso-ohjaajia ja nuorisojärjestöjä) ja jonka tavoitteena oli mitata nuorisotoimintaohjelman vaikutuksia oppimistuloksiin ja nuorten osallistujien aktiiviseen kansalaisuuteen;

- online-kysely, jonka ECORYS käynnisti kesäkuussa 2010 ja jonka otokseen kuului 3 920 nuorta osallistujaa;

- online-kysely 2 000 nuorelle, jotka eivät osallistuneet ohjelmaan (vertailuryhmä);

- kansalliset kertomukset.

Arvioijien päätelmät

Arvioijien päätelmät ovat erittäin myönteisiä monilta osin, jotka liittyvät nuorisotoimintaohjelman merkityksellisyyteen, täydentävyyteen ja lisäarvoon sekä sen vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen. Heidän arviointinsa saa suurelta osin tukea päätelmistä, jotka kansalliset viranomaiset esittävät kertomuksissaan.

Lisäksi he tuovat esiin useita parannuksia edelliseen ohjelmaan verrattuna, vaikkakin interventiologiikassa on edelleen joitain heikkouksia ja nuorisotoimintaohjelma on yhä monimutkainen.

He myös tulevat siihen tulokseen, että nuorisotoimintaohjelma suoriutuu hyvin vertailussa muiden järjestelmien kanssa, kun on kyse osallistujien ilmaisemasta ”asiakastyytyväisyydestä”. Nuorisotoimintaohjelman osallistujien tyytyväisyydestä saadut erittäin myönteiset tulokset saavat vahvistuksen, kun niitä verrataan vertailuryhmän tyytyväisyyteen (”ei-osallistujat”, jotka osallistuivat muista järjestelmistä rahoitettuihin nuorisohankkeisiin).

Merkityksellisyys, täydentävyys ja lisäarvo

Nuorisotoimintaohjelmassa käsitellään ohjelman perustamisajankohtana määriteltyjä ongelmia (kuten vähäistä osallistumista yhteisön elämään ja työllistettävyyskysymystä). Nuoret osallistujat ja muut sidosryhmät pitävät ohjelman eri toimia merkityksellisinä. Nykyhetken todettujen ongelmien mukaisesti jotkin sidosryhmät kannattavat toimien kohdentamista entistä vahvemmin työllistettävyyteen; ongelma-analyysin perusteella tätä tekijää voitaisiin vahvistaa heikentämättä osallistumiseen liittyviä tavoitteita ja ottaen huomioon toimien täydentävyys muihin ohjelmiin nähden. Tukea nuoriso-ohjaajille pidetään merkityksellisenä sikäli, että se edistää nuorisotyön laatua ja sen tunnustamista sekä epävirallisen oppimisen laatua. Nuorisojärjestöt pitävät nuorisotoimintaohjelmaa merkityksellisenä, koska se antaa niille mahdollisuuden testata innovatiivisia toimintamalleja ja lisätä toimintavalmiuksiaan.

Nuorisotoimintaohjelma on istutettu hyvin laajempaan EU:n nuorisopolitiikkaan, joka oli määritelty sitä perustettaessa; se on myös suurelta osin täydentävä myöhemmin hyväksyttyihin strategioihin nähden, joita ovat muun muassa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet (2010–2018)[3] ja Nuoret liikkeellä[4].

Mitä tulee täydentävyyteen, nuorisotoimintaohjelma täydentää elinikäisen oppimisen ohjelmaa keskittymällä epäviralliseen oppimiseen ja kohdentamalla toimia nuoriso-ohjaajiin, jotka tukevat nuoria. Lisäksi sen tavoitteilla on yhteys Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan ja Kulttuuri-ohjelmaan, vaikkakin nuorisotoimintaohjelman soveltamisala on erilainen, koska sille on leimallista keskittyminen epäviralliseen oppimiseen sekä nuorisoon kohderyhmänä. Toinen ainutlaatuinen piirre muihin ohjelmiin verrattuna on se, että nuorisotoimintaohjelmassa keskitytään muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistamiseen.

Täydentävyys suhteessa kansallisiin ohjelmiin on myös merkittävää. Kansalliset toimintaympäristöt vaihtelevat huomattavasti ohjelmaan osallistuvien maiden välillä, kun on kyse toimintalinjoista ja tarjolla olevista muista ohjelmista. Joillain mailla on kansallisia toimia, jotka ovat verrattavissa nuorisotoimintaohjelman toimiin, erityisesti nuorisoaloitteita ja vapaaehtoistoimintaa tukevia toimia. Toiselle ryhmälle maita nuorisotoimintaohjelma on pääasiassa täydentävä väline, koska sen erityiskohteena on epävirallinen oppiminen ja se kattaa tiedon ja kokemuksen jakamisen osallistujamaiden kesken, tarjoaa kansalliset rajat ylittäviä mahdollisuuksia ja korostaa kansalaisyhteiskuntaa ja sosiaalista osallisuutta. Kolmannen ryhmän maissa ei juurikaan ole nuorisolle kohdennettuja ohjelmia, ja nuorisotoimintaohjelma kompensoi tälle kohderyhmälle tarkoitetun rahoituksen puutetta näissä maissa.

Mitä tulee lisäarvoon, nuorisotoimintaohjelman tärkeimpänä panoksena on kansainvälisen yhteistyön edistäminen nuorisoalalla. Lisäksi arviointi on myönteinen tiettyjen seikkojen suhteen, joita ovat epävirallisen oppimisen laajuus, nuorison aktiivinen osallistuminen ja mahdollisuudet oppia lisää Euroopasta sekä se, että erityisenä kohderyhmänä ovat ne nuoret, joille on tarjolla vähemmän mahdollisuuksia. Nuorisojärjestöjen ja nuoriso-ohjaajien kohdalla lisäarvoa tuottavina tekijöinä mainitaan kansainvälinen kokemusten vaihto, kulttuurienvälinen ja kansainvälinen oppiminen sekä verkostoituminen ja koulutusmahdollisuudet. Nuoret itse korostavat yhteistyötä, kansainvälisyyttä ja laajaa toimien valikoimaa nuorisotoimintaohjelman tärkeinä lisäarvoa tuottavina tekijöinä.

Kokemusten vaihto ja yhteistyö kuuluvat nuorisotoimintaohjelman arvostetuimpiin osatekijöihin, joita ei voida saavuttaa helposti kansallisella tai alueellisella ohjelmalla; sama koskee nuorisotoimintaohjelman liikkuvuustavoitteita. Toimia, jotka voidaan panna täytäntöön vain yhdessä maassa (kuten nuorisoaloitteita koskeva alatoimi), pidetään usein nuorisotoimintaohjelman ensimmäisenä askeleena, jossa osallistumiskynnys on matala, mikä on totta erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten kohdalla; lisäarvoa saadaan näin ollen lähinnä kansainvälisestä vaihdosta.

Vaikuttavuus

Nuorisotoimintaohjelma on tuloksellinen nuoriin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, ja sillä on sosiaalisia vaikutuksia, jotka ulottuvat epävirallista oppimista laajemmalle. Vaikka kaikki toimet edistävät merkittävästi tavoitteita, eri alatoimet tekevät niin vaihtelevassa määrin. Erityisesti nuorisovaihto edistää Euroopan unioniin kuulumisen tunnetta ja osallistumista demokraattiseen toimintaan; eurooppalainen vapaaehtoistyö edistää eniten työllistettävyyttä, henkilökohtaista kehitystä, liikkuvuutta ja kielitaitoa, ja nuorisoaloitteet edistävät erityisesti yrittäjyyshenkeä ja luovuutta. Youthpass-todistus (jonka tarkoituksena on arvioida nuorisotoimintaohjelman hankkeeseen osallistumisesta saatuja oppimistuloksia) on hyödyllinen väline, jolla parannetaan mahdollisuuksia menestyä työmarkkinoilla.

Nuorisotoimintaohjelman toimia kohdistetaan tuettujen hankkeiden kautta tehokkaasti heikossa asemassa oleviin nuoriin. Muita toimia järjestetään kohderyhmän saavuttamiseksi, esimerkiksi osallisuutta koskevaa koulutusta ja tiedotusta, joilla on laajempi vaikutus. Voisi kuitenkin olla mahdollista lisätä heikossa asemassa olevien nuorten osallisuutta kannustamalla nuorisojärjestöjä ottamaan tämän ryhmän entistä paremmin kohderyhmäksi.

Valtaosa nuorisojärjestöistä ilmoittaa, että nuorisotoimintaohjelma on onnistunut edistämään nuorisotoimiin tarkoitettujen laadukkaiden tukijärjestelmien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksien kehittämistä sekä eurooppalaista yhteistyötä nuorisoalalla. Valtaosa nuorisojärjestöistä ja nuoriso-ohjaajista on mukana hyvien toimintatapojen vaihdossa, ja verkostoja luodaan. Kansainvälistä ulottuvuutta arvostetaan paljon, ja epävirallista oppimista nuorisotyössä koskeva tietämys karttuu. Näin ollen raportoidaan yleisesti, että nuorisotyön laatu on parantunut.

Nuorisotoimintaohjelman vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön on vähäinen. Sen vaikutus kansalliseen nuorisopolitiikkaan ja toimintatapoihin on lupaavampi osittain sen vuoksi, että kansalliset toimistot ovat entistä enemmän mukana politiikan laadinnassa.

Useampi kuin yksi kolmesta nuoresta on kuullut nuorisotoimintaohjelmasta tai sen toimista[5]. Samanaikaisesti nuorisotoimintaohjelman osallistujat ja muut kuin osallistujat katsovat, ettei se ole riittävän näkyvä tai saa riittävästi julkisuutta, mikä antaa ymmärtää, että parantamisen varaa on yhä.

Nuorisotoimintaohjelmalla on kestävä vaikutus osallistujiin ja nuoriso-ohjaajiin, kun on kyse osallistumisesta tapahtumiin nuorisotoimintaohjelman jälkeen, kansalaisjärjestöjen jatkotoimista ja myöhemmän liikkuvuuden lisääntymisestä. Kestävyys vaihtelee organisaatioiden kumppanuuksien ja verkostojen suhteen ja on jatkuvampaa nuorisoverkostojen osalta.

Nuorisotoimintaohjelma on tärkeä sen tukemien toimintatyyppien pitkän ajan kestävyyden kannalta. Tällaisia toimia ei todennäköisesti voitaisi tukea rahallisesti muista lähteistä, jos nuorisotoimintaohjelmaa ei olisi. Sidosryhmillä ei yleisesti ottaen ole mahdollisuutta saada lisävaroja nykyisessä talousympäristössä. Näin ollen rahoitusosuuden tason kohottamiseen on vähäiset mahdollisuudet. Rahoitusosuutta olisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan vaadittava, koska se vahvistaa omistajuutta ja tuo lisää lähteitä.

Tehokkuus

Nuorisotoimintaohjelman menot toteutuvat suunnitellusti; määrärahojen käyttöaste on korkea, mikä johtuu vahvasta kiinnostuksesta sidosryhmien keskuudessa.

Vaikka nuorisotoimintaohjelman hallintokulut ovat vaikuttaneet kokonaisuudessaan melko korkeilta, niiden perusteluna on sellaisten nuorisojärjestöjen osallistuminen, jotka tekevät hakemuksen ensimmäistä kertaa ja ovat usein melko kokemattomia ruohonjuuritason järjestöjä. Kansalliset toimistot ovat luoneet korkean tason tukitoimintaa, joka osaltaan edistää merkittävästi näiden järjestöjen valmiuksien parantamista. Lisäksi keskittyminen pieniin hankkeisiin johtaa siihen, että suhteellisen suuri määrä hankkeita tulee valittavaksi, sovittavaksi ja seurattavaksi. Lopuksi on mainittava, että vuodessa on viisi hakukierrosta, jotta tarjottaisiin enemmän hakumahdollisuuksia ja pidettäisiin toimintaa liikkeellä. Näin ollen hallintoresursseja tarvitaan tukemaan nuorisotoimintaohjelman kohdetta ja rakentamaan valmiuksia ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Budjetin jaottelu on asianmukainen, ja kansallisilla toimistoilla on jonkin verran joustoa varojen siirtämiseen alatoimien välillä, jotta jaottelua voidaan mukauttaa tosiasiallisten tarpeiden mukaisesti. Yleisesti ottaen kansalliset toimistot katsovat, että niillä on riittävästi henkilöstöä tehtäviensä suorittamiseen, joita jotkin niistä pitävät suhteellisen raskaana hallinnollisena taakkana, vaikkakin useimmat haluaisivat saada enemmän aikaan. Joidenkin välineiden parannukset – esimerkkinä seurantaväline YouthLink – voivat mahdollisesti auttaa tämän taakan keventämisessä.

Hakuprosessi ei aiheuta merkittäviä ongelmia, kun on kyse valintamenettelyistä ja hakupaikkaa koskevista tiedoista (keskitetty vai hajautettu). Hakulomakkeen täyttämiseen ja raportointiin liittyvää hallinnollista taakkaa pidetään yleisesti suurena suhteessa hankkeiden käytettävissä oleviin budjetteihin. Toivotaan lisää yksinkertaistamista, vähemmän jargonia ja sähköisten hakemus- ja raportointivälineiden tarjoamista.

Tehtävien jako kansallisten toimistojen ja toimeenpanoviraston (EACEA) välillä on yleisesti ottaen selvä, myös niissä tapauksissa, joissa toimi pannaan täytäntöön molemmilla tasoilla. Hajauttamisen lisääminen voisi silti olla avuksi. Keskitetty täytäntöönpano on jatkossakin toivottavaa a) niiden alatoimien kohdalla, joiden budjetit ovat liian rajalliset, jotta ne voitaisiin panna tehokkaasti täytäntöön hajautetulla tasolla, ja b) niiden hankkeiden kohdalla, joissa on mukana sidosryhmiä/edunsaajia EU-tasolla.

Hallintovälineitä on parannettu huomattavasti verrattuna aiempaan ohjelmaan. Seuranta perustuu indikaattoreihin, ja monia vakioformaatteja on laadittu. Lisäksi tuensaajat ovat hyvin tyytyväisiä nuorisotoimintaohjelman täytäntöönpanorakenteisiin.

Nuorisotoimintaohjelman kaikkinainen vaikutus

Sekä kansallisten arviointien välillä että suhteessa Euroopan tasolla tehtyyn arviointiin on osoitettavissa huomattavaa lähentymistä erityisesti siltä osin kuin on kyse nuorisotoimintaohjelman vaikutuksista.

Nuorisotoimintaohjelmaan osallistumista pidetään vahvana oppimiskokemuksena: ”[Nuorisotoimintaohjelma] auttaa merkittävästi edistämään epävirallista oppimista ja avaintaitojen kehittämistä. Lisäksi (...) nuorisotoimintaohjelma auttaa erottamaan epävirallisen oppimisen erilliseksi taitojen hankkimisen osa-alueeksi.” (DE) ”[Sillä] on ratkaiseva vaikutus ohjelman tuensaajiin ja se johtaa parempiin koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin.” (UK)

Tällainen epävirallisissa puitteissa saatava oppimiskokemus voi rakentaa siltoja viralliseen koulutukseen: ”Nuorisotoimintaohjelma tarjoaa osallistujille mahdollisuuksia, joita he eivät muuten saisi virallisten oppilaitosten puitteissa. Nämä lisämahdollisuudet voivat myös lisätä sellaisten osallistujien, jotka eivät menesty virallisessa koulutusjärjestelmässä, halua jatkaa viralliselle koulutussektorille tai palata sinne. Osallistuminen nuorisotoimintaohjelman toimiin näyttäisi näin ollen helpottavan joidenkin vaikeasti tavoitettavien ryhmien siirtymistä opintojen pariin, mikä parantaa kansallista tavoitetta, jonka mukaan 95 % ikäryhmästä suorittaa loppuun ylemmän perusasteen koulutuksen.” (DK) ”Laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset ja oheisvaikutukset liittyvät siihen, että [nuorisotoimintaohjelma] vauhdittaa innovaatiota ja lisää nuorten opiskelumotivaatiota.” (NL)

Osallistumisesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta todetaan seuraavaa: ”Eurooppalaisen nuorisopolitiikan näkökulmasta nuorisotoimintaohjelma on merkittävä koulutusväline, jolla voidaan vauhdittaa kiinnostusta eurooppalaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin realiteetteihin ja tukea kansalaiskäyttäytymistä, joka perustuu eurooppalaisille arvoille.” (RO) ”Toimien (...) katsotaan parantavan nuorten näkemystä EU:sta. (...) nuorisotoimintaohjelma parantaa merkittävästi osallistujien yhteiskunnallista valveutuneisuutta ja heidän vastuuntuntoaan ja kypsyyttään.” (DK)

Kansallisissa kannanotoissa mainitaan nuorisotoimintaohjelman avoimuus heikommassa asemassa olevien nuorten suuntaan: ”Työttömille nuorille (...) on kohdennettu tarjontaa. Yhteistyötä tehdään myös Viron työttömyysvakuutusrahaston kanssa.” (EE) ”Monille osallistuville nuorille tämä on ensimmäinen kerta Ruotsin ulkopuolella ja jopa oman kotialueen ulkopuolella.” (SE)

Nuorisotoimintaohjelmalla katsotaan olevan suuri vaikutus nuorisotyön ammatillistumiseen: ”Nuorisotoimintaohjelmalla on vahva koulutuksellinen ulottuvuus, ja se tuottaa jatkuvasti uusia päteviä toimijoita kansalliseen ja Euroopan tason nuorisopolitiikkaan. Nuorisotoimintaohjelmassa toteutettu koulutus on korkealuokkaista, kohdennettua ja aiheen mukaista.” (FI) ”Nuorisotoimintaohjelman lisäarvo toimijoille on toisaalta niiden henkilöstön (jatko)koulutus kansainvälisen nuorisoalan aiheissa ja työskentelymenetelmissä ja toisaalta verkostorakenteiden perustaminen ja kehittäminen ja niiden tarjonnan laajentaminen tai profilointi.” (DE) ”Saavutettavuutta laajentamalla nuorisotoimintaohjelma onnistui houkuttelemaan uusia organisaatioita sekä sellaisia nuorisoryhmiä, joiden pääsy tavanomaisiin koulutusohjelmiin on rajoitetumpaa.” (RO) ”On epätodennäköistä, että hanke jatkuu, jos rahoitus lakkaa, koska Alankomaiden hallitukselta ei saada rahoitusta sen korvaamiseen, ja useimmat tuensaajat ilmoittavat, että ilman rahoitusta ne eivät olisi käynnistäneet hanketta. Hankkeiden tulosten jakaminen ja hyödyntäminen tapahtuu hyvin.” (NL)

Kansallisissa kannanotoissa raportoidaan nuorisotoimintaohjelman laajemmasta järjestelmävaikutuksesta: ”Nuorisotoimintaohjelma on luonut huomattavaa lisäarvoa kansallisella tasolla. Se on tuonut epävirallisen oppimisen käsitteen koulutuskentälle. (...) Lisäksi (...) tämä ohjelma tarjoaa huomattavaa tukea nuorisopolitiikan luomiseen Turkissa.” (TR) ”Uusi nuorisotyötä koskeva laki tuli voimaan 1. syyskuuta 2010, ja se perustuu jossain määrin nuorisotoimintaohjelmasta saatuun kokemukseen; siinä esimerkiksi korostetaan arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen toimintaympäristöä nuorisotyössä.” (EE) ”Epävirallinen oppiminen on keskeistä nuorisotoimintaohjelmassa, ja sillä on merkittävä arvo, kun parannetaan nuorten siirtymistä opinnoista työelämään. Ohjelmalla on vahva yhteys kansallisiin prioriteetteihin, ja sillä on suuri merkitys niiden tukemisessa. Niiden kansallisten kehityskohteiden joukosta, joihin nuorisotoimintaohjelma on vaikuttanut, voidaan mainita kansallisten järjestelmien, kuten vapaaehtoistyön järjestelmän (”Service volontaire d'orientation”) perustaminen (...), jossa mallia on otettu nuorisotoimintaohjelman eurooppalaisesta vapaaehtoistyöstä.” (LU)

Nuorisotoimintaohjelman merkityksestä kansallisessa toimintaympäristössä kertovat lisää useat esimerkit: ”Nuorisotoimintaohjelmalla on tärkeä tehtävä, koska kansallisella tasolla ei ole valtion toteuttamaa johdonmukaista nuorisopolitiikkaa. Se antaa mahdollisuuden eurooppalaisen [nuoriso]politiikan täytäntöönpanoon kansallisella tasolla, mikä tekee kansallisista toimistoista hyvin merkittävän toimijan tällä alalla Puolassa. (...) [Se] on laajin väline, jota käytetään epävirallisen oppimisen edistämiseen ja toteuttamiseen Puolassa. (...) [Se] on ylittämätön monilla osa-alueilla (monenväliset vaihtojärjestelyt, erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden kanssa). (...) [Se] tarjoaa mittavia kehitysmahdollisuuksia nuorisojärjestöille, kun on kyse laajoista mahdollisuuksista yhteisrahoitettuihin toimiin ja työntekijöiden henkilökohtaisesta kehityksestä. (PL) ”Laaja valikoima toimia ja toimintotyyppejä tarjoaa kohderyhmille erilaisia mahdollisuuksia, joita ei ole käytettävissä kansallisessa järjestelmässä.” (DK) ”Nuorisotoimintaohjelma tarjoaa monia sellaisia mahdollisuuksia, joita ei tueta muualta, olipa kyseessä ainutlaatuinen eurooppalaisen vapaaehtoistyön malli tai tuki nuorten paikallisaloitteille; nuoret saavat näin ensimmäistä kertaa tuntumaa projektinhallintaan.” (CZ) ”Nuorisotoimintaohjelmasta tuetaan toimintoja, joihin ei ole saatavilla juurikaan muuta rahoitusta.” (BE-NL) ”Nuorisotoimintaohjelma [tukee] nuorisosektoria Maltalla ja tarjoaa nuorisojärjestöille mahdollisuuksia järjestää toimintaa, joka ei ilman ohjelman tukea olisi ollut mahdollista.” (MT)

PÄÄSUOSITUKSET JA KOMISSION HUOMAUTUKSET

Arvioijat ovat esittäneet joukon suosituksia, jotka tarjoavat arvokasta palautetta ja ainesta pohdinnalle sekä nuorisotoimintaohjelman jatkuvan täytäntöönpanon että tulevaa ohjelmaa koskevien perusratkaisujen suhteen. Annetut pääsuositukset esitetään jäljempänä (kursivoituina). Mukana on myös maininta siitä, miten komissio aikoo reagoida niihin.

Parannetaan tulevan ohjelman perusteita

Vaikka ohjelmaa onkin parannettu edelliseen ohjelmaan verrattuna, parantamisen varaa on vielä nuorisotoimintaohjelman interventiologiikassa.

Komissio aikoo vähentää tulevassa ohjelmassa ehdotettujen toimien määrää sen virtaviivaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi, ymmärrettävyyden ja näkyvyyden lisäämiseksi ja tulosten mitattavuuden parantamiseksi.

Harkitaan toimien kohdentamista entistä enemmän työllistettävyyteen

Uudet strategiat, jotka muodostavat perustan tuleville ohjelmille, edellyttävät lisää kohdennusta työllistettävyyteen. Tähän olisi kuitenkin päästävä unohtamatta osallistumisen ja kansalaisyhteiskunnan tavoitteita.

Komissio aikoo Nuoret liikkeellä -hankkeen ja Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä vahvistaa nuorille suunnattujen toimien kohdentamista oppimisulottuvuuteen, ja tavoitteena on tukea mahdollisimman tehokkaasti taitojen ja pätevyyden hankkimista epävirallisen toiminnan kautta.

Säilytetään yhdistelmä, johon kuuluu tuki nuorisojärjestöille ja nuoriso-ohjaajille ja suorat avustukset nuorille

Nuorisotyön toimintavalmiuksien vahvistaminen auttaa osaltaan lisäämään toiminnan laatua, ja kun on kyse nuorten osallistumisesta epäviralliseen oppimiseen liittyviin toimiin, rahoitusta tarvitaan edelleen. Nykyinen tasapaino on sopiva, eikä tuen siirtäminen nuorisojärjestöjen ja nuoriso-ohjaajien tukemiseen nuorille myönnettävien avustusten kustannuksella ole toivottavaa, koska monia muita sellaisia lähteitä ei ole käytettävissä, joilla tuettaisiin heidän osallistumistaan nuorisotoimintaohjelman tyyppisiin toimiin.

Komissio on samaa mieltä siitä, että nuorten itsensä olisi edelleen oltava kohteena tulevassa ohjelmassa ottaen huomioon toimien vaikuttavuus ja se seikka, että ne ovat joissain maissa ainoita tarjolla olevia kansalliset rajat ylittäviä mahdollisuuksia. Toisaalta on tarkasteltava, missä määrin voidaan saavuttaa laajempi vaikutus vahvistamalla nuorisotyön tukea. Tulevassa ohjelmassa on löydettävä oikea tasapaino näiden kahden tavoitteen välillä.

Vahvistetaan Youthpass-todistusta entisestään

Youthpass-todistuksen arvon lisäämiseksi olisi käytettävä enemmän markkinointi- ja tiedotustoimia.

Youthpass-todistus otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2007, ja sitä sovellettiin aluksi rajoitettuun määrään nuorisotoimintaohjelman toimia. Komissio aikoo nyt viedä sitä eteenpäin laajemmin.

Edistetään ”muita heikommassa asemassa oleville nuorille” tarkoitettuja toimia edelleen ja määritellään niihin liittyvät kustannukset

Muita heikommassa asemassa oleville nuorille ehdotettuja lisärahoitusmahdollisuuksia voitaisiin markkinoida ja määritellä paremmin.

Komissio aikoo ottaa tämän suosituksen huomioon, kun se määrittelee tulevia rahoitussääntöjä.

Parannetaan toimien kohdentamista nuoriin uusia viestintästrategioita hyödyntäen

Näyttää siltä, että nuorisojärjestöt ja nuoriso-ohjaajat tavoitetaan riittävän hyvin. Näin ollen nuorisotoimintaohjelman näkyvyyttä ja markkinointia olisi kanavoitava uusien kanavien kautta, jotta saavutettaisiin laajempi ryhmä. Ehdotuksiin kuuluu muun muassa markkinointi kouluissa, parempi internetin käyttö (nuorten mielenkiinnon kohteisiin paremmin liittyvä tiedotus) ja sosiaalisen median käyttö.

Komissio aikoo noudattaa tätä suositusta kummassakin suhteessa: avustettujen hankkeiden tuloksia jaetaan ja hyödynnetään paremmin (muun muassa sellaisen foorumin kautta, jonka tavoitteena on esitellä koulutuksen ja kulttuurin alaan liittyvien eri EU-ohjelmien tuloksia); nuorisotoimintaohjelman näkyvyyttä vahvistetaan (mahdollisesti hyödyntämällä uutta sosiaalista mediaa).

Tarkastellaan toimenpiteitä hallinnollisen taakan vähentämiseksi

Sellaisten suhteellisen pienten hankkeiden rahoittaminen, joihin liittyy ruohonjuuritason organisaatioita, on nimenomainen valinta, joka nuorisotoimintaohjelmassa on tehty sen oikeusperustan mukaan; toisaalta se auttaa vahvistamaan toimintavalmiuksia mutta toisaalta aiheuttaa suhteellisen raskaan hallinnollisen taakan ja korkeat hallinnointikustannukset. Suosituksen mukaan olisi tutkittava, voidaanko näitä vähentää toteuttamalla joitain tehostustoimenpiteitä.

Tulevan ohjelman täytäntöönpanoa olisi yksinkertaistettava erilaisin keinoin (ehdotettujen toimien virtaviivaistaminen, mahdollisimman hyvän tasapainon saavuttaminen tarkastusten kustannusten ja niistä saatavien hyötyjen välillä, yksinkertaistetun kiinteämääräisen rahoituksen käytön lisääminen jne.), joilla pyritään helpottamaan sen toimintaa tuensaajien kannalta mutta myös tekemään siitä vähemmän kuluttavaa täytäntöönpanoelinten hallintoresurssien kannalta. Joitain toimenpiteitä otetaan käyttöön jo nykyisen ohjelman aikana.

Parannetaan valvontajärjestelmää

Valvontajärjestelmän muuttaminen laajemmaksi hallintovälineeksi olisi hyödyllistä.

Komissio on jo käynnistänyt menettelyn, jossa pyritään määrittelemään soveltuvampi hallinto- ja valvontajärjestelmä tulevaa ohjelmaa varten. Menettelyssä on mukana käyttäjäryhmä, johon kuuluu kansallisten toimistojen edustajia.

KOMISSION PÄÄTELMÄT

Tämän väliarvioinnin tuloksena oleva myönteinen arviointi tukee niitä tuloksia, jotka on saatu vuonna 2010 käynnistetystä, nuorisotoimintaohjelman eri tuensaajaryhmien keskuudessa tehdystä seurantatutkimuksesta, joka osoitti muun muassa, että

- 77 % nuorista osallistujista oppi tunnistamaan paremmin omaa henkilökohtaista tai ammatillista tulevaisuuttaan koskevia mahdollisuuksia ja 66 % katsoo, että heidän mahdollisuutensa työmarkkinoilla ovat kasvaneet hankkeesta saadun kokemuksen ansiosta;

- 88 % nuoriso-ohjaajista katsoo saaneensa sellaisia taitoja ja tietoja, joita he eivät olisi voineet saada kansallisella tasolla järjestetyissä hankkeissa;

- 92 % nuorisojärjestöistä on ”täysin samaa mieltä” tai ”osittain samaa mieltä” siitä, että nuorisotoimintaohjelmasta tuettuun hankkeeseen osallistuminen paransi heidän projektinhallintataitojaan.

Komissio aikoo toteuttaa kaikki arvioijien esittämät suositukset ohjelman vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi edelleen; ohjelmaan tulee joka vuosi entistä suurempi määrä avustuspyyntöjä. Jotkin näistä suosituksista johtavat toimintasuunnitelmaan, jolla pyritään parantamaan jo nykyisen ohjelman hallintoa, kun taas toiset edistävät osaltaan sellaisten toimien määrittelyä, joita ehdotetaan nuoria varten Euroopan tasolla sen jälkeen, kun nykyinen nuorisotoimintaohjelma on päättynyt.

Liite

Nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action) – tulokset 2007–2009

Toteutuma (milj. euroa) | Valittujen hankkeiden määrä | Osallistujien määrä |

Nuorten Eurooppa |

1.1 | Nuoriso- vaihto | 82,293 | 3 947 | 123 286 |

1.2 | Nuorisoaloitteiden tukeminen | 29,244 | 3 970 | 40 396 |

1.3 | Osallistuvaan demokratiaan liittyvät hankkeet | 21,315 | 301 | 22 647 |

Eurooppalainen vapaaehtoistyö |

Eurooppalainen vapaaehtoistyö | 128,023 | 6 675 | 16 491 |

Nuoret maailmassa |

3.1 | Yhteistyö Euroopan unionin naapurimaiden kanssa | 23,140 | 1 511 | 40 807 |

3.2 | Yhteistyö muiden maiden kanssa | 7,360 | 85 | - |

Nuoria koskevat tukijärjestelmät |

4.1 | Euroopan tasolla toimivien nuorisojärjestöjen tukeminen | 8,965 | 275 | - |

4.2 | Tuki Euroopan nuorisofoorumille | 6,855 | - | - |

4.3 | Nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden koulutus ja verkottuminen | 37,634 | 4 630 | 88 313 |

4.4 | Innovaatioiden ja laadun edistämishankkeet | 2,314 | 28 | - |

4.5 | Nuorille sekä nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuville henkilöille suunnatut tiedotustoimet | 2,448 | 37 | - |

4.6 | Kumppanuus- hankkeet | 1,950 | 30 | 11 785 |

4.7 | Ohjelman rakenteiden tukeminen | 39,552 | - | - |

4.8 | Ohjelman merkityksen lisääminen | 1,311 | - | - |

Tuki eurooppalaiselle nuorisoalan yhteistyölle |

5.1 | Nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien väliset tapaamiset | 10,363 | 283 | 37 432 |

5.2 | Nuorisoalan parempaan ymmärtämiseen ja tuntemiseen tähtäävän toiminnan tukeminen | 0,134 | - | - |

5.3 | Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa | 2,476 | - | - |

Yhteensä | 405,377 | 21 772 | 381 157 |

[1] EUVL L 327, 24.11.2006, s. 30.

[2] http://ec.europa.eu/youth/focus/focus1757_en.htm

[3] EUVL C 311, 19.12.2009, s. 1.

[4] KOM(2010) 477 lopullinen, 15.9.2010.

[5] Kysely muiden kuin osallistujien keskuudessa.