13.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 277/156

—

suhtautuu myönteisesti Luova Eurooppa -ohjelmaan, joka on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen (1) yhteydessä suunniteltu uusi, Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmat yhdistävä kulttuurialan ja luovien toimialojen puiteohjelma. Ohjelmalla luodaan myös uusi väline, jonka avulla parannetaan resurssien saatavuutta.

—

painottaa voimakkaasti, että kulttuurilla on itseisarvo, joka ei ole riippuvainen kulttuuriomaisuuden eikä kulttuuripalvelujen taloudellisista näkökohdista. Ohjelmaa muotoiltaessa on otettava huomioon tämä kaksitahoinen luonne siten, ettei siinä pyritä vain kulttuurin taloudelliseen hyödyntämiseen.

—

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio ehdottaa kulttuurialalle ja luoville toimialoille myönnettävän tuen lisäämistä tuntuvasti vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kattamana aikajaksona. Tuen kokonaismäärä nousee ehdotuksen mukaan 1,801 miljardiin euroon; lisäys (37 prosenttia) on toisin sanoen tuntuva nykyisiin menoihin nähden.

—

huomauttaa, että vapaalla ja itsenäisellä kulttuurilla on ensiarvoisen tärkeä merkitys yhteiskunnan kehitykselle. Se vaalii ilmaisunvapautta ja monimuotoisuutta, antaa mahdollisuuden osallistumiseen ja luo foorumeita kriittiseen ja itsenäiseen keskusteluun, mikä on elävän demokratian edellytys.

Esittelijä

Gábor BIHARY (HU, PSE), Budapestin pääkaupunkialueen valtuuston jäsen

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta

COM(2011) 785 final

1.

suhtautuu myönteisesti Luova Eurooppa -ohjelmaan, joka on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen (2) yhteydessä suunniteltu uusi, Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmat yhdistävä kulttuurialan ja luovien toimialojen puiteohjelma. Ohjelmalla luodaan myös uusi väline, jonka avulla parannetaan resurssien saatavuutta.

2.

painottaa voimakkaasti, että kulttuurilla on itseisarvo, joka ei ole riippuvainen kulttuuriomaisuuden eikä kulttuuripalvelujen taloudellisista näkökohdista. Ohjelmaa muotoiltaessa on otettava huomioon tämä kaksitahoinen luonne siten, ettei siinä pyritä vain kulttuurin taloudelliseen hyödyntämiseen.

3.

toteaa, että kulttuuri- ja media-alaa yhdistävän ohjelman avulla voidaan helpottaa kulttuurituotteiden levittämistä, luoda yhtenäiset sähköiset markkinat audiovisuaaliteoksille sekä auttaa vapauttamaan kulttuurialan ja luovien toimialojen potentiaalia luoda työpaikkoja.

4.

kannattaa pyrkimyksiä tehdä puiteohjelmasta yksinkertainen ja tarjota sen avulla Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisille helppokäyttöinen väylä, jonka kautta he voivat toimia EU:ssa ja sen ulkopuolella.

5.

yhtyy toteamuksiin nykyisiä ohjelmia koskevista vaikutusarvioinneista. Niissä tuodaan esille etenkin seuraavat neljä yleistä ongelmaa, jotka olisi ratkaistava EU:n tasolla toivottavien vaikutusten aikaansaamiseksi yhdistämällä ohjelmat, luomalla uusi rahoitusväline ja sisällyttämällä ohjelmat yhteen puiteohjelmaan:

6.

pitää tervetulleena, että ohjelmalla, jossa painotetaan erityisesti kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toteutettavia kansainvälisiä toimia sekä tiivistä yhteyttä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämiseen, on tarkoitus täydentää EU:n muiden ohjelmien puitteissa toteutettavia toimia, joista esimerkkeinä mainittakoon rakennerahastoista annettava tuki kulttuurialan ja luovien toimialojen investointeihin, kulttuuriperinnön restaurointi, kulttuuri-infrastruktuurit ja -palvelut, kulttuuriperinnön digitalisoinnin rahoittaminen sekä ulkosuhteisiin ja laajentumiseen liittyvät välineet.

7.

pitää ilahduttavana myös sitä, että ohjelma perustuu lisäksi Media-ohjelman, Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ja Euroopan kulttuuripääkaupunkitoiminnan kaltaisista menestyksellisistä aloitteista saatuihin kokemuksiin.

8.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio ehdottaa kulttuurialalle ja luoville toimialoille myönnettävän tuen lisäämistä tuntuvasti vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kattamana aikajaksona. Tuen kokonaismäärä nousee ehdotuksen mukaan 1,801 miljardiin euroon; lisäys (37 prosenttia) on toisin sanoen tuntuva nykyisiin menoihin nähden.

9.

korostaa, että tuen lisääminen on sopusoinnussa Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden hengen ja painopisteiden kanssa, sillä investoinnit kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin edistävät suoraan strategiassa asetettua älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitetta ja helpottavat kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimivien pk-yritysten rahoituksensaantia.

10.

katsoo kuitenkin, että määritelmiä tulisi tarkentaa erityisesti rahoitusvälineen oikeudellisen kehyksen ja sen käyttöä koskevien kriteerien osalta.

11.

muistuttaa, että suurin osa kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksistä on mikroyrityksiä, pk-yrityksiä ja itsenäisten ammatinharjoittajien yrityksiä, jotka tarvitsevat paikallistason aloitteita ja organisointia. Paikallislähtöinen toimintatapa on myönteinen alueiden kannalta, sillä se piristää paikallista taloutta (luovuus vahvistaa talouden kilpailukykyä) ja auttaa lahjakkaiden toimijoiden ja heidän työpaikkojensa säilyttämisessä. Kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien erityistilanne on sen vuoksi otettava huomioon.

12.

suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään lisäämään kulttuurialan valmiuksia sekä kannustamaan alalla kansainväliseen liikkuvuuteen sekä EU:n sisällä että sen rajojen ulkopuolella, sillä komitea pitää kulttuurista monimuotoisuutta yhtenä kehityksen lähteenä.

13.

toteaa, että talous- ja finanssikriisin aikana kulttuuri voi osaltaan auttaa saavuttamaan sosiaalipoliittiset tavoitteet luovalla tavalla edistämällä innovaatioita, jotka ovat yksi keino aikaansaada tuloksia sosiaalisissa kysymyksissä (3).

14.

katsoo, että kulttuuri ja taiteet sekä kulttuuriin liittyvä media- ja audiovisuaaliala pystyvät muuttamaan käyttäytymistä luomalla uusia sosiaalisia yhteyksiä ja kannustamalla yksilöitä hyödyntämään luovuuttaan, ja samalla ne voivat vaalia demokraattisen yhteiskunnan arvoja.

15.

huomauttaa, että vapaalla ja itsenäisellä kulttuurilla on ensiarvoisen tärkeä merkitys yhteiskunnan kehitykselle. Se vaalii ilmaisunvapautta ja monimuotoisuutta, antaa mahdollisuuden osallistumiseen ja luo foorumeita kriittiseen ja itsenäiseen keskusteluun, mikä on elävän demokratian edellytys.

16.

korostaa, että paikallis- ja alueyhteisöillä on koko Euroopan unionissa paljon vastuuta kulttuuripolitiikkojen täytäntöönpanosta, sillä paikallis- ja aluehallinnon yhtenä tärkeänä tehtävänä on edistää kulttuuria ja vahvistaa sen vaikutusta etenkin kulttuuriperinnön vaalimisessa ja taiteellisen innovoinnin tukijana (4). Paikallis- ja alueviranomaisilla on myös erityisvastuu siitä, että lasten ja nuorten ulottuvilla on aktiivista kulttuurielämää ja että heillä on mahdollisuus osallistua siihen.

17.

palauttaa mieliin korostaneensa jo aiemmin paikallis- ja alueviranomaisten merkitystä: ne ovat lähellä kansalaisia, ja niillä on siksi strategisesti parhaat valmiudet vastata unionin eri kulttuuriryhmien eritystarpeisiin ja -vaatimuksiin sekä saada paikallis- ja alueyhteisöt tehokkaasti liikkeelle edistämään kulttuurienvälistä vuoropuhelua (5).

18.

muistuttaa, että paikallis- ja alueyhteisöt ovat sisällyttäneet kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden onnistuneesti kehittämisstrategioihinsa useilla aloilla, mikä on vahvistanut paikallistalouksia. Paikallis- ja aluetasolla voidaan perustaa nuorten taiteilijoiden verkostoja ja tietopankkeja, edistää nuorten taide- ja kulttuurialan koulutusta, parantaa nuorten taiteilijoiden ammattitaidon kehittymistä, toteuttaa multimediaan liittyviä ja monikulttuurisia kokeiluja, tarjota julkisia tiloja nuorten taiteilijoiden tuotannoille, kannustaa nuorta yleisöä hyödyntämään taide- ja kulttuurialan tarjontaa, tukea nuorten järjestäytymistä taide- ja kulttuurialalla sekä edistää innovointia paikallisten perinteiden ja taipumusten parissa (6).

19.

huomauttaa, ettei audiovisuaaliala ole pelkästään kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta huomattavan tärkeä sektori vaan myös avainala pyrittäessä suojelemaan ja edistämään paikallista ja alueellista kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Näiden erityispiirteidensä ansiosta ala vaikuttaa myös oleellisesti eurooppalaisten sosiaalisten arvojen kehittymiseen ja demokraattisten yhteiskuntien toimintaan, koska audiovisuaalisilla teoksilla voi olla merkittävä rooli eurooppalaisen identiteetin muodostamisessa (7).

20.

korostaa, että digitaaliaikaan siirtyminen tarjoaa Euroopalle uusia mahdollisuuksia luoda kytköksiä eri alueiden välille siten, että alueet vaihtavat audiovisuaalisia teoksia ja tutkivat uusia tapoja luoda yhteyksiä ja vaihtaa sisältöjä. Tämä siirtymä voi tarjota tilaisuuden houkutella uutta yleisöä, hyödyntää vaihtoehtoisia sisältöjä, tarjota uusia palveluita sekä lisätä eri alueiden tuottaman materiaalin tunnettuutta (8).

21.

esittää jälleen neuvostolle ja Euroopan parlamentille, että paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen tehtävä yhteisöjensä kulttuurin edistämisessä ja levittämisessä tuotaisiin yhä painokkaammin esiin (9) ja että paikallis- ja alueviranomaisille osoitettaisiin ohjelmassa nykyistä merkittävämpi rooli.

22.

painottaa tähän liittyen, että on löydettävä asianmukainen tasapaino yhtäältä suuriin kokonaisvaltaisiin hankkeisiin myönnettävien resurssien ja toisaalta paikallis- ja aluetason toimenpiteille ja toimille osoitettavan rahoituksen välillä.

23.

kehottaa painokkaasti neuvostoa ja Euroopan parlamenttia pidättymään finanssialan liiasta painottamisesta asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä ja huolehtimaan pikemminkin siitä, että kulttuurialan toimijat saavat yhä paremmin äänensä kuuluviin päätöksentekoprosessissa.

24.

toteaa, että ehdotuksen käsittämät toimenpiteet vaikuttavat nykymuodossaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisilta. Komitea tähdentää kuitenkin, että paikallis- ja alueviranomaisia tulisi kuulla järjestelmällisesti laadittaessa, toteutettaessa ja hallinnoitaessa toimenpiteitä, joka liittyvät Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoitukseen.

25.

haluaa edesauttaa sitä, että Luova Eurooppa -ohjelma saisi mahdollisimman laajan vastakaiun unionin alueilla, ja tarjoaa yhteistyötään tämän varmistamiseksi. Komitea toivoo myös voivansa osallistua ohjelman seurantaan.

26.

pitää oleellisena, että puiteohjelma jaotellaan kolmeen lohkoon (monialainen lohko, kulttuurilohko ja medialohko) ja että kullekin lohkolle osoitetaan alustavasti määrärahat, mutta kiinnittää huomiota siihen, että ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä tulee varmistaa riittävät joustomahdollisuudet määrärahojen siirtämiseen lohkojen välillä tarpeiden ja saatujen kokemusten perusteella.

27.

huomauttaa, että on huolehdittava siitä, etteivät taide- ja kulttuuriperintöala jää liian vähälle huomiolle uudessa rakenteessa.

28.

on tyytyväinen komission ehdottamaan strategiseen ja osallistavaan lähestymistapaan, jonka avulla on tarkoitus edistää kulttuurialan ja luovien toimialojen kehitystä.

29.

korostaa, että tuloksellisuuden takaamiseksi yhdennetyt kehittämisstrategiat on määriteltävä asianmukaisella alueellisella tai paikallisella tasolla yhteistyössä julkisen politiikan eri alojen (esim. talouden kehittäminen, työllisyys, koulutus ja kulttuuri) vastuuviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien – yritys-, työntekijä- ja kansalaisjärjestöjen – kanssa.

30.

toteaa, että olisi analysoitava, mitä aloja ja aihepiirejä voidaan lukea alueiden ja paikallisyhteisöjen vahvuuksiin ja tulisi näin ollen edistää. Kullakin alueella on nimittäin mahdollisuuksia, jotka on syytä kartoittaa: suurilla kaupungeilla ja vaurailla alueilla on paremmat mahdollisuudet ja välineet kehittyä monitasoisiksi ja vetovoimaisiksi luovuuden keskuksiksi, kun taas suppeammille ja epäsuotuisammassa asemassa oleville alueille – etenkin unionin laitamilla sijaitseville tai harvaan asutuille alueille – tulee antaa mahdollisuus tehdä kulttuurinen arvonsa tunnetuksi muualla maailmassa.

31.

on aiemminkin korostanut aitoa tarvetta saada luotettavampaa tietoa Euroopan kulttuurialan kokonaistilanteesta (10) ja pitää näin ollen myönteisenä kyseisiin markkinoihin liittyviä toimenpiteitä, joiden avulla edistetään tietojen keräämistä, selvityksiä, ennakointivalmiuksia ja työllisyyttä palvelevia välineitä, arviointeja, poliittisia analyyseja ja tilastotutkimuksia. On kuitenkin jatkettava kerättyjen tietojen ja analyysien jakamista kansallisten ja eurooppalaisten tilastolaitosten kanssa, jotta vältetään päällekkäisyydet lähteissä, kustannuksissa ja tietojenkäsittelyssä.

32.

korostaa, että monitieteinen toimintaympäristö takaa parhaat toimintaedellytykset kulttuurialalle ja luoville toimialoille, ja suosittaa näin ollen edistämään taiteiden, filosofian, tieteiden, tutkimuksen, innovoinnin ja yritysten lähentymistä.

33.

pitää olennaisen tärkeänä solmia aitoja ”luovia kumppanuuksia” kulttuurialan ja luovien toimialojen sekä muiden tahojen – kuten koulutuksen, teollisuuden, tutkimuksen ja julkishallinnon – välillä. Komitea kehottaa painokkaasti laatimaan tehokkaita mekanismeja luovan osaamisen, esimerkiksi muotoiluosaamisen, välittämiseksi muille aloille.

34.

suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään lisäämään kulttuurialan valmiuksia sekä kannustamaan alalla kansainväliseen liikkuvuuteen sekä EU:n sisällä että sen rajojen ulkopuolella.

35.

on tyytyväinen siihen, että kulttuuriohjelmalohkossa kiinnitetään paljon huomiota valmiuksien vahvistamiseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen – myös kansainvälisiin kiertueisiin – sekä jäsentävältä vaikutukseltaan laajojen uusien eurooppalaisten foorumien perustamiseen, kustantamoille kaunokirjallisuuden kääntämisen edistämiseksi suunnattujen tukitoimenpiteiden vahvistamiseen ja tunnetuksi tekemiseen kohdistuvien tukitoimenpiteiden toteuttamiseen.

36.

korostaa, että kriisinjälkeisessä taloudessa kulttuuri voi osaltaan auttaa saavuttamaan sosiaalipoliittiset tavoitteet luovalla tavalla edistämällä innovaatioita, jotka ovat yksi keino aikaansaada tuloksia sosiaalisissa kysymyksissä.

37.

pitää kulttuurialan kansainvälisen liikkuvuudelle kaavailtua tukea ilahduttavana ja korostaa erityisesti, että on erittäin tärkeää tukea lähialoja, joiden avulla yleisö voi päästä kosketuksiin kulttuurin kanssa, vaikka alueiden maantieteellinen sijainti on joskus epäsuotuisa ja kielten moninaisuus voi aiheuttaa ongelmia.

38.

korostaa, että kulttuuri-investoinneilla on kannustettava yhtäläisesti sekä yksilöllistä ja kollektiivista taidetuotantoa että kulttuurialalle ja luoville toimialoille oleellisen tärkeitä seikkoja, kuten uudenlaisia liiketoimintamalleja, luovuutta ja innovointia, digitalisointia, varmennusjärjestelmiä ja inhimillisen pääoman kehittämistä sekä luovia kumppanuuksia muiden alojen kanssa.

39.

tähdentää sen merkitystä, että toteutetaan yhteisiä aloitteita yksityisten ja julkisrahoitteisten taidekokeilujen tukemiseksi. Tällaisista kokeiluista voi olla molemminpuolista hyötyä kulttuurin vahvistamiseksi ja yritysten kannattavuuden parantamiseksi.

40.

toteaa, että paikallis- ja alueyhteisöt voivat tiedottaa nykyistä tehokkaammin paikallisille yrityksille siitä, miten ne voivat edistää paikallista ja alueellista kulttuuritoimintaa.

41.

huomauttaa, että yksityisillä toimijoilla on usein merkittävä rooli kulttuurin edistämisessä osana yritysten yhteiskuntavastuuta lahjoitusten tai muun tuen muodossa, mutta paikallis- ja alueyhteisöt voivat osaltaan edistää tällaisen avun yhä paremmalle hyödyntämiselle suotuisan toimintaympäristön luomista.

42.

toteaa, että kulttuurialan toimien suunnittelun kannalta on tärkeää, että lähestymistapa on johdonmukainen keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Komitea mainitsee osoituksena tästä Euroopan kulttuuripääkaupunki –aloitteen (11). Siinä edistetään pitkäjänteisen kehittämisstrategian avulla kestävämpiä tapoja kehittää kulttuuria, vahvistetaan tapahtuman vaikutusta ja oheisvaikutuksia sekä tuodaan esille Euroopan kulttuurin rikkaus, monimuotoisuus ja yhteiset nimittäjät.

43.

huomauttaa, että kunnilla ja alueilla voi olla ensiarvoisen tärkeä rooli paikallisten ja alueellisten audiovisuaaliteosten edistämisessä; ne voivat tukea voimakkaasti audiovisuaalista tuotantoa ja osallistua aktiivisesti kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurien vuoropuhelun edistämiseen (12).

44.

pitää tärkeänä laajan kansainvälisen yhteistyöohjelman laatimista audiovisuaalialalle. Sen avulla pyritään vahvistamaan sekä kulttuurisia että kaupallisia suhteita Euroopan ja muun maailman elokuvateollisuuden välillä.

45.

on samaa mieltä siitä, että audiovisuaalialan maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutoksen aiheuttamiin haasteisiin on vastattava. Muutokset johtuvat tekniikan kehityksestä sekä eurooppalaisten audiovisuaaliteosten ulkomaisille markkinoille levittämiseen liittyvistä rakenteellisista puutteista, joiden vuoksi alan eurooppalaiset toimijat eivät voi hyödyntää maailmanlaajuisia kehitysmahdollisuuksia ja jotka uhkaavat myös niiden kilpailukykyä.

46.

kiinnittää huomiota siihen, että medialukutaidon edistäminen, johon kytkeytyy koulujen ja muiden tahojen mediakasvatusmenetelmien mukauttaminen, on erityisen tärkeää sen varmistamiseksi, että ohjelma voidaan hyödyntää kokonaan sosiaaliselta kannalta. Myös sosiaalisen ja ammatillisen integroitumisen kannalta ensiarvoisen tärkeiden uusien viestintätekniikoiden opetusta tulee edistää (13).

47.

muistuttaa elokuvan roolista eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa ja alueiden integroimisessa (14).

48.

korostaa, että ohjelman ansiosta hyvin voiva kulttuuriala kykenee solmimaan luovia kumppanuuksia muiden alojen kanssa (tieto- ja viestintätekniikka, tutkimus, matkailu, työmarkkinaosapuolet jne.) ja vahvistamaan siten kulttuuriin ja luovuuteen tehtyjen investointien taloudellis-yhteiskunnallisia vaikutuksia (15). Tämä pätee erityisesti kasvun ja työllisyyden edistämiseen sekä alueiden ja kuntien ja niiden vetovoiman kehittämiseen.

49.

painottaa, että tulee toteuttaa lisää toimia eurooppalaisen luovan sisällön koko potentiaalin saamiseksi liikkeelle (16). Tavoitteena on vahvistaa innovatiivisten ja laadukkaiden teosten tuotantoa Euroopassa ja parantaa tällaisten teosten saavutettavuutta ja liikkuvuutta sekä edistää Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta ja lisätä Euroopan media-alan kilpailukykyä.

50.

vahvistaa, että paikallis- ja alueyhteisöjen tulee ottaa keskeinen vastuu kulttuurisen ja kielellisen perintönsä hallinnasta edistämällä uusia liiketoimintamalleja luovilla toimialoilla ja paikallisissa tiedotusvälineissä sekä kannustamalla media-alan elinten ja organisaatioiden (yhteis)rahoittamia luovia hankkeita (17).

51.

toteaa, että vaikka Luova Eurooppa ei olekaan sosiaalipoliittinen ohjelma, uusia palveluita ja digitaalisia tiedotusvälineitä koskevaa politiikkaa ja luovaa sisältöä ei tule suunnitella ainoastaan taloudellisten kriteerien pohjalta, vaan niissä on otettava huomioon myös kulttuuriset ja yhteiskunnalliset kriteerit (18). Luovan sisällön on näin ollen edistettävä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta varsinkin tiettyjen syrjäytymisvaarassa tai muulla tavoin sosiaalisesti heikossa asemassa olevien ryhmien keskuudessa.

52.

korostaa, että on tärkeää huolehtia siitä, että ohjelman ja älykästä erikoistumista koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden synergiaedut tulevat hyödynnetyiksi.

53.

toteaa, että tuloksia arvioitaessa tulee pitää mielessä, että niihin vaikuttaa muiden kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevien Euroopan ja kansallisen tason toimien aikaansaama täydentävyys ja että kaikki indikaattorien vaihtelut eivät välttämättä johdu Luova Eurooppa -ohjelmasta.

54.

kannattaa määrällisesti ilmaistavissa olevien indikaattorien laatimista kulttuurialan ja luovien alojen teoksia koskeville yleis- ja erityistavoitteille. Indikaattorit koskevat työpaikkoja, saavutettavuutta, kumppanuuksia, koulutusmahdollisuuksia, liikkumista maasta toiseen, toimijoiden liikkuvuutta, elokuvien katsojamääriä ja eurooppalaisten audiovisuaaliteosten prosenttiosuutta. Komiteaa askarruttaa kuitenkin indikaattorien alueellinen ulottuvuus. Se pitää valitettavana, että ohjelmaan sisältyvät indikaattorit kytkeytyvät suhteettoman voimakkaasti talouskasvuun, voittoon ja kilpailuun, mikä ei ole aivan mielekästä ei-kaupallisten kulttuuritoimijoiden arvioimiseksi tai seuraamiseksi.

55.

panee tyytyväisenä merkille, että siltä osin kuin on kyse tavoitteesta parantaa Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen taloudellisia valmiuksia huomioon otetaan myönnettyjen lainojen määrän lisäksi myös kulttuurialalle ja luoville toimialoille rahoitusta myöntävien rahoituslaitosten määrä ja maantieteellinen jakautuminen.

56.

pyytää, että neuvosto ja Euroopan parlamentti velvoittavat säännöllisen seurannan lisäksi komission kuulemaan alueiden komiteaa arviointikertomuksesta, joka sen on esitettävä vuoden 2017 loppuun mennessä, jotta voidaan arvioida ohjelman tehokkuutta tavoitteiden saavuttamisessa, sen kannattavuutta ja siitä saatavaa eurooppalaista lisäarvoa.