25.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/31

1.1

ETSK on aina tukenut Euroopan laajuisia liikenneverkkoja ja toistaa jälleen tukensa. Komitea kuitenkin huomauttaa, että laajentuneella EU:lla on yhä suurempia liikenneinfrastruktuuritarpeita ja että on syytä pohtia nykyisten politiikkojen ja niiden täytäntöönpanovälineiden mukauttamista tuleviin haasteisiin.

1.2

Komitea katsoo, että perimmäisenä tavoitteena on muotoilla liikennepolitiikka, jossa rajallisin määrärahoin yhdistetään talouskasvun tavoitteet liikenteen kasvattamisen (komission mukaan liikenteen kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2020 on noin 20 prosenttia) sekä yhteenkuuluvuuden, työpaikkojen luomisen ja kestävän kehityksen muodossa ja joka näin ollen täytäntöön pantuna varmistaa sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden.

1.3

Käytännössä komitean on kuitenkin ikävä kyllä todettava, että vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen työohjelman välitarkastelun aikaan toteutetun vuoden 2007 ehdotuspyynnön yhteydessä valituista 92 hankkeesta, jotka vastasivat noin kahta kolmasosaa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kokonaisbudjetista (5,3 miljardia euroa 8,0 miljardista eurosta) vain harvat sijoittuvat uusiin jäsenvaltioihin.

1.4

Komitea korostaa, että mikäli EU:n tavoitteena on luoda Eurooppaan aidot yhdennetyt liikenteen sisämarkkinat ja jatkaa koheesiopolitiikan toteuttamista, on verkkojen valintaa muutettava radikaalisti. Jäsenvaltioiden tulisi ehdottaa Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liitettäviä verkkoja komission asettamien selkeiden kriteerien perusteella.

1.5

Komitea toteaa liikennealan olevan tällä hetkellä riippuvainen fossiilisista polttoaineista ja suosittelee näin ollen, että Euroopan tulevalle liikennepolitiikalle asetettaisiin seuraavat neljä tavoitetta:

1.6

Tähän liittyen komitea neuvoo valitsemaan ympäristöystävällisimpiä ja parhaiten uusiutuvia polttoaineita, jotka alentavat hiilidioksidipäästöjä, ja hyödyntämään komodaalisuutta. Komitea myös ehdottaa, että ulkoiset kustannukset sisällytettäisiin hintoihin kaikkien liikennemuotojen yhteydessä. ETSK on huolissaan Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrärahojen rajallisuudesta, mikä saattaa johtaa siihen, että jäsenvaltiot eivät saa riittäviä kannusteita osallistuakseen näihin hankkeisiin. Näin ollen ETSK viittaa aiempiin lausuntoihinsa (1), joissa se toteaa, että olisi syytä tarkastella uusia julkisia tulonlähteitä.

1.7

Lisäksi ETSK suosittelee hyödyntämään harkiten ja valikoiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksessa ottaen huomioon jäsenvaltioiden eritasoiset kokemukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hyödyntämisessä ja tunnustaen tarve hyödyntää EU:n rahoitusvälineitä (esim. rakenne- ja koheesiorahastot, Euroopan laajuiset verkot, Euroopan investointipankki) osana johdonmukaista rahoitusstrategiaa, jossa saatetaan yhteen EU:n ja jäsenvaltioiden julkista ja yksityistä rahoitusta. Viranomaisilla tulisi olla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin osallistumisessa valinnanvapaus, minkä takaamiseksi ETSK viittaa lausuntoonsa (2), jossa todetaan että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien määritelmää julkista velkaa koskevissa Eurostatin menettelyissä on tarkistettava.

1.8

Komitea suosittelee tarkastelemaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien suuntaviivojen tarkistamisen yhteydessä myös liikenteen pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä liikenneinfrastruktuurin tasapainoisen kehittämisen edistämiseksi kaikkialla unionin alueella ja erityisesti jotta unionin itäosissa voitaisiin saavuttaa sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus. ETSK suhtautuu näin ollen myönteisesti komission valkoiseen kirjaan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”, jossa kiinnitetään tähän nimenomaiseen asiaan paljon huomiota ja tehdään päätelmiä konkreettisista toimista, joihin tulevina vuosina tulee ryhtyä.

1.9

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää niin sanottuun naapuruuspolitiikkaan eli EU:n yhteyksiin pohjoiseen, itään ja etelään, ja ensisijaisesti tulisi keskittyä itse verkostoon yksittäisten infrastruktuurihankkeiden sijasta.

1.10

Komitea ehdottaa, että Euroopan unioni ja kukin jäsenvaltio solmisivat uudelleenmääritellyn TEN-T-verkon perusteella ohjelmasopimuksen, jossa sovitaan niitä koskevista rahoitukseen ja toteuttamisaikatauluun liittyvistä vastavuoroisista sitoumuksista. Komitea katsoo, että kansalaisyhteiskunnan tulisi osallistua tällaisten ohjelmasopimusten valmisteluun, jotta sovittuja hankkeita voidaan jatkossa toteuttaa tehokkaammin.

1.11

Komitea katsoo, että EU:n liikennepolitiikan kestävää kehitystä voidaan tukea merkittävästi hyödyntämällä työmarkkinaosapuolten tai sidosryhmien vuoropuhelurakenteiden toimintaa rakenteilla olevissa tai jo toimivissa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen liikennekäytävissä. ETSK kehottaa ottamaan tällaiset rakenteet uudelleen aktiiviseen käyttöön.

1.12

Komitea suosittaa selventämään, mitä käsitteellä ’kestävyys’ tarkoitetaan. Komitean näkemyksen mukaan se kattaa – keskeisen talouskasvupanoksen ohella – sekä ympäristötavoitteita, kuten ilmastonsuojelu, melu- ja ilmansaasteet, luonnonvarojen säästäminen, että liikenteeseen liittyviä työ- ja sosiaalipoliittisia kysymyksiä, kuten työntekijöiden oikeudet, työolot, kohtuuhintainen julkinen liikenne kaikille kansalaisille ikääntyneet ja vammaiset mukaan luettuina, näiden oikeus liikkuvuuteen ja yhtäläiset perusrakenteiden käyttö- ja tiedonsaantioikeudet huomioon ottaen. Lisäksi tulisi ottaa huomioon naapuruuspolitiikka suhteessa liikenneinfrastruktuurien kehittämiseen.

1.13

Komitea pitää innovointiin, kannusteisiin ja infrastruktuureihin perustuvaa strategiaa kaikkein tehokkaimpana tapana saada aikaan kestävää kehitystä.

1.14

EU:n liikennepolitiikan ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kestävän kehityksen puitteissa komitea suosittelee analysoimaan mahdollisuuksia poistaa liikennemuotoja haittaavat perusteettomat esteet, jotta valmiuksia voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. On kannustettava liikkuvuussuunnittelun parantamiseen, jotta voidaan edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaista käyttäytymistä. Haasteeksi muodostuu liikkuvuuteen ja talouden valtavaan kuljetusintensiteettiin vaikuttaminen.

1.15

Komitea antaa täyden tukensa komission valkoisessa kirjassaan esittämälle lähestymistavalle Euroopan tason koordinoinnin lisäämisen osalta. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen erittäin rajallisin määrärahoin edellyttää paljon nykyistä yhdennetympää eurooppalaista infrastruktuuripolitiikkaa, jota koordinoidaan asianmukaisesti strategisesta suunnittelusta yksittäisten hankkeiden lopulliseen täytäntöönpanoon asti. Nyt on aika saada aikaan tuloksia.

2.1

ETSK:ta on tulevaan, vuoden 2011 jälkipuolelle sijoittuvaan Puolan EU-puheenjohtajakauteen liittyen pyydetty laatimaan valmisteleva lausunto mm. aiheesta ”Unionin liikennepolitiikan kestävä kehitys ja Euroopan laajuinen liikenneverkko”.

2.2

ETSK pitää aihetta varsin tärkeänä ja suhtautui näin ollen erittäin ymmärtäväisesti tulevan puheenjohtajavaltion Puolan lausuntopyyntöön. Perusoikeuksiin kuuluva liikkuvuus on taattava ja samalla on pidettävä mielessä, että liikenneala tuottaa 10 prosenttia EU:n vauraudesta bkt:lla mitattuna ja tarjoaa yli 10 miljoonaa työpaikkaa. Lisäksi on muistettava, että liikkuvuuden jatkuva kasvu asettaa liikennejärjestelmille vakavia rajoitteita, jotka aiheuttavat ruuhkia, onnettomuuksia ja saasteita.

2.3

Euroopan komissio on laatinut uuden liikennettä koskevan valkoisen kirjan, jossa esitellään komission suunnitelmat seuraavalle vuosikymmenelle. Tavoitteena on toteuttaa vuoteen 2020 mennessä erilainen liikennejärjestelmä, johon sisältyy yhtenäinen Euroopan liikennealue, avoimet markkinat, ympäristöystävällisempi infrastruktuuri ja vähähiiliset teknologiat.

2.4

Euroopan laajuiset liikenneverkot ovat tärkeä osa uutta liikennejärjestelmää. Tästä syystä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien suuntaviivojen tarkistamiseen on kiinnitettävä niin paljon huomiota.

2.5

Komissio ehdottaa, että osana suuntaviivojen tarkistamista kehitettäisiin yhdenmukaisen ja kattavan perusliikenneverkon oheen niin sanottu ydinverkko, joka kattaisi solmukohdat ja strategiset yhteydet.

2.6

Komission mukaan tämä Euroopan yhdennetyn liikennejärjestelmän selkäranka auttaisi puuttumaan Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnittelua jatkuvasti haittaaviin ohjelmiin. Näiden ongelmien ratkaisemisella on kiire, sillä jäsenvaltioiden välinen liikenne kasvaa, ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

2.7

EU:n haasteena on muotoilla politiikka, jota täytäntöön pantaessa voidaan yhdistää talouskasvun tavoitteet liikenteen kasvattamisen, yhteenkuuluvuuden, työpaikkojen luomisen ja kestävän kehityksen muodossa.

2.8

Haasteeseen vastaamisen kannalta on hyödyllistä tarkastella, miksi aikaisemmin valittujen hankkeiden menestys ei ole ollut odotusten mukaista.

2.9

Komitea ottaa huomioon Euroopan laajuisten liikenneverkkojen keskeisen roolin tehokkaan liikennepolitiikan ja yhdenmukaisen infrastruktuuriverkoston luomisessa Euroopan unioniin ja yhtyy yleisesti ottaen komission näkemykseen seuraavassa lueteltujen perusteiden merkityksestä:

2.10

Jotta voidaan hyötyä toimivista, yhteensopivista ja eri liikennemuotoja yhdistävistä Euroopan laajuisista liikenneverkoista, tulee ottaa huomioon aikaisemmat puutteet sekä kiinnittää huomiota seuraaviin ilmeisiin seikkoihin: Kaikkiin jäsenvaltioihin tulee luoda korkealaatuinen verkko kiinnittäen erityistä huomiota rajatylittäviin osuuksiin, liikenteen pullonkauloihin ja solmukohtiin. Eri liikennemuotoja yhdistäviä toimia tulee helpottaa ottamalla kaikki liikennemuodot huomioon ja varmistamalla sujuva toiminta siten, että yhdenmukaistetaan toimintasäännöt, joiden tulisi varmistaa korkea turvallisuus- ja laatutaso.

2.11

Tällainen lähestymistapa mahdollistaisi myös laajempien liikennepolitiikan tavoitteiden käsittelyn ja tukisi Euroopan pyrkimyksiä resurssitehokkuuden ja ilmastoon liittyvien haasteiden alalla.

3.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on laatimassa uutta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen politiikkaa, joka tarjoaisi mahdollisuuden saavuttaa sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden kaikkien EU:n alueiden välille, syrjäiset alueet mukaan luettuna. Tämä on mahdollista toteuttaa ainoastaan alueet toisiinsa yhdistävän tehokkaan liikenneinfrastruktuurin avulla.

3.2

Tätä taustaa vasten komitea on vakuuttunut siitä, että Euroopan laajuisten verkkojen – jotka muodostavat infrastruktuuriperustan tavaravirroille ja ihmisten vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla – kehittäminen ja asteittainen loppuun saattaminen säilyy jatkossakin EU:n keskeisenä poliittisena tavoitteena, jotta voidaan yhdistää unionin läntiset ja itäiset osat ja luoda siten yhtenäinen Euroopan liikennealue.

3.3

Viimeisin Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan ohjelman toteuttamiseen liittyvä virallinen asiakirja on lokakuussa 2010 julkaistu Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan monivuotisen ohjelman 2007–2013 hankkeiden väliarviointi. Siinä arvioidaan 92:ta hanketta, jotka vastaavat noin kahta kolmasosaa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kokonaisbudjetista (5,3 miljardia euroa 8,0 miljardista eurosta). Komitea pahoittelee sitä, että ainoastaan pieni osa hankkeista sijoittuu unionin itäosiin.

3.4

Yksi tähän vaikuttavista seikoista on se, että uusilla jäsenvaltioilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja. Toinen syy ovat erilaiset ehdot koheesio- ja sosiaalirahastojen käytössä verrattuna Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoitukseen. Komitea suosittelee analysoimaan infrastruktuurin kehittämisen viivettä uusissa jäsenvaltioissa sekä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksen hakemisen ja käytön heikkoa tasoa uusissa jäsenvaltioissa.

3.5

Komitea korostaa, että mikäli EU:n tavoitteena on luoda Eurooppaan aidot yhdennetyt liikenteen sisämarkkinat, on Euroopan laajuisten liikenneverkkohankkeiden rahoitusrakennetta ja valintaa muutettava radikaalisti. Haasteena on vaikuttaa liikkuvuuteen ja kuljetusintensiteettiin EU:n talouksissa.

3.6

Komitea on tietoinen siitä, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittäminen on Eurooppa 2020 -strategian puitteissa ohjattava sellaisen resurssitehokkaan liikennejärjestelmän laatimiseen, joka perustuu innovaatioon ja jolla vastataan ilmastonmuutokseen, sosiaaliseen kestävyyteen ja ympäristöön liittyviin haasteisiin.

3.7

Tähän liittyen komitea huomauttaa laatineensa aiheesta viime vuosina useita lausuntoja, joista mainittakoon seuraavat: ”Euroopan laajuinen liikenneverkko: katsaus politiikkaan” (3), ”Kestävä tulevaisuus liikenteelle – Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoden 2010 jälkeen” (4), ”Ympäristöystävällisempi meri- ja sisävesiliikenne” (5), ”Maantieliikenne vuonna 2020” (6), ”Kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalainen rautatieverkko” (7), ”Rajatylittävän lainvalvonnan helpottaminen liikenneturvallisuuden alalla” (8), ”Ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin” (9), ”Sisävesiliikenteen toimintaohjelma – NAIADES” (10) ja ”Euroopan unionin liikennepolitiikka / Lissabonin strategia ja kestävä kehitys” (11).

3.8

Aiheesta ”Euroopan laajuinen liikenneverkko: katsaus politiikkaan” antamassaan lausunnossa komitea toteaa seuraavaa: ”Tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen sekä infrastruktuurin aukkokohdat ja organisatoriset puutteet huomioon ottaen komitea kannattaa komission esitystä ottaa tavaraliikenteessä käyttöön yhtenäisinä ratkaisuina yhdistettyjä (komodaalisia) kuljetuksia, jotta käyttäjät voivat hyötyä synergiaeduista.”

3.9

Aiheesta ”Euroopan unionin liikennepolitiikka / Lissabonin strategia ja kestävä kehitys” antamassaan lausunnossa ETSK katsoo, että koska liikenneala on riippuvainen fossiilisista polttoaineista, jotka ovat rajallisia, Euroopan tulevalla liikennepolitiikalla tulee olla seuraavat neljä päätavoitetta samalla kun Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä kuitenkin säilytetään liikennealan kilpailukyky:

3.10

On selvää, että Eurooppa on vaikean valinnan edessä. Toisaalta se haluaa luoda kaikille 27 jäsenvaltiolle yhdennetyt liikenteen sisämarkkinat, mikä edellyttää valtavia investointeja infrastruktuuriin, koska infrastruktuuri on yhteisvastuun perusta. Toisaalta rajoituksia asettavat budjettialijäämät sekä kasvihuonekaasujen ja muiden saastuttavien aineiden päästöjen hillitsemistä koskevat tavoitteet.

3.11

ETSK on edellä mainituissa lausunnoissaan tehnyt jo ratkaisuehdotuksia ongelmaan, jolla on suoria ja huomattavia kustannusvaikutuksia: Olisi valittava ympäristöystävällisimpiä ja parhaiten uusiutuvia polttoaineita, jotka alentavat hiilidioksidipäästöjä huomattavasti, ja hyödynnettävä komodaalisuutta. Lisäksi ulkoiset kustannukset olisi sisällytettävä hintoihin kaikkien liikennemuotojen yhteydessä. Samoin olisi ryhdyttävä käyttämään muita rahoitusvälineitä, kuten harkittua ja valikoitua julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hyödyntämistä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksessa ottaen huomioon jäsenvaltioiden eritasoiset kokemukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja tunnustaen tarve hyödyntää EU:n rahoitusvälineitä (esim. rakenne- ja koheesiorahastot, Euroopan laajuiset verkot, Euroopan investointipankki) osana johdonmukaista rahoitusstrategiaa, jossa saatetaan yhteen EU:n ja jäsenvaltioiden julkista ja yksityistä rahoitusta. Viranomaisilla tulisi olla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin osallistumisessa valinnanvapaus. ETSK viittaakin lausuntoonsa (12), jossa todetaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien määritelmää julkista velkaa koskevissa Eurostatin menettelyissä on tarkistettava.

3.12

ETSK on huolissaan Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrärahojen rajallisuudesta, mikä saattaa johtaa siihen, että jäsenvaltiot eivät saa riittäviä kannusteita osallistuakseen näihin hankkeisiin. Näin ollen ETSK viittaa aiempiin lausuntoihinsa (13) ja toteaa, että olisi syytä tarkastella uusia julkisia tulonlähteitä.

3.13

Liikenne muodostaa huomattavan osan EU:n hiilidioksidipäästöistä (24 %), minkä vuoksi komitea huomauttaa, että liikenteen kaupunkiulottuvuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Yli 70 prosenttia EU:n väestöstä asuu kaupungeissa, ja niiden osuus liikenteen hiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä neljännes, mutta kasvaa jatkuvasti. Liikenteen kestävyyden lisäämiseksi on selvää, että kaupunkien on kannettava vastuunsa, ja tätä on tuettava alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Pitkän matkan kuljetukset sen sijaan toteutetaan EU:ssa mitä suurimmassa määrin pitkin tärkeitä, eri liikennemuotoja yhdistäviä käytäviä. Näiden liikennekäytävien tehon ja kestävyysperiaatteiden mukaisuuden lisääminen tulee näin ollen ottaa keskeiseksi painopisteeksi. On kannustettava liikkuvuussuunnittelun parantamiseen, jotta voidaan edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaista käyttäytymistä.

3.14

Nykyisen verkon puutteiden korjaaminen ja liikenteen pullonkaulojen purkaminen edellyttää uutta infrastruktuuria, vaikka EU:lla onkin rahoitusvaikeuksia ja uuden infrastruktuurin hyväksyntä paikallistasolla on usein heikkoa ja vaikka tällaisilla investoinneilla on ympäristövaikutuksia. Erityisesti uusissa jäsenvaltioissa on vielä paljon puutteita ja liikenteen pullonkauloja.

3.15

Komitea on vakuuttunut siitä, että tämän lisäksi ja eri liikennemuotojen yhdistämisen parantamiseksi toimia ja rahoitusta tulisi yleisesti ottaen suunnata liikennejärjestelmän solmukohtiin, kuten uudelleenlastauspisteisiin, joista muodostuu yhä useammin pullonkauloja ja jotka näin ollen ansaitsevat erityishuomiota, sekä näiden välisiin käytäviin. Teknologiasta ja älykkäistä liikennejärjestelmistä voi olla tässä huomattavasti apua erityisesti kaupungeissa. Yhtenä haasteena onkin hyödyntää niitä ja ottaa ne käyttöön kaikkien eri liikennemuotojen yhteydessä.

3.16

Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien suuntaviivojen tarkistamisen yhteydessä on puututtava myös liikenteen pullonkauloihin ja puuttuviin yhteyksiin tasapainoisen ja kestävän liikenneinfrastruktuurin kehittämiseksi kaikkialle unioniin. Erityisesti unionin itäosassa, jossa on puutetta korkealuokkaisista raide- ja maantieyhteyksistä, tarvitaan eri liikennemuotoja yhdistäviä ratkaisuja liikenteen pullonkaulojen purkamiseksi nykyisissä yhteys- ja solmukohdissa.

3.17

Vaikka komitea kannattaakin komission ajatusta tärkeimpiä rajatylittäviä käytäviä koskevasta ydinverkkostrategiasta, se kuitenkin kehottaa antamaan jatkossakin samoin ehdoin kuin nykyisissä rahoitusnäkymissä EU-rahoitusta kattavan verkon kehittämiseksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka voivat saada tukea koheesiorahastosta.

3.18

Tämä sopii yhteen sen ajatuksen kanssa, että sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden saavuttaminen edellyttää kaikkien Euroopan laajuisesta liikenneverkosta puuttuvien osien rakentamista sekä huonossa kunnossa olevien nykyisten ja tulevien osuuksien parantamista kestävällä tavalla.

3.19

Turvallisuuden osalta komitea haluaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että infrastruktuurin, myös tunnelien, suunnittelua on parannettava.

3.20

ETSK katsoo, että Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvia hankkeita toteutettaessa on avoimuutta korostettava enemmän, ei ainoastaan konsultaatio- ja valintavaiheissa vaan myös töiden suoritusvaiheessa. ETSK myöntää, että jäsenvaltioilla on näistä asioista päävastuu, mutta se kehottaa komissiota olemaan avomielisempi kansallisten puhekumppaniensa kanssa sekä asettamaan tiukemmat läpinäkyvyysnormit hankkeiden toteutuksen suhteen siten, että suuri yleisö saa säännöllisesti enemmän tietoa kulloistenkin hankkeiden konkreettisesta ja taloudellisesta tilanteesta.

4.1

Komitea katsoo, että EU:n liikennepolitiikan kestävää kehitystä voidaan tukea merkittävästi hyödyntämällä työmarkkinaosapuolten tai sidosryhmien vuoropuhelurakenteiden toimintaa työn alla olevissa tai jo toimivissa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen liikennekäytävissä. ETSK kehottaa ottamaan tällaiset rakenteet uudelleen aktiiviseen käyttöön.

4.2

Komitea suosittelee, että uuden Euroopan laajuisen liikenneverkon puitteissa otetaan erityisesti huomioon ns. naapuruuspolitiikka eli EU:n yhteydet pohjoiseen, itään ja etelään. Komission ja jäsenvaltioiden tulee kuitenkin keskittyä ensisijaisesti itse verkkoon eikä yksittäisiin infrastruktuurihankkeisiin. Näin edistetään myös jäsenvaltioiden yhteisvastuuta.

4.3

Komitea yhtyy aiheesta ”Euroopan laajuinen liikenneverkko: katsaus politiikkaan” antamassaan lausunnossa (14) komission vihreässä kirjassaan Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tulevasta suunnittelusta esittämään ajatukseen, jonka mukaan kutakin liikennemuotoa käytetään eri liikennemuotoja yhdistävissä (komodaalisissa) kuljetusketjuissa sen tarjoamien suhteellisten etujen mukaisesti, jolloin sillä on tärkeä tehtävä yhteisön asettamien ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Kokonaistavoitteena tulee edelleen olla ympäristöä eniten säästävään liikenneketjuun siirtyminen.

4.4

Komitea palauttaa tähän liittyen mieliin käsitteen ”vihreät liikennekäytävät”, jonka komissio esitti vuonna 2007 tavaraliikenteen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa. Tavoitteena on luoda rahtiliikenteen runsaasti käyttämien kansainvälisten liikennekäytävien varsilla sijaitsevien demonstraatiopisteiden avulla kestävyysperiaatteiden mukaisia, eri liikennemuotoja yhdistäviä logistisia ratkaisuja, jotka todistetusti vähentävät ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja ovat erittäin turvallisia, korkealaatuisia ja tehokkaita. Komitea haluaa nivoa tämän käsitteen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen korkealuokkaisiin eri liikennemuotoja yhdistäviin ydinverkkokäytäviin, jotka voisivat sopia hyvin tällaiseen kehittämiseen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa.

4.5

Komissio on todennut, että nykyistä järjestelmää olisi muutettava radikaalisti. Uudet jäsenvaltiot eivät hyödy EU-rahoituksesta ”vanhojen” jäsenvaltioiden tapaan. Tasapuolisten toimintamahdollisuuksien luominen edellyttää uusien rahoitustapojen kehittämistä.

4.6

Komitea suhtautuu epäillen siihen, ovatko komission argumentit hankevalintojen perustelemiseksi päteviä. Komission mukaan hankkeet auttavat valmistelemaan tulevia liikennealan painopisteitä eli liikenteen ympäristöystävällisyyden parantamista, Euroopan itä- ja länsiosien yhdistämistä ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tukemista. Kysymyksiä voidaan esittää ainakin idän ja lännen yhteyksien parantamisesta, ja komitea haluaa huomioida myös muut rahoitusmahdollisuudet kuin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.

4.7

Komission ajatuksen siitä, että nimitetään eurooppalaisia koordinaattoreita tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä samalla kun keskitytään kaikkein tärkeimpien infrastruktuurihankkeiden pitkäkestoiseen tukemiseen ja perustetaan toimeenpanovirasto, olisi pitänyt edistää avoimuutta ja vaikuttaa myönteisesti Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämiseen. Mutta sekä eurooppalaisten koordinaattoreiden analyysi että monivuotisen ohjelman arviointi vahvistavat, että edistys on ollut toistaiseksi sirpaleista jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin puutteen vuoksi.

4.8

Komitea ehdottaa, että Euroopan unioni ja kukin jäsenvaltio solmisivat uudelleen määritellyn TEN-T-verkon pohjalta niin sanotun ohjelmasopimuksen, jossa sovitaan niitä koskevista rahoitukseen ja toteuttamisaikatauluun liittyvistä vastavuoroisista sitoumuksista. Tällaisten ohjelmasopimusten olisi katettava paitsi TEN-T-verkkoihin kuuluvat perusrakenteet myös toissijaiset perusrakenteet, joiden toteuttamiseen jäsenvaltiot sitoutuvat tärkeimpien verkkojen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja väestölle tarjottavan palvelun parantamiseksi. Komitea katsoo, että kansalaisyhteiskunnan tulisi osallistua tällaisten ohjelmasopimusten valmisteluun, jotta sovittuja hankkeita voidaan jatkossa toteuttaa tehokkaammin.

4.9

Komissio toteaa Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan monivuotisen ohjelman 2007–2013 hankkeiden väliarvioinnissa, että kokonaisuuden 92 hankkeesta 21 on rajatylittäviä hankkeita, joissa eniten tukea saa rautatieliikenne ja toiseksi eniten sisävesiliikenne. Uutta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen politiikkaa koskevassa asiakirjassaan komissio toteaa, että yleisesti ottaen maantie- ja ilmakuljetushankkeet ja pienemmässä mittakaavassa merikuljetushankkeet onnistuvat melko hyvin rautatie- ja sisävesikuljetuksiin verrattuna.

4.10

Komitea kehottaa komissiota selventämään, mitä käsitteellä ’kestävyys’ tarkoitetaan. Jotta olisi mahdollista arvioida, täyttääkö ehdotettu hanke ”kestävyyden” vaatimukset, on oltava selvää – ja mieluiten määrällisesti ilmoitettuna – mitä käsitteellä tarkoitetaan.

4.11

Tätä taustaa vasten komitea haluaa korostaa, että kestävyys kattaa – keskeisen talouskasvupanoksen ohella – sekä ympäristötavoitteita, kuten ilmastonsuojelu, melu- ja ilmansaasteet, luonnonvarojen säästäminen, että liikenteeseen liittyviä työ- ja sosiaalipoliittisia kysymyksiä, kuten työntekijöiden oikeudet, työolot, kohtuuhintainen julkinen liikenne yleensä ja erityisesti ikääntyneille ja vammaisille ottaen myös huomioon perusrakenteiden helppokulkuisuus vammaisille ja näiden tiedonsaantimahdollisuudet.

4.12

Komitea korostaa, että se pitää innovointiin, kannusteisiin ja infrastruktuureihin perustuvaa strategiaa kaikkein tehokkaimpana tapana saada aikaan kestävää kehitystä.

4.13

ETSK katsoo, että eräs tapa saavuttaa Euroopan unionin asettama kestävän kehityksen tavoite on omaksua yhdennetty lähestymistapa Euroopan laajuisiin verkkoihin nähden. ETSK on vakuuttunut, että Euroopan laajuisia verkkoja koskevan yhdennetyn lähestymistavan noudattaminen jouduttaa suunniteltujen Euroopan laajuisten verkkojen toteuttamista ja laskee verkkojen rakennuskustannuksia toisin kuin lähestymistapa, jossa ei oteta huomioon erityyppisten verkkojen mahdollista yhteisvaikutusta. (15)

4.14

Komitea katsoo Euroopan talouskriisin ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rajallisen talousarvion vuoksi, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksessa tarvitaan eri rahoitusvälineiden yhteistyötä ja koordinointia. Lisäksi on tarpeen löytää uusia rahoituslähteitä ja luottomekanismeja.

4.15

Komitea antaa täyden tukensa komission valkoisessa kirjassaan esittämälle lähestymistavalle Euroopan tason koordinoinnin lisäämisen osalta. Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen erittäin rajallisin määrärahoin edellyttää paljon nykyistä yhdennetympää eurooppalaista infrastruktuuripolitiikkaa, jota koordinoidaan asianmukaisesti Euroopan tasolla strategisesta suunnittelusta aina yksittäisten hankkeiden lopulliseen täytäntöönpanoon asti.

4.16

ETSK katsoo, että valkoinen kirja julkaistaan juuri oikeaan aikaan – sen ansiosta tulevan EU:n talousarvion tarkastelun yhteydessä voitaneen muotoilla vahva poliittinen viesti. EU:n liikenneinfrastruktuurin kehittämisen tulevassa rahoituksessa on otettava huomioon realistiset tavoitteet luoda yhtenäinen Euroopan liikennealue mahdollisimman pian.