23.7.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/87

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Vastaus asiantuntijaryhmän tekemään seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointiin sekä asiantuntijaryhmän tekemään riskinjakorahoitusvälineen väliarviointiin”

KOM(2011) 52 lopullinen

2011/C 218/16

Yleisesittelijä: Gerd WOLF

Euroopan komissio päätti 9. helmikuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Vastaus asiantuntijaryhmän tekemään seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointiin sekä asiantuntijaryhmän tekemään riskinjakorahoitusvälineen väliarviointiin

KOM(2011) 52 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 14. maaliskuuta 2011.

Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi työjärjestyksen 20 ja 57 artiklan 1 kohdan nojalla 4.–5. toukokuuta 2011 pitämässään 471. täysistunnossa (toukokuun 4. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi Gerd Wolfin ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 118 ääntä puolesta ja 1 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Komitea on tyytyväinen asiantuntijaryhmän tekemään väliarviointiin ja tukee täysin ryhmän antamia suosituksia. Komitea tukee niin ikään komission tiedonannossaan esittämää vastausta arviointiin ja ottaa siihen kohdennetusti kantaa.

1.2   Ottaen huomioon myös asiantuntijaryhmän arviointiraportin komitea suosittaa erityisesti, että

—	tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen tarkoitettuja määrärahoja lisätään siten, että niiden osuus kokonaistalousarviosta todella kuvastaa tutkimus- ja innovointitoiminnalle Eurooppa 2020 -strategiassa annettua painoarvoa ja merkitystä

—	keskitytään tukemaan niitä toimia, joiden onnistuminen riippuu valtiorajat ylittävästä yhteistyöstä

—	tutkimusyhteistyötä pidetään yllä ja vahvistetaan

—	tuki ulotetaan koskemaan keskeisiä infrastruktuureja

—	keskeisille kehitystä vauhdittaville teknologioille annetaan nykyistä enemmän painoarvoa, sillä ilman niitä on mahdotonta vastata maailmanlaajuisen kilpailun haasteeseen ja puuttua suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin

—	helpotetaan tähän asti aliedustettuina olleiden jäsenvaltioiden aktiivisempaa osallistumista parantamalla rakennerahastojen ja puiteohjelman välisiä yhteyksiä

—	ainakin 20 prosenttia puiteohjelman kokonaismäärärahoista olisi varattava Euroopan tutkimusneuvoston hallinnoimaan tutkimus- ja kehitystoimintaan

—	hallintomenettelyjä yksinkertaistetaan roimasti ja harkitaan tauon pitämistä uusien välineiden kehittämisessä.

1.3   Komitea kehottaa jäsenvaltioita täyttämään ehdottomasti ”kolmen prosentin velvoitteensa” ja ylittämään tavoitteen selvästi, mikäli se on taloudellisesti mahdollista.

1.4   Asiantuntijaryhmän arviointiraportin terminologian osalta komitea suhtautuu varauksellisesti kolmen tutkimuskategorian yhteydessä käytettyyn ilmaukseen science for science (tiedettä tieteen hyväksi) ja ehdottaa sen sijaan ilmausta science for knowledge (tiedettä tietämyksen hyväksi).

1.5   Komitea on tyytyväinen riskinjakorahoitusvälineestä (RSFF) laadittua asiantuntijakertomusta käsittelevään komission lausuntoon. Komitea suhtautuu myönteisesti asiantuntijakertomuksen arviointiin ja katsoo, että riskinjakorahoitusväline on hyvin hyödyllinen ja innovaatiota edistävä rahoitusväline.

2.   Komission tiedonanto

2.1   Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten mukaisesti ryhmä ulkopuolisia asiantuntijoita on tehnyt seitsemännestä puiteohjelmasta väliarvioinnin (1). Arviointiraportissa esitetään kymmenen erittäin selvää ja huomionarvoista suositusta. Komissio on nyt julkaissut väliarviointia ja arviointiraportissa esitettyjä suosituksia käsittelevän tiedonannon, jossa se myös vastaa kyseisiin suosituksiin.

Käsillä olevassa komitean lausunnossa otetaan kantaa komission tiedonantoon ja näin ollen myös asiantuntijaryhmän raporttiin ja suosituksiin.

2.2   Komissio keskittyy tiedonannossaan erityisesti seuraaviin asiantuntijaryhmän raportissa esitettyihin suosituksiin:

1)	Tutkimusperustaa olisi yhdennettävä, jotta voidaan edistyä eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) ja innovaatiounionia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

2)	Olisi kehitettävä ja toteutettava laadukkaita tutkimusinfrastruktuureja.

3)	Rahoitus on tarpeen säilyttää vähintään nykyisellä tasolla.

4)	Tarvitaan selkeää innovaatiostrategiaa.

5)	Yksinkertaistamisessa pitäisi ottaa kvanttihyppy.

6)	Seitsemännen puiteohjelman ja tulevien ohjelmien rahoitustoimenpiteiden valikoimassa olisi muutettava tutkimusta koskevien alhaalta ylös- ja ylhäältä alas -lähestymistapojen välistä painotusta.

7)	Uusien välineiden kehittämisessä olisi pidettävä taukoa.

8)	Naisten osallistumista seitsemänteen puiteohjelmaan olisi lisättävä ohjelman viimeisinä vuosina.

9)	Olisi pyrittävä edistämään aliedustettujen jäsenvaltioiden suurempaa osallistumista parantamalla rakennerahastojen ja puiteohjelman välisiä yhteyksiä.

10)	Seitsemättä puiteohjelmaa on tarpeen avata kansainväliselle yhteistyölle.

2.3   Komissio suhtautuu kaiken kaikkiaan myönteisesti näihin asiantuntijaryhmän esittämiin suosituksiin ja aikoo ottaa ne asianmukaisesti huomioon seuraavassa puiteohjelmassa. Komissio tekee kuitenkin muutamia pienehköjä muutoksia painotuksiin ja lisää muutamiin kohtiin selvennyksiä tai tulkintoja.

3.   Yleistä

3.1   Komitea tiedostaa, että asiantuntijaryhmän arviointiraportti ja komission tiedonannossaan esittämä vastaus siihen muodostavat perustan vihreälle kirjalle (2), jossa komissio määrittelee tutkimus- ja innovointitoiminnan tulevien tukitoimien periaatteet. Näin ollen näillä kahdella asiakirjalla on tavanomaista väliarviointia suurempi merkitys.

3.2   Komitea panee erittäin tyytyväisenä merkille, että useimmat edellä mainitussa asiantuntijaryhmän raportissa (kohta 2.2) esitetyt suositukset vastaavat pitkälti ETSK:n aiemmissa lausunnoissaan esittämiä näkemyksiä ja suosituksia.

3.3   Komitea vastaa asiantuntijaryhmän raportissa esitettyjä suosituksia koskeviin komission huomioihin seuraavasti:

3.3.1   Tutkimusperustaa olisi yhdennettävä, jotta voidaan edistyä eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) ja innovaatiounionia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

Komitea kannattaa varauksettomasti asiantuntijaryhmän suositusta, että EU:n tuki olisi keskitettävä aloille, joilla kriittinen massa on välttämätöntä ja onnistuminen riippuu valtiorajat ylittävästä yhteistyöstä. Komitean mielestä tämä koskee erityisesti tuloksellista tutkimusyhteistyötä, jolla on keskeinen, ratkaisevan tärkeä ja yhdentävä rooli ja jota olisi pidettävä yllä ja kehitettävä.

3.3.2   Olisi kehitettävä ja toteutettava laadukkaita tutkimusinfrastruktuureja.

Komitea on asiasta täysin samaa mieltä, kuten aiemmissa lausunnoissa on jo todettu. Yksittäisten jäsenvaltioiden valmiudet eivät yleensä riitä keskeisten infrastruktuurien rahoitukseen ja käyttöön, joten nämä perusrakenteet täyttävät kohdassa 3.3.1 esitetyn ehdon ja niihin olisi siis rakennus- ja käyttövaiheessa saatava komissiolta luotettavaa tukea.

3.3.3   Rahoitus on tarpeen säilyttää vähintään nykyisellä tasolla.

Asiantuntijaryhmän raportin mukaan rahoituksen vähimmäistasona olisi pidettävä seitsemännen puiteohjelman osuutta EU:n kokonaistalousarviosta ohjelman päättyessä. Komitea katsoo tämän olevan alin taso, jota voidaan vielä kannattaa. Komissio taas asettuu tiedonannossaan selvästi puolustelevammalle kannalle. Komitea on erittäin huolissaan tästä suuntauksesta, sillä se on ristiriidassa kaikkien Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien aiempien poliittisten julkilausumien ja tavoitteiden kanssa. Komitea kehottaakin komissiota ja kaikkia asianomaisia poliittisia päättäjiä todella antamaan tutkimukselle ja innovoinnille tarvittavan aseman ja painoarvon EU:n talousarviossa ja Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

3.3.4   Tarvitaan selkeää innovaatiostrategiaa.

Komitea on asiasta täysin samaa mieltä ja viittaa asiakokonaisuuksiin INT/545 (3) ja INT/571 kuuluviin lausuntoihinsa. Innovaatiot tuovat mukanaan edistystä, kasvua, sosiaalista turvaa ja hyvinvointia sekä parantavat kansainvälistä kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ne tarvitsevat ja tukevat optimismia ja itseluottamusta heijastavaa yhteiskunnallista ilmapiiriä, joka voi maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa johtaa edistyksen jatkumiseen sekä rakentavaan dynamiikkaan. Kukoistaakseen innovointi edellyttää eurooppalaista lähestymistapaa ja EU:n yhtenäismarkkinoita, joilla eurooppalaisella tutkimusalueella ja tehokkaalla T&K-puiteohjelmalla on avainrooli.

3.3.5   Yksinkertaistamisessa pitäisi ottaa kvanttihyppy.

Komitea on asiasta täysin samaa mieltä ja viittaa aihetta käsittelevään lausuntoonsa (4) (näin siitä huolimatta, että kvanttihyppy-metafora perustuu kyseisen fysikaalisen käsitteen virheelliseen tulkintaan). Erilaisten hankkeiden ja välineiden lisääntyminen ja niiden usein hyvin erilaiset säännöt ja menettelyt ovat muodostuneet EU:n tutkimusrahoituksen keskeiseksi ongelmaksi. Mutkikkuutta lisää vielä se, että eri jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten tukien jakajien säännöstöissä on joskus erittäin suuria eroja. Näin ollen roima yksinkertaistaminen ja muun muassa jäsenvaltioiden tavanomaisten tilityskäytänteiden hyväksyminen on tarpeen.

3.3.6   Seitsemännen puiteohjelman ja tulevien ohjelmien rahoitustoimenpiteiden valikoimassa olisi muutettava tutkimusta koskevien alhaalta ylös- ja ylhäältä alas -lähestymistapojen välistä painotusta.

Tämä pitää paikkansa, mikäli se tarkoittaa sitä, että alhaalta ylöspäin suuntautuvien lähestymistapojen painoarvoa olisi lisättävä. Ylhäältä alaspäin suuntautuvien lähestymistapojen lähtökohtana on johtavien sidosryhmien strateginen, nykytietämykseen perustuva näkökulma, kun taas alhaalta ylöspäin suuntautuvissa lähestymistavoissa hyödynnetään tutkittavien tai parannettavien kohteiden parissa suoraan työskentelevien tutkijoiden ja insinöörien luovaa potentiaalia. Jopa silloin kun on kyse tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten terveys, ilmasto ja energia, tai keskeisistä kehitystä vauhdittavista teknologioista, olisi painotettava nykyistä enemmän laaja-alaisesta osaamisyhteisöstä kumpuavia ruohonjuuritason ideoita ja ehdotuksia eikä vain ylhäältä käsin saneltuja määräyksiä. ”Innovaatiopolitiikan investointeja tulisi – – kohdentaa työpaikkojen organisatorisiin sekä työntekijälähtöisiin innovaatioihin” (5).

3.3.7   Uusien välineiden kehittämisessä olisi pidettävä taukoa.

Tämä pitää paikkansa, kuten komitea on jo todennut useissa lausunnoissaan, joissa on käsitelty välineiden jatkuvan lisääntymisen ongelmaa. Tämä liittyy myös suoraan kohtaan 3.3.5. Jos asiantuntijaryhmän raportissa esitettyjä selkeitä kannanottoja (6) ei pidetä riittävinä, tukivälineitä olisi analysoitava yhteistyössä hyvin monien erilaisten käyttäjien kanssa, jotta saadaan selville, mitkä välineet ovat olleet tuloksellisia, ja voidaan poistaa vähemmän hyödylliset välineet tai vähentää niitä.

3.3.8   Naisten osallistumista seitsemänteen puiteohjelmaan olisi lisättävä ohjelman viimeisinä vuosina.

Tämä pitää paikkansa. Naisten osallistumisen lisääminen edellyttää ensinnäkin sitä, että kannustetaan yhä useampia naisia opiskelemaan tieteitä ja tekniikkaa. Lisäksi tämä liittyy myös yleiseen tasa-arvokysymykseen, joka koskee naisten pääsyä asiantuntija-asemiin. Kun puhutaan uran luomisesta tutkimus- ja kehitysalalla, erityiskysymyksenä on riittävien työskentelymahdollisuuksien tarjoaminen molemmille puolisoille (dual career possibilities) (7). Tällaiset mahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä, kun otetaan huomioon tutkijoiden välttämätön liikkuvuus.

3.3.9   Olisi pyrittävä edistämään aliedustettujen jäsenvaltioiden suurempaa osallistumista parantamalla rakennerahastojen ja puiteohjelman välisiä yhteyksiä.

Tämä pitää paikkansa, katso myös komitean valmistelema lausunto vihreästä kirjasta. Komitea tukee seuraavaa komission vihreässä (8) kirjassa esitettyä näkemystä: ”Pitkällä aikavälillä maailmanluokan huippuosaamista voi syntyä ainoastaan järjestelmässä, jossa kaikille tutkijoille kautta EU:n tarjotaan välineet kehittyä huipputasolle ja kilpailla parhaista paikoista. Tämä edellyttää, että jäsenvaltiot laativat kunnianhimoisia modernisointisuunnitelmia julkiselle tiedepohjalleen ja pitävät yllä julkista rahoitusta. EU-rahoituksen, myös koheesiopolitiikan rahastoista annettavan, olisi tarpeen mukaan autettava huippuosaamisen saavuttamisessa.”

3.3.10   Seitsemättä puiteohjelmaa on tarpeen avata kansainväliselle yhteistyölle.

Tämä pitää paikkansa, ja komitea on jo ilmoittanut tukevansa tätä tärkeää askelta (9). Kansainvälinen yhteistyö edistää paitsi tieteen ja teknologian kehitystä myös kansojen välistä yhteisymmärrystä. On syytä tunnustaa, että alalla on jo saatu paljon aikaan. Kansainvälisen yhteistyön onnistuminen riippuu kuitenkin myös eurooppalaisen tutkimusalueen houkuttelevuudesta sekä eurooppalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten suorituskyvystä.

3.4   Komitea on tyytyväinen riskinjakorahoitusvälineestä (RSFF) laadittua asiantuntijakertomusta käsittelevään komission lausuntoon. Komitea suhtautuu myönteisesti asiantuntijakertomuksen arviointiin ja katsoo, että riskinjakorahoitusväline on hyvin hyödyllinen ja innovaatiota edistävä rahoitusväline. Lisäksi komitea muistuttaa tässä yhteydessä esimerkiksi lausuntonsa ”Innovaatiounioni” kohdassa 4.8 (10) esittämistään kehotuksista, jotka koskevat riskipääoman saantia etenkin yrityksiä perustettaessa.

4.   Erityistä

4.1   Komitea tarkastelee tässä luvussa näkökohtia, joita ei sen mielestä ole käsitelty asianmukaisesti komission tiedonannossa tai joiden osalta on syytä esittää huomioita asiantuntijaryhmän raportista.

4.2   Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat

Komissio on jo tarkastellut erillisessä tiedonannossa sitä, miten tärkeää johtoaseman saavuttaminen keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden kehittämisessä on kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, ja komitea on antanut asiasta oman lausuntonsa (11). Tällaisten teknologioiden kehittäminen ja saatavuus on ratkaiseva edellytys sille, että Euroopan talous voi vastata maailmanlaajuiseen kilpailuun ja selviytyä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvistä tehtävistä. Käsiteltävänä olevassa tiedonannossa tätä keskeistä aihetta ei kuitenkaan painoteta riittävästi. Komitea suosittaakin nimenomaisesti, että asialle annetaan enemmän painoarvoa ja se tuodaan näkyvämmin esiin kahdeksatta puiteohjelmaa valmisteltaessa.

4.3   Euroopan tutkimusneuvosto

Asiantuntijaryhmän raportissa esitetyissä suosituksissa ja niihin vastaukseksi laaditussa tiedonannossa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota Euroopan tutkimusneuvoston arvioiman ja hallinnoiman Ideat-ohjelman jo nyt nähtävissä oleviin saavutuksiin eikä ohjelman yhteydessä tehdyn työn erinomaiseen laatuun. Tämän vuoksi komitea toistaa suosituksensa, jonka mukaan tähän ohjelmaan tulisi osoittaa 20 prosenttia kahdeksannen puiteohjelman kokonaismäärärahoista.

4.4   Terminologia

Asiantuntijaryhmän raportissa suositellaan seuraavanlaista ohjelmarakennetta keskeisten haasteiden voittamiseksi:

—	tiedettä tieteen hyväksi (science for science) – tutkimusohjelman määrittelevät tutkijat

—	tiedettä kilpailukyvyn hyväksi (science for competitiveness) – tutkimusohjelman määrittelevät teollisuuden toimijat

—	tiedettä yhteiskunnan hyväksi (science for society) – tutkimusohjelman määrittelevät kansalaisyhteiskunnan toimijat.

Komitea katsoo, että nimikkeet ovat seikkaperäisiä ja hyvin valittuja, mutta on huolissaan siitä, etteivät ne välttämättä heijasta riittävän selvästi alhaalta ylöspäin ja ylhäältä alaspäin suuntautuvien lähestymistapojen tai perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen monitahoista yhteyttä. Komitea viittaa tässä yhteydessä asiankokonaisuuteen INT/571 kuuluvaan lausuntoonsa ja korostaa vain, ettei ”tiedettä tieteen hyväksi” luokkaan kuuluvaa oikeastaan ole olemassa. On vain ”tiedettä tietämyksen hyväksi”. Asiantuntijoiden raportissa esitetyt kolme kategoriaa liittyvät pikemminkin siihen, voidaanko uutta tietämystä, jota tutkimustulosten odotetaan tuottavan, lähtökohtaisesti pitää ongelmien ratkaisemisen kannalta tärkeänä ja käyttökelpoisena tai missä määrin näin voidaan tehdä.

4.4.1   Komitea viittaa myös asiakokonaisuuteen INT/545 kuuluvassa lausunnossa esittämiinsä näkemyksiin vähittäin etenevistä ja vallankumouksellisista innovaatioista. Kannanotosta käy selvästi ilmi, että aiemmat vallankumoukselliset läpimurtoinnovaatiot eivät ole – tai ovat vain harvoin – olleet lähtöisin olemassa olevasta teollisuudesta. Sen sijaan ne ovat johtaneet kokonaan uusien teollisuudenalojen ja elinkeinojen luomiseen.

4.4.2   Komitea suosittaa siis, että terminologiaa pohditaan sen kaikesta ytimekkyydestä huolimatta uudestaan, jotta voidaan välttyä väärinkäsityksiltä, jotka saattaisivat johtaa vääriin päätöksiin ja resurssien vääränlaiseen kohdentamiseen.

---

(1)  Arviointiraportti on luettavissa internetissä osoitteessa http://ec.europa.eu/research/evaluations.

(2)  KOM(2011) 48 lopullinen.

(3)  EUVL C 132, 3.5.2011, s. 39 (”Innovaatiounioni”).

(4)  EUVL C 48, 15.2.2011, s. 129.

(5)  EUVL C 132, 3.5.2011, s. 22 (”Innovatiiviset työpaikat”), kohta 2.6.

(6)  Ks. asiantuntijaryhmän raportti kohdasta 4.3 eteenpäin.

(7)  Ks. EUVL C 110, 30.4.2004, s. 3, erityisesti kohta 5.5.5.2.

(8)  KOM(2011) 48 lopullinen.

(9)  EUVL C 306, 16.12.2009, s. 13.

(10)  EUVL C 132, 3.5.2011, s. 39 (”Innovaatiounioni”).

(11)  EUVL C 48, 15.2.2011, s. 112.

---