6.4.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 107/44

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon aiheesta ”Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskeva toimintasuunnitelma”. Komitea katsoo, että eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien onnistuminen on erittäin tärkeää EU:n tulevan hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Komitea kehottaa neuvostoa, parlamenttia, komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan asianmukaisesti tämän elintärkeän infrastruktuurin tarjoamat mahdollisuudet ja tukemaan sen menestystä riittävillä resursseilla ja rahoituksella.

1.2

Eurooppalaisella satelliittinavigointijärjestelmällä on äärimmäisen tärkeä rooli pyrittäessä toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa (1) esitetty visio älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta. Ohjelman onnistuminen vaikuttaa kasvuun, innovointiin ja vaurauden luomiseen Euroopassa. GNSS tuottaa liikennejärjestelmille merkittäviä hyötyjä, minkä lisäksi sillä on digitaalistrategian (2) puitteissa erittäin keskeinen rooli sellaisissa sovelluksissa kuin kontekstitietoinen tietojenkäsittely, älykkäät verkot ja esineiden internet.

1.3

Komitea on pahoillaan siitä, että viivästykset Galileon toteuttamisessa johtivat siihen, että Eurooppa menetti mahdollisuuden tehdä eurooppalaisesta satelliittinavigointijärjestelmästä hallitseva teknologia Euroopassa ja muualla maailmassa. Yhdysvaltojen GPS-järjestelmällä on tällä hetkellä selkeästi johtava asema GNSS-sovellusten globaaleilla teknologiamarkkinoilla. Viivytys käy Euroopalle edelleen kalliiksi sekä teknologian ja palveluiden myynnissä aiheutuvien tulonmenetyksien että julkisen sektorin – älykkäämmät liikennejärjestelmät, älykkäämmät energiajärjestelmät ja paremmat etsintä- ja pelastuspalvelut – osalta.

1.4

Euroopan on tuotettava eurooppalaisia GNSS-palveluita käyttämällä omaa infrastruktuuriaan, jonka luotettavuus ei riipu Yhdysvaltojen, Venäjän tai Kiinan sotilaallisista painopisteistä.

1.5

GPS-järjestelmän käytön suuren yleisyyden vuoksi komitea kehottaa EU:n teollisuutta keskittymään Galileon ja GPS:n yhteentoimivuuteen. Koska molemmat sovellukset hyödyntävät satelliittijärjestelmiä, molemmat myös hyötyvät tarkkuuden lisääntymisestä ja signaalien paremmasta käytettävissä olosta.

1.6

EGNOS on ollut käytettävissä jo yli vuoden. Valitettavasti EU on jo nyt myöhässä tässä markkinointi- ja innovointiohjelmassa. Komission tulee kiihdyttää markkinointiin liittyvää kehittämistyötä ja innovointia erityisesti Galileon viivästymisen aiheuttamia kustannuksia (jopa 3 miljardia euroa vuodessa) ja Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan ja Japanin luomaa kilpailua ajatellen.

1.7

Peruskäyttäjätason GNSS-sovellusten kehittämisen hitaus merkitsee menetettyjä mahdollisuuksia innovaatioiden, vaurauden luomisen ja markkina-aseman suhteen. Eurooppalaisten GNSS-sovellusten kukoistavat markkinat tuottaisivat erittäin huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä etuja kautta linjan.

1.8

Komitea onnittelee komissiota ja GNSS-järjestelmän valvontaviranomaista (GSA) tähän mennessä erittäin rajallisin resurssein tehdystä työstä. Resursseihin nähden tiedonannossa esitetty alojen tärkeysjärjestys on looginen ja alakohtaiset strategiat on harkittu huolellisesti.

1.9

Eurooppalaisella satelliittinavigointijärjestelmällä on tällä hetkellä vain pieni osuus GNSS-tuotteiden ja palveluiden globaaleista markkinoista. Komitea kehottaa laatimaan markkinaosuuden aggressiiviseen kasvattamiseen tähtäävän yksityiskohtaisen liiketoimintasuunnitelman sekä asettamaan taitavien liike-elämän ammattilaisten muodostaman ensiluokkaisen tiimin vastaamaan tavoitteiden saavuttamisesta. Komitea suosittelee, että tehdään sopimus, jolla eurooppalaisen GNSS:n markkinointitehtävä uskotaan komission ja GSA:n alaisuudessa toimivalle asiantuntijayritykselle.

1.10

Tiedonannossa yksilöidään asianmukaisesti, että EGNOSin ja Galileon tarkkuus ja oikeellisuus ovat merkittäviä profiloitumista edistäviä tekijöitä globaalien GNSS-palveluiden markkinoilla. Tämä profiloitumisen lähde kuitenkin heikkenee nopeasti, kun kilpailijat investoivat järjestelmiinsä ja parantavat niitä. Komitea katsoo, että teknisen etevämmyyden säilyttäminen edellyttää, että EGNOS- ja Galileo-järjestelmien kehittämiseen investoidaan jatkuvasti. Komitea kehottaa komissiota keskittymään erityisesti uusien strategisen profiloitumisen lähteiden löytämiseen sekä investoimaan kestävien kilpailuetujen kehittämiseen.

1.11

Komitea katsoo, että Galileon jättäminen yllättäen mainitsematta digitaalistrategiassa on osoitus sopusuhtaisen ajattelutavan puutteesta komissiossa toimintalinjatasolla. Komitea korostaa, että komission on tarpeen muodostaa käsitys eurooppalaisten GNSS-ohjelmien, digitaalistrategian ja lippulaivahankkeen ”Innovaatiounioni” synergioista erityisesti innovoinnin, sovellusten yhteentoimivuuden, markkinoinnin ja talousarvioiden osalta. Yhteistyö saattaisi tuottaa merkittäviä hyötyjä älykkäiden sovellusten ja palveluiden kehittämisessä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa mahdollisimman vähin kuluin.

1.12

Komitea kehottaa neuvostoa käsittelemään pikaisesti EGNOSin ja Galileon rahoituksen asettamaa haastetta. Tämänhetkinen tilanne vaikuttaa kielteisesti pyrkimyksiin luoda vahva eurooppalainen kaupallinen GNSS-järjestelmäalusta.

1.13

Komitea on vahvasti sitä mieltä, että Euroopan olisi hyödynnettävä Galileon ainutlaatuista asemaa maailman ensimmäisenä täysin ei-sotilaallisena siviilikäyttöön tarkoitettuna GNSS-sovelluksena luodakseen itselleen markkinaosuuden sitoutumattomissa maissa ja erityisesti Afrikassa ja Etelä-Amerikassa Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission olisi omaksuttava erittäin aktiivinen johtava asema Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisessä GNSS-komiteassa (3).

1.14

Komitea korostaa aivan uuden merkkistrategian ja laatumerkin (4) merkitystä EGNOSin ja Galileon teknologian ja palveluiden kannalta. Komitea kehottaa komissiota kehittämään näitä molempia markkinamenestyksen kannalta keskeisiä välineitä. Resurssit ja ponnistelut menevät hukkaan, jos markkinointitoimia ei tueta selkeällä merkkistrategialla. Huonosti suunnitellun, laaditun tai toteutetun EGNOS/Galileo-teknologian julkaiseminen puolestaan vahingoittaa mainetta peruuttamattomasti.

1.15

Komitea kehottaa komissiota tutustumaan komitean aiempiin lausuntoihin, joissa on käsitelty Galileota, EGNOSia, Eurooppa 2020 -strategiaa ja digitaalistrategiaa (5).

2.1

Olemme nykyään jokapäiväisessä elämässämme niin riippuvaisia satelliittinavigointiin perustuvista palveluista, että palveluiden vähentämisen tai keskeyttämisen mahdolliset vaikutukset esimerkiksi liike-elämään, pankkitoimintaan, liikenteeseen, ilmailuun ja viestintään tulisivat erittäin kalliiksi (esim. yritysten tulojen, tieturvallisuuden yms. kannalta).

2.2

GPS (Yhdysvallat), GLONASS (Venäjä) ja muut Intiassa, Japanissa ja Kiinassa kehitetyt järjestelmät ovat puolustusvoimien valvomia sotilaallisia järjestelmiä. Ne tosin tuottavat palveluita myös siviileille, mutta nämä palvelut voidaan lakkauttaa tai niiden tarkkuutta vähentää, jos niin halutaan esimerkiksi konfliktin yhteydessä.

2.3

EGNOS- (European Geostationary Navigation Overlay System, Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) ja Galileo-järjestelmien kehittäminen aloitettiin 1990-luvun puolivälissä ja tavoitteena oli luoda Euroopalle riippumaton maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS). EGNOS on Euroopan alueellinen avaruusjärjestelmän avulla toimiva navigointisignaalien vahvistamista koskeva järjestelmä, joka parantaa olemassa olevista satelliittinavigointijärjestelmistä, kuten maailmanlaajuisesta paikannusjärjestelmästä eli GPS:stä, saapuvia signaaleja. Galileo-ohjelmaa kehitetään parhaillaan Euroopan maailmanlaajuiseksi satelliittinavigointijärjestelmäksi.

2.4

Galileo-yhteisyritys – julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin, joka perustettiin vuonna 2003 ja lakkautettiin vuonna 2006 – sai tehtäväkseen valvoa Galileon teknologian kehittämistoimia, mutta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan ”hallinnolliset seikat, puutteellinen talousarvio, viivästykset sekä kyseisen teollisuudenalan organisaatio kehitys- ja validointivaiheen aikana rajoittivat sitä merkittävällä tavalla”.

2.5

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden epäonnistuttua EU antoi vuonna 2008 asetuksen, jolla se otti EGNOS- ja Galileo-ohjelmien hallinta- ja omistusoikeudet itselleen. Komissio on asetuksen nojalla vastuussa ohjelmien hallinnoinnista, kaikista järjestelmien turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja ohjelmiin myönnetyn rahoituksen hallinnoinnista. Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen (GSA) vastaa ohjelmien turvallisuudesta, osallistuu järjestelmien markkinoinnin valmisteluihin ja toteuttaa muita komission sille osoittamia ohjelmiin liittyviä tehtäviä.

2.6

Ohjelmien täytäntöönpanon talousarvio jaksona 1. tammikuuta 2007 – 31. joulukuuta 2013 on 3,405 miljoonaa euroa. Tämä tilapäinen rahoitus on kuitenkin osoittautunut epäasianmukaiseksi, eikä ohjelmien tulevasta rahoituksesta ole tehty yksityiskohtaisia sitoumuksia. Rahoitusongelma on haitannut kehittämistoimia merkittävästi.

2.7

Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on saada Euroopan teollisuus johtavaan asemaan, jotta se voi Galileota ja EGNOSia käyttämällä hyötyä täysipainoisesti peruskäyttäjätason globaaleista markkinoista, joiden arvo on noin 100 miljardia euroa. Komissio katsoo, että Euroopan teollisuuden olisi saatava mahdollisimman suuri hyöty näihin ohjelmiin tehdyistä investoinneista. Euroopan komission koordinoiduilla toimilla jäsenvaltioiden parissa kerätään mahdollisimman paljon huomiota tarpeeseen investoida tutkimukseen, varmistetaan elintärkeän tiedon mahdollisimman laaja levitys ja optimoidaan tiedotustoimintaa. Tällä tavoin voidaan välttää standardien ristiriita ja toimien päällekkäisyydet, jotka olisivat vaarana, jos kukin jäsenvaltio menettelisi omaehtoisesti.

2.8

GNSS-sovelluksia koskevalla toimintasuunnitelmalla on tärkeä rooli myös pyrittäessä maksimoimaan Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeen ”Euroopan digitaalistrategia” Euroopalle tuottamaa lisäarvoa. Euroopan GNSS voisi esimerkiksi syrjäyttää amerikkalaisen, venäläisen tai kiinalaisen teknologian, jota olisi mahdollista hyödyntää esineiden internetissä.

2.9

Galileon avulla Eurooppa voi myös hyödyntää satelliittinavigoinnin tarjoamia mahdollisuuksia paljon laajemmin kuin muutoin olisi mahdollista. Galileo auttaa Eurooppaa säilyttämään taitotietonsa ja kehittämään sitä avaruuteen, vastaanottimiin ja sovelluksiin liittyvillä aloilla ja varmistamaan siten tulojen ja työpaikkojen säilymisen. Riippumattomat selvitykset ja markkinaennusteet osoittavat, että tämän ja julkiseen sektoriin liittyvien ulkoisten vaikutusten (uudet sovellukset tehostavat liikennettä, parantavat maanteiden hallinnointia, vähentävät liikenteen päästöjä, tehostavat pelastusoperaatioita jne.) arvo nousee ensimmäisten kahdenkymmenen vuoden aikana 90 miljardiin euroon.

2.10

Euroopan GNSS yrittää kuitenkin saada itselleen aseman sellaisella teollisuudenalalla, jota Yhdysvaltain GPS-järjestelmä jo dominoi. Lisäksi Venäjän GLONASS-järjestelmän julkisia palveluita kehitetään ja parannetaan nopeasti, ja Kiinan COMPASS-järjestelmän odotetaan tarjoavan palveluita ensi vuodesta lähtien.

2.11

Kiina kehittää alueellisesta Beidou-navigaatiojärjestelmästään globaalin COMPASS-järjestelmän, ja ilmeisenä tavoitteena on tarjota kilpailukykyisiä siviilipalveluita maailmanlaajuisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi Kiina on ominut osan Galileolle osoitetusta radiotaajuudesta ja ilmoittanut perusteluksi, että Eurooppa ei käyttänyt sitä, joten Kiinalla oli oikeus ottaa se. EU yrittää ratkaista ongelmaa korkeimmalla diplomaattisella tasolla.

3.1

Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän taloudellisten ja palvelun laatuun liittyvien mahdollisuuksien turvaamiseksi Galileosta ja EGNOSista on tultava Euroopassa GNSS-järjestelmästandardi, joka toimii yhteen GPS:n kanssa ja estää muita (esim. kiinalaisia ja venäläisiä) järjestelmiä saamasta jalansijaa.

3.2

Galileon ja GPS:n yhteentoimivuus on etu, johon EU:n teollisuuden tartuttava. Koska molemmat sovellukset hyödyntävät satelliittijärjestelmiä, molemmat myös hyötyvät tarkkuuden lisääntymisestä ja signaalien paremmasta käytettävissä olosta.

3.3

EGNOS- ja Galileo-ohjelmat tarvitsevat selkeää johtajuutta ja yksiselitteistä, täyttä tukea EU:lta, jotta voidaan korjata julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuneen Galileo-yhteisyrityksen kaatumisen aiheuttama markkinoiden luottamuspula.

3.4

Onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää luoda ja hyödyntää eurooppalaisen GNSS:n kilpailuetuja. Mukaan on luettava myös sääntelytoimet ja muut markkinatoimenpiteet, joita EU voi käyttää edukseen.

3.5

Onnistuakseen markkinastrategiassa täytyy ottaa huomioon tuote/markkinat/arvoketju-näkökulma kullakin eurooppalaisen GNSS-teollisuuden sektorilla, joita ovat elektroniikka, ohjelmistot, mobiilisovellukset, radio, laitteistot, satelliittiala ja palvelut.

3.6

EU:n tulisi globaaleja kilpailusääntöjä noudattaen määritellä ne alat, joilla voitaisiin antaa uusia säännöksiä GNSS:n ja erityisesti EGNOSin ja Galileon tuottamien etujen hyödyntämiseksi. EU voisi ehkä antaa ilmailunavigaatiojärjestelmien kaltaisilla erityisaloilla lainsäädäntöä, jolla sallittaisiin Galileo-vastaanotinten käyttö sovelluksissa ja tuotteissa (kuten venäläiset ovat jo menetelleet GLONASS-järjestelmän suhteen). EU voisi mahdollisesti myös määrätä tietyille sovelluksille tarkkuutta ja oikeellisuutta koskevat vähimmäisstandardit hyötyäkseen Galileon tuottamista eduista ja vaikeuttaakseen kilpailijoiden asemaa.

3.7

Edullisten kaksoisvastaanotinpiirisarjojen (GPS + Galileo) kehittäminen on äärimmäisen tärkeää, kun otetaan huomioon vastaanotinpiirisarjojen (6) merkitys markkinoille pääsyn ja sovelluskehitysstrategian kannalta. T&k-toimintaan käytettäviä varoja tulisi ohjata erityisesti tämän tavoitteen saavuttamiseen.

3.8

Suurten tuotantomäärien kokemuskäyrävaikutukset ovat erittäin tärkeitä vastaanotinpiirisarjojen alhaisten tuotantokustannusten kannalta. Olisikin syytä tutkia erityisesti sitä, kuinka EU voi varmistaa, että Galileo-vastaanotinten osia valmistetaan niin suuria määriä, että ne voivat kilpailla pelkkää GPS:ää käyttävien vastaanotinten kanssa.

3.9

Pohtiessaan eurooppalaisen GNSS:n sovellusteollisuuden kehittämistä komission tulisi ottaa johtava rooli innovaatioklustereiden luomisessa ja kehittämisessä.

3.10

Komissio voisi auttaa edistämään GNSS-sovellusten, -tuotteiden ja -palveluiden kehittämistä rekrytoimalla projektien johtotähdiksi suuria yrityksiä. Nämä voisivat mahdollisesti johtaa pk-yritysklusterien kehittämistä erityisillä sovellusaloilla tai tuote/markkina-aloilla.

3.11

Yrittäjyyteen ja innovointiin kannustaminen ja niiden tukeminen on olennaista, jotta pk-yritykset voivat osallistua onnistuneesti GNSS-sovellusten markkinoiden kehittämiseen. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa tulisi käyttää pk-yritysten osallistumisen tukemiseen.

4.1.1

Galileosta ja EGNOSista on tultava perustava GNSS-järjestelmästandardi Euroopassa.

4.1.2

EU:n tulisi tarttua pikaisesti mahdollisuuteen laajentaa EGNOS kattamaan kaikki Afrikan merkittävät lentoasemat. Tämä olisi pitkällä aikavälillä järkevä strateginen valinta, ja se olisi toteutettava ennen unionin kilpailijoita, erityisesti Kiinaa.

4.1.3

EGNOS on ollut käytettävissä jo yli vuoden. Markkinoinnissa ja innovointiohjelmissa pitäisi toimia rivakammin.

4.1.4

Komissio ja GSA ovat tehneet erittäin hyvää työtä vaikean tehtävän parissa erittäin rajallisin resurssein. Eurooppalaisen GNSS:n markkinoinnista olisi ehkä syytä tehdä pikaisesti sopimus jonkin asiantuntijayrityksen kanssa. EGNOSin ja Galileon kaupallinen kehittäminen on äärimmäisen tärkeää pitkän aikavälin menestyksen kannalta, ja tämän monimutkaisen haasteen ratkaisemiseksi on toistaiseksi tehty aivan liian vähän.

4.1.5

EU tarvitsee aggressiivisen markkinakehitysstrategian, jota johtaa erittäin ammattitaitoinen tiimi ja jolla on selkeät mitattavissa olevat tavoitteet.

4.1.6

GNSS:ää ympäröivän epävarmuuden poistaminen edellyttää EU:lta selkeää johtajuutta ja täyttä tukea.

4.1.7

Jotta GNSS-ohjelmia tuettaisiin EU:ssa ja markkinoilla, on aivan keskeistä, että niiden johtoon ja hallinnointiin luotetaan. Nykyisiä johtamis- ja hallinnointirakenteita tulisi tarkastella sen arvioimiseksi, millaisia muutoksia olisi mahdollisesti tarpeen tehdä.

4.1.8

Markkinointi- ja innovointiohjelmiin tulisi löytää lisärahoitusta tekemällä luovasti ja synergisesti yhteistyötä muiden aloitteiden, kuten ”Digitaalistrategia”- ja ”Innovaatiounioni”-hankkeiden kanssa.

4.1.9

Tuotantoketjun loppupään kaikissa osissa (elektroniikka, ohjelmistot, mobiilisovellukset, radio, laitteistot, satelliittiala ja palvelut) tarvitaan arvoketju/tuote/markkina-segmentteihin perustuvaa markkinointi- ja innovaatiostrategiaa.

4.1.10

Komission tulisi selvittää, millä aloilla voitaisiin antaa uusia säännöksiä eurooppalaisten GNSS-sovellusten ja -teknologioiden tuottamien etujen hyödyntämiseksi.

4.1.11

Olisi yksilöitävä ne sääntelytoimenpiteet, jotka suosivat EGNOS/Galileo-teknologioiden valitsemista heikompien teknologioiden sijasta erityisesti sellaisten sovellusten kohdalla, jotka edellyttävät luottamusta palvelun jatkuvuuteen, tarkkuuden ja oikeellisuuden korkeaan tasoon tai turvallisuuteen.

4.1.12

EU:n tulisi toimia määrätietoisesti eurooppalaisilla foorumeilla, jotka vastaavat teollisuuden standardoinnista (liikenne, ilmailu, maatalous jne.) saadakseen EGNOS/Galileo-teknologian etusijalle ja edistääkseen jo olemassa olevaa Galileon ja GPS:n yhteentoimivuutta.

4.1.13

Tärkeäksi strategiseksi painopisteeksi tulisi asettaa EGNOS/Galileo-vastaanotinpiirisarjojen kustannusten saaminen pelkkää GPS:ää käyttävien vastaanotinten kustannuksia alemmaksi. Suurten tuotantomäärien kokemuskäyrävaikutukset ovat erittäin tärkeitä vastaanotinpiirien alhaisten tuotantokustannusten kannalta ja vaikuttavat näin ollen myös siihen, ottavatko sovellusten tarjoajat ne käyttöön.

4.1.14

Olisi työskenneltävä tehokkaasti sen selvittämiseksi, mitä synergiaetuja ”Digitaalistrategia”- ja ”Innovaatiounioni”-hankkeet voisivat tuottaa innovaatiota ja markkinointia koskeviin yhteistyöohjelmiin.

4.1.15

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää yrittäjyyden edistämiseen ja tukemiseen pk-yritysten keskuudessa, jotta näillä olisi mahdollisuudet tuottaa GNSS-sovelluksia.

4.1.16

Olisi syytä ryhtyä toteuttamaan tarkoin harkittua innovaatioklustereiden kehittämistä koskevaa ohjelmaa, jolla voitaisiin kattaa kaikki EGNOSin ja Galileon tuote/markkina-mahdollisuudet.

4.1.17

Olisi laadittava arvokartta, jossa näkyvät kaikki ne yritykset ja organisaatiot, jotka voisivat tai joiden pitäisi osallistua EGNOS/Galileo-teknologian, -sovellusten ja -palveluiden kehittämiseen. Arvokartta näyttäisi nykyiset ja mahdolliset yhteydet lukuisien toimijoiden välillä. Se olisi tehokas strateginen väline mahdollisuuksien tunnistamiseen, ongelmien analysointiin ja suunnitelmien laatimiseen.

4.1.18

Suuria yrityksiä tulisi valita ja rekrytoida toimimaan GNSS-sovellusten kehittämisen keulakuvina ja johtajina Euroopassa.

4.2.1

Markkinoille tuotavien EGNOS/Galileo-teknologioiden ja -palveluiden tulee aina olla erittäin korkealuokkaisia. Laadunvalvonnan on teknologian kehittämisvaiheessa ja täytäntöönpanossa peruskäyttäjätasolla oltava jatkuvasti erittäin tarkkaa.

4.2.2

Tarkkuuden ja oikeellisuuden rinnalle olisi tarpeen löytää muitakin profiloitumislähteitä. Tässä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää liiketoimintamalli-innovaatiota, joka luo uutta, muihin teknologioihin ja palveluihin yhdistyvää tehostettua tarjontaa.

4.2.3

Älykkäitä tuotteita ja palveluita, jotka hyödyntävät integroituja teknologioita ja palvelukomponentteja, tulisi edistää ”Digitaalistrategia”- ja ”Innovaatiounioni”-hankkeiden yhteydessä.

4.2.4

Sovellusten foorumille tulisi etsiä osallistujia nykyisten teknologioiden ja palveluiden alojen ulkopuolelta. Tällaisten tahojen osallistuminen suuntaisi innovaatiota ja luovaa ajattelua nykyisin tunnettujen lähteiden ulkopuolelle.

4.2.5

Edullisten GPS/EGNOS/Galileo-kaksoisvastaanotinpiirisarjojen kehittäminen tulisi ottaa painopisteeksi.

4.2.6

Tarvitaan strategia, jotta vastaanotinpiirisarjojen alhaisten tuotantokustannusten kannalta erittäin tärkeät suurten tuotantomäärien kokemuskäyrävaikutukset voidaan hyödyntää niin hyvin, että EGNOS/Galileo-piirisarjat voivat kilpailla hinnassa pelkkää GPS:ää käyttävien piirisarjojen kanssa.

4.3.1

GNSS-sovellusten markkinoiden kehittäminen tulisi uskoa markkinoinnin ammattilaisten tehtäväksi. Nykyisiä rakenteita ja henkilöstöä tulisi tarkastella tämän vaatimuksen näkökulmasta. Ehkä olisi syytä tehdä sopimus, jossa vastuu työn tekemisestä annettaisiin komission ja GSA:n alaisuudessa toimivalle asiantuntijayritykselle.

4.3.2

Toimintasuunnitelman onnistunut toteuttaminen edellyttää perusteellista, huolellisesti harkittua ja kokonaan rahoitettua markkinointisuunnitelmaa.

4.3.3

Olisi asetettava SMART-tavoitteita GNSS-sovellusten peruskäyttäjätason tuloista saatavan osuuden kasvattamiseksi. Tavoitteet tulisi asettaa erikseen kaikille kohdemarkkinoille ja arvoketjusegmenteille.

4.3.4

EGNOS/Galileo-sovelluksille tulisi kehittää globaali merkkistrategia tavoitteiden yhdenmukaistamiseksi, merkin arvon korostamiseksi, markkinaviestinnän yksinkertaistamiseksi ja markkinoiden painopisteiden selventämiseksi.

4.3.5

EGNOSin ja Galileon tunnettuutta kansalaisten keskuudessa tulisi edistää hyvin rahoitetun ja oikein kohdistetun viestinnän sekä tiedotuskampanjan avulla. Tähän tulisi kuitenkin ryhtyä ainoastaan asianmukaisen merkkistrategian puitteissa.

4.3.6

Olisi syytä kehittää laatumerkki, joka annetaan kaikelle hyväksytylle EGNOS/Galileo-teknologialle, jotta EGNOS/Galileo-merkkiä voidaan suojella maineen vahingoittumiselta.

4.3.7

Olisi syytä värvätä viestinviejiä (keulakuvia), jotka välittäisivät tietoa ja rekrytoisivat pk-yrityksiä tarttumaan kehitysmahdollisuuksiin.

4.3.8

Keulakuvia ja vaikuttajia tulisi valita ja rekrytoida kaikilla kohdemarkkinoilla erityisesti suurten yritysten keskuudessa.