52010PC0669

FI

Bryssel 16.11.2010

KOM(2010) 669 lopullinen

2010/0328 (NLE)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

PERUSTELUT

1) Ehdotuksen tausta |

| Ehdotuksen perustelut ja tavoitteetTämä ehdotus koskee muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11. kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009, jäljempänä ’perusasetus’, soveltamista tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelumenettelyssä. |

| Yleinen taustaEhdotus perustuu perusasetuksen soveltamiseen ja tutkimukseen, joka tehtiin perusasetuksessa säädettyjen sisältöä ja menettelyjä koskevien vaatimusten mukaisesti. |

| Voimassa olevat aiemmat säännöksetIntiasta peräisin olevien, CN-koodiin ex 8545 11 00 kuuluvien tiettyjen grafiittielektrodien ja tällaisissa elektrodeissa käytettävien, CN-koodiin ex 8545 90 90 kuuluvien jatkonippeleiden tuonnissa otettiin käyttöön lopullinen tasoitustulli neuvoston asetuksella (EY) N:o 1628/2004 (EUVL L 295, 18.9.2004, s. 4), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1354/2008 (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 24). |

| Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiinEi sovelleta. |

2) Kuulemiset ja vaikutusten arviointi |

| Intressitahojen kuuleminen |

| Asianomaisilla osapuolilla on perusasetuksen säännösten mukaisesti ollut tilaisuus puolustaa etujaan tämän tutkimuksen yhteydessä. |

| Asiantuntijatiedon käyttö |

| Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen. |

| Vaikutusten arviointiEhdotus perustuu perusasetuksen täytäntöönpanoon.Perusasetuksessa ei säädetä yleisestä vaikutusten arvioinnista, mutta se sisältää tyhjentävän luettelon arvioitavista edellytyksistä. |

3) Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat |

| Ehdotetun toimen lyhyt kuvausKomissio pani 17. syyskuuta 2009 kolmen unionin tuottajan perustellusta pyynnöstä vireille Intiasta peräisin olevien tiettyjen grafiittielektrodien tuonnissa sovellettavan tasoitustullin voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun.Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa todettiin tarkasteltavana olevan tuotteen tuen jatkuminen, joka johtaisi unionin tuotannonalaan kohdistuvan vahingon toistumiseen, mikäli tasoitustoimenpiteistä luovuttaisiin. Lisäksi todettiin, että toimenpiteiden raukeaminen ei olisi unionin edun mukaista. Tästä syystä ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen voimassa olevien toimenpiteiden jatkamisesta annettavaksi asetukseksi, joka olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 16. joulukuuta 2010. |

| OikeusperustaNeuvoston asetus (EY) N:o 597/2009, annettu 11. kesäkuuta 2009, muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta. |

| ToissijaisuusperiaateEhdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Toissijaisuusperiaatetta ei sen vuoksi sovelleta. |

| SuhteellisuusperiaateEhdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

| Toimintatapa on kuvattu edellä mainitussa perusasetuksessa, eikä mahdollisuutta kansallisiin päätöksiin anneta. |

| Vaatimusta, jonka mukaan unionille, kansallisille viranomaisille, alue- ja paikallisviranomaisille, talouden toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen ja hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen, ei sovelleta. |

| Sääntelytavan valinta |

| Ehdotettu sääntelytapa: asetus. |

| Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä:Perusasetuksessa ei säädetä muista vaihtoehdoista. |

4) Talousarviovaikutukset |

| Ehdotuksella ei ole vaikutusta unionin talousarvioon. |

2010/0328 (NLE)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 [1], jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 18 artiklan,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 [2] ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

(1) Neuvosto otti tukien vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 1628/2004 [3] käyttöön lopullisen tasoitustullin, jäljempänä ’lopulliset tasoitustoimenpiteet’, Intiasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 11 00 kuuluvien tiettyjen grafiittielektrodien ja tällaisissa elektrodeissa käytettävien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 90 90 kuuluvien jatkonippeleiden tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin 15,7 prosentin arvotullin muodossa lukuun ottamatta yhtä yritystä, johon sovellettava tulli oli 7 prosenttia.

(2) Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1629/2004 [4] käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’lopulliset polkumyyntitoimenpiteet’, Intiasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 11 00 kuuluvien tiettyjen grafiittielektrodien ja tällaisissa elektrodeissa käytettävien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 90 90 kuuluvien jatkonippeleiden tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin 0 prosentin arvotullin muodossa.

(3) Omasta aloitteestaan vireille pannun tasoitustoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 1354/2008 [5] neuvoston asetusta (EY) N:o 1628/2004 ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1629/2004. Lopullisia tasoitustulleja muutettiin 6,3 prosenttiin ja 7 prosenttiin yksilöllisesti mainittujen viejien tuonnin osalta jäännöstullin ollessa 7,2 prosenttia. Lopullisia polkumyyntitulleja muutettiin 9,4 prosenttiin ja 0 prosenttiin yksilöllisesti mainittujen viejien tuonnin osalta jäännöstullin ollessa 8,5 prosenttia.

2. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(4) Lopullisten tasoitustoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen [6] julkaisemisen johdosta komissiota pyydettiin 18 päivänä kesäkuuta 2009 panemaan vireille perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön esittäjinä oli kolme samankaltaisen tuotteen unionin tuottajaa: Graftech International, SGL Carbon GmbH ja Tokai ERFTCARBON GmbH, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden tuotanto muodostaa valtaosan eli tässä tapauksessa yli 90 prosenttia tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien kokonaistuotannosta unionissa.

(5) Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuetun tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6) Ennen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 22 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Intian viranomaisille vastaanottaneensa asianmukaisesti asiakirjanäyttöön perustuvan tarkastelupyynnön ja kutsui Intian viranomaiset neuvotteluihin tilanteen selkiyttämiseksi tarkastelupyynnön sisällön osalta ja molempia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. Intian viranomaiset hyväksyivät neuvottelutarjouksen, ja kuuleminen järjestettiin 16 päivänä syyskuuta 2009. Neuvottelujen aikana ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Intian viranomaisten toimittamat huomautukset otettiin kuitenkin asianmukaisesti huomioon.

3. Voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(7) Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 17 päivänä syyskuuta 2009 perusasetuksen 18 artiklan mukaisen tutkimuksen vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä [7].

4. Rinnakkaiset tutkimukset

(8) Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä 17 päivänä syyskuuta 2009 julkaistulla vireillepanoilmoituksella [8] myös polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 [9] 11 artiklan 2 kohdan mukaisen lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

5. Tutkimus

5.1. Tutkimusajanjakso

(9) Tuetun tuonnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisen kauden, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2006 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

5.2. Tutkimuksen osapuolet

(10) Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Intian viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(11) Kaikkia niitä asiaan liittyviä osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(12) Etuyhteydettömien tuojien ilmeisen suuren määrän vuoksi pidettiin asianmukaisena tutkia perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti, olisiko tässä tapauksessa syytä käyttää otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti 15 päivän kuluessa tarkastelujen vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Yksikään etuyhteydetön tuoja ei kuitenkaan ilmoittanut yhteistyöhalukkuudestaan. Sen vuoksi otanta ei ollut tarpeen.

(13) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan ja jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastauksia saatiin kolmelta unionin tuottajien ryhmältä (eli pyynnön esittäjiltä), yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta ja 17 käyttäjältä sekä Intian viranomaisilta. Yksikään tuoja ei ilmoittautunut otantamenettelyn aikana, eivätkä muutkaan tuojat toimittaneet tietoja tai ilmoittautuneet komissiolle tutkimuksen aikana.

(14) Vain yksi kahdesta tiedossa olleesta intialaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, HEG Limited, jäljempänä ’HEG’, teki tarkastelussa täysimääräisesti yhteistyötä vastaamalla kyselylomakkeeseen. Alkuperäisessä tutkimuksessa kyseisen yrityksen täydellinen virallinen nimi oli Hindustan Electro Graphite Limited. Myöhemmin yritys muutti nimensä muotoon HEG Limited. Toinen alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja, Graphite India Limited, jäljempänä ’GIL’, päätti olla vastaamatta kyselylomakkeeseen tässä tarkastelussa.

(15) Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko tuetun tuonnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien osapuolten toimitiloihin:

a) Unionin tuottajat

– SGL Carbon GmbH, Wiesbaden ja Meitingen, Saksa

– Graftech Switzerland SA, Bussigny, Sveitsi

– Graftech Iberica S.L., Ororbia, Espanja

– Tokai ERFTCARBON, Grevenbroich, Saksa.

b) Vientiä harjoittava tuottaja Intiassa

– HEG Limited, Bhopal.

c) Intian viranomaiset

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(16) Tässä tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, eli Intiasta peräisin olevat, CN-koodiin ex 8545 11 00 kuuluvat sähköuuneissa käytettävät grafiittielektrodit, joiden näennäistiheys on vähintään 1,65 g/cm3 ja sähkövastus enintään 6,0 μΩ.m, ja kyseisissä elektrodeissa käytettävät, CN-koodiin ex 8545 90 90 kuuluvat jatkonippelit, riippumatta siitä, tuodaanko ne yhdessä vai erikseen, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(17) Tutkimuksessa vahvistettiin alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että tarkasteltavana oleva tuote ja vientiä harjoittavan tuottajan Intian kotimarkkinoilla tuottamat ja myymät tuotteet samoin kuin unionin tuottajien EU:ssa tuottamat ja myymät tuotteet ovat perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita, koska niiden fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat samat.

C. TUEN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Johdanto

(18) Komissio tutki tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella seuraavia järjestelmiä, joissa oli esitettyjen väitteiden mukaan myönnetty tukea:

Kansalliset järjestelmät

a) Ennakkolupajärjestelmä (Advance Authorisation Scheme, AAS)

b) Tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPBS)

c) Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

Alueellinen järjestelmä

d) Sähköverosta vapauttaminen (Electricity Duty Exemption Scheme, EDES)

(19) Edellä a–c alakohdassa mainitut järjestelmät perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade Act 1992) nro 22/1992, jäljempänä ’ulkomaankauppalaki’. Ulkomaankauppalailla Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Nämä tiedonannot esitetään tiivistelmänä ulkomaankauppapolitiikkaa, jäljempänä ’FT-policy’, koskevissa asiakirjoissa, jotka kauppaministeriö julkaisee viiden vuoden välein ja joita päivitetään säännöllisesti. Tämän tapauksen tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon liittyy kaksi ulkomaankauppapolitiikkaa koskevaa asiakirjaa, FT-policy 04–09 ja FT-policy 09–14. Jälkimmäinen tuli voimaan huhtikuussa 2009. Lisäksi Intian viranomaiset esittelevät FT-policy 04–09- and FT-policy 09–14-asiakirjaa koskevia menettelyjä käsikirjassa ”Handbook of Procedures – Volume I”, jäljempänä ’HOP I 04–09’ ja ’HOP I 09–14’. Myös kyseinen menettelykäsikirja saatetaan ajan tasalle säännöllisesti.

(20) Madhya Pradeshin osavaltion viranomaiset hallinnoivat d alakohdassa mainittua järjestelmää.

2. Ennakkolupajärjestelmä (Advance Authorisation Scheme, AAS)

(21) Tutkimuksen aikana havaittiin, että yhteistyössä toiminut intialainen tuottaja ei saanut etuuksia AAS-järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi ei pidetty tarpeellisena tutkia järjestelmää sen enempää tässä tutkimuksessa.

3. Tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPBS)

a) Oikeusperusta

(22) DEPBS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FT-policy 04–09 -asiakirjan ja FT-policy 09–14 -asiakirjan kohdassa 4.3 sekä HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14 -käsikirjan luvussa 4.

b) Tukikelpoisuus

(23) Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

c) DEPBS-järjestelmän käytännön toteutus

(24) Tukikelpoinen viejä voi hakea DEPBS-hyvityksiä, jotka lasketaan prosenttiosuutena järjestelmän mukaisesti vietyjen tuotteiden arvosta. Intian viranomaiset ovat vahvistaneet tällaiset DEPBS-prosenttiosuudet useimmille tuotteille, myös tarkasteltavana olevalle tuotteelle. Osuudet on määritetty tuotantopanoksia ja myyntiä koskevien vakionormien (Standard Input/Output Norms, SION) perusteella; kyseessä on normi, jossa otetaan huomioon tuonnin oletettu osuus vientituotteeseen käytetyistä tuotantopanoksista ja kyseisestä oletetusta tuonnista kannettu tulli riippumatta siitä, onko tuontitullit tosiasiallisesti maksettu vai ei.

(25) Yrityksen on tämän järjestelmän eduista hyötyäkseen harjoitettava vientiä. Vientihetkellä viejän on ilmoitettava Intian viranomaisille, että vienti tapahtuu DEPBS-järjestelmän mukaisesti. Tavaroiden vientiä varten Intian tulliviranomaiset antavat lähetysmenettelyn aikana viennin lähetysasiakirjan. Asiakirjasta käy muun muassa ilmi kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä DEPBS-hyvitys. Tässä vaiheessa viejä tietää, kuinka suuren edun se saa. Sen jälkeen kun tulliviranomaiset ovat antaneet kyseisen asiakirjan, Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa DEPBS-hyvityksen myöntämiseen. DEPBS-prosenteista sovelletaan etua laskettaessa sitä, joka oli voimassa vienti-ilmoituksen tekohetkellä. Tämän vuoksi edun määrää ei ole mahdollista muuttaa takautuvasti.

(26) Todettiin myös, että Intian kirjanpitonormien mukaisesti DEPBS-hyvitykset on vientivelvoitteen täytyttyä mahdollista kirjata tileihin suoriteperusteella tulona. Näitä hyvityksiä voidaan käyttää minkä tahansa tuontirajoitusten alaan kuulumattomien tavaroiden myöhemmin tapahtuvan tuonnin tullien maksamiseen, tuotantohyödykkeitä lukuun ottamatta. Hyvityksiä käyttäen tuodut tavarat voidaan myydä kotimarkkinoilla (jolloin niihin sovelletaan liikevaihtoveroa) tai käyttää muutoin. DEPBS-hyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä ja voimassa 12 kuukauden ajan niiden myöntämisestä.

(27) DEPBS-hyvitysten hakemukset tehdään sähköisesti, ja ne voivat kattaa rajoittamattoman määrän vientitapahtumia. DEPBS-hyvityksiin ei todellisuudessa sovelleta tiukkoja määräaikoja. DEPBS:in hallinnointiin käytettävä sähköinen järjestelmä ei automaattisesti sulje pois vientitapahtumia, joissa ei noudateta HOP I 04–09 ja 09–14 -käsikirjan luvussa 4.47 mainittuja hakumääräaikoja. Lisäksi HOP I 04–09 ja 09–14 -käsikirjan 9.3 kohdassa esitetään selvästi, että määräajan jälkeen jätetyt hakemukset voidaan aina hyväksyä pienellä virhemaksulla (10 prosenttia hyvityksestä).

(28) Yhteistyössä toimineen intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan todettiin käyttäneen tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d) DEPBS-järjestelmää koskevat päätelmät

(29) DEPBS-järjestelmästä myönnetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. DEPBS-hyvityksissä on kyse Intian viranomaisten taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. DEPBS-hyvityksestä koituu etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(30) Lisäksi DEPBS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista.

(31) Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä, kuten yhteistyössä toiminut intialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tarkkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa, eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei myöskään ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i alakohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada DEPBS-järjestelmän edut, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Edun saamiseen riittää pelkästään se, että kyseinen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada DEPBS-järjestelmän etuuksia.

e) Tuen määrän laskeminen

(32) Perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä katsottiin, että etu koituu vastaanottajalle sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän mukaisesti. Kyseisellä hetkellä Intian viranomaisten on siis luovuttava tulleista, ja tämä luopuminen on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea.

(33) Edellä esitetyn perusteella on asianmukaista pitää DEPBS-järjestelmästä saatua etua kaikista järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana hankittujen hyvitysten summana.

(34) Yhteistyössä toiminut intialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sen tapauksessa kaikki saadut DEPBS-hyvitykset oli käytetty sellaisten materiaalien tuontiin, joita käytetään yksinomaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa, siitä huolimatta, että periaatteessa niitä saa myydä tai käyttää muiden materiaalien tuontiin. Yritys väitti, että tästä syystä DEPBS on normaali tullinpalautusjärjestelmä ja vain liiallisen palautuksen olisi oltava tasoitustoimenpiteiden alaista. Väite oli kuitenkin hylättävä, koska kuten edellä 31 kohdassa selitettiin, DEPBS-järjestelmää ei pidetä sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä, minkä myös Intian viranomaiset ovat myöntäneet. Sen vuoksi ei ole relevanttia, mitä viejä tosiasiallisesti tekee järjestelmästä saaduilla lisensseillä. Viejä saa peruuttamatonta etua sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän nojalla eikä silloin, kun lisenssiä käytetään myöhemmin.

(35) Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen saamisesta välttämättä aiheutuvat kustannukset vähennettiin näin määritellyistä hyvityksistä, jos oli esitetty perusteltu pyyntö, ja näin saatiin tuen määrä (osoittaja).

(36) Tuen määrä on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona saadulle viennin kokonaisliikevaihdolle; se on nimittäjä, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(37) Edellä esitetyn perusteella yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tämän järjestelmän mukaista tukea tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana 5,7 prosenttia.

4. Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

a) Oikeusperusta

(38) EPCGS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FT-policy 04–09 -asiakirjan ja FT-policy 09–14 -asiakirjan luvussa 5 sekä HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14 -käsikirjan luvussa 5.

b) Tukikelpoisuus

(39) Valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ”sidoksissa” valmistajiin ja palveluntarjoajiin, voivat hakea tämän järjestelmän mukaista tukea.

c) Käytännön toteutus

(40) Tiettyihin vientivelvoitteisiin sitoutunut yritys voi tuoda (uusia ja huhtikuusta 2003 myös käytettyjä, enintään kymmenen vuotta vanhoja) tuotantohyödykkeitä alennetulla tullilla. Intian viranomaiset antavat tätä varten pyynnöstä maksullisen EPCGS-lisenssin. Huhtikuusta 2000 lähtien järjestelmässä on sovellettu kaikkiin sen mukaisesti tuotuihin tuotantohyödykkeisiin alennettua 5 prosentin tuontitullia. 31 päivään maaliskuuta 2000 asti sovellettiin tosiasiallista 11 prosentin tullia (johon sisältyy 10 prosentin lisämaksu) ja erityisen arvokkaassa tuonnissa nollatullia. Vientivelvoitteen täyttämiseksi maahantuotuja tuotantohyödykkeitä on käytettävä tietyn vientituotteiden määrän tuottamiseen tiettynä aikana. Uuden FT-policy 09–14 -asiakirjan mukaan tuotantohyödykkeitä voi tuoda nollatullilla EPCGS-järjestelmän nojalla, mutta tällöin ajanjakso vientivelvoitteen täyttämistä varten on lyhyempi.

(41) EPCGS-lisenssin haltija voi hankkia tuotantohyödykkeet myös kotimarkkinoilta. Tällöin tuotantohyödykkeiden kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi tuoda tullitta maahan kyseisten tuotantohyödykkeiden valmistuksessa tarvittavia aineksia. Vaihtoehtoisesti kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi saada vientiin rinnastettavassa toiminnassa saatavat edut toimittaessaan tuotantohyödykkeitä EPCGS-lisenssin haltijalle.

(42) Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan todettiin käyttäneen tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d) EPCGS-järjestelmää koskevat päätelmät

(43) EPCGS-järjestelmästä myönnetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Tullinalennus on Intian viranomaisten taloudellista tukea, koska kyseinen etu vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi tullinalennuksesta koituu etua viejälle, koska tullien kantamatta jättäminen tuonnin yhteydessä lisää yrityksen maksuvalmiutta.

(44) EPCGS-järjestelmä on myös oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, koska lisenssejä ei voi saada ilman sitoumusta viedä tuotteita. Tämän vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista tukea. Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottajat väitti, että EPCGS-tukea, joka liittyy tuotantohyödykkeiden ostoihin tapauksissa, joissa vientivelvoite täytettiin ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjakso, ei pitäisi käsitellä vientituloksesta riippuvaisena. Sen vuoksi sitä ei myöskään pitäisi pitää erityistukena eikä tasoitustoimenpiteiden alaisena tukena. Tämä väite on kuitenkin hylättävä. On korostettava, että tuki itsessään on vientituloksesta riippuvainen eli sitä ei olisi myönnetty, ellei yritys olisi hyväksynyt tiettyä vientivelvoitetta.

(45) EPCGS-järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa säädetään, tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen järjestelmien piiriin, koska niitä ei kuluteta vientituotteiden tuotannossa.

e) Tuen määrän laskeminen

(46) Tuen määrä laskettiin perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuotantohyödykkeiden tuonnissa kantamattomien tullien perusteella jakamalla se ajanjaksolle, joka vastaa näiden tuotantohyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa kyseisellä teollisuudenalalla. Määrään on lisätty korko, jotta se vastaisi paremmin ajan myötä saavutetun edun koko arvoa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Intiassa voimassa ollutta kaupallista korkoa pidettiin soveltuvana korkona tähän tarkoitukseen.

(47) Tuen määrä on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson viennin liikevaihdolle; se on nimittäjä, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta.

(48) Tämän järjestelmän mukainen tuki oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kyseiselle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle 0,9 prosenttia.

5. Sähköverosta vapauttaminen (EDES-järjestelmä) – Madhya Pradeshin osavaltion alueellinen järjestelmä

(49) Vuoden 2004 teollisuuden edistämispolitiikan mukaisesti Madhya Pradeshin osavaltio tarjoaa sähköverovapautusta teollisuuslaitoksille, jotka investoivat kytkösmarkkinoita palvelevaan sähköntuotantoon.

a) Oikeusperusta

(50) EDES-järjestelmän tarkka kuvaus sisältyy Madhya Pradeshin viranomaisten 21 päivänä heinäkuuta 2006 antamaan ilmoitukseen nro 29 ja 12 päivänä heinäkuuta 2006 annetun määräyksen nro 4238-XIII-2006 liitteeseen C.

b) Tukikelpoisuus

(51) Kaikki valmistajat, jotka investoivat tietyn pääomasumman voimalaitoksen perustamiseen Madhya Pradeshin osavaltiossa, voivat saada tukea järjestelmästä.

c) Käytännön toteutus

(52) EDES-järjestelmässä voidaan vapauttaa sähköveron – Madhya Pradeshissa normaalisti maksettava paikallinen myyntivero – maksamisesta yritykset, jotka ovat investoineet tietyn pääomasumman voimalaitoksen rakentamiseen. Vapautus myönnetään tietyksi ajanjaksoksi investoinnin arvosta riippuen. Järjestelmän tavoitteena on kehittää infrastruktuuria, koska osavaltion omistamat voimalaitokset eivät voi tarjota alueella toimiville yrityksille riittävästi sähköä. Verovapautus myönnetään vain energian kytköskäyttöön.

(53) Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan todettiin käyttäneen tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d) EDES-järjestelmää koskevat päätelmät

(54) EDES-järjestelmästä myönnetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Verovapautus on Madhya Pradeshin osavaltion viranomaisten taloudellista tukea, koska kyseinen etu vähentää osavaltion tuloja veroista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi veronalennuksesta koituu etua viejälle, koska veron kantamatta jättäminen sähkönoston yhteydessä lisää tämän maksuvalmiutta.

(55) EDES-järjestelmä ei ole oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen. Sitä ei ole myöskään lainsäädännössä rajoitettu tietyille maantieteellisille alueille Madhya Pradeshin osavaltiossa tai vain joillekin yrityksille tai tuotannonaloille. Sen vuoksi yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja väitti, että järjestelmää ei pitäisi pitää erityisenä eikä näin ollen tasoitustoimenpiteiden alaisena, koska tukikelpoisuus perustuu objektiivisiin ja puolueettomiin taloudellisiin kriteereihin.

(56) Koska Madhya Pradeshin osavaltio ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, komissio ei kuitenkaan pystynyt tekemään selkeitä päätelmiä järjestelmän erityisyydestä, lain käytännön soveltamisesta eikä harkintavallasta, jota myöntävät viranomaiset käyttävät tehdessään päätöksiä hakemuksista. Ei siis voida varmuudella sanoa, täyttyvätkö 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan vaatimukset, koska ei voitu vahvistaa, soveltavatko Madhya Pradeshin osavaltion viranomaiset puolueettomia kriteereitä tai edellytyksiä tukea myöntäessään. Näin ollen vaikka osoitettiin, että järjestelmä ei ole erityinen oikeudellisesti, ei ole selvää, etteikö se olisi tosiasiallisesti erityinen. Tämän vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ja 4 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti erityinen ja tasoitustoimenpiteiden alainen.

e) Tuen määrän laskeminen

(57) Tuen määrä laskettiin perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ostetusta sähköstä maksamattomien myyntiverojen (osoittaja) ja yrityksen myynnin kokonaisliikevaihdon (nimittäjä) perusteella, koska EDES-järjestelmä ei ole vientituloksesta riippuvainen eikä sähkön käyttöä rajoitettu ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon.

(58) Tämän järjestelmän mukainen tuki oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kyseiselle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle 0,5 prosenttia.

6. Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(59) Perusasetuksen säännösten mukaisten, tutkimuksen kohteena olevan vientiä harjoittavan tuottajan tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä arvon perusteella ilmaistuna on 7,1 prosenttia. Tuen määrä ylittää perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisen vähimmäistason.

(60) Tässä menettelyssä vahvistettu tuen taso vastaa 7,2 prosentin tuen tasoa, joka todettiin samalle vientiä harjoittavalle tuottajalle tuoreimmassa välivaiheen tarkastelussa.

(61) Tästä syystä katsotaan, että tuen antaminen jatkui perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

JÄRJESTELMÄ | AAS | DEPBS | EPCGS | EDES | Yhteensä |

HEG Ltd. | Ei ole | 5,7 % | 0,9 % | 0,5 % | 7,1 % |

7. Päätelmät tuen jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä

(62) Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen tuen jatkumiseen tai toistumiseen.

(63) On muistettava, että tutkimuksessa toimi yhteistyössä vain toinen kahdesta tiedossa olleesta vientiä harjoittavasta tuottajasta. Kävi ilmi, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edelleen Intian viranomaisilta tasoitustoimenpiteiden alaista tukea. Edellä analysoiduista tukijärjestelmistä annettiin toistuvia etuuksia, eikä ole viitteitä siitä, että ohjelmat poistettaisiin käytöstä vaiheittain tai että niitä muutettaisiin lähitulevaisuudessa taikka että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja ei enää saisi etuuksia näistä järjestelmistä. Kyseiset järjestelmät ovat edelleen FT-policy 09–14 -asiakirjassa.

(64) Tarkastelupyynnön mukaan toinen tiedossa ollut vientiä harjoittava intialainen tuottaja sai edelleen etua edellä mainituista tukijärjestelmistä. Saatavilla ei ole tietoa, joka osoittaisi, että näin ei ole. Sen vuoksi päätellään, että tuki jatkui maanlaajuisesti.

(65) Edellä kuvattujen havaintojen perusteella päätellään, että tuki jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin.

(66) Koska on osoitettu, että tuen antaminen jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ja todennäköisesti jatkuu myös tulevaisuudessa, tuen toistumisen tarkastelulla ei ole merkitystä tässä yhteydessä.

D. UNIONIN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

1. Unionin tuotanto

(67) Samankaltaista tuotetta valmistaa unionissa viisi yritystä tai yritysryhmää, joiden tuotanto muodostaa perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun samankaltaisen tuotteen koko unionin tuotannon.

2. Unionin tuotannonala

(68) Viidestä yrityksestä kaksi ei tukenut tarkastelupyyntöä eikä toiminut yhteistyössä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vastaamalla kyselylomakkeeseen. Seuraavat kolme tuottajaryhmää jättivät pyynnön ja ilmoittivat toimivansa yhteistyössä: Graftech International, SGL Carbon GmbH ja Tokai ERFTCARBON GmbH.

(69) Nämä kolme tuottajaryhmää muodostavat suurimman osan samankaltaisen tuotteen koko tuotannosta unionissa, koska niiden osuus tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien koko unionin tuotannosta on yli 90 prosenttia (ks. 4 kappale). Niiden katsotaan siten muodostavan perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

E. TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

1. Alustavat huomautukset

(70) Koska ainoastaan yksi intialainen vientiä harjoittava tarkasteltavana olevan tuotteen tuottaja toimi tutkimuksessa yhteistyössä, kyseisen tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia unioniin ei esitetä tarkkoina lukuina luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 29 artiklan mukaisesti.

(71) Grafiittielektroditeollisuuden tilanne liittyy läheisesti terässektoriin, koska grafiittielektrodeja käytetään pääasiallisesti sähköterästeollisuudessa. Vuonna 2007 ja vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana terästeollisuudessa ja näin ollen myös grafiittielektroditeollisuudessa vallitsivat erittäin positiiviset markkinaolosuhteet.

(72) Grafiittielektrodien myyntimäärät vaihtelevat suureksi osaksi terästuotannon määrän mukaisesti. Grafiittielektrodien toimitussopimukset, jotka kattavat hinnat ja määrät, neuvotellaan kuitenkin yleensä 6–12 kuukauden kaudeksi. Sen vuoksi kysynnän muutoksista johtuvan myyntimäärän kehityksen ja sen mahdollisten hintavaikutusten välillä on ajallinen viive.

2. Kulutus unionin markkinoilla

(73) Unionin kulutuksen määrittämisen perustana käytettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymää määrää, arviota muiden unionin tuottajien unionin markkinoilla myymästä määrästä, Eurostatin tuontitietoja sekä perusasetuksen 24 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja. Alkuperäisen tutkimuksen tavoin [10] osa tuonnista jätettiin ottamatta huomioon, koska käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikutti siltä, että kyseessä ei ollut tutkimuksen kohteena oleva tuote.

(74) Vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin kulutus laski lähes 25 prosenttia ja suurin lasku tapahtui vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tarkastelujakson alussa vallinneiden erittäin positiivisten markkinaolosuhteiden vuoksi unionin kulutus oli erittäin korkealla tasolla ja kasvoi 30 prosenttia alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson ja vuoden 2006 välillä.

Taulukko 1

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

EU:n kokonaiskulutus (tonnia) | 170 035 | 171 371 | 169 744 | 128 437 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 101 | 100 | 76 |

3. Intiasta tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinta

(75) Intiasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi vakaasti 143 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 5 000–7 000 tonnia. Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus yli kolminkertaistui vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, jolloin se saavutti noin 5 prosentin tason. Markkinaosuus kasvoi edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huolimatta kysynnän merkittävästä laskusta. Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat 52 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä noudatteli unionin tuotannonalan hintojen kanssa samaa suuntausta, mutta hinnat olivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hintoja alemmat. Taulukossa 2 olevia tietoja ei ole annettu tarkkoina lukuina luottamuksellisuussyistä, koska Intiassa on vain kaksi tiedossa olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa.

Taulukko 2

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä (tonnia) * | 2 000–3 000 | 3 000–4 000 | 7 000–9 000 | 5 000–7 000 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 123 | 318 | 243 |

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus * | noin 1,5 % | noin 2 % | noin 5 % | noin 5 % |

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat (euroa/tonni) | noin 2 000 | noin 2 600 | noin 3 000 | noin 3 200 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 133 | 145 | 152 |

4. Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(76) Komissio tarkasteli perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

4.1. Tuotanto

(77) Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotanto laski 29 prosenttia verrattuna vuoteen 2006. Unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi ensin 2 prosenttia vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2006, ennen kuin se laski jyrkästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 3

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Tuotanto (tonnia) | 272 468 | 278 701 | 261 690 | 192 714 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 102 | 96 | 71 |

4.2. Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(78) Tuotantokapasiteetti pieneni hieman (2 %) vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Koska myös tuotanto laski vuonna 2008 ja etenkin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, siitä seuraava kapasiteetin käyttöaste laski kaikkiaan 25 prosenttiyksikköä vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 4

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Tuotantokapasiteetti (tonnia) | 298 500 | 292 250 | 291 500 | 293 500 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 98 | 98 | 98 |

Kapasiteetin käyttöaste | 91 % | 95 % | 90 % | 66 % |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 104 | 98 | 72 |

4.3. Varastot

(79) Unionin tuotannonalan loppuvarastot pysyivät vuonna 2007 samalla tasolla kuin vuonna 2006 ja sitten pienenivät 10 prosenttia vuonna 2008. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla varastot kasvoivat hieman mutta olivat 5 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2006.

Taulukko 5

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Loppuvarastot (tonnia) | 21 407 | 21 436 | 19 236 | 20 328 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 100 | 90 | 95 |

4.4. Myyntimäärä

(80) Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin määrä laski 39 prosenttia tarkastelujaksolla. Myynti oli erittäin korkealla tasolla tarkastelujakson alussa kasvettuaan lähes 70 prosenttia alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksoon verrattuna. Myyntimäärä laski hieman vuosina 2007 ja 2008 mutta pysyi suhteellisen korkealla tasolla (vuonna 2008 se oli edelleen 47 % yli alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson tason). Myyntimäärät kuitenkin putosivat merkittävästi vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (lähes kolmanneksen).

Taulukko 6

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

EU-myynti etuyhteydettömille asiakkaille (tonnia) | 143 832 | 139 491 | 124 463 | 88 224 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 97 | 87 | 61 |

4.5. Markkinaosuus

(81) Unionin tuotannonalan markkinaosuus laski vähitellen lähes 16 prosenttiyksikköä vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (84,6 %:sta 68,7 %:iin).

Taulukko 7

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Unionin tuotannonalan markkinaosuus | 84,6 % | 81,4 % | 73,3 % | 68,7 % |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 96 | 87 | 81 |

4.6. Kasvu

(82) Vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus väheni lähes 25 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni melkein 16 prosenttiyksikköä, kun taas tuonnin markkinaosuus kasvoi 3,4 prosenttiyksikköä.

4.7. Työllisyys

(83) Unionin tuotannonalan työllisyysaste laski 7 prosenttia vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

Taulukko 8

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Työllisyys tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa (henkeä) | 1 942 | 1 848 | 1 799 | 1 804 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 95 | 93 | 93 |

4.8. Tuottavuus

(84) Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti vuodessa laski vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 24 prosenttia. Se kohosi hieman vuosina 2007 ja 2008 ennen pienenemistään lähes 25 prosentilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 9

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Tuottavuus (tonnia työntekijää kohti) | 140 | 151 | 146 | 107 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 107 | 104 | 76 |

4.9. Myyntihinnat ja kotimarkkinahintoihin vaikuttavat tekijät

(85) Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat ovat kehittyneet positiivisesti ja kohonneet 40 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä johtuu i) yleisestä hintatasosta markkinoilla, ii) tarpeesta kattaa tuotantokustannusten kohoaminen ja iii) tavasta, jolla hankintasopimushinnat vahvistetaan.

(86) Vuosina 2007 ja 2008 unionin tuotannonala pystyi korottamaan hintojaan, kun markkinahinnat kohosivat yleisesti grafiittielektrodien kysynnän jatkuessa edelleen vahvana. Kysyntä johtui erittäin positiivisista markkinaoloista, jotka vallitsivat terässektorilla vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä (ks. 71 kappale).

(87) Hinnat kohosivat myös vuosina 2007 ja 2008 osaksi siksi, että pyrittiin kattamaan kasvavat tuotantokustannukset ja etenkin raaka-ainekustannukset. Vuosina 2006–2008 kustannukset kasvoivat 23 prosenttia. Unionin tuotannonala pystyi kuitenkin kattamaan tämän kohottamalla hintojaan merkittävästi (+33 %).

(88) Hinnat kohosivat edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joskin vähäisemmässä määrin (+5 %). Se, että hinnat eivät pudonneet vaikka kysyntä väheni, selittyy sillä, miten hankintasopimukset laaditaan markkinoilla ja sillä, että suurin osa vuoden 2009 hankintasopimuksista tehtiin vuonna 2008. Grafiittielektrodien myyntimäärät seurailevat enemmän tai vähemmän teräksen tuotantoa, kuten 72 kappaleessa todettiin. Grafiittielektrodien hankintasopimusten neuvottelut 6–12 kuukauden jaksoille voivat kuitenkin johtaa viipeisiin siinä, miten kysynnän muutokset vaikuttavat hintoihin (korottavat tai alentavat niitä). Sopimusneuvotteluissa perustana käytetään odotettuja myyntimääriä, jotka voivat erota todellisuudessa saavutetuista myyntimääristä, minkä tuloksena hintasuuntaus tietyllä kaudella ei välttämättä seuraa myyntimäärien suuntausta samalla kaudella. Näin tapahtui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin myyntimäärät laskivat mutta hinnat pysyivät korkeina, koska useimmat vuoden 2009 hankintasopimukset oli tehty vuonna 2008 ja jotkin vuodelle 2008 tarkoitetut toimitukset lykättiin vuoteen 2009. Hintojen 5 prosentin korotus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei kuitenkaan ollut riittävä kattamaan kustannusten nousua (+13 %), mikä oli mahdollista aiemmin. Hinnat neuvoteltiin uudelleen alemmille tasoille tarkastelua koskevan tutkimuksen jälkeiselle kaudelle.

(89) Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat noudattelivat unionin tuotannonalan hintojen suuntausta mutta olivat jatkuvasti alemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat, kuten 75 kappaleessa selitettiin.

Taulukko 10

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Yksikköhinta EU:n markkinoilla (euroa/tonni) | 2 569 | 3 103 | 3 428 | 3 585 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 121 | 133 | 140 |

4.10. Palkat

(90) Vuoden 2006 ja tarkastelua tutkimusajanjakson välisenä aikana työntekijöiden keskipalkka nousi 15 prosenttia.

Taulukko 11

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Vuotuiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (tuhatta euroa) | 52 | 56 | 61 | 60 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 108 | 118 | 115 |

4.11. Investoinnit

(91) Vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonalan vuotuiset investoinnit tarkasteltavana olevaan tuotteeseen kasvoivat 37 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla investoinnit kuitenkin vähenivät 14 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.

Taulukko 12

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Nettoinvestoinnit (euroa) | 30 111 801 | 45 383 433 | 47 980 973 | 41 152 458 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 151 | 159 | 137 |

4.12. Kannattavuus ja investointien tuotto

(92) Kustannukset kohosivat 40 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta unionin tuotannonala onnistui kuitenkin vuosina 2006–2007 nostamaan hintojaan enemmän kuin sen kustannukset nousivat. Tämän ansiosta voitot kasvoivat vuoden 2006 tasolta 19 prosentista 26 prosenttiin vuonna 2007. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 hinnat ja kustannukset kohosivat samassa suhteessa, joten unionin tuotannonalan marginaali säilyi vakaana vuoden 2007 tasolla. Voitot laskivat 19 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun tuotantokapasiteetin alhaisempi käyttöaste ja raaka-aineiden korkeammat hinnat vaikuttivat kustannuksiin. Voitot laskivat vielä lisää vuonna 2009, koska unionin tuotannonalan oli mukautettava hintojaan alaspäin ottaakseen huomioon grafiittielektrodimarkkinoiden myyntihintojen yleisen laskun, mikä johtui kysynnän vähenemisestä terässektorilla.

(93) Investointien tuotto kasvoi 71 prosentista (vuonna 2006) 103 prosenttiin (vuonna 2007). Vuonna 2008 se nousi 119 prosenttiin ennen laskuaan 77 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Investointien tuotto kasvoi kaiken kaikkiaan vain 6 prosenttiyksikköä vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 13

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen EU-myynnin kannattavuus (% nettomyynnistä) | 19 % | 26 % | 25 % | 19 % |

Investointien tuotto (nettovoitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta) | 71 % | 103 % | 119 % | 77 % |

4.13. Kassavirta ja pääoman saanti

(94) Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta kasvoi vuosien 2006 ja 2007 välillä. Kasvu jatkui vuonna 2008 mutta pieneni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kassavirta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 28 prosenttia suurempi kuin tarkastelujakson alussa.

(95) Ei ollut merkkejä siitä, että unionin tuotannonalalla olisi ollut vaikeuksia saada pääomaa, mikä johtuu lähinnä siitä, että osa tuottajista kuuluu isompiin yritysryhmiin.

Taulukko 14

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Kassavirta (euroa) | 109 819 535 | 159 244 026 | 196 792 707 | 140 840 498 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 145 | 179 | 128 |

4.14. Tuen merkittävyys

(96) Kun otetaan huomioon Intiasta tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, tosiasiallisten tukimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

4.15. Aiemman tuetun tuonnin ja polkumyynnin vaikutuksista toipuminen

(97) Edellä tarkastellut indikaattorit osoittavat hienoista paranemista unionin tuotannonalan talous- ja rahoitustilanteessa sen jälkeen, kun lopulliset tasoitus- ja polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2004. Etenkin vuosien 2006 ja 2008 välillä unionin tuotannonala sai etua kohonneista hinnoista ja voitoista. Tämä johtui erittäin suotuisista markkinaolosuhteista, jotka mahdollistivat korkeiden hintatasojen ja kannattavuuden säilymisen, vaikka unionin tuotannonalan markkinaosuus olikin pienenemässä (ks. 81 kappale). Samalla kaudella toimenpiteistä huolimatta Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus kuitenkin kasvoi, ja intialaisia tuotteita tuotiin unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan voitot alkoivat jo pienentyä ja pienenivät edelleen vuonna 2009 kohonneiden kustannusten ja vähäisten hinnankorotusten vuoksi.

5. Tuetun tuonnin ja muiden tekijöiden vaikutus

5.1. Tuetun tuonnin vaikutus

(98) Vaikka kulutus laski Euroopan unionissa tarkastelujaksolla, asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä yli kaksinkertaistui ja markkinaosuus yli kolminkertaistui (ks. 75 kappale). Jos polkumyynti- ja tasoitustulleja ei oteta huomioon, asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, vaikkakin vain alle 2 prosenttia.

5.2. Talouskriisin vaikutus

(99) Vuonna 2007 ja vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä terästeollisuudessa ja siihen liittyvillä teollisuudenaloilla, myös grafiittielektroditeollisuudessa, vallitsevien erittäin positiivisten taloudellisten olosuhteiden vuoksi unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne oli suhteellisen hyvä, kun talouskriisi alkoi vuoden 2008 lopulla. Grafiittielektrodien hankintasopimukset neuvotellaan yleensä 6–12 kuukauden jaksoille, mikä johtaa viipeisiin siinä, miten kysynnän muutokset vaikuttavat hintoihin (korottavat tai alentavat niitä). Koska tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson sopimukset neuvoteltiin silloin, kun talouskriisin vaikutuksia ei vielä voitu ennustaa, kriisin vaikutukset tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat lähinnä määrällisiä, koska mahdolliset hintavaikutukset kohdistuisivat unionin tuotannonalaan vasta viipeellä. On huomattava, että unionin tuotannonalan tilanne oli joiltakin osin heikentynyt suotuisissakin taloudellisissa olosuhteissa, koska se menetti markkinaosuuttaan asianomaisesta maasta tulevalle tuonnille. Heikentyminen ei johtanut merkittävämpiin negatiivisiin vaikutuksiin osittain sen ansiosta, että kysyntä oli korkealla tasolla vuosina 2007–2008, minkä vuoksi unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärä pysyivät korkealla tasolla; osittain tämä johtui myös siitä, että kun määrät laskivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, hinnat voitiin silti pitää edelleen korkealla tasolla edellä kuvatun viipeen ansiosta.

5.3. Tuonti muista maista

(100) Koska saatavilla oleviin Eurostatin tuontitietoihin, jotka perustuvat CN-koodeihin, sisältyy muitakin tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote, seuraava analyysi on tehty Taric-koodeihin perustuvien tuontitietojen perusteella ja niiden lisäksi on käytetty perusasetuksen 24 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja. Osa tuonnista jätettiin ottamatta huomioon, koska käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikutti siltä, että kyseessä ei ollut tarkasteltavana oleva tuote.

(101) Arvioiden mukaan muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kasvoi 63 prosenttia eli 11 000 tonnista 18 500 tonniin vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kohosi 6,6 prosentista 14,4 prosenttiin vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat 42 prosenttia vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Eniten tuontia vaikuttaa tulevan Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Venäjältä, Japanista ja Meksikosta, jotka olivat ainoat maat, joiden yksilölliset markkinaosuudet olivat yli 1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan tarkemmin tuontia näistä maista. Yhdeksästä muusta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli yhteensä vain noin 2 prosenttia, eikä sitä tarkastella tarkemmin.

(102) Kiinalaisen tuonnin markkinaosuus kasvoi 2,4 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla (0,2 %:sta 2,6:iin). Käytettävissä olevien tietojen mukaan tuonti tapahtui hinnoilla, jotka olivat alle unionin tuotannonalan hintojen ja myös alle Intiasta tulevan tuonnin hintojen.

(103) Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 4,2 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla (1,9 %:sta 6,1 %:iin). Käytettävissä olevien tietojen mukaan tuonti tapahtui hinnoilla, jotka olivat hieman alle unionin tuotannonalan hintojen mutta jotka ylittivät Intiasta tulevan tuonnin hinnat.

(104) Japanista tulevan tuonnin markkinaosuus laski 0,4 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla (2,0 %:sta 1,6 %:iin). Käytettävissä olevien tietojen mukaan tuonti tapahtui hinnoilla, jotka olivat yhtä korkeat tai korkeammat kuin unionin tuotannonalan hinnat ja myös korkeammat kuin Intiasta tulevan tuonnin hinnat.

(105) Meksikosta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 1,0 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla (0,9 %:sta 1,9 %:iin). Käytettävissä olevien tietojen mukaan tuonti tapahtui hinnoilla, jotka olivat korkeammat kuin unionin tuotannonalan hinnat ja myös korkeammat kuin Intiasta tulevan tuonnin hinnat.

(106) Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että Kiinasta ja Venäjältä tulevan tuonnin kehitys olisi voinut jossakin määrin vaikuttaa unionin tuotannonalan markkinaosuuden pienenemiseen. Kun kuitenkin otetaan huomioon tuontitilastoista saatavien tietojen yleinen luonne, joka ei mahdollista hintavertailua tuotelajeittain, kuten voitiin tehdä Intian tapauksessa vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien yksityiskohtaisten tietojen perusteella, Kiinasta ja Venäjältä tulevan tuonnin vaikutusta ei voida varmasti vahvistaa.

Taulukko 15

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Muista maista tulevan tuonnin määrä (tonnia) | 11 289 | 11 243 | 19 158 | 18 443 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 100 | 170 | 163 |

Muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus | 6,6 % | 6,6 % | 11,3 % | 14,4 % |

Muista maista tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 2 467 | 3 020 | 3 403 | 3 508 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 122 | 138 | 142 |

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia) | 421 | 659 | 2 828 | 3 380 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 157 | 672 | 804 |

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus | 0,2 % | 0,4 % | 1,7 % | 2,6 % |

Kiinasta tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 1 983 | 2 272 | 2 818 | 2 969 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 115 | 142 | 150 |

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Venäjältä tulevan tuonnin määrä (tonnia) | 3 196 | 2 887 | 8 441 | 7 821 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 90 | 264 | 245 |

Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus | 1,9 % | 1,7 % | 5,0 % | 6,1 % |

Venäjältä tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 2 379 | 2 969 | 3 323 | 3 447 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 125 | 140 | 145 |

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Japanista tulevan tuonnin määrä (tonnia) | 3 391 | 2 223 | 3 731 | 2 090 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 66 | 110 | 62 |

Japanista tulevan tuonnin markkinaosuus | 2,0 % | 1,3 % | 2,2 % | 1,6 % |

Japanista tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 2 566 | 3 131 | 3 474 | 3 590 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 122 | 135 | 140 |

| 2006 | 2007 | 2008 | Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |

Meksikosta tulevan tuonnin määrä (tonnia) | 1 478 | 2 187 | 2 115 | 2 465 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 148 | 143 | 167 |

Meksikosta tulevan tuonnin markkinaosuus | 0,9 % | 1,3 % | 1,2 % | 1,9 % |

Meksikosta tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 2 634 | 3 629 | 4 510 | 4 554 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 138 | 171 | 173 |

6. Päätelmät

(107) Tuonnin määrä asianomaisesta maasta siis yli kaksinkertaistui vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, kuten 75 kappaleessa todettiin. Koska kulutus laski 25 prosenttia samalla kaudella, intialaisten viejien markkinaosuus kasvoi jyrkästi 1,5 prosentista noin 5 prosenttiin vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Intiasta unioniin suuntautuvan viennin hinnat kohosivat merkittävästi tarkastelujaksolla, mutta yleisesti korkeiden markkinahintojen vuoksi ne alittivat edelleen unionin tuotannonalan hinnat.

(108) Polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden voimassaolosta huolimatta useat merkittävät indikaattorit kehittyivät negatiivisesti vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä: tuotantomäärä laski 29 prosenttia ja myyntimäärä 39 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste aleni 28 prosenttia, minkä seurauksena myös työllisyys ja tuottavuus laskivat. Osaksi negatiivista kehitystä saattaa selittää kulutuksen jyrkkä lasku, joka oli lähes 25 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta unionin tuotannonalan markkinaosuuden huomattavaa pienenemistä (15,9 prosenttiyksikön lasku vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä) on tarkasteltava myös ottaen huomioon Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuuden jatkuva kasvu.

(109) Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saavutetut suhteellisen korkeat voittotasot johtuivat pääasiassa jatkuvasti korkeasta hintatasosta 88 kappaleessa selvitetyistä syistä. Päätelmänä voidaan todeta, että unionin tuotannonalan tilanne heikkeni yleisesti tarkastelujaksolla ja että se oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa vaikeassa tilanteessa suhteellisen korkeasta voittotasosta huolimatta, kun sen pyrkimyksiä myyntimäärien ja riittävän hintatason säilyttämiseen vaikeutti Intiasta tulevan tuetun tuonnin lisääntyminen tilanteessa, jossa kysyntä heikkeni.

F. VAHINGON JATKUMISEN JA TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Alustavat huomiot

(110) Kuten edellä todettiin, tasoitustoimenpiteet korjasivat unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa vain osittain. Kun tarkastelujakson aikana vallinnut unionin kulutuksen korkea taso hävisi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, unionin tuotannonala päätyi vaikeaan ja riskialttiiseen tilanteeseen ja oli edelleen alttiina Intiasta tulevan tuetun tuonnin vahinkoa aiheuttaville vaikutuksille. Unionin tuotannonalan kyky kattaa kohonneet kustannukset oli erityisen heikko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa.

2. Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja unioniin suuntautuvan viennin määrien ja hintojen suhde

(111) Tutkimuksessa havaittiin, että keskimääräinen vientihinta Intiasta EU:n ulkopuolisiin maihin oli alhaisempi kuin keskimääräinen vientihinta unioniin ja samalla myös kotimarkkinahintoja alhaisempi. Intialaisten viejien myynti EU:n ulkopuolisiin maihin oli huomattavaa ja edusti sen kokonaisviennistä suurinta osuutta. Näin ollen katsottiin, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, intialaiset viejät saattaisivat siirtää merkittäviä määriä kolmansiin maihin suuntautuvasta viennistään aiempaa houkuttelevammille unionin markkinoille hinnoilla, jotka olisivat – siinäkin tapauksessa, että ne olisivat korkeammat kuin hinnat kolmansiin maihin – edelleen todennäköisesti unioniin suuntautuvan viennin nykyhintoja alhaisemmat.

3. Käyttämätön kapasiteetti ja varastot Intian markkinoilla

(112) Yhteistyössä toimineella intialaisella tuottajalla oli merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, ja se suunnitteli kapasiteettinsa kasvattamista vuosina 2010–2011. Näin ollen kapasiteettia on niin paljon, että vientiä EU:hun on mahdollista lisätä merkittävästi, etenkin koska ei ole merkkejä siitä, että kolmansien maiden markkinat tai kotimarkkinat voisivat ottaa vastaan lisätuotantoa.

(113) Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen tekemissään huomautuksissa yhteistyössä toiminut intialainen tuottaja väitti, että sen käyttämätön kapasiteetti johtui pääasiassa talouskriisistä ja siihen liityvästä kysynnän laskusta. Suurin osa yrityksen käyttämättömästä kapasiteetista selittyy kuitenkin sillä, että se lisäsi kapasiteettiaan huomattavasti vuoden 2006 ja tarkastelua koskevan ajanjakson välisenä aikana. Lisäksi on huomattava, että yritys on aikonut kasvattaa kapasiteettiaan entisestään. On myös muistettava, että toisen intialaisen tuottajan, joka ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, kapasiteetti ja käyttöaste ovat samanlaisia ja joka on niinikään ilmoittanut vielä huomattavammasta kapasiteetin lisäyksestä.

4. Päätelmät

(114) Asianomaisen maan tuottajilla on siis mahdollisuudet lisätä vientiään ja/tai suunnata vientiä muualta EU:n markkinoille. Lisäksi Intiasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat ovat alemmat kuin EU:hun suuntautuvan viennin. Tutkimus osoitti vertailukelpoisten tuotelajien perusteella, että yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta alempaan hintaan kuin unionin tuotannonala. Nämä alhaiset hinnat mitä todennäköisimmin alenevat yhdenmukaisesti muualle maailmaan suuntautuvasta viennistä veloitettujen alhaisempien hintojen tasolle. Tällaisella hinnoittelukäyttäytymisellä – kun se yhdistetään asianomaisen maan viejien kykyyn toimittaa merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta EU:n markkinoille – olisi erittäin todennäköisesti negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(115) Kuten edellä todettiin, unionin tuotannonalan tilanne on edelleen vaikea ja riskialtis. Jos tuettu tuonti asianomaisesta maasta unioniin lisääntyisi, se todennäköisesti vaikuttaisi kielteisesti unionin tuotannonalan myyntiin, markkinaosuuteen ja myyntihintoihin, ja tämän seurauksena taloudellinen tilanne heikkenisi alkuperäisenä tutkimusajanjaksona vallinneelle tasolle. Tämän perusteella pääteltiin, että toimenpiteiden kumoaminen mitä todennäköisimmin pahentaisi entisestään vaikeaa tilannetta ja johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

G. UNIONIN ETU

1. Johdanto

(116) Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten tasoitustoimenpiteiden voimassa pitäminen kaiken kaikkiaan unionin edun vastaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien eduista tehtyyn arviointiin.

(117) On syytä muistaa, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. Koska tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilannetta, jossa tasoitustoimenpiteet ovat jo käytössä, voidaan lisäksi arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä asianomaisiin osapuoliin mahdollisesti kohtuuttoman kielteinen vaikutus.

(118) Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että tasoitustoimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan vahingollinen tuettu tuonti todennäköisesti jatkuu tai toistuu.

2. Unionin tuotannonalan etu

(119) Unionin tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi. Tätä vahvistaa myös sen taloudellisessa tilanteessa havaittu myönteinen kehitys sen jälkeen, kun tasoitustoimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2004. Erityisesti se, että unionin tuotannonala kasvatti kannattavuuttaan muutaman tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa edeltäneen vuoden aikana, poikkeaa jyrkästi ennen toimenpiteiden käyttöönottoa vallinneesta tilanteesta. Unionin tuotannonala on kuitenkin jatkuvasti menettänyt markkinaosuuttaan, kun taas asianomaisesta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus on merkittävästi kasvanut tarkastelujaksolla. Ilman toimenpiteiden voimassaoloa unionin tuotannonalan tilanne olisi todennäköisesti vieläkin heikompi.

3. Tuojien/käyttäjien etu

(120) Yksikään yhdeksästä etuyhteydettömästä tuojasta, joihin otettiin yhteyttä, ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(121) Käyttäjiä ilmoittautui 17, ja ne vastasivat kyselylomakkeeseen. Useimmat käyttäjät eivät ole hankkineet grafiittielektrodeja Intiasta useaan vuoteen, minkä vuoksi niillä oli neutraali kanta toimenpiteiden mahdolliseen jatkamiseen, mutta kuusi käyttäjää on ainakin jossakin määrin käyttänyt intialaisia elektrodeja. Neljä käyttäjää väitti, että toimenpiteiden jatkamisella olisi negatiivinen vaikutus kilpailuun. Yksi järjestö (Eurofer) vastusti voimakkaasti toimenpiteiden jatkamista ja väitti, että toimenpiteiden tuloksena intialaiset viejät ovat suureksi osaksi kaikonneet EU:n markkinoilta. Järjestö väittää, että toimenpiteiden jatkaminen estäisi teräksen tuottajia löytämästä vaihtoehtoisia hankintalähteitä ja auttaisi unionin tuotannonalaa määräävän aseman, lähes duopolin säilyttämisessä. Kun tarkastellaan intialaisen tuonnin kehitystä toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on kuitenkin selvää, ettei tällaista laajamittaista vetäytymistä ole tapahtunut, vaan tuonti Intiasta on sen sijaan kasvanut merkittävästi tarkastelujakson aikana. Lisäksi tutkimus osoitti, että grafiittielektrodeja tuodaan EU:n markkinoille entistä enemmän monista muista kolmansista maista. Unionin tuotannonalan vahvan markkina-aseman osalta on muistettava, että sen markkinaosuus laski tarkastelujaksolla 16 prosenttiyksikköä (ks. 81 kappale). Järjestö myönsi, että grafiittielektrodien osuus teräksen tuottajien kokonaiskustannuksista on suhteellisen pieni.

(122) Alkuperäisessä tutkimuksessa siis todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotolla olisi huomattavaa vaikutusta käyttäjiin [11]. Vaikka toimenpiteet olivat voimassa viisi vuotta, unionin tuojat/käyttäjät hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta edelleen myös Intiasta. Ne eivät myöskään ilmoittaneet, että niillä olisi ollut vaikeuksia löytää muita lähteitä. On syytä muistaa myös se, mitä alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin toimenpiteiden käyttöönoton mahdollisista vaikutuksista käyttäjiin: koska grafiittielektrodien kustannukset ovat varsin vähäpätöiset niitä käyttävien tuotannonalojen kokonaiskustannusten joukossa, ei hinnannousu todennäköisesti vaikuttaisi niihin merkittävästi. Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ei tullut esiin mitään, mikä olisi osoittanut päinvastaista. Näin ollen voidaan päätellä, että tasoitustoimenpiteiden pitäminen voimassa ei todennäköisesti vaikuttaisi vakavasti unionin tuojiin/käyttäjiin.

4. Päätelmät

(123) Edellä esitetty huomioon ottaen päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta nykyisten tuen vastaisten toimenpiteiden soveltamista.

H. TASOITUSTOIMENPITEET

(124) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Kaikki toimitetut huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon, jos se oli perusteltua.

(125) Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Intiasta peräisin olevien tiettyjen grafiittielektrodien tuontiin sovellettavat tasoitustoimenpiteet olisi pidettävä voimassa. Nämä toimenpiteet ovat siis arvotulleja.

(126) Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä tasoitustulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(127) Kaikki näiden yksittäisten tasoitustullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle [12] ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarpeen mukaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli Intiasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 11 00 (Taric-koodi 8545 11 00 10) kuuluvien sähköuuneissa käytettävien grafiittielektrodien, joiden näennäistiheys on vähintään 1,65 g/cm3 ja sähkövastus enintään 6,0 μΩ.m, ja kyseissä elektrodeissa käytettävien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 90 90 (Taric-koodi 8545 90 90 10) kuuluvien jatkonippeleiden tuonnissa unioniin riippumatta siitä, tuodaanko ne yhdessä vai erikseen.

2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat tullit ovat seuraavat:

Yritys | Lopullinen tulli (%) | Taric-lisäkoodi |

Graphite India Limited (GIL), 31 Chowringhee Road, Kolkatta – 700016, West Bengal | 6,3 | A530 |

HEG Limited, Bhilwara Towers, A-12, Sector-1, Noida – 201301, Uttar Pradesh | 7,0 | A531 |

Kaikki muut yritykset | 7,2 | A999 |

3. Jollei toisin ole säädetty, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.

[2] EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

[3] EUVL L 295, 18.9.2004, s. 4.

[4] EUVL L 295, 18.9.2004, s. 10.

[5] EUVL L 350, 30.12.2008, s. 24.

[6] EUVL C 34, 11.2.2009, s. 11.

[7] EUVL C 224, 17.9.2009, s. 24.

[8] EUVL C 224, 17.9.2009, s. 20.

[9] EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

[10] Ks. komission asetuksen (EY) N:o 1008/2004 johdanto-osan 132 kappale (EUVL L 183, 20.5.2004, s. 35).

[11] Ks. komission asetuksen (EY) N:o 1008/2004 (EUVL L 183, 20.5.2004, s. 35) johdanto-osan 150 kappale ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1628/2004 (EUVL L 295, 18.9.2004, s. 4) johdanto-osan 30 kappale.

[12] European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, B-1049 Brussels, Belgium.

--------------------------------------------------