52010PC0550

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 8.10.2010

KOM(2010) 550 lopullinen

2010/0282 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan parlamentin ja neuvoston 9. heinäkuuta 2008 antamassa asetuksessa (EY) N:o 683/2008[1] vahvistetaan edellytykset kahden eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman, Galileo- ja EGNOS-ohjelmien, toteuttamiseksi. Asetuksen liitteessä määritetään ohjelmien erityistavoitteet. Säännösten mukaan Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa järjestelmässä tarjotaan viisi palvelua, joista julkisesti säännelty palvelu (Public Regulated Service, jäljempänä ”PRS”) on varattu julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisiin arkaluonteisiin sovelluksiin, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta. Säännöksissä tarkennetaan, että PRS-palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja.

PRS-palvelu ei ole suuren yleisön käytettävissä, vaan se on varattu pelkästään neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille ja mahdollisesti valtuutuksen saaneille Euroopan unionin virastoille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille. Sen käyttöä on valvottava turvallisuus- ja varmuussyistä, toisin kuin muiden, suojaamattomien palvelujen käyttöä kahden eurooppalaisen GNSS-järjestelmän puitteissa. Käyttäjiä on siksi ehdottomasti valvottava esimerkiksi ottamalla käyttöön valtuutusmenettely, salausavainten käyttö, vastaanottimien hyväksyntä jne. Lisäksi palvelun tietyt sovellukset saattavat olla poliittisesti ja strategisesti hyvinkin arkaluonteisia. Näiden kaikkien PRS-palvelun ominaisuuksien vuoksi sen käyttöehdot on määriteltävä tarkasti lainsäädännössä.

Jo ennen asetuksen (EY) N:o 683/2008 antamista kuljetusneuvosto pyysi 12. lokakuuta 2006 pitämässään kokouksessa hyväksytyissä päätelmissä komissiota jatkamaan PRS-palvelun käyttöehtojen valmistelua etenkin määrittääkseen tähän mennessä loppuun saatettujen valmistelutöiden pohjalta edellytykset, joiden mukaan jäsenvaltiot järjestävät ja hallinnoivat käyttäjäryhmiään, ja esittääkseen ehdotukset määräajassa neuvostolle, jonka tehtävänä on tarkastella ehdotuksia ja hyväksyä ne. Samoissa päätelmissä kuljetusneuvosto muistutti, että PRS-palvelun käyttö olisi jäsenvaltioissa valinnaista ja että kaikista tämän palvelun käyttökuluista vastaisivat käyttäjät ei-kaupalliselta pohjalta.

Kun otetaan huomioon eri valvontajärjestelmien käyttöönottoa koskevat määräajat ja se, että ensimmäisten palvelujen toimituksen ajankohta on jo selvillä, PRS-palvelun käyttöehtojen vahvistaminen säädöksellä on aiheellista ja jopa kiireellistä.

2. SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vaikka ehdotuksesta ei ole tehty virallista vaikutusten arviointia, se on kuitenkin hyvin huolellisen valmistelutyön tulos. Työhön ovat osallistuneet tiiviisti eri toimijat, joita PRS-palvelu koskee, ja etenkin tulevaan palveluun pääasiallisesti osallistuvat jäsenvaltiot.

A. ONGELMAN MÄÄRITTELY

Sekaannusten välttämiseksi on syytä erottaa PRS-palveluun osallistujat eli jäsenvaltiot, neuvosto ja komissio ja mahdollisesti Euroopan unionin erillisvirastot, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt sekä toisaalta PRS-palvelun käyttäjät eli luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka ovat saaneet PRS-palveluun osallistujilta valtuutuksen PRS-vastaanottimen hallussapitoon tai käyttöön.

Lisäksi PRS-palvelun käyttöehdot koskevat seuraavia osapuolia:

- komissiota, joka hallinnoi kaikkia järjestelmien turvallisuuteen liittyviä näkökohtia asetuksen (EY) N:o 683/2008 13 artiklan säännösten mukaisesti,

- neuvostoa, joka vastaa etenkin yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP[2] täytäntöönpanosta,

- jäsenvaltioita, jotka ovat PRS-palvelun pääasiallisia osallistujia ja joihin tätä päätösehdotusta sovelletaan,

- asetuksella (EY) N:o xxx/2010 perustettua Euroopan GNSS-virastoa, joka asetuksen (EY) N:o 683/2008 16 artiklan ja komission laatimien suuntaviivojen mukaisesti hyväksyy eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyt ja sen lisäksi hoitaa Galileon turvallisuuskeskusta. Tämä turvallisuuskeskus on neuvoston ainoa yhteistyökumppani pantaessa täytäntöön yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP vahvistettuja PSR-palveluun osallistujiin ja sen käyttäjiin sovellettavia ohjeita.

- Yrityksiä, jotka suunnittelevat tai valmistavat PRS-vastaanottimia ja joiden on noudatettava Euroopan GNSS-viraston yhteydessä toimivan ja turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen vaatimuksia.

PRS-palvelun käyttöä koskevat turvallisuusvaatimukset liittyvät suoraan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Siksi niillä on strategista painoarvoa ja ne vaikuttavat myös unionin ulkopolitiikkaan. Niiden edellytyksenä on tämän päätösehdotuksen olennainen tavoite eli käyttäjien valvontajärjestelmän luominen.

Valvontajärjestelmä kattaa sekä tekniset keinot, esimerkiksi salausavaimen käytön, että institutionaaliset menettelyt, kuten turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyt tai yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP vahvistetut menettelyt kriisitilanteessa. On otettava huomioon, että PRS-palvelulla on mahdollisesti monia käyttäjiä, joilla voi olla käyttökohteen mukaan erilaisia tarpeita ja erilaisia palvelun luotettavuutta koskevia vaatimuksia.

Valvontajärjestelmä on otettava käyttöön jo ennen vuodeksi 2014 suunniteltua alustavaa käyttöönottovaihetta. Sitä tarvitaan koko tämän vaiheen ajan eli useita vuosikymmeniä. Järjestelmän avulla on pystyttävä varmistamaan etenkin

- varautuminen kriisitilanteeseen, mikä edellyttää julkisten ja yksityisten toimijoiden pysyviä ja institutionaalisia suhteita, myös asianmukaista päätösmenettelyä,

- tarkka PRS-palvelun vastaanottimien käyttöedellytysten sääntely etenkin tehokkaan käyttäjien hallinnoinnin avulla,

- PRS-vastaanottimia valmistavien yritysten toiminnan tiukka valvonta etenkin sitovien valmistussääntöjen käyttöönoton avulla.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää täsmentää ja virallistaa neuvoston, komission, jäsenvaltioiden ja kaikkien muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden vastuualueet. Tässä yhteydessä on myös määritettävä kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien maiden mahdollista PRS-palvelun käyttöä koskevat ehdot sekä PRS-laitteiden vientiehdot. Lisäksi on tärkeää ottaa käyttöön eri käyttäjäryhmien hallinnointijärjestelmä, jonka avulla voidaan rajoittaa haittavaikutuksia jonkin ryhmän mahdollisesti laiminlyödessä velvollisuuksiaan. Näiden ohella on olennaista vahvistaa hyväksyntä- ja valmistusstandardit, joita PRS-vastaanottimien valmistajien on noudatettava, sekä taattava näitä standardeja koskeva Euroopan unionin valvonta. Valmistajien on pystyttävä tuottamaan erittäin hyvin suojattuja vastaanottimia ja kehittämään menetelmiä, joilla estetään vastaanottimien kopiointi varkaus- tai katoamistapauksissa.

B. VALITTU TOIMINTAMALLI JA VAIHTOEHTOISET RATKAISUT

PRS-palvelun käyttöä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä keskusteltiin Galileo-järjestelmän suojauskomiteassa (GSB), joka perustettiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002[3] 7 artiklalla ja kumottiin asetuksen (EY) N:o 683/2008 23 artiklalla. GSB perustettiin käsittelemään Galileo-järjestelmän turvallisuuskysymyksiä, ja siihen kuului yksi edustaja kustakin Euroopan unionin jäsenvaltiosta sekä komission edustaja. Se koostui itse asiassa niistä muutamista Euroopan unionin sisäisistä asiantuntijoista, joilla oli Galileon kaltaisten monimutkaisten järjestelmien turvallisuuden ja varmuuden takaamiseksi tarvittava osaaminen. GSB korvattiin sittemmin komission asiantuntijaryhmällä[4].

GSB:n puitteissa pidettiin vuosina 2006 ja 2007 neljä PRS-seminaaria, joihin kuhunkin osallistui noin 60 jäsenvaltioiden asiantuntijaa. Hyvin yksityiskohtaisissa keskusteluissa käsiteltiin kaikkia PRS-palvelun käyttöä koskevia turvallisuusongelmia, etenkin teknisiä kysymyksiä ja ominaispiirteitä, institutionaalisten järjestelyjen käyttöönottoa ja toteuttamisaikataulua, PRS-palvelun käyttöaluetta jne.

Seminaarien osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että on nopeasti vahvistettava asianmukainen sääntelykehys, PRS-palvelun yksityiskohtaisten käyttöehtojen pääperiaatteet, noudatettavat tekniset turvallisuusvaatimukset ja niiden käyttöönoton vaiheet. Tämä ehdotusluonnos perustuu näiden toimien tuloksiin. Tulokset on esitetty oikeudellisessa muodossa ja mukautettu uuden eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman hallintorakenteeseen, joka on otettu käyttöön asetuksella (EY) N:o 683/2008.

Ehdotuksen tärkeimmät osat esitetään jäljempänä kohdassa 3. Ne perustuvat kaikkien jäsenvaltioiden yhteiseen käsitykseen, jonka mukaan PRS-palvelun käyttöehdoissa on korkean turvallisuustason takaamiseksi noudatettava kaikille jäsenvaltioille yhteisiä vähimmäisturvallisuusvaatimuksia ja valtuutusmenettelyjä. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, ettei tekstissä käsitellä kunkin jäsenvaltion omaan harkintavaltaan kuuluvaa PRS-palvelun käytön luonnetta vaan määritetään ne yhteiset kriteerit, joiden mukaisesti PRS-palveluun osallistujat voivat valita käyttäjät suojatulla tavalla.

Valitun toimintatavan mukaan suoraan infrastruktuuriin liittyvät tekniset toiminnot keskitetään unionin tasolle Euroopan GNSS-viraston käyttämän turvallisuuskeskuksen toimintojen kautta, kun taas osallistujien ja käyttäjien valvonta hajautetaan kansalliselle tasolle paikallisten rajoitusten huomioon ottamiseksi. Suunnitellut oikeudelliset menettelyt takaavat kahden toimintatason välisen johdonmukaisuuden ja päätöksenteon yhdenmukaisuuden etenkin kaikille toimijoille yhteisten vähimmäisvaatimusten ansiosta.

Tässä yhteydessä on korostettava, että GSB:n valmistelutyössä ja PRS-seminaareissa on pohdittu huolellisesti kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Niistä hyväksyttiin lopulta vain se ratkaisu, joka täyttää parhaiten Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tarpeet ja turvallisuus- ja varmuusvaatimukset. Seuraavat vaihtoehdot hylättiin:

- Ei tehdä mitään. Tämä ratkaisu ei ole neuvoston 12. joulukuuta 2006 antamien päätelmien mukainen, ja lisäksi käytännössä siinä hylätään kaikenlainen PRS-palvelun käyttö, mikä olisi myös asetuksen (EY) N:o 683/2008 liitteen säännösten vastaista. Näin ollen järjestelmän turvallisuudesta vastaava komissio, yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP täytäntöönpanosta vastaava neuvosto eivätkä myöskään jäsenvaltiot voisi vakavissaan harkita PRS-palvelun käyttämistä ilman etukäteen laadittua korkeatasoisen turvallisuuden varmistavaa järjestelmää.

- Jäsenvaltiot eivät valvo PRS-palvelun käyttäjiä. Tämäkään ratkaisu ei ole yhdenmukainen PRS-palvelun edellyttämien korkeatasoisten turvallisuusvaatimusten kanssa. Ratkaisu ei ole toteutuskelpoinen, kun otetaan huomioon aiheen arkaluonteisuus ja sen vaikutukset jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin turvallisuuteen.

- PRS-palvelun käyttöä ja etenkin vastaanottimien valmistusta ja salausavainten toimittamista koskevien vaatimusten sekä valtuutus-, hyväksyntä- ja valvontamenettelyjen täysin keskitetty hallinnointi Euroopan unionin tasolla. Tämä vaihtoehto osoittautui haitalliseksi PRS-palvelun käyttöön liittyvien markkinoiden kehittymisen kannalta ja lisäksi toissijaisuusperiaatteen vastaiseksi. Unionilla ei nykyisellään ole teknistä pätevyyttä tällaisen keskitetyn hallinnoinnin takaamiseen, vaikka ajan kuluessa se voikin Euroopan GNSS-viraston myötä saavuttaa hyväksyntään liittyvän asiantuntemuksen. Tällainen tietämys ja etenkin salauskomponentteihin liittyvä osaaminen keskittyy vain muutamaan jäsenvaltioon. Unionilla ei ole myöskään välineitä, joilla se takaisi PRS-vastaanottimien valmistuksen keskitetyn hallinnoinnin ja valvonnan. Valmistus on osittain teollista, ja vain jäsenvaltiot voivat vastata siihen liittyvistä turvallisuuskysymyksistä.

- Edelliseen vaihtoehtoon nähden päinvastainen vaihtoehto: samojen osatekijöiden täysin hajautettu hallinnointi jäsenvaltioissa. Myös tämä vaihtoehto hylättiin, koska sen pohjalta on vaikea määrittää kaikkia jäsenvaltioita koskevat vähimmäisvaatimukset ja etenkin taata tällaisten vaatimusten yhtäläinen noudattaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen unionin elinten on määritettävä yhteiset vaatimukset ja valvottava niiden noudattamista.

Valitussa ratkaisussa otetaan käyttöön järjestelmä, jonka avulla saavutetaan tasapaino keskitetyn ja hajautetun hallinnon välillä: tiettyjä osatekijöitä hallinnoidaan unionin tasolla, jos tällainen keskittäminen on sekä mahdollista että toivottavaa, ja muita osatekijöitä taas hajautetusti, kun jäsenvaltiot suoriutuvat hallinnoinnista parhaiten, vaikka kyse olisikin unionin infrastruktuurista.

C. VAIKUTUKSET JÄSENVALTIOIHIN JA MUIHIN SIDOSRYHMIIN

Päätösehdotus vaikuttaa todennäköisesti jäsenvaltioihin, Euroopan unionin toimielimiin, kansainvälisiin järjestöihin, kolmansiin maihin ja teollisuusyrityksiin.

Koska jäsenvaltiot ovat periaatteessa PRS-palvelun tärkein sidosryhmä ja kiinnostunein sen käytöstä, on painotettava, että päätös vaikuttaa vain niihin jäsenvaltioihin, jotka haluavat osallistua PRS-palvelun käyttöön. Se ei vaikuta mitenkään edes taloudellisesti niihin valtioihin, jotka eivät halua tätä palvelua käyttää. Jokaisen PRS-palveluun osallistuvan jäsenvaltion on periaatteessa nimettävä PRS-vastuuviranomainen, joka hallinnoi käyttäjiä, huolehtii mahdollisesti PRS-vastaanottimien valmistuksesta ja tarvittaessa valvoo PRS-vastaanottimien valmistusta koskevien vaatimusten noudattamista alueellaan. On huomattava, että jäsenvaltiossa jo olemassa oleva elin voi toimia myös PRS-vastuuviranomaisena.

Komissio laati vuonna 2008 kyselylomakkeen jäsenvaltioiden PRS-palvelun käyttötarpeiden määrittämiseksi. Saadut vastaukset, jotka eivät mitenkään sido jäsenvaltioita, on koostettu seuraaviin kahteen taulukkoon. Vastaamatta jättäneitä jäsenvaltioita ei mainita taulukoissa.

[pic]

[pic]

Vaikka jäsenvaltiot päättävät itse PRS-palvelun mahdollisista käyttötarkoituksista, on korostettava, että niiden toiveet täytetään vain silloin, kun ne ovat turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisia. Näiden vaatimusten vastaiset tai niitä huonosti vastaavat tarpeet eivät siten kuulu PRS-palveluun vaan avoimeen palveluun, jonka tarkkuus vastaa PRS-palvelua.

Ehdotuksessa asetetaan Euroopan unionin elimille samat käyttörajoitukset kuin jäsenvaltioillekin. Vaikka ehdotuksen laadintaa edeltävissä, jäsenvaltioiden kanssa käydyissä keskusteluissa sovittujen yleisperiaatteiden mukaan PRS-palvelun EU-käytölle annetaankin täydet valtuudet, käyttöehdot ovat samat kaikille osallistujille. Kyseiset unionin toimielimet eli neuvosto ja komissio ja tarvittaessa unionin erillisvirastot päättävät omasta PRS-palvelun käytöstään ja käyttötarkoituksistaan. Lisäksi neuvostolla ja Euroopan GNSS-virastolla on erityisasema yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP mukaisissa toimissa.

Jos kansainväliset järjestöt ja kolmannet maat haluavat käyttää PRS-palvelua, niiden on tehtävä Euroopan unionin kanssa etukäteen kansainväliset sopimukset, joissa vahvistetaan PRS-käytön rajoitukset. Rajoitusten on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin jäsenvaltiota koskevien rajoitusten.

Teollisuusyritysten osalta on korostettava, että sitovien vaatimusten noudattamista edellytetään ainoastaan niiltä yrityksiltä, jotka ovat halunneet vastata PRS-vastaanottimien suunnittelua tai valmistusta koskeviin tarjouspyyntöihin. Koska PRS on uudenlainen palvelu, sen käyttöönoton taloudellinen vaikutus on turvallisuusrajoituksista huolimatta epäilemättä myönteinen.

Yrityksiä kuultiin PRS-palvelun käyttöehdoista useaan otteeseen etenkin kuudennen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman yhteydessä käynnistetyssä PACIFIC-tutkimuksessa. Sen mukaan yritykset

- määrittävät PRS-palvelun turvallisuuteen liittyvät erityistarpeet,

- kannattavat PRS-palvelun laajaa käyttöä turvallisuuteen liittyvillä toimialoilla, etenkin puolustusalalla ja poliisitoiminnassa,

- painottavat puolustusalalla yhteensopivuutta GPS-sotilassignaalin kanssa,

- korostavat poliisitoiminnassa mahdollisuutta yhdistää PRS-vastaanottimien käyttö muihin suojattuihin televiestintälaitteisiin,

- arvioivat tarpeelliseksi mahdollisuuden viedä PRS-vastaanottimia kolmansiin maihin, jotka on valtuutettu osallistumaan PRS-palveluun.

Ehdotus ei sisällä yritysten toiveiden vastaisia säännöksiä, vaikka siinä annetaankin yksityissektorille tiukat puitteet PRS-vastaanottimien valmistukseen ja käyttöön korkeatasoisen turvallisuuden takaamiseksi.

D. AITO YKSIMIELISYYS

Kuten edellä jo mainittiin, tätä ehdotusluonnosta on valmisteltu hyvin huolellisesti. Valmisteluun osallistui PRS-palvelusta kiinnostuneita toimijoita vuosina 2006 ja 2007. Mukana olivat etenkin pääasialliset PRS-palveluun osallistuvat jäsenvaltiot.

Ohjelmien ja järjestelmien turvallisuudesta vastaavissa elimissä on käyty vuodesta 2007 alkaen lukuisia keskusteluja, jotka ovat vain vahvistaneet yksimielisyyttä hankkeeseen hyväksytyistä ratkaisuista. Näitä jäsenvaltioiden edustajista koostuvia elimiä ovat pääasiassa eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvajärjestelyjä käsittelevä asiantuntijaryhmä ja erityisesti sen PRS-palveluun perehtynyt alaryhmä.

On syytä muistuttaa, että PRS-palvelun käyttöön liittyvät arkaluonteiset kysymykset liittyvät järjestelmien turvallisuuden lisäksi myös itse jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Poliittisesti ja käytännössä on siten välttämätöntä, että jäsenvaltiot hyväksyvät ratkaisut yksimielisesti. Ehdotuksen 11 artiklassa onkin nimenomaisesti säännös turvautumisesta yhteiseen toimintaan 2004/522/YUTP, johon sovelletaan yksimielisyysvaatimusta, kaikissa niissä tapauksissa, joissa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus voi vaarantua.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Komission ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artikla, Euroopan yhteisön perussopimuksen entinen 156 artikla. Luonnos on lisäksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösehdotuksen muodossa, koska se on osoitettu ainoastaan jäsenvaltioille.

Ehdotus sisältää seuraavat pääasialliset toimenpiteet:

- PRS-palvelun käyttöehtojen yksityiskohtaisten sääntöjen yleiset periaatteet ja etenkin se, että neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot saavat rajattoman ja keskeytymättömän käyttöoikeuden PRS-palveluun kaikkialla maailmassa, kun taas Euroopan unionin erillisvirastojen, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen PRS-käyttöoikeus edellyttää erillistä sopimusta;

- PRS-palveluun osallistujien on nimettävä PRS-vastuuviranomainen, joka hallinnoi ja valvoo PRS-vastaanottimien valmistusta, hallussapitoa ja käyttöä, ja määritettävä yhteiset vähimmäisvaatimukset, joita PRS-vastuuviranomaisten on noudatettava;

- PRS-vastaanottimien valmistus- ja suojausehtoja koskevien puitteiden vahvistaminen.

- Viennin valvontaa koskevat säännökset, valvonta-asemat eri puolilla maailmaa sekä toisen pilarin mukaisten yhteisten toimien täytäntöönpano.

Vaikka ehdotus saattaakin vaikuttaa yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, se on hyväksyttävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti noudattaen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä 20. toukokuuta 2008 annetussa tuomiossa asiassa C-91/05 (Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Euroopan unionin neuvosto) (”pienaseet”).

4. VAIKUTUS TALOUSARVIOON

Komission ehdotus ei vaikuta suoraan Euroopan unionin talousarvioon. Se ei etenkään sido unionia uuden politiikan toteuttamiseen, ja siinä tarkoitetut unionin eri valvontaelimet on jo perustettu muilla säädöksillä.

5. LISÄTIETOJA

PRS on palvelu, jonka jotkin sovellukset saattavat olla poliittisesti ja strategisesti hyvin arkaluonteisia. Komission ehdotuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole säädellä PRS-palvelun mahdollisia sovelluksia vaan palvelun käyttöehtoja. Ehdotus on siis luonteeltaan pikemminkin tekninen kuin poliittinen.

2010/0282 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja etenkin sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[5],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[6],

tavallista lainsäädäntömenettelyä noudattaen,

sekä katsovat seuraavaa:

1. Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008[7] liitteessä säädetään, että Galileo-ohjelman erityistavoitteena on varmistaa, että järjestelmässä lähetettyjä signaaleja voidaan käyttää sellaisen julkisesti säännellyn palvelun, jäljempänä ’PRS’, tarjoamiseen, joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta.

2. Kuljetusneuvosto kehottaa komissiota 12 päivänä lokakuuta 2006 pidetyssä kokouksessa hyväksymissään päätelmissä jatkamaan aktiivisesti PRS-palvelun käytön kehittämistä koskevaa valmistelutyötään etenkin määrittääkseen tämän valmistelutyön pohjalta ehdot, joiden mukaan jäsenvaltiot tulevaisuudessa järjestävät käyttäjäryhmänsä ja hallinnoivat niitä, sekä antamaan määräajassa ehdotuksia neuvoston harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Kuljetusneuvosto muistuttaa samoissa päätelmissä, että PRS-palvelun käyttö jäsenvaltioissa olisi valinnaista ja että käyttäjät vastaisivat kaikista tämän palvelun käyttökuluista ei-kaupalliselta pohjalta.

3. Neuvosto on ilmaissut useaan otteeseen, että Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä on siviilivalvonnassa oleva siviilijärjestelmä; siihen sovelletaan siten siviilivaatimuksiin perustuvia siviilistandardeja unionin toimielinten valvonnassa.

4. PRS on Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien tarjoamien palvelujen joukossa sekä suojatuin että arkaluonteisin palvelu. Palveluun osallistujien etujen turvaamisen vuoksi palvelun jatkuvuus on taattava vaikeimmissakin kriisitilanteissa. Jos tämän palvelun käyttöä koskevia turvallisuussääntöjä rikotaan, vaikutukset eivät rajoitu vain asianomaiseen käyttäjään vaan mahdollisesti myös muihin käyttäjiin. PRS-palvelun käyttö ja hallinnointi edellyttävät siis jäsenvaltioiden yhteistä vastuuta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden omasta turvallisuudesta. Tässä yhteydessä PRS-palvelun käyttöoikeus on rajattava tietyille käyttäjäluokille, joita valvotaan järjestelmällisesti.

5. Näin ollen on määritettävä PRS-palvelun käyttöehdot ja hallinnointisäännöt sekä täsmennettävä etenkin käytön pääperiaatteet, eri hallinnointi- ja valvontaelinten toimet, vastaanottimien valmistusta ja turvallisuutta koskevat ehdot sekä viennin valvontajärjestelmä.

6. PRS-palvelun käytön yleisten periaatteiden osalta ja palvelun tavoite ja sen ominaisuudet huomioon ottaen palvelun käyttö on varattava yksinomaan neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä asianmukaisesti valtuutetuille unionin erillisvirastoille ja kansainvälisille järjestöille; neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot voivat käyttää palvelua oman harkintansa mukaan rajoittamattomasti ja keskeytyksettä kaikkialla maailmassa. Lisäksi jokaisen jäsenvaltion on pystyttävä itse päättämään PRS-palvelun valtuutetut käyttäjät ja sen käyttötarkoitukset, mukaan luettuna turvallisuuteen liittyvät käyttötarkoitukset, vähimmäisturvallisuusvaatimusten mukaisesti.

7. Lisäksi eurooppalaisen tekniikan maailmanlaajuisen käytön edistämiseksi viranomaisten käyttöön tarkoitetussa suojatuissa satelliittinavigointisovelluksissa on tarpeen vahvistaa ehdot, joiden mukaan tietyt kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat käyttää PRS-palvelua, kaikissa tapauksissa ehdottomasti turvallisuusvaatimuksia noudattaen.

8. Yleisesti ottaen unionin ja jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa taatakseen Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän sekä PRS-tekniikan ja -laitteiden turvallisuus ja varmuus, jotta vältetään luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden PRS-palvelun valtuuttamaton käyttö ja estetään palvelun vihamielinen käyttö.

9. Tästä syystä jäsenvaltioiden on tärkeää määrittää seuraamusjärjestelmä tapauksissa, joissa tämän päätöksen mukaisia velvoitteita ei noudateta, ja valvoa näiden seuraamusten soveltamista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

10. Hallinnointi- ja valvontaelinten osalta näyttää siltä, että ratkaisu, jossa jokainen järjestelmään osallistuja nimeää PRS-vastuuviranomaisen hallinnoimaan ja valvomaan käyttäjiä, on paras keino taata tehokas PRS-palvelun käytön hallinnointi ja helpottaa turvallisuudesta vastuussa olevien toimijoiden yhteistyötä sekä varmistaa etenkin kansallisten käyttäjien jatkuva valvonta yhteisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti. On syytä huomata, että PRS-vastuuviranomainen ei ole välttämättä sidoksissa tiettyyn jäsenvaltioon, vaan eri osallistujat voivat nimetä saman tahon PRS-vastuuviranomaiseksi.

11. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 683/2008 16 artiklan a kohdan ii alakohdassa tarkoitetun turvallisuuskeskuksen tehtäviin olisi kuuluttava teknisen käyttöliittymän varmistaminen PRS-palvelun turvallisuudesta vastaavien toimijoiden välille.

12. Neuvosto osallistuu myös PRS-palvelun hallinnointiin ensinnäkin Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista 12 päivänä heinäkuuta 2004 neuvoston hyväksymän yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP[8] soveltamisen myötä ja toiseksi hyväksymällä kansainväliset sopimukset, joilla kolmas maa tai kansainvälinen järjestö valtuutetaan käyttämään PRS-palvelua.

13. Vastaanottimien valmistus ja turvallisuus voidaan turvallisuussyistä uskoa vain jäsenvaltiolle, joka pystyy käyttämään PRS-palvelua, tai yrityksille, jotka ovat sijoittautuneet PRS-palvelua käyttävän jäsenvaltion alueelle. Lisäksi vastaanottimia valmistavan organisaation on saatava etukäteisvaltuutus asetuksella (EY) N:o xxx/2010[9] perustetulta Euroopan GNSS-virastolta ja noudatettava GNSS-viraston yhteydessä toimivan hyväksyntäviranomaisen määrittämiä sääntöjä. PRS-vastuuviranomaisten tehtävänä on jatkuvasti valvoa, että sekä kyseisen hyväksyntäviranomaisen antamia hyväksyntää koskevia vaatimuksia että yhteisten vähimmäisvaatimusten mukaisia erityisiä teknisiä vaatimuksia noudatetaan.

14. Viennin valvonnan osalta on tärkeää rajoittaa PRS-laitteisiin tai PRS-palvelun käyttöön liittyvän teknologian vientiä Euroopan unionin ulkopuolelle ainoastaan sellaisiin kolmansiin maihin, jotka on asianmukaisesti valtuutettu käyttämään PRS-palvelua unionin kanssa tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

15. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti ensinnäkin turvaluokiteltujen PRS-palvelun tietojen suojaamista koskevien sääntöjen vahvistamiseksi ja toiseksi yhteisten vähimmäisvaatimusten muuttamiseksi tarvittaessa.

16. Koska jäsenvaltiot eivät pysty riittävän hyvin saavuttamaan tämän päätöksen tavoitetta eli niiden käyttöehtojen vahvistamista, joiden mukaan jäsenvaltiot, neuvosto, komissio, unionin erillisvirastot ja kansainväliset järjestöt voivat käyttää PRS-palvelua, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä määritetään käyttöehdot, joiden mukaan jäsenvaltiot, neuvosto, komissio, unionin erillisvirastot ja kansainväliset järjestöt voivat käyttää julkisesti säänneltyä palvelua, jäljempänä ’PRS’, Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (GNSS).

2 artikla

PRS-palvelun käytön yleiset periaatteet

17. PRS-palveluun osallistujia ovat neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot sekä asianmukaisesti valtuutetut unionin erillisvirastot, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt.

18. Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot voivat käyttää PRS-palvelua rajattomasti ja keskeytyksettä kaikkialla maailmassa.

19. Neuvosto, komissio ja kukin jäsenvaltio voivat päättää itse, haluavatko ne käyttää PRS-palvelua.

20. PRS-palvelun käyttäjiä ovat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka ovat saaneet PRS-palveluun osallistuvilta asianmukaisen valtuutuksen pitää hallussaan tai käyttää PRS-vastaanotinta.

21. Neuvosto ja komissio päättävät omalta osaltaan PRS-vastaanottimen hallussapito- ja käyttövaltuuksista 6 artiklan 6 kohdassa mainittujen yhteisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti. PRS-palveluun osallistuva jäsenvaltio päättää itse käyttäjäluokat luonnollisille henkilöille, jotka asuvat jäsenvaltion alueella ja jotka on valtuutettu pitämään hallussaan tai käyttämään PRS-vastaanotinta, sekä näiden vastaanottimien käyttötarkoitukset 6 artiklan 6 kohdassa mainittujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Käyttötarkoitukset voivat liittyä myös turvallisuuteen.

22. Unionin erillisvirasto voi käyttää PRS-palvelua vain komission ja kyseisen erillisviraston tekemässä hallinnollisessa sopimuksessa määritettyjen käyttöehtojen mukaisesti.

23. Kolmas maa tai kansainvälinen järjestö voi käyttää PRS-palvelua, jos

24. unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä on turvallisuussopimus,

25. unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti tehty sopimus, jossa vahvistetaan kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön PRS-palvelun käyttöehdot ja yksityiskohtaiset säännöt.

3 artikla

Järjestelmän toimintaan liittyvä käyttövaltuutus

Rajoittamatta 2 artiklan soveltamista ja järjestelmän toiminnan takaamiseksi seuraavat tahot on valtuutettu käyttämään PRS-tekniikkaa ja pitämään hallussaan tai käyttämään PRS-vastaanottimia komission vahvistamien erityisten turvallisuussääntöjen mukaisesti ja tarkasti komission ohjeita noudattaen:

- komissio toimiessaan Galileo-ohjelman hallinnoijana,

- Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän käyttäjät, joiden on noudatettava tarkasti vaatimusten määrittelyä,

- Euroopan GNSS-virasto sille uskottujen tehtävien hoitamiseksi,

- Euroopan avaruusjärjestö ainoastaan tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin sekä infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.

4 artikla

Turvaluokiteltujen tietojen suojaaminen

26. Jäsenvaltiot vastaavat PRS-palvelun turvaluokiteltujen tietojen suojaamisesta.

27. Komissio vahvistaa delegoiduin säädöksin ja 12, 13 ja 14 artiklan mukaisesti PRS-palvelun turvaluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt etenkin tilanteissa, joissa oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön on tarpeen päästä turvaluokiteltuihin tietoihin jonkin toimen tai tehtävän hoitamiseksi. Jokainen jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle hyväksymänsä erityissäännökset tämän kohdan sisältämien toimien toteuttamiseksi.

28. Jos käy ilmi, että PRS-palveluun liittyviä tietoja on luovutettu kolmansille osapuolille, joilla ei ole valtuuksia ottaa niitä vastaan, komissio käynnistää tutkimuksen, tiedottaa neuvostolle ja parlamentille tutkimustensa tuloksista ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet kyseisen säännöstenvastaisen tietoluovutuksen seurausten korjaamiseksi.

5 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän päätöksen mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

6 artikla

PRS-vastuuviranomainen

29. Jokainen PRS-palveluun osallistuja nimeää yhden PRS-palvelua käyttävän tahon PRS-vastuuviranomaiseksi. Useilla PRS-palveluun osallistujilla voi olla sama PRS-vastuuviranomainen.

30. Jäsenvaltion nimeämän PRS-vastuuviranomaisen tehtävänä on hallinnoida ja valvoa kyseisen jäsenvaltion alueella asuvien luonnollisten henkilöiden ja sen alueelle asettautuneiden oikeushenkilöiden PRS-vastaanottimien valmistusta, hallussapitoa ja käyttöä.

31. Neuvoston, komission, unionin erillisviraston tai kansainvälisen järjestön nimeämän PRS-vastuuviranomaisen tehtävänä on hallinnoida ja valvoa omalta osaltaan henkilöstön PRS-vastaanottimien hallussapitoa ja käyttöä.

32. Järjestelmään osallistuja voi nimetä asetuksen (EY) N:o 683/2008 16 artiklan a kohdan ii alakohdassa tarkoitettua turvallisuuskeskusta, jäljempänä ’turvallisuuskeskus’, hoitavan Euroopan GNSS-viraston PRS-vastuuviranomaiseksi.

33. PRS-vastuuviranomainen jakaa vastuullaan olevat PRS-vastaanottimien hallussapitäjät ja käyttäjät käyttäjäluokkiin. PRS-vastuuviranomainen määrittää PRS-palvelun käyttöoikeudet kullekin käyttäjäluokalle.

34. PRS-vastuuviranomaiset hallinnoivat ja valvovat PRS-vastaanottimien hallussapitäjiä, käyttäjiä ja valmistajia yhteisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Nämä yhteiset vähimmäisvaatimukset vahvistetaan liitteessä. Komissio voi muuttaa kyseistä liitettä delegoiduilla säädöksillä 12, 13 ja 14 artiklan mukaisesti osittain tai kokonaisuudessaan ottaakseen huomioon ohjelmassa etenkin tekniikan alalla tapahtuvan kehityksen ja turvallisuustarpeiden muuttumisen.

35. Komissio varmistaa jäsenvaltioiden ja Euroopan GNSS-viraston avulla ja etenkin järjestämällä auditointeja ja tarkastuksia, että PRS-vastuuviranomaiset noudattavat yhteisiä vähimmäisvaatimuksia.

36. Jos PRS-vastuuviranomainen ei noudata yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, komissio voi vaatia kyseistä viranomaista käyttämään Euroopan GNSS-viraston teknisiä laitteita.

7 artikla

Turvallisuuskeskuksen tehtävä

Turvallisuuskeskus takaa PRS-vastuuviranomaisten, yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP puitteissa toimivan neuvoston ja valvontakeskusten välisen teknisen käyttöliittymän. Se ilmoittaa komissiolle kaikista seikoista, jotka saattavat haitata PRS-palvelun asianmukaista toimintaa.

8 artikla

Vastaanottimien ja turvamoduulien valmistus ja turvallisuus

37. Jokainen PRS-palvelua käyttävä jäsenvaltio voi joko valmistaa itse PRS-vastaanottimia ja niihin liittyviä turvamoduuleita tai antaa valmistuksen PRS-palvelua käyttävän jäsenvaltion alueelle asettautuneiden yritysten tehtäväksi. Neuvosto tai komissio voivat antaa PRS-vastaanottimien ja niihin liittyvien turvamoduulien valmistuksen PRS-palvelua käyttävän jäsenvaltion tai PRS-palvelua käyttävän jäsenvaltion alueelle asettautuneiden yritysten tehtäväksi.

38. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut PRS-vastaanottimien ja niihin liittyvien turvamoduulien valmistuksesta vastaavat tahot voivat valmistaa kyseisiä vasta saatuaan siihen asianmukaisen valtuutuksen Euroopan GNSS-viraston yhteydessä toimivalta Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavalta viranomaiselta. Laitteiden valmistusluvat ovat voimassa rajallisen ajan ja ne ovat uusittavissa.

39. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut PRS-vastaanottimien ja niihin liittyvien turvamoduulien valmistuksesta vastaavat tahot noudattavat sekä Euroopan GNSS-viraston yhteydessä toimivan Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavan viranomaisen vahvistamia sääntöjä, joihin kuuluu turvamoduulien kaksivaiheisen evaluoinnin periaate, että 6 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä vähimmäisvaatimuksia niiltä osin kuin ne koskevat kunkin tahon toimintaa.

40. PRS-vastuuviranomaiset huolehtivat toimivaltansa puitteissa, että 3 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä ja vaatimuksia noudatetaan asianmukaisesti.

41. Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaava viranomainen voi milloin hyvänsä evätä 1 kohdassa tarkoitetulle taholle antamansa valtuutuksen valmistaa PRS-vastaanottimia ja niihin liittyviä turvamoduuleja, jos 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei noudateta.

9 artikla

Vientitarkastukset

PRS-palvelun käyttöön liittyvien laitteiden tai tekniikan vienti unionin ulkopuolelle on sallittu ainoastaan 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai 10 artiklassa tarkoitettujen tukiasemien sijoittamista ja toimintaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti siitä riippumatta, mainitaanko kyseisiä laitteita tai tekniikoita kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä huhtikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009[10] liitteessä I.

10 artikla

PRS-laitteita sisältävät tukiasemat

Kolmatta maata, jonka alueelle on sijoitettu PRS-laitteita sisältävä tukiasema ja joka kuuluu Galileo-ohjelman mukaisesti perustettuun järjestelmään, ei pelkästään tällä perusteella katsota PRS-palveluun osallistujaksi, vaan komissio vahvistaa kyseisen kolmannen maan kanssa PRS-laitteita sisältävän tukiaseman sijoittamista ja toimintaa koskevat ehdot.

11 artikla

Yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP soveltaminen

Jos järjestelmien toiminta saattaa vaikuttaa Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP vahvistettuja menettelyjä.

12 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

42. Komissiolle siirretään valta antaa 4 ja 6 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määrittämättömäksi ajaksi.

43. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

44. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 13 ja 14 artiklassa säädettyjä edellytyksiä.

13 artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

45. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

46. Se toimielin, joka on käynnistänyt sisäisen menettelyn päättääkseen säädösvallan siirron peruuttamisesta, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisen ajoissa ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja selvittää samalla, mitä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee ja mitkä ovat peruuttamisen mahdolliset syyt.

47. Peruuttamispäätös lopettaa päätöksessä mainitun säädösvallan siirron. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Se ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Delegoitujen säädösten vastustaminen

48. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kuukaudella.

49. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole määräajan umpeutuessa vastustaneet delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä ilmoitettuna päivänä. Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa kyseistä säädöstä.

50. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, säädös ei tule voimaan. Delegoitua säädöstä vastustava toimielin esittää perusteet säädöksen vastustamiselle.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

16 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

Liite

PRS-vastaanottimien käyttäjien ja valmistajien hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavia PRS-vastuuviranomaisia koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset

51. Jokaisella PRS-vastuuviranomaisella on oltava operatiivinen yhteyspiste (platform contact point, PCPO), joka on pysyvästi yhteydessä turvallisuuskeskukseen.

52. Jokaisen PRS-vastuuviranomaisen on huolehdittava toimivaltansa kuuluvalla alalla seuraavista tehtävistä:

53. PRS-palvelun käyttäjien hallinnointi etenkin kaikissa tekniikkaan ja toimintaan, kuten PRS-vastaanottimien turvamoduulien kirjauksiin liittyvissä näkökohdissa;

54. salausavainten hallinnointi, etenkin niiden tilaaminen ja toimittaminen;

55. PRS-palveluun vaikuttavien sähkömagneettisten häiriöiden seuranta ja hallinnointi;

56. kaikkien PRS-palvelun turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden hallinnointi;

57. ääniviestien ja salattujen tietojen vaihto etenkin käyttäjien ja turvallisuuskeskuksen välillä;

58. PRS-palvelun käyttäjien käyttöliittymien hallinnointi.

59. Jokaisen PRS-vastuuviranomaisen on laadittava sellaiset yksityiskohtaiset toimintaa koskevat vaatimukset, etenkin eri käyttäjäluokkien osalta, joita tämän päätöksen asianmukainen täytäntöönpano edellyttää.

60. Jokaisella PRS-vastuuviranomaisella on oltava käytössään menetelmät, joiden avulla voidaan havaita, paikantaa, heikentää tai neutralisoida kaikki sähkömagneettiset häiriöt ja etenkin häiritsevät signaalit, joiden katsotaan uhkaavan järjestelmää tai sen palveluja.

61. Jokaisen PRS-vastuuviranomaisen on pidettävä turvallisuuskeskus ajan tasalla keskuksen toimivaltaan kuuluvista käyttäjäluokista sekä kuhunkin luokkaan liittyvistä turvamoduuleista.

62. Koska kaikkien PRS-palvelun turvallisuutta uhkaavien tahattomien häiriöiden (vastaanotin esimerkiksi varastetaan tai se katoaa) on oltava tiedossa, jokaisen PRS-vastuuviranomaisen on otettava käyttöön menetelmiä tällaisen häiriön havaitsemiseksi ja korjaamiseksi ja ilmoitettava siitä turvallisuuskeskukselle.

63. PRS-vastuuviranomaisten on arvioitava tehtävänsä suorittamiseen liittyvät riskit ja toteutettava asianmukaisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

64. PRS-vastuuviranomaisten on viitattava PRS-vastaanottimien ja turvamoduulien valmistuksessa seuraavissa asiakirjoissa täsmennettyihin teknisiin vaatimuksiin ja menettelyihin:

65. PRS-vastaanottimia koskevat turvallisuusvaatimukset (SSRS-PRS),

66. PRS-vastaanottimien yhteenliittämistä koskevat turvallisuusvaatimukset (SSIRS-PRS),

67. PRS-vastaanottimien operaatiokonsepti (Conops-PRS),

68. suojattujen PRS-vastaanottimien käyttömenettelyt (Secops-PRS),

69. PRS-turvamoduulin suojausprofiili PRS (PP-PRS-SM).

70. PRS-vastuuviranomainen ei saa muokata turvamoduulin ohjelmistoa tai virtapiirejä, ellei se ole saanut tähän turvallisuuskeskuksen ennakkosuostumusta.

[1] EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 683/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta.

[2] EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30. Neuvoston yhteinen toiminta 2004/552/YUTP, 12 päivältä heinäkuuta 2004, Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista.

[3] EYVL L 138, 21.5.2002, s. 1. Neuvoston asetus (EY) N:o 876/2002, annettu 21 päivänä toukokuuta 2002, Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta.

[4] EUVL L 101, 21.4.2009, s. 22. Komission päätös, tehty 20 päivänä huhtikuuta 2009, asiantuntijaryhmän perustamisesta käsittelemään eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvajärjestelyjä.

[5] EUVL C, s. .

[6] EUVL C, s. .

[7] EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.

[8] EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30.

[9] EUVL L xxx, xx.xx.2010, s. x.

[10] EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.