52010PC0542

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 4.10.2010

KOM(2010) 542 lopullinen

2010/0271 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o …/2010 kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EN

{SEK(2010) 1151} {SEK(2010) 1152}

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Termillä ’luokan L ajoneuvot’ tarkoitetaan lukuisia kaksi- kolmi- tai nelipyöräisten ajoneuvojen eri tyyppejä, kuten kaksi- ja kolmipyöräisiä mopoja, kaksi- ja kolmipyöräisiä moottoripyöriä sekä sivuvaunullisia moottoripyöriä. Nelipyöräisiä ajoneuvoja, joita nimitetään myös nelipyöriksi, ovat esimerkiksi mönkijät ja pienikokoiset miniautot.

Uusien luokan L ajoneuvojen tyyppihyväksyntävaatimukset vahvistetaan nykyisin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY1 (puitedirektiivi). Luokan L ajoneuvoihin liittyviä yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia on myös erinäisissä puitedirektiivissä mainituissa direktiiveissä.

Komissio on yksilöinyt joitakin keskeisiä ongelmia, jotka liittyvät nykyisiin luokan L ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskeviin säännöksiin ja joihin on puututtava: – oikeudellisen kehyksen monimutkaisuus – päästöjen taso ja niiden lisääntyvä osuus tieliikenteen kokonaispäästöistä, jotka puolestaan ovat vähenemässä – tyyppihyväksyntävaatimuksiin liittyvät ajoneuvon toimintaturvallisuutta koskevat näkökohdat – oikeudellisen kehyksen puuttuminen sellaisten ajoneuvojen osalta, jotka varustetaan uudella teknologialla – tiettyjen sellaisten EU:n markkinoille tuotavien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynti ja rekisteröinti, jotka eivät täytä nykyisiä ajoneuvon toimintaturvallisuuteen ja/tai ympäristönsuojeluun liittyviä tyyppihyväksyntävaatimuksia. |

Voimassa olevat aiemmat säännökset Euroopan parlamentin ja neuvoston puitedirektiivi 2002/24/EY[1] Seuraavat direktiivit: 93/14/ETY[2] 93/30/ETY[3] 93/33/ETY[4] 93/93/ETY[5] 95/1/EY[6] 97/24/EY[7] 2000/7/EY[8] 2002/51/EY[9] 2009/62/EY[10] 2009/67/EY[11] 2009/78/EY[12] 2009/79/EY[13] 2009/80/EY[14] 2009/139/EY[15] Tyyppihyväksyntälainsäädäntöä käsitellään poliittisessa CARS 21 -aloitteessa.[16] Aloite käynnistettiin vuonna 2005, ja sen tarkoituksena oli luoda autoteollisuuden sääntelyä ja politiikkaa koskeva katsaus, jonka pohjalta komissio voisi pohtia tulevia poliittisia linjauksia. Yksi peruste CARS 21 -aloitteen käynnistämiselle oli autoteollisuuden huoli siitä, että sääntelyn aiheuttamat kokonaiskustannukset heikentävät kilpailukykyä ja nostavat ajoneuvojen hintoja tarpeettomasti. CARS 21 -työryhmä totesi loppuraportissaan,[17] että vaikka suurin osa nykyisestä lainsäädännöstä pitäisikin säilyttää voimassa kansalaisten ja ympäristön suojelemiseksi, olisi ryhdyttävä yksinkertaistamistoimiin, jotta voitaisiin järkeistää sääntelykehystä ja siirtyä vaatimusten kansainväliseen yhdenmukaistamiseen. Yksinkertaistamistoimia kaavailtiin komission toisessa välikertomuksessa sääntely-ympäristön yksinkertaistamisstrategian edistymisestä.[18] Mahdollisten aloitteiden olisi oltava tämän strategian mukaisia. Euroopan ilmanlaatustrategian[19] mukaisesti Euroopan unioni on jatkuvasti tiukentanut moottoriajoneuvojen päästönormeja erityisesti hiilivetyjen, hiilimonoksidi, typen oksidien ja hiukkasten osalta. Näin toimitaan myös nyt ehdotettavassa luokan L ajoneuvoja koskevassa sääntelykehyksessä. Kehyksessä asetettavat tyyppihyväksyntään liittyvät toimenpiteet ovat lisäksi linjassa tieliikenneturvallisuuden eurooppalaisen toimintaohjelman 2011–2020 ja tieliikenneturvallisuuden eurooppalaisen peruskirjan[20] 2000–2010 kanssa. Peruskirjan tavoitteena oli, että liikennekuolemien määrä puolittuu vuoteen 2010 mennessä. Luokan L ajoneuvojen kuljettajat muodostavat valitettavasti turvattomassa asemassa olevan tienkäyttäjäryhmän, jossa kuolemaan johtavat ja loukkaantumisia aiheuttavat onnettomuudet ovat yleisempiä kuin muissa tienkäyttäjäryhmissä. Tähän ehdotukseen on lisäksi otettu eräitä säännöksiä, jotka sisältyvät tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista tehtyyn Euroopan Parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY[21] ja joilla pyritään tehostamaan uuden asetuksen täytäntöönpanoa ja sen noudattamisen valvontaa. Säännöksissä määritellään toimitusketjun eri toimijoiden ja vastaavien markkinavalvontaviranomaisten vastuulle kuuluvat tehtävät, jotka liittyvät erityisesti markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan ja Euroopan unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvontaan. Lisäksi tiukennetaan niitä elimiä tai organisaatioita koskevia vaatimuksia, joiden tehtäväksi jäsenvaltiot voivat antaa eräitä ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden arviointiin liittyviä tehtäviä. Näin halutaan tarjota yhtäläiset toimintaedellytykset ja välttää kilpailun vääristymistä sen seurauksena, että kaikki nämä kolmannet osapuolet eivät noudattaisi yhtä tiukkoja toiminta- ja muita vaatimuksia testatessaan, tarkastaessaan ja arvioidessaan tyyppihyväksyntähakemuksen kohteena olevia ajoneuvoja, järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä. |

2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Intressitahojen kuuleminen Euroopan komissio käynnisti julkisen kuulemisen, jossa se halusi kuulla intressitahojen näkemyksiä hahmottelemistaan ehdotuksista uudeksi luokan L ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevaksi lainsäädännöksi. Julkaistussa kuulemisasiakirjassa[22] annettiin taustatietoja ja pyydettiin mielipiteitä uudesta lainsäädäntökehyksestä, joka korvaisi nykyisen kehyksen. Julkisen kuulemisen kohteena olivat ne ryhmät, joihin uusi lainsäädäntökehys eniten vaikuttaisi. Niitä olivat jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaiset, ajoneuvojen valmistajat ja toimittajat sekä kuluttajat. Asiakirja julkaistiin englannin-, ranskan- ja saksankielisenä erityisellä tarkoitukseen varatulla verkkosivustolla. Euroopan komissio on vahvistanut vastaanottaneensa kaikki sidosryhmiltä kuulemiseen tulleet vastaukset ja julkistanut ne.[23] |

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Ehdotusta laatiessaan Euroopan komissio kuuli sidosryhmiä eri tavoin: Julkinen kuuleminen järjestettiin internetissä 22.12.2008–27.2.2009, ja siinä käsiteltiin ehdotukseen mahdollisesti liittyviä ristiriitoja herättäviä seikkoja. Kommentteja saatiin jäsenvaltioilta, luokan L ajoneuvojen ja osien valmistajilta, liikennealan organisaatiolta, käyttäjäorganisaatioilta, muilta valtiosta riippumattomilta organisaatioilta sekä yksityishenkilöiltä. Ehdotusluonnoksen eri osatekijöistä on keskusteltu useissa luokan L ajoneuvoja käsittelevän Euroopan komission työryhmän[24] kokouksissa. Lisäksi järjestettiin yksittäisten sidosryhmien kanssa lukuisia kahdenvälisiä keskusteluja, joissa ryhmien edustajat saattoivat vapaasti ilmaista näkemyksensä. |

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Euroopan komissio sai internet-kuulemisessa 57 vastausta. Sidosryhmät toivat esiin erinäisiä seikkoja. Julkisen kuulemisen tulokset esitettiin tiivistetysti raportissa,[25] josta keskusteltiin 29. kesäkuuta 2009 järjestetyssä luokan L ajoneuvoja käsittelevän Euroopan komission työryhmän kokouksessa ja jota kaikkia sidosryhmiä pyydettiin kommentoimaan. Esiin tuotuja näkökohtia käsitellään tämän ehdotuksen ohessa toimitettavassa vaikutustenarviointiraportissa, jossa myös kerrotaan, miten ne on otettu huomioon. |

Vaikutusten arviointi Ehdotuksen kunkin keskeisen osa-alueen osalta analysoitiin eri vaihtoehtoja kokoamalla yhteen mahdolliset talouteen, ympäristöön, turvallisuuteen ja yhteiskuntaan liittyvät edut ja haitat. Analyysissa oli mukana sekä laadullisia että määrällisiä näkökohtia. Seuraavassa vaiheessa eri vaihtoehtoja vertailtiin, ja sitten valittiin ja kuvailtiin yksi parhaimpana pidetty vaihtoehto tai kahden parhaimpana pidetyn vaihtoehdon looginen yhdistelmä. Nämä parhaiksi arvioidut vaihtoehdot muodostavat tämän uuden puiteasetuksen perustan. Raporttiluonnos annettiin vaikutustenarviointilautakunnan tarkasteltavaksi, ja suositellut parannusehdotukset sisällytettiin lopulliseen raporttiin mahdollisuuksien mukaan. Vaikutustenarviointilautakunnan raportista antama lausunto julkaistaan yhdessä tämän ehdotuksen kanssa, ja samalla julkaistaan myös lopullinen vaikutustenarviointiraportti ja siitä tehty tiivistelmä. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT OIKEUSPERUSTA Tämän ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 114 artikla. Toissijaisuusperiaate Ennen luokan L ajoneuvojen EU-tyyppihyväksynnän toteuttamista jäsenvaltiot vahvistivat standardeja itse. Jäsenvaltioiden vahvistamat säädökset poikkesivat usein toisistaan, jolloin ajoneuvoja, järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä useilla markkinoilla myyvien valmistajien oli muokattava tuotantoaan sen mukaan, mihin jäsenvaltioihin ne aikoivat ajoneuvoja, järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä suunnata, ja lisäksi testautettava ne kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa. Tämä vei runsaasti aikaa ja oli kallista. Toisistaan poikkeavat kansalliset säännöt haittasivat kauppaa ja sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa. Edellisen vuoksi tarvittiin EU:n tason direktiivejä, joilla puututtaisiin erityisesti koko EU:ta koskeviin, valtionrajat ylittäviin huoliin turvallisuudesta ja ilmansaasteiden terveys- ja ympäristöhaitoista. Jäsenvaltiot pystyvät omin toimin rajoittamaan paikallisia suuria päästöjä kaupungeissa, mutta globaalit päästöt eivät pysähdy yksittäisen jäsenvaltion rajalle. Ongelma koskee koko EU:ta, ja sen ratkaiseminen edellyttää yhdenmukaistettuja EU:n laajuisia toimenpiteitä. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklaan perustuvalla puitedirektiivillä 2002/24/EY21 pyrittiin juuri tähän. Tavoitteena oli sisämarkkinoiden toteuttaminen sekä korkeatasoinen terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suoja. Nämä perusteet pätevät edelleen, sillä tarvitaan Euroopan unionin toimia, jotta voidaan estää sisämarkkinoiden hajanaistuminen ja varmistaa korkeatasoinen ja yhtäläinen suoja koko Euroopassa. EU-lainsäädäntö tuo lisäarvoa myös sen myötä, että teollisuus voi yhdenmukaistettujen lakisääteisten vaatimusten ansioista hyödyntää mittakaavaetuja: ajoneuvoja, järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä voidaan esimerkiksi valmistaa koko Euroopan markkinoille sen sijaan, että niitä olisi muokattava kansallisen tyyppihyväksynnän saamiseksi kustakin yksittäisestä jäsenvaltiosta. Lisäksi kun oikeudellista kehystä mukautetaan tekniikan edistymiseen, pystytään valmistajille tarjoamaan yhtäläiset toimintaedellytykset uuden teknologian suhteen. Kuluttajat taas hyötyvät siitä, kun EU:n laajuisen kilpailun jatkuva paine pudottaa ajoneuvojen, järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hintoja. Vahvemmat markkinavalvontatoimenpiteet puolestaan auttavat pääsemään siihen, että kaikkia valmistajia, jotka myyvät ajoneuvoja, järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä tai vastaavat niiden käyttöönotosta EU:n markkinoilla, koskevat samat säännöt ja että ympäristöön ja ajoneuvon turvallisuuteen liittyvät tyyppihyväksyntävaatimukset toimivat tehokkaasti. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja taata samalla korkeatasoinen suoja yleiselle turvallisuudelle ja ympäristölle. Sääntelytavan valinta Puiteasetusta pidetään tarkoituksenmukaisena säädöstyyppinä, koska sillä varmistetaan säännösten vaadittu noudattaminen eikä se edellytä säännösten saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Ehdotuksessa käytetään niin sanottua ositettua mallia, joka otettiin alun perin käyttöön Euroopan parlamentin pyynnöstä ja jota on käytetty myös muissa moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntään liittyvissä säädöksissä. Tässä mallissa lainsäädäntöä annetaan kolmessa vaiheessa: Olennaisista säännöksistä ja soveltamisalasta säädetään SEUT-sopimuksen 114 artiklaan perustuvalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Olennaisiin säännöksiin liittyvät tekniset eritelmät vahvistetaan kolmessa komiteamenettelyllä annettavassa delegoidussa säädöksessä (290 artikla): 1) asetus ympäristöominaisuuksia ja käyttövoimaa koskevista vaatimuksista: sähkömagneettinen yhteensopivuus ympäristöominaisuuksia koskevat testausmenetelmät, jotka liittyvät pakokaasupäästöihin, haihtumispäästöihin, kasvihuonekaasupäästöihin ja polttoaineenkulutukseen moottorin suurin rakenteellinen nopeus, suurin vääntömomentti ja moottorin suurin nettoteho melu 2) asetus ajoneuvon toimintaturvallisuusvaatimuksista ja siihen liittyvistä seikoista: äänimerkinantolaitteet jarrut, mukaan luettuina lukkiutumisenesto- ja yhdistetyt jarrujärjestelmät sähköturvallisuus etu- ja takasuojarakenteet ikkunat, tuulilasinpyyhkimet ja -pesimet sekä huurteen- ja huurunpoistolaitteet hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien merkinnät valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus näkyvyys taakse turvavöiden kiinnityspisteet ja turvavyöt renkaat ajoneuvossa matkustavien turvajärjestelmät, kuten ajoneuvon sisävarusteet, pääntuet ja ajoneuvon ovet rakenteellisesti toteutettu ajoneuvon nopeuden rajoittaminen ajoneuvon rakenteellinen kestävyys 3) asetus ajoneuvon rakenteellisia ominaisuuksia koskevista vaatimuksista: virittämisenestojärjestelyt kytkentä- ja kiinnityslaitteet luvattoman käytön estävät laitteet ulkonevat osat polttoaineen varastointi kuormalavat massat ja mitat ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä matkustajien kädensijat ja jalkatuet korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot takarekisterikilven asennustila seisontatuet lakisääteiset merkinnät. Täytäntöönpanosäädöksessä (291 artikla) vahvistetaan hallinnolliset säännökset, jotka koskevat ilmoituslomaketta, tyyppihyväksyntätodistuksen määritelmiä, vaatimustenmukaisuustodistusta ja siihen liittyviä tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyviä vaatimuksia jne. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Tällä puiteasetusehdotuksella ei ole vaikutusta Euroopan unionin talousarvioon siltä osin kuin kyse on kahdesta ensimmäisestä päästöjenvähentämisvaiheesta (Euro 4 ja 5 moottoripyörille sekä Euro 3 ja 4 kaikille muille L-ajoneuvoluokille). Kolmannessa päästöjenvähentämisvaiheessa otetaan käyttöön Euro 6 moottoripyörille ja Euro 5 kaikille muille L-ajoneuvoluokille (mopoille sekä kolmi- ja nelipyörille). Nämä päästörajat vastaavat absoluuttisesti henkilöautojen Euro 5 -päästörajoja. Ympäristövaikutuksista on tekeillä lisätutkimus, jolla on tarkoitus määritellä vaiheiden Euro 3, 4 ja 5 lyhyen aikavälin ympäristövaikutukset ja selvittää, onko tavoitteena oleva Euro 6 asianmukaista ottaa käyttöön suunnitellulla aikavälillä. Tutkimus saatetaan päätökseen vuosina 2016–2017, ja se rahoitetaan komission talousarviosta. 5. LISÄTIEDOT Ehdotettu säädös koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta. |

2010/0271 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o …/2010 kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun säädösluonnos on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[26]

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,[27]

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

1. Sisämarkkinat muodostavat alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Sitä varten luotiin kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/24/EY21 kattava EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmä kaksi- ja kolmipyöräisille ajoneuvoille. Näitä periaatteita olisi sovellettava myös tässä asetuksessa ja siihen liittyvissä delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä.

2. EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmän tarkoituksena on, että kukin jäsenvaltio voi varmistaa, että jokainen ajoneuvotyyppi on tarkastettu tässä asetuksessa ja siihen liittyvissä delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä säädettyjen tarkastusten mukaisesti ja että ajoneuvon valmistaja on hankkinut tyyppihyväksyntätodistuksen. Lisäksi edellytetään, että valmistajat laativat vaatimustenmukaisuustodistuksen jokaiselle hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistetulle ajoneuvolle. Kun ajoneuvolla on tällainen todistus, se voidaan myydä ja rekisteröidä käytettäväksi koko unionin alueella.

3. Tämän asetuksen tarkoituksena on vahvistaa yhdenmukaiset säännöt luokan L ajoneuvojen hyväksynnälle ja varmistaa siten sisämarkkinoiden toiminta. Luokan L ajoneuvot ovat kaksi-, kolmi- tai nelipyöräisiä ajoneuvoja, joihin kuuluvat esimerkiksi moottorikäyttöiset kaksipyöräiset ajoneuvot, kolmipyörät, tieliikenteessä käytettävät mönkijät sekä miniautot. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa nykyistä oikeudellista kehystä, vähentää päästöjen osuutta tieliikenteen kokonaispäästöistä oikeasuhteisemmalle tasolle, parantaa turvallisuuden yleistä tasoa, mukautua tekniikan kehitykseen ja vahvistaa markkinavalvontasääntöjä.

4. Direktiiviä 2002/24/EY ja sen erillisdirektiivejä on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Selkeyden, järkeistämisen ja yksinkertaistamisen nimissä direktiivi 2002/24/EY ja sen erillisdirektiivit olisi kumottava ja korvattava yhdellä asetuksella ja pienellä määrällä delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä. Asetusta käyttämällä pitäisi pystyä varmistamaan, että säännöksiä sovelletaan sellaisenaan ja että ne voidaan saattaa ajan tasalle entistä nopeammin ja tehokkaammin, niin että tekniikan edistyminen voidaan ottaa paremmin huomioon.

5. Jotta tyyppihyväksyntäsäännöstöä voitaisiin yksinkertaistaa niiden suositusten mukaisesti, jotka esitettiin CARS 21 -työryhmän raportissa kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä 2000-lukua varten[28] ( CARS 21: A Competitive Automotive Regulatory System for the 21st century ), on syytä kumota kaikki erillisdirektiivit heikentämättä kuitenkaan suojelun tasoa. Kumottavissa direktiiveissä vahvistetut vaatimukset olisi siirrettävä tähän asetukseen tai siihen liittyviin delegoituihin säädöksiin ja korvattava soveltuvin osin viittauksilla vastaaviin Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE:n) sääntöihin, jotka on sisällytetty unionin lainsäädäntöön Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen 27 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn neuvoston päätöksen 97/836/EY 4 artiklan mukaisesti. Sopimus koskee pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin järjestelmiin, osiin tai erillisiin teknisiin yksiköihin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja (vuoden 1958 tarkistettu sopimus).[29] Tyyppihyväksyntämenettelyn hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi olisi asianmukaista sallia ajoneuvojen valmistajien saada tämän asetuksen mukainen tyyppihyväksyntä tarvittaessa siten, että hyväksyntä saadaan suoraan tämän asetuksen liitteissä ja erillisissä delegoiduissa säädöksissä mainittujen soveltuvien E-sääntöjen[30] mukaisesti.

6. Näin ollen ne E-säännöt muutoksineen, joihin unioni päätöksen 97/836/EY mukaisesti liittyy, olisi sisällytettävä EU-tyyppihyväksyntämenettelyyn joko ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntävaatimuksina tai vaihtoehtoina voimassa olevalle unionin oikeudelle. Jos unioni päättää, että jokin E-sääntö olisi otettava osaksi ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntävaatimuksia ja että sillä korvattaisiin voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tarvittavat muutokset tähän asetukseen tai tarvittavat täytäntöönpanosäädökset.

7. Tässä asetuksessa tulisi olla sisällöllisiä vaatimuksia, jotka koskevat ympäristönsuojelua ja ajoneuvon toimintaturvallisuutta. Tämän asetuksen keskeiset osatekijät perustuvat tuloksiin vaikutustenarvioinnista,[31] jossa analysoitiin eri vaihtoehtoja kokoamalla yhteen mahdolliset talouteen, ympäristöön, turvallisuuteen ja yhteiskuntaan liittyvät edut ja haitat. Analyysissa oli mukana sekä laadullisia että määrällisiä näkökohtia. Eri vaihtoehtojen vertailun jälkeen parhaina pidetyt vaihtoehdot valittiin tämän asetuksen perustaksi.

8. Tämän asetuksen tavoitteita ei saisi vaarantaa tiettyjen järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden asentamisella sen jälkeen, kun ajoneuvot on myyty, rekisteröity tai otettu käyttöön. Siksi olisi asianmukaisilla toimenpiteillä varmistettava, että hyväksyntäviranomainen tarkastaa ennen myyntiä, rekisteröintiä tai käyttöönottoa ne järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on mahdollista asentaa ajoneuvoihin ja jotka voivat merkittävästi haitata ympäristönsuojelun tai toimintaturvallisuuden kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa.

9. Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta 2 päivänä helmikuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/1/EY21 annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus kieltäytyä ensirekisteröimästä ja edelleenrekisteröimästä alueellaan ajoneuvoja, joiden moottorin suurin nettoteho on yli 74 kW. Otaksuttua korrelaatiota turvallisuuden ja ehdottoman tehorajoituksen välillä ei ole pystytty vahvistamaan useissakaan tieteellisissä tutkimuksissa. Tästä syystä ja jotta voitaisiin poistaa sisäisiä kaupan esteitä unionin markkinoilta, tätä mahdollisuutta ei pitäisi enää säilyttää. Käyttöön olisi otettava muita, tehokkaampia turvatoimenpiteitä, jotka auttavat vähentämään niitä lukuisia kuolemantapauksia ja loukkaantumisia, joita kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen kuljettajille sattuu liikenneonnettomuuksissa unionissa.

10. Tässä asetuksessa asetetaan erityisiä turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia. Tästä syystä on tärkeää antaa säännöksiä sen varmistamiseksi, että jos ajoneuvo aiheuttaa käyttäjille tai ympäristölle vakavan vaaran, valmistaja tai muu toimitusketjussa toimiva talouden toimija on toteuttanut tehokkaita suojatoimenpiteitä, joihin voi kuulua ajoneuvon vetäminen pois markkinoilta tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008/[32] 20 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Hyväksyntäviranomaisten olisi siksi voitava arvioida, ovatko toimenpiteet riittäviä.

11. Tyyppihyväksyntälainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja hyväksynnän antamisen nopeuttamiseksi on ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevassa EU-lainsäädännössä otettu käyttöön uusi sääntelymalli, jonka mukaan lainsäätäjä vahvistaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä pelkästään asiaan liittyvät olennaiset säännöt ja periaatteet ja siirtää komissiolle vallan antaa täsmällisempiä teknisiä yksityiskohtia koskevia säädöksiä. Sisällöllisten vaatimusten osalta tässä asetuksessa olisi siksi vahvistettava ainoastaan olennaiset toimintaturvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia koskevat vaatimukset ja siirrettävä komissiolle valta vahvistaa tekniset määräykset.

12. Markkinavalvontaa autoalalla ja erityisesti luokan L ajoneuvojen kohdalla olisi parannettava kehittämällä niitä säännöksiä, jotka koskevat tuotannon vaatimustenmukaisuutta, sekä täsmentämällä toimitusketjussa toimivien talouden toimijoiden velvollisuudet. Erityisesti olisi selkeytettävä tyyppihyväksynnästä ja markkinavalvonnasta jäsenvaltioissa vastaavien viranomaisten tehtävät ja vastuualat ja tiukennettava niitä vaatimuksia, jotka koskevat ajoneuvon tyyppihyväksynnän suorittavien tutkimuslaitosten pätevyyttä, velvollisuuksia ja suoritustasoa. Autoalaa koskevassa lainsäädännössä olevien tyyppihyväksyntää ja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten noudattaminen olisi säilytettävä tyyppihyväksyntäviranomaisten keskeisenä vastuualana, kun taas vastuu markkinavalvonnasta voitaisiin jakaa eri kansallisten viranomaisten kesken.

13. Väärinkäytösten estämiseksi olisi mahdolliset pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevat yksinkertaistetut menettelyt rajattava tapauksiin, joissa tuotanto on hyvin vähäistä. Sen vuoksi on syytä määritellä käsite ’pieni sarja’ täsmällisesti sen mukaan, mikä myytyjen, rekisteröityjen ja käyttöön otettujen ajoneuvojen määrä on.

14. Jotta voidaan varmistaa, että tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja että se toimii moitteettomasti, toimivaltaisten viranomaisten tai tarkoitusta varten nimetyn tutkimuslaitoksen, jolla on alalla tarvittava tekninen pätevyys, olisi säännöllisesti tehtävä tarkastuksia valmistajien luona.

15. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

16. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, vahvistetaan etukäteen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella. Siihen saakka, kun tällainen uusi asetus hyväksytään, sovelletaan edelleen menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY[33] lukuun ottamatta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä, jota ei enää sovelleta.

17. Komissio olisi valtuutettava antamaan SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisia delegoituja säädöksiä toimintaturvallisuudesta ja ympäristöominaisuuksista, testauksesta, korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saannista sekä tutkimuslaitosten nimeämisestä ja niille nimenomaisesti uskotuista tehtävistä, jotta voidaan täydentää tai muuttaa joitakin säädösten muita kuin keskeisiä osia yleisesti sovellettavilla säännöksillä. Tämän valtuutuksen perusteella ei pitäisi voida muuttaa liitteessä IV vahvistettuja soveltamispäiviä tai liitteessä VI vahvistettuja päästörajoja. Kyseisiä päiviä tai rajoja koskevat muutokset olisi tehtävä SEUT-sopimuksen 114 artiklassa määrätyssä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

18. Komissiolle olisi annettava valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä perussopimuksen 291 artiklan mukaisesti, jotta voidaan vahvistaa yhtenäiset edellytykset tämän asetuksen panemiseksi täytäntöön seuraavien seikkojen osalta: luettelo tyyppihyväksyntää haettaessa toimitettavista tiedoista, tyyppihyväksyntämenettelyt, valmistajan lisäkilpien mallit, EU-tyyppihyväksyntätodistukset, myönnettyjen tyyppihyväksyntien luettelo, EU-tyyppihyväksynnissä käytettävä numerointijärjestelmä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistusmenettelyt. Näiden seikkojen osalta on tarpeen, että täytäntöönpanoon liittyvät edellytykset ovat yhdenmukaiset kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta siten, että helpotetaan eri jäsenvaltioissa tehtyjen hallinnollisten päätösten – etenkin tyyppihyväksyntien – vastavuoroista tunnustamista ja ajoneuvonvalmistajien antamien asiakirjojen (etenkin vaatimustenmukaisuustodistusten) hyväksymistä.

19. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa asetettua tavoitetta eli sisämarkkinoiden toteuttamista ottamalla käyttöön kaikkia luokan L ajoneuvoja koskeva pakollinen EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmä vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

20. Seuraavat direktiivit olisi kumottava:

21. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/139/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisistä merkinnöistä[34]

22. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/80/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisesta[35]

23. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/79/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen matkustajan kädensijasta (kodifioitu toisinto)[36]

24. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/78/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen seisontatuesta[37]

25. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/67/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta[38]

26. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/62/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen takarekisterikilven kiinnityspaikasta[39]

27. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/51/EY, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen päästöjen vähentämisestä ja direktiivin 97/24/EY muuttamisesta[40]

28. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/24/EY, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2002, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta[41]

29. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/7/EY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2000, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen nopeusmittareista ja kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetun neuvoston direktiivin 92/61/ETY muuttamisesta[42]

30. neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivi 97/24/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1997, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista[43]

31. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/1/EY, annettu 2 päivänä helmikuuta 1995, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta[44]

32. neuvoston direktiivi 93/93/ETY, annettu 29 päivänä lokakuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen massoista ja mitoista[45]

33. neuvoston direktiivi 93/33/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävästä suojalaitteesta[46]

34. neuvoston direktiivi 93/30/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen äänimerkinantolaitteesta[47]

35. neuvoston direktiivi 93/14/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista[48],

36. OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla Kohde

37. Tässä asetuksessa vahvistetaan hallinnolliset ja tekniset vaatimukset kaikkien 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen uusien ajoneuvojen hyväksyntää ja markkinavalvontaa varten.

38. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös vaatimukset, jotka koskevat tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden myyntiä ja käyttöönottoa.

39. Tämä asetus ei rajoita ajoneuvojen toimintaturvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia koskevien soveltuvien unionin säädösten soveltamista.

2 artikla Soveltamisala

40. Tätä asetusta sovelletaan kaikkien 4 artiklassa ja liitteessä I kuvattujen, yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettujen uusien kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien, jäljempänä ’luokan L ajoneuvot’, tyyppihyväksyntään ja yksittäishyväksyntään, myös siinä tapauksessa, että ajoneuvo suunnitellaan ja valmistetaan useammassa kuin yhdessä vaiheessa, sekä tällaisia ajoneuvoja varten suunniteltujen ja valmistettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään ja yksittäishyväksyntään.

41. Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin ajoneuvoihin:

a) ajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 6 km/h

b) ajoneuvot, jotka on tarkoitettu yksinomaan liikuntarajoitteisten käyttöön

c) ajoneuvot, jotka on tarkoitettu yksinomaan kävellen ohjattaviksi

d) ajoneuvot, jotka on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan tiellä tai maastossa käytävissä kilpailuissa

e) ajoneuvot, jotka on tarkoitettu yksinomaan asevoimien, lainvalvontaviranomaisten, väestönsuojelun, palokuntien tai julkisia töitä suorittavien elinten käyttöön

f) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/37/EY[49] soveltamisalaan kuuluvat maatalous- tai metsäajoneuvot, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/42/EY[50] ja 97/68/EY[51] soveltamisalaan kuuluvat koneet sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY[52] soveltamisalaan kuuluvat moottoriajoneuvot

g) ajoneuvot, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti maastokäyttöön ja käytettäväksi päällystämättömillä pinnoilla

h) apumoottoreilla varustetut polkupyörät, joissa on jatkuvalta nimellisteholtaan enintään 0,25 kW:n sähkömoottori, jonka tehonsyöttö katkeaa, kun pyöräilijä lopettaa polkemisen, ja vähenee muutoin asteittain ja lopulta katkeaa ajoneuvon saavuttaessa nopeuden 25 km/h

i) tasapainottuvat laitteet

j) ajoneuvot, joissa ei ole yhtäkään istuinpaikkaa.

3 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa ja liitteessä II luetelluissa säädöksissä, ellei niissä toisin säädetä, sovelletaan seuraavia määritelmiä:

42. ’Tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset.

43. ’Tyyppihyväksyntätodistuksella’ tarkoitetaan asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on hyväksytty.

44. ’Kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että kokonainen ajoneuvo täyttää sitä koskevat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset.

45. ’EU-tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat tämän asetuksen hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset.

46. ’EU-tyyppihyväksyntätodistuksella’ tarkoitetaan todistusta, joka perustuu tämän asetuksen nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettuun malliin taikka delegoiduissa säädöksissä oleviin luetteloihin sisältyvissä soveltuvissa E-säännöissä vahvistettuun ilmoituslomakkeeseen.

47. ’Järjestelmän tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että tiettyä tyyppiä olevaan ajoneuvoon asennettu järjestelmä täyttää sitä koskevat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset.

48. ’Erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että erillinen tekninen yksikkö täyttää sitä koskevat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset suhteessa yhteen tai useampaan määrättyyn ajoneuvotyyppiin.

49. ’Osan tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että osa täyttää ajoneuvosta erillään sitä koskevat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset.

50. ’Kansallisella tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyä tyyppihyväksyntämenettelyä; tällainen hyväksyntä on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella.

51. ’Yksittäishyväksyntätodistuksella’ tarkoitetaan asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että yksittäinen ajoneuvo on hyväksytty.

52. ’Vaatimustenmukaisuustodistuksella’ tarkoitetaan täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettuun malliin perustuvaa asiakirjaa, jonka ajoneuvon valmistaja toimittaa todistuksena siitä, että ajoneuvo on valmistumisajankohtanaan tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen.

53. ’Perusajoneuvolla’ tarkoitetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa ajoneuvoa, jota käytetään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn ensimmäisen vaiheen aikana.

54. ’Keskeneräisellä ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka valmistuksessa tarvitaan vielä vähintään yksi lisävaihe tämän asetuksen soveltuvien teknisten vaatimusten täyttämiseksi.

55. ’Valmistuneella ajoneuvolla’ tarkoitetaan monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tuloksena saatavaa ajoneuvoa, joka täyttää tämän asetuksen soveltuvat vaatimukset.

56. ’Valmiilla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jota ei tarvitse saattaa valmiiksi, jotta se täyttäisi tämän asetuksen soveltuvat vaatimukset.

57. ’Järjestelmällä’ tarkoitetaan yhden tai useamman erityisen toiminnon suorittamiseksi ajoneuvossa yhdistettyjen laitteiden kokoonpanoa, jonka osalta on noudatettava tämän asetuksen tai jonkin delegoidun tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimuksia.

58. ’Osalla’ tarkoitetaan tämän asetuksen tai jonkin siihen liittyvän delegoidun tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimusten piiriin kuuluvaa ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan tyyppihyväksyä ajoneuvosta erillisesti tämän asetuksen tai siihen liittyvien delegoitujen tai täytäntöönpanosäädösten mukaisesti.

59. ’Erillisellä teknisellä yksiköllä’ tarkoitetaan tämän asetuksen tai jonkin siihen liittyvän delegoidun tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimusten piiriin kuuluvien laitteiden yhdistelmää, joka on tarkoitettu ajoneuvon osaksi ja voidaan tyyppihyväksyä ajoneuvosta erillisesti tämän asetuksen tai siihen liittyvien delegoitujen tai täytäntöönpanosäädösten mukaisesti.

60. ’Toimintaturvallisuudella’ tarkoitetaan sitä, että olemassa ei ole kohtuutonta riskiä, että ihmisille aiheutuisi fyysinen vamma tai terveyshaitta sellaisten vaarojen vuoksi, jotka liittyvät mekaanisten, hydraulisten, pneumaattisten, sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden virheelliseen toimintaan.

61. ’Pilaantumista rajoittavalla laitteella’ tarkoitetaan ajoneuvon osia, jotka säätelevät ja/tai rajoittavat pakokaasu- ja/tai haihtumispäästöjä.

62. ’Istuinpaikalla’ tarkoitetaan tilaa, jonka valmistaja on ilmoittanut sellaiseksi, johon voidaan sijoittaa 50. persentiilin henkilöä edustava nukke, taikka satulaa.

63. ’Puristussytytteisellä moottorilla’ tarkoitetaan diesel-prosessin mukaisesti toimivaa polttomoottoria, josta käytetään lyhempää nimitystä dieselmoottori.

64. ’Kipinäsytytteisellä moottorilla’ tarkoitetaan Otto-polttoprosessin mukaisesti toimivaa polttomoottoria, josta käytetään lyhempää nimitystä ottomoottori.

65. ’Hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi erilaista energiamuunninta ja kaksi erilaista energianvarastointijärjestelmää (ajoneuvossa) ajoneuvon voimanlähteinä.

66. ’Sähkökäyttöisellä hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan hybridiajoneuvoa, joka saa energian käyttövoimaansa molemmista seuraavista ajoneuvossa olevista varastoidun energian lähteistä:

a) käyttöpolttoaine

b) sähköenergian varastointilaite.

67. ’Käyttövoimalla’ tarkoitetaan polttomoottoria, sähkömoottoria, hybridijärjestelmää tai näiden moottorien yhdistelmää taikka muuta moottorityyppiä.

68. ’Estolaitteella’ tarkoitetaan rakenteeseen kuuluvaa laitetta, joka havainnoi lämpötilaa, ajoneuvon nopeutta, moottorin pyörimisnopeutta ja/tai kuormitusta, vaihdetta, imusarjan painetta tai jotain muuta parametria aktivoidakseen, muuttaakseen, viivästääkseen tai poistaakseen päästöjenrajoitus- tai pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän jonkin osan toiminnan ja vähentää päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta sellaisissa olosuhteissa, joiden voidaan kohtuudella odottaa esiintyvän ajoneuvon tavanomaisen toiminnan ja käytön aikana.

69. ’Kestävyydellä’ tarkoitetaan osien ja järjestelmien pysymistä sellaisessa kunnossa, että sovellettavia päästörajoja voidaan noudattaa liitteessä VII määritellyn kilometrimäärän jälkeen ja että ajoneuvon toimintaturvallisuus on taattu ajoneuvon koko käyttöiän ajan, kun ajoneuvoa käytetään tavanomaisissa tai sille tarkoitetuissa olosuhteissa.

70. ’Sylinteritilavuudella’ tarkoitetaan

a) iskumäntämoottoreiden tapauksessa moottorin nimellistä iskutilavuutta

b) kiertomäntämoottoreiden (Wankel) tapauksessa moottorin kaksinkertaista nimellistä iskutilavuutta.

71. ’Haihtumispäästöillä’ tarkoitetaan moottoriajoneuvon polttoainesäiliöstä ja polttoaineensyöttöjärjestelmästä haihtuvia hiilivetyhöyryjä, jotka eivät ole pakokaasuista peräisin olevia hiilivetypäästöjä.

72. ’SHED-testillä’ tarkoitetaan ajoneuvolle haihtumispäästöjen määrittämiseksi ilmatiiviissä tilassa tehtävää testiä, joka on delegoidussa säädöksessä määritelty erityinen haihtumispäästötesti.

73. ’Kaasupolttoainejärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka koostuu kaasumaisen polttoaineen säiliöstä, polttoaineensyötöstä sekä mittaus- ja valvontaosista, jotka on asennettu moottoriin, jotta se voi käyttää nestekaasua, paineistettua maakaasua tai vetyä yhtä, kahta tai useampaa polttoainetta hyödyntävänä sovelluksena.

74. ’Epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan pakokaasujen hiilimonoksidipäästöjä, typen oksidien päästöjä typpidioksidiekvivalenttina (NO2) ilmaistuna, hiukkaspäästöjä ja hiilivetypäästöjä olettaen hiilivetysuhteeksi

a) C1H1,85 bensiinin osalta

b) C1H1,86 dieselpolttoaineen osalta.

75. ’Pakokaasupäästöillä’ tarkoitetaan ajoneuvon pakoputkesta tulevia epäpuhtauspäästöjä.

76. ’Hiukkasilla’ tarkoitetaan pakokaasun komponentteja, jotka poistetaan laimennetusta pakokaasusta enintään 325 K:n (52 °C) lämpötilassa suodattimilla, jotka on kuvattu delegoidussa säädöksessä vahvistetussa testausmenetelmässä, jolla määritetään keskimääräiset pakokaasupäästöt.

77. ’Maailmanlaajuisella moottoripyörien testisyklillä’ tarkoitetaan maailmanlaajuista ja yhdenmukaista moottoripyörien laboratoriotestisykliä WMTC sellaisena kuin se on määritelty UNECE:n maailmanlaajuisessa teknisessä säännössä nro 2.

78. ’Valmistajalla’ tarkoitetaan henkilöä tai elintä, joka vastaa hyväksyntäviranomaiselle kaikista tyyppihyväksyntämenettelyyn liittyvistä seikoista, lupamenettelystä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta sekä valmistamiensa ajoneuvojen, järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinavalvontaan liittyvistä seikoista, riippumatta siitä, onko tämä henkilö tai elin suoraan osallisena hyväksyttävän ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikissa valmistusvaiheissa.

79. ’Valmistajan edustajalla’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on sijoittautunut unioniin ja jonka valmistaja on asianmukaisesti nimennyt edustamaan valmistajaa hyväksyntäviranomaisiin nähden ja toimimaan valmistajan puolesta tämän asetuksen kattamissa asioissa.

80. ’Tuojalla’ tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka myy tai rekisteröi kolmannesta maasta tuotavan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tai vastaa sen käyttöönotosta unionin markkinoilla.

81. ’Jakelijalla’ tarkoitetaan toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista tai oikeushenkilöä, joka myy tai rekisteröi kolmannesta maasta tuotavan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tai vastaa sen käyttöönotosta unionin markkinoilla.

82. ’Talouden toimijoilla’ tarkoitetaan valmistajia, valmistajan edustajia, tuojia ja jakelijoita.

83. ’Hyväksyntäviranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion viranomaista, jonka jäsenvaltio on perustanut tai nimennyt ja ilmoittanut komissiolle ja joka on toimivaltainen kaikissa ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypin hyväksyntään tai ajoneuvon yksittäishyväksyntään liittyvissä kysymyksissä ja lupamenettelyssä ja antaa ja tarvittaessa peruuttaa hyväksyntätodistukset, toimii toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten yhteyselimenä, nimeää tutkimuslaitokset ja huolehtii siitä, että valmistaja täyttää velvoitteensa tuotannon vaatimustenmukaisuuden osalta.

84. ’Markkinavalvontaviranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion viranomaista, jolla on vastuu markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen valtion alueella.

85. ’Kansallisella viranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion hyväksyntäviranomaista, markkinavalvontaviranomaista tai muuta viranomaista, joka osallistuu tämän asetuksen piiriin kuuluvien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään, rekisteröintiin, markkinavalvontaan tai tuontitarkastukseen ja vastaa näistä toimista.

86. ’Tutkimuslaitoksella’ tarkoitetaan organisaatiota tai elintä, jonka jäsenvaltion hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan alkuarvioinnin ja muita testejä tai tarkastuksia hyväksyntäviranomaisen puolesta.

87. ’Itsetestauksella’ tarkoitetaan tutkimuslaitokseksi tiettyjen vaatimusten noudattamisen arvioimista varten nimetyn valmistajan omissa tiloissaan suorittamaa testausta, testitulosten kirjaamista ja päätelmät sisältävän selosteen toimittamista hyväksyntäviranomaiselle.

88. ’Virtuaalitestausmenetelmällä’ tarkoitetaan tietokonesimulointeja, laskelmat mukaan luettuina, jotka osoittavat, täyttääkö ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö tämän asetuksen tai siihen liittyvien delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten tekniset vaatimukset, ilman että tarvitsisi käyttää itse ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä.

89. ’Ajoneuvon sisäisellä valvontajärjestelmällä’ tarkoitetaan valvontajärjestelmää, joka kykenee ilmoittamaan osien tai järjestelmien toimintahäiriöiden todennäköiset sijainnit tietokoneen muistiin tallennettujen vianmäärityskoodien ja ympäristötietojen avulla ja mahdollistaa niiden lukemisen tavanomaisella lukulaitteella sekä antaa kuljettajalle varoituksen vakavasta toimintaturvallisuuteen tai ympäristöominaisuuksiin liittyvästä häiriöstä sytyttämällä kojetaulussa olevan toimintahäiriöstä ilmoittavan valon.

90. ’Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavilla tiedoilla’ tarkoitetaan kaikkia ajoneuvon vianmääritystä, huoltoa, tarkastusta, määräaikaishuoltoa, korjaamista, uudelleenohjelmointia tai uudelleenalustusta koskevia tietoja, jotka valmistajat antavat valtuutetuille jälleenmyyjille ja korjaamoille, mukaan luettuna kaikki muutokset ja lisäykset tällaisiin tietoihin. Näihin tietoihin on sisällyttävä tiedot, joita tarvitaan järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden asentamiseen ajoneuvoihin.

91. ’Riippumattomalla toimijalla’ tarkoitetaan sellaisia muita yrityksiä kuin valtuutettuja jälleenmyyjiä ja korjaamoja, jotka osallistuvat suoraan tai välillisesti moottoriajoneuvojen korjaukseen ja huoltoon.

92. ’Uudella ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

a) sitä ei ole milloinkaan aiemmin rekisteröity tai

b) se on rekisteröity alle kuusi kuukautta ennen yksittäishyväksynnän hakemishetkeä.

93. ’Sarjan viimeisillä ajoneuvoilla’ tarkoitetaan varastossa olevia ajoneuvoja, joita ei voida myydä, rekisteröidä tai ottaa käyttöön, koska voimaan on tullut uusia teknisiä vaatimuksia, joiden osalta niitä ei ole hyväksytty.

94. ’Kaksipyöräisellä moottoriajoneuvolla’ tarkoitetaan moottorikäyttöisiä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joihin luetaan kaksipyöräiset moottorilla varustetut polkupyörät, mopot ja moottoripyörät.

95. ’Moottorikäyttöisellä kolmipyörällä’ tarkoitetaan ajoneuvoluokan L5e luokitteluperusteet täyttävää kolmipyöräistä moottoriajoneuvoa.

96. ’Nelipyörällä’ tarkoitetaan ajoneuvoluokan L6e tai L7e luokitteluperusteet täyttävää nelipyöräistä ajoneuvoa.

97. ’Tasapainottuvalla laitteella’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on luonnostaan epävakaa ja jonka tasapainon säilyttämiseen tarvitaan apujärjestelmä ja joihin luetaan moottorikäyttöiset yksipyöräiset tai kahdella rinnakkaisella pyörällä varustetut ajoneuvot.

98. ’Maantiemönkijällä’ tarkoitetaan nelipyöräistä ajoneuvoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi päällystetyillä yleisillä teillä ja joka täyttää ajoneuvoluokan L6Ae (kevyet maantiemönkijät) tai L7Ae (maantiemönkijät) luokitteluperusteet.

99. ’Perävaunulla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka ei kulje omalla käyttövoimallaan ja joka on suunniteltu ja rakennettu luokan L ajoneuvon vedettäväksi.

100. ’Paripyörillä’ tarkoitetaan kahta samalle akselille asennettua pyörää, joita pidetään yhtenä pyöränä ja joiden maata koskettavien pintojen keskipisteiden välinen etäisyys on enintään 460 mm.

101. ’Rekisteröinnillä’ tarkoitetaan ajoneuvolle tieliikennekäyttöä varten myönnettyä hallinnollista käyttöönottolupaa, jonka yhteydessä ajoneuvo on tunnistettu ja sille on annettu sarjanumero eli rekisterinumero ja joka on voimassa pysyvästi, tilapäisesti tai lyhytaikaisesti.

102. ’Käyttöönotolla’ tarkoitetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön käyttötarkoituksensa mukaista ensimmäistä käyttöä unionissa.

103. ’Myynnillä’ tarkoitetaan kaikkea myyntiä ajoneuvon valmistajalta jälleenmyyjälle tai myyntiä loppukäyttäjälle.

104. ’Asettamisella saataville markkinoilla’ tarkoitetaan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta.

105. ’Markkinoille saattamisella’ tarkoitetaan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön asettamista saataville ensimmäistä kertaa unionissa.

106. ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan samaan luokkaan kuuluvia ajoneuvoja ja niiden variantteja ja versioita, jotka eivät eroa toisistaan ainakaan seuraavien olennaisten seikkojen suhteen:

a) luokka tai alaluokka

b) valmistaja

c) alusta, runko, alarunko, pohjalevy tai muu rakenne, johon keskeiset osat on kiinnitetty

d) käyttövoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

e) valmistajan antama tyyppinimi.

107. ’Variantilla’ tarkoitetaan samaa tyyppiä olevia ajoneuvoja, joihin pätevät seuraavat:

a) Korin muodon perusominaisuudet ovat samat.

b) Käyttövoima ja käyttövoiman konfiguraatio ovat samat.

c) Jos käyttövoimajärjestelmään kuuluu polttomoottori, sen toimintatapa on sama.

d) Sylintereiden määrä ja järjestely ovat samat.

e) Vaihdelaatikon tyyppi on sama.

f) Ajokuntoisen ajoneuvon massan pienimmän ja suurimman arvon ero on enintään 20 prosenttia pienimmästä arvosta.

g) Ajoneuvon suurimman sallitun massan pienimmän ja suurimman arvon ero on enintään 20 prosenttia pienimmästä arvosta.

h) Moottorin (kun kyse on polttomoottorista) sylinteritilavuuden pienimmän ja suurimman arvon ero on enintään 30 prosenttia pienimmästä arvosta.

i) Moottorin nettotehon pienimmän ja suurimman arvon ero on enintään 30 prosenttia pienimmästä arvosta.

108. ’Versiolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka muodostuu 27 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuissa hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

4 artikla Ajoneuvoluokat

109. Luokan L ajoneuvoja ovat seuraavissa kohdissa ja liitteessä I esitetyn luokituksen mukaiset moottorikäyttöiset kaksi-, kolmi- tai nelipyöräiset ajoneuvot, kuten moottorikäyttöiset polkupyörät, kaksi- ja kolmipyöräiset mopot, kaksi- ja kolmipyöräiset moottoripyörät, sivuvaunulliset moottoripyörät, kevyet maantiemönkijät ja maantiemönkijät sekä kevyet miniautot ja miniautot.

110. Tätä asetusta sovellettaessa käytetään seuraavia ajoneuvoluokkia ja -alaluokkia sellaisina kuin ne on kuvattu liitteessä I:

a) Luokan L1e ajoneuvo (kevyt kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo); alaluokat seuraavasti:

i) luokan L1Ae ajoneuvo (moottorilla varustettu polkupyörä)

ii) luokan L1Be ajoneuvo (kaksipyöräinen mopo)

b) luokan L2e ajoneuvo (kolmipyöräinen mopo)

c) luokan L3e ajoneuvo (kaksipyöräinen moottoripyörä); alaluokat seuraavasti:

i) moottoripyörän teho;[53] alaluokat seuraavasti:

– luokan A1 ajoneuvo (pienitehoinen moottoripyörä)

– luokan A2 ajoneuvo (keskitehoinen moottoripyörä)

– luokan A3 ajoneuvo (suuritehoinen moottoripyörä)

ii) Ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus:

- enintään 130 km/h

- yli 130 km/h

d) luokan L4e ajoneuvo (sivuvaunullinen kaksipyöräinen moottoripyörä)

e) luokan L5e ajoneuvo (moottorikäyttöinen kolmipyörä); alaluokat seuraavasti:

i) alaluokan L5Ae ajoneuvo (kolmipyörä)

ii) alaluokan L5Be ajoneuvo (hyötykolmipyörä); alaluokat seuraavasti:

– alaluokan L5Be–U ajoneuvo: hyötykolmipyörä, joka on tarkoitettu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen

– alaluokan L5Be–P ajoneuvo: pääasiassa matkustajien kuljettamiseen suunniteltu ja käytetty ajoneuvo

f) luokan L6e ajoneuvo (kevyt nelipyörä); alaluokat seuraavasti:

i) alaluokan L6Ae ajoneuvo (kevyt maantiemönkijä)

ii) alaluokan L6Be ajoneuvo (kevyt miniauto); alaluokat seuraavasti:

– alaluokan L6Be–U ajoneuvo: hyötyajoneuvo, joka on tarkoitettu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen

– alaluokan L6Be–P ajoneuvo: pääasiassa matkustajien kuljettamiseen suunniteltu ja käytetty ajoneuvo

g) luokan L7e ajoneuvo (nelipyörä); alaluokat seuraavasti:

i) alaluokan L7Ae ajoneuvo (maantiemönkijä)

ii) alaluokan L7Be ajoneuvo (miniauto); alaluokat seuraavasti:

– alaluokan L7Be–U ajoneuvo: hyötyajoneuvo, joka on tarkoitettu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen

– alaluokan L7Be–P ajoneuvo: pääasiassa matkustajien kuljettamiseen suunniteltu ja käytetty ajoneuvo.

111. Edellä 2 kohdassa luetellut luokan L ajoneuvot luokitellaan myös ajoneuvon käyttövoiman perusteella seuraavasti:

a) käyttövoimana sisäinen polttomoottori:

- puristussytytys (dieselmoottori)

- kipinäsytytys (ottomoottori)

b) käyttövoimana ulkoinen polttomoottori, turbiinimoottori tai kiertomäntämoottori; tällaisella käyttövoimanlähteellä varustettua ajoneuvoa pidetään ympäristö- ja toimintaturvallisuusvaatimusten täyttämiseksi samana kuin ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on otto-tyyppinen polttomoottori

c) käyttövoimana paineilmalla toimiva moottori, jonka epäpuhtaus- ja/tai inerttien kaasujen päästöt eivät ylitä ympäröivässä ilmassa olevia tasoja; tällaista ajoneuvoa pidetään toimintaturvallisuutta sekä polttoaineen varastointia ja syöttöä koskevien vaatimusten osalta ajoneuvona, joka toimii kaasumaisella polttoaineella

d) käyttövoimana sähkömoottori

e) hybridiajoneuvo, jossa käytetään jonkin a, b, c tai d alakohdassa esitetyn käyttövoimajärjestelmän yhdistelmää tai muuta useamman käyttövoimajärjestelmän yhdistelmää mukaan luettuna useampi kuin yksi poltto- ja/tai sähkömoottori.

112. Edellä 2 kohdassa olevassa luokan L ajoneuvojen luokittelussa sovelletaan seuraavaa: jos ajoneuvo ei kuulu tiettyyn luokkaan, koska se ylittää vähintään yhden kyseiselle luokalle säädetyistä perusteista, se luetaan kuuluvaksi seuraavaan sellaiseen luokkaan, jota koskevat perusteet se täyttää. Tämä koskee seuraavia luokkien ja alaluokkien ryhmiä:

a) luokka L1e ja sen alaluokat L1Ae ja L1Be sekä luokka L3e ja sen alaluokat L3e-A1, L3e-A2 ja L3e-A3

b) luokka L2e sekä luokka L5e ja sen alaluokat L5Ae ja L5Be

c) luokka L6e ja sen alaluokat L6Ae ja L6Be sekä luokka L7e ja sen alaluokat L7Ae ja L7Ab

d) muu luokkien ja/tai alaluokkien looginen järjestys, jota valmistaja ehdottaa ja jonka tyyppihyväksyntäviranomainen hyväksyy.

II LUKUYLEISET VELVOITTEET

5 artikla Jäsenvaltioiden ja kansallisten viranomaisten yleiset velvoitteet

113. Jäsenvaltioiden on perustettava ja nimettävä tyyppihyväksyntäviranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia hyväksyntää koskevissa kysymyksissä, ja markkinavalvontaviranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia markkinavalvontaa koskevissa kysymyksissä tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten viranomaisten perustamisesta ja nimeämisestä 68 artiklan mukaisesti.

Tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisia koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettava niiden nimet, osoitteet, myös sähköpostiosoitteet, ja vastuualueet.

114. Kansalliset viranomaiset saavat sallia ainoastaan sellaisten ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset, myynnin, rekisteröinnin ja käyttöönoton.

115. Kansalliset viranomaiset eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden rekisteröintiä, myyntiä, käyttöönottoa tai käyttöä tieliikenteessä perustein, jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin niiden rakennetta ja toimintaa koskeviin näkökohtiin, jos ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

116. Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinavalvontaa ja unionin markkinoille tulevien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tarkastuksia asetuksen (EY) N:o 765/2008 III luvun mukaisesti.

6 artikla Hyväksyntäviranomaisten yleiset velvoitteet

117. Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että tyyppihyväksyntää hakevat valmistajat täyttävät tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

118. Hyväksyntäviranomaiset saavat hyväksyä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

7 artikla Valmistajia koskevat yleiset velvoitteet

119. Valmistajien on varmistettava, että kun niiden suunnittelemia ja valmistamia ajoneuvoja, järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä myydään tai otetaan käyttöön, ne on valmistettu ja hyväksytty tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Jos kyseessä on monivaiheinen tyyppihyväksyntä, kukin valmistaja on vastuussa hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta niiden järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka on lisätty siinä ajoneuvon valmistusvaiheessa, josta se on huolehtinut. Valmistaja, joka muuttaa aiemmissa vaiheissa jo hyväksyttyjä osia tai järjestelmiä, on vastuussa kyseisten osien ja järjestelmien hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

120. Valmistaja, joka muuttaa keskeneräistä ajoneuvoa siten, että ajoneuvon ajoneuvoluokka muuttuu ja sen myötä myös hyväksynnän aiemmassa vaiheessa arvioidut lakisääteiset vaatimukset muuttuvat, on vastuussa myös näiden vaatimusten noudattamisesta.

121. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden valmistajien on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden hyväksymistä varten nimettävä yksi unioniin sijoittautunut edustaja, joka edustaa valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen nähden.

122. Niiden on lisäksi nimettävä markkinavalvontaa varten edustaja, joka voi olla toisessa kohdassa tarkoitettu edustaja tai toinen edustaja.

123. Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta riippumatta siitä, onko valmistaja suoranaisesti osallistunut ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin valmistusvaiheisiin.

124. Valmistajien on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan sarjatuotannon jatkuva vaatimustenmukaisuus. Ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön suunnittelun tai ominaisuuksien sekä niiden vaatimusten muuttuminen, joiden mukainen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön on vakuutettu olevan, on otettava asianmukaisesti huomioon.

125. Valmistajien on niiden lakisääteisten merkintöjen ja tyyppihyväksyntämerkkien lisäksi, jotka on kiinnitetty niiden ajoneuvoihin, järjestelmiin, osiin tai erillisiin teknisiin yksiköihin 37 artiklan mukaisesti, ilmoitettava nimensä, rekisteröity kauppanimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite yhteydenottoja varten itse ajoneuvossa, järjestelmässä, osassa tai erillisessä teknisessä yksikössä tai, jos se ei ole järjestelmien, osien tai teknisten yksiköiden kohdalla mahdollista, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön pakkauksessa tai sen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan voi ottaa yhteyttä.

126. Valmistajien on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten suhteen.

8 artikla Ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden vaatimustenmukaisuuteen liittyvät valmistajien velvoitteet

127. Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että niiden ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö, joka on myyty tai otetaan käyttöön, ei ole tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten vaatimusten mukainen, on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kulloisenkin tapauksen mukaan kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai sen poistamiseksi markkinoilta tai sen palautuksen järjestämiseksi.

128. Mikäli ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa riskin, valmistajien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden markkinavalvonta- ja hyväksyntäviranomaisille, joissa ne saattoivat ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön markkinoille, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja mahdollisista toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

129. Valmistajien on pidettävä 25 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat ja 36 artiklassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuustodistukset hyväksyntäviranomaisten saatavilla vähintään 10 vuoden ajan.

130. Valmistajien on perustellusta pyynnöstä annettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, jollakin kyseisen viranomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä. Valmistajien on tehtävä kansallisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan myytyjen, rekisteröityjen tai käyttöön otettujen ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden aiheuttamat riskit.

9 artikla Markkinavalvontaan liittyvät valmistajan edustajan velvoitteet

Valmistajan edustajan, joka on nimetty markkinavalvontaa varten, on suoritettava valmistajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät. Toimeksiannossa on valtuutettava edustaja suorittamaan vähintään seuraavat tehtävät:

(1) Edustaja pitää 25 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat ja 36 artiklassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuustodistukset hyväksyntäviranomaisten saatavilla vähintään 10 vuoden ajan.

(2) Edustaja antaa hyväksyntäviranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi.

(3) Edustaja tekee markkinavalvonta- ja/tai hyväksyntäviranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden aiheuttamat riskit.

10 artikla Tuojien yleiset velvoitteet

131. Tuojat saavat myydä tai rekisteröidä unionin markkinoilla ainoastaan vaatimukset täyttäviä ajoneuvoja, järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä.

132. Ennen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön myyntiä, rekisteröintiä tai käyttöönottoa tuojien on varmistettava että kyseinen ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on EU-tyyppihyväksytty. Tuojien on varmistettava, että hyväksyntäasiakirjat täyttävät 27 artiklan 10 kohdassa vahvistetut vaatimukset, että ajoneuvossa, järjestelmässä, osassa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu tyyppihyväksyntämerkki, että sen mukana seuraavat vaaditut asiakirjat, että se on 7 artiklan 7 kohdan mukainen ja että valmistaja on täyttänyt 7 artiklan 6 kohdan vaatimukset.

133. Jos tuoja katsoo tai tuojalla on syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen ja erityisesti ettei se vastaa tyyppihyväksyntäänsä, tuoja ei saa myydä tai rekisteröidä ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi jos tuoja katsoo tai tuojalla on syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa riskin, tuojan on ilmoitettava asiasta valmistajalle sekä markkinavalvonta- ja hyväksyntäviranomaisille.

134. Tuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity kauppanimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite yhteydenottoja varten itse ajoneuvossa, järjestelmässä, osassa tai erillisessä teknisessä yksikössä tai, jos se ei ole järjestelmien, osien tai teknisten yksiköiden kohdalla mahdollista, niiden pakkauksessa tai niiden mukana seuraavassa asiakirjassa.

135. Tuojien on varmistettava, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön mukana seuraavat 59 artiklan mukaisesti vaaditut ohjeet ja tiedot asianomaisten jäsenvaltioiden virallisilla kielillä.

136. Tuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten suhteen.

137. Silloin, kun se katsotaan ajoneuvoon, järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, tuojien on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tutkittava valitukset, vaatimustenvastaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ja niiden palautukset ja tarvittaessa pidettävä niistä kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille tällaisesta valvonnasta.

11 artikla Ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden vaatimustenmukaisuuteen liittyvät tuojien velvoitteet

138. Tuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö, jonka ne ovat myyneet tai rekisteröineet tai joiden käyttöönotosta ne vastaavat, ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kulloisenkin tapauksen mukaan kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai sen poistamiseksi markkinoilta tai sen palautuksen järjestämiseksi.

139. Mikäli ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa riskin, tuojien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa he ovat asettaneet ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

140. Tuojien on pidettävä 10 vuoden ajan vaatimustenmukaisuustodistuksen jäljennös markkinavalvonta- ja hyväksyntäviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että 27 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat voidaan asettaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville.

141. Tuojien on perustellusta pyynnöstä annettava kansalliselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, jollakin kyseisen viranomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä. Tuojien on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan tuojien myymien tai rekisteröimien tai niiden vastuulla käyttöön otettujen ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden aiheuttamat riskit.

12 artikla Jakelijoiden yleiset velvoitteet

142. Jakelijoiden on toimittava asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen suhteessa niihin vaatimuksiin, joita sovelletaan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön myyntiin, rekisteröintiin tai käyttöönottoon.

143. Jakelijoiden on ennen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön myyntiä, rekisteröintiä tai käyttöönottoa varmistettava, että ajoneuvossa, järjestelmässä, osassa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu lakisääteinen kilpi tai tyyppihyväksyntämerkintä, että sen mukana ovat vaaditut asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka on laadittu sen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jossa ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on tarkoitus myydä, rekisteröidä tai ottaa käyttöön, ja että valmistaja ja tuoja ovat noudattaneet 7 artiklan 6 kohdassa, 7 artiklan 7 kohdassa ja 10 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

144. Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten suhteen.

13 artikla Ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden vaatimustenmukaisuuteen liittyvät jakelijoiden velvoitteet

145. Jos jakelija katsoo tai jakelijalla on syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, jakelija ei saa myydä tai rekisteröidä ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä ja sen on estettävä sen käyttöönotto, ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi.

146. Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö, jonka ne ovat myyneet tai rekisteröineet tai joiden käyttöönotosta ne vastaavat, ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet kulloisenkin tapauksen mukaan kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai sen poistamiseksi markkinoilta tai sen palautuksen järjestämiseksi.

147. Mikäli ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa riskin, jakelijoiden on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden markkinavalvonta- ja hyväksyntäviranomaisille, joissa ne myivät tai rekisteröivät kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tai vastasivat sen käyttöönotosta, sekä valmistajalle ja tuojalle, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja mahdollisista toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

148. Jakelijoiden on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava sille kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden myymien tai rekisteröimien tai niiden vastuulla käyttöön otettujen ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden aiheuttamat riskit.

14 artikla Muut tuojien ja jakelijoiden velvoitteet

Tuojaa tai jakelijaa on tätä asetusta sovellettaessa pidettävä valmistajana ja niitä koskevat samat velvollisuudet kuin valmistajaa 7–9 artiklan mukaisesti silloin, kun ne myyvät tai rekisteröivät ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tai vastaavat niiden käyttöönotosta omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttavat jo myytyä, rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä tavalla, joka voi vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen.

15 artikla Talouden toimijoita koskevat tiedot

Talouden toimijoiden on pyynnöstä esitettävä markkinavalvonta- ja hyväksyntäviranomaisille seuraavien tunnistetiedot kymmenen vuoden ajan:

(1) kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön

(2) kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön.

III LUKUAINEELLISET VAATIMUKSET

16 artikla Yleiset aineelliset vaatimukset

149. Luokan L ajoneuvojen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden on täytettävä liitteissä II–VIII luetellut vaatimukset.

150. Jotta voidaan varmistaa turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso, komissio vahvistaa 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset, joihin kuuluvat tapauksen mukaan myös testausmenetelmät ja raja-arvot, ainoastaan muiden kuin tämän asetuksen liitteessä VI ja VII lueteltujen ympäristöllisten raja- ja kynnysarvojen osalta.

17 artikla Estolaitteitten käytön kielto

Kielletään sellaisten estolaitteitten käyttö, jotka heikentävät turvallisuuden, sähkömagneettisen yhteensopivuuden, ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän, meluntorjuntajärjestelmän tai päästöjenrajoitusjärjestelmän tasoa tai tehokkuutta. Rakenteeseen kuuluvaa laitetta ei pidetä estolaitteena, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

(1) laite on perustellusti tarpeen moottorin suojaamiseksi vaurioitumiselta tai vahingolta ja ajoneuvon turvallisen toiminnan varmistamiseksi

(2) laite ei toimi muutoin kuin moottorin käynnistämiseksi

(3) toimintaedellytykset sisältyvät merkittävissä määrin niihin testausmenetelmiin, joilla tarkastetaan, onko ajoneuvo tämän asetuksen ja sen delegoitujen ja täytäntöönpanoasetusten mukainen.

18 artikla Ajoneuvojen voimalaitteeseen tehtäviä muutoksia koskevat järjestelyt

151. ’Voimalaitteella’ tarkoitetaan ajoneuvon osia ja järjestelmiä, jotka tuottavat käyttövoimaa ja siirtävät sen tienpintaan ja joihin kuuluvat moottorit, moottorinhallintajärjestelmät tai jokin muu hallintamoduuli, pilaantumista rajoittavat laitteet, voimansiirto hallintajärjestelmineen, joko vetoakseli tai käyttöhihna tai käyttöketju, tasauspyörästö, vetopyörästö sekä vetävän pyörän rengas (säde).

152. Luokan L ajoneuvot on varustettava erityisillä järjestelyillä, joilla estetään ajoneuvon voimajärjestelmän virittäminen ja jotka vahvistetaan delegoidussa säädöksessä annettavilla teknisillä vaatimuksilla ja eritelmillä, joilla on seuraavat tavoitteet:

a) estetään muutokset, jotka voivat heikentää turvallisuutta ja joilla erityisesti lisätään ajoneuvon tehoa virittämällä voimalaitetta tarkoituksena lisätä suurinta vääntömomenttia ja/tai tehoa ja/tai ajoneuvon suurinta rakenteellista nopeutta arvoista, jotka ajoneuvon valmistaja on ilmoittanut tyyppihyväksynnän yhteydessä, ja/tai

b) ehkäistään ympäristövahinkoja.

153. Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä koskevat erityiset vaatimukset 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavassa delegoidussa säädöksessä.

154. Voimalaitteeseen tehtyjen muutosten jälkeen ajoneuvon on täytettävä ne tekniset vaatimukset viimeisine muutoksineen, joita sovelletaan alkuperäiseen ajoneuvoluokkaan ja -alaluokkaan tai tapauksen mukaan uuteen ajoneuvoluokkaan ja -alaluokkaan ja jotka olivat voimassa silloin, kun alkuperäinen ajoneuvo myytiin, rekisteröitiin tai otettiin käyttöön.

19 artikla Ajoneuvon sisäistä valvontajärjestelmää koskevat yleiset vaatimukset

155. Neljän vuoden kuluttua 82 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä on kaikki uudet alaluokkien L1Be, L3e, L5e, L6Ae ja L7Ae ajoneuvot varustettava ensimmäistä sukupolvea edustavalla ajoneuvon sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD), joka seuraa moottorin ja ajoneuvon käytönohjausjärjestelmän virtapiirien eheyttä, oikosuljettuja ja avoimia virtapiirejä ja virtapiirien loogisuutta sekä ilmoittaa niistä, jäljempänä ’OBD I’.

156. Kuuden vuoden kuluttua 82 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä on kaikki uudet alaluokkien L6Be ja L7Be ajoneuvot varustettava OBD I -järjestelmällä.

157. Kahdeksan vuoden kuluttua 82 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä on kaikki uudet ajoneuvot varustettava OBD I -järjestelmällä.

158. Mikäli komissio asian vahvistaa 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamassaan päätöksessä, on kahdeksan vuoden kuluttua 82 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä kaikki uudet (ala)luokkien L1Be, L3e, L5e, L6Ae ja L7Ae ajoneuvot varustettava OBD I -järjestelmän lisäksi järjestelmän toista sukupolvea edustavalla OBD II -järjestelmällä, joka seuraa paitsi täydellisiä vikaantumisia myös järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden heikkenemistä ajoneuvon käyttöiän aikana, sillä edellytyksellä, että sen kustannustehokkuus osoitetaan 21 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa.

159. OBD-järjestelmän täsmälliset päästöraja-arvot vahvistetaan liitteessä VI olevassa B kohdassa.

160. Siirretään komissiolle valta antaa 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jossa vahvistetaan ajoneuvon sisäiseen valvontajärjestelmään liittyvät yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset, mukaan luettuina OBD-järjestelmän toiminnalliset vaatimukset ja testausmenetelmät 1–5 kohdassa lueteltuja seikkoja varten, jotta voidaan varmistaa toimintaturvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso sekä se, että kaikille ajoneuvojen korjaajille tarjotaan samantasoinen standardoitu pääsy ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittaviin tietoihin.

20 artikla Ajoneuvojen toimintaturvallisuutta koskevat vaatimukset

161. Valmistajien on varmistettava, että ajoneuvot suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan niin, että kuljettajan ja matkustajien ja muiden tienkäyttäjien loukkaantumisvaara on mahdollisimman pieni. Ajoneuvon toimintaturvallisuus on taattava ajoneuvon koko käyttöiän ajan, kun ajoneuvoa käytetään tavanomaisissa tai sille tarkoitetuissa olosuhteissa.

162. Valmistajien on varmistettava, että ajoneuvot, järjestelmät, osat ja erilliset tekniset yksiköt vastaavat liitteissä II ja VIII vahvistettuja asiaankuuluvia vaatimuksia ja ovat delegoidussa säädöksessä vahvistettujen testausmenetelmien ja suoritusvaatimusten mukaisia.

163. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin, järjestelmiin, osiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin, mikäli niiden on tässä asetuksessa ilmoitettu soveltuvan asianomaiseen ajoneuvoluokkaan.

164. Jotta voidaan varmistaa turvallisuuden korkea taso, komissio vahvistaa 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavalla delegoidulla säädöksellä erityiset ajoneuvojen toimintaturvallisuutta koskevat vaatimukset mukaan luettuina testausmenetelmät ja raja-arvot.

21 artikla Ympäristöominaisuuksiin liittyvät vaatimukset

165. Valmistajien on varmistettava, että ajoneuvot suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan niin, että niiden ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Valmistajien on varmistettava, että tyyppihyväksytyt ajoneuvot täyttävät liitteissä V, VI ja VII asetetut ympäristövaatimukset ajoneuvon koko käyttöiän ajan.

166. Valmistajien on varmistettava, että ajoneuvot, järjestelmät, osat ja erilliset tekniset yksiköt vastaavat niitä testausmenetelmiä ja testivaatimuksia, jotka vahvistetaan 12 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä.

167. Valmistajien on varmistettava, että kestävyysvaatimusten tarkastamista koskevat tyyppihyväksyntävaatimukset täyttyvät. Valmistajan valinnan mukaan voidaan käyttää jompaakumpaa seuraavista kestävyystestausmenetelmistä sen osoittamiseen tyyppihyväksyntäviranomaiselle, että tyyppihyväksytyn ajoneuvon ympäristöominaisuudet ovat kestävät:

a) Ajoneuvolle tehdään varsinainen kestävyystesti, jossa ajetaan liitteessä VII olevassa A osassa vahvistettu matka ja osoitetaan tyyppihyväksyntäviranomaiselle, että tässä asetuksessa ja siihen liittyvissä delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetut ympäristövaatimukset täyttyvät ajomatkaa kerrytettäessä säännöllisin välein ja ajomatkan päättyessä.

b) Kerrotaan sellaisen ajoneuvon, jolla on ajettu yli 100 km sen jälkeen, kun se käynnistettiin ensimmäisen kerran tuotantolinjan lopussa, ympäristötestitulokset liitteessä VII olevassa B osassa vahvistetuilla huononemiskertoimilla; laskelman tulosten on oltava pienemmät kuin liitteessä VI olevassa A osassa annetut ympäristöraja-arvot, ja lisäksi on osoitettava seuraavat:

- Valmistajan on tällä menettelyllä osoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle sellaisen ajoneuvon ympäristöominaisuudet, jolla on ajettu yli 100 km sen jälkeen, kun se käynnistettiin ensimmäisen kerran tuotantolinjan lopussa, ja joka on varustettu nopeasti vanhennetuilla järjestelmillä ja osilla.

- Jos valmistaja käyttää tätä menetelmää, sen on esitettävä tyyppihyväksyntäviranomaiselle näyttöä ja osoitettava a ja b alakohdassa vahvistettujen kestävyysmenetelmien välisen korrelaation paikkansapitävyys.

- Komissio laatii viimeistään 1 tammikuuta 2016 kattavan ympäristövaikutustutkimuksen. Tutkimuksessa arvioidaan ilmanlaatu ja luokan L ajoneuvojen tuottama osuus epäpuhtauksista, ja sen piiriin kuuluvat liitteessä V lueteltuihin testityyppeihin I, IV, V, VII ja VIII liittyvät vaatimukset. Siihen kootaan ja siinä arvioidaan viimeisimmät tieteelliset tiedot, tieteellisten tutkimusten tulokset, mallinnukset ja kustannustehokkuusnäkökohdat, ja tarkoituksena on laatia täsmällisiä poliittisia toimenpiteitä vahvistamalla liitteessä IV asetetut Euro 5 -rajan (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) soveltamispäivät, liitteessä V sekä liitteessä VI olevassa A3, B2 ja C2 kohdassa vahvistetut Euro 5 -rajaa (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) koskevat ympäristövaatimukset samoin kuin liitteessä VII olevat Euro 5 -rajan (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) kestävyyskilometrimäärät ja huononemistekijät.

- Komissio vahvistaa ympäristövaikutustutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella seuraavat seikat:

a) liitteessä IV tarkoitetut Euro 5 -rajan (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) soveltamispäivät

b) liitteessä VI olevassa A3 kohdassa tarkoitetut Euro 5 -päästörajat (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) ja liitteessä VI olevassa B2 kohdassa esitetyt OBD-kynnykset

c) kaikki uudet (ala)luokkien L3e, L5e, L6Ae ja L7Ae ajoneuvot on varustettava OBD I -järjestelmän lisäksi OBD II -järjestelmällä, kun Euro 5 -rajaa (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) aletaan soveltaa

d) käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaamiseen liittyvät vaatimukset otetaan käyttöön Euro 5 -rajan (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) soveltamisen yhteydessä, jolloin käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaus otetaan käyttöön luokan L (ala)luokkien ajoneuvojen osalta ja johon mennessä testaus tulee pakolliseksi kaikille luokan L ajoneuvoluokille. ’Käytönaikaisella vaatimustenmukaisuudella’ tarkoitetaan markkinoilla olevasta ajoneuvokannasta otettujen edustavien ajoneuvojen testaamista sen varmentamiseksi, että valmistajan toteuttamat tekniset toimenpiteet ovat edelleen omiaan varmistamaan, että pakokaasu- ja haihtumispäästöjä rajoitetaan tehokkaasti ja että tämän asetuksen mukaiset toimintaturvallisuustoimenpiteet ja niihin liittyvät turvallisuusominaisuustasot todella täyttyvät ajoneuvojen koko tavanomaisen käyttöiän tavanomaisissa käyttöolosuhteissa

e) mihin (ala)luokista L1Ae, L1Be, L2e, L5Be, L6Be ja L7Be olisi Euro 5 -rajan yhteydessä sovellettava pelkästään SHED-testausta tai vaihtoehtoisesti ainoastaan polttoainesäiliön ja polttoaineputkistojen läpäisevyystestausta liitteessä VI olevassa C2 kohdassa lueteltujen testiraja-arvojen mukaisesti

f) liitteessä VII olevassa A osassa tarkoitetut kestävyyttä koskevat ajokilometrit Euro 5 -rajan (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) yhteydessä sekä liitteessä VII olevassa B osassa tarkoitetut huononemiskertoimet Euro 5 -rajan (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) yhteydessä

g) Euro 5 -rajaa (luokan L3e moottoripyörien tapauksessa Euro 6) pitemmälle menevien syklin ulkopuolisiin päästöihin liittyvien vaatimusten toteutettavuus, soveltamispäivä sekä ne (ala)luokat, joihin vaatimuksia sovellettaisiin.

168. Yksinomaan sähkökäyttöisiin ja/tai yksinomaan paineilmakäyttöisiin ajoneuvoihin ei sovelleta liitteessä V lueteltuja testityyppeihin I–VIII sovellettavia ympäristövaatimuksia. Tällaisten ajoneuvojen on täytettävä delegoidussa säädöksessä vahvistetut OBD-järjestelmään liittyvät toimintavaatimukset, jotta ne voidaan korjata tehokkaasti niiden vikaantuessa.

169. Kaasumaista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen on täytettävä tyyppihyväksyntään liittyvät päästörajoitukset ja OBD-järjestelmään liittyvät päästörajoitukset, jotka koskevat kipinäsytytys- eli ottomoottoreita. Niiden on vastattava myös asiaan liittyviä testausmenetelmiä ja vaatimuksia, jotka määritellään 12 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä. Yhtä, kahta tai useampaa polttoainetta käyttäviin kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin ja/tai hybridisähköajoneuvoihin ei sovelleta haihtumispäästöjä koskevia SHED-testivaatimuksia. Sähköhybridi- ja/tai kaasukäyttöisten ajoneuvojen, joiden yhtenä käyttövoimana on bensiinillä, bensiiniseoksilla tai etanolilla käyvä ottomoottori, on täytettävä ainoastaan polttoainesäiliön ja polttoaineen syöttöjohtoon sovellettavat läpäisevyysvaatimukset, jotka vahvistetaan 12 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä.

170. Ajoneuvoihin, joiden käyttövoimana on puristussytytteinen moottori, jonka polttoaineena on ainoastaan vähän haihtuva diesel- tai vastaava polttoaine, ei sovelleta haihtumispäästörajoja tai -vaatimuksia.

171. Luokkaan L4e kuuluvien ajoneuvojen on täytettävä liitteessä V luokan L3e ajoneuvoille asetetut ympäristövaatimukset; tässä yhteydessä voidaan valmistajan valinnan mukaan tehdä liitteessä V kuvattujen testityyppien I, IV, VII ja VIII mukainen testi joko pelkästään perusmoottoriajoneuvolle ilman sivuvaunua tai koko asennelmalle.

172. ’Korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella’ tarkoitetaan pilaantumista rajoittavaa laitetta tai tällaisten laitteiden kokoonpanoa, joka on tarkoitettu korvaamaan alkuperäinen pilaantumista rajoittava laite ja joka voidaan hyväksyä tähän asetukseen liittyvissä delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä tarkoitettuna erillisenä teknisenä yksikkönä.

Valmistajien on varmistettava, että kaikki uudet Euroopan unionissa myytävät tai käyttöön otettavat korvaavat pilaantumista rajoittavat laitteet tyyppihyväksytään tämän asetuksen mukaisesti.

173. Edellä 1–10 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin, järjestelmiin, osiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin liitteen II mukaisesti.

174. Jotta voidaan varmistaa ympäristönsuojelun korkea taso, komissio vahvistaa 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavassa delegoidussa säädöksessä ympäristövaatimuksiin sovellettavat yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset, mukaan luettuina testausmenetelmät 2, 3, 4 ja 5 kohdassa lueteltuja tekijöitä varten.

22 artikla Kasvihuonekaasupäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevat muut ympäristövaatimukset

175. Valmistajan on määritettävä hiilidioksidipäästöt soveltuvaa laboratoriossa tehtävää päästötestisykliä käyttäen ja ilmoitettava tulokset hyväksyntäviranomaiselle. Polttoaineenkulutus on joko laskettava tyyppihyväksyntään liittyvien laboratoriossa saatujen päästötulosten perusteella tai mitattava ja ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle.

176. Hiilidioksidimittauksen tulos ja laskennallisesti määritetty tai mitattu polttoaineenkulutus on sisällytettävä valmistusasiakirjoihin, ja molemmat on ilmoitettava myös vaatimustenmukaisuustodistuksessa.

Sen lisäksi, että hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevat tiedot ilmoitetaan vaatimustenmukaisuustodistuksessa, valmistajan on varmistettava, että ne annetaan ajoneuvon ostajalle uuden ajoneuvon ostamisen yhteydessä valmistajan asianmukaiseksi katsomassa muodossa.

177. Komissio vahvistaa hiilidioksidipäästöjen mittaamisessa ja polttoaineenkulutuksen laskennallisessa määrittämisessä tai mittaamisessa käytettävät menetelmät 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavassa delegoidussa säädöksessä.

IV LUKUEU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYT

23 artikla EU-tyyppihyväksyntämenettelyt

178. Hakiessaan ajoneuvon tyyppihyväksyntää valmistaja voi valita jonkin seuraavista menettelyistä:

a) asteittainen tyyppihyväksyntä

b) yksivaiheinen tyyppihyväksyntä

c) monivaiheinen hyväksyntä.

Järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä sovelletaan yksivaiheista tyyppihyväksyntämenetelmää.

179. Ajoneuvon asteittaisessa tyyppihyväksyntämenettelyssä kerätään asteittain kaikkien ajoneuvoon liittyvien järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntätodistukset, ja lopullisen vaiheen tuloksena saadaan kokonaisen ajoneuvon hyväksyntä.

180. Yksivaiheisessa tyyppihyväksynnässä koko ajoneuvon hyväksyntä suoritetaan yhdellä kertaa.

181. Monivaiheisessa tyyppihyväksyntämenettelyssä yksi tai useampi hyväksyntäviranomainen varmentaa, että keskeneräinen tai valmistunut ajoneuvotyyppi täyttää valmistusvaiheen mukaan siihen sovellettavat tämän asetuksen hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset.

Monivaiheinen tyyppihyväksyntä on myönnettävä keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tyypille, joka on valmistusasiakirjan tietojen mukainen ja täyttää liitteessä II lueteltujen soveltuvien säädösten tekniset vaatimukset ajoneuvon valmistusvaiheen mukaisesti.

Lopullisen valmistusvaiheen tyyppihyväksyntä voidaan myöntää vasta, kun hyväksyntäviranomainen on varmentanut, että keskeneräiselle ajoneuvolle myönnetyissä tyyppihyväksynnissä todistetaan, että lopullisessa vaiheessa hyväksytty ajoneuvotyyppi täyttää kaikki ne tekniset vaatimukset, joita tyyppihyväksyntien antamishetkellä sovellettiin siihen ajoneuvoluokkaan, jolle valmistuneen ajoneuvon tyyppihyväksyntä myönnetään.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua monivaiheista hyväksyntää sovelletaan ainoastaan alaluokkiin L5Be–U, L6Be–U ja L7Be–U kuuluviin hyötyajoneuvoihin.

182. Hyväksyntämenettelyn valinta ei vaikuta niihin soveltuviin vaatimuksiin, jotka hyväksyttävän ajoneuvotyypin on täytettävä silloin, kun kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä myönnetään.

183. Siirretään komissiolle täytäntöönpanovalta vahvistaa 73 artiklassa tarkoitetut tyyppihyväksyntämenettelyjen täsmälliset järjestelyt.

24 artikla Tyyppihyväksynnän hakeminen

184. Valmistajan on jätettävä tyyppihyväksyntähakemus hyväksyntäviranomaiselle.

185. Kustakin ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon.

186. Jokaisesta hyväksyttäväksi haettavasta tyypistä on jätettävä erillinen hakemus.

25 artikla Valmistusasiakirjat

187. Hakijan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle valmistusasiakirjat.

188. Valmistusasiakirjojen on sisällettävä

1) ilmoituslomake, jossa noudatetaan komission 73 artiklan mukaisesti vahvistamaa mallia

2) kaikki tiedot, piirustukset, valokuvat ja muut tiedot, joita edellytetään 73 artiklan mukaisesti annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä

3) ajoneuvojen osalta ilmoitus 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti valitusta menetelmästä.

189. Valmistusasiakirjat voidaan antaa paperilla tai sähköisessä muodossa.

26 artikla Tiedot, jotka on toimitettava eri tyyppihyväksyntämenettelyjen mukaisissa hakemuksissa

190. Asteittaista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 25 artiklan mukaiset valmistusasiakirjat sekä kaikki tyyppihyväksyntätodistukset, joita vaaditaan kussakin sovellettavassa, liitteessä II luetellussa säädöksessä.

191. Yksivaiheista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 25 artiklan mukaiset valmistusasiakirjat, joissa on liitteessä II luetelluissa säädöksissä mainitut tiedot.

192. Monivaiheista tyyppihyväksyntää varten on toimitettava seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista:

a) ensimmäisessä vaiheessa valmista ajoneuvoa varten vaadittavien valmistusasiakirjojen ja EU-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat perusajoneuvon valmistusvaihetta

b) toisessa ja seuraavissa vaiheissa valmistusasiakirjojen ja EU-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat senhetkistä valmistusvaihetta, sekä yksi kappale ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta, joka on annettu edellisessä valmistusvaiheessa, samoin kuin kaikki tiedot ajoneuvoon mahdollisesti tehdyistä muutoksista ja lisäyksistä.

193. Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita edellytetään tarvittavista testeistä päättämiseksi tai testien toteuttamisen helpottamiseksi.

V LUKUEU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYJEN TOTEUTTAMINEN

27 artikla Yleiset säännökset

194. Hyväksyntäviranomaiset voivat myöntää EU-tyyppihyväksynnän vasta varmistuttuaan siitä, että 31 artiklassa tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia menettelyjä on noudatettu ja että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

195. EU-tyyppihyväksynnät on myönnettävä 29, 30, 31 ja 32 artiklan mukaisesti.

196. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi vastaa asetettuja vaatimuksia mutta silti muodostaa vakavan vaaran turvallisuudelle tai voi vahingoittaa vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, se voi evätä EU-tyyppihyväksynnän. Tässä tapauksessa viranomaisen on viipymättä lähetettävä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, joissa selostetaan päätöksen syyt ja esitetään todisteet, joihin käsitys perustuu.

197. EU-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava 73 artiklan mukaisesti annetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun yhdenmukaisen järjestelmän mukaisesti.

198. Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä yhden kuukauden kuluessa muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille jäljennös EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen jokaisen ajoneuvotyypin osalta, jonka se on hyväksynyt. Jäljennös voidaan toimittaa sähköisenä tiedostona.

199. Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille epäämistään tai peruuttamistaan ajoneuvon hyväksynnöistä ja päätöksensä syistä.

200. Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä kolmen kuukauden välein muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille luettelo edeltävän kauden aikana myöntämistään, muuttamistaan, epäämistään tai peruuttamistaan järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnöistä.

201. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä lähetettävä sille yhden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta jäljennös kyseisestä EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen. Jäljennös voidaan toimittaa sähköisenä tiedostona.

202. Jos komissio sitä pyytää, hyväksyntäviranomaisen on toimitettava 5–8 kohdassa tarkoitetut tiedot myös komissiolle.

203. Hyväksyntäviranomaisen on laadittava hyväksyntäasiakirjat, jotka sisältävät valmistusasiakirjat ja tutkimuslaitoksen tai hyväksyntäviranomaisen toimiensa yhteydessä siihen liittämät testausselosteet ja muut asiakirjat. Hyväksyntäasiakirjoissa on oltava hakemisto, jossa esitetään hyväksyntäasiakirjojen sisältö numeroituna tai merkittynä siten, että jokainen sivu on helposti todettavissa; tämä hakemisto on laadittava siten, että siitä käyvät ilmi EU-tyyppihyväksynnän eri hallinnolliset vaiheet, varsinkin tarkistusten ja päivitysten päivämäärät.

28 artikla Koko ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän antamista koskevat erityiset säännökset

204. Tyyppihyväksyntätodistuksessa on oltava liitteinä seuraavat:

a) 27 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat

b) testien tulokset

c) vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutettujen henkilöiden nimet ja nimikirjoitusnäytteet sekä asema yrityksessä.

205. Tyyppihyväksyntätodistus on annettava 73 artiklan mukaisesti annetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettua mallia käyttäen.

206. Hyväksyntäviranomaisen on kunkin ajoneuvotyypin osalta

a) täytettävä kaikki asiaankuuluvat EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, myös siihen liitetty testausselostesivu, tyyppihyväksyntätodistuksen mallin mukaisesti

b) koottava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto

c) toimitettava hakijalle täytetty todistus liitteineen viipymättä.

207. Jos kyseessä on EU-tyyppihyväksyntä, jossa 39 artiklan mukaisesti on asetettu tyyppihyväksynnän voimassaoloa koskevia rajoituksia tai jossa tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen tai täytäntöönpanosäädösten tietyistä säännöksistä on poikettu, EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset tai poikkeukset.

Jos valmistaja valitsee yksivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on laadittava sovellettavista vaatimuksista tai säädöksistä luettelo ja liitettävä kyseinen luettelo EU-tyyppihyväksyntätodistukseen.

29 artikla Järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityiset säännökset

208. Järjestelmälle on myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä, jos se on valmistusasiakirjoissa annettujen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvissä soveltuvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

209. Osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle on myönnettävä osan tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntä, jos se on valmistusasiakirjoissa annettujen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvissä soveltuvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

210. Jos osat tai erilliset tekniset yksiköt, riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu korjaus-, huolto- vai ylläpitokäyttöön, kuuluvat ajoneuvon osalta myös järjestelmän tyyppihyväksynnän piiriin, osalta tai erilliseltä tekniseltä yksiköltä ei vaadita lisähyväksyntää, ellei liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvissä soveltuvissa säädöksissä sitä edellytetä.

211. Jos osa tai erillinen tekninen yksikkö täyttää tehtävänsä tai sillä on erityinen ominaisuus ainoastaan ajoneuvon muiden osien yhteydessä, jolloin vaatimustenmukaisuus voidaan tarkastaa ainoastaan osan tai erillisen teknisen yksikön toimiessa yhdessä muiden ajoneuvon osien kanssa, osan tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän laajuutta on rajoitettava vastaavasti.

Tällaisissa tapauksissa EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava osan tai erillisen teknisen yksikön käyttöä koskevat mahdolliset rajoitukset ja asennusta koskevat erityisedellytykset.

Jos ajoneuvon valmistaja asentaa tällaisen osan tai erillisen teknisen yksikön, näiden käyttörajoitusten ja asennusedellytysten noudattaminen on tarkastettava ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä.

30 artikla EU-tyyppihyväksynnässä vaaditut testit

212. Tässä asetuksessa ja liitteessä II luetelluissa säädöksissä vahvistettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisin, nimettyjen tutkimuslaitosten suorittamin testein.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut testausmenetelmät ja testeissä käytettävät laitteet ja työvälineet vahvistetaan liitteessä II luetelluissa soveltuvissa säädöksissä.

213. Valmistajan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville sellainen määrä ajoneuvoja, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jonka vaadittavien testien suorittaminen liitteessä II lueteltujen soveltuvien säädösten mukaisesti edellyttää.

214. Vaaditut testit on suoritettava ajoneuvoilla, osilla ja erillisillä teknisillä yksiköillä, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua tyyppiä.

Valmistaja voi kuitenkin hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valita ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön, joka ei edusta hyväksyttäväksi haettua tyyppiä mutta jossa yhdistyy joukko mahdollisimman epäsuotuisia ominaisuuksia vaadittuun suoritustasoon nähden. Valintaprosessissa voidaan käyttää päätöksenteon apuna virtuaalitestausmenetelmiä.

215. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen testausmenetelmien asemesta voidaan hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää valmistajan pyynnöstä virtuaalitestausmenetelmiä, kun kyse on tämän asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä luetelluista vaatimuksista.

216. Virtuaalitestausmenetelmien on täytettävä tämän asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut edellytykset.

217. Jotta voidaan varmistaa, että virtuaalitestauksen tulokset ovat yhtä päteviä kuin fyysisen testauksen tulokset, komissio täsmentää ne vaatimukset, joiden osalta voidaan tehdä virtuaalitestaus, ja vahvistaa virtuaalitestauksessa noudatettavat edellytykset 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä.

31 artikla Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

218. EU-tyyppihyväksynnän myöntävän hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että valmistettavien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden yhdenmukaisuus hyväksytyn tyypin kanssa on varmistettu riittävin järjestelyin.

219. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kyseistä hyväksyntää koskevat tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt ovat edelleen riittävät ja että valmistettavat ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia.

220. Voidakseen tarkastaa, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on hyväksytyn tyypin mukainen, EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen voi tehdä minkä tahansa säädöksissä vahvistetuista EU-tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevista tarkastuksista tai testeistä näytteille, jotka on otettu valmistajan tiloissa, tuotantolaitos mukaan luettuna. Tarkastusmenettelyjen yksityiskohdat täsmennetään tämän asetuksen nojalla 73 artiklan mukaisesti annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä.

221. Jos EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen toteaa, että 1 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä ei sovelleta, ne poikkeavat merkittävästi sovituista järjestelyistä ja valvontasuunnitelmista, niiden soveltaminen on lopetettu tai niitä ei enää pidetä riittävinä, vaikka tuotantoa jatketaan, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyä noudatetaan asianmukaisesti, taikka peruutettava tyyppihyväksyntä.

222. Siirretään komissiolle tämän asetuksen 73 mukaisesti valta antaa täytäntöönpanosäädös, jossa vahvistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuteen sovellettavat yksityiskohtaiset järjestelyt.

VI LUKUEU-TYYPPIHYVÄKSYNTIEN MUUTOKSET

32 artikla Yleiset säännökset

223. Valmistajan on viipymättä ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin.

Kyseinen hyväksyntäviranomainen päättää, mitä 33 artiklassa vahvistetuista menetelmistä on sovellettava.

Tarvittaessa hyväksyntäviranomainen voi valmistajaa kuultuaan päättää, että on myönnettävä uusi EU-tyyppihyväksyntä.

224. EU-tyyppihyväksynnän muutosta koskeva hakemus on toimitettava yksinomaan alkuperäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

225. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että muutoksen tekemiseksi tarvitaan uusia tarkastuksia tai uusia testejä, sen on ilmoitettava siitä valmistajalle.

Jäljempänä 33 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että hyväksyntäviranomainen katsoo näiden tarkastusten tai testien perusteella, että EU-tyyppihyväksynnän vaatimukset täyttyvät edelleen.

33 artikla EU-tyyppihyväksyntien tarkistaminen ja laajentaminen

226. Jos hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet mutta tarkastuksia tai testejä ei ole tarpeen toistaa, muutosta nimitetään ’tarkistukseksi’.

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu sivu ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan myös täyttävän tämän vaatimuksen.

227. Tarkistusta nimitetään ’laajennukseksi’, jos hyväksyntäasiakirjaan kirjatut tiedot ovat muuttuneet ja lisäksi pätee jokin seuraavista tapauksista:

a) Tarvitaan lisätarkastuksia tai uusia testejä.

b) Jokin EU-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut.

c) Jonkin hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin taikka hyväksyttyyn järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön sovellettavan, liitteessä II luetellun säädöksen nojalla tulee voimaan uusia vaatimuksia.

Laajennuksen tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on annettava tarkistettu EU-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on laajennusnumero, joka suurenee jo myönnettyjen perättäisten laajennusten määrää vastaavasti. Hyväksyntätodistuksesta on selvästi käytävä ilmi laajennuksen peruste ja uudelleenmyöntämispäivä.

228. Aina kun on annettu muutettuja sivuja tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, hyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on vastaavasti muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä tai päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

34 artikla Muutosten antaminen ja niistä ilmoittaminen

229. Jos kyseessä on laajennus, on päivitettävä kaikki asiaankuuluvat EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, sen liitteet ja hyväksyntäasiakirjojen hakemisto. Päivitetty todistus liitteineen on toimitettava hakijalle viipymättä.

230. Jos kyseessä on tarkistus, hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava hakijalle tarkistetut asiakirjat tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, myös hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu hakemisto.

231. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava kaikista EU-tyyppihyväksyntiin tehdyistä muutoksista muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille 27 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

VII LUKUEU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN VOIMASSAOLO

35 artikla Voimassaolon päättyminen

232. EU-tyyppihyväksyntä on voimassa toistaiseksi.

233. Ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa seuraavissa tapauksissa:

a) Jossakin hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin sovellettavassa säädöksessä säädetyt uudet vaatimukset tulevat pakollisiksi uusien ajoneuvojen myynnissä, rekisteröinnissä tai käyttöönotossa, eikä tyyppihyväksyntää voida päivittää vastaavasti.

b) Hyväksytyn ajoneuvon tuotanto lopetetaan vapaaehtoisesti kokonaan.

c) Hyväksynnän voimassaolo päättyy 38 artiklan mukaisen erityisen rajoituksen johdosta.

234. Jos voimassaolon päättyminen koskee ainoastaan yhtä jonkin tyypin varianteista tai ainoastaan yhtä jonkin variantin versioista, kyseisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan tämän variantin tai version osalta.

235. Kun tietyn ajoneuvotyypin valmistus päättyy, valmistajan on ilmoitettava siitä kyseisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

Saatuaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen on ajoneuvolle EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille kuukauden kuluessa.

236. Kun ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättymässä, valmistajan on ilmoitettava siitä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava kaikki asiaan liittyvät tiedot muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille, jotta voidaan tarvittaessa soveltaa 39 artiklaa.

Toisessa alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on erityisesti mainittava viimeisen valmistetun ajoneuvon valmistuspäivä ja valmistenumero.

VIII LUKUVAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS JA MERKINNÄT

36 artikla Vaatimustenmukaisuustodistus

237. Kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän haltijana valmistajan on toimitettava paperikopiona vaatimustenmukaisuustodistus jokaisen sellaisen valmiin, keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon mukana, joka on valmistettu hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisesti.

Todistus on annettava maksutta ajoneuvon mukana sen ostajalle. Sen antamista ei saa tehdä riippuvaiseksi nimenomaisen pyynnön esittämisestä tai lisätietojen antamisesta valmistajalle.

238. Valmistajan on käytettävä komission 73 artiklan mukaisesti vahvistamaa vaatimustenmukaisuustodistuksen mallia.

239. Ellei ajoneuvon ostajan kanssa ole toisin sovittu, vaatimustenmukaisuustodistus on laadittava sen jäsenvaltion, jossa ajoneuvo ostetaan, virallisella kielellä.

240. Vaatimustenmukaisuustodistus on suunniteltava niin, että sen väärentäminen estetään. Sitä varten on käytettävä paperia, joka on joko suojattu värigrafiikalla tai vesileimattu valmistajan tunnuksella.

241. Vaatimustenmukaisuustodistus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita ajoneuvon käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty 73 artiklan mukaisesti annetussa täytäntöönpanosäädöksessä.

242. Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tapauksessa valmistajan on ilmoitettava ainoastaan ne vaatimustenmukaisuustodistuksen tiedot, jotka on lisätty tai muutettu kyseisessä hyväksyntävaiheessa, ja tarvittaessa liitettävä todistukseen kaikki edellisen vaiheen vaatimustenmukaisuustodistukset.

243. Tämän asetuksen nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun vaatimustenmukaisuustodistuksen, joka annetaan 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyille ajoneuvoille, otsikossa on oltava maininta ”39 artiklan mukaisesti tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille (tilapäinen hyväksyntä)”.

244. Tämän asetuksen nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun vaatimustenmukaisuustodistuksen, joka annetaan 41 artiklan mukaisesti tyyppihyväksytyille ajoneuvoille, otsikossa on oltava maininta ”pieninä sarjoina tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille” ja lähellä sitä valmistusvuosi sekä sen jäljessä järjestysnumero, joka sijoittuu numerosta 1 alkavalle ja täytäntöönpanosäädöksessä olevassa taulukossa osoitettuun enimmäismäärään päättyvälle välille ja ilmaisee kunkin valmistusvuoden osalta kyseisen ajoneuvon järjestyksen kyseisen vuoden valmistuserässä.

245. Valmistaja voi toimittaa vaatimustenmukaisuustodistukseen sisältyviä tietoja sähköisesti kansallisille viranomaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

246. Vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappaleen voi antaa ainoastaan valmistaja. Kaikkien todistuksen kaksoiskappaleiden etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana ”kaksoiskappale”.

37 artikla Ajoneuvojen lakisääteiset merkinnät sekä osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntämerkki

247. Ajoneuvon valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun ajoneuvoon lakisääteinen kilpi, jota edellytetään liitteessä II olevassa luettelossa mainitussa soveltuvassa delegoidussa tai täytäntöönpanosäädöksessä.

248. Osan tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun osaan tai yksikköön liitteessä II olevassa luettelossa mainitussa delegoidussa tai täytäntöönpanosäädöksessä edellytetty tyyppihyväksyntämerkki, riippumatta siitä, onko kyseinen osa tai yksikkö osa jotakin järjestelmää.

249. Jos tyyppihyväksyntämerkkiä ei vaadita osan tai erillisen teknisen yksikön osalta, valmistajan on kiinnitettävä osaan tai yksikköön vähintään kauppanimensä tai tavaramerkkinsä sekä tyyppi- ja tunnistenumero.

250. Lakisääteisessä EU-kilvessä ja EU-tyyppihyväksyntämerkissä on noudatettava mallia, joka vahvistetaan tämän asetuksen nojalla annetussa, 73 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä.

IX LUKUUUSILLE TEKNOLOGIOILLE TAI RATKAISUILLE MYÖNNETTÄVÄT VAPAUTUKSET

38 artikla Uusille teknologioille tai ratkaisuille myönnettävät vapautukset

251. Valmistaja voi hakea EU-tyyppihyväksyntää järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypille, jossa käytetään uutta teknologiaa tai uusia ratkaisuja, jotka eivät ole yhteensopivia yhden tai useamman liitteessä II luetellun säädöksen kanssa.

252. Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) Hakemuksessa esitetään perustelut sille, että kyseiset teknologiat tai ratkaisut tekevät järjestelmästä, osasta tai erillisestä teknisestä yksiköstä yhteensopimattoman yhden tai useamman liitteessä II luetellun säädöksen kanssa.

b) Hakemuksessa kuvataan uuden teknologian turvallisuus- ja ympäristövaikutukset sekä ne toimenpiteet, joilla varmistetaan, että saavutetaan vähintään vastaava turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso kuin niillä vaatimuksilla, joista haetaan vapautusta.

c) Esitetään testien kuvaukset ja testitulokset, jotka osoittavat b alakohdan edellytyksen täyttyvän.

253. Uusia teknologioita tai ratkaisuja koskevan poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, että komissio hyväksyy sen 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti annetulla päätöksellä.

254. Ennen kuin komissio päättää vapautuksen hyväksymisestä, hyväksyntäviranomainen voi myöntää poikkeushakemuksen kohteena olevalle ajoneuvotyypille tilapäisen hyväksynnän, joka on voimassa vain kyseisen jäsenvaltion alueella. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille asiakirjalla, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

255. Muut hyväksyntäviranomaiset voivat päättää hyväksyä 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen hyväksynnän alueellaan.

256. Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa komission hyväksynnässä mainitaan tapauksen mukaan myös, liittyykö siihen rajoituksia. Tyyppihyväksyntä on kaikissa tapauksissa voimassa vähintään 36 kuukautta.

257. Jos komissio päättää olla hyväksymättä vapautusta, hyväksyntäviranomaisen on välittömästi ilmoitettava 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen hyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona komissio on päättänyt olla hyväksymättä vapautusta.

Ajoneuvot, jotka on valmistettu tilapäisen hyväksynnän mukaisesti ennen kuin sen voimassaolo päättyy, saa kuitenkin myydä, rekisteröidä tai ottaa käyttöön tilapäisen hyväksynnän hyväksyneessä jäsenvaltiossa.

39 artikla Tarve mukauttaa lakisääteisiä vaatimuksia

258. Jos komissio hyväksyy 38 artiklan mukaisen vapautuksen myöntämisen, se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla asianomaiset delegoidut tai täytäntöönpanosäädökset mukautetaan tekniikan kehitykseen.

Jos 38 artiklan nojalla myönnettävä vapautus liittyy E-sääntöön, komissio ehdottaa kyseiseen E-sääntöön muutosta menettelyllä, josta määrätään pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti myönnettyjen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimuksessa.[54]

259. Heti kun asiaa koskevat säädökset on muutettu, kaikki vapautuksen hyväksymisestä annettuun komission päätökseen liittyvät rajoitukset poistetaan.

Jos tarvittavia toimia delegoitujen tai täytäntöönpanosäädösten mukauttamiseksi ei ole toteutettu, komissio voi päätöksellä, joka annetaan 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, antaa hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä kyseiselle jäsenvaltiolle luvan laajentaa tyyppihyväksyntää.

X LUKUPIENINÄ SARJOINA VALMISTETUT AJONEUVOT

40 artikla Pienten sarjojen kansallinen tyyppihyväksyntä

260. Valmistaja voi hakea pienten sarjojen tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypille, jonka vuotuinen valmistusmäärä on liitteessä III vahvistettujen enimmäismäärien mukainen. Näitä enimmäismääriä on sovellettava hyväksyttyä tyyppiä olevien ajoneuvojen myyntiin, rekisteröintiin tai käyttöönottoon unionin markkinoilla määrätyn vuoden aikana.

Pienten sarjojen tyyppihyväksynnän tapauksessa hyväksyntäviranomainen voi perustelluista syistä poiketa yhdestä tai useammasta liitteessä II lueteltujen säädösten säännöksestä, kunhan se asettaa vaihtoehtoiset vaatimukset.

261. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla vaihtoehtoisilla vaatimuksilla on varmistettava sellainen toimintaturvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso, joka, niin pitkälle kuin käytännössä on mahdollista, vastaa liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvissä soveltuvissa säädöksissä säädettyä tasoa.

262. Kun ajoneuvoja tyyppihyväksytään tämän artiklan mukaisesti, on hyväksyttävä järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on tyyppihyväksytty liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisesti.

263. Tämän artiklan mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen tyyppihyväksyntätodistus on laadittava 73 artiklan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun mallin mukaisesti, mutta siinä ei saa olla otsikkoa ”Ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntätodistus”, ja siinä on ilmoitettava 1 kohdan nojalla myönnettyjen vapautusten sisältö. Tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava 73 artiklan mukaisesti annetun täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti.

264. Pienten sarjojen kansallisen tyyppihyväksynnän voimassaolo on rajattava vain sen jäsenvaltion alueelle, jonka hyväksyntäviranomainen hyväksynnän myönsi.

Valmistajan pyynnöstä on valmistajan nimeämien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille kuitenkin lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai sähköpostilla jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta ja sen liitteistä.

Valmistajan nimeämien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on 3 kuukauden kuluessa toisessa alakohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta päätettävä, hyväksyvätkö ne kyseisen tyyppihyväksynnän vai eivät. Niiden on virallisesti ilmoitettava päätöksestään pienten sarjojen kansallisen tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä kansallinen tyyppihyväksyntä, jollei niillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset määräykset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa niiden omia määräyksiä.

265. Jos pienten sarjojen kansallisen tyyppihyväksynnän hakija haluaa myydä tai rekisteröidä ajoneuvon tai vastata sen käyttöönotosta toisessa jäsenvaltiossa, pienten sarjojen kansallisen tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on hakijan pyynnöstä annettava hakijalle jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta hyväksyntäasiakirjat mukaan luettuina. Toisen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen on sallittava ajoneuvon myynti, rekisteröinti tai käyttöönotto, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset määräykset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia määräyksiä.

XI LUKUYKSITTÄISHYVÄKSYNNÄT

41 artikla Yksittäishyväksynnät

266. Hyväksyntäviranomaisten on ajoneuvon omistajan pyynnöstä myönnettävä yksittäishyväksyntä ajoneuvolle, joka on hakemukseen liitetyn kuvauksen mukainen ja vastaa tämän asetuksen säännöksiä.

267. Yksittäishyväksyntämenettelyssä hyväksyntäviranomaisten on varmennettava, että ajoneuvo on liitteeseen II sisältyvässä luettelossa olevien soveltuvien säädösten mukainen.

268. Yksittäishyväksyntää on sovellettava yhteen tiettyyn ajoneuvoon, olipa se ainoa kappale tai ei.

269. Yksittäishyväksyntähakemus voi kattaa enintään 5 samaa tyyppiä olevaa ajoneuvoa.

270. Kun hyväksyntäviranomainen on myöntänyt tyyppihyväksynnän, sen on viipymättä annettava yksittäishyväksyntätodistus.

271. Yksittäishyväksyntätodistuksen on perustuttava 73 artiklan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettuun EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malliin, ja siihen on sisällytettävä vähintäänkin ne tiedot, joita tarvitaan neuvoston direktiivissä 1999/37/EY[55] säädetyn rekisteröintihakemuksen täyttämiseen.

Yksittäishyväksyntätodistuksissa ei saa olla otsikkoa ”Ajoneuvon EU-hyväksyntä”. Yksittäishyväksyntätodistuksessa on oltava kyseisen ajoneuvon valmistenumero.

272. Tätä artiklaa sovelletaan ajoneuvoihin, joita yksittäishyväksyntähakemuksen jättöhetkellä ei ole aiemmin myyty tai vielä otettu käyttöön, johon liittyy ajoneuvon tunnistaminen ja rekisterinumeron antaminen sille, mukaan luettuna tilapäinen, lyhytkestoinen tai elinkeinonharjoittajalle myönnettävä rekisteröinti, tai joiden myynnistä, rekisteröinnistä tai käyttöönotosta on kulunut alle kuusi kuukautta.

273. Tätä lukua voidaan soveltaa ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti ja joita on muutettu ennen niiden myyntiä, rekisteröintiä tai käyttöönottoa.

42 artikla Yksittäishyväksyntiin liittyvät vapautukset

274. Hyväksyntäviranomainen voi vapauttaa ajoneuvon yhden tai useamman liitteessä II luetellun säädöksen vaatimusten noudattamisesta, kunhan se asettaa vaihtoehtoiset vaatimukset ja sillä on vapautukseen perustellut syyt.

275. Vaihtoehtoisilla vaatimuksilla on varmistettava sellainen toimintaturvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso, joka, niin pitkälle kuin käytännössä on mahdollista, vastaa liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvässä soveltuvassa säädöksessä säädettyä tasoa.

Hyväksyntäviranomaiset eivät saa suorittaa rikkovia testejä. Niiden on käytettävä kaikkia asiaankuuluvia tietoja, jotka yksittäishyväksynnän hakija on toimittanut osoittaakseen vaihtoehtoisten vaatimusten mukaisuuden.

Hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä kaikki järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnät vaihtoehtoisten vaatimusten sijasta.

276. Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä yksittäishyväksyntä, jos ajoneuvo on hakemukseen liitetyn kuvauksen mukainen ja täyttää sovellettavat tekniset vaatimukset, ja annettava yksittäishyväksyntätodistus viipymättä.

Yksittäishyväksyntätodistuksen on perustuttava 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malliin, ja siihen on sisällytettävä vähintäänkin ne tiedot, joita tarvitaan neuvoston direktiivissä 1999/37/EY[56] säädetyn rekisteröintihakemuksen täyttämiseen.

Yksittäishyväksyntätodistuksissa ei saa olla otsikkoa ”Ajoneuvon EU-hyväksyntä”. Yksittäishyväksyntätodistuksessa on oltava kyseisen ajoneuvon valmistenumero.

43 artikla Yksittäishyväksynnän voimassaolo ja tunnustaminen

277. Yksittäishyväksyntä on voimassa vain sen jäsenvaltion alueella, jossa se on myönnetty.

278. Jos hakija haluaa myydä, rekisteröidä tai ottaa toisessa jäsenvaltiossa käyttöön yksittäishyväksytyn ajoneuvon, hyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on pyynnöstä toimitettava yksittäishyväksynnän hakijalle lausunto teknisistä määräyksistä, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, sekä mahdolliset lisätiedot, joissa kuvataan täsmällisesti ne tekniset vaatimukset, jotka kyseinen ajoneuvo täyttää.

279. Jos jonkin jäsenvaltion hyväksyntäviranomainen on myöntänyt ajoneuvolle yksittäishyväksynnän 34 artiklan mukaisesti, toisten jäsenvaltioiden on sallittava tällaisen ajoneuvon myynti, rekisteröinti ja käyttöönotto, jollei niillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset määräykset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa niiden omia määräyksiä.

280. Hyväksyntäviranomaisten on ajoneuvon omistajan pyynnöstä myönnettävä yksittäishyväksyntä ajoneuvolle, joka on tämän asetuksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa hyväksyntäviranomaisten on tunnustettava yksittäishyväksyntä ja sallittava ajoneuvon myynti, rekisteröinti ja käyttöönotto.

44 artikla Yksittäishyväksyntiä koskevat erityiset säännökset

281. Tämän luvun säännöksiä voidaan soveltaa ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti ja joita on muutettu ennen niiden ensimmäistä myyntiä, rekisteröintiä tai käyttöönottoa.

282. Tässä luvussa säädettyä menettelyä voidaan monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn mukaisesti soveltaa myös johonkin tiettyyn ajoneuvoon sen valmiiksi saattamisen perättäisten vaiheiden aikana.

283. Tässä luvussa säädetyllä menettelyllä ei voida korvata mitään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tavanomaiseen kulkuun kuuluvaa välivaihetta, eikä sitä voida käyttää ensimmäisen vaiheen hyväksynnän hankkimiseen ajoneuvolle.

XII LUKUMYYNTI, REKISTERÖINTI JA KÄYTTÖÖNOTTO

45 artikla

Ajoneuvojen myynti, rekisteröinti ja käyttöönotto

284. Ajoneuvot, joiden osalta kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä on pakollinen tai joille valmistaja on hankkinut sellaisen tyyppihyväksynnän tämän asetuksen mukaisesti, saadaan myydä, rekisteröidä tai ottaa käyttöön ainoastaan siinä tapauksessa, että niiden mukana seuraa 36 artiklan mukaisesti annettu voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 41 ja 42 artiklan soveltamista.

Keskeneräisten ajoneuvojen myynti ja käyttöönotto on sallittua, mutta ajoneuvojen rekisteröinnistä vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset voivat kieltäytyä myöntämästä tällaisille ajoneuvoille pysyvää rekisteröintiä ja lupaa niiden käyttöön tieliikenteessä.

285. Pieninä sarjoina valmistettujen ajoneuvojen tapauksessa myytyjen, rekisteröityjen ja markkinoille saatettujen ajoneuvojen vuotuinen lukumäärä saa olla enintään liitteessä III tarkoitettu yksiköiden määrä.

286. Edellä olevan 1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi asevoimissa, väestönsuojelu- tai palontorjuntayksiköissä tai järjestyksenpidosta vastaavissa yksiköissä, eikä 40 tai 43 artiklan mukaisesti tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin.

287. Hyväksyntäviranomaisten on ajoneuvon omistajan pyynnöstä myönnettävä yksittäishyväksyntä ajoneuvolle, joka on tämän asetuksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa hyväksyntäviranomaisten on tunnustettava yksittäishyväksyntä ja sallittava ajoneuvon myynti, rekisteröinti ja käyttöönotto.

46 artikla Sarjan viimeisten ajoneuvojen myynti, rekisteröinti ja käyttöönotto

288. Ajoneuvoja, jotka vastaavat sellaista ajoneuvotyyppiä, jonka EU-tyyppihyväksyntä ei enää ole voimassa, voidaan rekisteröidä 2 ja 4 kohdassa vahvistettujen enimmäismäärien ja määräaikojen rajoissa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan ainoastaan unionin alueella oleviin ajoneuvoihin, jotka valmistusaikanaan kuuluivat voimassa olevan EU-tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut rekisteröity ennen mainitun EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.

289. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan valmiiden ajoneuvojen osalta 12 kuukauden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta 18 kuukauden ajan EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymispäivästä.

290. Jos valmistaja haluaa hyödyntää 1 kohdan säännöksiä, sen on toimitettava hakemus kunkin sellaisen jäsenvaltion kansalliselle viranomaiselle, jossa kyseiset ajoneuvot on tarkoitus rekisteröidä. Hakemuksessa on eriteltävä ne tekniset tai kaupalliset syyt, joiden vuoksi kyseiset ajoneuvot eivät ole uusien tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisia.

Kyseisen kansallisen viranomaisen on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saamisesta, hyväksyykö se kyseisten ajoneuvojen rekisteröinnin alueellaan, ja kuinka monta tällaista ajoneuvoa se hyväksyy rekisteröitäväksi alueellaan.

291. Sarjan viimeisten ajoneuvojen määrä ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia kahden edellisen vuoden aikana rekisteröityjen ajoneuvojen määrästä tai enemmän kuin 10 ajoneuvoa jäsenvaltiota kohti sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.

292. Ennen rekisteröintiä valmistajan on annettava sarjan viimeisille ajoneuvoille uusi vaatimustenmukaisuustodistus, jossa ne määritellään ”sarjan viimeisiksi” ja jossa ilmoitetaan niiden määrä ja niiden ensirekisteröintijäsenvaltio noudattaen vaatimustenmukaisuustodistuksen mallia, jonka komissio on vahvistanut 73 artiklan mukaisesti.

293. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tässä artiklassa vahvistetulla menettelyllä rekisteröityjen ajoneuvojen määrää seurataan tehokkaasti.

294. Tätä artiklaa sovelletaan tuotannon lopettamiseen vain silloin, kun lopettamisen syynä on tyyppihyväksynnän voimassaolon päättyminen 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

47 artikla Osien ja erillisten teknisten yksiköiden myynti ja käyttöönotto

295. Osien ja erillisten teknisten yksiköiden myynti ja käyttöönotto on sallittua vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät liitteessä II lueteltujen soveltuvien säädösten vaatimukset ja että ne on asianmukaisesti merkitty 37 artiklan mukaisesti.

296. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta osiin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, jotka on nimenomaan rakennettu tai suunniteltu uusiin ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

297. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin ja käyttöönoton, jotka on 38 artiklan mukaisesti vapautettu yhdestä tai useammasta tämän asetuksen säännöksestä tai jotka on tarkoitettu asennettaviksi 40 tai 41 artiklan mukaisesti myönnettyjen kyseistä osaa tai erillistä teknistä yksikköä koskevien hyväksyntien piiriin kuuluviin ajoneuvoihin.

298. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja jollei tässä asetuksessa tai jossakin siihen liittyvässä delegoidussa säädöksessä toisin säädetä, jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin ja käyttöönoton, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoihin, joilta ei niiden myynnin tai käyttöönoton hetkellä edellytetty EU-tyyppihyväksyntää tämän asetuksen tai direktiivin 2002/24/EY nojalla.

XIII LUKUSUOJALAUSEKKEET

48 artikla Kansallisen tason menettely riskin aiheuttavia ajoneuvoja, järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä varten

299. Kun jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan nojalla tai kun niillä on riittävä syy uskoa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle tai muille yleisen edun vuoksi suojeltaville, tämän asetuksen piiriin kuuluville näkökohdille, hyväksyntäviranomaisten on suoritettava asianomaista ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on toimittava täydessä yhteistyössä markkinavalvonta- ja/tai hyväksyntäviranomaisten kanssa.

Kun markkinavalvonta- ja/tai hyväksyntäviranomaiset havaitsevat arvioinnin yhteydessä, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, niiden on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vastaamaan kyseisiä vaatimuksia tai sen poistamiseksi markkinoilta tai sen palauttamisen järjestämiseksi sellaisen kohtuullisen ajanjakson kuluessa, joka on oikeassa suhteessa riskin luonteeseen.

Hyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava asianomaiselle tutkimuslaitokselle ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä. Toisessa alakohdassa mainittuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 21 artiklaa.

300. Kun hyväksyntäviranomaiset katsovat, että vaatimustenvastaisuus ei rajoitu niiden kansalliselle alueelle, niiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin tuloksista ja toimenpiteistä, jotka ne ovat vaatineet talouden toimijaa toteuttamaan.

301. Talouden toimijan on varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka talouden toimija on eri puolilla unionia myynyt tai rekisteröinyt tai joiden käyttöönotosta se vastaa.

302. Jos asianomainen talouden toimija ei 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa ajassa suorita riittäviä korjaavia toimenpiteitä, kansallisten viranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla kielletään vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynti, rekisteröinti tai käyttöönotto tai rajoitetaan sitä tai poistetaan kyseiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt niiden kansallisilta markkinoilta tai järjestetään niitä koskeva palautusmenettely.

303. Kansallisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille näistä toimenpiteistä.

Ilmoitettaviin tietoihin on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tunnistamista ja sen alkuperän, siihen liittyvän väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten, sekä asianomaisen talouden toimijan esittämät perustelut. Hyväksyntäviranomaisten on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus jommastakummasta seuraavista:

a) Ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö ei täytä vaatimuksia, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun tai muihin yleisen edun vuoksi suojeltaviin, tämän asetuksen piiriin kuuluviin näkökohtiin.

b) Liitteessä II luetelluissa soveltuvissa säädöksissä on puutteita.

304. Muiden jäsenvaltioiden kuin menettelyn aloittaneen jäsenvaltion on kuukauden kuluessa ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki toteutetut toimenpiteet ja kaikki hallussaan olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuuteen, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

305. Jos kuukauden kuluessa 6 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole esittänyt vastalausetta yhden jäsenvaltion toteuttamasta toimenpiteestä, mainitun toimenpiteen katsotaan olevan oikeutettu.

306. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhdytään viipymättä asianomaista ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä koskeviin asianmukaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin, kuten ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön poistamiseen niiden markkinoilta.

49 artikla Unionin suojamenettely

307. Jos 41 artiklassa säädetyn menettelyn aikana on esitetty jonkin jäsenvaltion toteuttamaa toimenpidettä koskevia vastalauseita tai jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio arvioi viipymättä kyseisen kansallisen toimenpiteen kuultuaan jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai toimijoita. Komissio päättää tämän arvioinnin tulosten perusteella siitä, onko kansallinen toimenpide oikeutettu vai ei.

Komissio antaa päätöksensä tiedoksi kaikille jäsenvaltioille sekä asianomaiselle talouden toimijalle tai toimijoille.

308. Jos kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi, kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että vaatimustenvastainen ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö poistetaan niiden markkinoilta, ja ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos kansallista toimenpidettä ei katsota oikeutetuksi, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava toimenpide.

309. Jos kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi ja sen katsotaan johtuvan puutteista tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa tai täytäntöönpanosäädöksissä, komissio ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä seuraavasti:

a) Jos kyse on tämän asetuksen nojalla annetuista delegoiduista tai täytäntöönpanosäädöksistä, komissio ehdottaa tarvittavia muutoksia kyseiseen säädökseen.

b) Jos kyse on E-säännöistä, komissio tekee tarvittavat muutosehdotukset asiaa koskeviin E-sääntöihin tarkistetun vuoden 1958 sopimuksen mukaisesti sovellettavaa menettelyä noudattaen.

50 artikla Vaatimustenmukaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka aiheuttavat riskin

310. Jos kansallinen viranomainen havaitsee 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittamansa arvioinnin jälkeen, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö siitä huolimatta, että se on soveltuvien vaatimusten mukainen tai on asianmukaisesti merkitty, aiheuttaa vakavan riskin turvallisuudelle tai voi vakavasti vahingoittaa ympäristöä tai kansanterveyttä, kyseisen kansallisen viranomaisen on vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että asianomainen ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö ei myytäessä, rekisteröitäessä tai käyttöönoton jälkeen enää aiheuta kyseistä riskiä, tai ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön poistamiseksi markkinoilta tai sen palautuksen järjestämiseksi sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka on oikeassa suhteessa riskin luonteeseen. Rekisteröintiviranomainen voi enintään kuuden kuukauden ajan kieltäytyä hyväksymästä tällaisten ajoneuvojen rekisteröintiä alueellaan.

311. Kun kyse on 1 kohdassa tarkoitetuista ajoneuvoista, järjestelmistä, osista tai erillisistä teknisistä yksiköistä, talouden toimijan on varmistettava, että korjaaviin toimiin ryhdytään kaikkien sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka on myyty tai rekisteröity tai otetaan käyttöön unionissa.

312. Kyseisen jäsenvaltion on kuukauden kuluessa ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tunnistamista ja sen alkuperän ja toimitusketjun, siihen liittyvän riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten.

313. Komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai toimijoita ja etenkin tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista ja arvioi kansallisen toimenpiteen. Komissio päättää tämän arvioinnin tulosten perusteella siitä, onko kansallinen toimenpide oikeutettu vai ei, ja tarvittaessa ehdottaa soveltuvia toimenpiteitä.

314. Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi niille sekä asianomaiselle talouden toimijalle tai toimijoille.

51 artikla Ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia

315. Jos vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että valmistetut ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt saatetaan hyväksytyn tyypin mukaisiksi; tällainen toimenpide voi olla myös tyyppihyväksynnän peruuttaminen. Hyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille kuukauden kuluessa.

316. Poikkeamien EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta tai hyväksyntäasiakirjoista on 1 kohtaa sovellettaessa katsottava merkitsevän sitä, ettei hyväksytyn tyypin mukaisuus täyty. Ajoneuvoa ei pidetä hyväksytystä tyypistä poikkeavana, jos liitteessä II luetelluissa asiaa koskevissa säädöksissä säädetään sallituista vaihteluväleistä ja näitä vaihteluvälejä noudatetaan.

317. Jos hyväksyntäviranomainen osoittaa, että toisessa jäsenvaltiossa annetulla vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia, se voi pyytää EU-tyyppihyväksynnän myöntänyttä kansallista viranomaista tarkastamaan, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on tällaisen pyynnön saatuaan toteutettava tarvittavat toimet mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä.

318. Hyväksyntäviranomaisen on pyydettävä järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai keskeneräisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat ajoneuvot saatetaan jälleen hyväksytyn tyypin mukaisiksi seuraavissa tapauksissa:

a) kun kyse on ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnästä ja ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuudesta

b) kun kyse on monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä ja valmistuneen ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan keskeneräiseen ajoneuvoon kuuluvan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tai itse keskeneräisen ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta.

319. Kyseisen hyväksyntäviranomaisen on tällaisen pyynnön saatuaan toteutettava tarvittavat toimet, tarvittaessa yhdessä pyynnön esittäneen hyväksyntäviranomaisen kanssa, mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä.

320. Jos vaatimustenvastaisuus on todettu, kyseiselle järjestelmälle, osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle taikka keskeneräiselle ajoneuvolle EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

Hyväksyntäviranomaisten on kuukauden kuluessa ilmoitettava toisilleen EU-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen syistä.

321. Jos EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen kiistää sille ilmoitetun vaatimustenvastaisuuden, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys. Asiasta on ilmoitettava komissiolle, joka järjestää tarpeen mukaan neuvotteluja ratkaisun aikaansaamiseksi.

52 artikla Järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka aiheuttavat merkittävän riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle

322. Sellaisten järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden, jotka aiheuttaa merkittävän riskin ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta olennaisten järjestelmien toiminnalle, myynti, rekisteröinti tai käyttöönotto on kiellettävä, elleivät ne ole saaneet hyväksyntäviranomaisen lupaa 4 kohdan ja 53 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

323. Komissio vahvistaa 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavissa delegoiduissa säädöksissä luettelon 1 kohdan kattamista järjestelmistä, osista ja erillisistä teknisistä yksiköistä ottaen huomioon käytettävissä olevat, seuraavia seikkoja koskevat tiedot:

a) ajoneuvoista, joihin tarkasteltavana olevia järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä on asennettu, turvallisuudelle tai ympäristönsuojelun tasolle aiheutuvan riskin vakavuus

b) vaikutukset, joita tämän artiklan nojalla asetettavalla järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevalla mahdollisella lupavaatimuksella on kuluttajiin ja jälkimarkkinoilla toimiviin valmistajiin.

324. ’Alkuperäisosilla’ tarkoitetaan ajoneuvon osia, jotka valmistetaan ajoneuvon valmistajan kyseisen ajoneuvon kokoonpanoa varten valmistettaville osille laatimien eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti, mukaan luettuina näiden osien kanssa samalla tuotantolinjalla valmistettavat osat, sekä kumottavissa olevan olettaman perusteella sellaiset osat, joiden osalta valmistaja todistaa, että ne vastaavat laadultaan kyseisen ajoneuvon kokoamisessa käytettäviä osia ja että ne on valmistettu ajoneuvon valmistajan laatimien eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti; sama koskee erillisiä teknisiä yksiköitä.

Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta alkuperäisiin järjestelmiin, osiin tai erillisiin teknisiin yksiköihin eikä sellaisiin järjestelmiin, osiin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, jotka on tyyppihyväksytty jonkin liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvän säädöksen mukaisesti, paitsi jos hyväksyntä liittyy muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin näkökohtiin.

Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta järjestelmiin, osiin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, jotka on valmistettu ajoneuvoihin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan kilpa-ajoon teillä. Jos tähän asetukseen liittyvässä delegoidussa säädöksessä olevaan luetteloon sisältyvät järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt on tarkoitettu käytettäviksi ajoneuvoissa, joita käytetään pelkästään maantiekilpailuissa, sekä ajoneuvoissa, joita käytetään yleisillä teillä, niitä ei saa myydä tai tarjota myyntiin kuluttajille.

325. Komissio vahvistaa 73 artiklan mukaisessa täytäntöönpanosäädöksessä 53 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun todistuksen mallin ja numerointijärjestelmän sekä kaikki menettelyyn liittyvät näkökohdat tarvittavassa laajuudessa. Komissio vahvistaa kyseisiä osia sekä merkintöjä, pakkauksia ja asianmukaisia testejä koskevat vaatimukset 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavissa delegoiduissa säädöksissä.

326. Edellä 4 kohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat perustua liitteessä II lueteltuihin säädöksiin tai muodostua järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vertailusta alkuperäisen ajoneuvon tai tapauksen mukaan jonkin sen osan suoristuskyvyn kanssa. Kummassakin tapauksessa vaatimuksilla on varmistettava, että järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät heikennä ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta keskeisten järjestelmien toimintaa.

53 artikla Järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka aiheuttavat merkittävän riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle – asiaan liittyvät vaatimukset

327. Edellä olevan 52 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi on järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan toimitettava hyväksyntäviranomaiselle nimetyn tutkimuslaitoksen laatima testausseloste, jossa todistetaan, että järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, joille lupaa haetaan, ovat 52 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia. Valmistaja voi jättää tyyppiä ja osaa kohden vain yhden hakemuksen ja ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

Hakemuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot seuraavista: järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistaja, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppi ja tunniste- ja osanumerot sekä ajoneuvon valmistajan nimi, ajoneuvon tyyppi ja tarvittaessa valmistusvuosi tai muut tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa ajoneuvot, joihin asennettaviksi tällaiset järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt on tarkoitettu.

Jos hyväksyntäviranomainen on vakuuttunut, että testausseloste ja muu näyttö huomioon ottaen kyseiset järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat 52 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaiset, sen on annettava todistus valmistajalle viipymättä. Tämän todistuksen nojalla järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä voidaan myydä ja ottaa käyttöön unionissa, kunhan 2 kohdan toista alakohtaan noudatetaan.

328. Valmistajan on viipymättä ilmoitettava todistuksen myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat todistuksen myöntämisen edellytyksiin. Kyseisen hyväksyntäviranomaisen on päätettävä, onko todistusta tarkistettava vai onko se myönnettävä uudelleen ja tarvitaanko lisätestejä.

Valmistaja on vastuussa sen varmistamisesta, että järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tuotannossa noudatetaan ja tullaan vastaisuudessakin noudattamaan niitä edellytyksiä, joiden nojalla todistus on myönnetty.

329. Ennen luvan myöntämistä hyväksyntäviranomaisen on tarkistettava, että järjestelyt ja menettelyt, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta, ovat riittävät.

Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee, että luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, sen on kehotettava valmistajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt saatetaan jälleen vaatimusten mukaisiksi. Tarvittaessa sen on peruutettava lupa.

330. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava komissiolle erimielisyyksistä, jotka liittyvät 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuihin todistuksiin. Komissio toteuttaa hyväksyntäviranomaisia kuultuaan asianmukaiset toimenpiteet erimielisyyksien ratkaisemiseksi ja voi tarvittaessa myös vaatia luvan peruuttamista.

331. Ennen kuin 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luettelo laaditaan, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta olennaisten järjestelmien moitteettoman toiminnan.

54 artikla Ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden palauttamisen järjestäminen

332. Jos valmistajan, jolle on myönnetty kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä, on asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti järjestettävä myytyjen, rekisteröityjen tai valmistajan vastuulla käyttöön otettujen ajoneuvojen palautusmenettely, koska ajoneuvoon asennettu järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö siitä riippumatta, onko se asianmukaisesti hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti, tai osa, johon ei sovelleta erityisiä vaatimuksia tyyppihyväksyntälainsäädännössä, aiheuttaa vakavan vaaran turvallisuudelle, kansanterveydelle tai ympäristönsuojelulle, valmistajan on välittömästi ilmoitettava asiasta ajoneuvon hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

333. Jos järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan, jolle on myönnetty EU-tyyppihyväksyntä, on asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti järjestettävä myytyjen, rekisteröityjen tai valmistajan vastuulla käyttöön otettujen ajoneuvojen palautusmenettely, koska ne siitä riippumatta, onko ne asianmukaisesti hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti, aiheuttavat vakavan vaaran turvallisuudelle, työturvallisuudelle, kansanterveydelle tai ympäristönsuojelulle, valmistajan on välittömästi ilmoitettava asiasta hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

334. Valmistajan on esitettävä hyväksyntäviranomaiselle asianmukaisia korjaavia toimia, joilla 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu vaara voidaan poistaa. Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava esitetyt korjaavat toimet muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille tiedoksi viipymättä.

Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että toimenpiteet tosiasiallisesti toteutetaan niiden alueella.

335. Jos kyseinen hyväksyntäviranomainen katsoo, että korjaavat toimet ovat riittämättömiä tai että niitä ei toteuteta niitä riittävän nopeasti, sen on ilmoitettava siitä viipymättä hyväksyntäviranomaiselle, joka on myöntänyt ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän.

Ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on sen jälkeen ilmoitettava asiasta valmistajalle. Jos valmistaja ei esitä ja toteuta tehokkaita korjaavia toimenpiteitä, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kaikki tarvittavat suojatoimenpiteet, jollainen on myös EU-tyyppihyväksynnän peruuttaminen. Jos EU-tyyppihyväksyntä peruutetaan, hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava siitä valmistajalle, muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle kirjatulla kirjeellä tai vastaavalla sähköisellä välineellä kuukauden kuluessa.

55 artikla Päätöksistä ilmoittaminen ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot

336. Jokainen tämän asetuksen säännösten nojalla tehty päätös sekä jokainen EU-tyyppihyväksynnän epäämisen tai peruuttamisen tai rekisteröinnin epäämisen tai myynnin, rekisteröinnin tai käyttöönoton kieltämisen tai rajoittamisen sisältävä päätös on perusteltava yksityiskohtaisesti.

337. Näistä päätöksistä ja asianomaisen jäsenvaltion voimassa olevien lakien mukaisesti käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja niille asetetuista määräajoista on ilmoitettava asianosaiselle samanaikaisesti.

XIV LUKUKANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT

56 artikla EU-tyyppihyväksyntää varten vaaditut E-säännöt

338. E-sääntöjä, joihin unioni on liittynyt ja jotka luetellaan tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä, on pidettävä ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän osana.

339. Kun unioni on päättänyt soveltaa E-sääntöä pakollisena sääntönä ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää varten neuvoston päätöksen 97/836/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti, komissio muuttaa tämän asetuksen liitteitä vastaavasti 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavalla delegoidulla säädöksellä. Delegoidussa säädöksessä, jolla tämän asetuksen liitteitä muutetaan, on myös asetettava päivämäärät E-säännön tai sen muutosten pakolliselle soveltamiselle.

57 artikla E-säännöt ja pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntä

340. Tässä asetuksessa luetellut E-säännöt on katsottava vastaavia delegoituja säädöksiä vastaaviksi sikäli kuin niillä on sama soveltamisala ja kohde.

341. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä kyseisten E-sääntöjen mukaisesti myönnetyt hyväksynnät ja soveltuvin osin asiaankuuluvat tyyppihyväksyntämerkit tämän asetuksen ja siihen liittyvien delegoitujen säädösten mukaisesti myönnettyjen vastaavien hyväksyntien ja hyväksyntämerkkien sijasta.

342. Kun unioni on päättänyt soveltaa uutta tai muutettua E-sääntöä 1 kohdan soveltamiseksi, komissio muuttaa tämän asetuksen liitteitä tai delegoituja säädöksiä vastaavasti 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavalla delegoidulla säädöksellä.

XV LUKUTEKNISEN TIEDON TARJOAMINEN

58 artikla Käyttäjille tarkoitetut tiedot

343. Valmistaja ei saa toimittaa mitään tässä asetuksessa taikka liitteessä II luetelluissa täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä säädettyihin tietoihin liittyviä teknisiä tietoja, jotka eroavat hyväksyntäviranomaisen hyväksymistä tiedoista.

344. Jos liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvässä täytäntöönpanosäädöksessä tai delegoidussa säädöksessä niin säädetään, valmistajan on asetettava käyttäjien saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot ja tarvittavat ohjeet, joissa kuvataan kaikki ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön käyttöön liittyvät erityisehdot tai -rajoitukset.

345. Tiedot on annettava sen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jossa ajoneuvo on tarkoitus myydä, rekisteröidä ja ottaa käyttöön. Tiedot on annettava hyväksyntäviranomaiselta saadun hyväksynnän jälkeen ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa.

59 artikla Osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajille tarkoitetut tiedot

346. Ajoneuvon valmistajan on annettava osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajien käyttöön kaikki tiedot, joita tarvitaan osien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntää varten tai 46 artiklan mukaisen hyväksynnän saamiseksi ja joihin tapauksen mukaan sisältyvät liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvissä säädöksissä luetellut piirustukset.

Ajoneuvon valmistajalla on oikeus edellyttää osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajilta sitovaa sopimusta, jolla turvataan muiden kuin julkisten, myös teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien, tietojen luottamuksellisuus.

347. Osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan on EU-tyyppihyväksyntätodistuksen haltijan ominaisuudessa annettava ajoneuvon valmistajalle yksityiskohtaiset tiedot niistä käyttörajoituksista tai asennusta koskevista erityisedellytyksistä taikka molemmista, jotka todistuksessa asetetaan 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Jos liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvässä delegoidussa säädöksessä niin säädetään, osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan on annettava valmistetun osan tai erillisen teknisen yksikön mukana ohjeita käyttörajoituksista tai asennusta koskevista erityisedellytyksistä taikka molemmista.

XVI LUKUAjoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus

60 artikla Valmistajan velvoitteet

348. Valmistajan on tarjottava ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot itsenäisten toimijoiden käyttöön rajoittamattomalla tavalla verkkosivustoilla, joilla ne ovat saatavilla standardoidussa muodossa vaivattomasti ja nopeasti. Tiedot on erityisesti annettava saataville tavalla, joka ei ole syrjivä verrattuna siihen, miten tiedot annetaan valtuutettujen jälleenmyyjien ja korjaamojen saataville.

349. Kunnes komissio on vahvistanut yhteisen standardin, 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava johdonmukaisella tavalla, niin että itsenäiset toimijat voivat käsitellä niitä kohtuullisella vaivalla.

Valmistajan on asetettava myös ohjekirjat itsenäisten toimijoiden sekä valtuutettujen jälleenmyyjien ja korjaamojen käyttöön.

350. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä vähintään kaikki seuraavista:

a) ajoneuvon yksiselitteinen valmistenumero

b) huoltokäsikirjat korjaus- ja huoltokirjanpito mukaan luettuna

c) tekniset käsikirjat

d) osia ja vianmääritystä koskevat tiedot (kuten mittausten teoreettiset enimmäis- ja vähimmäisarvot)

e) kytkentäkaaviot

f) vianmäärityskoodit, myös valmistajakohtaiset koodit

g) ajoneuvotyyppiä koskeva ohjelmiston tunnusnumero ja kalibroinnin tarkistusnumerot

h) valmistajakohtaisia välineitä ja varusteita koskevat sekä niiden välittämät tiedot

i) datatietueita koskevat tiedot sekä kaksisuuntaiset valvonta- ja testaustiedot

j) työyksiköt.

351. Tietyn ajoneuvovalmistajan jakelujärjestelmään kuuluvat valtuutetut jälleenmyyjät tai korjaamot on tätä asetusta sovellettaessa katsottava itsenäisiksi toimijoiksi siinä tapauksessa, että ne tarjoavat korjaus- tai huoltopalveluja ajoneuvoille, joiden osalta ne eivät kuulu ajoneuvovalmistajan jakelujärjestelmään.

352. Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen on oltava aina saatavilla, jollei tietojärjestelmän ylläpito muuta vaadi.

353. OBD-järjestelmän kanssa yhteensopivien varaosien sekä vianmääritykseen käytettävien välineiden ja testilaitteiden valmistamista ja huoltamista varten valmistajan on annettava OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömällä tavalla osien, vianmääritysvälineiden tai testilaitteiden valmistajille tai korjaajille.

354. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen laitteiden suunnittelua ja valmistusta varten valmistajien on annettava OBD-järjestelmän sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömällä tavalla kaikille vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen käytössä tarvittavien laitteiden valmistajille, asentajille ja korjaajille.

355. Hakiessaan EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle todiste tämän asetuksen noudattamisesta ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien ja 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen saannin osalta.

Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät kyseisenä ajankohtana ole tämän asetuksen ja siihen liittyvien delegoitujen säädösten mukaisia, valmistajan on annettava todiste kuuden kuukauden kuluessa tyyppihyväksynnän antamispäivästä.

356. Jos todistetta säännösten noudattamisesta ei anneta mainitussa määräajassa, hyväksyntäviranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet noudattamisen varmistamiseksi.

357. Valmistajan on asetettava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen myöhemmät muutokset ja lisäykset saataville verkkosivuillaan samaan aikaan kuin ne annetaan valtuutettujen korjaamoiden käyttöön.

358. Jos ajoneuvon korjaus- ja huoltokirjanpitoa säilytetään ajoneuvon valmistajan keskustietokannassa tai valmistajan puolesta, riippumattomien korjaamojen on saatava kirjanpito maksutta käyttöönsä ja voitava lisätä siihen tiedot suorittamistaan korjaus- ja huoltotoimenpiteistä.

359. Komissio vahvistaa 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti annettavassa delegoidussa säädöksessä yksityiskohtaisesti ne vaatimukset, joita sovelletaan ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saantiin.

61 artikla Velvoitteiden jakautuminen, kun tyyppihyväksynnän haltijoita on useita

360. Kun kyse on asteittaisesta tyyppihyväksynnästä monivaiheinen tyyppihyväksyntä mukaan luettuna, kulloisestakin yksittäisestä tyyppihyväksynnästä vastaavan valmistajan on vastattava myös asianomaiseen järjestelmään, osaan, erilliseen tekniseen yksikköön tai tiettyyn vaiheeseen liittyvien korjaamiseen tarvittavien tietojen toimittamisesta sekä lopulliselle valmistajalle että riippumattomille toimijoille.

361. Lopullinen valmistaja vastaa koko ajoneuvoa koskevien tietojen toimittamisesta riippumattomille toimijoille.

62 artikla Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saannista perittävä maksu

362. Valmistaja saa veloittaa kohtuullisen ja kustannuksiin nähden oikeasuhteisen maksun tämän asetuksen piiriin kuuluvien ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saamisesta. Maksua ei pidetä kohtuullisena eikä oikeasuhteisena, jos se ehkäisee ohjeiden käyttöä jättämällä huomioimatta sen, miten paljon itsenäinen käyttäjä käyttää tietoja.

363. Valmistajan on asetettava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot käyttöön päivä-, kuukausi- ja vuosikohtaisesti, jolloin tietojen saannista perittävät maksut voivat vaihdella käyttöoikeuskauden mukaan.

63 artikla Seuraamukset

364. Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomisen, johon valmistaja on syyllistynyt, seuraamuksista ja ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään [ 6 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ] ja ilmoitettava komissiolle viipymättä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

365. Seuraamus on voitava määrätä ainakin seuraavista rikkomustyypeistä:

a) väärien tietojen antaminen hyväksyntämenettelyn tai palautukseen johtavan menettelyn kuluessa

b) testitulosten väärentäminen tyyppihyväksynnän tai käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuuden osalta

c) sellaisten tietojen tai teknisten erittelyjen ilmoittamatta jättäminen, jotka saattaisivat johtaa palautusmenettelyyn tai tyyppihyväksynnän peruuttamiseen

d) estolaitteiden käyttäminen

e) kieltäytyminen antamasta tietoja käytettäviksi.

XVII LUKUTUTKIMUSLAITOSTEN NIMEÄMINEN JA ILMOITTAMINEN

64 artikla Tutkimuslaitoksiin liittyvät vaatimukset

366. Tutkimuslaitosten 66 artiklan mukaista nimeämistä ja 68 artiklan mukaista ilmoittamista varten tutkimuslaitosten on täytettävä 2–11 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

367. Tutkimuslaitos on perustettava jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sillä on oltava oikeushenkilöllisyys.

368. Tutkimuslaitoksen on oltava arvioimastaan ajoneuvosta, järjestelmästä, osasta tai erillisestä teknisestä yksiköstä riippumaton elin.

Elimen, joka kuuluu yrittäjäjärjestöön tai toimialajärjestöön, joka edustaa yrityksiä, jotka ovat osallisina elimen arvioimien, testaamien tai tutkimien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnittelussa, valmistuksessa, toimittamisessa, asentamisessa, käytössä tai ylläpidossa, voidaan katsoa täyttävän ensimmäisen alakohdan vaatimukset sillä edellytyksellä, että osoitetaan sen riippumattomuus ja eturistiriitojen puuttuminen.

369. Tutkimuslaitos, sen ylin johto ja arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla arvioimiensa ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnittelija, valmistaja, toimittaja, asentaja, ostaja, omistaja, käyttäjä tai ylläpitäjä eivätkä minkään tällaisen osapuolen valtuutettu edustaja. Tämä ei sulje pois sellaisten arvioitujen ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden käyttöä, jotka ovat tutkimuslaitoksen toimien kannalta tarpeellisia, eikä sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Tutkimuslaitos, sen ylin johto ja arviointi-, testaus- tai tarkastustehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla suoranaisesti mukana näiden ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnittelussa, valmistuksessa tai rakentamisessa, kaupan pitämisessä, asentamisessa, käytössä tai ylläpidossa eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa osallistua sellaiseen toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden siltä osin kuin kyse on arviointitoimista, joita varten ne on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsulttipalveluja.

Tutkimuslaitosten on varmistettava, että niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen.

370. Tutkimuslaitosten ja niiden henkilöstön on suoritettava arviointitoimet mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen ja oltava riippumattomia kaikenlaisesta, erityisesti taloudellisesta painostuksesta ja johdattelusta, joka saattaisi vaikuttaa niiden suorittamaan arviointiin tai arviointitoimien tuloksiin, erityisesti niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

371. Tutkimuslaitosten on kyettävä suorittamaan kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, jotka niille on uskottu ja joiden osalta ne on ilmoitettu, riippumatta siitä, suorittaako tutkimuslaitos tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.

372. Tutkimuslaitoksella on kaikkina aikoina ja kunkin sellaisen arviointitehtävän ja kaikkien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten yksiköiden tai niiden luokkien osalta, joita varten se on ilmoitettu, oltava käytössään

a) tarvittavat henkilöstö, jolla on tekninen tietämys ja riittävä ja soveltuva kokemus vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamiseksi

b) tarvittavat kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti arviointitehtävät suoritetaan, siten että varmistetaan näiden menettelyiden avoimuus ja toistettavuus, sekä asianmukaiset toimintalinjat ja menettelyt, joiden perusteella sen tutkimuslaitoksena suorittamat toiminnot erotellaan muista toiminnoista

c) tarvittavat menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviään siten, että yritysten koko, toimiala ja rakenne, asianomaisessa ajoneuvossa, järjestelmässä, osassa tai erillisessä teknisessä yksikössä käytettävän teknologian suhteellinen monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona otetaan asianmukaisesti huomioon.

373. Tutkimuslaitoksilla on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, joita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.

374. Vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien suorittamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava seuraavat:

a) vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, joita varten tutkimuslaitos on ilmoitettu

b) riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien suorittamiseen

c) asianmukaiset tiedot ja asianmukainen käsitys tässä asetuksessa ja liitteessä II luetelluissa säädöksissä vahvistetuista turvallisuus- ja ympäristövaatimuksista ja muista asiaan liittyvistä säännöksistä

d) kyky laatia todistuksia, asiakirjoja ja selosteita, joilla osoitetaan, että arvioinnit on suoritettu.

375. Tutkimuslaitoksen, sen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön puolueettomuus on taattava.

376. Tutkimuslaitoksen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön palkkiot eivät saa olla riippuvaisia suoritettujen arviointien määrästä tai tuloksista.

377. Tutkimuslaitosten on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu jäsenvaltiolle kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole suoraan vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

378. Tutkimuslaitosten henkilöstöllä on oltava vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka ne saavat suorittaessaan tehtäviään tämän asetuksen tai sen täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitosten toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.

65 artikla Tutkimuslaitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

379. Toimia voidaan antaa alihankintaan tai teettää tytäryhtiöllä ainoastaan, jos siitä on sovittu valmistajan kanssa.

380. Jos tutkimuslaitos antaa alihankintaan tietyt vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät tehtävät tai käyttää tytäryhtiötä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 64 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava siitä ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle.

381. Tutkimuslaitosten on otettava täysi vastuu alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

382. Tutkimuslaitosten on pidettävä ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia sekä työtä, jonka ne ovat suorittaneet tämän asetuksen mukaisesti.

66 artikla Tutkimuslaitosten nimeäminen

383. Hyväksyntäviranomaisten tämän artiklan soveltamiseksi nimeämien tutkimuslaitosten on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä.

384. Tutkimuslaitosten on tehtävä itse testit, joita edellytetään tässä asetuksessa tai jossakin liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvässä säädöksessä määritettyjä hyväksyntiä tai tarkastuksia varten, tai valvottava tällaisten testien tekemistä, paitsi jos vaihtoehtoiset menettelyt sallitaan. Tutkimuslaitokset eivät saa tehdä testejä tai tarkastuksia, joita varten niitä ei ole asianmukaisesti nimetty.

385. Tutkimuslaitokset kuuluvat asiantuntemuksensa mukaan yhteen tai useampaan seuraavista viidestä toimintaluokasta:

a) luokka A: tutkimuslaitokset, jotka tekevät omissa tiloissaan tässä asetuksessa ja liitteessä II luetelluissa säädöksissä tarkoitetut testit

b) luokka B: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tässä asetuksessa ja liitteessä II luetelluissa säädöksissä tarkoitettuja testejä, jotka tehdään valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa

c) luokka C: tutkimuslaitokset, jotka arvioivat ja seuraavat säännöllisesti valmistajan menettelyjä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi

d) luokka D: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tai tekevät testejä tai tarkastuksia tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä

e) luokka E: yksittäishyväksynnistä vastaavat tutkimuslaitokset.

386. Tutkimuslaitosten on osoitettava, että niillä on asianmukainen osaaminen ja erityiset tekniset tiedot sekä toteen näytetty kokemus tämän asetuksen ja liitteessä II lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla erityisaloilla. Tutkimuslaitosten on lisäksi noudatettava 11 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettuja standardeja, jotka liittyvät niiden toimiin.

387. Hyväksyntäviranomainen voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi yhdellä tai useammalla 3 kohdassa mainitulla toiminta-alalla.

388. Valmistajan akkreditoitua sisäistä laitosta voidaan käyttää tutkimuslaitoksena, joka suorittaa arviointitehtäviä yritykselle, josta se on osa, ainoastaan luokan A toimia varten siltä osin kuin kyse on teknisistä vaatimuksista, joiden osalta tämän asetuksen nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä sallitaan itsetestaus. Tämän laitoksen on muodostettava erillinen ja erotettavissa oleva osa kyseisestä yrityksestä eikä se saa osallistua arvioimiensa ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnitteluun, tuotantoon, toimittamiseen, asentamiseen tai kunnossapitoon.

389. Akkreditoidun sisäisen laitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) sen on oltava akkreditoitu asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti

b) laitoksen ja sen henkilöstön on muodostettava määriteltävissä oleva osa organisaatiosta, ja sillä on oltava sen yrityksen, jonka osa se on, sisällä käytössä raportointimenettelyt, jotka varmistavat laitoksen puolueettomuuden ja osoittavat sen asiaankuuluvalle kansalliselle akkreditointielimelle

c) laitos ja sen henkilöstö eivät saa olla vastuussa arvioimiensa ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnittelusta, valmistuksesta, toimittamisesta, asennuksesta, käytöstä tai kunnossapidosta eivätkä osallisena missään sellaisessa toiminnassa, joka voisi vaikuttaa niiden arvioinnin puolueettomuuteen tai arviointitoimien luotettavuuteen

d) laitoksen on toimitettava palvelujaan yksinomaan sille yritykselle, jonka osa se on.

390. Akkreditoitua sisäistä laitosta ei ilmoiteta jäsenvaltioille eikä komissiolle 68 artiklan soveltamiseksi, mutta yrityksen, jonka osa laitos on, tai kansallisen akkreditointielimen on ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen pyynnöstä toimitettava sen akkreditointia koskevat tiedot kyseiselle viranomaiselle.

391. Valmistaja tai sen puolesta toimiva alihankkija voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi ainoastaan luokan A toimia varten siltä osin kuin kyse on teknisistä vaatimuksista, joiden osalta tämän asetuksen nojalla hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä sallitaan itsetestaus.

392. Muita kuin 9 kohdan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden tutkimuslaitoksia voidaan ilmoittaa 68 artiklassa säädetyssä tarkoituksessa ainoastaan unionin ja kyseisen kolmannen maan kahdenvälisen sopimuksen perusteella.

393. Komissio antaa 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa vahvistetaan ne vaatimukset, joita tutkimuslaitosten on noudatettava, ja menettely tutkimuslaitosten arviointia varten, jotta voidaan varmistaa, että kyseisten laitosten toiminta yltää samalle korkealle tasolle kaikissa jäsenvaltioissa.

67 artikla Tutkimuslaitosten osaamisen arviointi

394. Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava arviointiraportti, jossa osoitetaan, että nimetyn ja ilmoitetun tutkimuslaitoksen vaatimustenmukaisuus on arvioitu.

395. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun raportin perustana oleva arviointi on tehtävä niiden säännösten mukaisesti, jotka vahvistetaan tämän asetuksen nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä. Arviointiraporttia on tarkistettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua.

396. Arviointiraportti on pyynnöstä toimitettava komissiolle. Jos arviointi ei perustu kansallisen akkreditointielimen antamaan akkreditointitodistukseen, jossa vahvistetaan, että tutkimuslaitos täyttää tämän asetuksen vaatimukset, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille asiakirjatodisteita, joissa vahvistetaan tutkimuslaitoksen pätevyys ja ne järjestelyt, joilla varmistetaan, että tutkimuslaitosta seurataan säännöllisesti ja että se jatkossakin täyttää tässä asetuksessa ja siihen liittyvissä delegoiduissa säädöksissä asetut vaatimukset.

397. Tutkimuslaitokseksi nimettäväksi aiotun hyväksyntäviranomaisen on osoitettava vaatimustenmukaisuus asiakirjatodistein. Tähän kuuluu arviointi, jonka suorittavat arvioitavasta toiminta-alasta riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta, kunhan heitä koskeva hallinnointi on riippumaton arvioitavaa toimintaa suorittavasta henkilökunnasta.

398. Tutkimuslaitokseksi nimetyn akkreditoidun sisäisen laitoksen on noudatettava tämän artiklan soveltuvia säännöksiä.

68 artikla Ilmoittamismenettelyt

399. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin nimetyn tutkimuslaitoksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, vastuuhenkilöt ja toimintaluokat sekä niihin myöhemmin tehtävät muutokset. Ilmoituksessa on todettava, minkä liitteessä II lueteltujen aiheiden osalta tutkimuslaitokset on nimetty.

400. Tutkimuslaitos voi suorittaa 66 artiklassa kuvattuja toimintoja tyyppihyväksyntää varten sen jäsenvaltion puolesta, joka sen on nimennyt, vain siinä tapauksessa, että siitä on tehty etukäteen ilmoitus komissiolle ja että komissio tai muut jäsenvaltiot eivät esitä vastalauseita kahden viikon kuluessa ilmoittamisesta siinä tapauksessa, että akkreditointitodistusta käytetään, tai kahden kuukauden kuluessa ilmoittamisesta siinä tapauksessa, että akkreditointia ei käytetä.

401. Useat jäsenvaltiot voivat nimetä ja ilmoittaa saman tutkimuslaitoksen siitä riippumatta, millä toiminta-alalla se toimii.

402. Ilmoituksen tietoihin vaikuttavista merkityksellisistä muutoksista on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

403. Jos jonkin liitteessä II olevaan luetteloon sisältyvän säädöksen soveltamiseksi on nimettävä tietty organisaatio tai toimivaltainen elin, jonka toiminta ei sisälly 66 artiklassa tarkoitettuihin toimintoihin, on tehtävä tämän artiklan mukainen ilmoitus.

404. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot hyväksyntäviranomaisista ja tutkimuslaitoksista.

69 artikla Muutokset ilmoituksiin

405. Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen on todennut tai saanut tietää, ettei tutkimuslaitos enää täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tai velvollisuuksiaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on tapauksen mukaan rajoitettava ilmoitusta taikka peruutettava se väliaikaisesti tai kokonaan riippuen siitä, miten vakavaa että kyseisten vaatimusten noudattamatta jättäminen tai velvollisuuksien täyttämättä jättäminen on ollut. Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

406. Jos ilmoitusta rajoitetaan tai se peruutetaan väliaikaisesti tai kokonaan tai jos tutkimuslaitos on lopettanut toimintansa, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen tutkimuslaitos tai ne pidetään ilmoittamisesta ja markkinavalvonnasta vastaavien viranomaisten pyynnöstä näiden viranomaisten saatavilla.

70 artikla Tutkimuslaitosten pätevyyden riitauttaminen

407. Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilys tutkimuslaitoksen pätevyydestä tai siitä, täyttääkö tutkimuslaitos edelleen sitä koskevat vaatimukset ja velvollisuudet.

408. Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen tutkimuslaitoksen pätevyyden ylläpitoon.

409. Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluontoisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

410. Jos komissio toteaa, että tutkimuslaitos ei täytä tai ei enää täytä sen ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia, se ilmoittaa asiasta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle ja pyytää sitä ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin, mukaan luettuna ilmoituksen peruuttaminen tarvittaessa.

71 artikla Tutkimuslaitosten toimintaan liittyvät velvollisuudet

411. Tutkimuslaitosten on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arviointi tässä asetuksessa säädettyjen arviointimenettelyjen mukaisesti.

412. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnit on suoritettava oikeasuhteisesti siten, että vältetään tarpeettoman rasitteen aiheuttamista talouden toimijoille. Tutkimuslaitosten on tehtäviään hoitaessaan otettava huomioon asianomaisten yritysten koko, toimiala ja rakenne, kyseisessä ajoneuvossa, järjestelmässä, osassa tai erillisessä teknisessä yksikössä käytettävän teknologian suhteellinen monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona.

413. Näin tehdessään niiden on kuitenkin noudatettava vaadittua tarkkuutta ja suojelun tasoa, jota ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuudelta edellytetään tämän asetuksen mukaisesti.

414. Jos tutkimuslaitos havaitsee, ettei valmistaja ole noudattanut tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, sen on kehotettava valmistajaa ryhtymään asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja pyydettävä tyyppihyväksyntäviranomaista olemaan antamatta tyyppihyväksyntätodistusta, ellei asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä ole toteutettu tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla.

415. Jos tutkimuslaitos katsoo tyyppihyväksyntätodistuksen antamisen jälkeen suoritettavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä, ettei ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö enää ole tämän asetuksen mukainen, sen on kehotettava valmistajaa ryhtymään asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja pyydettävä tyyppihyväksyntäviranomaista tarvittaessa peruuttamaan tyyppihyväksyntätodistuksen väliaikaisesti tai kokonaan.

416. Jos korjaavia toimenpiteitä ei suoriteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta, tutkimuslaitoksen on pyydettävä tyyppihyväksyntäviranomaista tapauksen mukaan rajoittamaan todistuksia taikka peruuttamaan ne väliaikaisesti tai kokonaan.

72 artikla Tutkimuslaitosten tiedotusvelvollisuudet

417. Tutkimuslaitosten on ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle seuraavista:

a) havaitut vaatimustenvastaisuudet, jotka saattavat edellyttää tyyppihyväksyntätodistuksen epäämistä, rajoittamista taikka peruuttamista väliaikaisesti tai kokonaan

b) olosuhteet, jotka vaikuttavat ilmoituksen soveltamisalaan ja edellytyksiin

c) arviointitoimia koskevat tietopyynnöt, jotka ne ovat saaneet markkinavalvontaviranomaisilta.

418. Hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä on suoritettava ilmoituksen soveltamisalaan kuuluvat arviointitoimet sekä muut toimet, mukaan luettuna rajat ylittävät toimet ja alihankinta.

419. Tutkimuslaitosten on toimitettava muille tämän asetuksen nojalla ilmoitetuille tutkimuslaitoksille, jotka suorittavat samanlaisia arviointitoimia, jotka koskevat samaa ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä, asiaankuuluvat tiedot kysymyksistä, jotka liittyvät arvioinnin kielteisiin tuloksiin ja pyynnöstä myös myönteisiin tuloksiin.

XVIII LUKUTÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET JA SÄÄDÖSVALLAN SIIRTÄMINEN

73 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio vahvistaa yhtenäiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle antamalla 74 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädettävillä täytäntöönpanotoimenpiteillä vahvistetaan seuraavat:

a) tyyppihyväksyntämenettelyihin liittyvien järjestelyjen yksityiskohdat 23 artiklan 6 kohdan mukaisesti

b) valmistusasiakirjojen ja ilmoituslomakkeen mallit 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti

c) EU-tyyppihyväksyntätodistusten numerointijärjestelmä 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti

d) EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti

e) tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvien järjestelyjen yksityiskohdat 31 artiklan mukaisesti

f) vaatimustenmukaisuustodistuksen malli 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti

g) EU-tyyppihyväksyntämerkin malli 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

74 artikla Komitea

420. Komissiota avustaa direktiivin 2007/46/EY 40 artiklalla perustettu tekninen komitea – moottoriajoneuvot.

421. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

75 artikla Liitteiden muuttaminen

422. Komissio voi tehdä tämän asetuksen liitteisiin muutoksia delegoiduilla säädöksillä 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti.

423. Kun päätöksen 97/836/EY nojalla hyväksytään uusia E-sääntöjä tai muutoksia voimassa oleviin E-sääntöihin, joihin unioni on liittynyt, komissio muuttaa tämän asetuksen liitettä II delegoidulla säädöksellä 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti.

76 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

424. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi valta antaa 16, 18, 19, 20, 21, 22, 30, 52, 56, 57, 60, 66 ja 75 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

425. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

426. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 77 ja 78 artiklassa säädettyjä edellytyksiä.

77 artikla Säädösvallan siirron peruuttaminen

427. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16, 18, 19, 20, 21, 22, 30, 52, 56, 57, 60, 66 ja 75 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

428. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen mahdolliset syyt.

429. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

78 artikla Delegoitujen säädösten vastustaminen

430. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kuukaudella.

431. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseistä päivää ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä, delegoitu säädös tulee voimaan päivänä, joka mainitaan sen säännöksissä.

432. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

XIX LUKULOPPUSÄÄNNÖKSET

79 artikla Siirtymäsäännökset

433. Tällä asetuksella ei mitätöidä ajoneuvolle, järjestelmälle, osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle ennen 82 artiklan 2 kohdassa mainittua päivämäärää myönnettyä EU-tyyppihyväksyntää.

434. Hyväksyntäviranomaisten on edelleen myönnettävä laajennuksia 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntiin direktiivin 2002/24/EY ja sen 81 artiklan 1 kohdassa lueteltujen direktiivien mukaisesti.

80 artikla Kertomus

435. Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2018 ilmoitettava komissiolle tässä asetuksessa säädettyjen tyyppihyväksyntämenettelyjen soveltamisesta.

436. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella komissio antaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2019 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

81 artikla Kumoaminen

437. Kumotaan direktiivit 93/14/ETY, 93/30/ETY, 93/33/ETY, 93/93/ETY, 95/1/EY, 97/24/EY, 2000/7/EY, 2002/24/EY, 2002/51/EY, 2009/62/EY, 2009/67/EY, 2009/78/EY, 2009/79/EY, 2009/80/EY ja 2009/139/EY 82 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä.

438. Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja direktiivin 2002/24/EY tapauksessa ne luetaan liitteessä IX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

82 artikla Voimaantulo ja soveltaminen

439. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

440. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty […] […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja […] […]

SISÄLLYSLUETTELO

LIITE I – Ajoneuvoluokat ja alaluokat LIITE II – Luettelo vaatimuksista ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää varten LIITE III – Pienten sarjojen enimmäismäärät LIITE IV – Tämän asetuksen soveltamisaikataulu tyyppihyväksynnän osalta LIITE V – Katsaus ympäristöön liittyviin testeihin ja vaatimuksiin LIITE VI – Tyyppihyväksyntää ja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat päästörajat A) Epäpuhtauspäästörajat B) Ajoneuvon sisäiseen valvontajärjestelmään sovellettavat päästörajat C) Haihtumispäästörajat D) Melutasorajat LIITE VII – Pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyys LIITE VIII – Tehostetut toimintaturvallisuusvaatimukset LIITE IX – Vastaavuustaulukko |

LIITE I

Ajoneuvoluokat ja ajoneuvotyypit

Ajoneuvoluokka | Luokan nimi | Yhteiset luokitusperusteet |

L1e | Kevyt kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo | (1) kaksi pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti (2) sylinteritilavuus ≤ 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu polttomoottori. |

Alaluokat | Alaluokan nimi | Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet |

L1Ae | Moottorilla varustettu polkupyörä | (3) ajoneuvossa pääasiallisesti polkemisen tueksi asennettu apukäyttövoimalaite (4) suurin rakenteellinen nopeus ≤ 25 km/h (5) apukäyttövoimalaitteen antama teho vähenee asteittain, ja laite kytkeytyy toiminnasta ajoneuvon saavuttaessa nopeuden 25 km/h (6) apukäyttövoimalaitteen suurin jatkuva nimellisteho1 on ≤ 1 kW (7) moottorilla varustetut kolmipyöräiset polkupyörät, jotka täyttävät alaluokitusperusteet 3, 4, 5 ja 6, luokitellaan teknisesti kaksipyöräisiä moottoroituja polkupyöriä vastaaviksi. |

L1Be | Kaksipyöräinen mopo | (3) suurin rakenteellinen nopeus ≤ 25 km/h (4) suurin jatkuva nimellisteho1 ≤ 4 kW. |

Ajoneuvoluokka | Luokan nimi | Yhteiset luokitusperusteet |

L2e | Kolmipyöräinen mopo | (1) kolme pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti (2) sylinteritilavuus ≤ 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu polttomoottori (3) suurin rakenteellinen nopeus ≤ 45 km/h (4) suurin jatkuva nimellisteho1 ≤ 4 kW. |

Huom. Katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII viimeisellä sivulla.

Ajoneuvoluokka | Luokan nimi | Yhteiset luokitusperusteet |

L3e2 | Kaksipyöräinen moottoripyörä | (1) kaksi pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti (2) sylinteritilavuus > 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu polttomoottori (3) suurin rakenteellinen nopeus > 45 km/h (4) suurin jatkuva nimellisteho1 > 4 kW. |

Alaluokat | Alaluokan nimi | Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet |

L3e – A1 | Pienitehoinen moottoripyörä | (5) sylinteritilavuus ≤ 125cm3 (6) suurin jatkuva nimellisteho1 ≤ 11 kW (7) tehon1 ja painon suhde ≤ 0,1 kW/kg. |

L3e – A2 | Keskitehoinen moottoripyörä | (5) suurin jatkuva nimellisteho1 ≤ 35 kW (6) tehon1 ja painon suhde ≤ 0,2 kW/kg. (7) ajoneuvoa ei ole rakennettu moottoriteholtaan1 yli kaksinkertaisesta ajoneuvosta. |

L3e – A3 | Suuritehoinen moottoripyörä | (5) muu luokan L3e ajoneuvo, jota ei voida luokitella alaluokkien A1 tai A2 tehoperusteilla. |

Ajoneuvoluokka | Luokan nimi | Yhteiset luokitusperusteet |

L4e | Kaksipyöräinen sivuvaunullinen moottoripyörä | (1) perusmoottoriajoneuvo täyttää luokan L3e luokitus- ja alaluokitusperusteet (2) perusmoottoriajoneuvo varustettu sivuvaunulla. |

Huom. katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII viimeisellä sivulla.

Ajoneuvoluokka | Luokan nimi | Yhteiset luokitusperusteet |

L5e | Moottorikäyttöinen kolmipyörä | (1) kolme pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti (2) sylinteritilavuus ≤ 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu polttomoottori (3) suurin rakenteellinen nopeus > 45 km/h (4) suurin jatkuva nimellisteho1 > 4 kW. |

Alaluokat | Alaluokan nimi | Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet |

L5Ae | Kolmipyörä | (5) moottorikäyttöiset kolmipyörät, jotka eivät täytä hyötykolmipyörien erityisiä luokitusperusteita. |

L5Be | Hyötykolmipyörä | (5) ajoneuvo suunniteltu käytettäväksi hyötyajoneuvona, suljettu kuljettajan ja matkustajien tila, johon kulku kahden tai useamman oven kautta |

L5Be – U | Tavarakolmipyörä | (6) suunniteltu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen, avoin tai suljettu kutakuinkin tasainen ja vaakatasoinen kuormalava, joka täyttää jonkin seuraavista perusteista: (1) kuormalavan pituus x kuormalavan leveys > 0,3 x ajoneuvon pituus x ajoneuvon leveys (2) edellä määriteltyä vastaavan kokoinen kuormalava, johon asennetaan koneita ja/tai varusteita. |

L5Be – P | Matkustajakolmipyörä | (6) varustettu kahdella, kolmella tai neljällä matkustajille tarkoitetulla istuinpaikalla mukaan luettuina kuljettajan istuin ja kaikki turvavöillä varustetut istuinpaikat. |

Ajoneuvoluokka | Luokan nimi | Yhteiset luokitusperusteet |

L6e | Kevyt nelipyörä | (1) neljä pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti (2) suurin rakenteellinen nopeus ≤ 45 km/h (3) massa ajokuntoisena ≤ 350 kg ilman seuraavia: a) akkujen massa, kun kyse on hybridi- tai täyssähköajoneuvosta tai b) kaasupolttoainejärjestelmän massa kaasupolttoainesäiliöt mukaan luettuina, kun kyse on yhtä, kahta tai useampaa polttoainetta hyödyntävästä ajoneuvosta, tai c) paineilmasäiliöiden massa, kun kyse on paineilmakäyttöisestä käyttövoimalaitteesta. |

Alaluokat | Alaluokan nimi | Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet |

L6Ae | Kevyt maantiemönkijä | (4) luokan L6e ajoneuvo, joka ei täytä alaluokan L6Be erityisiä luokitusperusteita (5) suurin jatkuva nimellisteho1 ≤ 4 kW (6) sylinteritilavuus ≤ 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu polttomoottori. |

L6Be | Kevyt miniauto | (4) suljettu kuljettajan ja matkustajien tila, johon kulku kahden tai useamman oven kautta (5) suurin jatkuva nimellisteho1 ≤ 6 kW (6) sylinteritilavuus ≤ 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu polttomoottori (7) ajoneuvon pituus x ajoneuvon leveys ≤ 4,4 m2, ajoneuvon enimmäisleveys ≤ 1,5 m. |

L6Be – U | Kevyt tavaraminiauto | (8) suunniteltu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen, avoin tai suljettu kutakuinkin tasainen ja vaakatasoinen kuormalava, joka täyttää jonkin seuraavista perusteista: a) kuormalavan pituus x kuormalavan leveys > 0,3 x ajoneuvon pituus x ajoneuvon leveys b) edellä määriteltyä vastaavan kokoinen kuormalava, johon asennetaan koneita ja/tai varusteita. |

L6Be – P | Kevyt henkilöminiauto | (8) pääasiassa matkustajien kuljettamiseen suunnitellut ja käytettävät ajoneuvot, jotka on varustettu kahdella matkustajan istuinpaikalla kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna, istuinpaikat varustettu turvavöillä. |

Ajoneuvoluokka | Luokan nimi | Yhteiset luokitusperusteet |

L7e | Nelipyörä | (1) neljä pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti (2) suurin rakenteellinen nopeus > 45 km/h (3) massa ajokunnossa: a) ≤ 400 kg, kun kyse on matkustajien kuljettamisesta b) ≤ 550 kg, kun kyse on tavaroiden kuljettamisesta. Ajokuntoisen ajoneuvon massaan ei lueta seuraavia: (1) akkujen massa, kun kyse on hybridi- tai täyssähköajoneuvosta, tai (2) kaasupolttoainejärjestelmän massa kaasupolttoainesäiliöt mukaan luettuina, kun kyse on yhtä, kahta tai useampaa polttoainetta hyödyntävästä ajoneuvosta, tai (3) paineilmasäiliöiden massa, kun kyse on paineilmakäyttöisestä käyttövoimalaitteesta (4) suurin jatkuva nimellisteho1 ≤ 15 kW. |

Alaluokat | Alaluokan nimi | Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet |

L7Ae | Maantiemönkijä | (5) luokan L7e ajoneuvot, jotka eivät täytä alaluokan L7Be erityisiä luokitusperusteita (6) varustettu yhdellä tai kahdella matkustajan istuinpaikalla kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna. |

L7Be | Miniauto | (5) suljettu kuljettajan ja matkustajien tila, johon kulku kahden tai useamman oven kautta (6) varustettu kahdella, kolmella tai neljällä matkustajan istuinpaikalla kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna. |

L7Be – U | Tavaraminiauto | (7) suunniteltu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen, avoin tai suljettu kutakuinkin tasainen ja vaakatasoinen kuormalava, joka täyttää jonkin seuraavista perusteista: a) kuormalavan pituus x kuormalavan leveys > 0,3 x ajoneuvon pituus x ajoneuvon leveys b) edellä määriteltyä vastaavan kokoinen kuormalava, johon asennetaan koneita ja/tai varusteita. |

L7Be – P | Henkilöminiauto | (7) pääasiassa matkustajien kuljettamiseen suunnitellut ja käytettävät ajoneuvot, jotka on varustettu enintään neljällä matkustajan istuinpaikalla kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna, kaikki istuinpaikat varustettu turvavöillä. |

LIITE II

Luettelo ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää koskevista vaatimuksista

Nro | Artikla | Aihe | Asiakirjaviite | Ajoneuvoluokat |

L1Ae | Moottorilla varustettu polkupyörä | 20 |

L1Be | Kaksipyöräinen mopo |

L2e | Kolmipyöräinen mopo |

L3e | Kaksipyöräinen moottoripyörä | 50 |

L4e | Kaksipyöräinen sivuvaunullinen moottoripyörä | 100 |

L5Ae | Kolmipyörä | 50 |

L5Be | Hyötykolmipyörä | 100 |

L6Ae | Kevyt maantiemönkijä | 20 |

L6Be | Kevyt miniauto | 100 |

L7Ae | Maantiemönkijä | 20 |

L7Be | Miniauto | 100 |

LIITE IV

Tämän asetuksen soveltamisaikataulu tyyppihyväksynnän osalta

Ajoneuvoluokka | Euro-päästöluokka | Soveltamispäivät |

Uudet ajoneuvotyypit Valinnainen | Uudet ajoneuvotyypit Pakollinen | Nykyiset ajoneuvotyypit Pakollinen |

L1e–L7e | Euro 3(4) | 1. heinäkuuta 2013 | 1. tammikuuta 2014 | 1. tammikuuta 2015 |

Euro 4(5) | 1. tammikuuta 2015 | 1. tammikuuta 2017 | 1 tammikuuta 2018 |

Euro 5(6) | 1 tammikuuta 20187 | 1 tammikuuta 20207 | 1. tammikuuta 20217 |

Huom. Katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII viimeisellä sivulla.

LIITE V

Ympäristötestit ja -vaatimukset

Luokan L ajoneuvot voidaan tyyppihyväksyä vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät seuraavat ympäristövaatimukset:

Testin tyyppi | Kuvaus | Vaatimukset: raja-arvot | Vaatimukset: testausmenettelyt |

I | Pakokaasupäästöt kylmäkäynnistyksen jälkeen | Liite VI, A osa | . |

II | – Ottomoottori tai ottomoottorilla varustettu hybridi8: CO-päästöt tavanomaisella ja nopeutetulla joutokäyntinopeudella – Puristussytytysmoottori tai sellaisella varustettu hybridi: vapaakiihtyvyystesti | Direktiivi 96/96/EY,9 sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/40/EY10 | Direktiivi 96/96/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/40/EY |

III | Kampikammiokaasupäästöt | Ei päästöjä, suljettu kampikammio. Kampikammiopäästöt eivät saa päästä suoraan ympäröivään ilmaan mistään ajoneuvosta sen käyttöiän aikana. |

IV | Haihtumispäästöt | Liite VI, C osa |

V | Pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyys | Liitteet VI ja VII |

VI | Testi alhaisessa lämpötilassa | Ei sovelleta | Ei sovelleta |

VII | Hiilidioksidipäästöt/polttoaineenkulutus | Mittaus ja kirjaus, ei raja-arvoa tyyppihyväksyntää varten |

VIII | Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD) | Liite VI, B osa |

IX | Melutaso | Liite VI, D osa |

X | Sähkömagneettinen yhteensopivuus | E-sääntö nro 1011 | E-sääntö nro 10 |

Huom. Katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII viimeisellä sivulla.

LIITE VI

Tyyppihyväksynnässä ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sovellettavat epäpuhtauspäästöraja-arvot, OBD-kynnykset ja meluraja-arvot

A) Pakokaasupäästörajat kylmäkäynnistyksen jälkeen

A1) Euro 3 4

OT1 (mg/km) | OT2 (mg/km) | OT3 (mg/km) |

L1Be L2e L6Ae | – Kaksipyöräinen mopo – Kolmipyöräinen mopo – Kevyt maantiemönkijä | Ottomoottori, puristussytytteinen moottori tai hybridi | Euro 4 | 3 610 | 2 690 | 850 | E-sääntö nro 47 |

L3e5 L4e14 L5Ae L7Ae | – Kaksipyöräinen sivuvaunullinen ja -vaunuton moottoripyörä – Kolmipyörä – Maantiemönkijä | Ottomoottori vmax < 130 km/h | Euro 4 | 2 170 | 1 400 | 350 | WMTC-testisykli, vaihe 2 |

Ottomoottori vmax ≥ 130 km/h | 2 170 | 630 | 450 | WMTC-testisykli, vaihe 2 |

Puristussytytteinen moottori tai hybridi | 2 170 | 630 | 900 | WMTC-testisykli, vaihe 2 |

B2) Euro 5 6 , ensimmäisen sukupolven OBD ja 7 toisen sukupolven OBD

L3e5 L4e14 | Kaksipyöräinen sivuvaunullinen tai -vaunuton moottoripyörä20 | Ottomoottori18 | Euro 5 | 2 000 | SHED |

L5Ae | Kolmipyörä | Ottomoottori18 | Euro 4 |

L6Ae | Kevyt maantiemönkijä | Ottomoottori18 | Euro 4 |

L7Ae | Maantiemönkijä | Ottomoottori18 | Euro 4 |

C2) Euro 5 6

Ajoneuvoluokka19 | Ajoneuvoluokan nimi | Käyttövoimaluokka | Euro-päästöluokka | Läpäisevyystesti (mg/m2/vuorokausi) | Kaikkien hiilivetyjen massa (THC) SHED-testissä (mg/testi) |

Polttoainesäiliö | Polttoaineputkisto | Ajoneuvo |

L1Ae | Moottorilla varustettu polkupyörä | Ottomoottori18 | Euro 5 | 1 500 | 15 000 | 1 500 |

L1Be | Kaksipyöräinen mopo | Euro 5 | 1 500 | 15 000 | 1 500 |

L2e | Kolmipyöräinen mopo | Euro 5 | 1 500 | 15 000 | 1 500 |

L3e6 L4e14 | Kaksipyöräinen sivuvaunullinen tai -vaunuton moottoripyörä | Euro 6 | 1 500 |

L5Ae | Kolmipyörä | Euro 5 | 1 500 |

L5Be | Hyötykolmipyörä | Euro 5 | 1 500 | 15 000 | 1 500 |

L6Ae | Kevyt maantiemönkijä | Euro 5 | 1 500 |

L6Be | Kevyt miniauto | Euro 5 | 1 500 | 15 000 | 1 500 |

L7Ae | Maantiemönkijä | Euro 5 | 1 500 |

L7Be | Miniauto | Euro 5 | 1 500 | 15 000 | 1500 |

Huom. Katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII viimeisellä sivulla.

D) Melurajat – Euro 3 4 , Euro 4 5 , Euro 5 6

Ajoneuvoluokka | Ajoneuvoluokan nimi | Euro 34 -melutaso21 (dB(A)) | Euro 34 -testausmenettely23 | Euro 45 -melutaso21 (dB(A)) | Euro 45 -testausmenettely23 | Euro 56 -melutaso22 (dB(A)) | Euro 56 -testausmenettely |

L1Ae | Moottorilla varustettu polkupyörä | 63 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 63 | 63 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 63 | E-sääntö nro 63 |

L1Be | Kaksipyöräinen mopo vmax ≤ 25 km/h | 66 | 66 |

Kaksipyöräinen mopo vmax ≤ 45 km/h | 71 | 71 |

L2e | Kolmipyöräinen mopo | 76 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 9 | 76 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 9 | E-sääntö nro 9 |

L3e | Kaksipyöräinen moottoripyörä Sylinteritilavuus ≤ 80 cm3 | 75 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 41 | 75 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 41 | E-sääntö nro 41 |

Kaksipyöräinen moottoripyörä 80 cm3 < sylinteritilavuus ≤ 175 cm3 | 77 | 77 |

Kaksipyöräinen moottoripyörä Sylinteritilavuus > 175 cm3 | 80 | 80 |

L4e | Kaksipyöräinen sivuvaunullinen moottoripyörä | 80 | 80 |

L5Ae | Kolmipyörä | 80 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 9 | 80 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 9 | E-sääntö nro 9 |

L5Be | Hyötykolmipyörä | 80 | 80 |

L6Ae | Kevyt mönkijä | 80 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 63 | 80 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 63 | E-sääntö nro 63 |

L6Be | Kevyt miniauto | 80 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 9 | 80 | Delegoitu säädös / E-sääntö nro 9 | E-sääntö nro 9 |

L7Ae | Maantiemönkijä | 80 | 80 |

L7Be | Miniauto | 80 | 80 |

Huom. Katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII viimeisellä sivulla.

LIITE VII

Pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyys

A) Luokan L ajoneuvojen kestävyys ajokilometreinä

Ajoneuvoluokka | Ajoneuvoluokan nimi | Euro 34 -rajan mukainen kestävyys ajokilometreinä | Euro 45 -rajan mukainen kestävyys ajokilometreinä | Euro 56-rajan mukainen kestävyys ajokilometreinä |

L1Ae | Moottorilla varustettu polkupyörä | 5 000 | 5 500 | 6 000 |

L1Be L2e L6Ae | – Kaksipyöräinen mopo – Kolmipyöräinen mopo – Kevyt maantiemönkijä | 10 000 | 11 000 | 12 000 |

L3e L4e14 L5e L6Be L7Be | – Kaksipyöräinen sivuvaunullinen tai -vaunuton moottoripyörä (vmax < 130 km/h) – Kolmipyörä – Kevyt miniauto – Miniauto | 18 000 | 20 000 | 30 000 |

L3e L4e14 L7Ae | – Kaksipyöräinen sivuvaunullinen tai -vaunuton moottoripyörä (vmax ≥ 130 km/h) Maantiemönkijä | 30 000 | 35 000 | 50 000 |

B) Huononemiskertoimet (DF)

Ajoneuvoluokka | Ajoneuvoluokan nimi | Euro 34 DF (-) | Euro 45 DF (-) | Euro 56 7 DF+7 (- ) |

Kehittyneiden jarrujärjestelmien pakollinen asennus26 | Neljä vuotta 82 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetusta päivämäärästä. | a) Uudet alaluokan L3e-A1 moottoripyörät,27 joita myydään, rekisteröidään tai otetaan käyttöön, on varustettava ajoneuvon valmistajan valinnan mukaan joko lukkiutumattomalla28 tai yhdistetyllä29 jarrujärjestelmällä tai kummallakin kehittyneen jarrujärjestelmän tyypillä. b) Uudet alaluokkien L3e-A2 ja L3e-A3 moottoripyörät, joita myydään, rekisteröidään tai otetaan käyttöön, on varustettava lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä. |

Turvallinen kaarreajo kovapintaisilla teillä | 82 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettu päivämäärä. | Luokan L ajoneuvot on rakennettava siten, että kukin pyörä pääsee pyörimään eri nopeuksilla kaikkina aikoina, jotta kaarreajo kovapintaisilla teillä on turvallista. Jos kolmi- tai nelipyöräisessä ajoneuvossa on lukittava tasauspyörästö, se on suunniteltava niin, että se on normaalisti lukitsemattomassa tilassa. |

Ajoneuvon ja sen kuljettajan näkyvyyden parantaminen automaattisesti kytkeytyvillä valoilla30 | 82 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettu päivämäärä. | Luokan L ajoneuvojen näkyvyyden parantamiseksi ne on varustettava seuraavilla: a) luokan L1e ajoneuvot: valaisimet ja merkkivalolaitteet, jotka vastaavat E-sääntöä nro 74 Rev. 2, jonka mukaan valaistusjärjestelmän on kytkeydyttävä toimintaan automaattisesti b) luokan L3e ajoneuvot: ajoneuvon valmistajan valinnan mukaan joko E-säännön nro 53 Rev. 2 ja sen muutosten 1 ja 2 mukaiset valaisimet ja merkkivalolaitteet tai E-säännön nro 87 Rev 2 ja sen muutosten 1 ja 2 mukaiset erityiset huomiovalaisimet c) kaikkien muiden luokan L alaluokkien ajoneuvot: automaattisesti toimintaan kytkeytyvä valaisinjärjestelmä tai valmistajan valinnan mukaan erityiset huomiovalaisimet, jotka kytkeytyvät toimintaan automaattisesti.31 |

Huom. Katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII viimeisellä sivulla.

Huomautukset liitteissä I–VIII

(1) Liitteessä I annetut tehon raja-arvot perustuvat suurimpaan jatkuvaan nimellistehoon riippumatta ajoneuvon käyttövoimajärjestelystä.

(2) Luokan L3e ajoneuvon luokittelu alaluokkaan sen mukaan, onko sen suurin rakenteellinen nopeus enintään 130 km/h vai enemmän kuin 130 km/h, ei riipu sen luokittelemisesta teholtaan alaluokkaan A1 (vaikkei ajoneuvo todennäköisesti saavutakaan nopeutta 130 km/h), A2 tai A3.

(3) Kehittyneet jarrujärjestelmät ovat pakollisia vain luokan L3e ajoneuvoissa, kuten liitteessä VIII säädetään.

(4) Luokka L3e: Euro 4.

(5) Luokka L3e: Euro 5.

(6) Luokka L3e: Euro 6.

(7) Ks. 21 artiklan 4 ja 5 kohta.

(8) Jos (hybridi)moottorissa on moottorin pysäyttävä ja käynnistävä stop-start-toiminto, valmistajan on varmistettava, että polttomoottori käy tavanomaisella ja nopeutetulla joutokäyntinopeudella. Ajoneuvolla on voitava tehdä vapaakiihtyvyystesti, joka tehdään puristussytytysmoottorin sisältäville käyttövoimajärjestelmille.

(9) EYVL L 282, 1.11.1996, s. 64.

(10) EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12.

(11) EUVL L 116/1, 8.5.2010, s. 1.

(12) EUVL C […], […], s. […], kylmäpunnitus mukaan luettuna.

(13) EUVL C […], […], s. […].

(14) Sovellettavien päästörajojen täyttymistä edellytetään ainoastaan siltä perusajoneuvona olevalta kaksipyöräiseltä moottoripyörältä, johon sivuvaunu on asennettu.

(15) Ainoastaan puristussytytteiset moottorit, myös esim. silloin, kun hybridissä on puristussytytteinen moottori.

(16) Sovelletaan ainoastaan bensiinikäyttöisiin suorasuihkutusmoottoreihin (DI).

(17) Asetuksen 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa ympäristövaikutustutkimuksessa arvioidaan myös sitä, olisiko muiden luokkaan L kuuluvien ajoneuvojen kuin luokkien L3e, L5Ae ja L7Ae ajoneuvojen päästötestaus aiheellista sisällyttää WMTC-syklin tarkistettuun versioon.

(18) Bensiinillä, bensiinisekoituksilla tai etanolilla käyvät ottomoottorit.

(19) Haihtumispäästöjen rajoittamisen kustannustehokkuutta arvioidaan 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa ympäristövaikutustutkimuksessa, jonka komissio teettää. Mahdollista kustannustehokasta polttoainesäiliön ja -syötön läpäisevyystestausta arvioidaan tutkimuksessa vaihtoehtona SHED-testille niiden alaluokkien ajoneuvojen osalta, joihin haihtumispäästötestausta ei vielä sovellettu (ks. 21 artiklan 4 ja 5 kohta).

(20) vmax ≥ 130 km/h.

(21) Siihen asti kun EU liittyy E-sääntöihin nro 9, 41 ja 63 ja hyväksyy ne UNECE WP29:ssä ja EU:ssa, asiaan liittyvät vastaavat Euro 3- ja Euro 4 -melurajat mukaan luettuina, ajoneuvojen on noudatettava liitteessä VI olevassa D osassa lueteltuja raja-arvoja. Kun EU on hyväksynyt E-säännöt nro 9, 41 ja 63, niistä tulee pakollisia, liitteessä VI olevassa D osassa lueteltuja raja-arvoja vastaavat melurajat mukaan luettuina, ja ne korvaavat delegoidussa säädöksessä vahvistetut testausmenetelmät.

(22) Vahvistettavia Euro 5 -melurajoja muutetaan erillisessä yhteispäätösmenettelyllä annettavassa säädöksessä.

(23) Melutestausmenettelyt esitetään tähän asetukseen liittyvässä delegoidussa säädöksessä, joka korvataan aikanaan E-säännöillä nro 9, 41 ja 63.

(24) Ainoastaan suorasuihkutteiset ottomoottorit ja puristussytytteiset moottorit.

(25) Sovelletaan myös hybridiajoneuvoihin.

(26) ’Kehittyneillä jarrujärjestelmillä’ tarkoitetaan lukkiutumattomia jarrujärjestelmiä, yhdistettyjä jarrujärjestelmiä tai molempia. Kehittyneiden jarrujärjestelmien tehokkuus on testattava delegoidussa säädöksessä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

(27) Luokan L4e ajoneuvoihin (sivuvaunulliset moottoripyörät) ei sovelleta kehittyneiden jarrujärjestelmien pakolliseen asentamiseen liittyviä vaatimuksia a ja b.

(28) ’Lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka havaitsee pyörän luistamisen ja sen rajoittamiseksi automaattisesti muuttaa painetta, joka saa aikaan jarrutusvoimat pyörillä.

(29) ’Yhdistetyllä jarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan

a) ajoneuvoluokkien L1e ja L3e tapauksessa jarrujärjestelmää, jossa ainakin kahta jarrua eri pyörissä käytetään yhdellä hallintalaitteella

b) ajoneuvoluokan L4e tapauksessa jarrujärjestelmää, jossa ainakin etu- ja takapyörien jarruja käytetään yhdellä hallintalaitteella (jos takapyörää ja sivuvaunun pyörää jarrutetaan samalla jarrujärjestelmällä, sitä pidetään takajarruna)

c) ajoneuvoluokkien L2e, L5e, L6e ja L7e tapauksessa jarrujärjestelmää, jossa kaikkien pyörien jarruja käytetään yhdellä hallintalaitteella.

(30) ’Automaattisesti kytkeytyvä’ valaistusjärjestelmä kytkeytyy toimintaan, kun ajoneuvon virtakytkin tai moottorin käynnistys- ja sammuttamiskytkin on päällä-asennossa.

(31) Jotta polttomoottori voidaan käynnistää, valaisinjärjestelmä saa kytkeytyä pois toiminnasta moottorin käynnistämisen aikana enintään 10 sekunnin ajaksi.

LIITE IX

Vastaavuustaulukko 32

Direktiivi 2002/24/EY | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 2 artiklan 1 kohta |

1 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 2 artiklan 2 kohta |

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta | 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan B alakohta |

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohta | 4 artiklan 2 kohdan b alakohta |

1 artiklan 2 kohdan b alakohta | 4 artiklan 2 kohdan c alakohta ja 4 artiklan 2 kohdan d alakohta |

1 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan c alakohta | 4 artiklan e alakohta |

1 artiklan 3 kohdan a alakohta | 4 artiklan f alakohta |

1 artiklan 3 kohdan a alakohta | 4 artiklan g alakohta |

2 artikla | 3 artikla |

3 artikla | 23 artikla |

4 artiklan 1 kohta | 27 artiklan 2 kohta |

4 artiklan 2 kohta | 27 artiklan 1 kohta |

4 artiklan 3 kohta | 5 artiklan 4 kohta |

4 artiklan 4 kohta | – |

4 artiklan 5 kohta | 31 artiklan 1 kohta |

4 artiklan 6 kohta | 27 artiklan 3 kohta |

5 artiklan 1 kohta | 27 artiklan 10 kohta |

5 artiklan 2 kohta | 28 artiklan 2 kohta |

5 artiklan 3 kohta | 28 artiklan 1 kohdan b alakohta |

6 artiklan 1 kohta | 27 artiklan 5 kohta |

6 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 27 artiklan 7 kohta |

6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | 27 artiklan 8 kohta |

7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 36 artiklan 1 kohta |

7 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 36 artiklan 4 kohta |

7 artiklan 2 kohta | 36 artiklan 2 kohta |

7 artiklan 3 kohta | 36 artiklan 5 kohta |

7 artiklan 4 kohta | 37 artiklan 2 kohta |

7 artiklan 5 kohta | 59 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta |

7 artiklan 6 kohta | 59 artiklan 2 kohdan toinen alakohta |

8 artiklan 1 kohta | 37 artiklan 1 kohta |

8 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 37 artiklan 2 kohta |

8 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | 37 artiklan 3 kohta |

Huomautus 32: Asetuksen 81 artiklassa tarkoitettu taulukko.

Direktiivi 2002/24/EY | Tämä asetus |

9 artiklan 1 kohta | 46 artikla |

9 artiklan 2 kohta | 32 artiklan 1 kohta |

9 artiklan 3 kohta | 32 artiklan 2 kohta |

9 artiklan 4 kohta | 33 artikla |

9 artiklan 5 kohta | 34 artiklan 3 kohta |

10 artiklan 1 kohta | 31 artiklan 4 kohta |

10 artiklan 2 kohta | 51 artiklan 3 kohta |

10 artiklan 3 kohta | 35 artiklan 4 kohta |

10 artiklan 4 kohta | 51 artiklan 7 kohta |

11 artikla | – |

12 artikla | 50 artiklan 1 kohta |

13 artikla | – |

14 artiklan 1 kohdan a alakohta | 5 artiklan 1 kohta |

14 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta | 66 artiklan 9 kohta |

14 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta | 64 artiklan 8 kohta |

14 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | – |

14 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | 66 artiklan 10 kohta |

15 artiklan 1 kohta | 45 artikla |

15 artiklan 2 kohta | 47 artikla |

15 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan i alakohta | 40 artikla |

15 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ii alakohta | 2 artiklan 2 kohdan e alakohta |

15 artiklan 3 kohdan toinen alakohta | – |

15 artiklan 3 kohdan b alakohdan ensimmäinen alakohta | – |

15 artiklan 3 kohdan b alakohdan toinen alakohta | – |

15 artiklan 3 kohdan b alakohdan kolmas alakohta | – |

Direktiivi 2002/24/EY | Tämä asetus |

15 artiklan 3 kohdan b alakohdan neljäs alakohta | – |

15 artiklan 4 kohta | – |

16 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | – |

16 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | – |

16 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | – |

16 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | – |

16 artiklan 3 kohta | 38 artikla |

17 artikla | 39 artikla |

18 artiklan 1 kohta | 74 artiklan 1 kohta |

18 artiklan 2 kohta | 74 artiklan 2 kohta |

18 artiklan 3 kohta | – |

19 artikla | 81 artikla |

20 artikla | 82 artiklan 2 kohta |

21 artikla | 79 artiklan 1 kohta |

22 artikla | – |

23 artikla | 82 artiklan 1 kohta |

24 artikla | – |

[1] EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

[2] EYVL L 121, 15.5.1993, s. 1.

[3] EYVL L 188, 29.7.1993, s. 1.

[4] EYVL L 188, 29.7.1993, s. 32.

[5] EYVL L 311, 14.12.1993, s. 76.

[6] EYVL L 52, 8.3.1995, s. 1.

[7] EYVL L 226, 18.8.1997, s. 1.

[8] EYVL L 106, 3.5.2000, s. 1.

[9] EYVL L 252, 20.9.2002, s. 20.

[10] EUVL L 198, 30.7.2009, s. 20.

[11] EUVL L 222, 25.8.2009, s. 1.

[12] EUVL L 231, 3.9.2009, s. 8.

[13] EUVL L 201, 1.8.2009, s. 29.

[14] EUVL L 202, 4.8.2009, s. 16.

[15] EUVL L 322, 9.12.2009, s. 3.

[16] Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/pagesbackground/competitiveness/cars21.htm.

[17] Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/pagesbackground/competitiveness/cars21finalreport.pdf.

[18] KOM(2008) 33 lopullinen (30.1.2008), ehdotus 49, sivu 32.

[19] Ks. http://ec.europa.eu/environment/archives/cafe/general/keydocs.htm.

[20] Ks. http://www.erscharter.eu/.

[21] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82.

[22] Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/consultation/2_3_wheelers/index.htm.

[23] Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/consultation/2_3_wheelers/contributions.htm.

[24] Ks. http://circa.europa.eu/Public/irc/enterprise/automotive/library?l=/mcwg_motorcycle&vm=detailed&sb=Title.

[25] Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/consultation/2_3_wheelers/results_report.pdf.

[26] EUVL L […], […], s. […].

[27] EUVL L […], […], s. […].

[28] KOM(2007) 22 lopullinen.

[29] EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78.

[30] Ks. http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29pub/wp29pub2002e.pdf.

[31] [… linkki lisätään julkaisemisen jälkeen]

[32] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

[33] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[34] EUVL L 322, 9.12.2009, s. 3.

[35] EUVL L 202, 4.8.2009, s. 16.

[36] EUVL L 201, 1.8.2009, s. 29.

[37] EUVL L 231, 3.9.2009, s. 8.

[38] EUVL L 222, 25.8.2009, s. 1.

[39] EUVL L 198, 30.7.2009, s. 20.

[40] EYVL L 252, 20.9.2002, s. 20.

[41] EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

[42] EYVL L 106, 3.5.2000, s. 1.

[43] EYVL L 226, 18.8.1997, s. 1.

[44] EYVL L 52, 8.3.1995, s. 1.

[45] EYVL L 311, 14.12.1993, s. 76.

[46] EYVL L 188, 29.7.1993, s. 32.

[47] EYVL L 188, 29.7.1993, s. 11.

[48] EYVL L 121, 15.5.1993, s. 1.

[49] EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

[50] EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24.

[51] EYVL L 59, 27.2.1998, s. 1.

[52] EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

[53] EUVL L 403, 30.12.2006, s. 21, ajokorttidirektiivin 2006/126/EY uudelleenlaadittu toisinto, tehomääritelmät, luokat A1 ja A2.

[54] Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/technical-harmonisation/global-harmonisation/index_en.htm#h2-1.

[55] EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57.

[56] EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57.