52010PC0260

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 28.5.2010

KOM(2010) 260 lopullinen

2010/0154 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

(uudelleenlaadittu toisinto)

{SEC(2010) 639}

PERUSTELUT

1. JOHDANTO

Talousarvio on keskeisiä EU:n politiikkojen täytäntöönpanokeinoja. Vuonna 2011 unionia ja sen kansalaisia hyödyttäviin politiikkoihin on tarkoitus osoittaa yli 130 miljardia euroa. Nykyisessä taloustilanteessa on erityisen tärkeää, että talousarvion toteutus on mahdollisimman tehokasta ja tukee EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa, samalla kun varmistetaan unionin veronmaksajien varojen asianmukainen käsittely. Talousarvion toteutusmekanismien olisi erityisesti oltava yksinkertaisia ja avoimia (varsinkin EU:n varojen lopullisten saajien kannalta), tarjottava mahdollisuus kasvattaa EU:n talousarvion ulkopuolelta tulevien varojen määrää ja samanaikaisesti vahvistettava komissiolla talousarvion toteuttamisesta olevan vastuun merkitystä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 317 artiklan mukaisesti.

Varainhoitoasetus[1] käsittää kaikki EU:n talousarvion toteuttamisessa sovellettavat periaatteet ja säännöt. Se on luonteeltaan horisontaalinen, sillä sitä sovelletaan kaikkiin menoryhmiin ja kaikkiin tuloihin. Varainhoitoasetusta tarkistetaan kolmen vuoden välein tai aina, kun se on tarpeen. Tässä ehdotuksessa on kyse kolmivuotistarkistuksesta. Lisäksi ehdotuksen taustalla on todellinen tarve tarkistaa talousarviomekanismeja tämänhetkisen taloustilanteen sekä tulevien poliittisten haasteiden pohjalta.[2]

Tämä on ensimmäinen kolmivuotistarkistus, johon sovelletaan SEUT-sopimuksen 322 artiklassa tarkoitettua tavallista lainsäätämisjärjestystä. Tarkistus toteutetaan uudelleenlaaditun toisinnon muodossa säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[3] mukaisesti. Jotta lainsäädäntövallan käyttäjä saisi kokonaiskuvan ehdotetuista muutoksista, varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt, jäljempänä ’soveltamissäännöt’[4], esitetään komission valmisteluasiakirjassa yhtä aikaa varainhoitoasetuksen kanssa. Soveltamissäännöt käsittävät varainhoitoasetusta täydentävät, yksityiskohtaisemmat säännökset, ja komissio hyväksyy ne käyttäen sille SEUT-sopimuksen 290 artiklan nojalla siirrettyä säädösvaltaa.

Tämä tarkistus ei sisällä Lissabonin sopimuksen voimaantulosta aiheutuneita muutoksia lukuun ottamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka liittyvät sisäiseen valvontaan ja tarkastukseen, sekä jäsenvaltioiden velvollisuuksia jaetun hallinnointivastuun yhteydessä. Nämä kuuluvat tämän tarkistuksen soveltamisalaan. Komissio on käsitellyt muita Lissabonin sopimukseen liittyviä muutoksia niiden erityisluonteen takia kahdessa erillisessä ehdotuksessa: Euroopan ulkosuhdehallinnon luomiseen liittyvä ehdotus[5] sekä uusia budjettisääntöjä (erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen ottaminen perussopimukseen ja uusi vuotuinen talousarviomenettely) koskeva ehdotus[6].

Tämä ehdotus pohjautuu 19. lokakuuta 2009 järjestetyn julkisen kuulemisen tuloksiin.[7] Kuulemisen yhteydessä saatiin yhteensä 235 kommenttia sidosryhmiltä, jotka saavat EU:n varoja tai osallistuvat niiden toteutukseen: kansalaisilta, julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta sekä alueellisilta ja kansallisilta viranomaisilta. Komission ehdotus perustuu julkisen kuulemisen tuloksiin, toimintapolitiikasta vastaavien komission yksiköiden kokemuksiin ja aiemmista tarkistuksista saatuihin tietoihin.

2. AIKATAULU

Yhtä aikaa tarkistetun varainhoitoasetuksen käsittelyn kanssa valmistellaan ohjelmia, joita toteutetaan vuoden 2013 jälkeen. Tämä olisi otettava huomioon ehdotuksen käsittelyssä. Kaikkien lainsäädäntöprosessiin osallistuvien, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston, olisi päästävä yksimielisyyteen tarkistamiseen sovellettavasta tiukasta aikataulusta sekä siitä, että on tärkeä varmistaa johdonmukaisuus varainhoitoasetuksessa olevien varainhoitosääntöjen ja alakohtaisten perussäädösten välillä. Jotta tähän päästäisiin, olisi pyrittävä siihen, että pakettia (varainhoitoasetusta ja soveltamissääntöjä) voitaisiin ruveta soveltamaan viimeistään vuoden 2011 lopussa. Aikataulu on hyvin tiukka, kun otetaan huomioon tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen liittyvät rajoitukset.

3. TARKISTUKSEN TAUSTAA

Varainhoitoasetuksessa olisi säädettävä ainoastaan talousarvio- ja varainhallintoon sovellettavista keskeisistä periaatteista (varainhoitoasetuksen II osasto) ja perussäännöistä. Yksityiskohdista olisi säädettävä soveltamissäännöissä sekä ei-sitovissa säädöksissä, kuten sisäisissä ohjeissa. Näitä periaatteita olisi noudatettava kaikissa säädöksissä[8] ja kaikissa toimielimissä, niihin ei pitäisi tehdä muutoksia ja niistä olisi poikettava vain ehdottoman välttämättömissä tapauksissa.

Sisällön osalta olisi säilytettävä varainhoidon uudistusten keskeiset osat, erityisesti taloushallinnon henkilöstön tehtävät ja asema, kollegion tekemän rahoituspäätöksen keskeinen merkitys toimintamenojen osalta, valvonnan yhdistäminen toiminnasta vastaaviin yksiköihin, sisäinen tarkastustoiminta, toimintoperusteinen budjetointi sekä avustuksiin sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden ja perussääntöjen nykyaikaistaminen. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen olisi edelleen vastattava julkisia hankintoja koskevia direktiivejä.

Lisäksi olisi muistettava, että kaikki sääntöjen soveltamisen yhteydessä esiin tulevat ongelmat eivät edellytä varainhoitoasetuksen muuttamista. Useimmissa tapauksissa ongelmat, jotka tuotiin esille julkisen kuulemisen aikana, eivät johdu varainhoitoasetuksesta, tai ne voitaisiin ratkaista tulkitsemalla sääntöjä uudella tavalla. Osa ongelmista aiheutuu alakohtaisista säännöksistä, joiden yksityiskohtaisuus ja monimutkaisuus lisäävät huomattavasti virheiden tai väärintulkintojen riskiä.

Kaikkia asiasisältöön liittyviä muutoksia on arvioitu seuraavien tavoitteiden pohjalta:

- vähennetään tuensaajille, toimeksisaajille ja täytäntöönpanosta vastaaville kumppaneille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita,

- edistetään mahdollisuuksien mukaan talousarviomäärärahojen vipuvaikutusta,

- autetaan komissiota noudattamaan sille SEUT-sopimuksen 317 artiklassa määrättyä velvoitetta toteuttaa talousarviota ja saavuttaa poliittiset tavoitteet parantamalla toteutuskeinoja sekä yksinkertaistamalla sääntöjä ja menettelyjä,

- huolehditaan moitteettomasta varainhoidosta ja suojellaan unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta[9].

4. UUDISTAMISEN TARVE

Uudistuksia tarvitaan, jotta varainhoitosäännöt voidaan mukauttaa talousarvion toteutukselle asetettuihin uusiin vaatimuksiin (yhteisrahoitus muiden rahoittajien kanssa, erityiset rahoitusvälineet, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet). Uudistukset ovat tarpeen myös silloin kun perusperiaatteet johtavat kohtuuttomaan työmäärään (ennakkomaksuista syntyvät korkotuotot) tai voivat tarpeettomasti haitata toiminnan tehokkuutta (yksityisoikeuden mukaiset elimet eivät voi osallistua talousarvion toteuttamiseen). Myös pieniä avustuksia ja hankintoja olisi helpotettava.

Lissabonin sopimuksessa määrätyn, soveltamissääntöihin sovellettavan uuden menettelyn on tarkoitus luoda uudenlainen yhteys varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen välille. Sen vuoksi varainhoitosäännöt olisi tarkistettava kokonaisuudessaan. Tässä yhteydessä eräät soveltamissääntöjen säännökset, joissa nykyisin määritellään varainhoitoasetuksen säännöksiin sovellettavia poikkeuksia, olisi sisällytettävä itse varainhoitoasetukseen, ja soveltamissäännöissä olisi säädettävä ainoastaan teknisistä yksityiskohdista ja täytäntöönpanosäännöistä.[10]

Komission ehdotus perustuu tältä osin seuraaviin tavoitteisiin:

- tehdään budjettiperiaatteiden soveltamisesta entistä joustavampaa, jotta voidaan palvella paremmin toiminnan tarpeita ja vähentää EU:n varojen saajille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta,

- helpotetaan suhteita täytäntöönpanosta vastaaviin kumppaneihin, joille komissio antaa tehtäväksi hallinnoida ohjelmia tai osaa toimista (hankkeita), erityisesti ottaen huomioon kumppanin luonteen (jäsenvaltiot, virastot, EIP, julkiset ja yksityiset toimijat jne.) sekä asiaan liittyvät taloudelliset riskit (suhteellisuusperiaate),

- siirrytään avustusten osalta todellisiin kustannuksiin perustuvasta hallinnoinnista (panokset) tulosperusteiseen järjestelmään (tuotokset), jotta toimet vastaisivat entistä paremmin poliittisia tavoitteita ja jotta voidaan yksinkertaistaa huomattavasti menettelyihin ja asiakirjoihin liittyviä vaatimuksia edunsaajien hyödyksi sekä edistää kertakorvausten käyttöä,

- huolehditaan moitteettomasta varainhoidosta samalla kun jätetään tulojen ja menojen hyväksyjille riittävästi liikkumavaraa, jotta nämä voivat mukauttaa resurssit vastaamaan toiminnan asettamia rajoituksia sekä taloudellisia riskejä,

- nykyaikaistetaan riskinhallintajärjestelmää ja valvontatoimenpiteitä, jotta ne vastaisivat paremmin virheiden todennäköisyyttä ja toimista aiheutuvia kustannuksia.

5. KOMISSION EHDOTTAMAT MUUTOKSET

5.1. Poikkeamat budjettiperiaatteista

Talousarvion yhtenäisyyden periaatteen osalta olisi yksinkertaistettava ennakkomaksuista syntyviä korkotuottoja koskevia sääntöjä (varainhoitoasetuksen 5 ja 5 a artikla), sillä niistä aiheutuu nykyisellään liikaa hallinnollisia rasitteita kummallekin osapuolelle sekä väärinkäsityksiä suhteessa toimijoihin ja kumppaneihin (erityisesti tällä hetkellä, kun korkotaso on matala). Korkotulot kerätään moitteetonta varainhoitoa koskevan periaatteen mukaisesti, ja ne muodostavat merkittävän osan unionin talousarviosta (noin 50 miljoonaa euroa vuodessa). Ehdotetut muutokset koskevat sen vuoksi ennen kaikkea avustusten saajia. Jatkossa velvollisuus ennakkomaksuihin perustuvien korkojen kerryttämiseen ja näiden korkojen takaisin perimiseen poistetaan, ellei tästä määrätä erikseen valtuutussopimuksessa. Kansalliset virastot voivat siis käyttää hallinnoimiensa ohjelmien osalta syntyneet korkotuotot uudelleen, kun taas EU:n elinten osalta saadut korkotuotot peritään jatkossakin takaisin vuosittain. Tämän johdosta unionin sekalaiset tulot vähenevät jonkin verran (noin 15 miljoonaa euroa).

Yleiskatteisuuden periaatteen osalta ehdotetaan käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten kaksiosaista järjestelmää (varainhoitoasetuksen 18 artikla), jossa erotetaan toisistaan seuraavat kaksi tulolajia: 1) budjettivallan käyttäjän alun perin tiettyyn tarkoitukseen osoittamat tulot ( sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ), jotka voidaan käyttää uudelleen samaan tarkoitukseen ja joiden osalta sovelletaan edelleen nykyistä järjestelmää (tulot voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle vain kerran, minkä jälkeen ne on käytettävä ennen uusia määrärahoja); sekä 2) useilta rahoittajilta saadut tulot, jotka osoitetaan tiettyyn ohjelmaan tai toimeen ( ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot : EFTA-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusosuudet unionin ohjelmaan, jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien yhteisrahoitus ulkoisiin toimiin), joiden osalta siirtomenettelyä olisi sujuvoitettava, jotta voidaan varmistaa, että varat menevät rahoittajan nimeämään tarkoitukseen. Ehdotuksessa säädetään myös budjettivallan käyttäjälle annettavista raporteista.

Talousarvion erittelyperiaatteen osalta olisi selkeytettävä määrärahasiirtoja koskevia sääntöjä. Samoin olisi lisättävä eräiden komission toimivaltaan kuuluvien määrärahasiirtojen hyväksymismenettelyn joustoa (varainhoitoasetuksen 21, 23 ja 26 artikla), jotta voitaisiin tehostaa talousarvion toteutusta erityisesti sellaisten maksumäärärahojen, käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ja hallintomäärärahojen osalta, joita on useissa osastoissa. Lisäksi ehdotetaan sellaisia määrärahasiirtoja koskevien sääntöjen yksinkertaistamista, joista on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle, jotta vältetään toistuvat viiveet niiden täytäntöönpanossa.

Moitteettoman varainhoidon periaatteen osalta, joka käsittää myös suhteellisuuden käsitteen, olisi varainhoitoasetukseen lisättävä hyväksyttävän riskin käsite (varainhoitoasetuksen 28 b artikla). Tällä ehdotuksella, joka esitettiin jo varainhoitoasetuksen edellisen tarkistuksen yhteydessä mutta jonka tueksi on nyt saatu riittävästi analyyttistä tietoa valvonnan kustannuksista ja eduista, pyritään löytämään hyväksyttävän virheriskin taso kutakin politiikanalaa varten siten, että otetaan huomioon valvonnasta aiheutuvat kustannukset, riski tai virhe sekä kyseisen toimintapolitiikan hyödyt. Näin ollen eräillä aloilla hyväksyttävän riskin taso olisi korkeampi kuin 2 prosentin olennaisuusraja, jota tilintarkastustuomioistuin soveltaa kaikkiin politiikanaloihin tarkastellessaan tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta. Hyväksyttävän riskin tasosta päättäisi lainsäädäntövallan käyttäjä. Sen avulla on tarkoitus löytää kustannustehokkaat tarkastusmenettelyt, joiden pohjalta vastuuvapauden myöntävä viranomainen (eli Euroopan parlamentti) voisi asianmukaisesti arvioida komission riskinhallintaa.

Vuotuisuuden periaatteen osalta varainhoitoasetukseen ei esitetä muutoksia lukuun ottamatta ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevia siirtosääntöjä (varainhoitoasetuksen 10 artikla), jotta voidaan ottaa huomioon käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten ehdotettu kaksiosainen järjestelmä. Komissio on kuitenkin täysin tietoinen eräiden monivuotisten ohjelmien (EIP, ITER, Galileo, yhteisten teknologia-aloitteiden puitteissa hallinnoidut tutkimusohjelmat jne.) toteuttamiseen osallistuvien kumppaniensa esiin tuomista ongelmista. Kumppanit toivovat, että ennen kuin ne allekirjoittavat sopimuksen komission kanssa, ne voisivat olla varmoja unionin sitovasta ja pitkäaikaisesta taloudellisesta tuesta tietylle hankkeelle, jonka kesto voi toisinaan olla jopa pidempi kuin senhetkisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaika. Tällä hetkellä kumppanit voivat saada varmuuden rahoituksen kestosta vuotuisten erien kautta, jos perussäädöksessä määritetään vuotuisen rahoituksen määrät koko monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajaksi (esim. rakennerahastot) tai jopa pidemmäksi ajaksi (esim. ITER) varainhoitoasetuksen 76 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Vaikka tällaiset rahoitussuunnitelmat[11] ovat ohjeellisia, niissä on kuitenkin asianmukaista tietoa tärkeitä ohjelmia, kuten yhteisiä teknologia-aloitteita, varten vuosittain varatuista määristä ja ennen kaikkea sellaiset keskipitkän aikavälin ennusteet unionin rahoituksesta, joita eräät toteutukseen osallistuvat kumppanit toivovat. Perussäädöksiin sisältyvien vuotuisten määrien painoarvo rahoituksen pysyvyyden osoittajana on kasvanut samalla, kun yhteispäätösmenettelyä on laajennettu eli siitä on tullut tavallinen lainsäätämisjärjestys.

Avoimuusperiaatteen osalta ei esitetä muutoksia.

5.2. Talousarvion toteuttaminen

5.2.1. Vähennetään talousarvion toteuttamistapoja viidestä kahteen (varainhoitoasetuksen 53 artikla)

Toteuttamistapoja koskevat säännökset olivat keskeinen osa vuonna 2001 toteutettua varainhoitoasetuksen uudistusta. Niissä määritellään, millä edellytyksillä talousarvion toteuttamistehtäviä voidaan siirtää kolmansille osapuolille . Säännöksillä pyritään varmistamaan, että valitusta toteuttamistavasta riippumatta menoihin sovelletaan samanlaista valvontaa ja avoimuutta, jota varainhoitoasetuksessa edellytetään komission yksiköiltä.

Vuosien mittaan säännöksistä on kuitenkin tullut niin monimutkaisia, että niiden perimmäinen tarkoitus on hämärtynyt. Sen vuoksi komission ehdotuksessa pyritään tekemään selkeä ero seuraavien tilanteiden välillä :

- tilanteet, joissa talousarviota toteutetaan suoraan (komissio tai toimeenpanovirastot; 53 artiklan 1 kohdan 1 alakohta), sekä

- tilanteet, joissa talousarviota toteutetaan välillisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai muiden yhteisöjen tai henkilöiden kautta (53 artiklan 1 kohdan 2 alakohta).

Ehdotuksessa esitetään kaikenlaista välillistä hallinnointia koskevat yhteiset vaatimukset sekä erityiset säännökset, joita sovelletaan välilliseen hallinnointiin jäsenvaltioiden kanssa (varainhoitoasetuksen 53 a artikla).

Ehdotuksella pyritään erityisesti saamaan tasapainoon seuraavat seikat: toisaalta autetaan tulojen ja menojen hyväksyjää valitsemaan tiettyä toimea varten sopiva talousarvion toteuttamistapa ja toisaalta tarjotaan tulojen ja menojen hyväksyjälle ennakoitavampi toimintaympäristö. Tasapainoon päästään seuraavien kahden toimenpiteen avulla:

- yksiköiden operatiiviset tarpeet otetaan huomioon siten, että ennakkotarkastukset on nyt paremmin suhteutettu toimeen liittyviin riskeihin ja koko valvontaympäristöön, mukaan luettuina ne toimet, joiden avulla komissio valvoo ja tukee täytäntöönpanoa. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, joilla pyritään vastaamaan kehitteillä olevien rahoitusvälineiden (esim. EIP:n alaisuuteen kuuluvat välineet) sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tarpeisiin;

- lisätään jäsenvaltioiden sekä niiden yhteisöjen ja henkilöiden vastuuta, joille on siirretty toteuttamistehtäviä välillisen hallinnoinnin pohjalta, ja selkiytetään komission valvonta- ja tarkastusvelvoitteita kaikkien talousarvion hallinnointitapojen osalta.

Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, joilla edistetään moitteetonta varainhoitoa , jotta varmistetaan komission vastuuvelvollisuus talousarvion toteuttamisessa. Säännökset koskevat seuraavia seikkoja:

- valvonta- ja tarkastusvelvoitteet, jotka jäsenvaltioiden ja tietyistä toteuttamistehtävistä vastaavien yhteisöjen on täytettävä, jotta unionin taloudellisia etuja voidaan suojata riittävästi;

- viranomaisen vahvistuslausumat , jotka tarvitaan kaikkien talousarvion välillisten hallinnointitapojen osalta, joihin budjettivallan käyttäjä ei sovella erillistä vastuuvapausmenettelyä. Viranomaisen vahvistuslausumilla on tarkoitus lisätä jäsenvaltioiden ja tietyistä toteuttamistehtävistä vastaavien yhteisöjen vastuuta ja antaa parempi varmuus tulojen ja menojen hyväksyjälle erityisesti raportointivelvollisuuden täyttämiseksi;

- komission valvonta- ja tarkastusvelvoitteet, myös tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt sekä mahdollisuus keskeyttää tai lopettaa toistaiseksi maksut.

5.2.2. Jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastusvelvoitteet (varainhoitoasetuksen 53 a artikla)

Ehdotukseen on otettu uusia, SEUT-sopimuksen 317 artiklaan perustuvia säännöksiä, jotka koskevat seuraavia seikkoja: yhdenmukaistetut hallintorakenteet jäsenvaltioissa, näille rakenteille asetetut yhteiset hallinnointi- ja valvontavelvollisuudet, vuotuinen viranomaisen vahvistuslausuma ja siitä annettava riippumaton tarkastuslausunto, jossa hyväksytty kansallinen elin ottaa vastuun sille uskottujen unionin varojen hallinnoinnista, sekä maksujen tarkastaminen ja hyväksyminen ja komission käyttämät keskeytys- ja korjausjärjestelmät.

Näitä säännöksiä olisi sovellettava ainoastaan vuoden 2013 jälkeen sovellettaviin alakohtaisiin asetuksiin (varainhoitoasetuksen 187 artikla).

5.2.3. Maksut ja varainhoitotilit (varainhoitoasetuksen 61 artiklan 4 kohta)

Varainhoitoasetuksen säännökset koskevat vain sellaisia pankkitilejä, jotka on avattu kassanhallintaa varten tilinpitäjän vastuulla. Tietyn, rahoituslaitosten välillisesti hallinnoiman ohjelman täytäntöönpanoa varten olisi voitava luoda varainhoitotilejä . Niiden avaamisesta vastaavat tulojen ja menojen hyväksyjät tilinpitäjän suostumuksella.

Myös ennakkomaksuja koskevia sääntöjä on tarkistettu (varainhoitoasetuksen 81 artikla). Uusien sääntöjen mukaan on mahdollista suorittaa yksi ainoa ennakkomaksu, joka on selvitettävä toimen edistyessä. Näin EU:n avustusten saajat voivat olla aiempaa varmempia heille suoritettavasta määrästä, sillä komissio päättää kustannusten tukikelpoisuudesta säännöllisesti välimaksujen kautta.

5.2.4. Tulotapahtumat (varainhoitoasetuksen 73 b ja 74 artikla)

Perintää koskevia sääntöjä olisi tiukennettava, jotta unionin taloudellisten etujen suojaamista voitaisiin tehostaa. Jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä perittäviä määriä samalla tavalla kuin ne käsittelevät omia saamisiaan omalla alueellaan.

Lisäksi ehdotetaan, että tuloennusteita koskevaa järjestelmää yksinkertaistetaan vastaamaan talousarviotarpeita. Tulot olisi kirjattava silloin, kun ne voidaan olettaa saatavan tietyllä todennäköisyydellä ja kun niiden määrä on arvioitavissa kohtuullisella tarkkuudella.

5.2.5. Julkiset hankinnat (varainhoitoasetuksen 88–107 artikla)

Julkisia hankintoja koskevia säännöksiä tarkistetaan julkisista hankinnoista vuonna 2004 annetun direktiivin[12] asettamissa rajoissa. Tarkoitus on yksinkertaistaa sääntöjä (kynnysarvot, pankkitakaukset), ottaa huomioon EIP:lle perussopimuksessa annettu erityisasema ja määritellä eräiden säännösten soveltamisala tarkemmin erityisesti asiantuntijoiden valitsemisen osalta. Lisäksi ehdotetaan, että perustetaan tavaran- ja palveluntoimittajien tietokanta, jonka avulla voidaan tehostaa viestintää mahdollisten tarjoajien kanssa sellaisten sopimusten osalta, joiden arvo jää julkisista hankinnoista annetussa direktiivissä säädettyjen kynnysarvojen alapuolelle.

Varainhoitoasetuksen 93 artiklassa esitetään poissulkemisperusteet , joiden nojalla tarjouskilpailuun osallistuminen evätään, sekä mahdollisuus poiketa poissulkemisvelvollisuudesta yleisen edun kannalta pakottavista syistä, erityisesti toimielinten toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Tällä säännöksellä pyritään mukauttamaan varainhoitoasetuksen säännöt vastaamaan asiasta annettua direktiiviä. Varainhoitoasetuksen 95 artiklaan lisätään säännös, jonka nojalla EKP:lle ja EIP:lle annetaan pääsy hankintamenettelyn ulkopuolelle suljettuja ehdokkaita koskevaan keskustietokantaan samoin edellytyksin kuin EU:n toimielimille.

Varainhoitoasetuksen 96 artiklan 2 kohtaan lisätty säännös muodostaa vankan oikeusperustan, jonka nojalla hankintamenettelyn ulkopuolelle sulkemista tai taloudellisia seuraamuksia koskevat hallinnolliset päätökset voidaan julkaista tietosuojavaatimuksia noudattaen.

5.2.6. Avustukset (varainhoitoasetuksen 108–120 artikla)

Avustuksia koskevat säännöt sisällytettiin varainhoitoasetukseen ja sen soveltamissääntöihin ensimmäistä kertaa vuoden 2002 uudelleenlaaditussa toisinnossa. Vuonna 2006 tehdyssä tarkistuksessa niihin tehtiin vain pieniä muutoksia, jotka eivät ole riittävällä tavalla vähentäneet toiminnasta vastaaville yksiköille ja edunsaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

Hallinnollinen rasitus estää yksiköitä hyödyntämästä resurssejaan poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja toimien toteuttamiseen ajallaan. Lisäksi se aiheuttaa turhaa byrokratiaa edunsaajille. Näihin ongelmiin on kaksi syytä: julkisia hankintoja sekä avustuksia koskevien sääntöjen/menettelyjen liiallinen samankaltaisuus siitä huolimatta, että hankintojen ja avustusten tavoitteet poikkeavat toisistaan (hankinta v. tuki), sekä se, että avustuksia koskevissa tarkastuksissa keskitytään (avustuksen perustana oleviin) todellisiin kustannuksiin eikä hankkeiden odotettavissa oleviin tuloksiin (suoritteisiin).

Tämän vuoksi ehdotetaan, että EU:ssa siirrytään tulosperusteiseen järjestelmään , jossa sovelletaan ennalta sovittuja indikaattoreita ja tavoitteita (tulokset ja tuotokset), sekä selkiytetään tuntuvasti kertakorvausjärjestelmää (kertakorvaukset, vakioyksikkökustannukset sekä kiinteämääräinen rahoitus), joka olisi erotettava selkeästi kaikista todellisten toteutuskustannusten tarkastuksista (varainhoitoasetuksen 109 artikla). Tämän uuden lähestymistavan olennaisista osista olisi säädettävä soveltamissäännöissä, ja sen on tarkoitus käsittää valvontamenetelmät (myös toiminnan tarkastukset) sekä varmistaa yhteisten periaatteiden soveltaminen avustuksiin. Sen vuoksi olisi poistettava kertakorvauksiin sovellettava enimmäismäärä (25 000 euroa). Sen sijaan kollegio voisi päättää asiasta hyväksyessään kertakorvauksia koskevia puitteita tietyllä alalla.

Jotta voidaan varmistaa, että kertakorvaukset ovat osa tulojen ja menojen hyväksyjän suorittamaa riskinarviointia, sekä huolehtia edunsaajien yhdenvertaisesta kohtelusta, olisi päätös kertakorvausten määrittelyssä käytettävistä puitteista (johdonmukaisuus rahoitettavien toimien kanssa, enimmäismäärä, laskennan perusteet ja menetelmät) jätettävä komissiolle lukuun ottamatta pieniä avustuksia (enintään 50 000 euroa). Tulojen ja menojen hyväksyjä voisi tämän jälkeen määritellä ohjelman keston puitteissa kertakorvaukset, yksikkökustannustaulukot sekä kiinteämääräisen rahoituksen hakijan toimittaman alustavan talousarvion pohjalta. Määrittelyssä olisi otettava huomioon hakijan johdonmukaisesti muihin vastaaviin toimiin soveltamat sisäiset kirjanpitokäytänteet ja pelkästään tukikelpoiset kustannusluokat (ei EU:n varojen kannalta haitallista eriarvoista kohtelua).

Samalla olisi tarkistettava todellisiin kustannuksiin perustuvaa järjestelmää , joka on oletusarvona (eri kustannuslajien selkeyttäminen, todelliset kustannukset, luontoissuoritukset, voitto), ja perittävä takaisin toimesta mahdollisesti aiheutuva voitto oikeassa suhteessa (jos EU rahoittaa puolet kustannuksista, peritään ainoastaan puolet tuotosta).

Toiminta-avustusten asteittaisen pienenemisen (varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohta) osalta ehdotetaan, että säännön soveltamista tarkistetaan neljän vuoden aikana sen sijaan, että se yksinkertaisesti poistettaisiin, koska periaatteessa sääntö on perusteltu.

Soveltamissäännöissä olevia avustusten myöntämismenettelyjä tarkistetaan siten, että tulojen ja menojen hyväksyjälle jätetään mahdollisimman suuri valta päättää käytännön järjestelyistä (päätös v. sopimus, pankkitakaukset sekä asiakirjat, joiden pohjalta arvioidaan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä). Lisäksi olisi helpotettava hyvin vähäisten avustusten myöntämistä poistamalla turhat hallinnolliset vaatimukset suhteellisuusperiaatteen mukaisesti sekä nostamalla ylärajaa nykyisestä 25 000 eurosta 50 000 euroon. Tämä vastaa vuonna 2006 alkanutta kehitystä.

Säännöt, jotka mahdollistavat poikkeustapauksissa avustusten portaistamisen , ovat osoittautuneet liian tiukoiksi, joten niitä olisi lievennettävä (varainhoitoasetuksen 120 artiklan 2 kohta), jotta edunsaaja voi jakaa saamansa avustuksen edelleen tuen muodossa kolmansille. Näin parannetaan sellaisten ohjelmien täytäntöönpanoa, jotka koskevat suuria ihmismääriä, jotka voidaan tavoittaa ainoastaan kaksiportaisen järjestelmän avulla (Erasmus/yliopistot, ulkoisiin toimiin kuuluvat avustusohjelmat / valtiosta riippumattomat järjestöt). Komissio ehdottaa, että avustusten portaistamista helpotetaan poistamalla tai lieventämällä eräitä rajoituksia silloin, kun varojen edelleenjakaminen on toimen keskeinen päämäärä ja jos ensimmäinen avustuksen saaja antaa asianmukaiset takeet määrien takaisinperinnästä. Sen sijaan säilytetään säännös, jolla rajoitetaan ensisijaisen edunsaajan harkintavaltaa avustusten edelleenjakamisessa.

Lisäksi tulojen ja menojen hyväksyjille olisi annettava mahdollisuus katsoa ryhmä täytäntöönpanosta vastaavia kumppaneita, kuten johonkin verkostoon kuuluva yritysryhmittymä, yhdeksi ainoaksi edunsaajaksi. Lisäksi varainhoitoasetuksen 109 artiklan 6 kohdassa joustavoitetaan menettelyä, joka koskee avustusten myöntämistä EIP:lle. Tämä vastaa EIP:lle perussopimuksessa annettua erityisasemaa.

Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, joilla laajennetaan systeemisiä virheitä koskevia havaintoja todellisiin kustannuksiin perustuvassa järjestelmässä , jos virheet on havaittu jälkitarkastuksessa. Toimivaltaisen menojen ja tulojen hyväksyjän olisi tällaisissa tapauksissa voitava soveltaa suhteellisesti vastaavansuuruista rahoitusoikaisua muihin saman edunsaajan hankkeisiin, jotka eivät ole tarkastuksen kohteena, sekä periä takaisin vastaavat määrät, jos edunsaaja ei voi osoittaa, että virhe ei vaikuta tarkastuksen ulkopuolella oleviin hankkeisiin.

5.2.7. Palkinnot (varainhoitoasetuksen uusi VI a osasto, 120 a artikla)

Palkinnoilla tarkoitetaan kilpailun perusteella myönnettävää unionin rahoitusta, joka poikkeaa avustuksista. Sen vuoksi varainhoitoasetukseen ehdotetaan uutta osastoa, joka koskee palkintoja. Tässä yhteydessä unionin rahoitusosuus ei ole millään tavoin sidoksissa ennakoitavissa oleviin kustannuksiin.

5.2.8. Kansainvälisten rahoituslaitosten hallinnoimat rahoitusvälineet (varainhoitoasetuksen uusi VI b osasto; 120 b ja 120 c artikla)

Rahoitusvälineet ovat yhä tärkeämpi keino lisätä EU:n varojen vipuvaikutusta erityisesti silloin, kun niitä yhdistetään muuhun rahoitukseen (takuurahastot, riskipääoma sekä eri välineiden yhdistelmät, joihin kuuluu yhteisön avustuksen lisäksi laina tai takaus).

Ehdotuksessa esitetään uudentyppistä rahoitusta , sillä näitä rahoitusvälineitä, joista tällä hetkellä vastaavat enimmäkseen EIP ja EIR, ei voida rinnastaa palveluihin tai avustuksiin. Niitä varten tarvitaan erityisiä säännöksiä, joissa otetaan huomioon täytäntöönpanon erityispiirteet (jatkuva luotto, avustusten portaistaminen pankkiverkostojen kautta), samalla kun varmistetaan vastuullisuuden (esim. riskien jako tai yhteisrahoitus sekä puutteellisesta täytäntöönpanosta langetettavat seuraamukset) ja moitteettoman varainhoidon (julkisiin varoihin kohdistuvien riskien rajoittaminen) periaatteiden noudattaminen.

5.2.9. Tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja alustavia tarkastushavaintoja koskevat kirjeet (143 ja 144 artikla)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosi- ja erityiskertomuksiin ehdotetaan useita muutoksia, jotka vastaavat tämänhetkistä käytäntöä (kuulemismenettely, toimielinten vastausten julkaiseminen sijoittamalla ne tilintarkastustuomioistuimen huomautusten viereen tai jälkeen, jäsenvaltioiden vastausten toimittaminen) tai joilla pyritään tehostamaan aikataulua. Lisäksi uudella säännöksellä vahvistetaan muodollisesti käytäntö, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuin lähettää alustavia tarkastushavaintoja koskevat kirjeet komissaareille, elimille ja jäsenvaltioille.

5.2.10. Unionin erityisrahastot (varainhoitoasetuksen 164 artikla)

Ehdotuksen mukaan komissiolle annetaan valtuudet perustaa ja hallinnoida ulkoisia toimia koskevia unionin erityisrahastoja ( trust fund ), joista voidaan antaa tukea hätätoimia, hätätilaa seuraavia toimia (esim. Haiti) ja aihekohtaisia toimia varten ja joihin kerätään varoja unionin talousarviosta sekä muilta rahoittajilta.

Tällaisella välineellä pyritään ensisijaisesti lisäämään unionin toiminnan tehokkuutta ja näkyvyyttä kehitysavun alalla.

5.2.11. Mahdollisuus ottaa lainaa kiinteistöjen hankintaan (varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohdan b alakohta)

Komissio ehdottaa avoimuuden ja kustannustehokkuuden nimissä, että toimielimille annetaan mahdollisuus ottaa lainaa ainoastaan toimitilojen ostamista varten. Näin yksinkertaistettaisiin huomattavasti tämänhetkistä järjestelmää, lisättäisiin kustannustehokkuutta, kun toimielimet voisivat hyödyntää alempaa korkotasoa unionin AAA-luottoluokituksen ansiosta, sekä annettaisiin toimielimille mahdollisuus suunnitella kiinteistöpolitiikkaansa pitkällä aikavälillä (erityisesti edustustot sekä infrastruktuuri- ja logistiikkatoimistot Brysselissä ja Luxemburgissa).

Käytännössä talousarviossa näkyisivät ainoastaan vuotuiset lainan takaisinmaksuerät, mutta varsinaiset kiinteistöihin liittyvät lainat jäisivät talousarvion ulkopuolelle, sillä niillä ei rahoiteta talousarviota vaan omaisuuserien hankintaa. Sen vuoksi muutos koskee varainhoitoasetuksen 179 artiklaa eikä 14 artiklaa. Lisäksi muutetaan soveltamissääntöjen 96 artiklaa, jossa määritellään alustavilla sitoumuksilla katettavat hallintomenot, sillä vuotuiset (tai jaksottaiset) takaisinmaksuerät katsotaan toistuviksi hallintomenoiksi ja voidaan rinnastaa vuokranmaksuun.

5.2.12. Joustava lähestymistapa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin

Komission ehdotuksella pyritään edistämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien laajempaa soveltamista erityisesti tutkimuksen alalla useimpien toimijoiden erityisestä pyynnöstä. Uusien joustavampien sääntöjen on tarkoitus palvella monenlaisia kumppanuuksia niiden rakenteesta ja rahoitettavan toimen määrittelystä riippuen (selkeästi määritetyt hankkeet tai T&K-aihealueet). Sen vuoksi ehdotetaan, että nykyisten kahden mahdollisen rakenteen ( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetut yhteisön elimet, kuten nykymuotoiset yhteiset teknologia-aloitteet, jotka ovat yksityisen oikeushenkilön tai sopimussuhteisen verkoston muotoon perustettuja kumppaneiden yhteenliittymiä ja jotka voivat saada varainhoitoasetuksen 108 artiklassa tarkoitettuja avustuksia ) lisäksi otetaan käyttöön kaksi uutta järjestelyä. Erityisesti ehdotuksessa esitetään seuraavaa:

- annetaan yksityisoikeuden mukaisille elimille mahdollisuus vastata julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpanosta sekä hallinnoida sitä varten EU:n varoja (esim. myöntää avustuksia) välillisen hallinnoinnin puitteissa ( varainhoitoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan g alakohta );

- säädetään mahdollisuudesta antaa siirrettyä säädösvaltaa käyttäen kevyeen sääntelyyn perustuva varainhoidon malliasetus, jota sovelletaan perussäädöksellä perustettuihin elimiin, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ( varainhoitoasetuksen 185 a artikla ). Malliasetuksessa esitetään yhteiset periaatteet, joita on noudatettava EU:n varojen moitteettoman hoidon varmistamiseksi sekä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa voitaisiin kuitenkin soveltaa niiden omia sääntöjä (jotka koskeva mm. kirjanpitoa, sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia sekä hankintoja) sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja perussäädöksen puitteissa.

Näiden pohjalta olisi mahdollista valita toiminnan tavoitteiden ja luonteen kannalta asianmukaisin rakenne useista vaihtoehdoista, jotka vaihtelevat sopimussuhteisesta institutionaaliseen. Jälkimmäiset kattavat unionin elimet (varainhoitoasetuksen 185 artikla), yksityisoikeuden mukaiset elimet (varainhoitoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan g alakohta) ja sekaelimet (varainhoitoasetuksen 185 a artikla sekä 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan e alakohta).

5.3. Loppusäännökset (varainhoitoasetuksen 182–187 artikla)

Käytössä oleva varainhoitoasetuksen säännöllinen kolmivuotistarkistus ei tarjoa riittävää oikeusvarmuutta ja varainhoitoa koskevien säännösten vakautta. Lisäksi tarkistusmekanismi on hyvin jäykkä, eikä siinä oteta huomioon EU:n talousarvion ja siihen liittyvän alakohtaisen lainsäädännön monivuotista ohjelmointisykliä. Sen vuoksi ehdotetaan, että tulevaisuudessa varainhoitoasetusta tarkistetaan aina, kun se on tarpeen, ilman erityisiä määräaikoja.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

2010/0154 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon ? Euroopan unionin yleiseen talousarvioon ⎪sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

(Uudelleenlaadittu toisinto)

SISÄLLYS |

ENSIMMÄINEN OSA | YHTEISET SÄÄNNÖKSET … |

I OSASTO | TARKOITUS … |

II OSASTO | BUDJETTIPERIAATTEET … |

1 luku | Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteet … |

2 luku | Vuotuisperiaate … |

3 luku | Tasapainoperiaate … |

4 luku | Laskentayksikön periaate … |

5 luku | Yleiskatteisuusperiaate … |

6 luku | Erittelyperiaate … |

7 luku | Moitteettoman varainhoidon periaate … |

8 luku | SeurattavuusAvoimuusperiaate … |

III OSASTO | TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE … |

1 luku | Talousarvion laatiminen … |

2 luku | Talousarvion rakenne ja esitystapa … |

IV OSASTO | TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN … |

1 luku | Yleiset säännökset … |

2 luku | Toteuttamistavat … |

3 luku | Taloushallinnon henkilöstö toimijat… |

1 jakso | Tehtävien eriyttämisen periaate … |

2 jakso | Tulojen ja menojen hyväksyjä … |

3 jakso | Tilinpitäjä … |

4 jakso | Ennakoiden hoitaja … |

4 luku | Taloushallinnon henkilöstön toimijoiden vastuualueet … |

1 jakso | Yleiset säännöt … |

2 jakso | Valtuutettuihin ja edelleenvaltuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt … |

3 jakso | Tilinpitäjiin ja ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt … |

5 luku | Tulotapahtumat … |

1 jakso | Omien varojen käyttöön asettaminen … |

2 jakso | Saamisennuste … |

3 jakso | Saamisten vahvistaminen … |

4 jakso | Perinnän hyväksyminen … |

5 jakso | Perintä … |

6 luku | Menotapahtumat … |

1 jakso | Menoihin sitoutuminen … |

2 jakso | Menojen vahvistaminen … |

3 jakso | Menojen hyväksyminen … |

4 jakso | Menojen maksaminen … |

5 jakso | Menotapahtumia koskevat määräajat … |

7 luku | Tietojenkäsittelyjärjestelmät … |

8 luku | Sisäinen tarkastaja … |

V OSASTO | JULKISET HANKINNAT … |

1 luku | Yleiset säännökset … |

1 jakso | Soveltamisala ja tarjouskilpailujen ratkaisuperiaatteet … |

2 jakso | Julkaiseminen … |

3 jakso | Hankintamenettelyt … |

4 jakso | Vakuudet ja valvonta … |

2 luku | Yhteisöjen √ Unionin ∏ toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin sovellettavat säännökset … |

VI OSASTO | AVUSTUKSET … |

1 luku | Avustusten soveltamisala ja muoto … |

2 luku | Periaatteet … |

3 luku | Myöntämismenettely … |

4 luku | Maksaminen ja valvonta … |

5 luku | Toteuttaminen … |

VII OSASTO | TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO… |

1 luku | Tilinpäätös … |

2 luku | Talousarvion toteuttamisen aikana toteuttamisesta toimitettavat tiedot … |

3 luku | Kirjanpito … |

1 jakso | Yhteiset säännökset … |

2 jakso | Liikekirjanpito … |

3 jakso | Talousarviokirjanpito … |

4 luku | Omaisuusluettelo … |

VIII OSASTO | ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS … |

1 luku | Ulkoinen tarkastus … |

2 luku | Vastuuvapaus … |

TOINEN OSA | ERITYISSÄÄNNÖKSET … |

I OSASTO | EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTO … |

II OSASTO | RAKENNERAHASTOT, KOHEESIORAHASTO, EUROOPAN KALATALOUSRAHASTO JA EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTO … |

III OSASTO | TUTKIMUS … |

IV OSASTO | ULKOISET TOIMET … |

1 luku | Yleiset säännökset … |

2 luku | Toimien toteuttaminen … |

3 luku | Julkiset hankinnat … |

4 luku | Avustukset … |

5 luku | Tilien tarkastaminen … |

V OSASTO | YHTEISÖN UNIONIN VIRASTOT … |

VI OSASTO | HALLINTOMÄÄRÄRAHAT … |

VII OSASTO | ASIANTUNTIJAT … |

KOLMAS OSA | SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET … |

I OSASTO | SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET … |

II OSASTO | LOPPUSÄÄNNÖKSET … |

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 322 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon[13],

sen jälkeen kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, oikeusasiamiehelle ja tietosuojavastaavalle,

sen jälkeen kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

sen jälkeen kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu Euroopan keskuspankille ja Euroopan investointipankille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[14],

sekä katsovat seuraavaa:

∫ uusi

(1) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002[15] on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Koska siihen tehdään uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

(2) Olosuhteet, joissa Euroopan yhteisöjen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus [16]21 päivänä joulukuuta 1977 annettiin, ovat huomattavasti muuttuneet erityisesti talousarvion tultua sidotuksi rahoitusnäkymien puitteisiin ja institutionaalisen kehityksen vuoksi sekä uusien jäsenmaiden liittymisen johdosta, minkä vuoksi mainittuun asetukseen on tehty useita merkittäviä muutoksia. Erityisesti lainsäädännön ja hallinnon yksinkertaistamista koskevien vaatimusten sekä yhteisön varojen aiempaa tiukemman kurinalaisuuden huomioon ottamiseksi 21 päivänä joulukuuta 1977 annettu varainhoitoasetus olisi laadittava uudelleen.

∫ uusi

(3) Asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säädetään kaikkiin säädöksiin sovellettavista budjettiperiaatteista ja varainhoitosäännöistä, joita jokaisen toimielimen on noudatettava. Kyseisessä asetuksessa säädetyt perusperiaatteet ja asetuksen tarkoitus ja rakenne sekä talousarvio- ja varainhallintoon sovellettavat perussäännöt olisi säilytettävä. Poikkeuksia edellä tarkoitetuista perusperiaatteista olisi arvioitava uudelleen ja yksinkertaistettava mahdollisimman paljon siten, että samalla otetaan huomioon niiden tarpeellisuus, niiden unionin vuotuiselle talousarviolle, jäljempänä ’talousarvio’, tuottama lisäarvo sekä sidosryhmille niistä aiheutuvat rasitteet. Varainhoitouudistuksen tärkeimmät osatekijät, joihin kuuluvat taloushallinnon toimijoiden tehtävät, tarkastusten ottaminen osaksi toiminnasta vastaavia yksiköitä, sisäiset tarkastajat, toimintoperusteinen budjetointi, kirjanpitoperiaatteiden ja -sääntöjen uudistaminen sekä avustuksia koskevat perusperiaatteet, on tarpeen säilyttää, ja ne on tarpeen nostaa entistä tärkeämpään asemaan.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

(4) Ajanjaksoksi 2007–2013 annettavissa perussäädöksissä olevienat, tulojen ja menojen toteuttamista koskevat säännökset olisi otettava huomioon näiden säädösten ja varainhoitoasetuksen √ tämän asetuksen ∏ keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

∫ uusi

(5) Varainhoitoasetukseen olisi käytännön kokemusten perusteella tehtävä eräitä muutoksia, jotta se vastaisi talousarvion toteuttamiseen liittyviä uusia tarpeita, joihin kuuluvat muun muassa yhteisrahoitus muiden rahoittajien kanssa, ja jotta voitaisiin tehostaa ulkoista apua ja helpottaa erityisten rahoitusvälineiden, kuten Euroopan investointipankin kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvien rahoitusvälineiden, käyttöä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa talousarvion toteuttamista.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)

? uusi

(6) Tässä aAsetuksessa √ (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ∏ on määriteltävä √ määritellään ∏ ainoastaan ne pääperiaatteet ja perussäännöt, joilla säännellään perustamissopimuksen perussopimusten soveltamisalaan kuuluvia talousarvioasioita kokonaisuudessaan. Soveltamissäännötistä on koottava erilliseen asetukseen, jossa vahvistetaan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt siten, että √ säädetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002[17] , jotta ∏ eri säännöt voidaan asettaa paremmin keskinäiseen arvojärjestykseen ja siten parantaa varainhoitoasetuksen √ asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ∏ selkeyttä. Sen mukaisesti komissiolle on annettava valtuudet antaa soveltamissäännöt. ? Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan komissiolle voidaan kuitenkin siirtää valta hyväksyä täytäntöönpanotoimia vain silloin, kun tarkoituksena on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen muiden kuin keskeisten osien täydentäminen tai muuttaminen. Eräät asetukseen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sisältyvät säännökset olisi tämän vuoksi otettava tähän asetukseen. Komission hyväksymien täytäntöönpanotoimien olisi koskettava ainoastaan teknisiä yksityiskohtia ja soveltamissääntöjä. ⎪

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 3 kappale

(7) Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa on olisi noudatettava neljää keskeistä budjettioikeusperiaatetta (yhtenäisyys, yleiskatteisuus, erittely ja vuotuisuus) sekä talousarviolta edellytettävän totuudenmukaisuuden, tasapainon, laskentayksikön, moitteettoman varainhoidon ja seurattavuuden avoimuuden periaatteita.

⎢1605/2002, johdanto-osan 4 kappale

(8) Tässä asetuksessa on olisi vahvistettava uudelleen nämä periaatteet ja rajattava niihin tiukoin edellytyksin tehtävät poikkeukset ehdottoman välttämättömään.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

? uusi

(9) Tässä asetuksessa on olisi yhtenäisyysperiaatteen osalta säädettävä, että sitä sovelletaan myös toimintamenoihin, jotka liittyvät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä rikosasioissa tehtävää poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä koskevien määräysten täytäntöönpanoon, jos menot suoritetaan talousarviosta. Talousarviolta edellytettävän yhtenäisyyden ja totuudenmukaisuuden periaatteeniden mukaisesti kaikki yhteisön ja unionin tulot ja menot otetaan talousarvioon, jos ne suoritetaan talousarviosta.

(10) ? Ennakkomaksuista kertyneitä korkoja koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava, koska ne aiheuttavat liikaa hallinnollisia rasitteita sekä unionin varojen saajille että komission yksiköille ja saavat aikaan väärinkäsityksiä komission yksiköiden, toimijoiden ja kumppaneiden välillä. Jotta säännöksiä voitaisiin yksinkertaistaa etenkin avustusten saajien näkökulmasta, velvollisuus ennakkomaksuihin perustuvien korkojen kerryttämiseen ja näiden korkojen perimiseen olisi moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti poistettava. Olisi kuitenkin oltava mahdollista sisällyttää tällainen velvollisuus valtuutussopimukseen, jotta ennakkomaksuista kertyneet korot voitaisiin käyttää eräiden valtuutettujen tahojen hallinnoimien ohjelmien tarpeisiin tai jotta ne voitaisiin periä. ⎪

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)

(11) Vuotuisperiaatteen osalta jaksotetut ja jaksottamattomat määrärahat on olisi edelleen eroteltava toisistaan. Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen siirtämisestä varainhoitovuodelta toiselle päättää kukin toimielin. Voimassaolon jatkaminen on rajoitettava niihin tapauksiin, joissa se on ehdottoman välttämätöntä, eli EMOTR:n maksuihin. Vuotuisperiaatetta koskevien säännösten joustavuutta ja avoimuutta olisi lisättävä √ Nykyinen joustavuus ja avoimuus olisi säilytettävä ∏, jotta voidaan vastata toimintaan liittyviin vaatimuksiin. Määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle olisi sallittava poikkeustapauksissa, kun ne käytetään yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1290/2005[18] perustetusta Euroopan maatalouden tukirahastosta suoraan maanviljelijöille suoritettaviin maksuihin.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 9 ja 10 kappale (mukautettu)

(12) Kun uudet maataloussäännökset tulevat voimaan, √ Maataloutta koskevien asetusten mukaiset ∏ jäsenvaltioiden maksupyynnöt alkavat painottua √ painottuvat ∏ voimakkaasti varainhoitovuoden n alkuun. Sen vuoksi Euroopan maatalouden tukirahaston juoksevia hallintomenoja (jotka otetaan vuoden n talousarvioon) koskevien ennakkositoumusten (jotka tehdään vuoden n – 1 marraskuun 15 päivän jälkeen) enimmäismäärää olisi nostettava kolmeen neljäsosaan viimeksi vahvistetun maataloutta koskevan talousarvion vastaavista määrärahoista. Säännöstä √ Säännöksissä ∏ hallintomenoja koskevien ennakkositoumusten enimmäismäärästä olisi tarkistettava siten, että sillä tarkoitetaan √ viitattava ∏ määrärahoihinja, joista budjettivallan käyttäjä on päättänyt, ja tämän vuoksi määrärahasiirrot eivät ole mahdollisia.

(13) Eläinlääkintätoimenpiteiden rahoittaminen Euroopan maatalouden tukirahaston jaksottamattomista määrärahoista vaikeuttaa tarpeettomasti näiden toimenpiteiden toteuttamista erityisesti määrärahojen siirtämiselle asetettujen niiden rajoitusten vuoksi, joita on asetettu määrärahojen siirtämiselle varainhoitovuodelta toiselle. Sen vuoksi olisi sallittava jaksotettujen määrärahojen käyttö näistä toimenpiteistä aiheutuviin menoihin, mikä vastaisi paremmin toimenpiteiden monivuotista luonnetta.

∫ uusi

(14) Säännöissä, joita sovelletaan käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirtämiseen varainhoitovuodelta toiselle, olisi erotettava toisistaan ulkoiset ja sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Jotta varat voitaisiin käyttää rahoittajan nimeämään tarkoitukseen, ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olisi siirrettävä varainhoitovuodelta toiselle ilman eri toimenpiteitä ja ne olisi käytettävä siihen mennessä kun kaikki sellaiseen ohjelmaan tai toimeen liittyvät toimenpiteet, johon kyseiset tulot on sidottu, on toteutettu. Jos ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot saadaan ohjelman tai toimen viimeisenä toteutusvuonna, ne olisi voitava käyttää ohjelmaa tai toimea jatkavan ohjelman tai toimen ensimmäisenä toteutusvuonna. Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan siirtää vain yhdeksi vuodeksi, ellei sovellettavassa perussäädöksessä toisin säädetä tai elleivät kyseessä ole asianmukaisesti perustellut olosuhteet.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 9 kappale (mukautettu)

(15) Tasapainoperiaate on keskeinen budjettisääntö. Tässä yhteydessä on korostettava, että lainanottoon turvautuminen ei ole sopusoinnussa yhteisön √ unionin ∏ omia varoja koskevan järjestelmän kanssa. Tasapainon periaatetta ei kuitenkaan estä √ pitäisi tulkita siten, että se estää ∏ unionin yleisessä talousarviossa taattujen lainanotto- ja lainanantotoimenpiteiden toteuttamisenta.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 10 kappale (mukautettu)

(16) EY:n perustamissopimuksen 277 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 181 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla √ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 320 artiklan mukaisesti ∏ on tarpeen vahvistaa talousarvion laatimisessa käytettävä laskentayksikkö, jota sovelletaan myös talousarvion toteuttamisessa ja tilinpäätöksessä.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)

? uusi

(17) Yleiskatteisuusperiaatteen osalta olisi poistettava √ on poistettu ∏ mahdollisuus maksaa takaisin etumaksuja ennakkomaksuja ja mahdollisuus määrärahojen uudelleenkäyttöön; √ ja ∏ nämä mahdollisuudet √ on joissakin tapauksissa korvattu ∏ korvataan osittain käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla ja mahdollisuudella ottaa vapautettuja määrärahoja uudelleen käyttöön. Muutokset eivät koske √ Tällä ei ole ollut vaikutusta ∏ rakennerahastoihin sovellettaviina erityissääntöihinjä.

(18) ? Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaa poikkeusta olisi muutettava siten, että huomioon otetaan toisaalta budjettivallan käyttäjän hyväksymiin määrärahoihin perustuvien ”sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen” erityispiirteet ja toisaalta eri rahoittajilta kerättyjen ja kyseisten rahoittajien tiettyyn ohjelmaan tai toimeen osoittamien ”ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen” erityispiirteet. Ulkopuolisille rahoittajille olisi edelleen tarjottava mahdollisuus osallistua ulkoisten toimien, etenkin humanitaaristen toimien, rahoittamiseen, myös silloin kun perussäädöksessä ei nimenomaisesti säädetä tästä. Sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen luetteloon olisi kiinteistöjen hallinnoinnin helpottamiseksi sisällytettävä tulot kiinteistöjen myynnistä tai vastaavista toimista. ⎪

∫ uusi

(19) Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olisi esitettävä talousarvioesityksessä entistä selkeämmin, ja tämän vuoksi olisi säädettävä, että talousarvioesitykseen on otettava sellaiset käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrät, joista on varmuus talousarvioesityksen laadinta-ajankohtana.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 12 kappale (mukautettu)

(20) Nykyisin komission on saatava budjettivallan käyttäjän lupa sellaisten lahjojen, testamenttilahjoitusten tai muiden lahjoitusten vastaanottamiseen, joista aiheutuu menoja. Jotta voitaisiin välttää turhat ja raskaat menettelyt, joita edellytetään Turhien ja raskaiden menettelyjen välttämiseksi ennen kuin komissiolla √ on lupa ∏ hyväksyä sellaisia lahjoituksia, kuten lahjoja tai testamenttilahjoituksia, joista aiheutuu menoja, budjettivallan käyttäjän luvan olisi oltava pakollinen vain, jos lahjoitus ylittää arvoltaan tietyn määrän ja siitä aiheutuu huomattavia kuluja.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 7 kappale

(21) Erittelyperiaatteen osalta toimielinten on olisi voitava siirtää joustavasti määrärahoja. Tässä asetuksessa on olisi tätä varten säädettävä mahdollisuudesta esittää tiettyyn käyttötarkoitukseen osoitetut taloudelliset ja hallintoresurssit yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi on olisi yhtenäistettävä määrärahojen siirtomenettelyjä kaikkien toimielinten välillä, jotta voidaan säätää, että henkilöstö- ja hallintomäärärahasiirroista päättää kukin toimielin itse. Toimintamenoja koskevien määrärahasiirtojen osalta komissio voi siirtää määrärahoja saman osaston luvusta toiseen siten, että kustakin budjettikohdasta voidaan siirtää enintään 10 prosenttia kyseisessä kohdassa olevista varainhoitovuoden määrärahoista. Budjettivallan käyttäjän oikeus tehdä varauksia on olisi rajattava kahteen tilanteeseen: toimenpiteeltä puuttuu perussäädös tai määrärahojen riittävyydestä on epävarmuutta.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 13 ja 14 kappale

? uusi

(22) Määrärahojen siirtämistä koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava ja selkeytettävä tietyiltä osin, koska ne ovat osoittautuneet käytännössä epäselviksi tai hankaliksi soveltaa. ? Talousarvion toteuttamista on tarpeen parantaa etenkin maksumäärärahojen, käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen sekä useisiin osastoihin sisältyvien samanlaisten hallintomäärärahojen osalta. Tämän vuoksi eräiden määrärahasiirtojen hyväksymismenettelystä olisi tehtävä nykyistä joustavampi. ⎪

(23) Tehokkuussyistä komission olisi saatava päättää itsenäisesti varauksiin otettujen määrärahojen siirtämisestä, kun rahoitettavalta toimenpiteeltä puuttuu perussäädös talousarviota laadittaessa, mutta perussäädös annetaan kuluvan varainhoitovuoden aikana. ? Lisäksi jotta voitaisiin välttää se, että sellaisiin määrärahasiirtoihin, joista on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle, liittyy toistuvasti viivästyksiä, kyseisten siirtojen luokittelua ja niihin sovellettavaa menettelyä on tarpeen yksinkertaistaa. Etenkin komission mahdollisuus päättää käyttämättä jääneiden talousarviomäärärahojen siirroista tapauksissa, joissa on kyse kansainvälisistä humanitaarisista suuronnettomuuksista tai kriiseistä, on osoittautunut asianmukaiseksi ja tehokkaaksi toimintatavaksi. Tätä mahdollisuutta olisi sen vuoksi voitava käyttää myös joulukuun 1 päivän jälkeen ilmenevissä vastaavissa tilanteissa. Komission olisi tällöin avoimuuden varmistamiseksi välittömästi ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle päätöksestään. Komission olisi lisäksi voitava päättää itsenäisesti tietyissä rajoissa siirroista, jotka tehdään hätäapuvarauksesta. ⎪

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 15 kappale (mukautettu)

(24) Komission hallintomäärärahojen siirtoa koskevienat sääntöjennöt olisi sovitettava talousarvion uuteen toimintoperusteiseen budjetoinnin rakenteeseen √ oltava yhdenmukaiset toimintoperusteisen budjetoinnin mukaisen rakenteen kanssa ∏. Sen vuoksi olisi säädettävä ilmoitusmenettelyä koskevasta poikkeuksesta. Komission olisi varainhoitovuoden viimeisen kuukauden aikana voitava päättää itsenäisesti henkilöstömenoihin tarkoitettujen määrärahojen siirtämisestä tietyissä rajoissa.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 11 kappale (mukautettu)

(25) Moitteettoman varainhoidon periaate on olisi määritettävä viittaamalla taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteisiin, ja näiden periaatteiden noudattaminen olisi varmistettava niiden noudattaminen seuraamalla ja arvioimalla tavoitteiden toteutumista erilaisten toimintokohtaisten mittarien avulla. Toimielinten on olisi toteutettava ennakko- ja jälkiarviointi komission määrittelemien suuntaviivojen √ antamien ohjeiden ∏ mukaisesti.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

? uusi

(26) √ Lisäksi ∏ olisi selvennettävä, että moitteeton varainhoito edellyttää vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, ja sisäisen valvonnan järjestelmien keskeiset piirteet ja tavoitteet olisi määriteltävä.

(27) ? Suhteellisuusperiaatetta koskevissa säännöksissä olisi otettava käyttöön hyväksyttävän virheriskin käsite osana tulojen ja menojen hyväksyjän tekemää riskinarviointia. Toimielinten olisi voitava vähitellen luopua yleisestä 2 prosentin olennaisuusrajasta, jota tilintarkastustuomioistuin käyttää tehdessään päätelmiä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Hyväksyttävän virheriskin taso olisi tätä tarkoituksenmukaisempi perusta silloin, kun vastuuvapauden myöntävä viranomainen arvioi komission riskinhallinnan laatua. Lainsäätäjän olisi sen vuoksi määritettävä hyväksyttävän virheriskin taso kutakin toimintalohkoa varten siten, että sitä määritettäessä otetaan huomioon tarkastusten kustannus-hyötysuhde. ⎪

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 12 kappale (mukautettu)

(28) SeurattavuusAvoimuusperiaatteen osalta on olisi varmistettava, että talousarvion toteuttamisesta ja kirjanpidosta tiedotetaan paremmin. On Olisi myös vahvistettava määräaika, johon mennessä talousarvio viimeistään on julkaistava, millä ei rajoiteta kuitenkaan sitä, että komissio voisi jakaa alustavasti julkaista talousarvion alustavasti asianmukaisessa muodossa sen jälkeen kun Euroopan parlamentin puhemies on sen lopullisesti vahvistanut ja ennen kuin se julkaistaan Euroopan yhteisöjen √ unionin ∏ virallisessa lehdessä. Lisäksi säilytetään nNegatiivisen varauksen mahdollisuus √ olisi säilytettävä ∏.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 6 kappale

(29) Talousarviosta peräisin olevien varojen käytön avoimuuden varmistamiseksi on tarpeen asettaa saataville tietoa kyseisten varojen saajista tietyin rajoituksin, jotka ovat tarpeen oikeutettujen yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi ja ottaen huomioon Euroopan maatalouden tukirahaston erityisen tilikauden.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 13 kappale (mukautettu)

? uusi

(30) Talousarvion laatimisen ja esitystavan osalta nykyisiä säännöksiä olisi yhtenäistettävä ja selkeytettävä poistamalla täydentävien ja korjaavien talousarvioiden välinen ero, jolla ei ole käytännön vaikutusta.

(31) ? Talousarvion vahvistamista varten on tärkeää, että komission laatiman talousarvioesityksen rakenne ja esitystapa määritellään selkeästi. Talousarvioesitystä edeltävän yleisen johdannon sisältö olisi määriteltävä tarkemmin. Lisäksi on tarpeen lisätä säännös, joka koskee tulevien vuosien rahoitussuunnitelmia sekä komission mahdollisuutta esittää valmisteluasiakirjoja määrärahaesitystensä tueksi. ⎪

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 14 kappale

(32) On Olisi säädettävä, että komissiota koskevassa talousarvion pääluokassa määrärahat ja varat voidaan esittää käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltyinä (”toimintoperusteinen budjetointi”); näin voidaan lisätä talousarvion hallinnoinnin avoimuutta suhteessa moitteettoman varainhoidon tavoitteisiin ja erityisesti tehokkuudenteen ja vaikuttavuudenteen tavoitteiden mukaisesti.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 15 kappale (mukautettu)

(33) Toimielinten on olisi voitava hallinnoida henkilöstösääntöjen alaisia virkoja joustavasti suhteessa budjettivallan käyttäjän myöntämien virkojen ja toimien määrään erityisesti uuden, keinojen sijasta tuloksiin keskittyvän hallintomallin mukaisesti. Tätä joustavuutta √ olisi ∏ rajoittavat kuitenkin √ edelleen rajoitettava ∏ yhtäältä tietyn varainhoitovuoden talousarviomäärärahoillaat ja toisaalta virkojen ja toimien hyväksytylläty enimmäismäärällä.; jJoustavan hallinnoinninti ei myöskään √ pitäisi ∏ koskea palkkaluokkia √ AD 16, AD 15 ja AD 14 ∏ A1 ja A2.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 19 kappale (mukautettu)

(34) Talousarvion toteuttamisessata olisi tarpeen tarkistaa √ olisi otettava huomioon ∏ yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityispiirteetiden huomioon ottamiseksi. Oikeudellisen selkeyden vuoksi EY:n perustamissopimuksen √ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ∏ sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osaston mukaisten perussäädösten lajit olisi oikeudellisen selkeyden vuoksi mainittava soveltamissääntöjen sijasta varainhoitoasetuksessa. Lisäksi olisi lisättävä √ annettava ∏ erityissäännös, josta ilmenee, minkä tyyppisiä valmistelutoimia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla voidaan toteuttaa.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 16 kappale (mukautettu)

? uusi

(35) Talousarvion toteuttamisen osalta on selkeytettävä talousarvion eri toteuttamistapoja: joko keskitetysti komission toimesta tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti ulkoisen avun saajina olevien kolmansien maiden kanssa taikka yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Keskitetystä hallinnoinnista voivat huolehtia joko komission yksiköt suoraan tai tehtävät voidaan välillisesti siirtää yhteisön oikeuden tai kansallisen oikeuden mukaisille julkisyhteisöille. Eri toteuttamisjärjestelyissä on varmistettava, että Euroopan yhteisöjen varojen suojaamismenettelyjä noudatetaan riippumatta siitä, mikä yksikkö on vastuussa talousarvion tai sen osan toteuttamisesta ja taattava, että lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta on komissiolla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisesti.

(36) ? Toteuttamistavoista annetuista säännöistä on etenkin silloin kun kyseiset säännöt koskevat edellytyksiä, joiden täyttyessä toteuttamisvaltuuksia voidaan siirtää kolmansille osapuolille, tullut vuosien mittaan liian monimutkaisia, ja niitä olisi yksinkertaistettava. Tällaisen ulkoistamisen alkuperäisenä tavoitteena on varmistaa, että menot toteutetaan toteuttamistavasta riippumatta siten, että valvonnan ja avoimuuden taso vastaa komission yksiköiltä edellytettyä tasoa, ja tämä tavoite olisi säilytettävä. Tämän vuoksi olisi selkeästi erotettava toisistaan tilanteet, joissa komissio tai sen toimeenpanovirastot toteuttavat talousarviota suoraan, ja tilanteet, joissa kolmannet osapuolet toteuttavat talousarviota välillisesti. Näin voitaisiin luoda välillistä hallinnointia varten yhteinen järjestelmä, jota voidaan mukauttaa alakohtaisten sääntöjen edellyttämällä tavalla etenkin silloin kun talousarviota toteutetaan välillisesti hallinnoiden yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tällaisen yhteisen järjestelmän olisi erityisesti sisällettävä perusperiaatteet, joita komissio noudattaa silloin kun se päättää toteuttaa talousarviota välillisesti, sekä perusperiaatteet, joita niiden osapuolten, joille tehtäviä on siirretty, on noudatettava. Komission olisi voitava soveltaa unionin sääntöjä ja menettelyjä tai hyväksyä, että sovelletaan sen yhteisön sääntöjä ja menettelyjä, jolle tehtäviä on siirretty, sillä edellytyksellä, että kyseinen yhteisö takaa unionin taloudellisten etujen vastaavantasoisen suojan. ⎪

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 17 ja 18 kappale (mukautettu)

? uusi

(37) Talousarvion toteuttamisesta vastaavana komissio ei voi siirtää sille kuuluvia julkisen vallan tehtäviä, jos niihin sisältyy harkintavaltaa. Tässä asetuksessa on mainittava tämä periaate ja täsmennettävä, mitä tehtäviä voidaan siirtää. Lisäksi on täsmennettävä, että talousarvion toteuttamistehtävää ei saa antaa yksityisoikeudellisille yhteisöille yksityiskohtaisesti määriteltyjen ehtojen mukaisesti toimivia, julkisen palvelun tehtäviä suorittavia yhteisöjä lukuun ottamatta; ne voivat suorittaa ainoastaan teknisiä asiantuntijatehtäviä, hallintotehtäviä tai muita valmistelu- ja avustustehtäviä.

(38) Seurattavuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattaminen edellyttää, että julkisoikeudelliset tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yhteisöt, joille komissio siirtää toimeenpanotehtäviä, huolehtivat julkisten hankintamenettelyjen avoimuudesta ja tehokkaasta sisäisestä valvonnasta, hoitavat komission lukuun suoritettavien toimenpiteiden kirjanpidon erillään muusta toiminnastaan ja järjestävät ulkoisen tarkastuksen.

(39) ? Sellaisiin yhteisöihin sovellettavia ennakkoarviointia koskevia sääntöjä, jotka eivät ole jäsenvaltioita, joihin ei sovelleta ennakkoarviointia, olisi mukautettava sen varmistamiseksi, että kaikki yhteisöt ja henkilöt, joille tehtäviä on siirretty, suojaavat unionin taloudellisia etuja tässä asetuksessa edellytettyä vastaavalla tavalla. Komission valvontatehtävää koskevissa säännöksissä olisi säädettävä kunkin talousarvion hallinnointitavan osalta valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksista, joihin kuuluvat myös tilien tarkastamisessa ja hyväksymisessä sovellettavat menettelyt. ⎪

∫ uusi

(40) Jotta voitaisiin ottaa huomioon toiminnan asettamat vaatimukset ja helpottaa edunsaajien ja toteutuskumppaneiden vastuulla olevaa toteuttamista, vaatimusten olisi oltava oikeassa suhteessa toimintaan liittyviin riskeihin ja toiminnan yleiseen valvontaympäristöön. Tehtävien luonne ja toimet, joiden avulla komissio valvoo ja tukee toiminnan toteuttamista, olisi otettava huomioon arvioitaessa, pystyvätkö kolmannet osapuolet tai yhteisöt täyttämään kyseiset vaatimukset. Tässä asetuksessa olisi talousarvion ja toimintapolitiikan toteuttamisen parantamiseksi lisäksi säädettävä uusista rahoitusvälineistä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksista.

∫ uusi

(41) Kokemukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joille annetaan asetuksen (EY, Euratom) 1605/2002 185 artiklassa unionin elimen asema, ovat osoittaneet, että käytettävissä olevien välineiden valikoimaa olisi laajennettava siten, että se sisältää myös elimet, joilla on unionin toimielimiin sovellettaviin sääntöihin verrattuna joustavammat säännöt, joita yksityisten kumppaneiden on helpompi noudattaa. Tällaisten vaihtoehtojen olisi perustuttava välilliseen hallinnointiin. Yhtenä vaihtoehtona olisi oltava perussäädöksellä perustettu elin, jolla on omat varainhoitosäännöt, joissa olisi otettava huomioon unionin varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi tarvittavat periaatteet. Nämä periaatteet olisi hyväksyttävä delegoidulla asetuksella, ja niiden olisi perustuttava periaatteisiin, joita sellaisten kolmansien yhteisöjen, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, on noudatettava. Toisena vaihtoehtona olisi oltava jäsenvaltion yksityisoikeuden alaisten elinten toteuttamat yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudet.

∫ uusi

(42) Valvontaa ja tarkastuksia koskevat perusvelvollisuudet, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä silloin kun talousarviota toteutetaan välillisesti hallinnoiden yhteistyössä niiden kanssa ja joista nykyisin säädetään ainoastaan alakohtaisissa asetuksissa, olisi perussopimuksen 317 artiklan mukaisesti otettava tähän asetukseen. Sen vuoksi tähän asetukseen on tarpeen ottaa säännöksiä, joilla luodaan yhdenmukainen kehys kaikkia kyseeseen tulevia toimintalohkoja varten ja joissa säädetään yhdenmukaistetuista kansallisen tason hallintorakenteista, näille rakenteille asetetuista yhteisistä hallinnointi- ja valvontavelvollisuuksista, vuotuisesta viranomaisen vahvistuslausumasta ja siitä annettavsta riippumattomasta tarkastuslausunnosta, jäsenvaltioiden antamasta vuotuisesta lausumasta, jossa ne ottavat vastuun niille hoidettavaksi annettujen unionin varojen hallinnoinnista, sekä komission käyttämistä maksujen tarkastamis-, hyväksymis-, keskeytys- ja korjausmenettelyistä. Yksityiskohtaiset säännökset olisi edelleen annettava alakohtaisissa asetuksissa.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 19 kappale (mukautettu)

(43) Tässä asetuksessa √ olisi ∏ määritellään EY:n perustamissopimuksen 279 artiklan c alakohdan √ perussopimuksen 322 artiklan ∏ mukaisesti √ määriteltävä ∏ √ taloushallinnon toimijoiden, etenkin ∏ tulojen ja menojen hyväksyjien, tilinpitäjienän ja sisäisen tarkastajan toimivaltuudet ja tehtävät.

Tulojen ja menojen hyväksyjilläät ovat √ olisi oltava ∏ täysin vastuussa kaikista heidän alaisuudessaan suoritetuista tulo- ja menotapahtumista. He ovat √ Heidän olisi oltava ∏ niistä tilivelvollisia ja heihin voidaan √ olisi ∏ tarvittaessa √ voitava ∏ kohdistaa kurinpitomenettely. Sen vuoksi tulojen ja menojen hyväksyjien vastuuta on lisättävä poistamalla keskitetyt ennakkotarkastukset ja erityisesti varainhoidon valvojan tulo- ja menotapahtumille antama ennakkohyväksyntä sekä tilinpitäjän toimittama suorituksen oikeellisuuden tarkastus.

Tilinpitäjälle jää √ olisi jäätävä ∏ vastuu maksujen moitteettomasta suorittamisesta, tulojen kantamisesta ja vahvistettujen saamisten perinnästä. Hänellä on √ olisi oltava ∏ vastuu kassanhallinnasta, kirjanpidosta sekä toimielimen tilinpäätösten tilinpäätöslaskelmien laadinnasta.

Sisäisnen tarkastajan √ olisi hoidettava ∏ hoitaa tehtäviään sisäistä tarkastusta koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti. Hänen tehtävänään on √ olisi oltava ∏ tarkistaa, että tulojen ja menojen hyväksyjien kehittämät hallinnointi- ja valvontajärjestelmät toimivat moitteettomasti.

Sisäinen tarkastaja ei osallistu taloustapahtumien hoitamiseen. Hänen tehtävänään ei ole tarkastaa taloustapahtumia ennen tulojen ja menojen hyväksyjien päätöksiä, sillä he ovat vastedes itse vastuussa kyseisistä ennakkotarkastuksista.

∫ uusi

(44) Joitakin valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä koskevia säännöksiä olisi selkeytettävä, etenkin siltä osin kuin on kyse valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän etu- ja jälkikäteen käyttöön ottamista sisäisen valvonnan menettelyistä ja hänen raportointitehtävistään. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän vuotuisen toimintakertomuksen sisältöä olisi tältä osin ajantasaistettava sen käytännön pohjalta, joka edellyttää tarvittavien varainhoitoa ja hallinnointia koskevien tietojen antamista tehtävien hoitamista koskevan vahvistuslausuman tueksi.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 24 kappale

? uusi

(45) ? Komission tilinpitäjän vastuita olisi selkeytettävä ja etenkin olisi täsmennettävä, että ainoastaan tilinpitäjä voi antaa kirjanpitosääntöjä ja määrittää yhdenmukaistetun tililuettelon; muiden toimielinten tilinpitäjät määrittävät kukin oman toimielimensä kirjanpitomenettelyt. ⎪ Olisi selkeytettävä tilinpitäjien velvollisuutta vahvistaa tilinpäätös tulojen ja menojen hyväksyjien heille toimittamien tietojen perusteella. Tätä varten tilinpitäjät olisi valtuutettava tarkistamaan valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän vastaanottamat tiedot ja esittämään tarvittaessa varaumia.

∫ uusi

(46) Jotta tiettyjen, rahoituslaitosten täytäntöönpantaviksi annettujen toimien ja ohjelmien toteuttamista voitaisiin helpottaa, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta avata varainhoitotilejä. Tällaiset tilit olisi avattava komission nimissä tai komission puolesta rahoituslaitoksen kirjanpidossa. Rahoituslaitoksen olisi vastattava tilien hallinnoinnista tulojen ja menojen hyväksyjän alaisuudessa, ja tilit olisi voitava avata myös muussa valuutassa kuin euroina.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 20 kappale (mukautettu)

(47) Tulojen ja menojen hyväksyjien, tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien vastuun ei √ pitäisi ∏ poiketakea muiden virkamiesten ja muun henkilöstön vastuusta, vaan heihin voidaan olisi voitava soveltaa Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisia kurinpitoseuraamuksia ja heidät voidaan olisi voitava saattaa korvausvelvollisiksi. Tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien tehtävien erityisluonteen vuoksi heidän virheitään koskevat tietyt erityissäännökset säilyvät olisi √ kuitenkin ∏ säilytettävä ennallaan; lisäksi on tarkennettava tulojen ja menojen hyväksyjän vastuu. Jotta nimittävä viranomainen saisi käyttöönsä tarvitsemaansa asiantuntemusta sääntöjenvastaisuustapauksissa tapauksissa, joissa ei ole kyse petoksista, kunkin toimielimen √ olisi perustettava ∏ perustaa taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimen määrittämään, onko tapahtunut sääntöjenvastaisuus, jonka vuoksi virkamieheen tai toimihenkilöön on mahdollisesti sovellettava kurinpitoseuraamuksia tai hänet on saatettava korvausvelvolliseksi, ja raportoimaan tulojen ja menojen hyväksyjälle ja sisäiselle tarkastajalle havaitsemistaan järjestelmään liittyvistä ongelmista. Petostapausten varalta tässä asetuksessa on syytä viitata olisi viitattava voimassa oleviin säännöksiin, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen √ unionin ∏ taloudellisten etujen suojaamista ja sellaisen lahjonnan torjuntaa, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen √ unionin ∏ virkamiehiä tai jäsenvaltioiden virkamiehiä.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 23 kappale

(48) Toimielinten olisi voitava perustaa yhdessä taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimiä.

∫ uusi

(49) Tulojen osalta on tarpeen sujuvoittaa saamisennusteisiin sovellettavia sääntöjä, jotta niissä voitaisiin ottaa huomioon talousarvioon liittyvät tarpeet. Kyseisten ennusteiden kirjaamista olisi edellytettävä silloin, kun tulot voidaan odottaa saatavan tietyllä todennäköisyydellä ja kun niiden määrä on arvioitavissa kohtuullisella tarkkuudella. Yksinkertaistaminen olisi toteutettava ottamalla käyttöön joitakin erityissäännöksiä saamisennusteen muuttamis- tai peruuttamismenettelyistä.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 26 kappale (mukautettu)

? uusi

(50) Olisi säädettävä √ määritettävä ∏ saamisten vanhentumisaikajasta. Toisin kuin monissa jäsenvaltioissa, yhteisössä √ unionissa ∏ ei sovelleta vanhentumisaikaa, jonka kuluttua rahoitussaamiset lakkaavat. Myöskään yhteisön √ unionin ∏ saamisten perimistä kolmansilta oikeusteitse ei rajoita vanhentumisaika. Vanhentumisajan käyttöönotto on moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaista.

(51) ? Perintää koskevia sääntöjä olisi sekä selkeytettävä että parannettava. Etenkin olisi selvennettävä, että vahvistetun saamisen peruuttaminen ei merkitse luopumista Euroopan unionin vahvistetusta saamisoikeudesta. Lisäksi jotta unionin taloudellisten etujen suojaa voitaisiin parantaa, jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä maksettavaksi vaadittuja unionin varoja samalla tavoin kuin ne käsittelevät julkisten yritysten saamisia alueellaan. ⎪

(52) Väliaikaisesti perittyjen sakkojen hallinnoinnista annetun komission tiedonannon[19] mukaan sakot, seuraamusmaksut ja seuraamukset sekä kaikki niiden tuottamat korot olisi otettava tuloina talousarvioon sitä vuotta seuraavana vuonna, jona kaikki muutoksenhakukeinot niitä koskevan päätöksen osalta on käytetty. Poikkeuksena tästä säännöstä osuus, joka on enintään 2 prosenttia talousarvioon otettavien sakkojen ja seuraamusmaksujen kokonaismäärästä, olisi pidätettävä kyseisessä tiedonannossa luodun rahaston tarpeisiin.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 21 kappale (mukautettu)

(53) On määriteltävä menoon liittyvät talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen käsitteet ja niiden toteuttamisedellytykset. Lepäävien sitoumusten määrän pitämiseksi vähäisenä on tarpeen rajoittaa aikaa, jonka kuluessa talousarvioon tehtyjen kokonaissitoumusten perusteella voidaan tehdä yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia. Lisäksi on √ olisi ∏ säädettävä näiden yksittäisten sitoumusten peruuntumisesta siinä tapauksessa, että sitoumus ei ole aiheuttanut yhtään maksua kolmen vuoden aikana.

∫ uusi

(54) Maksujen osalta olisi moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti annettava selkeämmät säännökset eri maksutyypeistä. Lisäksi toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi säännöllisesti selvitettävä ennakkomaksut komission tilinpitäjän antamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Hankintasopimuksiin, avustuspäätöksiin, avustussopimuksiin ja kolmansien osapuolten kanssa tehtäviin valtuutussopimuksiin olisi otettava asianmukaiset määräykset ja säännökset tätä varten.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

(55) Tässä asetuksessa on olisi määriteltävä ne maksujen lajit, joita tulojen ja menojen hyväksyjät saavat hoitaa. Kyseisiä maksuja suoritettaessa on √ olisi ∏ otettava ensisijaisesti huomioon toimen vaikuttavuus ja siitä saatavat tulokset. On luovuttava ennakko- ja etumaksujen käsitteiden erottamisesta niiden epätäsmällisyyden vuoksi. Maksut on olisi suoritettava vastedes ennakko-, väli- ja loppumaksuina, paitsi silloin kun ne maksetaan kertasuorituksina.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 23 kappale (mukautettu)

(56) Tässä asetuksessa olisi täsmennettävä, että Mmenot on √ olisi ∏ vahvistettava, hyväksyttävä ja maksettava täytäntöönpanosäännöissä vahvistettussana määräajassaikana, ja että näiden tämän määräajaikojen ylittyessä velkojilla on √ olisi oltava ∏ oikeus talousarviosta maksettaviin viivästyskorkoihin.

∫ uusi

(57) Toimielimille olisi annettava mahdollisuus hyväksyä etukäteen virallisesti se, että asiakirjat toimitetaan käyttämällä sähköistä menettelyä. Sähköisiä ja digitoituja asiakirjoja koskevien komission päätösten mukaisesti olisi lisäksi ajantasaistettava sitoumuksia koskeviin tarkistuksiin sovellettavia varainhoitosäännöksiä, joissa olisi nimenomaisesti todettava, että sähköisillä tilauslomakkeilla ja laskuilla on oikeudellista arvoa oikeudellisten sitoumusten kirjaamisessa.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 25 kappale

(58) Komission sisäisen tarkastajan suhdetta yhteisöjen perustamiin elimiin olisi selkeytettävä. Kyseisillä elimillä olisi oltava oma sisäinen tarkastustoimi, joka raportoi johtokunnalle. Komission sisäinen tarkastaja puolestaan raportoi komission menettelyistä ja järjestelmistä komission jäsenten kollegiolle. Komission sisäisen tarkastajan tehtäväksi jäisi vahvistaa, että elinten sisäinen tarkastus on kansainvälisten standardien mukainen. Tätä varten hänen olisi voitava toimittaa sisäisestä tarkastustoimesta laatukatselmuksia.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 27 kappale (mukautettu)

(59) Varainhoitoasetuksessa Tässä asetuksessa olisi kiinnitettävä huomiota puitesopimusten merkitykseen julkisten hankintojen hallinnoinnissa. Siinä olisi edistettävä toimielinten välisten hankintamenettelyjen käyttöä sekä säädettävä toimielimen ja jäsenvaltion hankintaviranomaisen mahdollisuudesta käyttää yhteistä hankintamenettelyä.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 24 kappale (mukautettu)

(60) Yhteisöjen toimielinten omaan lukuunsa tekemien julkisten hankintojen osalta on syytä säätää, että julkisia rakennusurakoita sekä palvelu- ja tavarahankintoja koskevien menettelyjen yhteensovittamisesta annettuihin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveihin sisältyviä sääntöjä sovelletaan; lisäksi kolmansien lukuun suoritettaviin hankintoihin sovellettavien sääntöjen on oltava sopusoinnussa näiden direktiivien periaatteiden kanssa.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 28 kappale (mukautettu)

(61) √ Julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin ∏ √ olisi tehtävä ∏ joitakin mukautuksia sen varmistamiseksi, että tämä asetus vastaa julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/18/EY[20] kaikilta osin. Mainitun direktiivin mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus määrätä erityisten menettelyjen soveltamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka on julistettu salaisiksi tai joiden toteuttaminen edellyttää erityisiä turvatoimenpiteitä, taikka jos kyseisen jäsenvaltion turvallisuusedut sitä vaativat, julistaa hankintamenettelyt salaisiksi; tämä mahdollisuus olisi tarjottava myös unionin toimielimille.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 25 kappale

(62) Sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi, petosten ja lahjonnan torjumiseksi sekä moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon edistämiseksi on annettava erityissäännökset, joilla suljetaan hankintamenettelyn ulkopuolelle ehdokas tai tarjoaja, joka on syyllistynyt mainittuihin tekoihin taikka on jäävi.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 29 kappale (mukautettu)

? uusi

(63) Hankintamenettelystä poissulkemista koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä direktiivin 2004/18/EY mukaisiksi. Lisäksi varainhoitoasetuksessa Tässä asetuksessa olisi oikeusvarmuuteen ja oikeasuhteisuuteen liittyvistä syistä säädettävä poissulkemisen enimmäiskestosta. √ Lisäksi ∏ Ddirektiivin 2004/18/EY mukaisesti olisi säädettävä poissulkemissääntöihin tehtävästä poikkeuksesta, kun tavaroita voidaan hankkia erityisen edullisin ehdoin liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta tai konkurssipesän pesänhoitajalta tai selvittäjältä tai velkojien kanssa tehdyn akordin tai muun vastaavan kansallisen lain mukaisen menettelyn tuloksena.

(64) ? Poissulkemista koskevia sääntöjä olisi myös parannettava unionin taloudellisten etujen suojan tehostamiseksi. Niihin olisi lisättävä viittaus rahanpesuun sellaisena kuin siitä säädetään direktiivissä 2004/18/EY. Lisäksi poissulkemiset, jotka koskevat sellaista ehdokasta tai tarjoajaa, joka on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikkomuksesta taikka petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta, rahanpesusta tai muusta rikollisesta, unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta toiminnasta, olisi laajennettava koskemaan myös henkilöitä, joilla on valtuudet edustaa kyseisiä ehdokkaita tai tarjoajia tai tehdä päätöksiä näiden puolesta tai valvoa näitä. Poissulkemista ei oikeasuhteisuuteen liittyvistä syistä kuitenkaan pitäisi soveltaa sellaisiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin, jotka voivat osoittaa kohdistaneensa riittävät toimenpiteet kyseisiin edustusvaltuudet omaaviin henkilöihin. Jotta voitaisiin varmistaa toimielimen toiminnan jatkuvuus, poissulkemisvelvollisuudesta olisi voitava poiketa silloin kun poissulkeminen perustuu konkurssiin tai vastaavaan tilanteeseen, ammattia harjoitettaessa tehtyyn vakavaan virheeseen tai sosiaalimaksuja koskevien velvoitteiden laiminlyöntiin ja kun kyseessä on neuvottelumenettely, jossa teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä hankintasopimus voidaan tehdä ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan kanssa. ⎪

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 30 kappale (mukautettu)

(65) Varainhoitoasetuksessa olisi säädettävä, että Hhankintamenettelyyn osallistuvan ehdokkaan tai tarjoajan on √ olisi oltava velvollinen ∏ pyydettäessä osoitettava vahvistamaan tarjouksen tekijänä olevan oikeussubjektinhenkilön omistussuhteet omistaja tai hallinta, valvonta ja edustusvaltuutus tai ja osoitettava vahvistamaan, että kyseinen omistaja tai sen ehdokkaan tai tarjoajan alihankkijat eivät ole jossakin varainhoitoasetuksen 93 artiklassa tarkoitetuista tilanteista √ tilanteessa, jonka perusteella ne suljetaan tarjouskilpailujen ulkopuolelle ∏. Tarjoajalta ei pitäisi edellyttää sen osoittamista vahvistamista, ettei se ole jossakin poissulkemista edellyttävistä tilanteista, jos hankintamenettely koskee arvoltaan erittäin vähäistä hankintaa.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 31 kappale (mukautettu)

? uusi

(66) Hankintamenettelyjen tehostamiseksi poissulkemista edellyttävissä tilanteissa olevia ehdokkaita ja tarjoajia koskevan tietokannan olisi oltava toimielinten, toimeenpanovirastojen ja varainhoitoasetuksessa √ tässä asetuksessa ∏ tarkoitettujen elinten yhteisessä käytössä.

(67) ? Vaikka Euroopan keskuspankilla (EKP) ja Euroopan investointipankilla (EIP) on oma erityisasemansa unionin rakenteessa, niiden omien varojen käytöllä on vaikutusta unionin taloudellisiin etuihin. Niiden olisi sen vuoksi voitava käyttää unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi perustetun poissulkemisia koskevan keskustietokannan tietoja ja niiden olisi vastattava siitä, että ne ottavat huomioon kyseisen tietokannan, kun ne tekevät hankintasopimuksia omia hankintamenettelyjään noudattaen. EKP:n ja EIP:n olisi myös ilmoitettava komissiolle tiedot sellaisista tarjoajista, jotka on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla petoksesta tai vastaavasta unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta rikollisesta toiminnasta. ⎪

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 26 ja 27 kappale (mukautettu)

(68) Avoimuuden lisäämiseksi ehdokkaille ja tarjoajille on annettava asianmukaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisusta.

(69) Nykyisen hankintoja ja sopimuksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean toteuttamat ennakkotarkastukset olisi lakkautettava osana tulojen ja menojen hyväksyjien vastuun lisäämistä.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 32 ja 33 kappale (mukautettu)

(70) Hylättyjen tarjoajien etujen huomioon ottamiseksi on asianmukaista säätää, että direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan kuuluva sopimus voidaan allekirjoittaa vasta kohtuullisen odotusajan kuluttua.

(71) Toimielinten velvollisuuksia keskeyttää hankintamenettely tai sopimuksen täytäntöönpano petos- ja väärinkäytössääntöjenvastaisuustapauksissa varainhoitoasetuksen √ tämän asetuksen ∏ mukaisesti olisi selkeytettävä tuon asetuksen √ muiden ∏ asiaankuuluvien säännösten toimivuuden √ soveltamisen ∏ parantamiseksi.

∫ uusi

(72) Hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten osalta olisi tietosuojavaatimusten mukaisesti annettava asianmukainen oikeusperusta tällaisia seuraamuksia koskevien päätösten julkaisemista varten. Tällaisten päätösten julkaisemisen olisi tietosuojaan ja oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä oltava vapaaehtoista.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 28 kappale (mukautettu)

? uusi

(73) Yhteisöjen √ Unionin ∏ avustusten myöntämisestä ja seurannasta on annettava erityiset säännökset seurattavuuden avoimuuden, tasapuolisen kohtelun, yhteisrahoituksen, ? voiton tavoittelua koskevan kiellon, toiminta-avustusten asteittaisen alenemisen, ⎪ taannehtimattomuuden ja valvonnan periaatteiden toteuttamiseksi.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 29 kappale (mukautettu)

(74) Päällekkäisyyden välttämiseksi samaa toimintaa varten saadaan myöntää ainoastaan yksi avustus eikä avustusta saa myöntää saman varainhoitovuoden toiminnasta aiheutuvien menojen rahoittamiseen.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 30 kappale (mukautettu)

(75) Petosten ja lahjonnan torjumiseksi toimielimille olisi annettava avustusten myöntämismenettelyn ulkopuolelle sulkemisesta säännöt, jotka vastaavat julkisten hankintojen menettelyn ulkopuolelle sulkemista koskevia sääntöjä.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 31 kappale (mukautettu)

(76) Toimielimen ja avustuksen saajan oikeuksien ja velvollisuuksien täsmentämiseksi ja niiden noudattamisen varmistamiseksi avustuksista on tehtävä kirjallinen sopimus.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 34, 35 ja 36 kappale (mukautettu)

(77) Avustuksia koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava. Tarkastuksia ja takeita koskevat vaatimukset olisi √ kuitenkin yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä ∏ suhteutettava paremmin taloudellisiin riskeihin. Avustusten määritelmää olisi selkeytettävä erityisesti lainanannon ja osakkuuksien rahoituksen, sekä kalastusmarkkinoihin liittyvien menojen osalta. Avustusten √ moitteettoman ∏ hallinnan tehostamiseksi √ varmistamiseksi ∏ ja avustusmenettelyjen yksinkertaistamiseksi avustuksia olisi voitava myöntää joko toimielimen päätöksellä tai avustuksen saajan kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella.

(78) Selkeyden ja avoimuuden vuoksi olisi sallittava tosiasiallisesti syntyneiden kustannusten korvaamiseen perustuvan perinteisen korvausmenettelyn rinnalla myös kertakorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset.

(79) Oikeudellisen selkeyden vuoksi soveltamissäännöissä nykyisin säädetyt poikkeukset voitontavoittelun kieltoa koskevaan sääntöön olisi sisällytettävä varainhoitoasetukseen. Lisäksi olisi ilmaistava selkeästi, että joidenkin avustusten myöntämisen tavoitteena on vahvistaa saajan vakavaraisuutta tai tuottaa tuloja.

⎢ 1525/2007, johdanto-osan 1, 4 ja 5 kappale (mukautettu)

(80) Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä 4 päivänä marraskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2004/2003[21] säädetään muun muassa Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksesta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoitusta koskevia Näitä sääntöjä olisi mukautettava siten, että niissä otettaisiin paremmin huomioon erityisolosuhteet, joissa poliittiset puolueet toimivat, mukaan lukien muuttuvat poliittiset haasteet ja suunnitelmat, joilla on sellaisia varainhoidollisia vaikutuksia, joita poliittiset puolueet eivät voi ennakoida laatiessaan vuotuisia työohjelmiaan ja talousarvioitaan. Tätä varten olisi otettava käyttöön rajoitettu mahdollisuus siirtää varoja joltakin vuodelta seuraavan vuoden ensimmäiselle neljännekselle.

(81) Jotta voitaisiin parantaa puolueiden pitkän aikavälin rahoitussuunnitteluvalmiuksia, ottaa huomioon vuosittain vaihtuvat rahoitustarpeet ja vahvistaa puolueiden kannustimia olla nojautumatta pelkästään julkiseen rahoitukseen, Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi voitava perustaa rajoitetusti vararahastoja, jotka perustuvat muista lähteistä kuin unionin talousarviosta saatuihin omiin varoihin. Tällaisen voiton tuottamisen kieltävästä säännöstä poikkeamisen olisi oltava poikkeuksellista, eikä se saisi muodostaa ennakkotapausta.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 37, 38 ja 41 kappale (mukautettu)

(82) Sääntö, jonka mukaan avustukset on myönnettävä ehdotuspyynnön perusteella, on osoittautunut onnistuneeksi. Kokemusten perusteella kuitenkin tietyissä tapauksissa toiminta on luonteeltaan sellaista, että valinta kohdistuu väistämättä tiettyyn saajaan; tällaiset tapaukset olisi näin ollen vapautettava tästä √ edellä mainitusta ∏ säännöstä.

(83) Sääntöä, jonka mukaan samasta toiminnasta ei tulisi myöntää useampaa kuin yhtä avustusta samalle saajalle, olisi tarkistettava. Joissakin perussäädöksissä sallitaan eri lähteistä peräisin olevan yhteisön √ unionin ∏ rahoituksen yhdistäminen, ja tällaiset tapaukset saattavat yleistyä √ vastaisuudessa ∏, kun √ koska ∏ pyritään varmistamaan, että varat käytetään tehokkaasti. Varainhoitoasetuksessa Tässä asetuksessa olisi kuitenkin tehtävä selväksi, että yhteisön talousarviosta ei koskaan saa rahoittaa samoja menoja kahdesti.

(84) Olisi luovuttava Oosasta avustuskelpoisuutta koskevista rajoituksista √ ei pitäisi tietyissä tapauksissa soveltaa ∏, jotta avustuksia voitaisiin myöntää luonnollisille henkilöille ja eräille oikeushenkilöyttä vailla oleville yhteisöille. Jos haettu avustus on hyvin vähäinen, suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän voi √ olisi voitava ∏ luopua edellyttämästä hakijalta sen vahvistamista osoittamista, että tämä ei ole jossakin √ tässä asetuksessa ∏ varainhoitoasetuksen asiaankuuluvissa säännöksissä tarkoitetuista poissulkemiseen johtavista tilanteista.

(85) Nykyinen varainhoitoasetuksen tämän asetuksen säännös avustuksen saajan toteuttamiin hankintoihin sovellettavista periaatteista on epäselvä, ja sitä olisi yksinkertaistettava. Lisäksi olisi säädettävä nimenomaisesti tapauksista, joissa toiminnan toteuttaminen edellyttää taloudellisen tuen myöntämistä kolmansille.

∫ uusi

(86) Kertakorvausjärjestelmää (kertakorvaukset, vakioyksikkökustannukset sekä kiinteämääräinen rahoitus) olisi käytännön kokemusten perusteella selkeytettävä, ja se olisi erotettava selvästi kaikista todellisten kustannusten jälkitarkastuksista. Valvontatoimenpiteitä olisi muutettava tämän uuden lähestymistavan edellyttämällä tavalla siten, että niihin liitetään mahdollisuus vaatia toiminnan tarkastuksia ja laajentaa tarkastushavainnot koskemaan saman edunsaajan tarkastamattomia hankkeita silloin kun samantyyppisissä hankkeissa on havaittu toistuvia virheitä. Avustuksen saajan mahdollisuutta jakaa avustuksensa edelleen kolmansille osapuolille olisi tietyin edellytyksin laajennettava, jotta voitaisiin helpottaa useille luonnollisille henkilöille suunnattujen ohjelmien moitteetonta toteuttamista silloin kun kyseiset henkilöt voidaan saavuttaa vain kaksiportaisella järjestelyllä. Tällainen edelleen jakaminen olisi hyväksyttävä, jos ensisijainen saaja antaa riittävät vakuudet ja jos avustussopimukseen otetaan asianmukaiset lausekkeet, joilla rajoitetaan avustuksen edelleenjaon seurauksena saavien valinnassa käytettävää harkintavaltaa ja myönnettävän avustuksen määrää.

∫ uusi

(87) Palkinnoista olisi uudentyyppisenä rahoitustukena annettava avustuksiin sovellettavista säännöistä erilliset säännöt, joissa ei viitata ennustettavissa oleviin kustannuksiin. Palkinnot olisi otettava osaksi vuotuista työohjelmaa, ja silloin kun palkinto ylittää tietyn kynnysarvon, komission olisi hyväksyttävä palkinnon myöntämisehdot ja –perusteet, ennen kuin avustuksen saaja tai toimeksisaaja voi myöntää palkinnon.

∫ uusi

(88) Rahoitusvälineet ovat yhä tärkeämpiä silloin kun tarkoituksena on unionin varojen vaikutusten moninkertaistaminen siten, että kyseiset varat yhdistetään muihin varoihin tai siten, että hyödynnetään vipuvaikutusta. Koska tällaisia rahoitusvälineitä ei voida rinnastaa palveluihin eikä avustuksiin, olisi otettava käyttööön uusi rahoitustukimuoto.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 32 kappale

(89) Kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta on täsmennettävä, että kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta ja korostettava, että liikekirjanpito on suoriteperusteista kirjanpitoa, kun taas talousarviokirjanpidon tarkoituksena on laatia talousarvion toteutumalaskelma ja selvitykset talousarvion toteuttamisesta.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 44 kappale (mukautettu)

? uusi

(54) Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon sovellettavien sääntöjen osalta? olisi yksinkertaistettava tilinpäätöksen esittämistä säätämällä, että unionin tilinpäätös sisältää ainoastaan konsolidoidun tilinpäätöksen ja yhdistellyt talousarviotilit. Lisäksi olisi selvennettävä, että konsolidointi koskee ainoastaan unionin talousarviosta rahoitettavia toimielimiä, jotta voitaisiin ottaa huomioon EKP:n itsenäinen erityisasema. Olisi myös ⎪ Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon sovellettavien sääntöjen osalta varainhoitoasetuksessa olisi erikseen mainittava komission tilinpitäjän mahdollisuudesta √ olisi voitava ∏ määrittää kansainvälisten standardien mukaisesti, mitkä muut elimet kuuluvat tilien konsolidoinnin piiriin niiden lisäksi, jotka saavat yhteisön √ unionin ∏ avustusta, edellyttäen, että tilien konsolidointi ei aiheuta varojen siirtämistä omarahoitteisilta elimiltä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon eikä vaikuta kyseisten elinten taloudelliseen ja operatiiviseen riippumattomuuteen ja niiden tilejä koskevan vastuuvapauden myöntämismenettelyihin.

∫ uusi

(55) Jotta komission tilinpitäjän ja tilinpäätöksessä konsolidoitavien toimielinten ja elinten tilinpitäjien tehtävät ja vastuut voitaisiin selkeästi erottaa toisistaan, olisi säädettävä, että kunkin toimielimen ja elimen on laadittava oma selvityksensä varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta ja toimitettava se budjettivallan käyttäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivään mennessä.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 33 kappale (mukautettu)

(90) On Olisi määriteltävä ne periaatteet, joiden pohjalta liikekirjanpito laaditaan ja tilinpäätöslaskelmat esitetään, kansainvälisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä √ perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 25 päivänä heinäkuuta 1978 ∏ annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien √ neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY[22] ∏ mukaisesti, siltä osin kuin niitä voidaan soveltaa julkisen palvelun tehtäviin.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 34 kappale (mukautettu)

(91) On osoittautunut tarpeelliseksi mukauttaa säännöksiä talousarvion toteuttamisesta annettavista tiedoista siten, että näihin tietoihin voidaan sisällyttää √ niihin sisällytetään ∏ myös tiedot varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen, uudelleen käyttöön otettujen ja uudelleen käytettyjen määrärahojen käytöstä sekä yhteisön √ unionin ∏ oikeuden mukaisiesta yhteisöstä elimistä, jotta ja että kuukausittain esitettävien tietojen ja budjettivallan käyttäjälle kolme kertaa vuodessa esitettävän talousarvion toteuttamista koskevan kertomuksen toimittamista voidaan kehittää.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 35 kappale

(92) On Olisi yhtenäistettävä toimielimissä käytettyjä kirjanpitomenetelmiä ja tunnustettava komission tilinpitäjän aloiteoikeus tällä alalla.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 36 kappale (mukautettu)

(93) On täsmennettävä, että tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö taloushallinnossa ei saa vaikuttaa tilintarkastustuomioistuimen oikeuteen saada tutustua tositteisiin.

∫ uusi

(94) Unionin kirjanpitosääntöjä ja -periaatteita on tarpeen ajantasaistaa, jotta voitaisiin varmistaa, että ne ovat yhdenmukaiset julkisen sektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Public Sector Accounting Standard, IPSAS) kanssa.

∫ uusi

(95) Alustavaa ja lopullista tilinpäätöstä koskevat säännökset olisi saatettava ajan tasalle, etenkin jotta voitaisiin antaa säännökset tiedoista, jotka olisi liitettävä komission tilinpitäjälle konsolidointia varten toimitettaviin tilinpäätöksiin. Lisäksi säännöksissä olisi viitattava vahvistuskirjeeseen, jonka talousarviosta rahoitettavat toimielimet ja elimet liittävät tilintarkastustuomioistuimelle toimittamiinsa lopullisiin tilinpäätöksiin, sekä vahvistuskirjeeseen, joka toimitetaan unionin lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen toimittamisen yhteydessä. Määräaikaa, johon mennessä tilintarkastustuomioistuimen on esitettävä huomatuksensa muiden toimielinten kuin komission ja talousarviosta rahoitettavien elinten alustavista tilinpäätöksistä, olisi aikaistettava, jotta nämä voivat ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomautukset lopullista tilinpäätöstä laatiessaan.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 37 kappale

(96) Ulkoisen tarkastuksen ja vastuuvapauden osalta pätee se, että komissiolle kuuluu täysi vastuu talousarvion toteuttamisesta. Niin suuri osa hallinnoinnista toteutetaan kuitenkin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että molempien on osallistuttava tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenettelyihin ja budjettivallan käyttäjälle kuuluvaan vastuuvapauden myöntämiseen.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 38 kappale (mukautettu)

(97) √ Vastuuvapauden myöntämisessä noudatettavan aikataulun olisi tarjottava mahdollisimman hyvät edellytykset ∏ tTilinpäätöksen √ esittämiselle ∏ kattavuuden ja vastuuvapausmenettelyllen sujuvuuden varmistamiseksi on muutettava vastuuvapauden myöntämisaikataulua.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 39 kappale (mukautettu)

(98) Komission on olisi annettava Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä √ asianomaista ∏ varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot EY:n perustamissopimuksen 276 √ perussopimuksen 319 ∏ artiklan mukaisesti.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 40 kappale (mukautettu)

(99) Eräiden yhteisöpolitiikkojen √ unionin politiikkojen ∏ osalta on olisi annettava erityissäännöksiä;, tämän asetuksen perusperiaatteita noudattaen joiden olisi oltava tämän asetuksen perusperiaatteiden mukaisia.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 41 kappale (mukautettu)

(100) EMOTR:n määrärahojen ja hallintomäärärahojen osalta näyttää olevan tarpeen säätää mahdollisuudesta tehdä 15 päivästä marraskuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden talousarviota koskevia ennakkositoumuksia.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 45 ja 46 kappale (mukautettu)

? uusi

(101) Koska uuden Euroopan maatalouden tukirahaston on määrä korvata tammikuun 1 päivästä 2007 alkaen Euroopan maatalouden tuki- ja ohjausrahasto (EMOTR) markkinatoimenpiteiden rahoituksen osalta, varainhoitoasetuksen tiettyä käsitteistöä olisi mukautettava. Myös se Oolisi selkeytettävä, että alustavia sitoumuksia voidaan tehdä vielä sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden menoilmoitusten vastaanottamiselle asetettu tavanomainen kahden kuukauden määräaika on kulunut, jos päätös määrärahasiirrosta on vireillä. Varainhoitoasetuksen määrärahasiirtoja koskevia erityissäännöksiä olisi selkeytettävä.

(102) Lisäksi olisi muutettava käsitteistöä siten, että niissä siinä viitataan ainoastaan rakennerahastoihin, koheesiorahastoon, kalatalousrahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen rahastoihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Viittaukset liittymistä valmisteleviin rakennetoimenpiteisiin (Ispa) ja maataloustoimenpiteisiin (Sapard) olisi poistettava, koska niitä kyseisiä toimenpiteitä hallinnoidaan ? välillisesti ⎪ kolmansissa maissa ? eikä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ⎪. Koska rakennetoimista ajanjaksolla 2007–2013 annetuissa uusissa perussäädöksissä säädetään ylivoimaisen esteen tapauksesta, vapautettujen määrärahojen käyttöönottoa koskeva säännös olisi säilytettävä varainhoitoasetuksessa √ tässä asetuksessa ∏ ainoastaan sellaisten tapausten osalta, joissa komissio on tehnyt ilmeisen virheen.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 42 kappale (mukautettu)

? uusi

(103) Rakennerahastojen osalta Kun on kyse ? sellaisista tässä asetuksessa annetuista erityissäännöksistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavia rakennerahastoja, koheesiorahastoja, Euroopan kalatalousrahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen rahastoja, ⎪on olisi säilytettävä ennakkorahoituksena maksettujen maksujen palautukset ja määrärahojen uudelleen käyttöön ottaminen niiden edellytysten mukaisesti, jotka esitetään rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1260/1999[23], sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1447/2001[24], liitetyssä komission julistuksessa. ? Lisäksi olisi säädettävä varainhoitovuodelta toiselle siirtämistä koskevaan sääntöön tehtävästä poikkeuksesta, jonka mukaan varainhoitovuoden päättyessä käytettävissä olevia, ennakkomaksujen palautuksista saatuja maksusitoumusmäärärahoja olisi voitava siirtää ohjelman päättämiseen asti ja jonka mukaan kyseiset maksusitoumusmäärärahat voidaan käyttää kun muita maksusitoumusmäärärahoja ei enää ole käytettävissä. ⎪

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 47 ja 48 kappale (mukautettu)

(61) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön purkamisen tuloksena syntyneistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista ja niitä vastaavien määrärahojen käyttöön ottamisesta √ annettu säännös ∏ olisi √ säilytettävä ∏ lisättävä säännös varainhoitoasetukseen.

(62) Määrärahat, jotka on vapautettu, koska hankkeet, joihin ne oli osoitettu, ovat jääneet kokonaan tai osittain toteutumatta, olisi voitava ottaa uudelleen käyttöön. Tämän olisi oltava mahdollista tiukoin edellytyksin ja ainoastaan tutkimushankkeiden alalla, koska taloudellinen riski on tutkimushankkeissa suurempi kuin muilla aloilla.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 43 kappale (mukautettu)

? uusi

(104) On yhtenäistettävä tutkimustalousarvion Tutkimuksen osalta talousarvion esitystavanpa olisi oltava √ yhdenmukainen ∏ toimintoperusteista budjetointia koskevien säännösten kanssa.; samalla on kuitenkin säilytettävä Nnykyinen joustavuus yYhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) varojen hallinnassa √ olisi säilytettävä ∏.

(105) ? Lisäksi olisi annettava selkeämmät säännökset Yhteisen tutkimuskeskuksen osallistumisesta hankinta- ja avustusmenettelyihin silloin kun se toteuttaa toimia, jotka rahoitetaan kokonaan tai osittain sellaisista muista yleiseen talousarvioon sisältyvistä budjettikohdista kuin niistä tutkimusmäärärahojen budjettikohdista, jotka on yleensä varattu Yhteistä tutkimuskeskusta varten. Kun Yhteinen tutkimuskeskus osallistuu avustuksia tai julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin kolmantena osapuolena, siihen ei pitäisi poikkeuksellisesti soveltaa säännöksiä, jotka koskevat poissulkemisperusteita, hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia, vakavaraisuutta ja luottokelpoisuutta sekä vakuuksien asettamista. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon teknis-tieteelliset palvelut, joita Yhteinen tutkimuskeskus tarjoaa muille toimielimille tai komission yksiköille sisäisten hallintojärjestelyjen nojalla ja joihin ei sovelleta julkisia hankintoja koskevia sääntöjä. Edellä tarkoitettuihin tehtäviin liittyvistä toiminnoista saatavat tulot olisi näiden tehtävien tehokkaaksi hoitamiseksi poikkeuksellisesti katsottava ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi. ⎪

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 44 kappale (mukautettu)

(106) Ulkoisten toimien osalta on annettava valtuudet ulkoisen avun hallinnoinnin hajauttamiseksi edellyttäen, että komissio saa takeet siitä, että toimet toteutetaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että edunsaajavaltio vastaa saamiensa varojen käytöstä komissiolle.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 45 kappale (mukautettu)

(107) Edunsaajavaltion tai tämän nimeämän kansallisen, yhteisöjen tai kansainvälisen oikeuden mukaisen julkisyhteisön tai luonnollisen henkilön taikka yksityisoikeudellisen oikeushenkilön kanssa tehtyjen rahoitussopimusten tai muiden sopimusten on oltava tämän asetuksen ensimmäisen osan V osaston ja toisen osan IV osaston ulkoisia toimia koskevissa säännöksissä esitettyjen, julkisia hankintoja koskevien yleisten periaatteiden mukaisia.

∫ uusi

(108) Ulkoisten toimien toteuttamiseen liittyvissä erityissäännöksissä on tarpeen ottaa huomioon se, miten eri hallintomenettelyjä on ehdotettu muutettavan ja yksinkertaistettavan.

∫ uusi

(109) Jotta unionin kansainvälistä merkitystä ulkoisten toimien ja kehityksen aloilla voitaisiin lisätä ja jotta sen näkyvyyttä ja sen toiminnan tehokkuutta voitaisiin parantaa, komissiolle olisi annettava valtuudet perustaa hätätoimia, hätätilaa seuraavia toimia ja aihekohtaisia toimia varten tarkoitettuja eurooppalaisia erityisrahastoja (trust funds) ja hallinnoida niitä. Vaikka tällaisia erityisrahastoja ei oteta talousarvioon, niiden hallinnointiin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä varainhoitosäännöksiä siltä osin kuin se on tarpeen unionin varojen turvaamisen ja niiden käytön avoimuuden varmistamiseksi. Komission olisi tämän vuoksi oltava puheenjohtajana jokaisen erityisrahaston hallituksessa, jotta se voisi edustaa rahoittajia ja päättää varojen käytöstä. Lisäksi komission tilinpitäjän olisi toimittava jokaisen erityisrahaston tilinpitäjänä.

∫ uusi

(110) Kun kyse on yhteisöistä, joille on siirretty ulkoisten toimien toteutustehtäviä osana välillistä hallinnointia, tällaisten yhteisöjen olisi tehtävä hankintasopimukset ja myönnettävä avustukset viimeistään, kun komission kanssa tehdyn valtuutussopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut kolme vuotta, paitsi erityisissä ulkoisissa poikkeusolosuhteissa. Tätä määräaikaa ei kuitenkaan pitäisi soveltaa sellaisiin monivuotisiin ohjelmiin, joiden toteuttamisessa noudatetaan rakennerahastoja koskevia menettelyjä. Tässä tapauksessa määrärahojen vapauttamisesta olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt alakohtaisissa säännöissä.

∫ uusi

(111) Ulkoisiin toimiin liittyviin hankintoihin sovellettavien erityissääntöjen osalta on tarpeen antaa kolmansien maiden kansalaisille mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin silloin kun toteuttaminen ei perustu perussäädökseen ja kun kyse on asianmukaisesti perustelluista poikkeusolosuhteista.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 46 kappale

(112) Yhteisön virastojen osalta on määriteltävä omassa osastossaan niiden hallinnointia koskevat yleiset säännökset.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 50 kappale (mukautettu)

(113) Varainhoidon helpottamiseksi toimielimillä olisi oltava mahdollisuus valtuuttaa toimielinten yhteisten yhteisön unionin virastojen johtajat toimimaan tulojen ja menojen hyväksyjinä kyseistä toimielintä koskevaan pääluokkaan otettujen määrärahojen osalta. Varainhoitoasetuksen asianomaisten artiklojen sisältö olisi säilytettävä ennallaan, mutta mainittujen artiklojen rakennetta olisi muokattava √ Tämän vuoksi on aiheellista ∏ selkeyttää virastojen johtajille siirrettyjen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuksien edelleen siirtämistä koskevaan menettelyän selkeyttämiseksi.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 47 kappale (mukautettu)

(114) Hallintomäärärahoja koskevat erityissäännökset on √ tarkoituksenmukaista säilyttää ∏ myös koottava omassaan erillisessäen osastossaon. Lisäksi on olisi säädettävä kummallekin budjettivallan käyttäjälle annettavasta mahdollisuudesta antaa hyvissä ajoin lausunto sellaisista kiinteistöhankkeista, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvioon.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 48 kappale (mukautettu)

Toimielinten tilinpäätösten konsolidointiaikataulua koskevaa muutosta on lykättävä varainhoitovuoteen 2005 saakka, jotta toimielimillä olisi riittävästi aikaa luoda siihen tarvittavat sisäiset menettelyt.

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 51 kappale

? uusi

(115) Olisi selkeytettävä menettelyä, jonka mukaan budjettivallan käyttäjä voi antaa lausunnon kiinteistöhankkeesta. Lisäksi ? jotta toimelimet voisivat suunnitella kiinteistöpolitiikkaansa pitkällä aikavälillä ja hyötyä edullista koroista, joita unioni saa rahoitusmarkkinoilla hyvän luottoluokituksensa ansiosta, niiden olisi voitava ottaa lainaa talousarvion ulkopuolella kiinteistöomaisuuden hankkimista varten. Näin voitaisiin samalla puuttua nykyisen järjestelmän monimutkaisuuteen sekä saada aikaan säästöjä ja lisätä avoimuutta. ⎪

⎢ 1995/2006, johdanto-osan 52 kappale (mukautettu)

? uusi

(116) Tutkimuksen puiteohjelmissa on komission työn helpottamiseksi määrätty yksinkertaistetuista säännöistä, joilla säännellään ulkopuolisten asiantuntijoiden valitsemista arvioimaan ehdotuksia tai avustushakemuksia ja antamaan teknistä apua rahoitettujen hankkeiden seurannassa ja arvioinnissa. Tätä menettelyä olisi voitava √ voidaan ∏ käyttää myös kaikkien muiden ohjelmien yhteydessä. Lisäksi ? Asiantuntijoiksi valittaviin luonnollisiin henkilöihin sovellettavan erityisen valintamenettelyn soveltamisalaa olisi käytännön kokemusten perusteella selkeytettävä, koska kyseisiä asiantuntijoita tarvitaan avustamaan hanke-ehdotusten, avustushakemusten, hankkeiden ja tarjousten arvioinnissa sekä antamaan asiantuntijalausuntoja ja -apua. ⎪

∫ uusi

(117) Loppusäännöksissä komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.

(118) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[25] mukaisesti.

(119) Varainhoitoasetusta olisi tarkistettava vain silloin kun se on tarpeen. Liian lyhyin aikavälein tehtävistä tarkistuksista on seurauksena, että hallintorakenteiden ja -menettelyjen mukauttamisesta uusiin sääntöihin aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi soveltamisaika voi tällöin olla niin lyhyt, ettei voimassa olevien sääntöjen soveltamisesta voida tehdä perusteltuja päätelmiä.

⎢ 1605/2002, johdanto-osan 49 kappale (mukautettu)

(120) Sellaisille yhteisöjen √ unionin ∏ perustamille elimille, joilla on oikeushenkilöllisyys ja jotka saavat avustuksia Euroopan yhteisöjen √ unionin ∏ yleisestä talousarviosta, on olisi laadittava niiden hallinnointiin liittyviä erityistarpeita vastaavat varainhoidon puitesäännökset. On Olisi myös yhdenmukaistettava muun muassa vastuuvapautta ja kirjanpitoa koskevia sääntöjä loukkaamatta kuitenkaan tällaisten elinten tehtävien edellyttämää riippumattomuutta. Komission sisäisellä tarkastajalla on √ olisi oltava ∏ kyseisten elinten osalta samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta. Kyseisten elinten sisäiset varainhoitoa koskevat säännöt on √ olisi ∏ sen vuoksi mukautettava tähän varainhoitoasetukseen. Komissiolle on olisi annettava sitä varten valtuudet antaa varainhoitoa koskevaat mallisäännöksetasetus, joista yhteisön √ unionin ∏ elintenmet saavat √ pitäisi voida ∏ poiketa vain komission suostumuksella,.

∫ uusi

(121) Varainhoidon puiteasetuksen soveltamisalaan kuuluvien elinten tarkaksi yksilöimiseksi on tarpeen tehdä joitakin muutoksia. Lisäksi olisi annettava uusi säännös sen huomioon ottamiseksi, että komission olisi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tapauksessa annettava varainhoitoa koskeva malliasetus, jotta varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi tarvittavat periaatteet voitaisiin vahvistaa.

(122) Jotta voitaisiin varmistaa nykyisten ohjelmien toteutuksen jatkuminen, niitä valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksia, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä, kun talousarviota toteutetaan välillisesti hallinnoiden yhteistyössä niiden kanssa, olisi sovellettava ainoastaan alakohtaisten asetusten seuraavaan sukupolveen,

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

TARKOITUS

1 artikla

√ Sisältö ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 1 kohta

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Euroopan unionin yleisen talousarvion, jäljempänä ”’talousarvio’”, laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen laatimista ja tilintarkastusta.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

Tätä asetusta sovellettaessa talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu rinnastetaan yhteisöjen toimielimiin.

2 artikla

√ Soveltamisala ∏

Kaikkien muissa säädöksissä olevien säännösten, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen tuloina tai menoina, on noudatettava II osastossa esitettyjä budjettiperiaatteita.

II OSASTO

BUDJETTIPERIAATTEET

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 2 kohta (mukautettu)

3 artikla

√ Budjettiperiaatteet ∏

Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon, mikä edellyttää vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, sekä avoimuuden periaatteita.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

1 LUKU

YHTENÄISYYDEN JA TALOUSARVION TOTUUDENMUKAISUUDEN PERIAATTEET

4 artikla

√ Talousarvion määritelmä ∏

1. Talousarvio on säädös, jossa arvioidaan ja vahvistetaan joka vuodeksi kaikki Euroopan yhteisöjen ja Euroopan atomienergiayhteisön tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot.

2. Unionin menoihin ja tuloihin kuuluvat:

a) Euroopan yhteisön menot ja tulot, mukaan lukien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa ja rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alaa koskevista määräyksistä toimielimille aiheutuvat hallintomenot sekä mainittujen määräysten täytäntöönpanosta johtuvat toimintamenot, kun ne otetaan menoina talousarvioon;

b) Euroopan atomienergiayhteisön menot ja tulot.

3. Talousarvioon otetaan unionin lainanotto- ja lainanantotoimintaan liittyvät takaukset ja suoritukset takuurahastoon ulkosuhteisiin liittyville hankkeille.

5 artikla

√ Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteisiin sovellettavat säännöt ∏

1. Tulon tai menon saa suorittaa ainoastaan ottamalla sen johonkin budjettikohtaan, jollei 74 artiklasta muuta johdu.

2. Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää vahvistetun määrärahan.

3. Talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 3 kohta

? uusi

4. Jollei 5 a, 18 ja 74 artiklasta muuta johdu, uUnionille kuuluvienat varojen korkotuotottoja otetaan talousarvioon sekalaisina tuloina ? ei makseta unionille, ellei 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan b–h alakohdassa lueteltujen yhteisöjen, joille tehtäviä on siirretty, kanssa tehdyissä sopimuksissa tai avustuspäätöksissä tai avustuksen saajien kanssa tehdyissä avustussopimuksissa toisin määrätä.

Tällaisissa tapauksissa korot käytetään vastaavan ohjelman tarpeisiin tai peritään takaisin. ⎪

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 4 kohta

5 a artikla

1. Ennakkomaksuista syntyvät korkotuotot sidotaan asianomaiseen ohjelmaan tai toimeen ja vähennetään saajalle suoritettavan loppumaksun määrästä.

Tämän asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa asetuksessa, jäljempänä ”soveltamissäännöt”, eritellään tapaukset, joissa toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä poikkeuksellisesti perii koron vuosittain. Tämä korko otetaan talousarvioon sekalaisena tulona.

2. Yhteisöille ei tarvitse maksaa korkoa seuraavista:

a) soveltamissäännöissä tarkoitetut ennakkomaksut, joiden määrä ei ole huomattava;

b) 88 artiklassa tarkoitetun hankintasopimuksen mukaiset ennakkomaksut;

c) jäsenvaltioille suoritetut ennakkomaksut;

d) liittymistä valmistelevan tuen mukaiset ennakkomaksut;

e) Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ”henkilöstösäännöt”, mukaisesti toimielinten jäsenille ja henkilöstölle maksetut ennakot;

f) 53 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yhteistyössä tapahtuvan toteuttamisen puitteissa suoritetut ennakkomaksut.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 5 kohdan b alakohta

2 LUKU

VUOTUISPERIAATE

6 artikla

√ Määritelmä ∏

Talousarvioon otetaan määrärahat yhden varainhoitovuoden ajaksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

7 artikla

√ Määrahalajit ∏

1. Talousarvio koostuu jaksotetuista määrärahoista, jotka ovat maksusitoumusmäärärahoja tai maksumäärärahoja, ja jaksottamattomista määrärahoista.

2. Maksusitoumusmäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset, jollei 77 artiklan 2 kohdasta tai 166 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

3. Maksumäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden ja/tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

4. Edellä 1 ja 2 kohta eivät rajoita toisen osan I, IV ja VI osaston erityissäännösten soveltamista. Ne eivät estä sitomasta kaikkia määrärahoja kerralla tai jakamasta talousarviositoumuksia vuotuisiin eriin.

8 artikla

√ Tuloja ja määrärahoja koskevat kirjanpitosäännöt ∏

1. Varainhoitovuoden tulot kirjataan kyseisen varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina. Seuraavan varainhoitovuoden tammikuun omat varat saadaan kuitenkin suorittaa etukäteen unionin omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti.

2. Arvonlisäveroon perustuviin omiin varoihin, bruttokansantuloon (BKTL) perustuviin täydentäviin omiin varoihin ja myös rahoitusosuuksiin saadaan tehdä mukautuksia 1 kohdassa mainitun asetuksen mukaisesti.

3. Tietylle varainhoitovuodelle myönnettyjä määrärahoja saadaan käyttää ainoastaan kattamaan menot, joihin on sitouduttu ja jotka on maksettu saman varainhoitovuoden aikana, sekä sellaisista sitoumuksista johtuvat määrät, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta.

4. Maksusitoumukset otetaan kirjanpitoon kattamaan 31 päivään joulukuuta mennessä tehdyt oikeudelliset sitoumukset, jollei muuta johdu 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kokonaissitoumuksista tai 166 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitussopimuksista, jotka viedään kirjanpitoon 31 päivään joulukuuta mennessä tehtyjen talousarviositoumusten perusteella.

5. Maksut kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka tilinpitäjä on suorittanut saman vuoden joulukuun 31 päivään mennessä.

6. Poiketen siitä, mitä 3, 4 ja 5 kohdassa säädetään, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosaston menot kirjataan varainhoitovuoden tileille toisen osan I osastossa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

9 artikla

√ Määrärahojen peruuttaminen ja siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle ∏

1. Jos määrärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne peruutetaan.

Käyttämättömät määrärahat voidaan kuitenkin viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2 ja 3 kohdan mukaisesti asianomaisen toimielimen päätöksellä siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi tai ne voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä 4 kohdan mukaisesti.

2. Maksusitoumusmäärärahoista ja jaksottamattomista määrärahoista, joita varainhoitovuoden tilit päätettäessä ei vielä ole sidottu, voidaan siirtää:

a) määrät, jotka vastaavat maksusitoumusmäärärahoja, joiden osalta useimmat sitoumusten edellyttämät alustavat muodollisuudet on tehty joulukuun 31 päivään mennessä; näitä määriä voidaan sitoa seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään saakka;

b) määrät, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi lainsäätäjän annettua menojen perusteena olevan säädöksen varainhoitovuoden viimeisellä neljänneksellä ilman, että komissio on voinut ennen joulukuun 31 päivää sitoa talousarviossa tähän tarkoitukseen tarkoitettuja määrärahoja.

3. ⎝1 Maksumäärärahoista ⎜ voidaan siirtää määrät, jotka tarvitaan aiempien maksusitoumusten kattamiseen tai jotka liittyvät siirrettyihin maksusitoumusmäärärahoihin, jos seuraavan varainhoitovuoden asianomaiseen budjettikohtaan osoitetut määrärahat eivät kata rahoitustarvetta. Asianomainen toimielin käyttää ensisijaisesti kuluvalle varainhoitovuodelle vahvistettuja määrärahoja ensisijaisesti ja vasta näiden loputtua siirrettyjä määrärahoja.

4. Jaksottamattomat määrärahat, jotka vastaavat ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä asianmukaisesti tehtyjä maksusitoumuksia, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle.

5. Asianomainen toimielin ilmoittaa viimeistään 15 päivänä maaliskuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’”budjettivallan käyttäjä’”, tekemästään päätöksestä siirtää määrärahoja varainhoitovuodelta toiselle täsmentäen jokaisen budjettikohdan osalta, miten 2 ja 3 kohdassa säädettyjä perusteita on sovellettu.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

6. ? Rajoittamatta sitä, mitä 10 artiklassa säädetään, ⎪ Vvarauksiin otettuja tai henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää varainhoitovuodelta toiselle.

10 artikla

√ Säännöt käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirtämisestä varainhoitovuodelta toiselle ∏

Käyttämättömät tulot ja 18 artiklassa tarkoitetuista tuloista saadut, 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevat määrärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä. Ensin on käytettävä ne määrärahat, jotka vastaavat edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. ? seuraavasti: ⎪

? - ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään varainhoitovuodelta toiselle ilman eri toimenpiteitä, ja ne on käytettävä kokonaan siihen mennessä kun ohjelmaan tai toimeen, johon ne on sidottu, liittyvät toimenpiteet on toteutettu. Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka on saatu ohjelman tai toimen viimeisenä toteutusvuonna, voidaan käyttää ohjelmaa tai toimea jatkavan ohjelman tai toimen ensimmäisenä toteutusvuonna; ⎪

? - sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään vain yhdeksi vuodeksi, ellei sovellettavassa perussäädöksessä toisin säädetä tai elleivät kyseessä ole perustellut poikkeusolosuhteet. Kyseisiä tuloja vastaavat määrärahat on käytettävä ensin. ⎪

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 6 kohta

11 artikla

√ Määrärahojen vapauttaminen ∏

Määrärahojen vapautuminen, joka aiheutuu niillä rahoitettavan toiminnan osittaisesta tai täydellisestä toteuttamatta jättämisestä ja joka tapahtuu sen varainhoitovuoden jälkeisten varainhoitovuosien aikana, jota varten määrärahat on otettu talousarvioon, johtaa määrärahojen peruuntumiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ⎝1 157 ja 160 a artiklan ⎜ soveltamista.

12 artikla

√ Määrärahojen sitominen ∏

Talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa talousarvion lopullisen vahvistamisen hyväksymisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen, jollei toisen osan I tai VI osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

13 artikla

√ Säännöt, joita sovelletaan, jos talousarvio hyväksytään myöhässä ∏

1. Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti vahvistettu hyväksytty, sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 273 artiklan ensimmäistä kohtaa, ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 178 artiklan ensimmäistä kohtaa tehtäessä maksusitoumuksia ja suoritettaessa maksuja menoista, joiden ottaminen tiettyyn budjettikohtaan olisi ollut mahdollista viimeistä asianmukaisesti vahvistettua hyväksyttyä talousarviota toteuttaessa.

2. Maksusitoumuksia voidaan tehdä luku luvulta enintään neljäsosalla kaikista asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti.

Maksaminen voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista.

Valmisteltavassa talousarvioesityksessä varattuja määrärahoja ei saa ylittää.

3. Jos unionin toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä edellyttävät:

a) neuvosto voi määräenemmistöllä komission pyynnöstä ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa luvan käyttää samanaikaisesti kaksi väliaikaista kahdestoistaosaa tai useampia väliaikaisia kahdestoistaosia niiden lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpiteitä 1 ja 2 kohdan säännösten mukaisesti, toisaalta maksusitoumusten tekemiseen ja toisaalta suoritettaviin maksuihin;

b) muihin menoihin kuin niihin, jotka ovat perustamissopimuksista perussopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä aiheutuvia pakollisia menoja, sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 273 artiklan kolmatta kohtaa, ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 178 artiklan kolmatta kohtaa.

Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina eikä niitä voida jakaa osiin.

4. Jos jossain luvussa kahden tai useamman väliaikaisen kahdestoistaosan hyväksyminen 3 kohdassa määritellyissä tilanteissa ja siinä määriteltyjen menettelyjen mukaisesti ei riitä kattamaan menoja, jotka ovat tarpeellisia unionin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kyseisen luvun kattamalla alalla, edellisen varainhoitovuoden talousarvion vastaavaan lukuun otettujen määrärahojen määrän ylitys voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä. Budjettivallan käyttäjä päättää asian 3 kohdassa määrättyä säädettyä menettelyä noudattaen. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan saa missään tapauksessa ylittää edellisen varainhoitovuoden talousarviossa käyttöön annettujen määrärahojen kokonaismäärää.

3 LUKU

TASAPAINOPERIAATE

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

14 artikla

√ Määritelmä ja tarkoitus ∏

1. Talousarvion tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2. Euroopan yhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö ja 185 artiklassa tarkoitetut unionin perustamat elimet eivät saa ottaa lainaa sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan soveltamista ð yleisen talousarvion puitteissa ï.

15 artikla

√ Varainhoitovuoden yli- tai alijäämä ∏

1. Varainhoitovuoden ylijäämä otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona ja alijäämä maksumäärärahana.

2. Arviot näistä tuloista tai maksumäärärahoista otetaan talousarvioon talousarviomenettelyn kuluessa ja niitä voidaan tarkistaa 34 artiklan mukaisella oikaisukirjelmällä. Nämä arviot laaditaan unionin omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti.

3. Varainhoitovuoden tilinpäätöksen jälkeen poikkeamat arvioista otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon ainoastaan niitä koskevassa lisätalousarviossa. Tässä tapauksessa komission on esitettävä ehdotus lisätalousarvioksi 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jona alustavat tilinpäätöskset esitettiin.

4 LUKU

LASKENTAYKSIKÖN PERIAATE

16 artikla

√ Euron käyttö ∏

Talousarvio laaditaan, ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 7 kohta

? uusi

Jäljempänä 61 artiklassa tarkoitettuja kassavaroja varten tilinpitäjällä, ennakkomaksujärjestelmien osalta ennakoiden hoitajalla ja komission ulkomaanedustuksen hallinnon tarpeiden osalta toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet suorittaa maksutapahtumia kansallisissa valuutoissa ? 183 artiklassa tarkoitetussa tämän asetuksen soveltamissäännöistä annetussa delegoidussa asetuksessa, jäljempänä ⎪ ’soveltamissäännöt’,issä säädetyin edellytyksin.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 8 kohdan a alakohta

? uusi

5 LUKU

YLEISKATTEISUUSPERIAATE

17 artikla

√ Määritelmä ja tarkoitus ∏

Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahat, jollei 18 artiklasta muuta johdu. Tulot ja menot otetaan talousarvioon vähentämättä niitä toisistaan, jollei 20 artiklasta muuta johdu.

18 artikla

√ Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ∏

1. ⎝1 Seuraavat tulot ? Ulkoiset ja sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ⎪ osoitetaan tietyn menoerän rahoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 160 artiklan 1 a kohdan ja 161 artiklan 2 kohdan säännöksiä:. ⎜

? 2. Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista eristä: ⎪

a) jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka liittyvät tiettyihin tutkimusohjelmiin, unionin omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 8 kohdan b alakohta

? uusi

aab) jäsenvaltioiden, ja ? kolmansien maiden ⎪ ja muiden avunantajavaltioiden, molemmissa tapauksissa niiden valtiolliset ja vastaavat elimet mukaan luettuina, ? oikeushenkilöiden ⎪ tai kansainvälisten järjestöjen ? tai luonnollisten henkilöiden ⎪ rahoitusosuudet eräistä yhteisön rahoittamista ulkoisen avun hankkeista tai ohjelmista, joita komissio hallinnoi niiden puolesta, asiaa koskevan perussäädöksen mukaisesti;

⎢ 1605/2002

? uusi

bc) liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetussa asetuksessa tarkoitetuista sakoista ja talletuksista kertyvät korot;

cd) määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset, mukaan lukien kunkin toimielimen omat käyttötarkoitukseensa sidotut tulot;

de) kolmansien maiden tai eri elinten osuudet yhteisöjen toimintaan liittyvistä maksuista;

? f) 160 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 161 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. ⎪

? 3. Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista eristä: ⎪

ea) tulot, jotka ovat peräisin kolmansilta osapuolilta näille tilauksesta toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 8 kohdan c alakohta

eab) tulot uusittavien tai käytöstä poistettavien ajoneuvojen, tarvikkeiden, rakennelmien ja aineiden sekä teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden myynnistä, kun kirjanpitoarvo on täysin poistettu;

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 9 kohta

? uusi

fc) tulot, jotka saadaan aiheettomasti maksettujen budjettimäärärahojen palauttamisesta;

gd) tulot muille ? yksiköille, ⎪ toimielimille tai elimille toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista, mukaan lukien muiden toimielinten tai elinten lukuun maksetut ja näiden korvaamat virkamatkakulut;

he) vakuutuskorvauksista saadut määrät;

if) vuokrasopimuksiin liittyvät tulot ? kiinteistöihin liittyvien oikeuksien myynnistä tai vuokrauksesta tai muista kyseisiin oikeuksiin liittyvistä sopimuksista ⎪;

jg) julkaisujen ja elokuvien sekä niiden sähköisten tallenteiden myynnistä saatavat tulot.

24. Asiaan sovellettavassa perussäädöksessä voidaan myös säätää, että siitä seuraavat tulot sidotaan tiettyihin menoihin. ? Tällaiset tulot ovat sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, ellei sovellettavassa perussäädöksessä toisin säädetä. ⎪

35. Talousarviossa on ? ulkoisia ja sisäisiä ⎪ käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös tulojen määrä.

? Talousarvioesitykseen voidaan ottaa ainoastaan sellaiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joiden määrästä on varmuus talousarvioesityksen laatimisajankohtana. ⎪

19 artikla

√ Lahjoitukset ∏

1. Komissio voi ottaa vastaan erilaisia unionin hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoja, avustuksia, lahjoja sekä testamenttilahjoituksia.

2. ⎝1 Sellaisten arvoltaan vähintään 50 000 euron suuruisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua kuluja jatkotoimiin liittyvät kulut mukaan luettuina, joiden arvo on enemmän kuin 10 prosenttia lahjoituksen arvosta, tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston lupa; niiden molempien on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission pyynnön. ⎜ Jos lahjoitusta ei tässä määräajassa ole vastustettu, komissio päättää lopullisesti sen vastaanottamisesta.

20 artikla

√ Vähennyksiä ja valuuttakurssimukautuksia koskevat säännöt ∏

1. Soveltamissäännöissä voidaan säätää tapauksista, joissa laskuista ja maksupyynnöistä voidaan vähentää erilaisia tuloja; tässä tapauksessa ne voidaan hyväksyä nettomääräisinä.

2. Talousarvioon kirjataan verottomana ? verollisena ⎪ niiden unionille toimitettujen tuotteiden tai palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot jäsenvaltiot palauttavat yhteisöille Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti tai kolmannet maat palauttavat unionille asiaan sovellettavien sopimusten perusteella. ? Verojen palautukset käsitellään käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona 18 artiklan mukaisesti. ⎪

3. Varainhoitovuoden aikana kirjatut valuuttakurssierot voidaan oikaista. Lopputulos sisällytetään varainhoitovuoden yli- tai alijäämään.

6 LUKU

ERITTELYPERIAATE

21 artikla

√ Yleiset säännökset ∏

1. Määrärahat eritellään osastoittain ja luvuittain; luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin.

? 2. Komissio voi omassa talousarvion pääluokassaan siirtää määrärahoja itsenäisesti siten kuin 23 artiklassa säädetään, tai 24 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa se pyytää budjettivallan käyttäjältä hyväksyntää määrärahasiirrolle. ⎪

⎢ 1605/2002, 25 artikla

13. Määrärahoja saadaan siirtää ainoastaan budjettikohtiin, joihin on talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria” (p.m.).

24. Käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja vastaavat määrärahat saadaan siirtää ainoastaan, jos kyseiset tulot pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 10 kohta (mukautettu)

22 artikla

√ Muiden toimielinten kuin komission määrärahasiirrot ∏

1. Muut toimielimet kuin komissio voivat tehdä siirtää määrärahoja omassa pääluokassaan:

a) osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

b) luvusta toiseen ja momentilta toiselle rajoituksitta.

2. Kolme viikkoa ennen 1 kohdassa tarkoitettuja määrärahasiirtoja toimielimet ilmoittavat aikeistaan budjettivallan käyttäjälle. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille tämän määräajan kuluessa, sovelletaan 24 artiklan mukaista menettelyä.

3. Muut toimielimet kuin komissio voivat esittää budjettivallan käyttäjälle omassa pääluokassaan määrärahasiirtoja osastosta toiseen, kun siirron määrä ylittää 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. Näihin siirtoihin sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä.

4. Muut toimielimet kuin komissio voivat tehdä määrärahasiirtoja omassa pääluokassaan momentilta toiselle ilman ennakkoilmoitusta budjettivallan käyttäjälle.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

23 artikla

√ Komission sisäiset määrärahasiirrot ∏

1. Komissio voi tehdä määrärahasiirtoja siirtää ? itsenäisesti ⎪ omassa pääluokassaan:

a) ? maksusitoumusmäärärahoja ⎪ saman luvun kunkin momentin sisällä ja momentilta toiselle;

? b) maksumäärärahoja saman osaston sisällä; ⎪

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 11 kohdan a alakohta

? uusi

bc) ? useisiin osastoihin sisältyvien samanlaisten ⎪ henkilöstö- ja hallintomenojen osalta määrärahoja osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään, ja enintään 30 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista varainhoitovuoden määrärahoista, johon määrärahat siirretään;

⎢ 1605/2002

cd) toimintamenojen osalta määrärahoja saman osaston luvusta toiseen. Kultakin momentilta Kustakin budjettikohdasta voidaan siirtää kokonaisuudessaan enintään 10 prosenttia siihen osoitetuista varainhoitovuoden määrärahoista;.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 11 kohdan a alakohta

d) siirtää määrärahoja heti, kun perussäädös on annettu perustamissopimuksen 251 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, 43 artiklassa tarkoitetusta osastosta ”alustavat määrärahat”, kun rahoitettavalta toimenpiteeltä puuttui perussäädös talousarviota laadittaessa.

Komissio ilmoittaa päätöksestään budjettivallan käyttäjälle kolme viikkoa ennen ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen määrärahasiirtojen tekemistä. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille kolmen viikon määräajassa, sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä.

Varainhoitovuoden viimeisten kahden kuukauden aikana komissio voi kuitenkin itsenäisesti siirtää yhteisön virkamiehiä ja muuta henkilöstöä sekä ulkopuolista henkilöstöä koskevia määrärahoja talousarvion osastosta toiseen enintään 5 prosentin rajoissa kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle kyseisiä määrärahasiirtoja koskevasta päätöksestään kahden viikon kuluessa sen tekemisestä.

Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettuja siirtoja koskevasta päätöksestään kahden viikon kuluessa sen tekemisestä.

∫ uusi

2. Komissio voi päättää siirtää omassa talousarvion pääluokassaan määrärahoja osastosta toiseen seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että se ilmoittaa päätöksestään budjettivallan käyttäjälle välittömästi:

a) kun määrärahoja siirretään 43 artiklassa tarkoitetusta osastosta ”alustavat määrärahat” ja kun ainoa ehto varauksen purkamiselle on perussäädöksen hyväksyminen SEUT-sopimuksen 294 artiklassa määrättyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 12 kohdan c alakohta (mukautettu)

3. b) Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, kun varainhoitovuoden 15 √ 1 ∏ päivän joulukuuta jälkeen tapahtuu jokin kansainvälinen humanitaarinen suuronnettomuus tai kriisi, komissio voi siirtää kuluvan varainhoitovuoden käyttämättä jääneitä talousarviomäärärahoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 4 talousarvion otsakkeeseen 4 kuuluvista talousarvion osastoista osastoihin, jotka koskevat hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamista. Komissio ilmoittaa asiasta molemmille budjettivallan käyttäjille välittömästi kyseiset määrärahasiirrot tehtyään.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 11 kohdan b alakohta

2. Komissio voi omassa pääluokassaan esittää budjettivallan käyttäjälle myös muita kuin ⎝1 1 kohdassa ⎜tarkoitettuja määrärahasiirtoja.

24 artikla

√ Budjettivallan käyttäjälle esitettävät komission määrärahasiirrot ∏

⎢ 1605/2002, 23 artiklan 2 kohta

? uusi

21. Komissio voi omassa pääluokassaan esittää budjettivallan käyttäjälle myös muita kuin 1 kohdassa ? 23 artiklassa ⎪ tarkoitettuja määrärahasiirtoja. ð Se toimittaa ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti ï.

⎢ 1605/2002

12. Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 2, 3 ja 4 3, 4 ja 5 kohdassa säädetyin edellytyksin, jollei toisen osan I osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

23. Jos määrärahasiirtoesitykset koskevat perustamissopimuksista perussopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan määräenemmistöllä kuuden viikon kuluessa, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Euroopan parlamentti antaa lausuntonsa niin ajoissa, että neuvosto voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa. Jos neuvosto ei tee päätöstä tässä määräajassa, siirtoesitys katsotaan hyväksytyksi.

34. Jos määrärahasiirtoesitykset koskevat muita menoja kuin perustamissopimuksista perussopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa neuvostoa kuultuaan kuuden viikon kuluessa, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Neuvosto antaa lausuntonsa määräenemmistöllä niin ajoissa, että Euroopan parlamentti voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa. Jos päätöstä ei tehdä tässä määräajassa, siirtoesitys katsotaan hyväksytyksi.

45. Määrärahasiirtoesitykset, jotka koskevat sekä perustamissopimuksista perussopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja että muita menoja, katsotaan hyväksytyiksi, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät kumpikaan ole tehneet kielteistä päätöstä kuuden viikon kuluessa ehdotusten vastaanottamisesta. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto vähentävät esitettyä määrää eri tavalla, toisen toimielimen hyväksymän alemman määrän katsotaan tulleen hyväksytyksi. Jos jompikumpi toimielin kieltäytyy hyväksymästä määrärahasiirtoa, sitä ei saa tehdä.

⎢ 1605/2002

25 artikla

1. Määrärahoja saadaan siirtää ainoastaan budjettikohtiin, joihin on talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria” (p.m.).

2. Käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja vastaavat määrärahat saadaan siirtää ainoastaan, jos kyseiset tulot pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

26 artikla

√ Määrärahasiirrot, joihin sovelletaan erityissäännöksiä ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 12 kohdan a alakohta

1. Määrärahasiirroista Euroopan maatalouden tukirahastona, rakennerahastojaen, koheesiorahastoan, Euroopan kalatalousrahastoan ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoan määrärahojen sekä tutkimustamäärärahojen koskevissa siirtämisestä talousarvion osastoissasta toiseen säädetään erikseen toisen osan I, II ja III osastossa.

⎢ 1605/2002

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 12 kohdan b alakohta

? uusi

2. ⎝1 Budjettivallan käyttäjä päättää komission esityksestä määrärahasiirroista, joiden tarkoituksena on käyttää hätäapua koskevaa varausta hätäapuvarausta ? , tai tällaisesta määrärahasiirrosta päättää komissio silloin, kun siirto on enintään 10 prosenttia sen budjettikohdan varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. ⎪. Siirtoehdotus on esitettävä erikseen kunkin toimen osalta. ⎜.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 12 kohdan b alakohta, oikaisu EUVL L 48, 22.2.2008, s. 88

Tässä tapauksessa sovelletaan 24 artiklan 23 ja 34 kohdassa säädettyä menettelyä. Jos budjettivallan käyttäjät eivät hyväksy komission ehdotusta eivätkä pääse kyseisen varauksen käyttämistä koskevaan yhteiseen kantaan, ne pidättäytyvät päättämästä määrärahojen siirtoa koskevasta komission ehdotuksesta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 12 kohdan c alakohta

3. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, kun varainhoitovuoden 15 päivän joulukuuta jälkeen tapahtuu jokin kansainvälinen humanitaarinen suuronnettomuus tai kriisi, komissio voi siirtää kuluvan varainhoitovuoden käyttämättä jääneitä talousarviomäärärahoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 4 talousarvion osastoihin, jotka koskevat hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamista. Komissio ilmoittaa asiasta molemmille budjettivallan käyttäjille välittömästi kyseiset määrärahasiirrot tehtyään.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

7 LUKU

MOITTEETTOMAN VARAINHOIDON PERIAATE

27 artikla

√ Taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet ∏

1. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2. Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita toimielin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset sekä kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

⎢ 1605/2002

3. Kaikille talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan toiminnoittain vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla, ja menosta vastaavat hallinnot toimittavat tiedot budjettivallan käyttäjälle. Nämä 33 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan vuosittain viipymättä, ja ne esitetään myöhemmin viimeistään talousarvioesityksen liiteasiakirjoissa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

4. Päätöksenteon tehostamiseksi toimielimet arvioivat ohjelmia tai toimintoja etu- ja jälkikäteen komission määrittämien suuntaviivojen mukaisesti. Arviointia sovelletaan kaikkiin ohjelmiin ja toimiin, joista aiheutuu huomattavia menoja, ja arviointien tulokset ilmoitetaan menosta vastaaville hallinnoille sekä lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjille.

28 artikla

√ Pakollinen rahoitusselvitys ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 13 kohdan a alakohta (mukautettu)

1. Jokaiseen ehdotukseen tai aloitteeseen, jonka komissio tai jäsenvaltio esittää lainsäätäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaan sovellettavien määräysten mukaisesti ja joka saattaa vaikuttaa talousarvioon, ja henkilöstön määrään mukaan luettuna, on liitettävä rahoitusselvitys sekä tämän asetuksen 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu arviointi.

Jokaiseen lainsäätäjälle esitettävään ehdotusta tai aloitetta koskevaan muutokseen, joka saattaa vaikuttaa huomattavasti talousarvioon, ja henkilöstön määrään mukaan luettuna, on liitettävä muutosta ehdottavan toimielimen tekemä rahoitusselvitys.

⎢ 1605/2002

2. Komissio antaa talousarviomenettelyn yhteydessä tarvittavat tiedot määrärahatarpeen kehityksen vertailemiseksi rahoitusselvityksessä annettuihin alustaviin arvioihin. Näihin tietoihin sisältyy tilannekatsaus ja selvitys siitä, miten lainsäätäjän työ ehdotusten käsittelemiseksi on edistynyt. Määrärahatarvetta voidaan tarkistaa perussäädöksen käsittelyn edistymisen mukaan.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 13 kohdan b alakohta

? uusi

32. Väärinkäytösten Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riskien estämiseksi ? vähentämiseksi ⎪ 1 kohdassa tarkoitetussa rahoitusselvityksessä annetaan tietoja ? käyttöön otetusta sisäisestä valvontajärjestelmästä, arvio kulloisistakin riskeistä sekä tietoja ⎪ käytössä tai suunnitteilla olevista petostentorjunta- ja suojelutoimenpiteistä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 14 kohta (mukautettu)

? uusi

28 a artikla

√ Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta ∏

1. Talousarvion toteuttamisessa noudatetaan kulloisenkin hallintomenettelyn tarpeisiin soveltuvaa, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa asiaa koskevien alakohtaisten asetusten mukaisesti.

2. Talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan prosessia, jota sovelletaan hallinnon kaikillassa vaiheissa tasoilla ja jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet on saavutettu:

a) toimien tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus;

b) raportoinnin luotettavuus;

c) varojen ja tietojen turvaaminen;

d) petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, ja havaitseminen ? ja korjaaminen ⎪;

e) tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen asianmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

∫ uusi

28 b artikla

Hyväksyttävä virheriski

Lainsäätäjä päättää asianmukaisella talousarvion aggregointitasolla sovellettavasta hyväksyttävän virheriskin tasosta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Päätös otetaan huomioon vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä 146 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Hyväksyttävän virheriskin taso perustuu valvonnan kustannus-hyötyanalyysiin. Jäsenvaltiot ja 53 artiklassa tarkoitetut yhteisöt ja henkilöt ilmoittavat pyydettäessä komissiolle valvontakustannuksensa sekä unionin talousarviosta rahoitettavien toimien lukumäärän ja koon.

Hyväksyttävän virheriskin tasoa seurataan tarkkaan ja sitä tarkistetaan, jos valvontaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

8 LUKU

SEURATTAVUUSAVOIMUUSPERIAATE

29 artikla

√ Tilinpäätösten, talousarvioiden ja selvitysten julkaiseminen ∏

1. Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan seurattavuusavoimuusperiaatetta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 15 kohta

2. Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin puhemiehen pyynnöstä.

Talousarvio julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona talousarvion on todettu lopullisestinen vahvistaminen on todettu hyväksytyksi.

Kunkin toimielimen laatima Kkonsolidoitu tilinpäätös ja kunkin toimielimen laatima selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

30 artikla

√ EU:n varojen saajia koskevien ja muiden tietojen julkaiseminen ∏

1. Talousarvioon kuuluu liitteenä selvitys lainoista, joita unioni ovat antaneet tai ottaneet on antanut tai ottanut kolmansien osapuolten hyväksi.

2. Ulkoisiin toimiin liittyvänt takuurahaston toimenpiteet esitetään tilinpäätöksessä tilinpäätöslaskelmissa.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 16 kohta

3. Komissio asettaa asianmukaisella tavalla saataville hallussaan olevat tiedot talousarviosta peräisin olevien varojen saajista, kun talousarviota toteutetaan keskitetysti suoraan komission yksiköissä, sekä varojen saajia koskevat tiedot, joita ovat toimittaneet sellaiset yhteisöt, joille talousarvion toteuttamistehtävät on siirretty muiden hallintomenettelyjen nojalla.

4. Kyseiset tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY[26] ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001[27] säädettyjä vaatimuksia henkilötietojen suojasta, sekä turvallisuutta koskevia vaatimuksia ottaen huomioon kunkin 53 artiklassa tarkoitetun hallintomenettelyn erityispiirteet ja noudattaen tarvittaessa asiaa koskevia alakohtaisia säännöksiä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

III OSASTO

TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1 LUKU

TALOUSARVION LAATIMINEN

31 artikla

√ Tulo- ja menoarviot ∏

Euroopan parlamentti, neuvosto, Euroopan unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu laativat ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan tulevaa varainhoitovuotta varten ja toimittavat sen komissiolle joka vuosi ennen 1 päivää heinäkuuta.

Kyseiset toimielimet toimittavat ennakkoarvionsa tiedoksi myös budjettivallan käyttäjälle joka vuosi ennen 1 päivää heinäkuuta. Komissio laatii oman ennakkoarvionsa ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle ennen mainittua päivää.

Omaa ennakkoarviotaan laatiessaan komissio käyttää 32 artiklassa mainittuja tietoja.

32 artikla

Ö 185 artiklassa tarkoitettujen elinten talousarvioita koskevat ennakkoarviot Õ

Jokainen 185 artiklassa tarkoitettu elin toimittaa oman perustamissäädöksensä mukaisesti komissiolle ? ja budjettivallan käyttäjälle ⎪ vuosittain ennen 1 päivää huhtikuuta ? 31 päivää maaliskuuta ⎪ ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan ja sen mukana henkilöstötaulukon sekä työohjelmansa ? luonnoksen ⎪.

Komissio toimittaa nämä asiakirjat budjettivallan käyttäjälle tiedoksi muissa paitsi 46 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan d alakohdassa säädetyssä tapauksessa.

33 artikla

√ Talousarvioesitys ∏

1. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen neuvoston käsiteltäväksi joka vuosi viimeistään 1 päivänä syyskuuta. Alustava tTalousarvioesitys toimitetaan samanaikaisesti Euroopan parlamentille.

Alustava tTalousarvioesitys käsittää yhteenvedon unionin menoista ja tuloista sekä 31 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot.

∫ uusi

Talousarvioesityksen rakenteesta ja esitystavasta säädetään 41–46 artiklassa.

Jokaista talousarvioesityksen pääluokkaa edeltää asianomaisen toimielimen laatima johdanto.

Komissio laatii talousarvioesityksen yleisen johdannon. Yleinen johdanto sisältää rahoitustaulukot, joissa esitetään tärkeimmät tiedot osastoittain, sekä monivuotisen rahoituskehyksen menolajeittain esitetyt perustelut muutoksille, joita määrärahoihin on tehty varainhoitovuodelta toiselle siirryttäessä.

2. Komissio liittää tarvittaessa talousarvioesitykseen seuraavia varainhoitovuosia koskevan rahoitussuunnitelman.

Rahoitussuunnitelmaa tarkistetaan talousarvion hyväksymisen jälkeen talousarviomenettelyn tulosten ja muiden asianomaisten päätösten huomioon ottamiseksi.

⎢ 1605/2002

? uusi

23. ? Lisäksi ⎪ Kkomissio liittää alustavaan talousarvioesitykseen ? kaikki valmisteluasiakirjat, joiden se katsoo olevan tarpeen määrärahaesitysten perustelemiseksi ⎪ :.

a) selvityksen kuluneen varainhoitovuoden taloushallinnosta sekä tilanteesta maksattamatta olevien sitoumusten osalta;

b) tarvittaessa lausunnon muiden toimielinten ennakkoarvioista; lausunnossa voi olla asianmukaisesti perusteltuja poikkeavia arvioita;

c) tarpeellisiksi katsottuja valmisteluasiakirjoja, jotka koskevat toimielinten henkilöstötaulukkoja ja avustuksia, joita komissio myöntää 185 artiklassa tarkoitetuille elimille ja Eurooppa-kouluille;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 17 kohdan a alakohta

d) toimintoselvitykset, joissa on:

- tietoja kaikkien ennalta vahvistettujen erityisten, mitattavissa ja saavutettavissa olevien, asiaan kuuluvien ja ajallisesti määrättyjen tavoitteiden toteuttamisesta toimintokohtaisesti sekä indikaattoreilla mitatuista uusista tavoitteista.

- määrärahoihin ehdotettujen muutosten täydelliset perustelut ja kustannushyötysuhteen arviointi;

- selkeät perustelut EU:n tasolla toteutettavalle tukitoimenpiteelle ottaen huomioon muun muassa toissijaisuusperiaate;

- tiedot edellisen vuoden toimien toteuttamisasteesta ja kuluvan vuoden toteuttamisasteesta.

Arviointien tuloksia tarkastellaan ja käytetään niiden hyötyjen osoittamiseksi, joita ehdotetulla talousarviota koskevalla muutoksella voidaan saada aikaan;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 17 kohdan b alakohta

c) yhteenveto niiden tulevina varainhoitovuosina suoritettavien maksujen erääntymisaikatauluista, jotka perustuvat aiempina varainhoitovuosina tehtyihin talousarviositoumuksiin.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

34 artikla

√ Talousarvioesitystä muuttava oikaisukirjelmä ∏

1. Komissio voi omasta aloitteestaan tai muiden toimielinten pääluokankien osalta näiden pyynnöstä saattaa neuvoston käsiteltäväksi oikaisukirjelmän, jolla muutetaan alustavaa talousarvioesitystä sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät olleet tiedossa sitä laadittaessa.

2. Lukuun ottamatta poikkeustilanteita tai jos toimielimet toisin sopivat, komission on toimitettava oikaisukirjelmä neuvoston käsiteltäväksi vähintään 30 päivää ennen talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä Euroopan parlamentissa. Neuvoston on toimitettava talousarvioesitystä koskeva oikaisukirjelmä Euroopan parlamentin käsiteltäväksi vähintään 15 päivää ennen mainittua ensimmäistä käsittelyä.

35 artikla

√ Talousarvioesityksen vahvistaminen ∏

1. Neuvosto hyväksyy vahvistaa talousarvioesityksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisönjärjestön perustamissopimuksen 177 artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2. Neuvosto toimittaa talousarvioesityksen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi viimeistään talousarvion toteuttamista edeltävän vuoden lokakuun 5 päivänä. Neuvosto liittää siihen perustelut ja täsmentää syyt, jos se poikkeaa alustavasta talousarvioesityksestä.

36 artikla

√ Talousarvion hyväksyminen ∏

1. Euroopan parlamentin puhemies toteaa talousarvion lopullisesti vahvistetuksi hyväksytyksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 9 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisönjärjestön perustamissopimuksen 177 artiklan 7 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2. Kun talousarvio on todettu lopullisesti vahvistetuksi hyväksytyksi, kullakin jäsenvaltiolla on seuraavan varainhoitovuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen tai siitä päivästä alkaen, jona talousarvion lopullinen vahvistaminen todetaan on todettu lopullisesti hyväksytyksi, jos tämä tapahtuu myöhemmin, velvollisuus asettaa yhteisöjen käytettäväksi maksut, jotka on suoritettava unionin omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta annetussa neuvoston asetuksessa vahvistetuin edellytyksin.

37 artikla

√ Lisätalousarvioesitykset ∏

1. Komissio voi tehdä alustavia lisätalousarvioesityksiä väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa.

Edellisessä 1 alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa laaditut, alustavia lisätalousarvioesityksiä koskevat muiden toimielinten pyynnöt toimitetaan komissiolle.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 18 kohta (mukautettu)

Ennen alustavan lisätalousarvioesityksen esittämistä komissio ja muut toimielimet kuin komissio tarkastelevat asiaa koskevien määrärahojen jakamista uudelleen ottaen huomioon oletettu määrärahojen vajaakäyttö.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

2. Komissio toimittaa neuvoston käsiteltäväksi vuoden kaikki alustavat lisätalousarvioesitykset viimeistään 1 päivänä syyskuuta, poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Se voi liittää lausunnon muiden toimielinten laatimiin alustaviin lisätalousarvioesityksiin.

3. Budjettivallan käyttäjä käsittelee asian ottaen huomioon sen kiireellisyyden.

38 artikla

1. Jos neuvosto saa käsiteltäväkseen alustavan lisätalousarvioesityksen, se laatii esityksen lisätalousarvioksi 35 ja 37 artiklan mukaisesti.

2. Lisätalousarvioihin sovelletaan 35 ja 36 artiklan säännöksiä, aikataulua koskevia säännöksiä lukuun ottamatta. Lisätalousarviot on perusteltava viittaamalla siihen talousarvioon, jonka arvioita niillä muutetaan.

39 artikla

√ Ennakkoarvioiden ja talousarvioesitysten toimittamisen aikaistaminen ∏

Komissio ja budjettivallan käyttäjä voivat sopia siitä, että tiettyjä ennakkoarvioiden toimittamiseen sekä alustavan talousarvioesityksen ja talousarvioesityksen hyväksymiseen ja toimittamiseen liittyviä päivämääriä aikaistetaan. Tällainen järjestely ei kuitenkaan voi saa johtaa siihen, että näiden tekstien tarkasteluun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 177 artiklassa asetetut määräajat lyhenevät tai pitenevät.

2 LUKU

TALOUSARVION RAKENNE JA ESITYSTAPA

40 artikla

√ Talousarvion rakenne ∏

Talousarvioon kuuluu:

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 19 kohta

a) yleinen tulo- ja menotaulukko;

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

b) kunkin toimielimen pääluokat, jotka on jaoteltu tulo- ja menotaulukoihin.

41 artikla

√ Talousarviossa käytetty luokittelu ∏

1. Budjettivallan käyttäjä luokittelee komission tulot sekä muiden toimielinten tulot ja menot niiden lajin tai käyttötarkoituksen mukaan osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.

2. Komission pääluokan menotaulukko perustuu budjettivallan käyttäjän vahvistamaan budjettinimikkeistöön, jossa menot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan.

Osasto vastaa toimintalohkoa ja luku pääsääntöisesti toimintoa.

Kussakin osastossa voi olla toimintamäärärahoja ja hallintomäärärahoja.

Osaston sisällä hallintomäärärahat kootaan yhteen lukuun.

42 artikla

√ Negatiivisia tuloja koskeva kielto ∏

Talousarvio ei saa sisältää negatiivisia tuloja.

Unionin omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen nojalla perityt omat varat ovat nettomääräisiä, ja ne merkitään talousarvion tuloja koskevaan yhteenvetoon nettomääräisinä.

43 artikla

√ Alustavat määrärahat ∏

1. Jokaiseen talousarvion pääluokkaan voi kuulua osasto ”alustavat määrärahat”. Tähän osastoon otetaan määrärahoja kahdessa seuraavassa tapauksessa:

a) kyseiseltä toimenpiteeltä puuttuu perussäädös talousarviota laadittaessa;

b) on vahvoja epäilyjä määrärahojen riittävyydestä tai mahdollisuudesta toteuttaa kyseisiin budjettikohtiin otettuja määrärahoja moitteettoman varainhoidon mukaisin edellytyksin.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 20 kohta

Tämän osaston määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan 23 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetyn menettelyn mukaan tehdyn määrärahasiirron jälkeen, kun perussäädöksen antaminen edellyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklassa säädettyä määrättyä menettelyä, ja muissa tapauksissa 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaan tehdyn määrärahasiirron jälkeen.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 21 kohta

2. Jos toteuttamisessa ilmenee vakavia vaikeuksia, komissio voi varainhoitovuoden kuluessa ehdottaa määrärahojen siirtämistä osastoon ”alustavat määrärahat”. Budjettivallan käyttäjä päättää näistä siirroista 24 artiklassa säädetyin edellytyksin.

44 artikla

√ Negatiivinen varaus ∏

Komission talousarvion pääluokkaan voi kuulua ”negatiivinen varaus”, jonka enimmäismäärä on 200 miljoonaa euroa. Tämä varaus, joka otetaan erilliseen osastoon, voi koskea sekä maksusitoumusmäärärahoja että maksumäärärahoja.

Varaus on otettava käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua ⎝1 23 ja 25 artiklassa ⎜ säädetyn menettelyn mukaan tehtävällä määrärahasiirrolla.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 22 kohta (mukautettu)

45 artikla

√ Hätäapuvaraus ∏

1. Komissiota koskevassa talousarvion pääluokassa on varaus kolmansille maille annettavaa hätäapua varten.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu varaus on otettava käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua 24 ja 26 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävällä määrärahasiirrolla.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 23 kohdan a alakohta

46 artikla

√ Talousarvion esitystapa ∏

1. Talousarviossa esitetään:

1)⎝1 yleisessä tulo- ja menotaulukossa: ⎜

a) unionin arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana;

b) edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot sekä varainhoitovuoden n – 2 tulot;

c) asianomaisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat;

d) edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat;

e) varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 23 kohdan a alakohta

gf) asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta, sellaisena kuin se määritellään 41 artiklan 1 kohdassa;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 23 kohdan b alakohta

2) kunkin toimielimen pääluokassa tulot ja menot 1 alakohdassa esitetyn rakenteen mukaisesti;

⎢ 1605/2002

3) henkilöstön osalta:

a) talousarvion jokaisen pääluokan osalta henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan talousarvion jokaisen pääluokan osalta toimien määrä palkkaluokittain kullakin ura-alueella ja kussakin virkaryhmässä, sekä talousarviomäärärahojen perusteella hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä;

b) henkilöstötaulukko, joka käsittää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen määrärahoista rahoitettavan suoran tutkimustoiminnan henkilöstön, ja henkilöstötaulukko, joka käsittää samoista määrärahoista rahoitettavan epäsuoran tutkimustoiminnan henkilöstön; taulukot jaotellaan palkkaluokittain ja ura-alueittain ja niissä erotellaan talousarviomäärärahojen perusteella hyväksytyt vakinaiset ja väliaikaiset toimet;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 23 kohdan c alakohta

c) tieteellisen ja teknisen henkilöstön osalta jakauma voidaan esittää palkkaluokkaryhmittäin kussakin talousarviossa määritettyjen ehtojen mukaisesti; henkilöstötaulukossa on eriteltävä ne tieteellisesti tai teknisesti erityisen pätevät henkilöt, joille myönnetään Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä olevien erityissäännösten mukaisia erityisetuja;

⎢ 1605/2002

d) kunkin talousarviosta avustusta saavan, 185 artiklassa tarkoitetun elimen osalta henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan toimien määrä palkkaluokittain ja ura-alueittain kunkin 185 artiklassa tarkoitetun elimen osalta, joka saa avustusta talousarviosta. Henkilöstötaulukoissa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta;

4) lainanotto- ja lainanantotoimenpiteiden osalta:

a) yleisessä tulotaulukossa kyseisiä toimenpiteitä vastaavat budjettikohdat, joihin otetaan mahdolliset maksusuoritukset niiltä edunsaajilta, jotka ovat aluksi laiminlyöneet niille kuuluvat maksut, minkä vuoksi on ollut tarpeen ottaa käyttöön niin sanottu suoritustakuu. Nämä kohdat varustetaan merkinnällä ”pro memoria” (p.m.) ja niihin liitetään tarpeelliset selvitykset;

b) komission pääluokassa:

i) budjettikohdat, joilla on joihin on otettu Euroopan unionin suoritustakuu kyseisten toimenpiteiden osalta. Näissä kohdissa on merkintä ”pro memoria” (p.m.), kunnes ilmenee todellinen menoerä, joka on katettava lopullisesta talousarviosta;

ii) selvitysosat, joista ilmenevät perussäädöksen viitetiedot ja suunniteltujen toimien laajuus ja kesto sekä niiden toteuttamiseen myönnetty Euroopan unionin rahoitustakuu;

c) komission pääluokkaan tiedoksi liitetyssä asiakirjassa:

i) vireillä olevat pääomaoperaatiot ja velanhoitoon liittyvät toimet;

ii) asianomaisen varainhoitovuoden pääomaoperaatiot ja velanhoito;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 23 kohdan d alakohta

5) ne tulo- ja menopuolen budjettikohdat, jotka tarvitaan ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston täytäntöönpanoa varten.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 24 kohta

2. Edellä 1 kohdassa mainittujen asiakirjojen lisäksi budjettivallan käyttäjä voi lisätä talousarvion liitteeksi minkä tahansa muun asiaa koskevan asiakirjan.

47 artikla

√ Henkilöstötaulukkoa koskevat säännöt ∏

1. Edellä 46 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa esitetty kuvattu henkilöstötaulukko muodostaa kussakin toimielimessä tai muussa elimessä ehdottoman ylärajan nimityksille.

Kukin toimielin tai muu elin voi kuitenkin tehdä sille myönnettyjen toimien puitteissa henkilöstötaulukkoihinsa muutoksia, jotka koskevat enintään 10:tä prosenttia toimista, ⎝1 palkkaluokkiin AD 16, AD 15 ja AD 14 ⎜kuuluvia toimia lukuun ottamatta, edellyttäen, että:

a) ne eivät vaikuta täyttä varainhoitovuotta vastaavien henkilöstömäärärahojen määrään, ja

b) ne eivät ylitä henkilöstötaulukossa myönnettyjen toimien kokonaismäärää.

Kolme viikkoa ennen toisessa alakohdassa tarkoitettujen muutosten tekemistä kukin toimielin ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle aikeistaan. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille edellä mainitussa määräajassa, toimielimet pidättyvät muutoksista ja sovelletaan tavanomaista menettelyä.

2. Edellä 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen nimittävän viranomaisen henkilöstösääntöjen mukaisesti hyväksymien osa-aikaistenet toimienet vaikutukset, jotka nimittävä viranomainen on hyväksynyt henkilöstösääntöjen mukaisesti, voidaan kompensoida korvata muilla nimityksillä.

IV OSASTO

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

48 artikla

√ Talousarvion toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ∏

1. Komissio toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.

2. Jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä komission kanssa siten, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 25 kohta (mukautettu)

49 artikla

√ Perussäädös ja poikkeukset ∏

1. Talousarvioon Euroopan unionin toimintaa varten otettuja määrärahoja voidaan käyttää vasta kun on annettu perussäädös.

Perussäädös on oikeudellinen toimi, joka muodostaa oikeudellisen perustan tällaiselle toiminnalle ja sitä vastaavalle, talousarvioon otetun menon käytölle.

2. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisönjärjestön perustamissopimuksen alalla perussäädös on lainsäätäjän antama säädös, joka voi olla muodoltaan asetus, direktiivi, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklassa tarkoitettu päätös tai sui generis -päätös.

3. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston määräyksiä (yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta) sovellettaessa perussäädös voi olla jokin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 tai 3 kohdassa, 14 artiklassa, 18 artiklan 5 kohdassa, 23 artiklan 1 tai 2 kohdassa tai 24 artiklassa mainittu asiakirja.

4. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräyksiä (poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa) sovellettaessa perussäädös voi olla jokin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa mainittu asiakirja.

5. Suositukset ja lausunnot, päätöslauselmat, päätelmät, julistukset ja muut toimet, joilla ei ole oikeudellisia vaikutuksia, eivät ole tässä artiklassa tarkoitettuja perussäädöksiä.

6. Poiketen siitä, mitä 1–4 kohdassa säädetään, seuraavat määrärahat voidaan kuitenkin käyttää ilman perussäädöstä edellyttäen, että rahoitettavat toimet kuuluvat Euroopan unionin toimivaltaan:

a) määrärahat kokeiluluonteisiin pilottihankkeisiin, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi;

b) määrärahat valmistelutoimiin, joilla valmistellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten piiriin kuuluvia tulevia toimia koskevia ehdotuksia. Valmistelutoimissa noudatetaan yhdenmukaista lähestymistapaa, ja ne voivat olla muodoltaan erilaisia. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kolmeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi. Lainsäädäntömenettely on saatettava päätökseen ennen kolmannen varainhoitovuoden päättymistä. Lainsäädäntömenettelyn aikana määrärahojen sitomisessa on otettava huomioon valmistelutoimen erityispiirteet suunniteltujen toimintojen, tavoitteiden ja edunsaajien osalta. Tämän vuoksi suoritettujen varojen määrä ei voi suuruudeltaan vastata lopullisen toiminnan rahoittamiseen tarkoitettuja varoja.

Talousarvioesityksen yhteydessä komissio esittää budjettivallan käyttäjälle a ja b alakohdassa tarkoitetuista toimista kertomuksen, johon sisältyy tulosten arviointi sekä arvio suunnitelluista jatkotoimista;

c) määrärahat valmisteleviin toimenpiteisiin, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston (määräykset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta) piiriin. Näiden toimenpiteiden kesto rajoitetaan lyhytaikaiseksi ja niillä pyritään luomaan edellytykset Euroopan unionin toiminnalle yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden täyttämiseksi ja tarvittavien oikeudellisten asiakirjojen antamiseksi.

Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioita valmistelevilla toimenpiteillä pyritään muun muassa arvioimaan operatiivisia vaatimuksia, varmistamaan resurssien saaminen nopeasti käyttöön ja selvittämään kenttäolosuhteet ennen operaation käynnistämistä.

Neuvosto hyväksyy valmistelevat toimenpiteet täydessä yhteistyössä komission kanssa. Tätä varten neuvoston puheenjohtaja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin avustamana tiedottaa komissiolle mahdollisimman varhain neuvoston aikomuksesta toteuttaa valmisteleva toimenpide ja ilmoittaa erityisesti arvion tätä varten tarvittavista resursseista. Komissio toteuttaa tämän asetuksen säännösten mukaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että varat maksetaan viipymättä;

d) määrärahat kertaluonteisiin tai pysyviin toimiin, joita komissio toteuttaa niiden tehtävien perusteella, jotka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisönjärjestön perustamissopimuksen nojalla johtuvat sen muista institutionaalisista oikeuksista kuin b alakohdassa tarkoitetusta lainsäädännöllisestä aloiteoikeudesta sekä sille suoraan perustamissopimusten perussopimusten nojalla kuuluvasta erityisestä toimivallasta ja jotka luetellaan soveltamissäännöissä;

e) määrärahat kunkin hallinnollisesti itsenäisen toimielimen toimintaan.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

50 artikla

√ Talousarvion toteuttaminen muissa toimielimissä ∏

Komissio tunnustaa muiden toimielinten toimivallan toteuttaa niitä koskevia talousarvion pääluokkia.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 26 kohta (mukautettu)

Kukin toimielin käyttää näitä valtuuksia tämän asetuksen mukaisesti ja annettujen määrärahojen rajoissa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

51 artikla

√ Talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen ∏

Komissio ja muut toimielimet voivat siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia yksiköidensä sisällä tässä asetuksessa sekä toimielinten työjärjestyksissä määritettyjen edellytysten mukaisesti ja valtuutusasiakirjassa vahvistamissaan rajoissa. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 27 kohta (mukautettu)

52 artikla

√ Eturistiriidat ∏

1. Taloushallinnon toimija tai talousarvion toteuttamiseen, varainhallintoon, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuva muu henkilö ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja unionin etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen henkilön on pidättäydyttävä tällaisista toimista ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

2. Eturistiriita vallitsee silloin, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja edunsaajalla on yhteinen etu.

⎢ 1605/2002

2 LUKU

TOTEUTTAMISTAVAT

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 28 kohta (mukautettu)

? uusi

53 artikla

√ Yleisen talousarvion toteuttamistavat ∏

1. Komissio toteuttaa talousarviota 53 a – 53 d artiklan mukaisesti:

a1) keskitetysti ð yksiköidensä tai 55 artiklassa tarkoitettujen toimeenpanovirastojen välityksellä ï;

b2) yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti; ð välillisesti joko yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä: ï

∫ uusi

a) kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

b) kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille;

c) rahoituslaitoksille, joille on annettu tehtäväksi VI b osaston mukaisten rahoitusvälineiden täytäntöönpano;

d) Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle tai muille Euroopan investointipankin tytäryhteisöille;

e) 185 ja 185 a artiklassa tarkoitetuille elimille;

f) julkisoikeudellisille elimille tai sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

g) jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

h) henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään tämän asetuksen 49 artiklassa tarkoitetussa asiaa koskevassa perussäädöksessä.

2. Jäsenvaltiot ja 1 kohdan 2 alakohdassa luetellut yhteisöt ja henkilöt eivät saa olla valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä.

3. Komissio ei siirrä kolmansille osapuolille toimeenpanovaltuuksia, joita sillä on perussopimusten nojalla, silloin kun niihin sisältyy poliittisiin valintoihin liittyvää laajaa harkintavaltaa.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 28 kohta

c) yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 29 kohta (mukautettu)

53 a artikla

√ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ∏

Kun komissio toteuttaa talousarviota keskitetysti, toteuttamistehtävät suoritetaan joko suoraan sen yksiköissä tai siten, että toimeenpanovalta siirretään 54 – 57 artiklan mukaisesti.

∫ uusi

1. Jäsenvaltioiden on unionin varoja hallinnoidessaan noudatettava moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä varmistettava unionin toiminnan näkyvyys. Jäsenvaltioiden on tätä varten täytettävä tässä asetuksessa säädetyt valvonta- ja tarkastusvelvollisuutensa ja otettava hoitaakseen niistä johtuvat tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Täydentäviä säännöksiä voidaan antaa alakohtaisissa säännöissä .

∫ uusi

2. Jäsenvaltioiden on ehkäistävä, todettava ja korjattava sääntöjenvastaisuudet ja petokset hoitaessaan unionin talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä. Tätä varten niiden on toimitettava ennakko- ja jälkitarkastuksia, joihin tarvittaessa kuuluvat myös paikalla toimitettavat tarkastukset, varmistaakseen, että talousarviosta rahoitettavat toimet toteutetaan tehokkaasti ja moitteettomasti, perittävä takaisin aiheettomasti maksetut varat sekä saatettava tarvittaessa asia tuomioistuinten käsiteltäväksi.

Jäsenvaltioiden on asetettava tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia taloudellisia seuraamuksia varojen saajille, kuten alakohtaisissa säännöissä ja kansallisessa lainsäädännössä edellytetään.

3. Alakohtaisten sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden on hyväksyttävä yksi tai useampia julkisoikeudellisia elimiä, joilla on yksinomainen vastuu hyväksynnän kattamien varojen moitteettomasta hallinnoinnista ja valvonnasta. Tämä ei kuitenkaan rajoita edellä tarkoitettujen elinten mahdollisuutta hoitaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät liity unionin varojen hallinnointiin, tai niiden mahdollisuutta siirtää tiettyjä tehtäviään muille elimille.

Hyväksynnän antaa jäsenvaltion viranomainen alakohtaisten sääntöjen mukaisesti, ja kyseinen viranomainen varmistaa, että elin pystyy hoitamaan varoja moitteettomasti. Alakohtaisissa säännöissä voidaan myös määritellä komission tehtävä hyväksymismenettelyssä.

Hyväksynnän antava viranomainen vastaa elimen valvonnasta ja kaikkien sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, jotka tarvitaan kyseisen elimen toiminnassa mahdollisesti olevien puutteiden korjaamiseksi ja joihin kuuluu myös hyväksynnän väliaikainen tai lopullinen peruuttaminen.

4. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen elinten on:

a) otettava käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja varmistettava sen toiminta;

b) käytettävä vuotuisperiaatteeseen perustuvaa kirjapitojärjestelmää, josta saadaan ajoissa oikeelliset, täydelliset ja luotettavat tiedot;

c) oltava riippumattoman ulkoisen tarkastuksen kohteena; kyseisessä tarkastuksessa on noudatettava kansainvälisesti hyväksyttyjä tarkastusstandardeja, ja sen suorittajan on oltava hyväksytystä elimestä toiminnallisesti riippumaton tarkastusyksikkö;

d) varmistettava 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että unionin varojen saajat julkistetaan vuosittain jälkikäteen;

f) varmistettava, että henkilötietoja suojataan direktiivissä 95/46/EY säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

5. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen elinten on toimitettava komissiolle seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 1 päivään mennessä:

a) kirjanpito niille siirrettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuneista menoista;

b) kaikista käytettävissä olevien tarkastusten tuloksista laadittu yhteenveto, joka sisältää myös analyysin järjestelmällisistä tai toistuvista puutteista sekä niiden korjaamiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimista;

c) viranomaisen vahvistuslausuma tilinpäätöstietojen täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta, sisäisten valvontajärjestelmien moitteettomasta toiminnasta, tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta;

d) riippumattoman tarkastuselimen tämän kohdan c alakohdassa tarkoitetusta vahvistuslausumasta antama lausunto, joka kattaa sen kaikki osatekijät.

Jos jäsenvaltio on hyväksynyt useampia kuin yhden elimen toimintalohkoa kohti, sen on toimitettava komissiolle kyseiseltä toimintalohkolta seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 15 päivään mennessä yhteenvetokertomus, jossa annetaan kansallisen tason kokonaiskatsaus kaikista viranomaisen vahvistuslausumista ja niistä annetuista riippumattomista tarkastuslausunnoista.

6. Komission tulee :

a) soveltaa menettelyjä, joilla varmistetaan, että hyväksyttyjen elinten tilit tarkastetaan ja hyväksytään ajoissa, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset ja että sääntöjenvastaisuudet voidaan selvittää ajoissa;

b) sulkea unionin rahoitusmenojen ulkopuolelle maksut, jotka on suoritettu unionin oikeuden vastaisesti.

Alakohtaisia sääntöjä sovelletaan edellytyksiin, joiden täyttyessä komissio voi keskeyttää tai valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi toistaiseksi lopettaa maksut jäsenvaltioille.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 29 kohta (mukautettu)

53 b artikla

√ Välillinen hallinnointi muiden yhteisöjen ja henkilöiden kuin jäsenvaltioiden kanssa ∏

1. Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään jäsenvaltioille. Tätä menettelyä sovelletaan erityisesti toisen osan I ja II osastossa tarkoitettuihin toimiin.

2. Jotta talousarviota yhteistyössä toteutettaessa varat käytettäisiin asiaan sovellettavien säännösten ja periaatteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskeviin alakohtaisiin asetuksiin sisältyvien täydentävien säännösten soveltamista. Tätä varten niiden on erityisesti:

a) varmistettava, että talousarviosta rahoitettavat toimet todella toteutetaan ja että ne toteutetaan oikein;

b) estettävä sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä puututtava niihin;

c) perittävä takaisin aiheettomasti maksetut tai sääntöjenvastaisuuksien tai virheiden vuoksi menetetyt varat;

d) varmistettava asiaa koskevin alakohtaisin asetuksin ja 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot.

Tätä varten jäsenvaltiot toteuttavat tarkastuksia ja kehittävät 28 a artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisen, vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän. Ne ryhtyvät tarvittaessa asianmukaisiin oikeudellisiin toimiin.

3. Jäsenvaltiot laativat asianmukaisella kansallisella tasolla vuotuisen yhteenvedon saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

4. Komissio toteuttaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä tai tekee rahoituskorjauksia varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja että sen on mahdollista kantaa lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta.

∫ uusi

1. Sellaisten yhteisöjen ja henkilöiden, joille on siirretty talousarvion toteuttamistehtäviä 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan a–h alakohdan mukaisesti, on unionin varoja hallinnoidessaan noudatettava moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä varmistettava unionin toiminnan näkyvyys. Niiden on unionin varoja hallinnoidessaan huolehdittava siitä, että unionin taloudellisia etuja suojataan tässä asetuksessa edellytettyä vastaavalla tavalla siten, että huomioon on otettu seuraavat tekijät:

1. siirrettyjen tehtävien luonne ja kyseessä olevat määrät;

2. kyseeseen tulevat taloudelliset riskit;

3. niiden omien järjestelmien, sääntöjen ja menettelyjen perusteella saatavan varmuuden taso sekä toimenpiteet, joilla komissio valvoo ja tukee siirrettyjen tehtävien hoitamista.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja henkilöiden on tässä tarkoituksessa:

a) otettava käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja varmistettava sen toiminta;

b) käytettävä vuotuisperiaatteeseen perustuvaa kirjapitojärjestelmää, josta saadaan ajoissa oikeelliset, täydelliset ja luotettavat tiedot;

c) oltava riippumattoman ulkoisen tarkastuksen kohteena; kyseisessä tarkastuksessa on noudatettava kansainvälisesti hyväksyttyjä tarkastusstandardeja, ja sen suorittajan on oltava kyseisestä yhteisöstä tai henkilöstä toiminnallisesti riippumaton tarkastusyksikkö;

d) sovellettava asianmukaisia sääntöjä ja menettelyjä myöntäessään unionin varoista rahoitusta avustuksien, hankintojen tai rahoitusvälineiden muodossa;

e) varmistettava 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että unionin varojen saajat julkistetaan vuosittain jälkikäteen;

f) varmistettava, että henkilötietoja suojataan asianmukaisesti.

Edellä 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan h alakohdassa tarkoitetut henkilöt voivat täyttää nämä vaatimukset asteittain. Niiden on saatava komission hyväksyntä varainhoitosäännöilleen ennen kuin ne hyväksyvät kyseiset säännöt.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja henkilöiden on ehkäistävä, todettava ja korjattava sääntöjenvastaisuudet ja petokset hoitaessaan unionin talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä. Tätä varten niiden on toimitettava ennakko- ja jälkitarkastuksia, joihin tarvittaessa kuuluvat myös paikalla toimitettavat tarkastukset, varmistaakseen, että talousarviosta rahoitettavat toimet toteutetaan tehokkaasti ja moitteettomasti, perittävä takaisin aiheettomasti maksetut varat sekä saatettava tarvittaessa asia tuomioistuinten käsiteltäväksi.

4. Komissio voi keskeyttää maksut 1 kohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja henkilöille etenkin silloin kun havaitaan systeemisiä virheitä, joiden vuoksi kyseisen yhteisön tai henkilön sisäisen valvontajärjestelmän luotettavuus tai tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus käy kyseenalaiseksi.

Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi lisätarkistuksia tehdäkseen osittain tai kokonaan lopettaa toistaiseksi maksut kyseisille yhteisöille tai henkilöille silloin, kun hän saa tietoja, joiden mukaan sisäisen valvontajärjestelmän toiminnassa on merkittävä puute tai joiden mukaan kyseisen yhteisön tai henkilön vahvistama meno liittyy vakavaan sääntöjenvastaisuuteen eikä kyseistä menoa ole korjattu, jos maksujen lopettaminen toistaiseksi on tarpeen, jotta voitaisiin estää unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva merkittävä vahinko.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja henkilöiden on toimitettava komissiolle:

a) selvitys siirrettyjen tehtävien hoitamisesta;

b) kirjanpito niille siirrettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuneista menoista.

c) kaikista käytettävissä olevien tarkastusten tuloksista laadittu yhteenveto, joka sisältää myös analyysin järjestelmällisistä tai toistuvista puutteista sekä niiden korjaamiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimista;

d) viranomaisen vahvistuslausuma tilinpäätöstietojen täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta, sisäisten valvontajärjestelmien moitteettomasta toiminnasta, tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta ;

e) riippumattoman tarkastuselimen tämän kohdan d alakohdassa tarkoitetusta vahvistuslausumasta antama lausunto, joka kattaa sen kaikki osatekijät.

Nämä asiakirjat on toimitettava komissiolle seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 1 päivään mennessä lukuun ottamatta e alakohdassa tarkoitettua tarkastuslausuntoa. Kyseinen lausunto on toimitettava viimeistään 15 päivänä maaliskuuta.

Nämä velvollisuudet eivät vaikuta kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyviin määräyksiin. Kyseiset yhteisöt on näissä määräyksissä velvoitettava vähintään toimittamaan komissiolle vuosittain selvitys siitä, että unionin rahoitusosuus on kyseisenä varainhoitovuonna käytetty ja siitä on tehty tiliä tämän artiklan 2 kohdassa asetettujen vaatimusten ja kyseisen kansainvälisen järjestön tai kolmannen maan kanssa tehdyssä sopimuksessa asetettujen velvoitteiden mukaisesti.

6. Komission tulee:

a) huolehtia siitä, että siirrettyjen tehtävien hoitamista valvotaan ja arvioidaan;

b) soveltaa menettelyjä, joilla varmistetaan, että niiden yhteisöjen ja henkilöiden, joille tehtäviä on siirretty, tilit tarkastetaan ja hyväksytään ajoissa, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset ja että sääntöjenvastaisuudet voidaan selvittää ajoissa;

c) sulkea unionin rahoitusmenojen ulkopuolelle maksut, jotka on suoritettu sovellettavien sääntöjen vastaisesti.

7. Tämän artiklan 5 ja 6 kohtaa ei sovelleta sellaisiin yhteisöihin ja henkilöihin, joiden osalta budjettivallan käyttäjä soveltaa erillistä vastuuvapausmenettelyä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 29 kohta (mukautettu)

53 c artikla

√ Välilliseen hallinnointiin liittyvät ennakkotarkastukset ja sopimukset ∏

1. Kun komissio toteuttaa talousarviota hajautetusti, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään kolmansille maille 56 artiklan ja toisen osan IV osaston säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljelle jäävien tehtävien siirtämistä 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille elimille.

2. Komissio toteuttaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä tai tekee rahoituskorjauksia varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja että sen on mahdollista kantaa lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta.

3. Kolmansien maiden, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, on varmistettava 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot.

∫ uusi

1. Ennen kuin komissio siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan a–h alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille tai henkilöille, se hankkii todisteet siitä, että 53 b artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

Yhteisön tai henkilön on viipymättä ilmoitettava komissiolle kaikista sellaisiin järjestelmiinsä, sääntöihinsä tai menettelyihinsä tekemistään merkittävistä muutoksista, jotka liittyvät sille siirrettyyn unionin varojen hallinnointiin. Silloin kun tällaisia muutoksia tehdään, komissio tarkistaa kyseisen yhteisön tai henkilön kanssa tehdyt sopimukset varmistaakseen, että 53 b artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät edelleen.

2. Valitessaan yhteisöä 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan b, c, f ja g alakohdassa luetelluista ryhmistä, komissio ottaa asianmukaisella tavalla huomioon siirrettävien tehtävien luonteen sekä yhteisöllä olevan kokemuksen ja sen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Valinnan on perustuttava puolueettomiin kriteereihin, eikä se saa aiheuttaa eturistiriitaa.

3. Välillisen hallinnoinnin alaan kuuluvissa sopimuksissa on määrättävä 53 b artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa säädetyistä vaatimuksista. Niissä on selkeästi määritetettävä siirrettävät tehtävät, ja niiden on sisällettävä kyseisten yhteisöjen ja henkilöiden antama sitoumus siitä, että ne täyttävät 53 b artiklan 2 kohdan e ja f alakohdassa säädetyt velvollisuutensa ja pidättäytyvät kaikista sellaisista toimista, joista voi aiheutua eturistiriita.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 29 kohta

53 d artikla

1. Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, tiettyjä toteuttamistehtäviä siirretään kansainvälisille järjestöille soveltamissäännöissä määriteltyjen edellytysten mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

a) kun komissiolla ja kansainvälisellä järjestöllä on pitkäaikainen puitesopimus, jossa määrätään niiden hallinnollisista ja taloudellisista yhteistyöjärjestelyistä;

b) kun komissio ja kansainvälinen järjestö perustavat yhteisen hankkeen tai ohjelman;

c) monenvälisissä toimissa, millä tarkoitetaan toimia, joissa usean avunantajan varat yhdistetään, eikä niitä ole osoitettu minkään tietyn menoerän tai -ryhmän rahoittamiseen.

Nämä järjestöt soveltavat kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, sisäisessä valvonnassa ja julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä standardeja, jotka antavat samat takeet kuin kansainvälisesti tunnustetut standardit.

2. Kansainvälisten järjestöjen kanssa rahoituksen myöntämisestä tehdyissä sopimuksissa on oltava yksityiskohtaiset määräykset kyseisille järjestöille annettujen tehtävien toteuttamisesta.

3. Kansainvälisten järjestöjen, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, on varmistettava 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot.

⎢ 1605/2002

54 artikla

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 30 kohdan a alakohta

1. Komissio ei saa siirtää kolmansille osapuolille perustamissopimusten mukaisia toimeenpanovaltuuksiaan, jos niihin sisältyy poliittisia valintoja edellyttävää laajaa harkintavaltaa. Kolmansille osapuolille siirretyt toteuttamistehtävät on määriteltävä tarkasti ja niiden käyttöä on kokonaisuudessaan valvottava.

Talousarvion toteuttamista koskevien tehtävien siirtämisessä on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta, mikä edellyttää vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, ja siinä on varmistettava syrjimättömyyden periaatteen noudattaminen ja yhteisön toiminnan näkyvyys. Näin siirretyt toteuttamistehtävät eivät saa johtaa eturistiriitaan.

⎢ 1605/2002

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 30 kohdan b alakohta

2. è1 Toteuttaessaan talousarviota välillisesti ja keskitetysti tai hajautetusti 53 a artiklan tai 53 c artiklan mukaisesti komissio voi 1 kohdassa säädetyin rajoituksin siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä: ç

a) jäljempänä 55 artiklassa tarkoitetuille yhteisön oikeuden mukaisille virastoille, jäljempänä ”toimeenpanovirastot”;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 30 kohdan b alakohta

d) jäljempänä 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille sekä muille yhteisön erityiselimille, kuten Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle, edellyttäen, että tehtävä on sopusoinnussa elimelle perussäädöksessä säädetyn tehtävän kanssa;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 30 kohdan b alakohta

c) kansallisille tai kansainvälisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai yksityisoikeudellisille yhteisöille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä ja jotka esittävät riittävät rahoitustakuut ja noudattavat soveltamissäännöissä säädettyjä edellytyksiä;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 30 kohdan b alakohta

d) henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään tämän asetuksen 49 artiklan mukaisessa, asiaa koskevassa perussäädöksessä.

⎢ 1605/2002

3. Kun toteuttamistehtäviä suorittavat 2 kohdassa tarkoitetut yhteisöt tai elimet, ne tarkastavat säännöllisesti, että talousarviosta rahoitettavat toimet on toteutettu oikein.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 30 kohdan c alakohta

Nämä elimet tai henkilöt toteuttavat toimenpiteitä estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja ryhtyvät tarvittaessa oikeudellisiin toimiin periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut tai väärin käytetyt varat.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 31 kohta (mukautettu)

? uusi

55 artikla

√ Toimeenpanovirastot ∏

1. Toimeenpanovirastot ovat yhteisön oikeuden mukaisia komission päätöksellä perustettuja oikeushenkilöitä, joille voidaan siirtää kokonaan tai osittain yhteisön ohjelman tai hankkeen toimeenpano komission puolesta ja komission vastuulla tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[28] mukaisesti.

2. Viraston johtaja toteuttaa vastaavat toimintamäärärahat ? suoraan hallinnoiden ⎪.Vastaavien toimintamäärärahojen toteuttamista koskeva toimivalta siirretään viraston johtajalle.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 31 kohta

56 artikla

1. Kun komissio toteuttaa talousarviota välillisesti ja keskitetysti, se vaatii ensin moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti todisteet, jotka osoittavat, että yhteisöissä, joille se antaa toteuttamistehtäviä, on käytössä seuraavat toimivat järjestelyt:

a) avoimet, syrjimättömät ja kaikki eturistiriidat poissulkevat, julkisia hankintoja ja avustusten myöntämistä koskevat osaston V ja vastaavasti osaston VI mukaiset menettelyt;

b) toimien hallinnoinnin vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä, jossa huolehditaan siitä, että tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät on tehokkaasti erotettu tilinpitäjän tehtävistä tai että näitä vastaavat tehtävät on tehokkaasti erotettu toisistaan;

c) kirjanpitojärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistua yhteisön varojen käytön moitteettomuudesta ja jota soveltamalla yhteisön tilit kuvaavat varojen käyttöä;

d) riippumaton ulkoinen tarkastus;

e) yleisön oikeus tutustua tietoihin yhteisön säännöstössä säädetyllä tasolla;

f) varmistettava 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot.

Komissio voi tunnustaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tahojen valvonta- ja laskentajärjestelmät ja hankintamenettelyt omien sääntöjensä mukaisiksi ottaen huomioon kansainvälisesti tunnustetut standardit.

2. Talousarvion hajautetussa toteuttamisessa noudatetaan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä 1 kohdan e alakohdassa vahvistettua edellytystä lukuun ottamatta, joko kokonaan tai osittain sen mukaan, minkä asteisesta hajauttamisesta on sovittu komission ja asianomaisen kolmannen maan, kansallisen tai kansainvälisen julkisoikeudellisen yhteisön kesken.

Sen estämättä, mitä 1 kohdan a alakohdassa ja 169 a artiklassa säädetään, komissio voi päättää:

4. varojen yhdistämistapauksissa ja

5. perussäädöksessä säädetyin edellytyksin

soveltaa edunsaajana olevan kumppanimaan hankinta- tai avustusmenettelyjä tai avunantajien sopimia menettelyjä.

Ennen tällaisen päätöksen tekemistä komission on saatava ensin tapauskohtaisesti todisteet siitä, että kyseiset menettelyt ovat avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaiset ja että ne estävät kaikki eturistiriidat, tarjoavat kansainvälisesti tunnustettuja standardeja vastaavat takeet ja varmistavat, että noudatetaan moitteettoman varainhoidon periaatetta, mikä edellyttää vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

Kolmannen maan, kansallisen tai kansainvälisen julkisoikeudellisen yhteisön on sitouduttava täyttämään seuraavat velvoitteet:

a) sen on noudatettava, jollei tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta muuta johdu, 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä;

B) sen on varmistettava, että 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tarkastuksen toimittamisesta vastaa riippumaton kansallinen ulkoista tarkastusta suorittava laitos;

c) sen on tarkastettava säännöllisesti, että talousarviosta rahoitettavat toimet on toteutettu oikein;

d) sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja tarvittaessa ryhdyttävä oikeudellisiin toimiin periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut varat.

3. Komissio huolehtii muille siirrettyjen tehtävien toteuttamisen valvonnasta, arvioinnista ja tarkastuksesta. Komissio ottaa huomioon valvontajärjestelmien vastaavuuden suorittaessaan tarkastuksiaan omia valvontajärjestelmiään käyttäen.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

57 artikla

√ Toimivaltuuksien siirtämiseen sovellettavat rajoitukset ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 32 kohta (mukautettu)

1. Komissio ei saa siirtää talousarviosta peräisin olevien varojen käyttöön liittyviä tehtäviä, mukaan lukien maksu- ja perintätehtäviä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille, paitsi 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa √ 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan f ja g alakohdassa ∏ tarkoitetuissa tapaukseissa tai erityisissä tapauksissa, joissa komission määrittelemille edunsaajille suoritetaan maksuja, joiden ehdot ja määrät komissio vahvistaa ja joihin ei liity maksajayksikön tai -yhteisön harkintavaltaa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

2. Ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella ainoastaan teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin tai asianmukaisuuteen liittyvän harkintavallan käyttöä; poikkeuksen muodostavat julkisen palvelun tehtäviä suorittavat yhteisöt.

3 LUKU

TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖ TOIMIJAT

1 JAKSO

TEHTÄVIEN ERIYTTÄMISEN PERIAATE

58 ARTIKLA

√ Tehtävien eriyttäminen ∏

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

2 Jakso

TULOJEN JA MENOJEN HYVÄKSYJÄ

59 ARTIKLA

√ Tulojen ja menojen hyväksyjä ∏

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa toimielin.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 33 kohdan a alakohta

1 a. Tässä osastossa ilmaisulla ”henkilöstö” tarkoitetaan henkilöstösääntöjen alaisia henkilöitä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 33 kohdan b alakohta

2. Kukin toimielin määrittää sisäisissä hallintoa koskevissa säännöissään sen henkilöstötason, joka saadaan valtuuttaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviin noudattaen työjärjestyksessään määrättyjä edellytyksiä, tehtävien laajuuden sekä valtuutettujen mahdollisuuden siirtää valtuutusta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 33 kohdan c alakohta

3. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä valtuudet voidaan siirtää ja siirrettyjä tehtäviä siirretyt valtuudet siirtää edelleen ainoastaan henkilöstölle.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

4. Valtuutetut ja edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät saavat toimia vain valtuutus- tai edelleenvaltuutusasiakirjassaan määrätyissä rajoissa. Toimivaltaisen valtuutetun ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän avustajana hänen tehtävissään voi toimia yksi tai useampi henkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on suorittaa ensiksi mainitun vastuulla tiettyjä talousarvion toteuttamisessaksi ja tilinpäätöksessä tarvittavia toimia.

60 artikla

√ Tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet ja tehtävät ∏

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on käsitellä toimielimensä tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista.

⎢ 1605/2002, 60 artiklan 4 kohta (mukautettu)

? uusi

42. √ Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa ∏ Vvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii organisaatiorakenteen sekä tehtävien toteuttamiseen soveltuvat hallinnointia ja sisäiseta valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt √ valvontajärjestelmät ∏ ? 28 a artiklan ja ⎪ toimielimen vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit, organisaatiorakenteen sekä tehtävien toteuttamiseen soveltuvat hallinnointia ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt ð ; rakenteen ja järjestelmien luomisessa hyödynnetään kattavaa riskinarviointia. ï mukaan luettuna tarvittaessa tarkastaminen jälkikäteen. Ennen toimen hyväksymistä sen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat tarkastetaan; toimen aloittanut henkilö ei saa toimia tarkastajana. Toimen aloittaminen ja sen tarkastaminen etukäteen ja jälkikäteen on pidettävä erillään.

⎢ 1605/2002

2. Menojen toteuttamiseksi valtuutettu ja edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

3. Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten lähettäminen. Tulojen käsittelyyn voi kuulua myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

4. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimen vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit, organisaatiorakenteen sekä tehtävien toteuttamiseen soveltuvat hallinnointia ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt, mukaan luettuna tarvittaessa tarkastaminen jälkikäteen. Ennen toimen hyväksymistä sen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat tarkastetaan; toimen aloittanut henkilö ei saa toimia tarkastajana. Toimen aloittaminen ja sen tarkastaminen etukäteen ja jälkikäteen on pidettävä erillään.

∫ uusi

4. Kaikille tapahtumille on suoritettava ainakin ennakkotarkastus, joka perustuu asiakirjatarkastukseen sekä saatavilla oleviin aiempien tarkastusten tuloksiin; tarkastuksen kohteena ovat tapahtuman toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat.

Ennakkotarkastukset kattavat tapahtuman luomisen ja sen tarkastamisen.

Tapahtuman luonut henkilöstön jäsen tai hänen alaisensa ei saa toimia tapahtuman tarkastajana.

5. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi ottaa käyttöön jälkitarkastuksia tarkastaakseen tapahtumat, jotka on jo hyväksytty ennakkotarkastusten pohjalta. Tällaisia tarkastuksia voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla.

Ennakkotarkastuksia eivät saa suorittaa samat henkilöstön jäsenet, jotka suorittavat jälkitarkastuksia. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

⎢ 1605/2002

56. Taloustapahtumia valvovalla henkilöstöllällä on oltava tehtäviensä edellyttämä ammatillinen pätevyys. Hänen on noudatettava kyseisen toimielimen vahvistamaa johtosääntöä.

67. Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava kirjallisesti asiasta kirjallisesti valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja, jos tämä ei puutu asiaan, 66 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulle elimelle. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa yhteisön etuja, hänen on ilmoitettava asiasta voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 34 kohta

? uusi

78. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimelleen vuosittain tehtäviensä suorittamisesta toimintakertomuksen, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, ? myös tarkastusten tulokset, ja jonka mukaan ⎪ sekä vakuutuksen, jonka mukaan kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät, jollei tulojen ja menojen tiettyihin aloihin liittyvissä varaumissa toisin mainita ? , hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että ⎪

a) kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät;

∫ uusi

b) kertomuksessa kuvattuun toimintaan osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

c) käytössä olevat valvontamenettelyt antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 34 kohta

Kertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tehtäviin tapahtumiin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty, miten tehokkaasti sisäinen valvontajärjestelmä toimii ja mikä on sen vaikutus. Sisäinen tarkastaja tutustuu vuosittain annettavaan toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin. Komissio toimittaa vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta budjettivallan käyttäjälle yhteenvedon edellisen vuoden toimintakertomuksista.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 35 kohdan a alakohta

? uusi

3 JAKSO

TILINPITÄJÄ

61 ARTIKLA

√ Tilinpitäjän valtuudet ja tehtävät ∏

1. Kukin toimielin nimeää tilinpitäjän, jolla on seuraavat tehtävät:

a) maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b) tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen VII osaston mukaisesti;

c) kirjanpito VII osaston mukaisesti;

d) kirjanpidossa noudatettavien sääntöjen ja menetelmien ? menettelyjen ⎪ sekä tililuettelon määritteleminen VII osaston mukaisesti;

e) kirjanpitojärjestelmien määritteleminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja; ⎝1 tilinpitäjä valtuutetaan tarkistamaan ? milloin tahansa ⎪, että hyväksymisperusteita on noudatettu; ⎜

f) kassanhallinta.

∫ uusi

1 a. Komission tilinpitäjä määrittelee kirjanpidossa noudatettavat säännöt sekä yhdenmukaistetut tililuettelot VII osaston mukaisesti.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

2. Tilinpitäjä saa tulojen ja menojen hyväksyjiltä kaikki näiden luotettaviksi vahvistamat tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea kuva yhteisöjen varallisuudesta √ toimielinten taloudellisesta asemasta ∏ ja talousarvion toteuttamisesta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 35 kohdan b alakohta (mukautettu)

? uusi

2 a. Ennen kuin √ 185 artiklassa tarkoitettu ∏ toimielin tai √ elin ∏ hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa sen allekirjoituksellaan vahvistaen, että hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan √ 185 artiklassa tarkoitetun ∏ toimielimen √ tai elimen ∏ taloudellisesta asemasta.

Tätä varten tilinpitäjän on varmistuttava siitä, että tilinpäätös on laadittu √ unionin ∏ hänen vastuullaan olevien kirjanpitosääntöjen, menetelmien ja järjestelmien ? ja menettelyjen ⎪ mukaisesti, kuten tässä asetuksessa on hänen toimielimensä tilinpäätöksestä säädetty, ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät toimittavat tilinpitäjälle kaikki tiedot, jotka hän tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi.

Tulojen ja menojen hyväksyjät vastaavat täysin hallinnoimiensa varojen asianmukaisesta käytöstä, sekä valvonnassaan olevien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta asianmukaisuudesta ? sekä tilinpitäjälle toimitettujen tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta ⎪.

2 b. Tilinpitäjä valtuutetaan tarkistamaan saamansa tiedot sekä toimittamaan sellaiset muut tarkistukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden lajista ja laajuudesta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 35 kohdan c alakohta

3. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Hän on vastuussa niiden säilyttämisestä.

∫ uusi

4. Ohjelman tai toimen toteuttamisen yhteydessä voidaan komission nimiin ja sen puolesta avata varainhoitotilejä, joiden hallinnointi voidaan antaa 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitetulle elimelle.

Tilit avataan ohjelman tai toimen toteuttamisesta vastuussa olevan tulojen ja menojen hyväksyjän valvonnassa komission tilinpitäjän suostumuksella.

Tiliä hallinnoidaan tulojen ja menojen hyväksyjän valvonnassa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

62 artikla

√ Valtuudet, jotka tilinpitäjä voi siirtää ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 36 kohta

Tilinpitäjä voi tehtäviensä suorittamiseksi siirtää joitakin tehtävistään alaisuudessaan toimivalle henkilöstölle.

⎢ 1605/2002

Heille siirretyt tehtävät määritellään valtuutusasiakirjassa.

4 Jakso

ENNAKOIDEN HOITAJA

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 37 kohta (mukautettu)

63 artikla

√ Ennakkotilit ∏

1. Muita kuin omia varoja koskevien tulojen kantamista ja vähäisten menojen maksamista varten voidaan perustaa ennakkotilejä soveltamissäännöissä määritellyin ehdoin.

Ennakkotilejä voidaan kuitenkin käyttää ilman määrällisiä rajoituksia, kun on kysymys 110 artiklassa tarkoitetuista hätäavusta ja humanitaarisista avustustoimista, ottaen huomioon budjettivallan käyttäjän päättämät vastaavan budjettikohdan määrärahat kuluvana varainhoitovuonna.

2. Toimielimen tilinpitäjä hankkii varat ennakkotileihin, ja niistä vastaavat toimielimen tilinpitäjän nimeämät ennakoiden hoitajat.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

4 LUKU

TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖN TOIMIJOIDEN VASTUUALUEET

1 JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖT

64 ARTIKLA

√ Tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutusten keskeyttäminen tai peruuttaminen ∏

1. Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää peruuttaa väliaikaisesti tai lopullisesti valtuutettujen ja edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutuksen tai edelleenvaltuutuksen väliaikaisesti tai lopullisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista.

2. Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista.

3. Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää pidättää ennakoiden hoitajat väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista.

65 artikla

√ Tulojen ja menojen hyväksyjän vastuu laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 38 kohta

1. Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka 64 artiklassa tarkoitetuille taloushallinnon henkilöstölle toimijoille saattaa aiheutua asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä unionin taloudellisten etujen suojaamista ja unionin tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

2. Tulojen ja menojen hyväksyjään, tilinpitäjään tai ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 66, 67 ja 68 artiklan soveltamista. Yhteisön etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta saatetaan voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen käsiteltäväksi.

2 Jakso

VALTUUTETTUIHIN JA EDELLEENVALTUUTETTUIHIN TULOJEN JA MENOJEN HYVÄKSYJIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

66 ARTIKLA

√ Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 39 kohdan a alakohta

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 39 kohdan b alakohta

1 a. Korvausvelvollisuus koskee erityisesti tapauksia, joissa:

a) tulojen ja menojen hyväksyjä joko tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin seurauksena toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen jättäen noudattamatta tätä asetusta ja soveltamissääntöjä;

b) tulojen ja menojen hyväksyjä joko tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin seurauksena jättää laatimatta saamisenta koskevan vahvistavan asiakirjan tai jättää antamatta perintämääräyksen tai viivyttää perintä- tai maksumääräyksen antamista, minkä johdosta toimielin voi joutua vastaamaan kolmannen osapuolen nostamaan vahingonkorvauskanteeseen.

⎢ 1605/2002

2. Jos valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa valtuutetulle tai edelleenvaltuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen tekemistä varten kirjallisesti perustellun toimeksiannon, tämä vapautuu vastuustaan.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 39 kohdan c alakohta

3. Yksikkönsä sisällä edelleenvaltuutuksen antanut valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa sisäisten hallinnointijärjestelmien ja sisäisen valvonnan hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 39 kohdan d alakohta

4. Jokainen toimielin perustaa erityisen taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimen tai osallistuu usean toimielimen yhteisen tutkintaelimen perustamiseen. Tutkintaelimet toimivat riippumattomasti, ja niiden tehtävänä on selvittää, onko taloudellinen väärinkäytös tapahtunut, ja päättää mahdollisista seuraamuksista.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

Toimielin päättää kyseisen elimen lausunnon perusteella, aloittaako se kurinpitomenettelyn tai saattaako se asianomaiset korvausvelvollisiksi. Jos elin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle ja valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle, jos tämä ei ole osallisena jutussa, sekä sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, jossa se esittää asiaa koskevia suosituksia.

3 Jakso

TILINPITÄJIIN JA ENNAKOIDEN HOITAJIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

67 ARTIKLA

√ Tilinpitäjiin sovellettavat säännöt ∏

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Hänet voidaan erityisesti saattaa vastuuseen, jos:

a) hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa;

b) pankki- tai postisiirtotilejä on aiheettomasti muutettu;

c) perinnät tai maksut eivät ole perintä- tai maksumääräyksien mukaisia;

d) tulojen kantaminen on laiminlyöty.

68 artikla

√ Ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt ∏

Ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Hänet voidaan erityisesti saattaa vastuuseen, jos:

a) hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa;

b) hänen suorittamiensa maksujen perustana ei ole asianmukaisia tositteita;

c) maksu on suoritettu muulle kuin maksuun oikeutetulle;

d) tulojen kantaminen on laiminlyöty.

5 LUKU

TULOTAPAHTUMAT

1 JAKSO

OMIEN VAROJEN KÄYTTÖÖN ASETTAMINEN

69 ARTIKLA

√ Omat varat ∏

Talousarvioon otetaan euroina ilmaistu arvio unionin omien varojen järjestelmästä tehdyssä neuvoston päätöksessä tarkoitetuista omista varoista muodostuvista tuloista. Ne asetetaan käyttöön päätöksen soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti.

2 Jakso

SAAMISENNUSTE

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

70 artikla

√ Saamisennuste ∏

1. ? Kun toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on riittävästi luotettavaa tietoa toimenpiteestä tai tilanteesta, josta voi aiheutua unionille saamisia, hän laatii ensin saamisennusteen. ⎪

∫ uusi

1 a. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä muuttaa saamisennustetta heti, kun hänen tietoonsa tulee seikka, joka muuttaa saamisennusteen pohjana olevaa toimenpidettä tai tilannetta.

Laadittaessa sellaista toimenpidettä tai tilannetta koskevaa perintämääräystä, jonka pohjalta on aiemmin tehty saamisennuste, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä mukauttaa ennusteen määrää vastaavasti.

Jos perintämääräys koskee samansuuruista määrää, saamisennusteen määräksi muutetaan nolla.

⎢ 1605/2002

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, unionin omien varojen järjestelmästä tehdyssä neuvoston päätöksessä määritellyistä omista varoista, jotka jäsenvaltiot maksavat määrättyinä eräpäivinä, ei laadita saamisennustetta ennen kuin jäsenvaltiot asettavat varat komission käyttöön. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii sen sijaan niitä koskevan perintämääräyksen.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

3 Jakso

SAAMISTEN VAHVISTAMINEN

71 ARTIKLA

√ Saamisten vahvistaminen ∏

1. Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) varmistaa, että velallisella on velkaa;

b) määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän; ja

c) tarkastaa, että velka on riidaton.

2. Komission käyttöön asetetut omat varat sekä kaikki saamiset, jotka ovat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet, on vahvistettava tilinpitäjälle annetulla perintämääräyksellä ja sen jälkeen velalliselle osoitetulla veloitusilmoituksella; nämä laatii toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä.

3. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

4. Unionille maksettavan viivästyskoron edellytyksistä säädetään soveltamissäännöissä.

4 Jakso

PERINNÄN HYVÄKSYMINEN

72 ARTIKLA

√ Perinnän hyväksyminen ∏

1. Perintätoimen hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä hänen vahvistamansa saaminen.

2. Toimielin voi määrätä saamisen maksuvelvollisuuden myös muille kuin valtioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä.

5 Jakso

PERINTÄ

73 ARTIKLA

√ Perintää koskevat säännöt ∏

1. Tilinpitäjä on vastuussa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Hän huolehtii siitä, että unionin tulot maksetaan kassaan asianmukaisesti ja että unionin oikeudet turvataan.

Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet saamiset unionilta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 40 kohta (mukautettu)

? uusi

2. Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain toimivaltainen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on soveltamissäännöissä säädettyjen menettelyjen ja perusteiden mukaisesti asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteen mukainen menettelyistä riippuen ja että soveltamissäännöissä asetettuja perusteita on noudatettu. Luopumispäätös on perusteltava. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tätä päätöstä koskevaa toimivaltaa ainoastaan soveltamissäännöissä säädetyin edellytyksin.

Lisäksi tToimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi ? kokonaan tai osittain ⎪ peruuttaa vahvistetun saamisen tai mukauttaa sitä soveltamissäännöissä säädetyin edellytyksin. ? Vahvistetun saamisen osittainen peruuttaminen ei tarkoita, että Euroopan unioni luopuisi vahvistetusta saamisoikeudestaan. ⎪

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 41 kohta (mukautettu)

73 a artikla

√ Vanhentumisaika ∏

Unionin saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset unionilta vanhentuvat viidessä vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavia erityissäännöksiä tai unionin omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen soveltamista.

Vanhentumisajan alkamisajankohdasta ja vanhentumisajan keskeyttämisen edellytyksistä säädetään soveltamissäännöissä.

∫ uusi

73 b artikla

Unionin saamisten kohtelu jäsenvaltioissa

Unionin saamisia ei saa asettaa huonompaan asemaan kuin julkisoikeudellisten yhteisöjen saamisia niissä jäsenvaltioissa, joissa perintämenettely on käynnistetty.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

74 artikla

√ Komission määräämät sakot, seuraamusmaksut ja niistä kertyneet korot ∏

Sakoista, uhkasakoista ja maksuseuraamuksista peräisin olevia tuloja sekä niistä kertyneitä korkoja ? seuraamusmaksuista ja seuraamuksista peräisin olevia määriä sekä niistä kertyneitä korkoja tai muita tuloja ⎪ ei kirjata lopullisesti budjettituloiksi niin kauan kuin Euroopan yhteisöjen unionin tuomioistuin voi kumota niitä koskevat päätökset.

∫ uusi

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu määrä otetaan tuloina talousarvioon viimeistään sitä vuotta seuraavana vuonna, jona kaikki muutoksenhakukeinot on käytetty, edellyttäen että varoja ei palauteta varat suorittaneelle yksikölle unionin tuomioistuimen antaman tuomion perusteella.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärästä voidaan kuitenkin pidättää enintään 2 prosenttia vakuutena siitä, että varoille saadaan vähimmäistuotto, jos unionin tuomioistuin kumoaa sakkoa koskevan päätöksen. Kyseinen summa otetaan tuloina seuraavien vuosien talousarvioon.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 42 kohta

? uusi

Ensimmäisen alakohdan säännöstä ei sovelleta päätöksiin tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä tai oikaisuista.

6 LUKU

MENOTAPAHTUMAT

75 ARTIKLA

√ Rahoituspäätös ∏

1. Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

2. Menoon sitoutumista edeltää rahoituspäätös, jonka tekee toimielin tai ne viranomaiset, joille se on siirtänyt päätöstä koskevan toimivallan paitsi jos on kysymyksessä määrärahat, jotka voidaan ⎝1 49 artiklan 6 kohdan e alakohdanssa ⎜ mukaisesti toteuttaa ilman perussäädöstä.

1 Jakso

MENOIHIN SITOUTUMINEN

76 ARTIKLA

√ Sitoumukset ∏

1. Talousarviositoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan talousarviosta myöhemmin oikeudellisen sitoumuksen √ oikeudellisten sitoumusten ∏ mukaisesti.

Oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa velvoitteen, josta aiheutuu meno.

Talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen tekee sama tulojen ja menojen hyväksyjä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joista säädetään soveltamissäännöissä.

2. Talousarviositoumus on yksittäinen, jos menon edunsaaja ja määrä on määritelty.

Talousarvioon tehdään kokonaissitoumus, jos ainakin yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä.

Talousarviositoumus on alustava, jos se on tarkoitettu kattamaan 150 artiklassa tarkoitettuja menoja tai juoksevia hallintomenoja, joiden määrää tai lopullisia edunsaajia ei ole lopullisesti vahvistettu.

3. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin ainoastaan silloin kun perussäädöksessä niin säädetään ja ? tai ⎪ jos silloin kun on kyse hallintomenoista. Talousarviositoumuksen jakamisesta vuotuisiin eriin mainitaan erikseen oikeudellisessa sitoumuksessa paitsi jos on kyse henkilöstömenoista.

77 artikla

√ Sitoumuksia koskevat säännöt ∏

1. Toimivaltaisen Ttulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu meno talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden ? tai siirtää varoja erityisrahastoon 164 artiklan nojalla ⎪.

∫ uusi

1 a. Edellä 1 kohdassa säädettyä velvoitetta tehdä talousarviositoumus ennen oikeudellista sitoumusta ei sovelleta liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelman mukaisessa kriisitilanteessa tehtyihin, komission hallinnollisen riippumattomuutensa perusteella hyväksymien menettelyjen mukaisiin oikeudellisiin sitoumuksiin.

⎢ 1605/2002

? uusi

2. Jollei toisen osan IV osaston erityissäännöksistä muuta johdu, talousarvioon tehtävät kokonaissitoumukset kattavat niihin liittyvien yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut vuoden n + 1 joulukuun 31 päivään saakka.

Yksittäisiin tai alustaviin talousarviositoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna n , jollei 76 artiklan 3 kohdasta tai 179 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat talousarviositoumukset.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän talousarviokirjanpitoon vähentämällä sen kokonaissitoumuksesta. ð Kun on kyse humanitaarisista avustustoimista, pelastuspalvelutoimista tai hätäavusta ja asialla on kiire, määrät voidaan kirjata välittömästi vastaavan yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamisen jälkeen. ï

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

3. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin √ talousarviositoumuksiin ja ∏ oikeudellisiin sitoumuksiin ja niitä vastaaviin talousarviositoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, paitsi silloin kun on kyse henkilöstömenoista.

Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua määräajan päättymisestä, peruuntuvat 11 artiklan mukaisesti.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 43 kohta

? uusi

Jos oikeudellisen sitoumuksen perusteella ei ole suoritettu 81 artiklassa tarkoitettua maksua kolmen vuoden kuluessa kyseisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, oikeudellista sitoumusta vastaavan talousarviositoumuksen määrä peruuntuu ? lukuun ottamatta asioita, joiden käsittely on kesken tuomioistuimessa tai välityslautakunnassa ⎪.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

78 artikla

√ Sitoumuksiin sovellettavat tarkastukset ∏

1. Talousarviositoumusta tehdessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että:

a) meno on kirjattu oikeaan budjettikohtaan;

b) määrärahat ovat käytettävissä;

c) meno on perussopimusten perustamissopimusten, talousarvion, tämän asetuksen ja soveltamissääntöjen määräysten ja säännösten sekä kaikkien, perussopimusten perustamissopimusten ja asetusten soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

d) moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu. ð Ennakkomaksujen, niiden määrän ja maksuaikataulun on oltava oikeassa suhteessa suunnitellun toimen kestoon, täytäntöönpanon edistymiseen sekä ennakkomaksuihin liittyviin taloudellisiin riskeihin. ï

2. Kirjatessaan Ooikeudellista velvoitetta sitoumusta kirjatessaan ? fyysisellä tai sähköisellä allekirjoituksella ⎪ tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että:

a) velvoitetta kyseistä sitoumusta vastaa talousarviositoumus;

b) meno on asianmukainen ja perussopimusten perustamissopimusten, talousarvion, tämän asetuksen ja soveltamissääntöjen määräysten ja säännösten sekä kaikkien, perussopimusten perustamissopimusten ja asetusten soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

c) moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

2 Jakso

MENOJEN VAHVISTAMINEN

79 ARTIKLA

√ Menojen vahvistaminen ∏

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;

b) määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

c) tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi.

3 Jakso

MENOJEN HYVÄKSYMINEN

80 ARTIKLA

√ Menojen hyväksyminen ∏

Menoja hyväksyessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle maksumääräyksellä ohjeet maksaa vahvistamansa menon määrä tarkastettuaan ensin, että määrärahat ovat käytettävissä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 44 kohta

Jos toimitetuista palveluista, vuokrauspalvelut mukaan luettuina, tai tavaroista suoritetaan toistuvia maksuja, tulojen ja menojen hyväksyjä voi riskinarvioinnin perusteella määrätä, että käytetään suoraveloitusta.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

4 JAKSO

MENOJEN MAKSAMINEN

81 ARTIKLA

√ Maksutyypit ∏

1. Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on perussäädöksen säännösten tai sopimusmääräysten mukainen, yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista:

a) maksetaan koko erääntynyt määrä;

b) maksetaan:

i) ennakkomaksu, joka voidaan jakaa useaan maksuerään, ? valtuutussopimuksen, hankinta- tai avustussopimuksen allekirjoittamisen tai avustuspäätöksen vastaanottamisen jälkeen ⎪;

ii) yksi tai useampi välimaksu ? korvauksena toimen osittaisesta toteuttamisesta ⎪;

iii) loput erääntyneestä määrästä, ? kun toimi on toteutettu kokonaisuudessaan ⎪.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan kirjanpidossa √ talousarviokirjanpidossa ∏ maksujen suorittamisajankohtana.

∫ uusi

3. Jäljempänä 133 artiklassa tarkoitetuissa kirjanpitoon sovellettavissa säännöissä määrätään, miten ennakkomaksut selvitetään kirjanpidossa ja miten kustannusten tukikelpoisuus otetaan huomioon.

4. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä selvittää säännöllisesti ennakkomaksut. Hankintasopimuksiin, avustuspäätöksiin, avustussopimuksiin ja valtuutussopimuksiin, joilla toteuttamistehtäviä siirretään 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan a–h alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja henkilöille, otetaan asianmukaiset määräykset ja säännökset tätä varten.

5. Muut avustusten saajille kertakorvauksena suoritettavat maksuerät katsotaan välimaksuiksi.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

82 artikla

√ Maksaminen käytettävissä olevien varojen rajoissa ∏

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

5 Jakso

MENOTAPAHTUMIA KOSKEVAT MÄÄRÄAJAT

83 ARTIKLA

√ Menoja koskevat määräajat ∏

Menot on vahvistettava, hyväksyttävä ja maksettava soveltamissäännöissä vahvistettujen määräaikojen mukaisesti. Soveltamissäännöissä täsmennetään myös edellytykset, joiden täyttyessä velkojilla on oikeus saada myöhässä maksetuista määristä viivästyskorkoa. Viivästyskorko maksetaan samasta budjettikohdasta kuin alkuperäinen meno.

7 LUKU

TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

84 ARTIKLA

√ Tapahtumien sähköinen hallinnointi ∏

Kun tuloja ja menoja hallinnoidaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

∫ uusi

84 a artikla

Asiakirjoja voidaan siirtää toimielinten välillä sähköisesti edellyttäen, että kyseiset toimielimet ovat sopineet asiasta etukäteen.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

8 LUKU

SISÄINEN TARKASTAJA

85 ARTIKLA

√ Sisäisen tarkastajan nimeäminen ∏

Kukin toimielin perustaa sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava kansainvälisten standardien mukaisesti. Toimielimen nimeämä sisäinen tarkastaja vastaa toimielimelle talousarvion toteuttamisjärjestelmien ja -menettelyjen moitteettoman toiminnan tarkastamisesta. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

86 artikla

√ Sisäisen tarkastajan valtuudet ja tehtävät ∏

1. Sisäinen tarkastaja neuvoo toimielintään riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen toimielimen varojen taloudellista käyttöä moitteetonta varainhoitoa.

Hänen tehtävänään on erityisesti:

a) arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta politiikkojen, ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta; ja

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 45 kohta

b) arvioida kaikkiin talousarvion toteuttamistoimiin sovellettavien sisäisen valvonnan ja tilintarkastuksen järjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

⎢ 1605/2002

2. Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat toimielimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Hän saa käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi ja tarvittaessa paikan päällä myös jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa.

⎢ 1605/2002, 60 artiklan 7 kohdan 2 alakohdan toinen virke (mukautettu)

Sisäinen tarkastaja tutustuu √ tulojen ja menojen hyväksyjien ∏ vuosittain antamaan annettavaan toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

3. Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan toimielimelle. Tämä varmistaa puolestaan, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan. Lisäksi sisäinen tarkastaja esittää toimielimelle sisäistä tarkastusta koskevan vuosikertomuksen, jossa ilmoitetaan tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut jatkotoimet.

4. Toimielin toimittaa vuosittain vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kertomuksen, vuosittain √ yhteenvedon ∏ jossa on yhteenveto tehtyjen sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista.

87 artikla

√ Sisäisen tarkastajan riippumattomuus ∏

Toimielin antaa sisäiseen tarkastajaan sovellettavat erityissäännökset siten, että niissä taataan hänen täydellinen riippumattomuutensa ja määritetään hänen vastuunsa.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 46 kohta

Jos sisäinen tarkastaja on henkilöstöön kuuluva, hänen vastuustaan on säädetty henkilöstösäännöissä ja se on täsmennetty soveltamissäännöissä.

⎢ 1605/2002

V OSASTO

JULKISET HANKINNAT

1 LUKU

YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

1 JAKSO

SOVELTAMISALA JA TARJOUSKILPAILUJEN RATKAISUPERIAATTEET

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 47 kohta (mukautettu)

? uusi

88 artikla

√ Julkisten hankintojen määritelmä ∏

1. Julkiset hankinnat ovat vastikkeellisia kirjallisia sopimuksia, jotka tehdään yhden tai useamman taloudellisen toimijan sekä yhden tai useamman 104 ja 167 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välillä ja jotka koskevat irtaimen tai kiinteän omaisuuden, työsuoritusten taikka palveluiden hankkimista yhteisöjen talousarviosta osittain tai kokonaan suoritettavaa maksua vastaan.

Tällaisia sopimuksia ovat:

a) kiinteistön ostoa tai vuokrausta koskevat ? kiinteistöhankinta ⎪sopimukset

b) tavarahankintasopimukset

c) urakkasopimukset

d) palveluhankintasopimukset.

2. Puitesopimus on yhden tai useamman hankintaviranomaisen sekä yhden tai useamman taloudellisen toimijan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on määrittää ehdot, joita sovelletaan määrätyn ajanjakson kuluessa tehtäviin hankintasopimuksiin erityisesti hintojen ja tarvittaessa myös määrien osalta. Siihen sovelletaan tämän osaston ratkaisumenettelyä ja sen julkistamista koskevia säännöksiä säännöksiä ratkaisumenettelystä ja sen julkistamisesta.

3. Rajoittamatta 93–96 artiklan soveltamista tässä osastossa ei käsitellä avustuksia. √ tätä osastoa ei sovelleta avustuksiin ∏ ? eikä palveluhankintasopimuksiin, jotka on tehty komission ja Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston tai minkä tahansa muun Euroopan investointipankin tytäryhteisön välillä ⎪ .

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

89 artikla

√ Julkisiin hankintoihin sovellettavat periaatteet ∏

1. Talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettavissa julkisissa hankinnoissa on noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

2. Julkiset hankinnat on kilpailutettava mahdollisimman laajasti, jollei 91 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä muuta johdu.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 48 kohta

Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitesopimuksia väärin tai siten, että niiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristyminen.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

2 Jakso

JULKAISEMINEN

90 ARTIKLA

√ Julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten julkaiseminen ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 49 kohdan a alakohta

1. Jäljempänä 105 tai 167 artiklassa säädetyn kynnysarvon ylittävistä hankinnoista on julkaistava ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 49 kohdan a alakohta

Tarjouskilpailua koskevan ennakkoilmoituksen saa jättää julkaisematta ainoastaan tämän asetuksen 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa soveltamissäännöissä säädetyllä tavalla ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY[29] liitteessä II B tarkoitettujen palveluhankintojen osalta.

⎢ 1605/2002

Joitakin tietoja tarjouskilpailun ratkaisusta voidaan jättää julkaisematta, jos niiden julkaiseminen estäisi lain soveltamista tai olisi yleisen edun vastaista tai vahingoittaisi julkisyhteisöjen tai yksityisten yritysten laillisia kaupallisia etuja taikka haittaisi tarjoajien niiden välistä rehellistä kilpailua.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 49 kohdan b alakohta

2. Hankinnat Hankintasopimukset, joiden arvo on pienempi kuin 105 tai 167 artiklassa säädetty kynnysarvo, sekä direktiivin 2004/18/EY liitteessä II B tarkoitetut palveluhankinnat palveluhankintasopimukset on julkaistava asianmukaisin keinoin soveltamissäännöissä säädetyllä tavalla.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

3 Jakso

HANKINTAMENETTELYT

91 ARTIKLA

√ Hankintamenettelyt ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 50 kohdan a alakohta

? uusi

1. Hankintamenettelyt ovat seuraavat:

a) avoin menettely

b) rajoitettu menettely

c) suunnittelukilpailu

d) neuvottelumenettely

e) kilpailullinen neuvottelumenettely.

Jos hankinta- tai puitesopimus kiinnostaa kahta tai useampaa toimielintä, toimeenpanovirastoa tai 185 ? tai 185 a ⎪artiklassa tarkoitettua elintä ja aina, kun on mahdollista lisätä tehokkuutta, asianomaiset hankintaviranomaiset pyrkivät toteuttamaan hankintamenettelyn toimielinten yhteisenä menettelynä.

Jos hankinta- tai puitesopimus on tarpeen jonkin toimielimen ja jäsenvaltion hankintaviranomaisen yhteisen toimen toteuttamiseksi, toimielin ja kyseinen hankintaviranomainen voivat toteuttaa hankintamenettelyn yhteisesti soveltamissäännöissä säädetyllä tavalla.

⎢ 1605/2002

2. Kun hankinnan arvo on suurempi kuin 105 tai 167 artiklassa säädetty kynnysarvo, siihen voidaan soveltaa neuvottelumenettelyä ainoastaan soveltamissäännöissä esitetyissä tapauksissa.

⎢ 1605/2002

3. Kynnysarvot, jotka alittavissa hankinnoissa hankintaviranomainen voi joko soveltaa neuvottelumenettelyä tai 88 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen vain maksaa laskut, määritetään soveltamissäännöissä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 50 kohdan c alakohta (mukautettu)

4. Soveltamissäännöissä säädetään, mitä 1 kohdassa tarkoitetuista hankintamenettelyistä sovelletaan direktiivin 2004/18/EY liitteessä II B tarkoitettuihin palveluhankintasopimuksiin sekä salaisiksi julistettuihin hankintasopimuksiin, ja sopimuksiin, jotka on julistettu salaisiksi tai joiden täyttäminen edellyttää erityisiä turvatoimenpiteitä taikka kun yhteisöjen tai Euroopan unionin olennaiset turvallisuusedut sitä vaativat.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 51 kohta (mukautettu)

92 artikla

√ Tarjouspyyntöasiakirjojen sisältö ∏

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on annettava täydellinen, selkeä ja täsmällinen määritelmä hankintasopimuksen aiheesta ja esitettävä hankintaan sovellettavat hylkäämis-, valinta- ja ratkaisuperusteet.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

è1 1995/2006, 1 artiklan 52 kohdan a alakohta

? uusi

93 artikla

√ Perusteet toimijan sulkemiseksi tarjouskilpailun ulkopuolelle ∏

1. è1 Hankintamenettelyihin ei saa osallistua ehdokas tai tarjoaja, joka ç:

a) on konkurssissa tai selvitystilassa taikka on keskeyttänyt liiketoimintansa tai jolle on vahvistettu akordi tai jota koskeva konkurssi- tai akordihakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi on vireillä tai joka on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

b) on tuomittu, ? tai henkilö, jolla on valtuudet edustaa ehdokasta tai tarjoajaa, tehdä päätöksiä sen puolesta tai valvoa sitä, on tuomittu ⎪ ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikkomuksesta ? jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamalla ⎪lainvoimaisella tuomiolla;

c) on syyllistynyt ammattiaan harjoittaessaan vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen ? millä tahansa perusteella, Euroopan investointipankin tai kansainvälisen järjestön päätös mukaan luettuna, ⎪ ;

d) on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen maassa, johon se on sijoittautunut, tai hankintaviranomaisen maassa taikka maassa, jossa hankinta toteutetaan;

e) on tuomittu, ? tai henkilö, jolla on valtuudet edustaa ehdokasta tai tarjoajaa, tehdä päätöksiä sen puolesta tai valvoa sitä, on tuomittu ⎪ lainvoimaisella päätöksellä petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta ? , rahanpesusta ⎪ tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa yhteisöjen taloudellisia etuja;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 52 kohdan a alakohta

f) on 96 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen seuraamuksen kohteena.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 52 kohdan a alakohta (mukautettu)

Ensimmäisen alakohdan Edellä olevia a–d alakohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa tavaroita hankitaan erityisen edullisin ehdoin joko liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta tai konkurssipesän pesänhoitajalta tai selvittäjältä taikka velkojien kanssa tehdyn akordin tai muun vastaavan kansallisen menettelyn tuloksena.

Edellä olevia b ja e alakohtaa ei sovelleta, jos ehdokas tai tarjoaja voi osoittaa, että riittäviä toimenpiteitä on kohdistettu henkilöön, jolla on valtuudet edustaa sitä, tehdä päätöksiä sen puolesta tai valvoa sitä ja jota b tai e alakohdassa tarkoitettu tuomio koskee.

∫ uusi

2. Kun kyseessä on neuvottelumenettely, ja teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä hankinta on annettava tietyn taloudellisen toimijan tehtäväksi, toimielin voi päättää että se ei sulje pois kyseistä toimijaa 1 kohdan a, c tai d alakohdassa tarkoitetuilla perusteilla, jos tämä on välttämätöntä toimielimen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Tällainen päätös on perusteltava.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 52 kohdan b alakohta

? uusi

23. Ehdokkaan tai tarjoajan on osoitettava vahvistettava, että mikään 1 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Hankintaviranomainen voi kuitenkin soveltamissäännöissä säädetyllä tavalla luopua tästä vaatimuksesta, jos avustus on hyvin vähäinen.

Jotta 1 kohtaa sovellettaisiin oikein, ehdokkaan tai tarjoajan on hankintaviranomaisen pyynnöstä

a) annettava tiedot omistussuhteista tai hallinnasta, valvonnasta ja edustusvaltuutuksesta, kun ehdokas tai tarjoaja on oikeussubjekti oikeushenkilö, ? ja vahvistettava, että mikään 1 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä ⎪ ;

b) osoitettava vahvistettava, kun suunnitellaan alihankintaa, että alihankkijaa ei koske mikään 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 52 kohdan c alakohta

34. Soveltamissäännöissä säädetään enimmäismääräajasta, jona 1 kohdassa tarkoitetut tilanteet johtavat ehdokkaan tai tarjoajan sulkemiseen hankintamenettelyn ulkopuolelle. Enimmäismääräaika ei saa olla pitempi kuin 10 vuotta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 53 kohta (mukautettu)

94 artikla

√ Perusteet toimijan sulkemiseksi hankintamenettelyn ulkopuolelle menettelyn aikana ∏

Hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan ehdokas tai tarjoaja, joka kyseisen hankintamenettelyn yhteydessä:

a) on jäävi;

b) on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintaviranomaiselle hankintamenettelyyn osallistumista varten vaadittuja tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja;

c) on jossakin 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista, hankintamenettelystä poissulkemiseen johtavista tilanteista.

95 artikla

√ Hankintamenettelyjen ulkopuolelle suljettuja toimijoita koskeva keskustietokanta ∏

1. Komissio perustaa keskustietokannan ja hoitaa sitä henkilötietojen suojelua koskevia yhteisön säännöksiä noudattaen. Keskustietokanta sisältää tiedot ehdokkaista ja tarjoajista, jotka ovat jossakin 93 tai 94 artiklassa tai 96 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tai 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tilanteista. Tietokanta on toimielinten, toimeenpanovirastojen ja 185 artiklassa tarkoitettujen elinten yhteinen.

2. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten samoin kuin talousarvion toteuttamiseen 53 ja 54 artiklan mukaisesti osallistuvien, muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen elinten on annettava toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle tiedot niistä hakijoista ja tarjoajista, jotka ovat jossakin 93 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista tilanteista, joissa jos kyseisen toimijan menettely on vahingoittanut unionin taloudellisia etuja. Tulojen ja menojen hyväksyjä ottaa vastaan tiedot ja pyytää tilinpitäjää kirjaamaan tiedot tietokantaan.

Ensimmäisessä alakohdassa mainituilla viranomaisilla ja elimillä on oltava pääsy tietokannan tietoihin, ja ne voivat ottaa ne huomioon tarpeen mukaan ja omalla vastuullaan talousarvion toteuttamiseen liittyvissä hankintamenettelyissä.

∫ uusi

3. Euroopan keskuspankilla, Euroopan investointipankilla ja Euroopan investointirahastolla on oltava pääsy tietokannan tietoihin omien varojensa suojaamiseksi, ja ne voivat ottaa kyseiset tiedot huomioon hankintamenettelyissä tarpeen mukaan ja omalla vastuullaan omien hankintasääntöjensä mukaisesti.

Niiden on annettava komissiolle tiedot ehdokkaista ja tarjoajista, jotka ovat jossakin 93 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista tilanteista, jos kyseisen toimijan menettely on vahingoittanut unionin taloudellisia etuja.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 53 kohta

34. Soveltamissäännöissä säädetään avoimista ja johdonmukaisista perusteista poissulkemisperusteiden oikeasuhteisen soveltamisen varmistamiseksi. Komissio määrittelee tietokannan käyttöön sovellettavat vakiomenettelyt ja tekniset eritelmät.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 53 kohta (mukautettu)

? uusi

96 artikla

√ Hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset ∏

1. Hankintaviranomainen voi määrätä hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia:

a) ? toimeksisaajalle, ⎪ ehdokkaalle tai tarjoajalle 94 artiklan b alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa;

b) toimeksisaajalle, jonka on todettu rikkoneen vakavasti talousarviosta rahoitettavaan hankintaan liittyviä velvoitteitaan.

Kaikissa tapauksissa hankintaviranomaisen on kuitenkin annettava asianomaiselle tilaisuus esittää huomautuksensa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten on oltava oikeassa suhteessa hankinnan merkitykseen ja väärinkäytöksen vakavuuteen, ja se voi johtaa siihen, että ne voivat olla seuraavat:

a) kyseinen ehdokas, tarjoaja tai toimeksisaaja suljetaan talousarviosta rahoitettavien hankintojen ja avustusten ulkopuolelle enintään kymmeneksi vuodeksi; ja/tai

b) ehdokkaalle tai tarjoajalle taikka toimeksisaajalle määrätään taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä ei kuitenkaan saa ylittää kyseisen sopimuksen arvoa.

∫ uusi

3. Toimielin voi julkaista päätökset tai niiden yhteenvedot, joissa ilmoitetaan taloudellisen toimijan nimi, kuvataan lyhyesti tosiseikat ja ilmoitetaan poissulkemisen kesto tai taloudellisten seuraamusten määrä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 54 kohta (mukautettu)

97 artikla

√ Tarjouskilpailun ratkaisuperusteet ∏

1. Tarjouskilpailu ratkaistaan sen tarjousten sisältöön sovellettavien ratkaisuperusteiden perusteella, sen jälkeen kun niiden taloudellisten toimijoiden, joita ei ole suljettu pois 93 tai 94 artiklan tai 96 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella, valmiudet on tarkastettu tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen valintaperusteiden mukaisesti.

2. Tarjouskilpailu ratkaistaan tarjousmenettelyssä tai valitsemalla taloudellisesti edullisin tarjous.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

98 artikla

√ Tarjousten jättäminen ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 55 kohdan a alakohta

1. Tarjousten jättäminen on järjestettävä siten, että tarjouksista syntyy todellista kilpailua ja että ne pysyvät salaisina niiden samanaikaiseen avaamiseen asti.

2. Hankintaviranomainen voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia tarjoajilta soveltamissäännöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti vakuuden tarjousten poisvetämisen varalta.

⎢ 1605/2002

3. Edellä 91 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vähäisiä hankintoja lukuun ottamatta hakemukset tai tarjoukset saa avata ainoastaan tätä varten nimitetty lautakunta. Kaikki tarjoukset tai hakemukset, jotka todetaan sääntöjenvastaisiksi, hylätään.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 55 kohdan b alakohta

4. Osallistumispyynnöt tai tarjoukset, jotka lautakunta toteaa sääntöjenmukaisiksi, arvioidaan tarjouspyyntöasiakirjoissa määriteltyjen perusteiden mukaisesti, minkä jälkeen hankintaviranomaiselle ehdotetaan sopimuksen tekemistä tai käydään sähköinen huutokauppa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

99 artikla

√ Tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet ∏

Hankintamenettelyn aikana hankintaviranomainen ja ehdokas tai tarjoaja saavat olla yhteydessä toisiinsa ainoastaan silloin, kun avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteet voidaan turvata. Yhteydenotot eivät saa johtaa sopimusehtojen tai alkuperäisten tarjousehtojen muuttamiseen.

100 artikla

√ Tarjouskilpailun ratkaisu ∏

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä nimeää tämän jälkeen tarjouskilpailun voittajan noudattaen tarjouspyyntöasiakirjoissa määriteltyjä valinta- ja ratkaisuperusteita ja julkisista hankinnoista annettuja sääntöjä.

2. Hankintaviranomaisen on ilmoitettava jokaiselle hylätylle ehdokkaalle tai tarjoajalle seikat, joiden perusteella tämän ehdokkuus tai tarjous on hylätty, sekä jokaiselle valintaperusteet täyttävän tarjouksen tehneelle, ? täyttävälle tarjoajalle, jota poissulkemisperusteet eivät koske ja ⎪ joka sitä kirjallisesti pyytää, valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut sekä valitun tarjouksen tekijän nimi.

Joitakin tietoja voidaan kuitenkin jättää ilmoittamatta, jos niiden ilmoittaminen estäisi lain soveltamista tai olisi yleisen edun vastaista tai vahingoittaisi julkisyhteisöjen tai yksityisten yritysten laillisia kaupallisia etuja taikka haittaisi tarjoajien niiden välistä rehellistä kilpailua.

101 artikla

√ Hankintamenettelyn peruuttaminen ∏

Hankintaviranomainen voi sopimuksen allekirjoittamiseen asti joko luopua sopimuksen hankinnan tekemisestä tai peruuttaa hankintamenettelyn. Tässä tapauksessa ehdokkaat tai tarjoajat eivät voi vaatia minkäänlaista korvausta.

Tällainen päätös on perusteltava ja saatettava ehdokkaiden tai tarjoajien tietoon.

4 Jakso

VAKUUDET JA VALVONTA

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 56 kohta (mukautettu)

? uusi

102 artikla

√ Vakuudet ∏

1. Hankintaviranomainen vaatii toimeksisaajilta etukäteen vakuuden soveltamissäännöissä säädetyissä tapauksissa.

2. Hankintaviranomainen voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia toimeksisaajilta etukäteen vakuuden:

a) sopimuksen täyden täytäntöönpanon varmistamiseksi; ? tai ⎪

b) ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi.

103 artikla

√ Virheet, sääntöjenvastaisuudet tai petokset menettelyn aikana ∏

Jos ilmenee, että ratkaisumenettelyyn on liittynyt huomattavia virheitä, väärinkäytöksiä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, toimielinten ? hankintaviranomaisen ⎪ on keskeytettävä menettely ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, menettelyn peruuttaminen mukaan luettuna.

Jos hankintasopimuksen tekemisen jälkeen ilmenee, että ratkaisumenettelyyn tai sopimuksen täytäntöönpanoon on liittynyt huomattavia virheitä, väärinkäytöksiä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, toimielimet voivat ? hankintaviranomainen voi ⎪ joko jättää sopimuksen tekemättä tai keskeyttää sen täytäntöönpanon sen mukaan, mihin menettelyn vaiheeseen on edetty, tai tarvittaessa purkaa sopimuksen.

Jos toimeksisaaja on syyllistynyt tällaisiin virheisiin, väärinkäytöksiin tai petoksiin tällaisen virheen, sääntöjenvastaisuuden tai petoksen on tehnyt toimeksisaaja, toimielimet voivat ? hankintaviranomainen voi ⎪ lisäksi kieltäytyä suorittamasta maksuja ja periä takaisin jo maksetut määrät tai purkaa kyseisen toimeksisaajan kanssa tehdyt sopimukset suhteessa virheiden, väärinkäytösten sääntöjenvastaisuuksien tai petosten vakavuuteen.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 57 kohta

2 LUKU

YHTEISÖJEN TOIMIELINTEN OMAAN LUKUUNSA TEKEMIIN HANKINTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

104 ARTIKLA

√ Hankintaviranomainen ∏

Hankintaviranomaisia ovat yhteisöjen toimielimet, jotka tekevät hankintoja omaan lukuunsa. ⎝1 Ne siirtävät hankintaviranomaisen tehtävien hoitamiseen tarvittavat toimivaltuutensa 59 artiklan mukaisesti ⎜.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 58 kohta (mukautettu)

105 artikla

√ Sovellettavat kynnysarvot ∏

1. Jollei tämän asetuksen toisen osan IV osaston säännöksistä muuta johdu, direktiivissä 2004/18/EY vahvistetaan kynnysarvot, joilla määritetään:

a) 90 artiklassa tarkoitetut julkaisemistavat,

b) 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menettelytapojen valinta;

c) niitä koskevat kulloinkin sovellettavat määräajat.

2. Jollei soveltamissäännöissä säädetyistä poikkeuksista tai edellytyksistä muuta johdu, hankintaviranomainen saa allekirjoittaa direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan kuuluvan sopimuksen tai puitesopimuksen tarjouskilpailun voittajan kanssa vasta odotusajan kuluttua.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

106 artikla

√ Tarjouskilpailuun osallistumista koskevat säännöt ∏

Tarjouskilpailuun voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka kuuluvat perustamissopimusten soveltamisalaan, sekä sellaisen kolmannen maan, joka on tehnyt Euroopan unionin kanssa erillissopimuksen yhteistyöstä julkisten hankintojen alalla, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin.

107 artikla

√ Maailman kauppajärjestön hankintasäännöt ∏

Kun on sovellettava Maailman kauppajärjestössä tehtyä julkisia hankintoja koskevaa monenkeskistä sopimusta, tarjouskilpailuihin voivat osallistua myös kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin sellaisen valtion, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

VI OSASTO

AVUSTUKSET

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 59 kohta

1 LUKU

AVUSTUSTEN SOVELTAMISALA JA MUOTO

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

108 artikla

√ Avustusten soveltamisala ∏

1. Avustus on välitöntä vastikkeetonta rahoitusta, joka myönnetään talousarviosta

a) joko toimintaan, jolla edistetään Euroopan unionin politiikan mukaisen tavoitteen toteutumista,

b) tai sellaisen yhteisön elimen toimintaan, joka edistää Euroopan unionin yleisen edun tai unionin politiikan mukaista tavoitetta √ (toiminta-avustukset) ∏.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 60 kohdan a alakohta

Avustuksista on laadittava kirjallinen sopimus, tai niistä on tehtävä hakijalle tiedoksiannettava komission päätös.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 60 kohdan b alakohta (mukautettu)

? uusi

2. Tässä osastossa tarkoitettuja avustuksia eivät ole:

a) toimielinten jäsenistä ja muusta henkilöstöstä aiheutuvat menot ja Eurooppa-kouluja koskevat maksuosuudet;

b) lainat, yhteisön riskirahoitusvälineet tai yhteisön rahoitusosuudet tällaisista välineistä, 88 artiklassa tarkoitetut julkiset hankinnat sekä makrotaloudellisena rahoitusapuna maksettu tuki ja budjettituki;

c) yksityistä sijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti tehdyt pääomasijoitukset, oman pääoman luonteinen rahoitus (quasi-equity financing) ð ensimmäisen osan VI b osastossa tarkoitetut rahoitusvälineet ï sekä osuudet ja osakkuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD), tai yhteisön erityiselimissä, kuten Euroopan investointirahastossa (EIR);

d) yhteisöjen unionin jäsenmaksut elimille, joiden jäseniä ne ovat jäsen se on;

e) 53– 53 d√ 53 c ∏ artiklassa tarkoitetut, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, hajautetusti tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa ? välillistä hallinnointia noudattaen ⎪ suoritetut maksut;

f) maksut elimille, joille on siirretty täytäntöönpanotehtäviä 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja maksut, jotka suoritetaan lainsäätäjän perustamille ? 55 artiklan mukaisesti perustetuille ⎪elimille niiden perustamissäädöksen nojalla;

g) yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005[30] 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetut kalastusmarkkinoihin liittyvät menot;

h) toimielinten kutsusta tai toimeksiannosta tehdyistä virkamatkoista koituneiden matka- ja oleskelukulujen korvaukset ja tarvittaessa muut niihin liittyvät kulukorvaukset.;

? i) sellaisen kilpailun palkinnot, johon sovelletaan ensimmäisen osan VI a osaston säännöksiä. ⎪

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 60 kohdan c alakohta

3. Tämän osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin seuraaviin, avustuksiin rinnastettaviin eriin:

a) tiettyjen lainojen korkotuesta johtuva hyöty;

b) muut kuin 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut pääomasijoitukset tai osuudet.

43. Kukin toimielin voi myöntää avustuksia tiedotustoimintaan tapauksissa, joissa julkisten hankintamenettelyjen käyttäminen ei asianmukaisesti perustelluista syistä ei olisi tarkoituksenmukaista.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 61 kohta (mukautettu)

? uusi

108 a artikla

√ Avustusmuodot ∏

1. Avustuksia ovat:

a) korvaukset, jotka kattavat yksilöidyn osuuden tosiasiallisesti syntyneistä avustuskelpoisista kustannuksista;

b) kertakorvaukset;

? bb) vakioyksikkökustannukset; ⎪

c) kiinteämääräinen rahoitus;

d) a, b, ? bb ⎪ ja c alakohdassa tarkoitettujen avustusmuotojen yhdistelmät.

2. Avustusten yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää absoluuttisena arvona ilmaistua enimmäismäärää.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 62 kohta

2 LUKU

PERIAATTEET

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 63 kohta (mukautettu)

109 artikla

√ Avustuksiin sovellettavat yleiset periaatteet ∏

1. Avustuksiin sovelletaan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

√ 2. Päällekkäisiä tai taannehtivia avustuksia ei saa myöntää.∏, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä.

Soveltamissäännöissä määriteltyä avustuskelpoisten kokonaiskustannusten yhteenlaskettua määrää ei missään tapauksessa saa ylittää.

√ 3. Avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen osan IV osastossa vahvistettuja yksityiskohtaisia sääntöjä. ∏

√ Avustusten yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää enimmäismäärää, joka ilmaistaan arvioitujen avustuskelpoisten kustannusten perusteella vahvistettuna absoluuttisena arvona. ∏

Ö Avustus ei saa ylittää avustuskelpoisia kustannuksia Õ missään tapauksessa.

23 a. Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen √ saajan toiminnan tai työohjelman puitteissa ∏ saajalle.

3. Edellä olevaa 2 kohtaa √ Ensimmäistä alakohtaa ∏ ei sovelleta:

√ a) toimintaan, jonka tavoitteena on parantaa saajan rahoitusvalmiuksia tai tuottaa tuloa ;∏

ab) luonnollisille henkilöille opiskelua, tutkimusta tai ammatillista koulutusta varten myönnettyihin apurahoihin;.

b) kilpailupalkintoihin;

c) toimintaan, jonka tavoitteena on parantaa saajan rahoitusvalmiuksia tai tuottaa tuloa ulkoisten toimien alalla.

⎢ 1525/2007, 1 artikla

4. Jos Euroopan tason poliittisen puolueen tulot ylittävät menot sen varainhoitovuoden lopussa, jolle se sai toiminta-avustuksen, enintään 25 %:a vuoden kokonaistuloista vastaava osa tällaisesta ylijäämästä voidaan 2 kohdassa säädetystä voiton tuottamisen kieltävästä säännöstä poiketen siirtää seuraavalle vuodelle sillä edellytyksellä, että se käytetään kyseisen seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa.

Voiton tuottamisen kieltävän säännön noudattamisen varmistamiseksi omia varoja, erityisesti lahjoituksia ja jäsenmaksuja, jotka Euroopan tason poliittinen puolue on koonnut vuotuisesta toiminnastaan ja jotka ylittävät 15 prosenttia avustuksen saajan vastuulla olevista avustuskelpoisista kustannuksista, ei oteta huomioon.

Toisen alakohdan säännöksiä ei sovelleta, jos Euroopan tason poliittisen puolueen vararahastot ylittävät 100 prosenttia sen keskimääräisistä vuotuisista tuloista.

∫ uusi

5. Edellä 3 ja 3 a kohdassa säädettyjen, voiton tuottamisen kieltämistä sekä yhteisrahoitusta koskevien sääntöjen noudattaminen kertakorvausten, vakioyksikkökustannusten sekä kiinteämääräisen rahoituksen osalta on varmistettava kohtuudella näiden rahoituserien määrittämisen tai avustushakemuksen arvioinnin yhteydessä.

6. Edellä olevia 114, 115 ja 116 artiklaa ei sovelleta Euroopan investointipankille taikka Euroopan investointirahastolle tai mille tahansa muulle Euroopan investointipankin tytäryhteisölle myönnettyihin avustuksiin.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

110 artikla

√ Avoimuus ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 64 kohta

? uusi

1. Avustusten on perustuttava varainhoitovuoden alussa julkaistavaan vuotuiseen työohjelmaan.

Vuotuinen työohjelma Työohjelma toteutetaan julkaisemalla ehdotuspyyntöjä paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei muita vaihtoehtoja ole avustuksen saajan aseman tai toiminnan luonteen vuoksi tai jos avustuksen saaja on nimetty perussäädöksessä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta hätäapuun? , pelastuspalvelutoimiin ⎪ tai humanitaarisiin avustustoimiin.

⎢ 1605/2002

? uusi

2. Kaikista varainhoitovuoden aikana myönnetyistä avustuksista on julkaistava vuosittain luettelo? 30 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti ï noudattaen luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 65 kohta (mukautettu)

? uusi

111 artikla

√ Päällekkäisten avustusten kiellon periaate ∏

Kutakin toimintaa varten voidaan samalle saajalle myöntää ainoastaan yksi avustus talousarviosta, paitsi jos asianomaisissa perussäädöksissä toisin säädetään.

Saaja voi saada talousarviosta saman varainhoitovuoden aikana vain yhden toiminta-avustuksen.

Hakijan on ilmoitettava välittömästi tulojen ja menojen hyväksyjälle tekemistään muista hakemuksista tai saamistaan muista avustuksista, jotka liittyvät samaan toimintaan tai työohjelmaan.

Samoja kustannuksia ei missään olosuhteissa saa rahoittaa kahdesti talousarviosta.

112 artikla

√ Taannehtivat avustukset ∏

1. Avustusta ei myönnetä jo aloitettuun toimintaan, ellei hakija voi osoittaa, että toiminta oli aloitettava ennen avustuksen myöntämistä.

Tällaisissa tapauksissa rahoitettavat kustannukset eivät kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää, paitsi perussäädöksessä säädetyissä asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tai jos on kyse menoista, joita tarvitaan hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamiseen soveltamissäännöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti ? äärimmäisen kiireellisissä hätäapua, pelastuspalvelutoimia tai humanitaarisia avustustoimia koskevissa tapauksissa ⎪.

Päättyneeseen toimintaan ei myönnetä avustusta takautuvasti.

2. Toiminta-avustus on myönnettävä kuuden kuukauden kuluessa avustuksen saajan budjettivuoden alkamisesta. Rahoitettavat menot eivät saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää eivätkä ennen avustuksen saajan budjettivuoden alkamispäivää.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

113 artikla

√ Avustusten asteittaisen alenemisen periaate ∏

1. Avustuksella ei saa rahoittaa koko toiminnan kustannuksia, jollei toisen osan IV osaston säännöksistä muuta johdu.

Toiminta-avustuksella ei saa rahoittaa saajayhteisön hallintomenoja kokonaan.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 66 kohta

? uusi

2. Ellei perussäädöksessä ? tai 49 artiklan 6 kohdan d alakohdan mukaisesti myönnettyjä avustuksia koskevassa rahoituspäätöksessä ⎪ toisin säädetä, yleistä eurooppalaista etua edistäville elimille myönnetyt toiminta-avustukset pienenevät asteittain neljännen vuoden jälkeen, kun ne uusitaan yli neljäksi vuodeksi. Tätä säännöstä ei sovelleta 108 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin avustuksiin.

⎢ 1605/2002

3 LUKU

MYÖNTÄMISMENETTELY

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 67 kohta (mukautettu)

? uusi

114 artikla

√ Avustushakemukset ∏

1. Avustushakemus on esitettävä kirjallisena.

2. Avustushakemus on hyväksymiskelpoinen, jos sen esittäjä on

a) oikeushenkilö; avustushakemus voidaan hyväksyä, jos sen on tehnyt oikeussubjekti, jolla ei ole asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista oikeushenkilöllisyyttä edellyttäen, että sen edustajilla on valtuudet kelpoisuus tehdä oikeudellisia sitoumuksia sen puolesta ja ð taata, että unionin taloudelliset edut saavat oikeushenkilöiden tarjoamaa suojaa vastaavan suojan ï.

b) luonnollinen henkilö, jos toiminnan luonne tai ominaisuudet tai hakijan tavoitteet sitä edellyttävät.

3. ? Asetuksen 93–96 artiklaa sovelletaan vastaavasti avustuksen hakijaan ⎪ Avustusta ei myönnetä hakijalle, joka on avustuksen myöntämismenettelyn aikana jossakin 93 artiklan 1 kohdassa, 94 artiklassa tai 96 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyistä tilanteista.

Hakijan on osoitettava vahvistettava, että mikään ensimmäisessä alakohdassa esitetyistä tarkoitetuista tilanteista ei koske sitä. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi kuitenkin soveltamissäännöissä säädettävällä tavalla luopua tästä vaatimuksesta, , jos avustus on hyvin vähäinen., √ kun ∏

∫ uusi

a) kyseessä on hyvin vähäinen avustus, tai

b) tämä vaatimus on jo täytetty toisen myöntämismenettelyn yhteydessä, tai

c) vaatimuksen täyttäminen on käytännössä mahdotonta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 67 kohta

4. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi määrätä hakijalle 96 artiklan mukaisesti tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia.

Tällaisia seuraamuksia voidaan määrätä myös saajalle, joka on hakemuksen jättämisen tai avustussopimuksen täyttämisen avustuksen toteuttamisen yhteydessä syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tulojen ja menojen hyväksyjälle tämän vaatimia tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

115 artikla

√ Valinta- ja myöntämisperusteet ∏

1. Valintaperusteiden avulla arvioidaan hakijan valmiuksia toteuttaa ehdottamansa toiminta tai toimintasuunnitelma.

2. Avustusten myöntämisessä noudatettavien, ehdotuspyynnössä etukäteen ilmoitettujen perusteiden avulla ehdotuksia arvioidaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden ja painopisteiden kannalta.

116 artikla

√ Arviointimenettely ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 68 kohta

1. Ehdotukset arvioidaan ennakolta ilmoitettujen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti sen määrittämiseksi, mille ehdotuksille voidaan myöntää rahoitusta.

⎢ 1605/2002

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa tämän jälkeen 1 kohdassa säädetyn arvioinnin perusteella luettelon avustuksen saajista ja avustusten määristä.

3. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa hakijalle kirjallisesti hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos avustushakemus hylätään, toimielimen on ilmoitettava syyt hakemuksen hylkäämiseen viittaamalla ennen kaikkea etukäteen ilmoitettuihin valinta- jaa myöntämisperusteisiin.

4 LUKU

MAKSAMINEN JA VALVONTA

117 artikla

Maksuaikataulu määräytyy rahoitukseen liittyvien riskien, toiminnan keston ja edistymisen tai saajalle aiheutuneiden kulujen perusteella.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 69 kohta (mukautettu)

118 artikla

√ Ennakkomaksutakuu ∏

1. Toimivaltainen Ttulojen ja menojen hyväksyjä voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjä vaatii avustuksen saajalta tällaisen etukäteen asetettavan vakuuden soveltamissäännöissä säädetyissä tapauksissa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

119 artikla

√ Avustusten maksaminen ja tarkastukset ∏

1. Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun toimielin ? toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ⎪on hyväksynyt loppuselvityksen ja kustannusselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä toimielintä tekemästä myöhemmin tarkastuksia.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 70 kohta

? uusi

2. Jos avustuksen saaja ei noudata velvoitteitaan, avustusta supistetaan tai sen maksaminen keskeytetään tai lopetetaan kokonaan soveltamissäännöissä säädetyissä tapauksissa ? Jos myöntämismenettelyyn tai avustuksen toteuttamiseen on liittynyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi toteuttaa 103 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä ⎪ sen jälkeen, kun saajalle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa.

∫ uusi

3. Jos valvonnassa tai tarkastuksissa ilmenee, että jonkin avustuksen saajan toimittamissa tiedoissa on toistuvia virheitä, joilla on vaikutusta myös sellaisiin tarkastamattomiin hankkeisiin, joissa sama saaja on tai on ollut mukana, tulojen ja menojen hyväksyjä voi laajentaa tulokset koskemaan niitä tarkastamattomia hankkeita, jotka voidaan tästä huolimatta tarkastaa avustussopimuksen mukaisesti, ja vaatia asianomaisen määrän palauttamista.

Saaja voi riitauttaa tehdyn oikaisun esittämällä vastineen, jossa se osoittaa oikaisun perustana olevan laskelman virheelliseksi ja esittää uuden laskelman.

⎢ 1605/2002

5 LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 71 kohta (mukautettu)

? uusi

120 artikla

√ Alihankinnat ja avustusten edelleenjakaminen ∏

1. Jos toiminnan toteuttaminen ? tai, jos kyseessä on toiminta-avustus, työohjelma ⎪ edellyttää avustuksen saajalta julkisia hankintoja hankintasopimusten tekemistä, niiden yhteydessä noudatetaan soveltamissäännöissä säädettyjä menettelyjä.

2. Jos toiminnan ? tai työohjelman ⎪ toteuttaminen edellyttää taloudellisen tuen myöntämistä kolmansille, yhteisön avustuksen saaja voi antaa tällaista tukea edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) taloudellinen tuki ei ole toiminnan ensisijainen tarkoitus;

∫ uusi

a) toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on ennen avustuksen myöntämistä varmistanut, että avustuksen saajalta saadaan riittävät vakuudet siitä, että komissio saa perittyä saamisensa;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 71 kohta (mukautettu)

? uusi

b) tällaisen tuen antamisen ehdot määritellään täsmällisesti avustuspäätöksessä tai saajan ja komission välisessä avustussopimuksessa, ja niissä ei ole √ jotta saajalle ei jää ∏ harkintavaltaa;

c) kyseiset määrät ovat √ soveltamissäännöissä määritellyllä tavalla ∏ vähäisiä.

Soveltamissäännöissä säädetään c alakohdan osalta taloudellisen tuen enimmäismäärästä, jonka avustuksen saaja voi maksaa kolmannelle.

3. Jokaisessa avustuspäätöksessä ja -sopimuksessa määrätään nimenomaisesti komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuuksista tarkastaa kaikkien yhteisön varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä √ toimittaa kaikkien unionin varoja saaneiden kolmansien osalta asiakirjoihin, ∏ ð tietoihin, silloinkin kun ne on tallennettu sähköisesti ï, √ ja tarkastuskäynteihin perustuvia tarkastuksia ∏.

∫ uusi

VI a OSASTO

PALKINNOT

120 a artikla

Määritelmä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan ”palkinnoilla” rahoitusta, joka myönnetään kilpailun perusteella.

120 a-i artikla

Yleiset säännöt

1. Palkintoihin sovelletaan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

2. Palkinnot ovat osa 110 artiklassa tarkoitettua, komission hyväksymää työohjelmaa. Niihin sovelletaan 110 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

Kilpailusäännöissä on ainakin vahvistettava myöntämisehdot ja -perusteet, palkinnon suuruus ja maksutapa.

Palkintoja ei saa myöntää suoraan ilman kilpailua, ja niistä on julkaistava ilmoitus samalla tavalla kuin ehdotuspyynnöistä.

3. Palkinnot myöntää toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tai palkintolautakunta. Palkinnon myöntäjät saavat vapaasti päättää ehdotusten laadun arvioinnin tai kilpailusääntöjen perusteella, myönnetäänkö palkinnot vai ei.

4. Palkinnon määrää ei sidota sen saajalle aiheutuneisiin kustannuksiin.

5. Jos palkinnon suuruus on yli 500 000 euroa ja sen myöntää avustuksen saaja tai toimeksisaaja, palkinnon myöntämisedellytyksille ja -perusteille on saatava komission hyväksyntä.

VI b OSASTO

RAHOITUSVÄLINEET

120 B ARTIKLA

Määritelmä ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ”rahoitusvälineillä” EU:n rahoitustukia, jotka myönnetään unionin talousarviosta lainojen, vakuuksien, oman pääoman ehtoisten tai sen luonteisten sijoitusten tai osakkuuksien taikka muun tyyppisen riskirahoituksen muodossa, mahdollisesti avustuksiin yhdistettynä, tietyn poliittisen tavoitteen edistämiseksi.

2. Tämän osaston säännöksiä sovelletaan myös rahoitusvälineisiin välittömästi liittyviin tekijöihin, kuten tekniseen apuun.

3. Komissio voi hallinnoida rahoitusvälineitä suoraan tai välillisesti siirtämällä tehtäviä 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille.

120 c artikla

Rahoitusvälineisiin sovellettavat periaatteet

1. Unionin varojen lopullisille saajille myönnetään rahoitusvälineitä moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaisesti sekä näihin rahoitusvälineisiin sovellettavassa perussäädöksessä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

2. Rajoittamatta 46 artiklan 1 kohdan 4 ja 5 alakohdan soveltamista rahoitusvälineeseen liittyvät talousarviomenot eivät saa ylittää sitä varten tehtyä määrärahasitoumusta.

3. Rahoitustoimien toteuttamiseen osallistuvien rahoituksen välittäjien on noudatettava rahanpesun ehkäisemiseen ja terrorismin torjuntaan sovellettavia vaatimuksia. Rahoituksen välittäjät eivät saa olla sijoittautuneita alueille, joiden tuomioistuimet eivät tee unionin kanssa yhteistyötä kansainvälisesti sovittujen veromääräysten soveltamisessa.

4. Kaikissa 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja edellä 3 kohdassa tarkoitettujen rahoituksen välittäjien välisissä sopimuksissa on määrättävä nimenomaisesti komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuuksista toimittaa kaikkien unionin varoja saaneiden kolmansien osalta asiakirjoihin, tietoihin, silloinkin kun ne on tallennettu sähköisesti, ja tarkastuskäynteihin perustuvia tarkastuksia.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

VII OSASTO

TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO

1 LUKU

TILINPÄÄTÖS

121 ARTIKLA

√ Yhteisöjen tilinpäätöksen rakenne ∏

Yhteisöjen tilinpäätökseen sisältyvät:

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 72 kohdan a alakohta (mukautettu)

? uusi

a) ? konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, joissa esitetään unionin talousarviosta rahoitettavien toimielinten, ⎪ 185 artiklassa tarkoitettujen elinten sekä sellaisten muiden elinten tilinpäätökset ? konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ⎪, joiden tilinpäätökset on konsolidoitava yhteisön √ unionin ∏ kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

⎢ 1605/2002

? uusi

b) konsolidoitu tilinpäätös, jossa esitetään yhdistettyinä a alakohdassa tarkoitettujen tilinpäätösten tiedot ? yhdistellyt talousarviotilit, joissa esitetään unionin talousarviosta rahoitettavien elinten talousarviokirjanpitoon sisältyvät tiedot ⎪;

c) selvitykset toimielinten ja 185 artiklassa tarkoitettujen elinten talousarvioiden toteuttamisesta;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 72 kohdan b alakohta

talousarvion toteuttamista koskeva yhteenveto, jossa esitetään yhdistettyinä c alakohdassa tarkoitettujen selvitysten tiedot.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 73 kohta (mukautettu)

122 artikla

√ Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta ∏

1. Toimielinten ja 121 artiklassa tarkoitettujen elinten tilinpäätösten liitteissä on oltava selvitys √ Kukin 121 artiklassa tarkoitettu toimielin ja elin laatii selvityksen ∏ varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta.

∫ uusi

Ne toimittavat selvityksensä budjettivallan käyttäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 73 kohta (mukautettu)

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä muun muassa √ ainakin ∏ tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

123 artikla

√ Tilinpäätökseen sovellettavat säännöt ∏

∫ uusi

Edellä 121 artiklassa tarkoitettujen tilinpäätöslaskelmien on oltava komission tilinpitäjän hyväksymien unionin kirjanpitosääntöjen mukaisia, ja niiden on annettava oikea ja riittävä kuva varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista sekä rahavirrasta.

Edellä 121 artiklassa tarkoitettujen talousarviotilien laatimisessa on noudatettava tässä asetuksessa esitettyjä budjettiperiaatteita. Talousarviotilien on annettava oikea ja riittävä kuva talousarvion toteuttamisesta tuloina ja menoina.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

Tilinpäätöksen on oltava asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen ja sen on annettava oikea kuva:

a) tilinpäätöksen osalta varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka eivät näy taseessa, ja rahavirrasta;

b) talousarvion toteuttamisselvitysten osalta talousarvion toteuttamisesta tuloina ja menoina.

124 artikla

√ Kirjanpitoperiaatteet ∏

? Edellä 121 artiklassa tarkoitettuihin tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot – myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot – on esitettävä tavalla, joka tekee niistä merkityksellisiä, luotettavia, vertailukelpoisia ja ymmärrettäviä. Tilinpäätöslaskelmien ⎪ laadinnassa noudatetaan on noudatettava unionin kirjanpitosääntöihin sisältyviä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

125 artikla

1. Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti tilinpäätöksessä otetaan huomioon varainhoitovuoden kulut ja tuotot niiden maksupäivästä riippumatta.

2. Vastaavan ja vastattavan arvo määritetään 133 artiklassa säädetyissä kirjanpitomenetelmissä vahvistettuja arvostussääntöjä noudattaen.

126 artikla

√ Tilinpäätöslaskelmat ∏

1. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina ja se sisältää ne sisältävät:

a) taseen ja tuloslaskelman ? tuotto- ja kululaskelman ⎪, joista käy ilmi varallisuus ja käyvät ilmi varat ja velat, taloudellinen asema sekä kuluneen varainhoitovuoden taloudellinen tulos 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetuissa neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiiveissä vahvistettua rakennetta noudattaen yhteisöjen toimintojen erityispiirteet huomioon ottaen ? komission tilinpitäjän hyväksymien kirjanpitosääntöjen mukaisesti ⎪;

b) rahavirtalaskelman, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

c) selvityksen oman pääoman muutoksista, joka osoittaa yksityiskohtaisesti pääomatilien erissä varainhoitovuoden kuluessa tapahtuneet korotukset ja vähennykset ? nettovarojen muutoslaskelman, jossa esitetään yhteenveto vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kertyneestä tuloksesta ï.

2. Tilinpäätöksen liitteessä ? Tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa ⎪ täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöksissä tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut kansainvälisen tason kirjanpitokäytännössä hyväksytyt tiedot, jos nämä tiedot ovat yhteisöjen toimintojen kannalta olennaisia ? komission tilinpitäjän hyväksymissä kirjanpitosäännöissä edellytetyt tiedot ⎪.

127 artikla

√ Talousarvion toteuttamista koskeva selvitys ∏

Talousarvion toteuttamisselvitykset toteuttamista koskeva selvitys laaditaan miljoonina euroina. Niihin Siihen kuuluu:

a) talousarvion toteutumalaskelma ð toteuttamisselvitys ï , johon kootaan ? yhdistellään ⎪ kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina; ja joka laaditaan noudattaen samaa rakennetta kuin talousarviossa;

b) talousarvion toteutumalaskelman liite, jossa ? toteuttamisselvityksen liitetiedot, joissa ⎪ täydennetään ja tulkitaan laakelmassa ? toteuttamisselvityksessä ⎪ esitettyjä tietoja.

∫ uusi

Talousarvion toteuttamisselvityksen laatimisessa noudatetaan talousarvion rakennetta.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 74 kohta (mukautettu)

128 artikla

√ Alustava tilinpäätös ∏

Muiden toimielinten jaEdellä 121 artiklassa tarkoitettujen muiden toimielinten ja elinten tilinpitäjät toimittavat alustavan tilinpäätöksensä ja selvityksensä varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä maaliskuuta.

∫ uusi

Edellä 121 artiklassa tarkoitettujen muiden toimielinten ja elinten tilinpitäjät toimittavat komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä maaliskuuta lisäksi komission tilinpitäjän esittämään määrämuotoon laaditun selvityspaketin konsolidointia varten.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 74 kohta

? uusi

Komission tilinpitäjä konsolidoi nämä alustavat tilinpäätökset komission alustavaan tilinpäätökseen ja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta komission alustavan tilinpäätöksen ? ja unionin alustavan konsolidoidun tilinpäätöksen ⎪ , jonka liitteenä on komission selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta, sekä alustavan konsolidoidun tilinpäätöksen.

Kunkin toimielimen ja 121 artiklassa tarkoitetun elimen tilinpitäjä toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle toisessa kohdassa mainittuun päivään mennessä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 75 kohdan a alakohta

? uusi

129 artikla

√ Lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen hyväksyminen ∏

1. Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautuksensa kunkin toimielimen √ muiden toimielinten ∏ ja kunkin ⎝1 121 artiklassa ⎜ tarkoitetun elimen alustavista tilinpäätöksistä ? sekä viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautuksensa komission alustavasta tilinpäätöksestä ja unionin alustavasta konsolidoidusta tilinpäätöksestä ⎪.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 75 kohdan b alakohta

? uusi

2. Kukin toimielin komissiota lukuun ottamatta ja kukin 121 artiklassa tarkoitettu elin laatii lopullisetn tilinpäätöksensä ja toimittaa nesen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 1 päivään heinäkuuta mennessä komission tilinpitäjälle, ja tilintarkastustuomioistuimelle? , Euroopan parlamentille ja neuvostolle ⎪ lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten.

∫ uusi

Edellä 121 artiklassa tarkoitettujen muiden toimielinten ja elinten tilinpitäjät toimittavat komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä heinäkuuta lisäksi komission tilinpitäjän esittämään määrämuotoon laaditun selvityspaketin konsolidointia varten.

2 a. Kunkin 121 artiklassa tarkoitetun toimielimen ja elimen tilinpitäjä toimittaa tilinpäätöstä koskevan vahvistuskirjeen tilintarkastustuomioistuimelle sekä tiedoksi komission tilinpitäjälle samana päivänä kuin lopullisen tilinpäätöksen..

Lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu tämän osaston säännösten sekä sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 75 kohdan c alakohta

? uusi

2 ab. Komission tilinpitäjä laatii lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen ? 121 artiklassa tarkoitetuilta ⎪muilta toimielimiltä ? ja elimiltä ⎪ 2 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella. Lopulliseen konsolidoituun tilinpäätökseen liitetään komission tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 75 kohdan d alakohta

3. Komissio hyväksyy lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen ja oman lopullisen tilinpäätöksensä ja toimittaa ne päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään heinäkuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

∫ uusi

Komission tilinpitäjän olisi toimitettava samaan päivään mennessä tilintarkastustuomioistuimelle lopullista konsolidoitua tilinpäätöstä koskeva vahvistuskirje.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 75 kohdan e alakohta

⎝2 1995/2006, 1 artiklan 76 kohdan a alakohta

⎝3 1995/2006, 1 artiklan 76 kohdan b alakohta

⎝4 1995/2006, 1 artiklan 77 kohta

⎝5 1995/2006, 1 artiklan 78 kohta

⎝6 1995/2006, 1 artiklan 79 kohta

? uusi

4. Konsolidoitu tilinpäätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen unionin virallisessa lehdessä ennen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden ⎝1 15 päivää marraskuuta ⎜ yhdessä tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 160 c artiklan mukaisesti toimittaman tarkastuslausuman kanssa.

2 LUKU

TALOUSARVION TOTEUTTAMISEN AIKANA TOTEUTTAMISESTA TOIMITETTAVAT TIEDOT

130 ARTIKLA

√ Kertomus talousarviosta myönnetyistä takuista ja niihin liittyvistä riskeistä ∏

Edellä 126 ja 127 artiklassa säädettyjen selvitysten lisäksi komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaksi kertaa ? kerran ⎪vuodessa kertomuksen √ 46 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa tarkoitetuista ∏ talousarviosta myönnetyistä takuista ja niihin liittyvistä riskeistä.

Kyseiset tiedot toimitetaan samaan aikaan tilintarkastustuomioistuimelle.

131 artikla

√ Talousarvion toteuttamisselvitys ∏

1. Edellä 126 ja 127 artiklassa säädettyjen selvitysten lisäksi ⎝2komission tilinpitäjä ⎜ toimittaa kerran kuukaudessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä tulojen että määrärahoja koskevien menojen osalta talousarvion toteuttamista koskevat numerotiedot, jotka on ryhmitelty yhdistelty ainakin luvuittain.

Näihin tietoihin sisältyvät myös tiedot edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen määrärahojen käytöstä.

Numerotiedot toimitetaan kunkin kuukauden päättymistä seuraavien kymmenen arkipäivän kuluessa.

2. ⎝3 Komission tilinpitäjä ⎜ toimittaa kolme kertaa vuodessa, kolmenkymmenen arkipäivän kuluessa 31 päivästä toukokuuta, elokuuta ja joulukuuta, Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen talousarvion toteuttamisesta sekä tulojen että menojen osalta; tiedot jaotellaan luvuittain, momenteittain ja alamomenteittain.

Kertomuksessa esitetään myös tiedot edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen määrärahojen käytöstä.

3. Numerotiedot sekä kertomus talousarvion toteuttamisesta toimitetaan yhdessä samaan aikaan tilintarkastustuomioistuimelle.

3 LUKU

KIRJANPITO

1 JAKSO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

132 ARTIKLA

√ Kirjanpitojärjestelmä ∏

1. Toimielinten kirjanpito on järjestelmä, johon järjestetään talousarviota ja rahoitusta koskevat tiedot ja jonka avulla voidaan koota, luokitella ja kirjata numerotietoja.

2. Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molempia hoidetaan kalenterivuosittain ja euromääräisinä.

3. Liikekirjanpitoa ja talousarviokirjanpitoa koskevat tiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä 1 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimiseksi.

43. Edellä 2 ja 3 kohdasta huolimatta valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi suorittaa kustannuslaskentaa sisäistä laskentaa.

133 artikla

√ Toimielinten kirjanpitojärjestelmään sovellettava yhteinen säännös ∏

1. Komission tilinpitäjä vahvistaa ⎝4 121 artiklassa ⎜ tarkoitettujen muiden toimielinten ja elinten tilinpitäjiä kuultuaan kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja menetelmät sekä yhdenmukaistetun tililuettelon, jota kaikkien √ unionin talousarviosta rahoitettavien ∏ toimielinten, toisen osan V osastossa tarkoitettujen virastojen ja ⎝4 121 artiklassa ⎜ tarkoitettujen elinten on noudatettava.

2. Komission tilinpitäjä vahvistaa 1 kohdassa tarkoitetut säännöt ja menetelmät käyttäen ohjeenaan kansainvälisesti hyväksyttyjä julkisen sektorin kirjanpitosääntöjä, joista hän voi poiketa unionin toimintojen erityispiirteiden niin vaatiessa.

2 Jakso

LIIKEKIRJANPITO

134 ARTIKLA

√ Liikekirjanpito ∏

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimenpiteet, jotka vaikuttavat toimielinten ja ⎝5 121 artiklassa ⎜tarkoitettujen elinten taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varallisuuteen varoihin ja velkoihin.

135 artikla

√ Kirjanpidon kirjaukset ∏

1. Eri tilitapahtumat ja saldot viedään kirjanpitoon.

2. Kirjausten, myös niiden korjausten oikaisujen, on perustuttava tositteisiin, joilla kirjanpitotapahtuma voidaan todentaa.

3. Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä jäljittämään kaikki kirjaukset.

136 artikla

√ Kirjanpidon oikaisut ∏

Tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen asianmukaiset, unionin kirjanpitosääntöjen mukaiset, oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassastamaksuja tai kassaanmaksuja.

3 Jakso

TALOUSARVIOKIRJANPITO

137 ARTIKLA

√ Talousarviokirjanpito ∏

1. Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti talousarvion toteuttamista.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi talousarviokirjanpitoon kirjataan kaikki ensimmäisen osan IV osastossa säädetyt talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

4 LUKU

OMAISUUSLUETTELO

138 ARTIKLA

√ Omaisuusluettelo ∏

1. Kukin ⎝6 121 artiklassa ⎜ tarkoitettu toimielin ja elin laatii kaikista unionin varallisuuden perustana olevista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaiset pysyvät omaisuusluettelot, joihin merkitään omaisuuden määrä ja arvo.

Jokaisen ⎝6 121 artiklassa ⎜ tarkoitetun toimielimen ja elimen on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

2. Irtaimen oOmaisuuden myymisestä on tiedotettava asianmukaisesti.

VIII OSASTO

ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

1 LUKU

ULKOINEN TARKASTUS

139 ARTIKLA

√ Tilintarkastustuomioistuimen toimittama ulkoinen tarkastus ∏

1. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission on ilmoitettava tilintarkastus- tuomioistuimelle viipymättä kaikki päätökset ja säädökset, jotka ne ovat antaneet 9, 13, 18, 22, 23, 26 ja 36 artiklan soveltamiseksi.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 80 kohta

2. Kukin toimielin toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle ja molemmille budjettivallan käyttäjille varainhoitoa koskevat sisäiset sääntönsä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 81 kohdan a alakohta

? uusi

3. Tilintarkastustuomioistuimelle on ilmoitettava tulojen ja menojen hyväksyjien, sisäisten tarkastajien, tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien nimeämisestä sekä 51, 61, 62, 63 ja 85 artiklan nojalla siirretyistä valtuutuksista.

140 artikla

√ Tarkastusta koskevat säännöt ja tarkastusmenettely ∏

1. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastuksen perustamissopimusten määräyksiin, talousarvioon, tähän asetukseen, soveltamissääntöihin ja kaikkiin perustamissopimusten soveltamiseksi annettuihin säädöksiin nähden.

2. Tehtäväänsä suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin voi 142 artiklassa määritetyin ehdoin perehtyä kaikkiin niihin yksiköiden ja elinten taloushallintoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin, jotka koskevat unionin kokonaan tai osittain rahoittamia toimia. Sillä on toimivalta kuulla jokaista henkilöä, joka on vastuussa meno- tai tulotapahtumasta, ja käyttää kaikkia edellä tarkoitetuissa yksiköissä ja elimissä soveliaita tarkastusmenetelmiä. Tarkastukset toimitetaan jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa tai, jos näillä ei ole tarvittavia valtuuksia, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen.

Tilintarkastustuomioistuin voi omasta pyynnöstään olla läsnä tarkastustoimenpiteissä, jotka jokin yhteisön toimielin suorittaa talousarvion toteuttamisen yhteydessä tai jotka suoritetaan tässä yhteydessä jonkin yhteisön toimielimen lukuun, saadakseen kaikki tiedot, jotka ovat välttämättömiä sille perustamissopimuksissa tai niiden soveltamiseksi annetuissa säädöksissä uskottujen tehtävien suorittamiseksi.

Toimielimet valtuuttavat tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä rahoituslaitokset, joissa on talletettuna yhteisöjen varoja, varaamaan tilintarkastustuomioistuimelle tilaisuuden varmistaa, että ulkopuolelta saadut tiedot täsmäävät kirjanpidon kanssa.

3. Tehtävänsä suorittamiseksi tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville toimielimille ja viranomaisille niiden henkilöiden nimet, joilla on toimivalta toimittaa tarkastus kyseisissä toimielimissä tai kyseisten viranomaisten luona.

141 artikla

√ Arvopaperien ja varojen tarkastukset ∏

Tilintarkastustuomioistuin huolehtii siitä, että kaikki talletetut ja kassassa olevat arvopaperit ja varat tarkastetaan talletusten vastaanottajien allekirjoittamia kuitteja taikka kassaa ja arvopapereita koskevia virallisia asiakirjoja vastaan. Se voi toimittaa tällaisia tarkastuksia itse.

142 artikla

√ Tilintarkastustuomioistuimen oikeus saada tietoja ∏

1. Komissio, muut toimielimet, unionin puolesta tuloja ja menoja hoitavat laitokset ja talousarviosta suoritettujen maksujen lopulliset saajat avustavat tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antavat sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarvitsevansa tehtäviään suorittaessaan. Niiden on annettava tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki Euroopan yhteisöjen talousarviosta rahoitettavien hankintasopimusten tekemistä ja niiden toteuttamista koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitotositteet ja muut kirjanpitoa koskevat asiakirjat sekä niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki yhteisöjen tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, omaisuusluettelot ja hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarpeellisiksi tarkastaakseen talousarvion toteuttamista ja taloudellista tulosta koskevat kertomukset asiakirjojen perusteella tai paikan päällä sekä samaa tarkoitusta varten kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tai joita säilytetään magneettisessa muodossa.

Asianomaisten kansallisten hallintojen sisäisen tarkastuksen yksiköt antavat tilintarkastustuomioistuimelle kaikki välineet, joita tämä katsoo tarvitsevansa tehtävänsä suorittamisessa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös niihin luonnollisiin ja oikeushenkilöihin, joille suoritetaan maksuja Euroopan yhteisöjen talousarviosta.

2. Henkilöstön, jonka toimintaa tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, on:

a) avattava kassansa ja esitettävä rahavarat, muut varat ja kaikenlainen aineellinen omaisuus sekä kaikki hallussaan olevat tositteet, tilikirjat, luettelot ja muut niitä koskevat asianomaiset asiakirjat; ja

b) esitettävä 140 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen täydelliseksi toimittamiseksi tarvittava kirjeenvaihto ja kaikki muut tarpeelliset asiakirjat.

Ainoastaan tilintarkastustuomioistuin saa pyytää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

3. Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa sellaiset unionin tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, jotka ovat toimielinten yksiköiden ja erityisesti tuloja ja menoja koskevista päätöksistä vastuussa olevien yksiköiden, tuloja ja menoja unionin puolesta hoitavien laitosten elinten tai talousarviosta maksuja saavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden hallussa.

4. Tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden tarkastus koskee myös yhteisöjen toimielinten ulkopuolisten elinten avustuksina saamien yhteisöjen varojen käyttöä.

5. Yhteisöjen rahoitus edellyttää toimielinten ulkopuolisilta saajilta tai – jos ne eivät tähän suostu – toimeksisaajilta ja alihankkijoilta kirjallista suostumusta siihen, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, miten myönnettyä rahoitusta on käytetty.

6. Komissio toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle tämän pyynnöstä kaikki tiedot, jotka koskevat lainanotto- ja lainanantotoimenpiteitä.

7. Integroitujen tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö ei saa heikentää tilintarkastustuomioistuimen oikeuksia tutustua tositteisiin.

143 artikla

√ Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ∏

1. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta säädetään tämän artiklan 2–6 kohdassa.

21. Tilintarkastustuomioistuimen on toimitettava Tilintarkastustuomioistuin toimittaa komissiolle ja asianomaisille toimielimille viimeistään ⎝1 30 ? 15 ⎪ päivänä kesäkuuta ⎜ ? sekä 121 artiklassa tarkoitetuille muille toimielimille ja elimille viimeistään 1 päivänä kesäkuuta ⎪ huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina ? , ja niihin sovelletaan kuulemismenettelyä ⎪. Kaikkien toimielinten ja elinten on toimitettava vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään ⎝1 15 päivänä lokakuuta ⎜. Muiden toimielinten kuin komission on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle.

∫ uusi

2. Kuulemismenettelyn päätyttyä kaikkien asianomaisten toimielinten ja elinten on toimitettava vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Muiden toimielinten kuin komission ja elinten on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle.

⎢ 1605/2002

? uusi

3. Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta.

4. Vuosikertomuksessa on jakso kutakin toimielintä varten. Tilintarkastustuomioistuin voi lisätä siihen yhteenvedon tai yleisluonteisia huomautuksia.

Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, jotta toimielinten vastaukset sen huomautuksiin julkaistaan välittömästi asianomaisten huomautusten jälkeen ? kunkin huomautuksen yhteydessä ⎪.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 81 kohdan b alakohta

5. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa viimeistään 15 päivänä marraskuuta vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja muille toimielimille vuosikertomuksensa yhdessä toimielinten vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 81 kohdan c alakohta

? uusi

6. Komissio antaa heti tilintarkastustuomioistuimen toimitettua vuosikertomuksen asianomaisille jäsenvaltioille tiedoksi tämän kertomuksen sellaiset sellaisten varojen hallinnointia koskevat osat ? tilintarkastustuomioistuimen huomautukset ⎪, joihin nähden jäsenvaltioilla on toimivaltaa asiaan sovellettavan lainsäädännön nojalla.

Jäsenvaltiot toimittavat vastauksensa √ Kukin jäsenvaltio ilmoittaa ∏ komissiolle 60 ? 100 ⎪ päivän kuluessa edellä mainittujen näiden tietojen vastaanottamisesta ? toimenpiteistä, joita se on toteuttanut edellä tarkoitettujen, sitä koskevien tilintarkastustuomioistuimen huomautusten perusteella.. ⎪. Komissio toimittaa ? nämä tiedot ⎪ tilintarkastustuomioistuimelle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteenvedon ⎝1 ennen 28 päivää helmikuuta ⎜.

144 artikla

√ Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset ∏

1. Tilintarkastustuomioistuimen on toimitettava Tilintarkastustuomioistuin toimittaa asianomaiselle toimielimelle ? tai elimelle ⎪ kaikki huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä erityiskertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina ? , ja niihin sovelletaan kuulemismenettelyä ⎪.

Asianomaisen toimielimen ? tai elimen ⎪ on kahden ja puolen kuukauden kuluessa toimitettava tilintarkastustuomioistuimelle vastauksensa kyseisiin huomautuksiin.

? Saatuaan asianomaisen toimielimen tai elimen vastaukset ⎪ Ttilintarkastustuomioistuin vahvistaa seuraavan kuukauden kuluessa asianomaisen erityiskertomuksen lopullisen tekstin.

Erityiskertomukset ja niiden mukana olevat asianomaisten toimielinten ? tai elinten ⎪ vastaukset toimitetaan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotka päättävät kumpikin osaltaan jatkotoimenpiteistä, mahdollisesti yhdessä komission kanssa.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 82 kohdan a alakohta

Jos tilintarkastustuomioistuin päättää julkaista erityiskertomuksiaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, niihin liitetään asianomaisten toimielinten vastaukset.

∫ uusi

Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, jotta kaikkien asianomaisten toimielinten tai elinten vastaukset sen huomautuksiin julkaistaan asianomaisten huomautusten yhteydessä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

è1 1995/2006, 1 artiklan 82 kohdan b alakohta

2. è1 Tilintarkastustuomioistuin voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ne Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 248 √ unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 ∏ artiklan 4 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 160 c artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista lausunnoista, jotka eivät liity ehdotuksiin tai hankkeisiin, joihin sovelletaan lakisääteistä kuulemismenettelyä. ⎜ Tilintarkastustuomioistuin päättää julkaisemisesta kuultuaan toimielintä, joka lausunnon on pyytänyt tai jota tilintarkastustuomioistuimen selvitys lausunto koskee. Julkaistaviin lausuntoihin liitetään asianomaisten toimielinten mahdolliset huomiot.

∫ uusi

144 a artikla

Alustavia tarkastushavaintoja koskevat kirjeet

1. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa asianomaisille toimielimille, elimille tai jäsenvaltioille tarkastustensa perusteella laatimansa, alustavia tarkastushavaintoja koskevat kirjeet. Sellaiset alustavia tarkastushavaintoja koskevat kirjeet, jotka tilintarkastustuomioistuimen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa, toimitetaan viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden 1 päivänä kesäkuuta, jota ne koskevat. Alustavia tarkastushavaintoja koskevien kirjeiden on säilyttävä luottamuksellisina.

2. Asianomaisella toimielimellä, elimellä tai jäsenvaltiolla on kaksi ja puoli kuukautta aikaa toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle huomautuksensa kyseisiin alustavia tarkastushavaintoja koskeviin kirjeisiin.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 83 kohta

2 LUKU

VASTUUVAPAUS

145 ARTIKLA

√ Vastuuvapausmenettelyn aikataulu ∏

1. Ennen vuoden n + 2 ⎝1 toukokuun 15 päivää ⎜ Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta komissiolle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta.

2. Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa komissiolle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3. Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, komissio pyrkii viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista.

146 artikla

√ Vastuuvapausmenettely ∏

1. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee unionin kaikkien tulojen ja menojen tilejä sekä niiden saldoa ja unionin taseessa esitettyjä varoja ja velkoja.

2. Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 179 a artiklassa tarkoitetut tilit, tilinpäätöksen ja taseen. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat tarkastettujen toimielinten vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3. Komissio antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan mukaisesti.

147 artikla

√ Jatkotoimenpiteet ∏

1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 180 b artiklan mukaisesti komissio ja muut toimielimet pyrkivät kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen selvitysten huomioiden mukaisesti.

2. Toimielimet antavat Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja selvitysten huomioiden perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka ne ovat antaneet talousarvion toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa ilmoittamalla sille kyseisten huomautusten perusteella toteuttamansa toimenpiteet, jotta komissio voi ottaa ne huomioon omassa selvityksessään. Toimielinten selvitykset toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle.

TOINEN OSA

ERITYISSÄÄNNÖKSET

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 84 kohta

I OSASTO

EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTO

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

148 artikla

√ Euroopan maatalouden tukirahastoon sovellettavat erityissäännökset ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 85 kohta

1. Euroopan maatalouden tukirahastoon, jäljempänä ”maataloustukirahasto”, sovellettavissa säännöksissä tarkoitettujen viranomaisten ja elinten rahoittamiin toteuttamiin menoihin ja rahastojen sekä tuloihin sovelletaan tämän asetuksen ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa toisin säädetä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

2. Komission suoraan hallinnoimat toimet toteutetaan ensimmäisessä ja kolmannessa osassa vahvistettuja sääntöjä noudattaen.

149 artikla

√ Maataloustukirahaston varoja koskevat sitoumukset ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 86 kohdan a alakohta

1. Maataloustukirahastossa on joka vuosi jaksottamattomia määrärahoja, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyviä menoja, jotka katetaan jaksotetuista määrärahoista.

⎢ 1605/2002

2. Siirretyt määrärahat, joita ei ole käytetty ennen varainhoitovuoden loppua, peruutetaan.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 86 kohdan b alakohta

3. Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyviä sitomatta olevia määrärahoja voidaan siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäväksi.

Siirron määrä ei saa olla enempää kuin 2 prosenttia ensimmäisen alakohdan mukaisista alkuperäisistä määrärahoista, eikä se saa ylittää yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009[31] 11 artiklassa tarkoitetun, edellisen varainhoitovuoden aikana suorasta tuesta tehdyn mukautuksen määrää.

Siirretyt määrärahat palautetaan yksinomaan sellaisiin budjettikohtiin, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimia.

Tällaiset siirrot voivat johtaa lisäsuorituksiin ainoastaan sellaisille lopullisille edunsaajille, joille maksetusta suorasta tuesta on tehty mukautus asetuksen (EY) N:o 73/2009 11 artiklan mukaisesti viimeksi kuluneen varainhoitovuoden aikana.

Komissio tekee siirtopäätöksen viimeistään 15 päivänä helmikuuta sinä varainhoitovuonna, jolle määrärahoja aiotaan siirtää, ja ilmoittaa asiasta budjettivallan käyttäjälle.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

150 artikla

√ Maataloustukirahaston määrärahoja alustavat kokonaissitoumukset ∏

1. Komissio korvaa jäsenvaltioille aiheutuneet menot.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 87 kohta

2. Komission päätökset, joissa vahvistetaan nämä suoritukset, ovat alustavia kokonaissitoumuksia, joiden määrä ei saa ylittää maataloustukirahastoon otettuja kokonaismäärärahoja.

3. Maataloustukirahaston juoksevista hallintomenoista voidaan tehdä 15 päivästä marraskuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. Nämä sitoumukset eivät saa kuitenkaan olla enemmän kuin kolme neljäsosaa kuluvan varainhoitovuoden vastaavista määrärahoista. Ne saavat koskea ainoastaan menoja, jotka perustuvat voimassa olevaan perussäädökseen.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

è1 1995/2006, 1 artiklan 88 kohta

151 artikla

√ Maataloustukirahaston määrärahoja koskevien talousarviositoumusten aikataulu ∏

1. è1 Menoista, joita maataloustukirahastoon sovellettavissa säännöksissä tarkoitetut viranomaiset ja elimet rahoittavat toteuttavat, tehdään kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden toimittamien yhteenvetojen vastaanottamisesta maksusitoumukset luvuittain, momenteittain ja alamomenteittain. Sitoumukset voidaan tehdä vielä kahden kuukauden määräajan päättymisen jälkeen, jos tarvitaan asianomaisten budjettikohtien välistä määrärahasiirtomenettelyä. Määrät kirjataan maksuiksi samassa kahden kuukauden määräajassa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltiot eivät vielä ole suorittaneet maksua tai menojen tukikelpoisuudesta ei ole varmuutta. ⎜

Tämä talousarviositoumus vähennetään 150 artiklassa tarkoitetusta alustavasta kokonaissitoumuksesta.

2. Jos varainhoitovuodelle tehdyt alustavat kokonaissitoumukset eivät ole ennen seuraavan varainhoitovuoden 1 päivää helmikuuta johtaneet budjettinimikkeistön mukaisesti eriteltyihin maksusitoumuksiin, ne peruutetaan sen varainhoitovuoden osalta, jota varten ne on alun perin otettu talousarvioon.

3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä muuta johdu.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 89 kohta (mukautettu)

152 artikla

√ Maataloustukirahaston kirjanpito ∏

Menot kirjataan talousarviokirjanpidossa varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka komissio suorittaa jäsenvaltioille viimeistään kyseisen varainhoitovuoden 31 päivänä joulukuuta, edellyttäen, että tilinpitäjä saa maksumääräykset viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

153 artikla

√ Maataloustukirahaston määrärahasiirrot ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 90 kohta

1. Silloin kun komissio voi tehdä 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrärahasiirtoja, se tekee päätöksensä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta ja ilmoittaa siitä 23 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti budjettivallan käyttäjälle.

⎢ 1605/2002

2. Edellä Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissio esittää budjettivallan käyttäjälle määrärahasiirrot viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 10 päivänä tammikuuta.

Budjettivallan käyttäjä päättää tällaisista määrärahasiirroista 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, kuitenkin kolmen viikon kuluessa.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 91 kohta (mukautettu)

154 artikla

√ Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ∏

1. Tämän osaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot kohdennetaan alkuperänsä mukaan 18 artiklan 24 kohdan mukaisesti.

2. Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklassa tarkoitettujen tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevien päätösten tulos kirjataan yhdelle momentille.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 92 kohta

II OSASTO

YHTEISTYÖSSÄ HALLINNOIDUT RAKENNERAHASTOT, KOHEESIORAHASTO, EUROOPAN KALATALOUSRAHASTO, EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTO SEKÄ VAPAUS-, TURVALLISUUS- JA OIKEUSASIOIDEN PIIRIIN KUULUVAT, YHTEISTYÖSSÄ HALLINNOIDUT RAHASTOT

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

155 artikla

√ Unionin muihin rahastoihin sovellettavien erityissäännösten soveltamisala ∏

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 93 kohdan a alakohta

1. Edellä olevan 53 a artiklan mukaisesti yhteistyössä hallinnoiduista Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMKMR)[32], Euroopan aluekehitysrahastosta[33], Euroopan sosiaalirahastosta[34], koheesiorahastosta[35], ja Euroopan kalatalousrahastosta[36] sekä vapaus-, turvallisuus- ja oikeusasioiden piiriin kuuluvista, 53 a artiklan mukaisesti yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista, jäljempänä ”rahastot”, annetuissa asetuksissa tarkoitettujen viranomaisten ja elinten rahoittamiin toteuttamiin menoihin ja rahastojen sekä tuloihin sovelletaan tämän asetuksen ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa toisin säädetä.

⎢ 1605/2002

2. Myös komission suoraan hallinnoimat toimenpiteet toteutetaan tämän asetuksen ensimmäisessä ja kolmannessa osassa vahvistettuja sääntöjä noudattaen.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

156 artikla

√ Unionin muita rahastoja koskevien rahoitusosuuksien, välimaksujen ja palautusten maksaminen ∏

1. Komissio maksaa rahoitusosuutensa rahastoihin rahastoista 155 artiklassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti.

2. Määräaika, jonka kuluessa komission on maksettava välimaksut, vahvistetaan 155 artiklassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti.

3. Edellä 155 artiklassa tarkoitetuissa säännöksissä säädetään siitä, miten jäsenvaltiot palauttavat maksuja ja miten palautukset vaikuttavat rahoitusosuuksiin rahastoissa rahastoista maksettaviin rahoitusosuuksiin.

∫ uusi

4. Poiketen siitä, mitä 10 artiklassa säädetään, ennakoiden takaisinmaksusta saadut, 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat voidaan siirtää ohjelman päättymiseen asti ja tarvittaessa käyttää sillä edellytyksellä, että muita maksusitoumusmäärärahoja ei enää ole käytettävissä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

157 artikla

√ Unionin muiden rahastojen määrärahojen vapauttaminen ∏

Komissio purkaa vapauttaa sidotut määrärahat ilman eri toimenpiteitä 155 artiklassa tarkoitetuissa säännöksissä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 94 kohta

Vapautetut määrärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos asiaan liittyy yksin komission tekemä ilmeinen virhe.

⎢ 1605/2002

Tätä varten komissio tarkastelee edellisen varainhoitovuoden aikana purettuja maksusitoumuksia ja päättää viimeistään kuluvan varainhoitovuoden 15 päivänä helmikuuta, tarvitseeko niitä koskevat vastaavat määrärahat ottaa uudelleen käyttöön.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 95 kohta (mukautettu)

158 artikla

√ Unionin muiden rahastojen väliset määrärahasiirrot ∏

Komissio voi tehdä tässä osastossa tarkoitettujen toimintamenojen osalta, lukuun ottamatta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston toimintamenoja, määrärahasiirtoja talousarvion osastosta toiseen edellyttäen, että määrärahat on tarkoitettu saman tavoitteen toteuttamiseen 155 artiklassa tarkoitettuja rahastoja koskevien asetusten tarkoittamassa merkityksessä tai teknisestä avusta aiheutuviin menoihin.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

159 artikla

√ Unionin muiden rahastojen hallinnointi, valintamenettelyt ja tilintarkastus ∏

Hankkeiden hallinnointia ja valintaa sekä valvontaa tilintarkastusta koskevista seikoista säädetään 155 artiklassa tarkoitetuissa säännöksissä.

III OSASTO

TUTKIMUS

160 ARTIKLA

√ Tutkimusmäärärahat ∏

1. Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitettuihin määrärahoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

Nämä määrärahat otetaan joko johonkin tutkimuspolitiikan toimintalohkon epäsuoraa tai suoraa tutkimustoimintaa koskevaan talousarvion osastoon tai johonkin toiseen osastoon kuuluvaan tutkimustoimintaa koskevaan lukuun.

Ne otetaan käyttöön toteuttamalla soveltamissäännöissä luetellut toimet.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 96 kohta

1 a. Määrärahat, jotka liittyvät Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyllä pöytäkirjalla perustetun hiili- ja terästutkimusrahaston tuottamiin tuloihin, rinnastetaan 18 artiklan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin. Näistä tuloista saatavat maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä, kun saamisesta on laadittu ennuste, ja vastaavat maksumäärärahat ovat käytettävissä, kun tulot on vastaanotettu.

⎢ 1605/2002

2. Komissio voi tehdä tässä osastossa tarkoitettujen toimintamenojen osalta määrärahasiirtoja talousarvion osastosta toiseen edellyttäen, että määrärahat käytetään samaan päämäärään.

3. Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitetuilla määrärahoilla palkattavien asiantuntijoiden palvelukseenottomenettelyt määritellään kunkin tutkimusta koskevan puiteohjelman hyväksymisen yhteydessä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 97 kohta (mukautettu)

160 a artikla

√ Tutkimusrahaston maksusitoumukset ∏

1. Osittain tai kokonaan toteutumatta jääneisiin tutkimushankkeisiin osoitetuista maksusitoumusmäärärahoista osuus, joka vastaa hankkeiden toteutumatta jäämisen vuoksi purettujen maksusitoumusten määrää, voidaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ottaa uudelleen käyttöön, kun tämä on tarpeen ohjelman toteuttamiseksi alun perin suunnitellulla tavalla, jollei kuluvan varainhoitovuoden talousarviossa ole tähän tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua varten komissio tarkastelee kunkin varainhoitovuoden alussa edellisen varainhoitovuoden aikana purettuja maksusitoumuksia ja arvioi vaatimusten tarpeiden perusteella tarvetta ottaa määrärahat uudelleen käyttöön.

Tämän arvion perusteella komissio voi esittää kunkin varainhoitovuoden 15 päivään helmikuuta mennessä aiheelliset ehdotukset budjettivallan käyttäjälle ja liittää niihin budjettikohdittain perustelut määrärahojen ottamiselle käyttöön uudelleen.

3. Budjettivallan käyttäjä päättää komission ehdotuksesta kuuden viikon kuluessa. Jos päätöstä ei tehdä tässä määräajassa, ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi.

Vuoden n aikana uudelleen käyttöön otettavat maksusitoumusmäärärahat eivät missään tapauksessa saa ylittää 25 25:tä prosenttia samasta budjettikohdasta vuonna n – 1 purettujen maksusitoumusten kokonaismäärästä.

4. Uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja ei saa siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle.

Uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja koskevat oikeudelliset sitoumukset tehdään on tehtävä vuoden n joulukuun 31 päivään mennessä.

Jos uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja jää käyttämättä, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa vapauttaa ne lopullisesti vuoden n lopussa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

161 artikla

√ Yhteisen tutkimuskeskuksen osallistuminen muuhun kuin tutkimusrahaston toimintaan ∏

1. Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) voi saada rahoitusta myös muista kuin 160 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin osastoihin ja lukuihin otetuista määrärahoista osallistuessaan kilpailun tai neuvottelumenettelyn perusteella Euroopan yhteisön politiikan mukaiseen toimintaan, ? ensimmäisen osan V ja VI osaston mukaiseen hankinta- tai avustusmenettelyyn, ⎪ joka rahoitetaan kokonaan tai osittain yleisestä talousarviosta.

∫ uusi

Tällaisen hankinta- tai avustusmenettelyyn osallistumisen osalta YTK katsotaan jäsenvaltioon sijoittautuneeseen oikeushenkilöksi.

⎢ 1605/2002

2.Niiden Seuraavien toimintojen määrärahat, joihin YTK osallistuu kilpailun perusteella, rinnastetaan käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin 18 artiklassan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

∫ uusi

a) avustus- ja hankintamenettelyt, joihin YTK osallistuu;

b) YTK:n toiminta kolmansien lukuun;

c) toiminta, joka toteutetaan muiden toimielinten tai muiden komission yksiköiden kanssa teknis-tieteellisten palvelujen tarjoamisesta tehdyn hallinnollisen sopimuksen mukaisesti.

⎢ 1605/2002

Näistä Edellä a ja c kohdassa tarkoitetuista tuloista saatavat maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä, kun saamisesta on laadittu ennuste.

∫ uusi

Edellä c kohdassa tarkoitettujen toimintojen määrärahat, joita ei ole käytetty viiden vuoden kuluessa, peruutetaan.

⎢ 1605/2002

Näiden määrärahojen toteutus esitetään kustannuslaskentaan perustuvassa talousarvion toteutumalaskelmassa toteutumalaskelmaan sisältyvässä, sisäiseen laskentaan perustuvassa selvityksessä niiden toimintaluokkien osalta, joihin se liittyy; se erotetaan (julkisten tai yksityisten) kolmansien osapuolten rahoituksesta saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu muista komission kolmansille osapuolille suorittamista palveluista.

∫ uusi

3. Kun YTK osallistuu avustus- tai hankintamenettelyihin 1 kohdan mukaisesti, siihen ei sovelleta 93 artiklan, 94 artiklan ensimmäisen kohdan b ja c alakohdan, 95 ja 96 artiklan sekä 114 artiklan 3 ja 4 kohdan säännöksiä hankinta- tai avustusmenettelyn ulkopuolelle sulkemisesta tai seuraamuksista.

Lisäksi YTK:n oletetaan täyttävän vakavaraisuutta ja luottokelpoisuutta koskevat vaatimukset.

YTK vapautetaan 102 ja 118 artiklassa säädetystä vakuuden asettamista koskevasta vaatimuksesta.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 98 kohta

? uusi

34. Ensimmäisen osan V osaston sääntöjä julkisista hankinnoista ei sovelleta tehtäviin, joita YTK suorittaa kolmansille osapuolille.

45. Komissio voi tehdä 23 artiklasta poiketen suoran tutkimustoiminnan toimintalohkoa koskevassa talousarvion osastossa määrärahasiirtoja luvusta toiseen siten, että siirrettävien määrärahojen määrä on enintään 15 prosenttia sen budjettikohdan määrärahoista, josta otto tehdään.

IV OSASTO

ULKOISET TOIMET

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

162 ARTIKLA

√ Ulkoiset toimet ∏

1. Talousarviosta rahoitettujen ulkoisten toimien menoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

2. Komissio ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia koskevat määrärahat käyttöön

a) joko omana avustuksena myönnettynä tukena;

b) tai ? yhteistyössä 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan kanssa allekirjoittamalla rahoitussopimuksen. ⎪ yhden tai useamman edunsaajana olevan kolmannen maan kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti;

c) taikka 53 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

2 LUKU

TOIMIEN TOTEUTTAMINEN

163 ARTIKLA

√ Ulkoisten toimien toteuttaminen ∏

⎝1 Tässä osastossa tarkoitetut toimet voidaan toteuttaa keskitetysti √ suoraan ∏ komission toimesta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, yhteen tai useampaan kolmansiin maihin kuuluvaan edunsaajavaltioon hajautettuina tai yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa ? tai toimien toteuttamisesta voivat vastata välillisesti 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan a–h alakohdassa tarkoitetut yhteisöt tai henkilöt ⎪ 53–57 artiklan asiaa koskevia säännöksiä noudattaen⎜. Ulkoisiin toimiin tarkoitetut määrärahat voidaan yhdistää muista lähteistä tuleviin varoihin yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi.

∫ uusi

164 artikla

Ulkoisia toimia koskevat erityisrahastot

Komissio voi perustaa hätätoimia, hätätilaa seuraavia toimia ja aihekohtaisia toimia varten erityisrahastoja päästyään asiasta ensin sopimukseen muiden rahoittajien kanssa. Kunkin erityisrahaston perustamissäädöksessä määritellään rahaston tavoitteet.

Unioni ja muut rahoittajat maksavat rahoitusosuutensa tätä varten avatulle pankkitilille. Rahoitusosuuksia ei oteta unionin talousarvioon, ja niitä hallinnoi komissio valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valvonnassa. Edellä 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan a–h alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja henkilöille voidaan siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä asianomaisten välilliseen hallinnointiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Erityisrahaston tilinpitäjänä toimii komission tilinpitäjä. Hän määrittelee kirjanpitomenettelyt ja tililuettelon.

Komission sisäisellä tarkastajalla ja tilintarkastustuomioistuimella on erityisrahaston osalta samat valtuudet kuin muiden komission toteuttamien toimien osalta.

Pankkitilin avaa ja sulkee tilinpitäjä.

Komissio varmistaa, että tilinpitäjän sekä tulojen ja menojen hyväksyjien tehtävät pidetään tiukasti erillään.

Jokaista erityisrahastoa varten perustetaan hallitus, jonka puheenjohtajana toimii komissio, jotta voidaan varmistaa rahoittajien edustus ja päättää rahaston varojen käytöstä.

Erityisrahastoihin kerättyjä varoja hallinnoidaan moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita noudattaen. Varojen sitomisesta ja maksamisesta huolehtii komission taloushallintohenkilöstö.

Komissio voi käyttää enintään 7 prosenttia erityisrahaston varoista kattaakseen sen hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset. Hallinnointikustannukset katsotaan koko erityisrahaston voimassaoloajan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi.

Tilinpitäjä on vastuussa erityisrahastosta rahoitettaviin toimiin liittyvien perintämääräysten toteuttamisesta. Perintämääräysten nojalla takaisin maksettavista summista saatavat tulot palautetaan erityisrahastoa varten avatulle pankkitilille. Perintämääräysten peruuttamisessa ja perinnästä luopumisessa noudatetaan varainhoitoasetuksen 73 artiklan sääntöjä.

Erityisrahastot perustetaan tietyksi ajanjaksoksi, joka määritellään niiden perustamissopimuksessa. Tätä ajanjaksoa voidaan pidentää hallituksen pyynnöstä komission päätöksellä.

Komissio tekee päätöksen erityisrahaston purkamisesta rahaston voimassaoloajan päätyttyä.

Erityisrahastojen hoitamisesta, niitä koskevasta raportoinnista ja rahastojen hallinnoinnista säädetään yksityiskohtaisesti soveltamissäännöissä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

165 artikla

√ Ulkoisten toimien toteuttaminen välillisen hallinnoinnin kautta ∏

Komissio valvoo ? välillisesti toteutettavien ⎪ toimien täytäntöönpanoa edunsaajina olevien kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen tapaa toteuttaa toimet. Valvonta voidaan suorittaa joko ennakkohyväksyntänä tai jälkitarkastuksina taikka näiden yhdistelmänä.

166 artikla

√ Ulkoisten toimien toteuttamista koskevat sopimukset ∏

1. Toteutettavista toimista √ tehdään vähintään yksi seuraavista asiakirjoista ∏:

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 100 kohdan a alakohta (mukautettu)

? uusi

a) komission ja ? 163 a artiklassa tarkoitetun yhteisön ⎪ √ välinen ∏ sopimus komissio tekee yhteisöjen nimissä rahoitussopimuksen edunsaajana olevan kolmannen maan tai maiden tai niiden nimeämien yhteisöjen, jäljempänä ”edunsaajat”, kanssa;

b) tehdään avustussopimus komission ja toimien avustussopimusten toteuttamisesta vastaavien kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten yhteisöjen välillä tai komission ja luonnollisten tai oikeushenkilöiden välinen sopimus tai avustussopimus välillä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 100 kohdan b alakohta (mukautettu)

Ulkoisen avun myöntämisen edellytyksistä määrätään välineessä, jonka mukaisesti hallinnoidaan tämän kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä rahoitussopimuksia ja sopimuksia ja avustuksia.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 100 kohdan c alakohta (mukautettu)

? uusi

2. Rahoitussopimukset Sopimukset 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ? yhteisöjen ⎪ edunsaajina olevien kolmansien maiden kanssa tehdään viimeistään vuoden n + 1 joulukuun 31 päivänä vuoden n ollessa se vuosi, jonka aikana talousarviositoumus on tehty.

? Sopimuksissa määrätään ajankohdasta, johon mennessä 1 a kohdassa tarkoitetut yhteisöt tekevät kaikki ⎪ Yksittäiset yksittäiset sopimukset √ ja avustukset ∏ ja avustuspäätökset, joilla ? toimet pannaan täytäntöön. Lukuun ottamatta toimia, joilla on useita rahoittajia, ⎪ vuoden n talousarviositoumuksiin liittyvät rahoitussopimukset pannaan täytäntöön, √ kyseinen ajankohta on viimeistään ∏ on tehtävä tai hyväksyttävä kolmen vuoden kuluessattua siitä päivämäärästä, jona rahoitussopimus on tehty. √ , paitsi jos on kyseessä: ∏

√ a) ∏ Ttarkastusta ja arviointia koskeva yksittäinen sopimus koskevat yksittäiset sopimukset voidaan tehdä myöhemmin.;

∫ uusi

b) jokin seuraavista poikkeustapauksista:

- lisäykset aiemmin tehtyihin sopimuksiin;

- ii) yksittäiset sopimukset, joita tehdään voimassa olevan sopimuksen päätyttyä ennenaikaisesti;

- iii) toteuttamistehtävistä vastaavassa yhteisössä tapahtuneet muutokset.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 100 kohdan d alakohta (mukautettu)

? uusi

3. Edellä olevaa 2 kohtaa kohdan säännöstä ei sovelleta monivuotisiin ohjelmiin ð joihin sovelletaan maksusitoumusten jakamista, ï seuraavissa tapauksissa:

- liittymistä valmistelevaan tukivälineeseenn kuuluvat ð siirtymävaiheen tuen ja instituutioiden kehittämisen, ï rajat ylittävän yhteistyön, alueellisen kehittämisen, henkilöresurssien kehittämisen ja maaseudun kehittämisen osa-alueet;

- eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen mukainen rajat ylittävän yhteistyön osa-alue.

Näihin tapauksiin sovelletaan seuraavia Näissä tapauksissa ð komissio purkaa määrärahoja koskevat sitoumukset automaattisesti noudattaen ï ð alakohtaisia ï sääntöjä:.

Kun monivuotista ohjelmaa koskeva talousarviositoumus on tehty vuonna n , kaikki sellaiset talousarviositoumuksen osat peruuntuvat ilman eri toimenpiteitä viimeistään vuotta n seuraavan kolmannen vuoden 31 päivänä joulukuuta:

i) joita ei ole käytetty ennakkorahoituksen maksamiseen; tai

ii) joita ei ole käytetty välimaksujen suorittamiseen; tai

iii) joista ei ole annettu menoilmoitusta.

b) Sellainen talousarviositoumuksen osa, joka on vielä käyttämättä 31 päivänä joulukuuta 2017 ja josta ei ole annettu menoilmoitusta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018, peruuntuu ilman eri toimenpiteitä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

3 LUKU

JULKISET HANKINNAT

167 ARTIKLA

√ Ulkoisiin toimiin liittyvät hankinnat ∏

1. Tässä osastossa tarkoitettuihin julkisiin hankintoihin sovelletaan 56 artiklan ja ensimmäisen osan V osaston 1 luvun säännöksiä julkisiin hankintoihin sovellettavista yleisistä säännöistä, jollei soveltamissäännöissä annetuista, Euroopan yhteisön unionin ulkopuolella tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavia kynnysarvoja ja yksityiskohtaisia menettelysääntöjä koskevista erityissäännöksistä muuta johdu. Tässä luvussa tarkoitetaan hankintaviranomaisella:

a) komissiota, joka toimii yhden tai useamman edunsaajan √ kolmannen maan ∏ nimissä ja lukuun;

b) edunsaajaa tai edunsaajia;

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 101 kohdan a alakohta

? uusi

c) kansallista tai kansainvälistä julkisoikeudellista yhteisöä taikka luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on ulkoisen toiminnan toteuttamisesta varten myönnetyn avustuksen saaja ? 163 artiklassa tarkoitettuja yhteisöjä, joille on siirretty vastaavia talousarvion toteuttamistehtäviä ⎪

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 101 kohdan b alakohta (mukautettu)

2. Hankintamenettelyistä on määrättävä 166 artiklassa tarkoitetuissa rahoitussopimukseissa, avustuspäätöksessä tai avustussopimuksessa.

∫ uusi

3. Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta sellaisiin alakohtaisten perussäädösten soveltamisalaan kuuluviin toimiin, jotka liittyvät 110 artiklassa tarkoitettuihin hätäapuun, pelastuspalvelutoimiin tai humanitaarisiin avustustoimiin.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

168 artikla

√ Säännöt tarjouskilpailuihin osallistumisesta ∏

1. Tarjouskilpailuun voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin perustamissopimusten kaikki perussopimusten soveltamisalaan kuuluvat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt sekä kyseistä yhteistyöalaa koskevissa perussäädöksissä olevien erityismääräystensäännösten mukaisesti edunsaajina olevien kolmansien maiden tai näissä säädöksissä erikseen mainittujen muiden kolmansien maiden luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt √ kaikki muut luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ∏.

2. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ? Edellä 49 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ⎪ voidaan ? tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti perustelemissa poikkeusolosuhteissa ⎪ yhteistyötä koskevissa perussäädöksissä olevien erityismääräysten mukaisesti päättää, että tarjouskilpailuun voivat osallistua myös muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

3. Jos on aiheellista soveltaa tavara- ja palveluhankintojen avaamista koskevaa sopimusta, jossa yhteisö on osallisena, avataan talousarviosta rahoitettavat hankinnat myös muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisille kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 102 kohta

4 LUKU

AVUSTUKSET

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

169 artikla

√ Ulkoisen toimen täysimääräinen rahoittaminen ∏

Toimi voidaan rahoittaa kokonaan talousarviosta vain siinä tapauksessa, että se osoittautuu toimen toteuttamisen kannalta välttämättömäksi.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 103 kohta (mukautettu)

? uusi

169 a artikla

√ Ulkoisiin toimiin liittyviin avustuksiin sovellettavat säännöt ∏

Edunsaajana olevien kolmansien maiden ? Edellä 163 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen ⎪ toteuttaman hajautetun √ välillisen ∏ hallinnoinnin yhteydessä sovellettavista avustusmenettelyistä määrätään 166 artiklassa tarkoitetuissa rahoitussopimuksissa √ komission ja kyseisten yhteisöjen välillä tehdyissä sopimuksissa ∏.

∫ uusi

169 b artikla

Toimen tuottamat tulot

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi vähentää toimen tuottamat tulot 109 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta voitosta, jos tulojen tuottamisesta on määrätty avustussopimuksessa ja jos tulot osoitetaan takaisin toimeen sen kestävyyden varmistamiseksi.

⎢ 1605/2002

5 LUKU

TILINTARKASTUS

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 104 kohta (mukautettu)

170 artikla

√ EU:n toimittama ulkoisiin toimiin liittyvien avustusten tilintarkastus ∏

Jokaisessa komission ja 163 artiklassa tarkoitetun yhteisön välillä tehdyssä sopimuksessa ja jokaisessa avustussopimuksessa tai avustuspäätöksessä on määrättävä erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa toimittaa kaikkien yhteisöiltä √ unionilta ∏ varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä asiakirjoihin ja tarkastuskäynteihin perustuvia tarkastuksia.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

V OSASTO

YHTEISÖN UNIONIN VIRASTOT

171 ARTIKLA

√ Unionin virastot ∏

1. ”Yhteisön Unionin virastoilla” tarkoitetaan tätä osastoa sovellettaessa yhden tai useamman toimielimen eri alojen erityistehtävien suorittamista varten perustamia hallintorakenteita.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 105 kohta

2. Tätä osastoa sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toimintaan lukuun ottamatta 174 artiklaa, 174 a artiklaa ja 175 artiklaan 2 kohtaa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

3. Yhteisön Unionin virastojen toimintaan sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

172 artikla

√ Virastojen määrärahat ∏

1. Kunkin yhteisön Unionin viraston määrärahat otetaan sille tarkoitettuun budjettikohtaan talousarvion komissiota koskevaan talousarvion pääluokkaan ja eritellään yksityiskohtaisesti tähän pääluokkaan kuuluvassa liitteessä.

Liite esitetään tulo- ja menotaulukkona, joka jaotellaan samalla tavoin kuin talousarvion pääluokat.

Liitteeseen otetut määrärahat kattavat yhteisön unionin virastojen rahoitustarpeet niiden tarjotessa tehtäviensä mukaisesti palveluja toimielimille.

2. Yhteisön Unionin virastojen henkilöstötaulukkot on ovat komission henkilöstötaulukon liitteenä.

3. Yhteisön Unionin viraston johtaja päättää 1 kohdassa säädetyn liitteen sisällä tehtävistä määrärahasiirroista. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle näistä määrärahasiirroista.

4. Yhteisön Unionin virastojen tilinpäätökset ovat kiinteä osa 121 artiklassa tarkoitettua unionin tilinpäätöstä.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 106 kohta (mukautettu)

173 artikla

√ Toimielinten yhteisten virastojen tulojen ja menojen hyväksyjä ∏

Komissio siirtää tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan liitteeseen otettujen yhteisön unionin viraston liitteeseen otettujen määrärahojen osalta asianomaisen yhteisön unionin viraston johtajalle 59 artiklan mukaisesti.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 107 kohta

174 artikla

√ Toimielinten yhteisten virastojen tilinpäätökset ∏

1. Kukin toimielinten yhteinen yhteisön unionin virasto laatii menoistaan sisäiseen laskentaan perustuvan selvityksen kustannuslaskelman, jonka avulla voidaan määrittää sen kullekin toimielimelle suorittamien palvelujen osuus. ⎝1 Viraston johtaja vahvistaa johtokunnan hyväksynnän saatuaan perusteet, joiden mukaan menoista pidetään kirjaa. ⎜

2. Sen budjettikohdan selvitysosassa, johon toimielinten yhteisen yhteisön unionin viraston kokonaismäärärahat otetaan, esitetään 1 kohdassa säädettyyn selvitykseen kustannuslaskelmaan perustuva alustava arvio viraston kullekin toimielimelle suorittamien palvelujen kustannuksista.

3. Kukin toimielinten yhteinen yhteisön unionin virasto ilmoittaa kustannuslaskelmansa sisäiseen laskentaan perustuvan selvityksensä tulokset asianomaisille toimielimille.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 108 kohta (mukautettu)

174 a artikla

√ Toimivaltuuksien siirtäminen toimielinten yhteisille virastoille ∏

1. Toimielin voi valtuuttaa toimielinten yhteisen yhteisön unionin viraston johtajan toimimaan tulojen ja menojen hyväksyjänä toimielintä koskevaan pääluokkaan otettujen määrärahojen hallinnoimiseksi; se vahvistaa tämän valtuutuksen rajat ja ehdot.

2. Komission sisäinen tarkastaja hoitaa kaikki ensimmäisen osan IV osaston 8 luvussa säädetyt tehtävät.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 109 kohta (mukautettu)

175 artikla

√ Kolmansille tarjotut palvelut ∏

Jos yhteisön unionin viraston tehtävä edellyttää maksullisten palvelujen tarjoamista kolmansille, johtaja vahvistaa johtokunnan hyväksynnän saatuaan erityissäännökset näiden palvelujen tarjoamisedellytyksistä ja niiden kirjanpidosta.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

⎝1 1995/2006, 1 artiklan 111 kohdan a alakohta

⎝2 1995/2006 1 artiklan 111 kohdan b alakohta

? uusi

VI OSASTO

HALLINTOMÄÄRÄRAHAT

177 ARTIKLA

√ Yleiset säännökset ∏

Hallintomäärärahoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

178 artikla

√ Sitoumukset ∏

1. Juoksevista hallintomenoista voidaan kunkin vuoden 15 päivästä marraskuuta ? lokakuuta ⎪ alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. ⎝1 Tällaiset sitoumukset eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa budjettivallan käyttäjän päättämistä vastaavan budjettikohdan määrärahoista kuluvana varainhoitovuonna. ⎜ Ne eivät saa kohdistua uusiin menoihin, joiden perustetta ei ole hyväksytty viimeksiisessä säännönmukaisesti vahvistetussa talousarviossa.

2. Oikeudellisten säännösten tai sopimukseen perustuvien määräysten nojalla ennalta suoritettavat menot, kuten vuokrat, voidaan maksaa 1 päivästä joulukuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista. ⎝2 Tässä tapauksessa 1 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää ei sovelleta. ⎜

179 artikla

√ Hallintomäärärahoja koskevat erityissäännökset ∏

⎢ oikaisu, EYVL L 25, 30.1.2003, s. 43

1. Hallintomäärärahat ovat jaksottamattomia määrärahoja.

⎢ 1605/2002

2. Hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön takia tai kaluston hankkimiseen liittyvistä syistä, otetaan sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

3. Toimielimet toimittavat hyvissä ajoin molemmille budjettivallan käyttäjille tiedot jokaisesta kiinteistöhankkeesta, jolla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvioon.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 112 kohta

a) Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, sen on kahden viikon kuluessa kiinteistöhanketta koskevien tietojen vastaanottamisesta ilmoitettava asianomaiselle toimielimelle aikomuksestaan antaa lausunto. Jos vastausta ei anneta, asianomainen toimielin voi käynnistää suunnitellun hankkeen hallinnollisen riippumattomuutensa perusteella, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 335 artiklasta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 185 artiklasta muuta johdu unionin edustuksen osalta.

Lausunto on toimitettava asianomaiselle toimielimelle kahden viikon kuluessattua ilmoituksesta.

∫ uusi

b) Toimielinten on pyydettävä budjettivallan käyttäjältä hyväksyntää sellaisille kiinteistöomaisuushankinnoille ja kaikille muille kiinteistöhankkeille, jotka rahoitetaan lainalla.

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 113 kohta (mukautettu)

? uusi

VII OSASTO

ASIANTUNTIJAT

179 A ARTIKLA

√ Asiantuntijat ∏

Soveltamissäännöissä säädetään erityisestä menettelystä, jonka mukaisesti valitaan ? luonnollisia henkilöitä ⎪ asiantuntijoitaksi, joille maksetaan korvaus kiinteämääräisen summan perusteella, avustamaan toimielimiä erityisesti ehdotusten, avustushakemusten √ , hankkeiden ja ∏ tai tarjousten arvioinnissa ja antamaan teknistä apua talousarviosta rahoitettujen hankkeiden seurannassa ja loppuarvioinnissa ? lausuntoja ja neuvontaa erityistapauksissa ⎪. √ Näille henkilöille maksetaan etukäteen ilmoitettuun kiinteämääräiseen summaan perustuva korvaus ∏ ? ja heidät valitaan heidän ammatillisen pätevyytensä perusteella. Valinta suoritetaan käyttämällä valintaperusteita, jotka ovat syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun ja eturistiriitojen pois sulkemisen periaatteiden mukaisia. ⎪

⎢ 1605/2002

KOLMAS OSA

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

⎢ 1995/2006, 1 artiklan 115 kohta (mukautettu)

181 artikla

√ Siirtymäsäännökset ∏

1. Niiden 155 artiklan 1 kohdassa mainittujen rahastojen, joiden perussäädökset on kumottu ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, 157 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautetut määrärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos asiaan liittyy yksin komission tekemä ilmeinen virhe tai ylivoimainen este, joka vaikeuttaa vakavasti kyseisistä rahastoista tuettujen toimenpiteiden toteuttamista.

2. Edellä 95 artiklassa tarkoitettu keskustietokanta perustetaan 1 päivään tammikuuta 2009 mennessä.

32. Komissio voi siirtää osastosta toiseen sellaisia määrärahoja, jotka koskevat rakennerahastoista ja koheesiorahastosta annetuissa asetuksissa tarkoitettuja ohjelmakauden 2000–2006 toimintamenoja, joiden osalta yhteisön on vielä suoritettava maksuja maksattamatta olevien yhteisön sitoumusten selvittämiseksi tukitoimien päättämiseen asti, edellyttäen, että kyseiset määrärahat:

- on tarkoitettu samaa tavoitetta varten, tai

- liittyvät yhteisöaloitteisiin tai tekniseen apuun ja innovatiivisiin toimiin, ja ne siirretään vastaavanlaisiin toimiin.

4. Edellä olevan 30 artiklan 3 kohtaa sovelletaan 148 artiklan 1 kohdassa mainittuun rahastoon ensimmäisen kerran vuoden 2008 talousarvioista maksettavien maksujen osalta.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

II OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

182 ARTIKLA

√ Budjettivallan käyttäjän esittämät tietopyynnöt ∏

Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on oikeus saada ilmoitus kaikista niiden toimivaltaan kuuluvista talousarvioasioihin liittyvistä tiedoista ja selvityksistä.

183 artikla

√ Soveltamissääntöjen hyväksyminen ∏

? Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti ⎪ Kkomissio vahvistaa antaa ? delegoidun asetuksen ⎪ tämän varainhoitoasetuksen soveltamissäännötistä.

∫ uusi

183 aa artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi valta antaa 183 artiklassa tarkoitettu delegoitu säädös.

2. Heti kun komissio on hyväksynyt kyseisen delegoidun säädöksen, se antaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa kyseinen delegoitu säädös sovelletaan 183 ab ja 183 ac artiklassa säädettyjä ehtoja.

∫ uusi

183 ab artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 183 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, ilmoittaa asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt.

3. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

∫ uusi

183 ac artikla

Delegoitujen säädösten vastustaminen

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella.

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen edellä tarkoitetun määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä.

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

184 artikla

√ Tarkistaminen ∏

Tätä asetusta tarkistetaan kolmen vuoden välein ja aina tarpeen mukaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 279 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 183 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen neuvottelumenettelyn jälkeen, jos Euroopan parlamentti sitä pyytää.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

è1 1995/2006, 1 artiklan 116 kohdan a alakohta

? uusi

185 artikla

√ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen virastojen ja elinten varainhoidon puiteasetus ∏

1. ? Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti ⎪ è1 Kkomissio antaa varainhoidon puiteasetuksen sellaisten yhteisöjen perustamien √ edellä mainitun sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen ∏ elinten osalta, joilla on oikeushenkilöllisyys ja jotka todellisuudessa saavat rahoitusta √ unionin ∏ talousarviosta suoritettavaa rahoitusta. ç

? Varainhoidon puiteasetus perustuu tässä asetuksessa säädettyihin periaatteisiin ja sääntöihin. ⎪

Tällaisten elinten varainhoitoa koskevat säännökset voivat poiketa puiteasetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä elinten toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja jos komissio antaa siihen suostumuksen. ? Tällaiset poikkeukset eivät saa koskea ensimmäisen osan II osastossa tarkoitettuja budjettiperiaatteita, toimijoiden tasapuolisen kohtelun periaatetta eivätkä kyseisten elinten perustamisesta annettuihin perussäädöksiin sisältyviä erityisäännöksiä. ⎪

2. Euroopan parlamentti antaa neuvoston suosituksesta vastuuvapauden 1 kohdassa tarkoitettujen elinten talousarvioiden toteuttamisesta lukuun ottamatta 55 artiklassa tarkoitettuja toimeenpanovirastoja.

3. Komission sisäisellä tarkastajalla on 1 kohdassa tarkoitettujen elinten osalta samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta.

? 4. Ellei 1 kohdassa tarkoitetun elimen perustamisesta annetussa perussäädöksessä toisin säädetä, tilintarkastustuomioistuin tutkii tällaisen elimen tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden ennen kuin sen tilinpäätös konsolidoidaan komission tilinpäätöksen kanssa. Tarkastelu perustuu elimen nimeämän riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan laatimaan tarkastuskertomukseen, ja kyseisen tarkastajan tehtävänä on varmistaa, että elimen tilinpäätös on tämän asetuksen 123 artiklan mukainen. ⎪

? 5. Edellä olevien 183 aa, 183 ab ja 183 ac artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin tähän artiklaan. ⎪

∫ uusi

185 a artikla

Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetus

Perussäädöksellä perustetut elimet, joilla on oikeushenkilöllisyys ja joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano 53 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan e alakohdan mukaisesti, antavat omat varainhoitoa koskevat sääntönsä.

Näiden sääntöjen on sisällettävä unionin varojen moitteettoman hoidon varmistamiseksi tarvittavat periaatteet, jotka pohjautuvat etenkin tämän asetuksen 53 b artiklaan ja jotka vahvistetaan kevyeen sääntelyyn perustuvassa varainhoidon malliasetuksessa, jonka komissio antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti .

Edellä olevien 183 aa, 183 ab ja 183 ac artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin tähän artiklaan.

∫ uusi

185 b artikla

Euratomin hankintakeskusta koskevat erityissäännökset

Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen mukaisesti perustetulle Euratomin hankintakeskukselle unionin talousarviossa osoitettuihin määrärahoihin liittyvät hallintomenot toteutetaan tämän asetuksen asianomaisten säännösten ja tämän asetuksen soveltamissääntöihin sisältyvien yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

? uusi

186 artikla

√ Kumoaminen ∏

Kumotaan 21 päivänä joulukuuta 1977 annettu varainhoitoasetus √ asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ∏ lukuun ottamatta sen 53 b artiklaa, jota sovelletaan kaikkiin 155 artiklassa tarkoitetuista varoista ennen 31 päivää joulukuuta 2013 tehtyihin sitoumuksiin.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen ja ne luetaan liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

187 artikla

√ Voimaantulo ∏

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen ? siitä päivästä, jona varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 muuttamisesta annetun komission asetuksen soveltaminen alkaa, ja viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2012 ⎪.

∫ uusi

Edellä olevaa 53 a artiklaa sovelletaan päivästä, jona 53 a artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavia rakennerahastoja, koheesiorahastoa, maaseudun kehittämistä, Euroopan kalatalousrahastoa sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen rahastoja koskevien, 1 päivästä tammikuuta 2014 alkavaksi jaksoksi vahvistettavan rahoituskehyksen mukaisten uusien sääntöjen soveltaminen alkaa.

⎢ 1605/2002 (mukautettu)

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty […],[…]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[…] […]

LIITE

VASTAAVUUSTAULUKKO

Artiklassa 186 tarkoitettu

21 päivänä joulukuuta 1977 annettu varainhoitoasetus | 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu varainhoitoasetus |

I osa - Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavat säännökset | Ensimmäinen osa - Yhteiset säännökset |

I osasto: Yleiset periaatteet | II osasto: Budjettiperiaatteet |

1 artikla, 1.1 | 4 artikla, 4.1 ja 4.2 |

1 artikla, 1.2 | 6 artikla |

1 artikla, 1.3 | 179 artikla, 179.2 |

1 artikla, 1.4 ja 1.5 | 7 artikla |

1 artikla, 1.6 | Poistettu |

1 artikla, 1.7 | 77 artikla, 77.3 |

2 artikla | 27 ja 48 artikla, 48.2 |

3 artikla | 28 artikla |

4 artikla, 4.1 | 17 artikla |

4 artikla, 4.2 | 17 ja 18 artikla |

4 artikla, 4.3 | 19 artikla |

5 artikla | 5 artikla |

6 artikla | 6 ja 8 artikla |

7 artikla, 7.1 | 9 artikla, 9.1, 9.2, 9.4 ja 9.6 |

7 artikla, 7.2 | 9 artikla, 9.1, 9.2, 9.3, 9.5 ja 9.6 |

7 artikla, 7.3 | Poistettu |

7 artikla, 7.4 | 10 artikla |

7 artikla, 7.5 | 9 artikla, 9.1 |

7 artikla, 7.6 | 11 ja 157 artikla |

7 artikla, 7.7 | Poistettu, paitsi 156 artikla, 156.3 |

7 artikla, 7.8 | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

7 artikla, 7.9 | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

8 artikla, 8.1 | 12 artikla |

8 artikla, 8.2 ja 8.3 | 150, 150.3, ja 178 artikla |

9 artikla | 13 artikla |

10 artikla | 29 artikla, 29.2 |

11 artikla | 16 artikla |

II osasto: Talousarvion laatiminen ja rakenne | III osasto: Talousarvion laatiminen ja rakenne |

I jakso: Talousarvion laatiminen | 1 luku: Talousarvion laatiminen |

12 artikla | 31 artikla |

13 artikla | 33 artikla |

14 artikla | 34 artikla |

15 artikla, paitsi 15.2 | 37 artikla |

15 artikla, 15.2, ja 16 artikla, 16.2 | 38 artikla |

16 artikla, 16.1 | 35 artikla |

17 artikla | 36 artikla |

18 artikla | 39 artikla |

II jakso: Talousarvion rakenne ja esittäminen | 2 luku: Talousarvion rakenne ja esittäminen |

19 artikla, 19.1 | 40 ja 41 artikla |

19 artikla, 19.2 ja 19.3 | 41 artikla |

19 artikla, 19.4. | 43 artikla |

19 artikla, 19.5 | 44 artikla |

19 artikla, 19.6 | Poistettu |

19 artikla, 19.7 | 30 artikla, 30.1 |

19 artikla, 19.8 | 45 artikla |

20 artikla, paitsi 20.4 | 46 artikla |

20 artikla, 20.4 | 47 artikla |

III osasto: Talousarvion toteuttaminen | IV osasto: Talousarvion toteuttaminen |

I jakso: Yleiset säännökset | 1 luku: Yleiset säännökset |

21 artikla | 58 artikla |

22 artikla, 22.1 | 48 ja 49 artikla |

22 artikla, 22.2 | 50 artikla, 54 artikla, 54.1, ja 57 artikla, 57.1 |

22 artikla, 22.3 | Poistettu |

22 artikla, 22.4 | 51, 52 ja 59 artikla |

22 artikla, 22.4 a | 56 artikla |

22 artikla, 22.5 | 1 artikla, 1.2 |

23 artikla | 84 artikla |

24 artikla | Poistettu |

24 a artikla | 85 ja 86 artikla |

25 artikla | 61 artikla |

26 artikla, 26.1 | 21 artikla |

26 artikla, 26.2 ja 26.4 | 22 artikla |

26 artikla, 26.3 | 23 artikla |

26 artikla, 26.5 | 24 artikla |

26 artikla, 26.6 ja 26.7 | Poistettu |

26 artikla, 26.8 ja 26.9 | 25 artikla |

26 artikla, 26.10 ja 26.11 | 26 artikla |

27 artikla, 27.1 | 20 artikla, 20.1 |

27 artikla, 27.2 ja 27.5 | Poistettu |

27 artikla, 27.2 a | 20 artikla, 20.2 |

27 artikla, 27.3 | Poistettu |

27 artikla, 27.4 | 20 artikla, 20.3 |

II jakso: Budjettitulot ja käytettävissä olevien varojen hoito | 5 luku: Tulotapahtumat |

28 artikla, 28.1 | 70 artikla, 70.1 |

28 artikla, 28.2 | 71 artikla, 71.2 |

28 artikla, 28.3 | 70 artikla, 70.2 |

28 a artikla | 74 artikla |

29 artikla | 73 artikla |

30 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

31 artikla | 69 artikla |

32 artikla | 15 artikla |

33 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

34 artikla | 131 artikla |

35 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

III jakso: Menoihin sitoutuminen sekä menojen maksattaminen, hyväksyminen ja maksaminen | 6 luku: Menotapahtumat |

36 artikla | 77 artikla, 77.1 ja 2, ja 166 artikla, 166.2 |

37 artikla | Poistettu |

38 artikla | Poistettu |

39 artikla | Poistettu |

40 artikla | 79 artikla |

41 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

42 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

43 artikla | 80 artikla |

44 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

45 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

46 artikla | 81 artikla |

47 artikla | Poistettu |

48 artikla | Poistettu |

49 artikla | 71 artikla, 71.4 |

50 artikla | Poistettu |

51 artikla, 51.1 | Poistettu |

51 artikla, 51.2 | 82 artikla |

51 artikla, 51.3 | Poistettu |

52 artikla | Poistettu |

53 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

54 artikla | 63 artikla |

IV jakso: Palkkamenojen hoito |

55 artikla | Poistettu |

IV osasto: Sopimusten tekeminen, omaisuusluettelot, kirjanpito | V osasto: Julkiset hankinnat |

I jakso: Hankinta-, urakka-, palvelu-, osto- ja vuokrasopimukset |

56 artikla | 105 artikla |

57 artikla | Poistettu |

58 artikla, 58.1 | 88, 89 artikla, 89.2, ja 91 artikla |

58 artikla, 58.2 | 90 artikla |

58 artikla, 58.3 | 97 artikla, 97.1 |

58 artikla, 58.4 | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

59 artikla | 91 artikla, 91.2 |

60 artikla | 91 artikla, 91.3 |

61 artikla | Poistettu |

62 artikla | 89 artikla, 89.1 |

63 artikla | Poistettu |

64 artikla | Poistettu |

64 a artikla | 102 artikla |

II jakso: Luettelot irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta | VII osasto: Tilinpäätös ja kirjanpito |

4 luku: Omaisuusluettelo |

65 artikla | 138 artikla, 138.1 |

66 artikla | 138 artikla, 138.2 |

67 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

68 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

III jakso: Kirjanpito | 3 luku: Kirjanpito |

69 artikla | 132 ja 133 artikla |

70 artikla | 132, 133, 134 ja 137 artikla |

70 a artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

71 artikla | Poistettu |

72 artikla | 132, 132.3, ja 136 artikla |

V osasto: Varainhoidon valvojien, tulojen ja menojen hyväksyjien, tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien vastuu | IV osasto: Talousarvion toteuttaminen 4 luku: Taloushallinnon henkilöstön vastuualueet |

73 artikla | 66 artikla |

74 artikla | Poistettu |

75 artikla, 75.1 | 67 artikla |

75 artikla, 75.2 | 68 artikla |

75 artikla, 75.3 | Poistettu |

75 artikla, 75.4 | Poistettu |

75 artikla, 75.5 | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

76 artikla | 65 artikla, 65.2 |

77 artikla | Poistettu |

VI osasto: Tilinpäätöksen esittäminen ja tilintarkastus | VII osasto: Tilinpäätös ja kirjanpito 1 luku: Tilinpäätös |

78 artikla | 128 artikla |

79 artikla | 128 artikla |

80 artikla | 122 ja 127 artikla |

81 artikla | 126 ja 128 artikla |

82 artikla | 128 artikla, 128.2 |

83 artikla, 83.1 | 140 artikla, 140.3 |

83 artikla, 83.2-4 | 139 artikla |

84 artikla | Poistettu |

85 artikla | 140 artikla, 140 ja 140.2 |

86 artikla | 141 artikla |

87 artikla | 142 artikla, 142.1-5 |

88 artikla | 143 artikla |

88 a artikla | Poistettu |

89 artikla, 89.1 | 145 artikla, 145.1 |

89 artikla, 89.2, 89.3 ja 89.5 | 146 artikla |

89 artikla, 89.4 | 145 artikla, 145.2 ja 145.3 |

89 artikla, 89.6 | Poistettu |

89 artikla, 89.7 ja 89.8 | 147 artikla |

89 artikla, 89.9 ja 89.10 | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

90 artikla | 144 artikla |

VII osasto: Tutkimusmäärärahoihin ja teknologiseen kehittämiseen osoitettuihin määrärahoihin sovellettavia erityissäännöksiä | Toinen osa - Erityissäännökset III osasto: Tutkimus |

91 artikla | 160 artikla, 160.1 |

92 artikla, 92.1 ja 92.2 | 160 artikla, 160.1 |

92 artikla, 92.3 | 161 artikla, 161.1 |

92 artikla, 92.4 | 161 artikla, 161.3 |

93 artikla | Poistettu |

94 artikla | Poistettu |

95 artikla | 161 artikla, 161.4 |

96 artikla, 96.1 ja 96.4 | 161 artikla, 161.2 |

96 artikla, 96.2 ja 96.3 | Poistettu |

97 artikla | Poistettu |

VIII osasto: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ”tukiosastoon” sovellettavia erityissäännöksiä | Toinen osa - Erityissäännökset I osasto: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosasto |

98 artikla | 148 artikla |

99 artikla, 99.1 | 150 artikla, 150.1 ja 150.2 |

99 artikla, 99.2 | Poistettu |

100 artikla | 151 artikla, 151.1 |

101 artikla | 152 artikla |

102 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

103 artikla | 151 artikla, 151.2 |

104 artikla | 153 artikla |

IX osasto: Ulkopuolelle osoitettavaan tukeen sovellettavia erityissäännöksiä | Toinen osa - Erityissäännökset IV osasto: Ulkoiset toimet |

I jakso: Yleisiä säännöksiä | 1 luku: Yleiset säännökset |

105 artikla, 105.1 ja 105.2 | 162 artikla |

105 artikla, 105.3 | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

105 artikla, 105.4 | Poistettu |

105 artikla, 105.5 | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

106 artikla, 106.1 | 166 artikla |

106 artikla, 106.2 | Poistettu |

106 artikla, 106.3 | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

II jakso: Täytäntöönpano | 2 luku: Toimien toteuttaminen |

107 artikla | Poistettu |

108 artikla | Poistettu |

109 artikla | Poistettu |

110 artikla | Poistettu |

111 artikla | Poistettu |

III jakso: Sopimusten tekeminen | 3 luku: Julkiset hankinnat |

112 artikla | 167 artikla, 167.1 |

113 artikla | 167 artikla, 167.2 |

114 artikla | 168 artikla |

115 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

116 artikla | Poistettu |

117 artikla | Poistettu |

118 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

119 artikla | Poistettu |

IV jakso: Tilintarkastus | 4 luku: Tilintarkastus |

120 artikla | 170 artikla |

X osasto: Yhteisössä toimivaan toimistojen ja sivutoimistojen henkilöstöön sekä yhteisön ulkopuolella toimiviin valtuuskuntiin ja vastaavaan hallinnolliseen toimintaan liittyvien määrärahojen hoitoon sovellettavia erityissäännöksiä | Poistettu |

121 artikla | Poistettu |

122 artikla (poistettu) | Poistettu |

123 artikla | Poistettu |

XI osasto: Kolmansien osapuolten tai eri elinten osallistumista yhteisön toimien rahoitukseen koskevat erityissäännökset | Poistettu |

I jakso: Yleiset säännökset |

124-126 artikla | 18 artikla, 1 kohdan d alakohta |

II jakso: Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrättyihin rahoitusosuuksiin sovellettavat säännökset |

127-132 artikla | 18 artikla, 1 kohdan d alakohta |

XI A osasto: Asetuksen (EY) N:o 1467/97 4 jaksossa tarkoitettuja seuraamuksia koskevat erityissäännökset |

132 a artikla | 18 artikla, 1 kohdan b alakohta |

XII osasto: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon sovellettavia erityissäännöksiä | V osasto: Yhteisön virastot |

133 artikla | 171-175 artikla |

II osa - Euroopan yhteisöjen lainanotto- ja lainanantotoimenpiteisiin sovellettavat säännökset |

134 artikla | 130 artikla |

135 artikla | Siirretty 183 artiklassa tarkoitettuun asetukseen |

136 artikla | Poistettu |

137 artikla | 142 artikla, 142.6 |

III osa - Siirtymä- ja loppusäännöksiä | Kolmas osa - Siirtymä- ja loppusäännökset |

138 artikla | 182 artikla |

139 artikla | 183 artikla |

140 artikla | 184 artikla |

141 artikla | 186 artikla |

142 artikla | 185 artikla |

143 artikla | 187 artikla |

⎡

LIITE I

Kumottu asetus ja luettelo sitä muuttavista asetuksista

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 | (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1) |

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1995/2006, annettu 13 päivänä joulukuuta 2006 | (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1) |

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1525/2007, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007 | (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 9) |

LIITE V

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 | Tämä asetus |

1 artikla |

- | Liite I |

Liite | Liite II |

________

[1] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2002.

[2] Komission tiedonanto KOM(2010) 2020, 3.2 kohta.

[3] EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

[4] Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002.

[5] KOM(2010) 85, 24.3.2010.

[6] KOM(2010) 71, 3.3.2010.

[7] http://ec.europa.eu/budget/library/consultations/FRconsult2009/draft_report_en.pdf.

[8] Varainhoitoasetuksen 2 artikla.

[9] SEUT-sopimuksen 310 artiklan 6 kohta.

[10] SEUT-sopimuksen 290 artiklassa säädetään, että lainsäädäntövallan käyttäjä voi siirtää komissiolle vallan antaa ainoastaan sellaisia säädöksiä, joilla ”täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia”. Säädös viittaa tässä tapauksessa varainhoitoasetukseen.

[11] Rahoitussuunnitelmat toimitetaan kahdesti vuodessa budjettivallan käyttäjälle budjettiyhteistyöstä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä tehdyn toimielinten sopimuksen (KOM(2010) 73, 3.3.2010) 20 kohdan mukaisesti. Kyseinen määräys vastaa tällä hetkellä voimassa olevan toimielinten sopimuksen 46 kohtaa.

[12] Direktiivi 2004/18/EY.

[13] EYVL C 162, 5.6.2001, s. 1, ja EYVL C 92, 17.4.2002, s. 1.

[14] EUVL C […], […], s. […].

[15] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[16] EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1. (Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 762/2001, EYVL L 111, 20.4.2001, s. 1).

[17] √ EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1. ∏

[18] EYVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

[19] C(2009) 4264, [päiväys].

[20] EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.

[21] EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1524/2007 (katso tämän virallisen lehden s. 5).

[22] √ EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11. ∏

[23] EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

[24] EYVL L 198, 21.7.2001, s. 1.

[25] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[26] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[27] EYVL L 8, 12.1.2001, s 1.

[28] EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

[29] EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2083/2005 (EUVL L 333, 20.12.2005, s. 28).

[30] EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 320/2006 (EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42).

[31] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1405/2006 (EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1).

[32] Asetus (EY) N:o 1290/2005.

[33] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1).

[34] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 12).

[35] Neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, koheesiorahaston perustamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 79).

[36] Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan kalatalousrahastosta (EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1).