20.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 308/55

A.

ottaa huomioon, että kansalaisten mahdollisuus saada tietoa ja poliitikkojen ja äänestäjien välinen viestintä ovat demokraattisten yhteiskuntiemme keskeisiä elementtejä ja perusedellytyksiä sille, että voidaan toteuttaa yleisön oikeutta täysipainoiseen ja tietoon perustuvaan demokraattiseen osallistumiseen kansalliseen ja Euroopan unionin julkiseen elämään,

B.

ottaa huomioon, että kansalaisilla on oikeus saada tietoa Euroopan unionista ja sen erityishankkeista, ilmaista kantansa unioniin ja tulla kuulluiksi; ottaa huomioon, että tiedottajien haasteena on erityisesti vuoropuhelun edesauttaminen,

C.

ottaa huomioon, että edelliset Euroopan parlamentin vaalit eivät vaikuttaneet laskevaan äänestysaktiivisuuteen, mikä korostaa tarvetta jatkaa ponnisteluja EU:n ja sen kansalaisten välisen etäisyyden poistamiseksi,

D.

ottaa huomioon, että on selviä todisteita siitä, ettei kansalaisilla ole riittävästi tietoa Euroopan unionin politiikasta ja eurooppalaisista asioista ja että he toivovat saavansa sitä lisää, mikä käy ilmi useiden Eurobarometri-mielipidetutkimuksien tuloksista; ottaa huomioon, että samojen mielipidetutkimusten mukaan tiedon puute on eräs tärkeimmistä syistä siihen, että kansalaiset eivät äänestä eivätkä luota EU:n toimielimiin,

E.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella annettiin parlamentille enemmän EU:n päätöksentekovaltaa, jolloin on vieläkin tärkeämpää, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia vaaleilla valittujen edustajiensa työstä,

F.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella otetaan käyttöön kansalaisten Euroopan unionin politiikkaan osallistumisen uusi muoto, Euroopan kansalaisaloite; ottaa huomioon, että kansalaisten mahdollisuus saada tietoa ja ymmärtää sitä kriittisesti ovat keskeisen tärkeitä Euroopan kansalaisaloitteen onnistumisen kannalta,

G.

katsoo, että julkista aluetta voidaan pitää toimintaympäristönä, jossa julkista politiikkaa voidaan ymmärtää paremmin ja jossa siitä voidaan keskustella kaikkien unionin kansalaisten ja kaikkien moninaisten väestöryhmien edustajien kanssa niin, että heidän odotuksiinsa voidaan vastata tehokkaammin, ja katsoo, että tämän toimintaympäristön on oltava sellainen, jossa on tarjolla tietoa ja jossa kansalaisia kuullaan laajalti kansallisten rajojen yli ja edistetään tunnetta yhteisestä julkisesta edusta EU:n tasolla,

H.

ottaa huomioon, että termiä ”uusi media” käytetään kuvaamaan verkostoitunutta digitaalista tieto- ja viestintäteknologiaa; katsoo, että tällä uudella teknologialla parannetaan tiedon levittämistä ja lisätään mielipiteiden moninaisuutta sekä edistetään neuvottelevamman demokratian kehittymistä; ottaa huomioon, että sähköinen sosiaalinen media luo uudenlaisia yleisöjä, jotka ovat fyysisesti hajautuneita, mutta jotka ovat kiinnostuneita samasta aiheesta, jolloin voi syntyä uusia kansallisuusrajat ylittäviä julkisia alueita,

I.

ottaa huomioon, että sosiaalisen median hyödyntäminen vuoden 2009 EU-vaalikampanjassa lisäsi aktiivisten käyttäjien määrää etenkin nuorten keskuudessa,

J.

ottaa huomioon, että on tapahtunut muutos siinä, miten nuoret hahmottavat, käyttävät ja hyödyntävät mediaa; ottaa huomioon, että nuoret käyttävät uusia teknologioita laajasti viestinnän välineinä,

K.

ottaa huomioon, että eurooppalaisen julkisen alueen luominen liittyy läheisesti yleiseurooppalaisten tai valtakuntien rajat ylittävien mediarakenteiden olemassaoloon; ottaa huomioon, ettei tällä hetkellä ole olemassa kattavaa eurooppalaista julkista aluetta, mutta sen sijaan on olemassa hyvin elinvoimaisia kansallisia julkisia alueita, joiden välille olisi kehitettävä synergiaa samaan tapaan kuin esimerkiksi ranskalais-saksalaisen televisiokanavan Arten tapauksessa,

L.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden yleisradiotoimintaa koskevan Amsterdamin sopimuksen pöytäkirjan (5) mukaan jäsenvaltioiden tehtävänä on määritellä julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tehtävät ja järjestää niiden toiminta,

M.

ottaa huomioon, että mediamarkkinoita koskevassa oikeudellisessa sääntelyssä on suuria eroja yksittäisten jäsenvaltioiden välillä ja että tämä on otettava huomioon,

N.

ottaa huomioon, että kansallisella medialla ja erityisesti yleisradiotoiminnan harjoittajilla on erityinen vastuu antaa kansalaisille kattavasti tietoja poliittisesta päätöksenteosta ja hallinnosta, minkä tulisi kattaa myös EU:n asiat,

O.

ottaa huomioon, että kansalaisten EU:ta koskevien tietojen parantaminen edellyttää, että koulujen opetukseen sisällytetään EU-opintoja,

P.

ottaa huomioon, että journalismi on tärkeä demokratian mittari ja että siinä on turvattava monien erilaisten näkemysten esille pääsy; ottaa huomioon median ja journalistien johtavan roolin Euroopan yhdentymisprosessissa,

Q.

ottaa huomioon, että pyrkiessään olemaan legitiimi jäsenvaltioiden kansalaisten silmissä Euroopan unionin olisi edistettävä sellaisen ylikansallisen median syntymistä, joka kykenee antamaan Euroopalle uuden demokraattisen ja riippumattoman ulottuvuuden, ja samalla on vahvistettava sääntöjä, joilla pyritään turvaamaan moniarvoisuus ja torjumaan median omistuksen keskittymistä,

R.

ottaa huomioon, että uusien viestintävälineiden syntyminen on muuttanut kaikkia journalismin ja mediateollisuuden aloja ja saanut miettimään uudelleen alalla perinteisesti käytettyjä menetelmiä, kun kuka tahansa voi luoda ja jakaa sisältöä verkkopäiväkirjoissa (blogeissa); ottaa huomioon, että sosiaalisista verkostoista on tullut keskeinen osa Web 2.0:aa ja että ne ovat muuttaneet käyttäytymistä ja tuoneet uutistarjontaan uuden ulottuvuuden, kun journalistit käyttävät näitä verkostoja yhä useammin tiedon lähteenä tai tiedon levittämisen kanavana; ottaa huomioon, että sosiaalista mediaa käytetään jossakin määrin tutkimukseen ja erityyppisten artikkelien tuottamiseen ja että journalistit käyttävät sitä artikkeliensa julkaisemiseen, jakamiseen ja tunnetuksi tekemiseen,

1.

pitää lähtökohtanaan sitä, että EU:n toimielimien tavoitteena on oltava sellaisen eurooppalaisen julkisen alueen luominen yhdessä, jolle on ominaista, että kaikilla EU:n kansalaisilla on mahdollisuus osallistua, ja jonka perustana on vapaa, ilmainen pääsy kaikkiin komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin julkisiin tietoihin kaikilla EU:n kielillä;

2.

on tyytyväinen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseen julkilausumaan ”Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä” ja kehottaa EU:n toimielimiä noudattamaan ja toteuttamaan tätä julkilausumaa;

3.

katsoo, että EU:ta koskevia uutisia on tarjottava kaikissa erilaisissa viestimissä, erityisesti joukkoviestimissä, ja että uutisoinnin täytyy olla avointa, tosiasioihin perustuvaa ja riippumatonta, mikä on keskeinen edellytys yleiseurooppalaisen keskustelun ja eurooppalaisen julkisen alueen luomiselle;

4.

panee merkille, että ongelmana ei ole EU:ta tai sen toimielimiä koskevien internet-uutisten ja tietojen puuttuminen, vaan pikemminkin se, että saatavana on laaja kirjo tietoa, joka ei ole missään todellisessa tärkeysjärjestyksessä, mikä johtaa tilanteeseen, joissa liika tieto tappaa tiedon; panee merkille, että kaikki toimielimet ovat avanneet omat uutissivustonsa, jotka eivät kuitenkaan kiinnosta laajaa yleisöä, sillä useissa tapauksissa kyseiset sivustot eivät ole riittävän selkeitä, mielenkiintoisia tai ymmärrettäviä, koska monissa tapauksissa niissä käytetään liian teknistä kieltä, joka aiheuttaa hyvin torjuvia reaktioita niissä, jotka eivät ole perehtyneet eurooppalaisiin kysymyksiin; katsoo, että sivustoissa olisi oltava opetuksellinen portaali, jossa selitetään unionin kaikkien toimielimien toimintaa;

5.

katsoo, että viestinnän olisi perustuttava aitoon vuoropuheluun suuren yleisön ja poliittisten päättäjien välillä ja rauhalliseen poliittiseen keskusteluun yleisön edustajien kesken; toivoo näkevänsä enemmän interaktiivista keskustelua, joka ei perustu niin suuressa määrin institutionaaliseen viestintään, joka on usein vieraannuttavaa ja liian etäällä kansalaisten jokapäiväisestä elämästä;

6.

uskoo, että tehokkaassa viestinnässä on tehtävä selväksi, että EU:n tasolla tehtävillä poliittisilla päätöksillä on suoraa vaikutusta EU:n kansalaisten jokapäiväiseen elämään, vaikka kansalaiset yhä pitävät unionia liian etäisenä ja merkityksettömänä todellisten ongelmiensa ratkaisemisessa;

7.

kehottaa komissiota vahvistamaan viestintäpolitiikkaansa ja ottamaan sen yhdeksi tärkeimmistä painopistealoistaan, kun vuoden 2013 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut alkavat;

8.

muistuttaa, että SEU-sopimuksen uuden 12 artiklan mukaan kansalliset parlamentit osallistuvat EU:n päätöksentekoon entistä varhaisemmassa vaiheessa, ja kannustaa tähän osallistumiseen EU:n politiikasta käytävän keskustelun lisäämiseksi kansallisella tasolla; korostaa kansallisten parlamenttien jäsenten ottamista mukaan EU:n päätöksentekoon ja on tyytyväinen aloitteisiin, kuten kansallisten parlamenttien jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin suoratoistolähetysten välityksellä;

9.

korostaa poliittisten puolueiden merkittävää roolia yleisen mielipiteen muodostamisessa Euroopan unionia koskevista asioista; korostaa, että poliittisilla puolueilla on johtava asema keskusteluun rohkaisemisessa ja eurooppalaisen julkisen alueen edistämisessä; katsoo, että niiden olisi annettava EU-asioille keskeisempi asema ohjelmissaan;

10.

katsoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on merkittävä rooli eurooppalaisessa keskustelussa; katsoo, että tätä roolia olisi laajennettava julkisen viestinnän alan kohdennetuilla yhteistyöhankkeilla;

11.

korostaa, että jäsenvaltioissa tarvitaan Euroopan unionin asioihin erikoistunut yksikkö, jonka palveluksessa on henkilö, joka vastaa unionin politiikkojen paikallisten, alueellisten ja kansallisten vaikutusten selittämisestä ja jolle kansalaiset voivat kohdistaa unionin asioihin liittyvän mielenkiintonsa;

12.

korostaa, miten tärkeää on, että komission edustustojen ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen tiedottajat ovat media-alan ammattilaisia, joiden tehtävänä on osallistua aktiivisesti ja näkyvästi Euroopan unionin asioita koskeviin kansallisiin keskusteluihin;

13.

korostaa, että Euroopan yhdentymisprosessi on tuotava lähemmäs nuoria, ja jotta oppilaat voivat tutustua unionin toimielimiin, kehottaa jäsenvaltioita ja alueita harkitsemaan EU-asioiden sisällyttämistä aiempaa laajemmin kaikkien koulujen opetusohjelmiin keskittyen EU:n historialliseen taustaan, tarkoitukseen ja toimintaan, ja kannustaa niitä vaihtamaan tähän liittyviä parhaita käytäntöjä EU:n tasolla; uskoo, että koulujen täysimääräinen osallistuminen on oleellisen tärkeää EU:n viestintäpolitiikalle, jotta nuoret voidaan tavoittaa ja saada sitoutumaan;

14.

on tyytyväinen komission ja parlamentin toimittajille järjestämiin koulutusohjelmiin Euroopan unionin asioista ja pyytää, että niitä laajennetaan vastaamaan kasvavaa kysyntää; on huolissaan komission tiedotusmäärärahojen, varsinkin tiedotusvälineille suunnattua tiedotusta koskevan ohjelman määrärahojen, leikkauksista;

15.

toteaa olevan tärkeää, että Euronews-kanava laajentaa kielivalikoimaansa niin, että se kattaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kielet (ja muitakin) ja että kanava pysyy riippumattoman televisiojournalismin mallina, joka edistää uutisoinnin objektiivisuutta, politiikan laatua ja mainonnan avoimuutta;

16.

korostaa, että on oleellisen tärkeää kunnioittaa median vapautta ja toimituksellista riippumattomuutta sekä EU:n että kansallisella tasolla ja erityisesti julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajien oikeutta suunnitella ohjelmansa oman harkintansa mukaan, sillä niiden ohjelmatuotannon riippumattomuus kuuluu Euroopan unionin ja sen mediamaiseman perusarvoihin ja on äärimmäisen tärkeä tekijä, jotta vapaa, avoin ja demokraattinen yhteiskunta voi kukoistaa;

17.

huomauttaa, että sosiaalinen media on erittäin tehokas keino saavuttaa nuoret, ja kannustaa sen vuoksi komissiota ja parlamenttia vahvistamaan toimituksellisesti riippumatonta tiedotusvälineiden uutisointia, jota toteutetaan erillään valtiosta;

18.

ottaa huomioon median erityisen roolin demokraattisen tahdon ja kansalaismielipiteen muodostuksessa ja korostaa, että tarvitaan luotettavaa poliittista tietoa, myös uuden median alalla; korostaa, että on tärkeää vahvistaa julkisen ja yksityisen median välisiä kumppanuuksia, jotta voidaan saavuttaa suurempi osuus yleisöstä;

19.

kannustaa komissiota ja parlamenttia vahvistamaan edelleen sitoutumistaan henkilöstönsä viestintätaitojen kehittämiseen ja harjaannuttamiseen, jotta nämä voivat viestiä median ja kansalaisten kanssa niin, että voidaan parantaa Euroopan unionin toimielimien viestintää ja tiedottamista; katsoo, että viestinnän ammattilaisten tehostettu palvelukseen ottaminen on oleellisen tärkeää näiden vaatimusten täyttämisessä;

20.

kehottaa komissiota olemaan avoin kaikille viestintämenetelmille, lisäämään kontaktejaan journalisteihin ja mediaan ja tukemaan kaikkia hankkeita ja aloitteita, joilla pyritään tiedottamaan paremmin EU:n asioista yleisölle;

21.

ehdottaa, että komissio edistäisi ja rahoittaisi Euroopan unionia koskevan uutisoinnin parhaiden käytäntöjen vaihtoa yleisradiotoiminnan harjoittajien ja muiden media-ammattilaisten välillä, ja että tässä olisi mukana myös julkiselle ja yksityiselle media-alalle annettu koulutus;

22.

on erittäin huolissaan Brysselissä toimivien valtuutettujen toimittajien määrän viimeaikaisesta vähenemisestä ja katsoo, että tämä kehitys ei ole EU:n toimielimien eikä Brysseliin valtuutetun lehdistön edun mukaista; kehottaa sen vuoksi EU:n toimielimiä toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä tällä hetkellä Brysseliin sijoittautuneiden lehdistön edustajien kanssa näiden tukemiseksi ja osoittamaan heitä kohtaan suurempaa avoimuutta; ehdottaa tässä yhteydessä, että toteutetaan toimia journalistien akkreditointijärjestelyjen helpottamiseksi;

23.

pitää ilahduttavana, että monet media-alan toimijat ja erityisesti julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajat ovat investoineet merkittävästi uusiin interaktiivisiin, ei-lineaarisiin mediapalveluihin, joissa tarjotaan, etenkin Internetissä, uutisia ja ajankohtaisohjelmia myös Euroopan unionia koskevista aiheista, ja että sen seurauksena ne tavoittavat ennen kaikkea aiempaa nuorempaa yleisöä;

24.

tunnustaa, että julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajat eivät ole ainoa kanava, jota voidaan käyttää EU:n viestien välittämiseen kansalaisille, sillä empiiriset todisteet viittaavat siihen, että myös yksityiset yleisradiotoiminnan harjoittajat ovat keskeisiä EU-uutisoinnissa ja voivat auttaa kehittämään ja edistämään eurooppalaista julkista aluetta;

25.

on tyytyväinen kokeiluhankkeeseen, joka koskee rajat ylittävälle tutkivalle journalismille myönnettäviä apurahoja; katsoo, että valintalautakunnan jäsenten riippumattomuus on ratkaisevan tärkeää toimituksellisen riippumattomuuden varmistamiselle;

26.

rohkaisee käynnistämään eurooppalaisen aloitteen, jolla perustetaan erityisesti nuorille journalisteille tarkoitettuja EU-asioita koskevia koulutusohjelmia; katsoo, että olisi toteutettava toimia, joilla journalisteja kannustetaan tuottamaan säännöllisin väliajoin uutisia EU:n toimielimien työstä; kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään koulujensa opetusohjelmiin uutta mediaa käyttäviä journalismikursseja;

27.

painottaa, että Amsterdamin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan mukaan jäsenvaltioilla on toimivalta määritellä, järjestää ja rahoittaa julkisen palvelun yleisradiotoiminta; kannustaa näin ollen jäsenvaltioita sisällyttämään tähän tarvittaessa EU-asioiden raportoinnin toimituksellisen riippumattomuuden ja journalistien etiikan mukaisesti;

28.

korostaa, että kansallisilla ja alueellisilla julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajilla on erityinen vastuu antaa kansalaisille tietoja EU-tason politiikasta ja päätöksenteosta; korostaa, että julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajien on tältä osin tarkasteltava omaa EU-uutisointiaan kriittisesti ja määritettävä kunnianhimoiset tavoitteet, kuitenkin siten, että toimituksellinen vapaus säilyy täysin;

29.

korostaa, että jäsenvaltioiden tulisi varmistaa julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajien riippumattomuus ja korostaa samalla, että niillä on vastuu käsitellä myös EU:ta osana julkista tehtäväänsä tiedottajina ja kansalaisuuden sekä kansalaisyhteiskunnan tukijoina;

30.

korostaa, että julkisen median olisi otettava käyttöön uuteen mediaan perustuvia viestintätekniikkoja, jotta se voi vahvistaa uskottavuuttaan yleisön vapaan osallistumisen kautta; kannustaa julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajia esimerkiksi luomaan suoratoistolähetyksiä hyödyntäviä Internet-foorumeja, joiden avulla kansalaiset voivat seurata kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin keskusteluja ja keskustella niistä;

31.

korostaa, että on tärkeää varmistaa, että EU:n toimielimet työskentelevät yhdessä viestintätoimien parantamiseksi; katsoo, että EU:n toimielinten olisi autettava hajauttamaan EU-viestintää, jotta sille voitaisiin antaa paikallinen ja alueellinen ulottuvuus ja jotta viestinnän eri tasot saataisiin tuotua lähemmäksi toisiaan, ja katsoo, että toimielinten olisi kannustettava jäsenvaltioita tarjoamaan yleisölle enemmän tietoa EU-asioista;

32.

kehottaa komissiota jatkamaan Going Local -lähestymistapaa, jotta EU:sta tulisi näkyvämpi paikallisella tasolla;

33.

panee tältä osin merkille komission paikallisten radio- ja TV-verkkojen suhteen tekemän työn ja niille antaman rahoituksen; huomauttaa, että viestimillä on oltava täysi toimituksellinen vapaus;

34.

ehdottaa, että Euroopan parlamenttiin perustetaan tilapäinen työryhmä, joka selvittää olemassa olevia uuden median ratkaisuja ja antaa ehdotuksia siitä, miten kansallisten tai alueellisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välille voitaisiin luoda suhteita;

35.

tunnustaa kansallisten parlamenttien aiempaa merkittävämmän roolin ja täten parlamentin jäsenvaltioissa sijaitsevien tiedotustoimistojen merkityksen; huomauttaa kuitenkin, että niiden on näkyvyyttään parantaakseen muutettava toiminta-ajatustaan siten, että toimintaan sisältyy yhteyksien vahvistaminen kansallisiin parlamentteihin, paikallis- ja alueviranomaisiin sekä kansalaisyhteiskunnan edustajiin;

36.

korostaa, että tiedotustoimistojen olisi toimittava paikallisella tasolla ja tarjottava yleisölle kohdennettua tietoa Euroopan parlamentin päätöksistä ja toimista; ehdottaa, että harkitaan tiedotustoimistojen riippumattomuuden lisäämistä siinä, miten ne päättävät kommunikoida yleisön kanssa;

37.

katsoo, että parlamentin tiedotustoimistoilla jäsenvaltioissa olisi oltava vahvempi rooli kansallisen, paikallisen ja alueellisen median ottamisessa mukaan asioiden käsittelyyn; ehdottaa parlamentin tiedotustoimistojen budjettirahoituksen lisäämistä niin, että pyritään erityisesti varmistamaan onnistuneempi viestintä;

38.

katsoo, että olisi tehtävä arvio EuroparlTV:n kustannustehokkuudesta sen katsojatilastoista ja peitosta tehdyn kattavan selvityksen perusteella; katsoo, että EuroparlTV:n toimintaa olisi tehostettava jatkamalla edelleen sen integroimista parlamentin Internet-strategiaan muuttamalla samalla sen asemaa asianmukaisesti niin, että varmistetaan sen toimituksellinen riippumattomuus ja saattamalla sen sisältö mahdollisimman laajasti niiden TV-kanavien ja Internet-viestimien käyttöön, jotka haluavat sitä käyttää;

39.

pitää myönteisenä, että Euroopan parlamentin journalismipalkintoon sisältyy uuden median luokka;

40.

kehottaa journalisteja ja muita median ammattilaisia toimimaan yhteistyössä niin, että voidaan keskustella eurooppalaisen journalismin tulevaisuudesta ja miettiä sitä yhdessä;

41.

painottaa, että jäsenvaltioiden on luotava toteuttamiskelpoisia EU-median malleja, jotka ylittävät pelkän tiedon välittämisen ja jotka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti EU:n kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen;

42.

korostaa, että vaikka sosiaaliset verkostot ovat suhteellisen hyvä tapa tiedon nopeaan levittämiseen, niiden luotettavuutta tiedonlähteinä ei aina voida taata riittävällä tavalla, eikä niitä voida pitää ammattimediana; korostaa, että tapa, jolla tietoa käsitellään sosiaalisissa verkostoissa, voi monessa tapauksessa olla vaarallinen ja sisältää vakavia journalistisia virheitä, ja katsoo, että siksi näitä uusia välineitä olisi alettava käyttää varoen; korostaa, että on tärkeää laatia uuteen mediaan sovellettavat eettiset säännöt;

43.

toteaa, että journalistin ammatin muuttuminen avaa tietä avoimemmalle, sitoutuneemmalle medialle, joka palvelee yhä paremmin asioista perillä olevia yhteisöjä, mutta katsoo, että tämän on tapahduttava journalismin yleisen edun mukaisesti ja niin, että journalistien asema säilyy muuttumattomana;

44.

korostaa, että journalistien ja median ammattilaisten on pysyttävä valppaina ammattinsa jatkuville muutoksille ja käytettävä hyväksi sosiaalisten verkkojen tarjoamia mahdollisuuksia, joiden avulla journalistit todennäköisesti voivat laajentaa tietoverkostoaan ja tarjota jotakin, jota voisimme kutsua ”verkkoseurannaksi”; panee kiinnostuneena merkille, että sosiaalisten verkkojen peruuttamattomasta esiinmarssista huolimatta journalismi on säilyttänyt keskeisen paikkansa uutisten välittämisessä, koska journalistit käyttävät näitä erittäin moninaisia verkostoja perusteellisten tutkimusten tekemiseen ja tosiasioiden tarkistamiseen ja luovat siten uuden osallistavan journalismin mallin ja edistävät tiedon levittämistä;

45.

korostaa journalistien keskeistä roolia modernissa, tietoa tulvivassa yhteiskunnassa, sillä vain he voivat ammattitaitonsa, etiikkansa, tehokkuutensa ja uskottavuutensa ansiosta tuoda tietoon merkittävää lisäarvoa niin, että uutiset tulevat ymmärretyiksi; panee merkille, että median laatu ja riippumattomuus voidaan taata ainoastaan korkeiden ammatillisten ja sosiaalisten normien avulla;

46.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.