20.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 308/49

A.

katsoo, että yhteiskunnan ikääntymistä pidetään liian usein kielteisenä ilmiönä, eli keskitytään työvoiman ikärakenteeseen kohdistuviin haasteisiin sekä sosiaaliturvan ja terveydenhoidon kestävyyteen, vaikka ikääntyneet ovat myös taloudellinen voimavara, heillä on runsaasti kokemusta ja he antavat keskeistä tukea yhteiskunnalle ja perheille huollettavien hoitajina ja työelämän asiantuntijoina laajan ammatillisen kokemuksensa ansiosta sekä auttavat maaseutuyhteisöjen säilyttämisessä,

B.

katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa 2006–2010 on korostettu puutteita sukupuolten täydellisen tasa-arvon saavuttamisessa ja että suunnitelma on joissakin tapauksissa vienyt tasa-arvoa eteenpäin, mutta kokonaisedistys on ollut vähäistä,

C.

katsoo, että tämänhetkisellä taloudellisella ja sosiaalisella kriisillä on erityisen vakavia vaikutuksia naisten ja etenkin ikääntyneiden naisten tilanteeseen ja heille tarjottaviin palveluihin, koska se lisää epätasa-arvoa ja syrjintää, joka ei perustu ainoastaan sukupuoleen vaan myös ikään ja terveydentilaan,

D.

ottaa huomioon, että ikääntyneillä on suurempi vaara köyhtyä kuin muulla väestöllä ja että EU:n 27 maassa 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista köyhiä oli 19 prosenttia vuonna 2008,19 prosenttia vuonna 2005 ja 17 prosenttia vuonna 2000, ja ottaa myös huomioon, että yli 65-vuotiailla naisilla on suuri vaara köyhtyä (köyhyysriski on 22 prosenttia eli viisi prosenttia korkeampi kuin miesten),

E.

toteaa, että EU:n 27 jäsenvaltion väestön odotetaan ikääntyvän niin, että yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kasvaa 17,1 prosentista vuonna 2008 aina 30 prosenttiin vuonna 2060 ja että 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kasvaa samana aikana 4,4 prosentista 12,1 prosenttiin,

F.

ottaa huomioon, että työssä käyvien määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti ja että nyt työelämän ulkopuolella olevien ryhmien ottamisesta mukaan työmarkkinoille tulee yhä tärkeämpää,

G.

toteaa, että sukupuoli on tärkeä tekijä ikääntymisessä, koska naisten eliniänodote on noin kuusi vuotta suurempi kuin miehillä, ja että EU:n 27 jäsenvaltiossa miehet elävät keskimäärin 76-vuotiaiksi ja naiset 82-vuotiaiksi, mutta toteaa kuitenkin, että Eurostatin lukujen mukaan terveen elinajan odotteen välinen ero miesten ja naisten välillä on paljon pienempi, sillä se on 61,6 vuotta miehillä ja 62,3 vuotta naisilla,

H.

ottaa huomioon, että naisilla on perinteisesti suurempi vaara köyhtyä ja saada alhaista eläkettä, erityisesti yli 65-vuotiailla naisilla, jotka saavat usein hädin tuskin vähimmäistoimentulon kattavaa eläkettä eri syistä, joita ovat esimerkiksi suoraan eläkeoikeuksiin vaikuttavat naisten ja miesten huomattavat palkkaerot, ammatillisen toiminnan lopettaminen tai sen keskeyttäminen perheestä huolehtimiseksi tai työskentely puolison yrityksessä pääasiassa kaupan ja maatalouden aloilla ilman palkkaa ja ilman sosiaaliturvaa, ja ottaa huomioon, että taloudellisen taantuman aikana näiden naisten vaara köyhtyä on vielä suurempi,

1.

pitää myönteisenä komission tiedonantoa väestön ikääntymisen aiheuttamien vaikutusten käsittelystä, mutta pahoittelee kuitenkin, että määritelmät, tilastot ja esimerkkitapaukset eivät riittävässä määrin perustu tiedostettuun ikääntyviä henkilöitä koskevaan sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, joka johtuu pääasiallisesti koko eliniän aikana kertyvistä sukupuoleen perustuvista haitoista;

2.

tukee sitä, että komissio keskittyy vuonna 2001 pidetyn Tukholman Eurooppa-neuvoston kokouksen päättämään strategiaan (5) pitkän aikavälin ohjeena sellaisten haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi, joita ikääntyminen yhteiskunnissa aiheuttaa; kannattaa myös komission ehdotusta, jonka mukaan olisi suhtauduttava kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti ikääntymiseen ja mahdollisuuksien luomiseen erityisesti markkina-aloilla, joilla tuotetaan tuotteita ja palveluja, jotka on tarkoitettu vastaamaan ikääntyvien ihmisten ja omaishoitajien tarpeisiin; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota ikääntyneiden ihmisten kuluttajanoikeuksien suojeluun, koska heitä johdetaan liian usein harhaan tai käytetään hyväksi;

3.

kehottaa toimielimiä luomaan entistä myönteisemmän asenteen ikääntymistä kohtaan ja kehottaa lisäämään EU:n kansalaisten tietoisuutta ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä ja ikääntymisen todellisista vaikutuksista; vaatii komissiota torjumaan asennetta, jossa ikääntymistä pidetään taakkana, esimerkiksi alkamalla tutkia, mitä vaikutuksia ja mahdollisuuksia voi olla senioritaloudella, jossa ikääntyneet naiset ovat aktiivisia toimijoita; pitää erittäin myönteisenä komission aloitetta julistaa vuosi 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen yhteisvastuun vuodeksi;

4.

katsoo, että ikäpolitiikassa olisi jatkossa otettava käyttöön kaikkia elämänvaiheita koskeva malli, jossa otetaan huomioon ikääntymisen ja sukupuolen väliset yhteydet; katsoo myös, että ikä- ja tasa-arvoasioita olisi tarkasteltava siten, että iän ja sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen kaikissa toimissa nähdään pakollisena toimintatapana ja välineenä poliittisessa päätöksenteossa kaikilla olennaisilla aloilla (talous, sosiaaliala, työllisyys, kansanterveys, elintarviketurvallisuus, kuluttajien oikeudet, digitaaliset sisällöt ja palvelut, maaseudun ja kaupunkien kehittäminen jne.), jotta voidaan lisätä sosiaalista osallistumista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

5.

kehottaa hyväksymään syrjinnän kieltävän direktiivin mahdollisimman pian;

6.

tunnustaa, että ikäsyrjintää on käsiteltävä myös nykyistä tehokkaampien oikeudellisten toimien ja helppokäyttöisempien menettelyjen avulla erityisesti työsyrjintätapauksissa, joita koskee erityinen lainsäädäntö ja joiden yhteydessä yksilön tukeminen ja olosuhteiden tutkiminen on keskeisellä sijalla; kehottaa siksi jäsenvaltioita varmistamaan, että ikäsyrjintää ja syrjinnän muita muotoja torjuvaa lainsäädäntöä pannaan tehokkaasti täytäntöön;

7.

kehottaa soveltamaan ikääntymiseen entistä enemmän oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa niin, että ikääntyneet voivat olla vaikuttamaan pystyviä toimijoita kohteiden asemesta;

8.

pyytää lisäämään resursseja ja tutkimusta sekä nykyisten seurantamekanismien kehittämistä, koska ikäsyrjintä tunnistetaan ja siihen puututaan harvoin; katsoo, että tietoisuutta asiasta on parannettava jäsenvaltioissa, ja pitäisi myönteisenä perusoikeusviraston ja uuden Euroopan tasa-arvoinstituutin panosta;

9.

korostaa tarvetta tunnistaa ikääntyvien naisten yhteiskunnassa kohtaama moninkertainen syrjintä, kun heitä syrjitään iän, sukupuolen, terveydentilan ja vammaisuuden vuoksi;

10.

on hyvin huolissaan siitä, missä määrin moninkertaista syrjintää kohtaavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat naisryhmät, joita ovat maahanmuuttajanaiset, vammaiset naiset, homoseksuaalit naiset, vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset, vähän ammatillista koulutusta saaneet naiset ja ikääntyneet naiset, sillä he kärsivät syrjinnästä iän, sukupuolen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen tai uskonnon jne. vuoksi, ja kehottaa toteuttamaan positiivista syrjintää;

11.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan todellisia valistuskampanjoita ikääntyneiden perimmäisestä roolista yhteiskunnassa ja siitä, että ikääntyneiden naisten on voitava toimia aktiivisesti, siten että muun muassa edistetään pienimuotoista liiketoimintaa ja käsityöammatteja;

12.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon ikääntyneiden lesbo-, bi- ja transnaisten erityistilanteen;

13.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vanhempainvapaan ohella muita uudentyyppisiä poissaolojärjestelyjä, joiden avulla työntekijä voi saada palkallista vapaata erilaisia hoitotehtäviä varten, ja edistämään palkattoman hoitotyön tasaisempaa jakaantumista naisten ja miesten kesken, koska omaishoito rajoittaa hoitajan mahdollisuuksia työhön kodin ulkopuolella; katsoo, että yksi keino vähentää köyhyyttä ikääntyneiden naisten parissa on tukea osa-aikatyön ja työn jakamisen kaltaisia järjestelyjä, joilla mahdollistetaan joustava työ; korostaa kuitenkin, että joustavia työaikajärjestelyjä noudattavien työntekijöiden työsuhteeseen liittyvien oikeuksien on vastattava täysiaikaisten työntekijöiden oikeuksia; muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää ikääntyneiden naisten työttömyysongelman ratkaisemista;

14.

pyytää jäsenvaltioita kehittämään mekanismeja, joilla taataan riittävä eläkekertymä myös ajalta, jolloin hoitaja saa vähemmän palkkaa antamansa hoidon vuoksi, mikä koskee etupäässä naisia; pyytää komissiota käynnistämään tutkimuksen jäsenvaltioiden eläkejärjestelmien erilaisista vaikutuksista naisiin ja miehiin;

15.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan sukupuoliulottuvuuden huomioon eläkejärjestelmiä uudistaessaan ja eläkeikää mukauttaessaan siten, että ne panevat merkille naisten ja miesten väliset erot työjärjestelyissä ja ikääntyneiden naisten suuremman syrjintävaaran työmarkkinoilla;

16.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään vastavuoroisen avun malleja, jotka kaventavat nuorten ja ikääntyneiden ihmisten välistä kuilua yhdistämällä edellisten innon ja jälkimmäisten kokemuksen;

17.

kehottaa noudattamaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jotta ikääntyneet voisivat toimia aktiivisesti, kun tehdään päätöksiä heille tarjottavista hoiva- ja sosiaalipalveluista ja hoitotoimenpiteistä sekä niiden luonteesta aina, kun vaihtoehtoja on olemassa; kehottaa noudattamaan myös kysyntäperusteista lähestymistapaa kaikentyyppisten hoivapalvelujen tarjoamisessa, jotta ikääntyneet ihmiset voivat elää itsenäisesti niin pitkään kuin haluavat;

18.

kehottaa edistämään ydinperheiden tukimuotoja, jotka mahdollistavat, että perheet voivat päättää, hoitavatko ne itse ikääntyneitä perheenjäseniään vai pyytävätkö ne täydentäviä sosiaalipalveluja; katsoo, että kummankin tyyppisestä avusta olisi tarjottava yhtäläinen korvaus;

19.

korostaa, että yksityisen ja julkisen sektorin palveluiden olisi oltava helposti ikääntyneiden saatavissa, niiden olisi oltava korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia ja niiden olisi mahdollistettava mahdollisimman pitkä kotihoito;

20.

katsoo, että tarvitaan kattavaa omaishoitajien (joista suurin osa on naisia) tukipolitiikkaa, joka käsittää hoitajien aseman, edut ja sosiaaliturvaan liittyvät oikeudet sekä sosiaali- ja tukipalveluiden tarjoamisen, ammattihoitopalveluiden saatavuuden jne.;

21.

korostaa, että usein naisten vastuulla olevan vapaaehtoistyön tai omaishoitotyön ei pitäisi olla korvike puutteellisille sosiaalipalveluille, ja pyytää toteuttamaan todellisia sosiaalisia toimenpiteitä, jotta naiset voivat tehdä valitsemaansa palkkatyötä;

22.

kehottaa luomaan jäsenvaltioiden tasolla avustuspaketteja, jotka käsittävät toimenpideohjelmia, joilla tehostetaan työllistymistä, lievitetään työttömyyden vaikutuksia ja nostetaan yli 50-vuotiaiden työllisyysastetta;

23.

toteaa, että hoidon laatu olisi taattava, jotta voidaan parantaa vanhuuden laatua ja myös välttää fyysinen, seksuaalinen, henkinen ja taloudellinen huono kohtelu, jollaista ikääntyneisiin usein kohdistuu; korostaa, että julkisissa ja yksityisissä ikääntyneiden hoitolaitoksissa elävillä ihmisillä olisi oltava oikeus osallistua laitosten päätöksentekoon johtokunnan tai hallintorakenteiden kautta; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi taattava, että ikääntyneiden hoidosta julkisella ja yksityisellä sektorilla vastaavat henkilöt saavat jatkuvaa koulutusta ja että heidän toimintaansa arvioidaan säännöllisesti ja että heidän työtään arvostetaan taloudellisesti enemmän, mukaan lukien palkkaus-, vakuutus- ja työolosuhteet;

24.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan koulutusta, joka liittyy ikäihmisille tarkoitettuun henkiseen ja fyysiseen tukeen, sekä asianmukaisten tilojen tarjoamista;

25.

kannustaa tavallisesti sairaaloina toimivien hoitokotien muuntamista miellyttäviksi perhemallia soveltaviksi laitoksiksi, jotta voidaan välttää laitostuminen;

26.

ehdottaa, että Alzheimerin tautia koskevassa unionin toimintaohjelmassa tunnustetaan asianmukaisesti ikääntyneiden naisten rooli dementiapotilaiden hoidossa ja että ohjelma pannaan ripeästi täytäntöön; katsoo lisäksi, että tarvitaan kansallisia ohjelmia sen selvittämiseksi, millaisia toimia voitaisiin toteuttaa ikääntyneiden naisten elämänlaadun parantamiseksi; ehdottaa, että Alzheimer-yhdistyksiä olisi kuultava kyseisten toimien kartoittamisessa ja täytäntöönpanossa;

27.

pyytää, että sukupuoli otettaisiin huomioon lääketieteellisiä diagnooseja tehtäessä, jotta voitaisiin varmistaa, että diagnoosit ovat tarkkoja ja ihmiset saavat asianmukaista hoitoa; pyytää, että diagnoosivälineitä, terveydenhuoltoa ja hoitoa ei rajoiteta pelkästään potilaan iän ja sukupuolen vuoksi, jotta ikääntyneillä naisilla olisi mahdollisuus esimerkiksi rintasyövän, kohdunkaulan syövän, keuhkosyövän ja paksusuolen syövän sekä sydänsairauksien seulontaan; pyytää lisäksi, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota erityisesti ikääntyneitä naisia vaivaavien sairauksien, esimerkiksi osteoporoosin ja nivelreuman, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon;

28.

pyytää ottamaan sukupuolen ja iän huomioon ravintosuosituksissa; pyytää lisäksi ottamaan sukupuolen ja iän huomioon elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa kysymyksissä, joista voidaan mainita esimerkkeinä elintarvikkeiden merkinnät, terveysväittämät, REACH-asetus sekä uuselintarvikkeet;

29.

toteaa, että teknologia ja tekniset parannukset voivat olla tärkeitä mukautettaessa yhteiskuntaa ikääntyvän väestön tarpeiden mukaisesti; kehottaa lisäämään tiiviissä yhteistyössä ikääntyneiden kanssa kehitettyjen innovaatioiden käyttöä, jotta ne leviäisivät entistä laajemmalle, mistä esimerkkejä ovat yksinkertaistetut matkapuhelimet ja Internet-yhteydet, tietyissä tuotteissa käytettävät onnettomuuksia vähentävät älykkäät anturit ja esimerkiksi muistihäiriöitä aiheuttavista sairauksista kärsiviä henkilöitä avustavat koirat jne., ja kehottaa valtioita tukemaan ohjelmia, jotka on erityisesti suunniteltu ikääntyville ihmisille elinikäisen oppimisen pohjalta;

30.

kehottaa testaamaan kehitteillä olevia lääkkeitä, jotta voidaan tutkia niiden vaikutuksia paitsi miesten niin myös naisten elimistöihin;

31.

ehdottaa, että olisi tehtävä tilastokyselyjä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä, jotta voitaisiin valottaa tätä vakavaa ongelmaa, josta ikääntyneet eivät yleensä kykene ilmoittamaan, sillä he saattavat hyväksyä kärsimänsä huonon kohtelun osana sitä, että he ovat vanhoja ja riippuvaisia, ja katsoo, että ikääntyneiden hyväksikäyttöä olisi torjuttava tehokkaammin ja siten, että koko yhteiskunta sitoutuu siihen tiiviimmin;

32.

kehottaa perustamaan kohdennettuja kulttuuri- ja koulutusohjelmia sekä ottamaan ikääntyneet naiset mukaan paikallisyhteisöaloitteisiin, jotta saataisiin estettyä ikääntyneiden naisten jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle;

33.

pyytää komissiota ehdottamaan vuoden 2011 loppuun mennessä toimintaohjelmaa, joka sisältää seuraavia osia:

34.

pyytää komissiota ennen vuoden 2012 loppua päivittämään ja vahvistamaan seurantamekanismeja, jotka koskevat perusoikeuskysymysten toteuttamista; kehottaa myös lisäämään tietämystä näistä usein liian vähän käytetyistä mekanismeista, sillä ikääntyneet ihmiset yleensä, erityisesti naiset, ovat tietämättömiä oikeuksistaan;

35.

vahvistaa, että jokaisella miehellä ja naisella EU:ssa on oltava oikeus riittäviin, kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin erityistarpeitaan ja -mieltymyksiään vastaavasti; kehottaa komissiota esittämään peruspalveludirektiiviä, jossa otetaan huomioon kansalliset olosuhteet; korostaa, että ikääntyneet naiset ovat erityisen haavoittuvia, ja kehottaa komissiota harkitsemaan järjestelmää, jossa kaikilla miehillä ja naisilla EU:ssa on oikeus oman jäsenvaltionsa elintasosta riippuvaiseen perustuloon;

36.

kehottaa komissiota pyrkimään varmistamaan, että unionin rahoitusta varataan hankkeisiin, joihin osallistuu muun muassa sosiaalisesti epäedullisessa asemassa olevia naimattomia ja ikääntyneitä naisia;

37.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.