31.5.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 161/95

A.

ottaa huomioon, että 19.–20. maaliskuuta 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita kannustamaan kumppanuutta liike-elämän, tutkimuksen ja koulutuksen välillä,

B.

ottaa huomioon 28. ja 29. huhtikuuta 2009 järjestetyn korkeakouluopetuksesta vastaavien yhteisön jäsenvaltioiden ministereiden kokouksen yhteydessä julkaistun tiedonannon, jonka mukaan julkisissa politiikoissa on tunnustettava täysimääräisesti korkeakouluopetuksen eri tehtävien arvo oli sitten kyse opetuksesta, tutkimuksesta ja yhteiskunnalle tehdystä palveluksesta sitoutumiseen sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kulttuuriseen kehitykseen,

C.

katsoo, että korkeakoulujen kolmijakoinen rooli huomioon ottaen (opetus, tutkimus ja innovaatio) ne ovat keskeisessä asemassa unionin tulevaisuuden ja sen kansalaisten koulutuksen kannalta, ja katsoo, että on tärkeää muistuttaa, että korkea-asteen opetuksen tarkoituksena on tarjota sellainen oppimisympäristö, joka suosii autonomisuutta ja luovuutta ja jossa arvostetaan tietoa,

D.

ottaa huomioon, että koulutuspolitiikasta päättäminen on edelleen jäsenvaltioiden vastuulla; ne ovat vastuussa koulutusjärjestelmiensä organisoinnista, sisällöstä ja uudistamisesta,

E.

katsoo, että Euroopan eri osista kotoisin olevien kansalaisten välisten taloudellisten ja sosiaalisten erojen vuoksi on pyrittävä takaamaan kaikille unionin kansalaisille samat koulutusmahdollisuudet ja tuettava epäsuotuisassa asemassa olevia lahjakkaita nuoria,

F.

ottaa huomioon, että talouskriisi aiheuttaa jatkuessaan työpaikkojen menetyksiä ja että on erityisen tärkeää, että koulut ja yritykset tekevät tehokkaampaa yhteistyötä,

G.

katsoo, että johdonmukaisen lähestymistavan täytäntöönpano, koordinointi ja edistäminen kaikkien Bolognan prosessin allekirjoittaneiden maiden keskuudessa on kiireellistä erityisesti opiskelijoiden liikkuvuuden ja tutkintojen täyden tunnustamisen alalla ja että tämä edellyttää kyseisen prosessin arvioimista tavalla, jossa tuodaan esiin ongelmat ja esteet,

H.

katsoo, että Euroopan komissiolla on tärkeä rooli tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdon helpottamisessa EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n naapurimaiden välillä,

I.

katsoo, että korkea-asteen oppilaitosten, yrityspiirien ja yhteistyömuotojen laaja kirjo tekee vaikeaksi päästä sopimukseen ihanteellisesta yhteistyömallista, joka vastaisi kaikkien Euroopan instituutioiden profiilia, prioriteetteja ja vaatimuksia; katsoo, että korkeakoulujen autonomia ja niiden kyky valita tarkoitusperiään varten soveltuvimmat kumppanuusmallit yritysten kanssa olisi säilytettävä kaikissa oloissa,

J.

katsoo, että koulutus on tehtävä, joka kuuluu koko yhteiskunnalle, eikä valtion pidä näin ollen karttaa taloudellista vastuutaan,

K.

katsoo, että korkea-asteen opetus kuuluu edelleen julkisiin velvollisuuksiin, minkä vuoksi yliopistoja on rahoitettava julkisin varoin, jotta taataan yhtäläinen rahoitus kaikille tutkimusaloille, kuten humanistisille tieteille; katsoo, että yliopistojen taloudellinen tukeminen on tärkeää (esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta), mutta samanaikaisesti on taattava niiden autonomisuus ja laadunvarmistus,

L.

katsoo, että koulutus, jonka avulla on tarkoitus omaksua perusyleissivistys ja -kansalaistaidot, on erinomainen keino alikehittyneiden alueiden auttamiseen ja että se on työpaikkojen luomisen ja kilpailukyvyn kehittämisen ohella välttämätöntä kulttuurisen ja tiedollisen monimuotoisuuden ja yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta,

M.

ottaa huomioon, että korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä tuetaan monissa EU:n ohjelmissa, mutta tällaista toimintaa ei aina koordinoida eri instituutioiden välillä,

1.

pitää myönteisenä edellä mainittua komission tiedonantoa ”Uusi kumppanuus Euroopan korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi: korkeakoulujen ja yritysten välisen vuoropuhelun EU-foorumi”, samoin siinä ehdotettuja tulevan yhteistyön keskittämisalueita;

2.

pitää myönteisenä komission tiedonantoa, jossa arvioidaan EU:n korkeakoulujen ja yritysten foorumin ensimmäistä kolmea yhteistyövuotta ja kartoitetaan tulevaisuuden haasteita, kuten innovoinnin tukemista, tutkimuksen edistämistä, yrittäjyyden luomista, tietämyksen siirron tehostamista ja nuorten tutkijoiden houkuttelemista Euroopan työmarkkinoille;

3.

myöntää, että komission yksilöimät haasteet eivät ole uusia ja että niitä ei toistaiseksi ole hoidettu menestyksekkäästi; uskoo kuitenkin, että vuoropuhelun ja yhteistyön jatkaminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla ja ohjelmia ja välineitä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtaminen ovat välttämättömiä luotaessa tiiviimpiä yhteyksiä ja kumppanuuksia korkeakoulujen ja yritysten välille, millä selvitään niiden välisistä mahdollisista kulttuurisista, institutionaalisista ja toiminnallisista esteistä, edistetään tietoon perustuvan yhteiskunnan luomista, kehitetään soveltavaa tutkimusta ja parannetaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla;

4.

myöntää, että Euroopan korkeakoulut eroavat tuntuvasti kooltaan, resursseiltaan, oppialoiltaan, organisaatioiltaan, kansallisuudeltaan ja tyypeiltään; uskoo kuitenkin, että jokainen niistä voi hyötyä omalla tavallaan yritysten kanssa tehtävästä kansallisesta ja rajat ylittävästä yhteistyöstä edellyttäen, että niiden tutkimus- ja koulutuskapasiteetin kehittämisen todellisesta toimintaympäristöstä ollaan perillä; katsoo, että myös alueellisella tasolla voidaan edistää merkittävästi korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä;

5.

pitää myönteisenä 28. ja 29. huhtikuuta 2009 järjestetyn korkeakouluopetuksesta vastaavien yhteisön jäsenvaltioiden ministereiden kokouksen yhteydessä julkaistua tiedonantoa: siinä korostetaan heidän sitoutumistaan eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteisiin, alueen, jossa korkeakoulutus on julkinen vastuutehtävä ja jonka kaikissa korkeakouluissa kiinnitetään huomiota yhteiskunnan tarpeisiin sanan laajassa merkityksessä korkeakoulujen moninaisten tehtävien välityksellä;

6.

hyväksyy sen näkemyksen, että yritysten ja korkeakoulujen välisen vuoropuhelun ja yhteistyön olisi säilyttävä yhtenä prioriteeteista lähitulevaisuudessa, samoin kuin vuoropuhelun ja yhteistyön kaikkien muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, jotta kaikki nämä toimijat voisivat hyödyntää korkeakouluissa kehittynyttä ja niistä leviävää kulttuurista, tieteellistä ja teknistä osaamista; korostaa, että on suojeltava korkeakoulujen tiedollista ja taloudellista riippumattomuutta yrityksiin nähden ja ettei korkeakoulujen ja yrityksien pidä olla riippuvaisia toisistaan; tähdentää, että korkeakoulujen olisi kaikissa olosuhteissa kyettävä päättämään itse opetussuunnitelmistaan ja hallintorakenteistaan;

7.

vaatii jäsenvaltioilta tietoisuutta ja konkreettisten toimien toteuttamista: monissa jäsenvaltioissa oikeudelliset ja taloudelliset puitteet eivät nimittäin edelleenkään kannusta korkeakouluja yhteistyöhön yritysmaailman kanssa tai voivat jopa estää sen;

8.

korostaa, että yliopistojen ja yritysmaailman välistä vuoropuhelua ei pitäisi käydä ainoastaan matemaattisella alalla ja tiede- ja teknologia-aloilla, vaan vuoropuhelun olisi katettava kaikki koulutusalat, kuten humanistiset tieteet;

9.

pitää tarpeellisena lisätä niin koulutus- ja tutkimusohjelmien tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteellisyyttä kuin korkeakoulujen välistä yhteistyötä; katsoo, että tieto- ja viestintätekniikka on tältä osin hyödyllinen väline;

10.

kehottaa parantamaan Euroopan yliopistojen toimintakykyä ”tutkimus-koulutus-innovointi” -osaamiskolmion periaatteen täytäntöönpanon kautta ja pitäen mielessä tarpeen parantaa yritysten ja yliopistojen välisiä yhteyksiä – kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiayhteisön osaamis- ja innovaatioyhteisöt osoittavat – ja kannustaa samalla yliopistoja ottamaan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissaan huomioon sosiaalisen ja taloudellisen ympäristön, joka sisältyy yliopistojen pääasialliseen vaikutusalaan;

11.

korostaa, että korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun ja yhteistyön parantaminen tarjoaa paremmat mahdollisuudet kumpaakin osapuolta hyödyttäviin etuihin, jotka lisäävät talouskasvua ja ovat suotuisia myös laajemmassa yhteiskunnallisessa merkityksessä, sillä ne edistävät alati kehittyvää tietoyhteiskuntaa;

12.

korostaa, että korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun ja yhteistyön tehostaminen olisi tässä yhteydessä relevanttia myös korkeakoulujen ja kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen vuoropuhelun ja yhteistyön kohentamisen kannalta ja parantaisi korkeakoulujen ja koko yhteiskunnan vuorovaikutusta;

13.

kehottaa kansallisia viranomaisia ja alue- ja paikallisviranomaisia jatkamaan yhdessä yksityisen sektorin kanssa sellaisten prosessien kartoittamista ja rahoittamista, jotka tehostavat korkeakoulujen ja yritysten vuorovaikutusta ja poistavat sen tiellä olevat hallinnolliset esteet; muistuttaa, että rakennerahastoja koskevassa asetuksessa on säädetty pk-yritysten taloudellisesta tukemisesta samaan tapaan kuin eräissä jäsenvaltioissa sovellettavassa innovaatiosetelijärjestelmässä;

14.

ehdottaa erityisen huomion kiinnittämistä sen varmistamiseen, että pk-yrityksille taataan pääsy yliopistojen koulutus- ja tutkimusohjelmiin sekä lisäämällä julkista rahoitusta että karsimalla byrokratiaa;

15.

korostaa tarvetta antaa tutkimustoiminnalle arvoa ja kannustaa sitä, ei ainoastaan tiede- ja teknologia-aloilla, vaan myös sosiaalialalla ja humanistisilla aloilla, joilta huippupyritykset saavat arvokasta tietoa;

16.

tukee pienien ja keskisuurien tutkimushankkeiden roolia laajoihin integroituihin hankkeisiin perustuviin osaamisverkostoihin nähden;

17.

kehottaa yrityksiä ja yliopistoja tekemään yhteistyötä tasapainottaakseen joissakin yliopistojen tiedekunnissa havaittavissa olevaa epätasapainoista sukupuolijakaumaa;

18.

muistuttaa siitä, että on tärkeää määritellä elinikäinen oppiminen ja sen kattamat monet käsitteet, jotka vaihtelevat yleissivistävästä koulutuksesta elinikäiseen epäviralliseen ja taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja kansalaisuuteen liittyvään oppimiseen sekä ammatilliseen koulutukseen;

19.

korostaa, että koska elinikäisellä oppimisella luodaan jatkuva yhteys opetus- ja koulutusalaan mutta myös kulttuurialaan, on keskeisen tärkeää, että EU kannustaa, kansallisvaltiot tukevat ja julkiset yliopistot ylläpitävät ja edistävät humanististen tieteiden sisällyttämistä opetussuunnitelmiin;

20.

muistuttaa, että yksi keskeisistä ajatuksista on Euroopan henkilöresursseihin tehtävien investointien lisääminen, jotta EU:n tärkein valtti – sen kansalaiset, jotka mukautuvat työmarkkinoiden alati muuttuviin olosuhteisiin – asetetaan etusijalle;

21.

huomauttaa, että elinikäisen oppimisen mahdollisuudet on sovitettava mahdollisimman tarkasti yksilöiden, epäedullisessa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien ja työmarkkinoiden tarpeisiin, korostaa, että näiden tarpeiden jatkuvasti muuttuva luonne tekee jatkuvasta koulutuksesta väistämättömän pakon, ja kiinnittää näin ollen erityistä huomiota tästä johtuviin sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin; muistuttaa, ettei enää ole mitään sellaista kuin ”elinikäinen työpaikka” ja että koulutus ja uudelleenkoulutus on välttämätöntä; toistaa, että on luotava asianmukaiset olot, jotta oppimiseen suhtaudutaan lapsuudesta lähtien myönteisesti;

22.

korostaa, että sen lisäksi, että elinikäisestä oppimisesta ja koulutuksesta on erityistä hyötyä työmarkkinoilla, ne ovat myös yksittäisen ihmisen henkisen kehityksen ja hyvinvoinnin ennakkoedellytyksiä;

23.

korostaa, missä määrin on tärkeää kehittää ja edistää nykyaikaisia elinikäisen oppimisen menetelmiä Internetin avulla, jotta koulutuksesta tulisi välittömämpi ja yrityksien henkilöstöltä vähemmän aikaa vaativa väline;

24.

pitää mielessä Euroopan väestörakenteen muuttumisen (kohti ikääntyvää yhteiskuntaa) sekä työmarkkinoiden olojen muuttumisen taloudellisen ja sosiaalisen kriisin sekä työllisyyskriisin johdosta, kehottaa korkeakouluja laajentamaan opiskeluun pääsyä ja nykyaikaistamaan opetussuunnitelmia siten, että vastataan uusiin haasteisiin yhteisön työvoiman taitojen päivittämiseksi;

25.

pitää mielessä myös, että koulutus on yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista keinoista edistää sosiaalista osallisuutta sekä torjua köyhyyttä ja eriarvoisuutta; kehottaa yliopistoja laajentamaan opiskeluun pääsyä ja kansainvälisiä vaihto-ohjelmia myös vammaisille;

26.

toistaa, että on tärkeää siirtää ja vaihtaa aikuisten hankkimaa tietämystä, taitoja ja kokemusta käyttäen tätä keinona ohjata nuorempia sukupolvia työmarkkinoille (esimerkiksi mentorointijärjestelmien kautta);

27.

ehdottaa uusien opetusmenetelmien käytön lisäämistä, joissa keskitytään kokemuspohjaiseen oppimiseen, etäopiskeluun, verkko-opiskeluun ja eri oppimismenetelmien yhdistelmiin;

28.

korostaa, että on luotava vahvempi oppimiskulttuuri sekä edistettävä ja lujitettava sitä ja että jatkuva koulutus kaikissa elämän vaiheissa on ratkaisevan tärkeää, jotta parannetaan unionin kilpailukykyä ja edistetään kasvua ja työpaikkojen luomista unionissa;

29.

korostaa, että jatkuvalle muuttuviin työmarkkinoihin sopeutumiselle – joka on yksi Euroopan unionin painopistealoista etenkin nykyisessä taantumassa – on luotava lisää liikkumavaraa edistämällä elinikäistä oppimista ja erityisesti kehittämällä uuden teknologian hyödyntämiseen perustuvia etäopetuskursseja ja järjestämällä kursseja yli 45-vuotiaille, jotka ovat epäedullisemmassa asemassa ja joiden sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurempi;

30.

kehottaa yrityksiä kannustamaan paremmin työntekijöitään kouluttautumaan, esimerkiksi järjestämällä seurantaseminaareja ja rahoittamalla tohtoriopintoja;

31.

suosittelee uutta elinikäiseen ohjaukseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa korkeakoulut, opiskelijat ja moninaiset taloudelliset ja sosiaaliset piirit hyötyisivät nuorten korkeakouluista valmistuneiden tiiviimmästä seurannasta koulutusohjelmien sosiaalisen ja taloudellisen hyödyllisyyden arviointia silmällä pitäen;

32.

muistuttaa, että on tarpeen lisätä entisestään virtuaalisten opintojen houkuttelevuutta ja niihin pääsyä;

33.

toistaa, että liikkuvuus on kulmakivi Euroopan korkeakoulutuksen alalla, jolla Euroopan korkeakouluja pyydetään toteuttamaan innovatiivinen, kauaskantoinen ja järjestelmällinen opinto-ohjelmien uudistus; väittää, että tämän pitäisi olla poliittinen prioriteetti määriteltäessä Bolognan prosessin tärkeimmät tavoitteet uudelleen vuoden 2010 jälkeen;

34.

korostaa, että liikkuvuus maiden välillä ja korkeakoulujen ja yritysten välillä on avaintekijä tiiviimmän yhteistyön aikaansaamisessa näiden kahden maailman välille;

35.

pyytää komissiota ehdottamaan oikeudellista kehystä, joka on tarkoitettu tukemaan ja helpottamaan korkeakoulujen ja yritysten sekä korkeakoulujen opiskelijoiden ja opettajien välistä liikkuvuutta sekä korostamaan tämäntyyppisen oppimisen ja opettamisen tunnustamisen ja sertifioinnin tarvetta;

36.

kannattaa sellaisten yksilöiden liikkuvuutta lisäävien ohjelmien kuin ”Erasmus nuorille yrittäjille” ja ”Erasmus oppisopimusoppilaille” laajentamista ja tehostamista sekä eurooppalaisten tutkinnon jälkeisten Master of Excellence -ohjelmien järjestämistä eri korkeakoulujen kanssa ja yritysten aktiivisen osallistumisen avulla, mihin kytkettäisiin opiskelijoille myönnettävät lainat ja tutkijoille tarjottavat kannustimet; uskoo, että tällaiset aloitteet voisivat palvella myös liikkuvuutta, kielten oppimista ja monikulttuuristen kokemusten ja yrittäjäkokemuksen hankkimista;

37.

korostaa, että korkea-asteen oppilaitoksien on tarpeen tarjota lisää opetusohjelman ulkopuolisia mahdollisuuksia oppia vieraita kieliä pitäen mielessä, että uusien kielten oppiminen on erittäin tärkeää opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien ja yritysten työntekijöiden liikkuvuuden ja vaihdon edistämisen ja kannustamisen kannalta;

38.

kannustaa korkeakouluja tarkastelemaan uusia, julkisten laitosten ja yksityisen sektorin välisiä yhteistyömuotoja, erityisesti yhteisten julkisten ja yksityisten innovaatiorahastojen turvin, jotta liikkuvuutta parannetaan kaikilla aloilla;

39.

korostaa, että opiskelijat voivat hyötyä merkittävällä tavalla uuteen teknologiaan liittyvistä taidoista, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla;

40.

ottaen huomioon joissakin muissa valtioissa opetusalalla noudatettavat hyvät käytännöt ehdottaa, että yhteisön ulkopuolisia valtioita kutsutaan osallistumaan EU-foorumiin, jotta ne voisivat jakaa kokemuksiaan ja huolenaiheitaan ja keskustella niistä pitäen mielessä, että tällaisten keskustelujen olisi perustuttava määriteltyihin tavoitteisiin, terminologiaan ja käsitteisiin ja että niissä pitäisi keskittyä määrättyihin toiminta-alueisiin;

41.

korostaa tarvetta kouluttaa asianmukaisella tavalla yrittäjyyskulttuurista luennoivia opettajia; kannattaa ajatusta yrittäjyyskulttuurin liittämisestä opinto-ohjelmiin (alkaen jo varhain peruskoulun opinto-ohjelmista);

42.

kannustaa yritysmaailmaa osallistumaan aktiivisesti yrityksien toimintatapoja koskevan koulutusmateriaalin suunnitteluun, joka asetetaan saataville kaikilla koulutuksen tasoilla oppilaitoksien voidessa vapaasti valita, käyttävätkö ne materiaalia vaiko eivät, ja esittelemään säännöllisesti opiskelijoille tarjolla olevia työllistymismahdollisuuksia;

43.

kehottaa yritysmaailmaa osallistumaan korkeakoulujen ohjelmien mukauttamiseen käynnistämällä ja rahoittamalla kursseja, joiden tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat yrityksien toimintasääntöihin;

44.

kehottaa tarkastelemaan ja kannustamaan opettajien integroimista yrityksiin ja vastaavasti yrittäjien integroimista korkeakouluihin;

45.

korostaa uuden teknologian merkitystä, jolla edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä yrityksien, opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden välillä;

46.

muistuttaa, että nuorten valmistuneiden on harkittava kaupankäyntiin perustuvaa yrittäjyyttä sen eri muodoissa yhtenä ammatillisena vaihtoehtona ja että korkeakoulujen on annettava opiskelijoille syventävää tietoa kaikenlaisesta yrittäjyydestä, myös yhteisötaloudesta ja yhteisvastuullisuudesta, sekä kannustettava heitä perustamaan omia spin off -yrityksiään;

47.

korostaa, että korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun ja yhteistyön on perustuttava vastavuoroisuuteen, luottamukseen, molemminpuoliseen kunnioitukseen ja avoimuuteen, ja kannustaa lisäämään korkeakoulujen yrittäjähenkeä ja tietoon perustuvaa yrittäjyyttä; toistaa, että tähän voidaan päästä muun muassa ottamalla käyttöön eräissä jäsenvaltioissa jo sovellettu innovaatioseteli, jonka avulla etenkin pk-yritykset voivat lisätä tutkimuskapasiteettiaan vaarantamatta korkeakoulujen riippumattomuutta, autonomiaa tai niiden toiminnan julkista luonnetta;

48.

myöntää, että koulutuksessa ja tutkimuksessa tietoa on tarkasteltava entistä monitieteellisemmin, ja uskoo siksi, että sekä korkeakoulut että yritykset voivat hyötyä monitieteisten ja tieteiden välisten sekä yrittäjyystaitojen yhteisestä kehittämisestä, kun opinnoissa ja erityis- ja erikoistumisaloissa suhtaudutaan joustavasti talouden ja pk-yritysten tarpeisiin; tähdentää menestyksekkäitä aloitteita, kuten opiskelijoiden ja henkilöstön työharjoittelua, yrittäjien toimimista vierailevina professoreina, kahden uran yhdistämiseen tähtääviä kursseja ja yhteistä henkilöstöä;

49.

korostaa, että opiskelijoiden rohkaisemiseksi yrittäjyyteen olisi kaikille asianosaisille (korkeakoulujen opettajille, opiskelijoille ja yritysten edustajille) tiedotettava asianmukaisesti välineistä ja mekanismeista, joiden avulla he voivat kehittää tehokkaampaa, vaikuttavampaa ja kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä; pitää toisaalta välttämättömänä, että korkeakoulujen opettajien alan koulutusta tehostetaan elinikäisen oppimisen kaltaisten aloitteiden avulla ja että toisaalta korkeakoulujen ovet ovat avoinna yrityksille ja niiden työntekijöille, jotta ne voivat antaa suosituksia opetuksen sisällöstä ja opiskelijoilta odotettavista koulutuksesta, tietämyksestä ja taidoista;

50.

suosittelee turvaamaan yliopistojen ammatinvalintaohjausta antavien yksikköjen toiminnan institutionaalisella tasolla, edistämään niiden kehitystä ja nivomaan ne tiiviimmin työmarkkinoihin;

51.

korostaa, että on tärkeää tarjota opinto-ohjelman osana mahdollisuuksia työharjoittelujaksoihin yrityksissä, erityisesti korkeakouluopiskelijoille, ja palkita jaksoista taloudellisesti tai eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän avulla;

52.

kehottaa komissiota käynnistämään yhteisössä teollisuuden alan tohtorinkoulutushankkeen, joka on verrattavissa yhteisössä olemassa oleviin, puiteohjelmaan sisältyviin Marie Curie -ohjelman toimiin liittyviin tohtorinkoulutushankkeisiin; tarkoituksena on edistää yhteisön yrityksien kannalta kohdennettua ja kohtuuhintaista tutkimusta sekä liikeyrityksien panostamista eurooppalaisiin yliopistoihin;

53.

ehdottaa, että ammattijärjestöt tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, jotta kehitetään tehokkaita ohjelmia, joiden avulla opiskelijoiden on mahdollista mukautua nopeasti liike-elämään;

54.

korostaa korkeakouluja sponsoroivien yritysten merkitystä ja kannustaa yhtiöitä myöntämään opiskelijoille stipendejä, joiden turvin he voivat hankkia työmarkkinoita konkreettisesti hyödyttäviä tietoja ja taitoja;

55.

korostaa keskeistä merkitystä, joka liittyy korkeakoulujen ja yrityksien väliseen yhteistyöhön perustuvien tuloksien ja tietojen välittämiseen yhteiskunnalle;

56.

kehottaa yrityksiä tukemaan lahjakkaita nuoria myöntämällä heille stipendejä;

57.

korostaa, että yritysten on parannettava vastaanottokykyään, jotta ne voivat käyttää ja soveltaa korkeakoulujen tuottamaa tieteellistä tietoa edistämällä sisäistä tutkimusta, elinikäistä oppimista ja jatkokoulutusta, viestimällä aktiivisemmin tarpeistaan tiedeyhteisölle ja ottamalla aktiivisemmin palvelukseen tohtoreiksi väitteleviä ja väitelleitä ja tutkijoita;

58.

tähdentää, että tutkimuslaitoksissa tarvitaan erikoistunutta henkilöstöä, joka kykenee tunnistamaan tietovarannot, joihin sisältyy liiketoimintapotentiaalia, ja hallinnoimaan niitä;

59.

pitää erittäin tärkeänä, että tietämystä siirretään avoimessa toimintaympäristössä; myöntää, että tähän voidaan päästä erilaisilla keinoilla, kuten julkaisujen ja seminaarien, teknologian siirtovirastojen, alueellisen yhteistyön, yritysten perustamisen ja spin off -yritysten tukemisen, yhteistyönä tehdyn tutkimuksen ja tutkijoiden liikkuvuuden avulla; pitää kuitenkin vuorovaikutuksen sosiaalista ja inhimillistä ulottuvuutta erittäin tärkeänä; tukee siksi painokkaasti aloitteita, joilla edistetään korkeakoulujen ja yritysten ja etenkin pk-yritysten kasvokkaisvuorovaikutusta;

60.

pitää myönteisenä, että nyt käynnistetään yritysten ja innovaatiokeskusten eurooppalainen verkosto, johon sulautetaan euroneuvontakeskusten ja innovaatiokeskusten tarjoamat palvelut;

61.

pitää tutkijoiden liikkuvuuden parantamista – yli kansallisten rajojen ja korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja syrjimättömyysperiaatetta asianmukaisesti noudattaen – välttämättömänä tietämyksen siirtämisen parantamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja komissiota arvioimaan perinpohjaisesti uudelleen nykyistä oikeudellista ja rahoitusjärjestelmää ja poistamaan liikkuvuuden tarpeettomat esteet kiinnittäen erityistä huomiota korkeakoulututkintojen tunnustamiseen ja byrokratian vähentämiseen; kehottaa korkeakouluja huolehtimaan henkilöstönsä joustavammasta ja kahden uran yhdistämiseen tähtäävästä urakehityksestä;

62.

kannustaa komissiota luomaan kannustimia sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kilpailukykyisten EU-markkinoiden kehittämiseksi, joiden avulla korkeakoulut, julkista tutkimustoimintaa harjoittavat organisaatiot ja pk-yritykset voivat löytää kumppaneita ja sijoittajia teollis- ja tekijänoikeuksilleen, taidoilleen ja tietämykselleen; toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi voisi olla ammattimaisempaa useimmissa korkeakouluissa;

63.

korostaa, että on vauhditettava yhtenäisen eurooppalaisen patentin käyttöönottamista ja varmistettava siten etenkin pk-yrityksille innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen edullinen, vaikuttava, tehokas ja laadukas oikeudellinen suoja ja patenttiriitoja koskeva yhdenmukaistettu eurooppalainen järjestelmä;

64.

tähdentää, että korkeakoulujen ja yritysten yhteinen osallistuminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, kuten eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin, yhteisiin teknologiahankkeisiin ja tietämys- ja innovointiyhteisöihin, saattaa tehostaa tietämyksen hyödyntämistä ja auttaa EU:ta selviytymään sen edessä olevista merkittävistä haasteista; viittaa tässä yhteydessä voimassa olevaan oppaaseen, jossa käsitellään vastuullista kumppanuutta;

65.

myöntää, että kukin yhteistyöhanke edellyttää räätälöityä lähestymistapaa ja että eri yhteistyömuotoja on olemassa, mutta uskoo, että menestyksekkäistä rakenteista, esimerkeistä, esittelyistä ja roolimalleista voidaan ottaa opiksi ja että hyvien käytänteiden ja menestystarinoiden levittämistä ja niitä koskevia tiedonsaantimahdollisuuksia olisi tehostettava; korostaa erityisesti, että on otettava huomioon innovatiivisten yritysten hyvät käytänteet ja tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta kertynyt tohtorikoulutuksen yhteistyötä koskeva kokemus;

66.

katsoo, että jos tarkoituksena on tukea yritysten, tutkimusyhteisöjen ja korkeakoulujen suhteita, jäsenvaltioiden ja komission on mahdollistettava säätiöille, klinikoille ja julkisille ja yksityisille korkeakouluille osallistuminen koulutukseen ja tutkimuksen edistämiseen;

67.

panee merkille ja pitää myönteisinä EU:n sisällä ja sen ulkopuolella esiintyviä hyvien käytäntöjen esimerkkejä, jotka osoittavat tämäntyyppisen yhteistyön arvon kaikille osapuolille, kun pidetään mielessä, että tällaisia esimerkkejä tarvitaan asianmukaisten olosuhteiden muovaamiseksi vuoropuhelulle ja menestymismahdollisuuksien lisäämiseksi;

68.

pitää myönteisenä komission aloitetta olemassa olevien parhaiden käytäntöjen luettelon laatimisesta ja kehottaa sitä asettamaan tämän luettelon kaikkien asianosaisten saataville levittämällä tehokkaasti kaikkia alkuperäisiä käytäntöjä koskevaa tietoa;

69.

kehottaa komissiota edistämään uudenlaisen rakenteellisen kumppanuuden muotoja yrityksien, korkeakoulujen ja muiden opetus- ja koulutusalojen välillä, erityisesti keskiasteen koulujen ja ammatillisten koulutuslaitoksien välillä, jotta erityisesti opettajat voisivat saattaa osaamisensa ajan tasalle; katsoo, että tällaiset kumppanuudet saattavat myös edellyttää alalla toimivien yksikköjen osallisuutta;

70.

ehdottaa, että perustetaan verkkosivusto kokemusten jakamista ja levittämistä varten, hyvien käytäntöjen jakamiseen keskittyvää viestintää varten sekä innoituksen ja konkreettisten välineiden ja mekanismien tarjoamiseksi sivustolla kävijöille yhteistyöhankkeiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten, ja korostaa uusien teknologioiden merkitystä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tiivistämisen kannalta;

71.

kehottaa joissakin jäsenvaltioissa noudatettavien hyvien käytäntöjen perusteella omistamaan eurooppalaisen teemapäivän nuorille keksijöille tai nuorten eurooppalaisten kehittämille innovaatioille, keksinnöille tai patenteille;

72.

kannustaa komissiota jatkamaan vuoropuhelun edistämistä kansallisella, paikallisella ja alueellisella tasolla keskittyen parhaisiin käytäntöihin, ja toteaa, että on syytä valvoa, että tällaisessa vuoropuhelussa ovat mukana kaikki asianosaiset (esimerkiksi työmarkkinaosapuolet) ja kaikentyyppiset yritykset (pk-yritykset, yhteisötaloutta ja yhteisvastuullisuutta edistävät yritykset ja niin edelleen) mutta myös kolmansien valtioiden edustajat (kuten kansalaisjärjestöt), pyrkien korostamaan korkeakoulujen ja yritysten edustamien kahden maailman välisen yhteistyön taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa;

73.

kehottaa komissiota – EU:n toimien keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja toimintojen päällekkäisyyden välttämiseksi – asettamaan pääosastojen välisen työryhmän arvioimaan ja kehittämään synergioita tällaisen vuoropuhelun ja muiden aloitteiden välillä pitäen mielessä, että keskusteluissa olisi käsiteltävä sekä politiikan painopisteitä että rahoitusmahdollisuuksia;

74.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.