Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52010DC0301

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä Euroopan keskuspankille - Rahoituspalvelujen sääntely kestävän kasvun varmistamiseksi

/* KOM/2010/0301 lopull. */

52010DC0301

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä Euroopan keskuspankille - Rahoituspalvelujen sääntely kestävän kasvun varmistamiseksi /* KOM/2010/0301 lopull. */


[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 2.6.2010

KOM(2010) 301 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ EUROOPAN KESKUSPANKILLE

RAHOITUSPALVELUJEN SÄÄNTELY KESTÄVÄN KASVUN VARMISTAMISEKSI

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ EUROOPAN KESKUSPANKILLE

RAHOITUSPALVELUJEN SÄÄNTELY KESTÄVÄN KASVUN VARMISTAMISEKSI

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Uudistusten jatkaminen

Komissio ja EU-maiden hallitukset ryhtyivät heti kriisin alettua vuonna 2008 rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamisen kannalta tarpeellisiin kiireellisiin toimiin esimerkiksi kohdentamalla pankkialalle huomattavia määriä julkisia varoja sekä toteuttamalla rinnakkaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että pankit lujittavat pääomatilannettaan.

Kestävän kasvun edellytyksenä on turvallisempi, vakaampi, avoimempi ja vastuullisempi rahoitusjärjestelmä, joka toimii talouselämän ja koko yhteiskunnan hyväksi ja joka pystyy rahoittamaan reaalitaloutta. Se täydentää olennaisella tavalla EU:n pyrkimyksiä vakauttaa julkista taloutta ja toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla tulevaisuudessa saavutetaan elinvoimainen talous. Terveen rahoituspalvelusektorin olisi tuettava Eurooppa 2020 -strategiaa ja huolehdittava siitä, että Euroopan liikeyritykset ja erityisesti pk-yritykset voivat investoida kasvuun ja kansalaiset suunnitella tulevaisuuttaan luottavaisesti. Rahoituspalvelujen sääntelyä on täydennettävä kunnianhimoisella, kasvuun tähtäävällä uudistusohjelmalla, joka perustuu sisämarkkinoihin.

Välittömien toimien lisäksi komissio on työskennellyt saadakseen valmiiksi kattavan rahoitusuudistuksen, jolla puututaan lyhytnäköisyyteen, riskinhallinnan heikkouteen ja joidenkin rahoitussektorin toimijoiden vastuullisuuden puutteeseen sekä korjataan valvonta- ja sääntelykehyksen taustalla olevat heikkoudet. Asiassa on jo saavutettu huomattavaa edistystä, ja EU onkin johtanut kansainvälisiä toimia G20-tasolla.

Viimeaikainen markkinoiden myllerrys on vahvistanut, kuinka tarpeellista on edetä pikaisesti, jotta tarvittavat uudistukset saadaan vietyä läpi ja näin varmistettua rahoitusjärjestelmän terve pohja ja vakaus sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti.

Seuraavat kuusi–yhdeksän kuukautta ovat ratkaisevan tärkeitä.

Tämän vuoksi komissio aikoo esittää suurimman osan jäljellä olevista sääntelyuudistusehdotuksista neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuoden loppuun mennessä, ja viimeinenkin ehdotus toimitetaan yhdeksän kuukauden kuluessa. Sääntelyn parantamisen periaatteiden mukaisesti ennen ehdotusten laatimista on kuultu sidosryhmiä ja toteutettu vaikutustenarvioinnit. Eri toimenpiteiden kumulatiiviset vaikutukset rahoitussektoriin ja reaalitalouteen on otettava huomioon täysimääräisesti. Tällaiset näkökohdat näkyvät kokonaisvaltaisesti vaikutustenarvioinnissa ja eri toimenpiteiden sovittamisessa yhteen. Samoin tässä yhteydessä otetaan kattavasti huomioon rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavassa elimessä (FSB) ja Baselin komiteassa jo käynnissä olevan, rahoitussektorin uudistuksen kumulatiivisia vaikutuksia koskevan työn tulokset.

Komissio ajaa näiden toimenpiteiden nopeaa hyväksymistä, jotta saadaan palautettua eurooppalaisten täysi luottamus rahoitusjärjestelmän terveeseen pohjaan yhtenä kasvun tukipilarina.

Euroopan unionin on toimittava nopeasti, jotta uudistusohjelma saataisiin vietyä läpi vuoden 2011 loppuun mennessä. Näin ensinnäkin turvataan rahoitusvakaus ja sijoittajien suoja erityisesti vastaamalla uusiin, viimeaikaisen markkinakehityksen asettamiin haasteisiin. Lisäksi suojataan ja kehitetään sisämarkkinoita ja vastustetaan painetta protektionistisiin toimiin kansallisella tasolla.

EU on ottanut johtoaseman kriisiin johdosta toteutettavien kansainvälisten toimien suunnittelussa. G20-ryhmän on määrä sopia tulevien kuuden kuukauden kuluessa yleisistä ääriviivoista uudelle maailmanlaajuiselle rahoitusarkkitehtuurille, joka koskisi järjestelmän kannalta tärkeitä rahoituslaitoksia, kriisinhallinnan toimenpiteitä ja vahvempaa pääomakehystä. EU on lujasti päättänyt osallistua tämän prosessin muokkaamiseen ja varmistaa, että muut avaintoimijat vastaavat haasteeseen.

Jo toteutetut toimenpiteet:

Komissio ryhtyi finanssikriisin johdosta nopeisiin toimiin (toimenpiteet on lueteltu kattavasti liitteessä 2). Marraskuussa 2008 se antoi Jacques de Larosièren johtaman työryhmän tehtäväksi tutkia mahdollisuuksia parantaa valvontaa ja sääntelyä. Vuonna 2008 vallinneeseen tilanteeseen reagoitiin tarkistamalla nopeasti talletusten vakuusjärjestelmistä annettua direktiiviä[1] ja vakavaraisuusdirektiiviä[2] . Lisäksi annettiin luottoluokituslaitoksia koskeva asetus[3], ja komissio esitti kaksi suositusta palkkoja ja palkkioita koskevista periaatteista[4] . EU on osoittanut kansainvälistä johtajuutta eri aloilla ehdottamalla esimerkiksi makrotason vakauden riskejä käsittelevän elimen perustamista antamaan riskivaroituksia, säilyttämisvaatimusten käyttöönottoa arvopaperistamisessa ja kaupankäyntivarastoa koskevien pääomavaatimusten uudistamista. Lisäksi EU on sitoutunut lähentämään kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja.

2. Käynnissä oleva työ on saatettava valmiiksi

Komissio reagoi nopeasti De Larosièren raportissa esitettyihin suosituksiin tehden kesällä 2009 muutaman viikon kuluessa useita merkittäviä lainsäädäntöehdotuksia. Useat näistä komission tärkeistä ehdotuksista odottavat edelleen neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää.

EU:n valvontarakenteen uudistamiseksi komissio on ehdottanut Euroopan järjestelmäriskikomiteaa[5] , jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että makrotason vakauteen kohdistuvat ja makrotaloudelliset riskit havaitaan riittävän ajoissa. Lisäksi komissio on ehdottanut kolmea eurooppalaista valvontaviranomaista[6] , jotka vastaisivat pankki-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinoista ja huolehtisivat valvonnan vahvistamisesta sekä kansallisten valvontaviranomaisten toiminnan koordinoinnin tehostamisesta.

Hyvin toimivat rahoituspalvelujen sisämarkkinat edellyttävät kaikkia toimijoita koskevia tiukkoja, tehokkaita ja yhdenmukaisia sääntöjä sekä tehokasta valvontakehystä, voimakkaita, varoittavia seuraamuksia ja selkeitä täytäntöönpanomekanismeja. Ehdotettu uusi valvontarakenne muodostaa selkärangan tehostetulle yhteistyölle ja yhdenmukaistetummalle EU:n valvontatoiminnalle ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen valvontanäkemyksen, myös makrotaloudellisista tekijöistä. Kun uudet eurooppalaiset valvontaviranomaiset saadaan toimintaan, niillä on olennaisen tärkeä tehtävä teknisten standardien kehittämisessä ja todellisen yhteisen säännöstön laatimisessa.

On tärkeää sopia näistä asioista ennen kesälomakautta, jotta uudet viranomaiset voivat aloittaa toimintansa vuonna 2011. Komissio työskentelee aktiivisesti sen hyväksi, että neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä päästään kompromissiin, joka kunnioittaa kummankin toimielimen näkökantaa, mutta jolla varmistetaan, että uusilla viranomaisilla on niiden tarvitsemat todelliset valtuudet.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen (mukaan luettuina hedge-rahastojen) hoitajia koskevalla direktiiviehdotuksella[7] luodaan Euroopan tasolle kattava ja tehokas sääntely- ja valvontakehys, ja tarjotaan vankat ja yhdenmukaiset sääntelyä koskevat standardit kaikille tällaisten rahastojen hoitajille sekä parannetaan avoimuutta sijoittajien suuntaan. On tärkeää päästä sopimukseen pian, erityisesti tällaisten rahastojen hoitajien ja rahastojen kohtelusta kolmansissa maissa, mutta samalla säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset ja varmistaa sijoittajien hyvä suoja.

Sitovat säännöt palkoista ja palkkioista sekä kaupankäyntivarastoa koskevista tiukemmista pääomavaatimuksista tulevat voimaan, kun saadaan sovittua vakavaraisuusdirektiivin kolmannesta tarkistuksesta (CRD III) [8]. Kaupankäyntivarastoa koskevat vaatimukset on pantava täytäntöön yhdenmukaisesti kautta maailman. Tätä varten komissio toimii rakentavassa hengessä yhdessä tärkeimpien kansainvälisten yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Komissio tekee aktiivista yhteistyötä lainsäätäjätoimielinten kanssa, jotta kaikista näistä asiakokonaisuuksista päästäisiin yhteisymmärrykseen vielä ennen kesälomakautta.

3. Tulevat ehdotukset

Komissio aikoo saada koko rahoitusalan uudistusohjelmansa päätökseen tulevien kuukausien aikana. Se rakentuu neljän pääperiaatteen pohjalle: avoimuuden lisääminen, tehokas valvonta ja täytäntöönpano (tässä on edistytty jo merkittävästi, kuten edellä todettiin), rahoitusalan häiriönsietokyvyn ja vakauden lisääminen sekä vastuullisuuden ja kuluttajansuojan vahvistaminen. Nämä periaatteet liittyvät luontaisesti yhteen, ja uudistusten perusluonteiset tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos näitä pääperiaatteita lähestytään yhdessä johdonmukaisella tavalla. Monet jäljempänä luetelluista ehdotuksista täyttävät tavoitteet, jotka ovat merkityksellisiä useammallekin näistä periaatteista.

Kattava luettelo suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden arvioiduista hyväksymisajankohdista esitetään liitteessä 1.

1. Avoimuuden lisääminen

Avoimuus on välttämätöntä hyvin toimivien markkinoiden sekä markkinaosapuolten välisen keskinäisen luottamuksen kannalta. Eräisiin transaktioihin, tuotteisiin ja markkinatoimijoihin liittynyt avoimuuden puute oli yksi viimeaikaista kriisiä edistäneistä tekijöistä. Sen vuoksi avoimuuden lisääminen kuuluu EU:n rahoitusalan uudistuksen kokonaisvaltaisiin tavoitteisiin. Eräs merkittävä keino edistää rahoitusjärjestelmän kehittymistä vakaammaksi ja terveemmäksi sekä vähemmän taipuvaiseksi lyhytnäköisyyteen, liialliseen riskinottoon ja myötäsykliseen toimintaan on kuitenkin myös asianmukaisen ja luotettavan tiedon tarjoaminen valvontaviranomaisille, sijoittajille ja kansalaisille rahoitusmarkkinoiden toiminnasta sekä eri toimijoiden keskinäisistä yhteyksistä.

Ensimmäinen asetus luottoluokituslaitoksista [9] annettiin vuonna 2009 pyrkimyksenä puuttua luottoluokituslaitosten toiminnan merkittävimpiin heikkouksiin. Sekä sääntelyviranomaiset että luottoluokituslaitokset valmistautuvat näiden sääntöjen täytäntöönpanoon 7. syyskuuta 2010 mennessä. Asetuksella otettiin käyttöön kaikkien EU:ssa toimivien luottoluokituslaitosten pakollinen rekisteröinti ja luotiin useita tiukkoja vaatimuksia, millä pyritään huolehtimaan siitä, että alalla sovelletaan asianmukaista valvontaa ja sääntelynormeja ja näin vähennetään eturistiriitoja.

Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin on valtaamassa alaa näkemys, jonka mukaan kriisin esiin nostamia nykyisten luokitusprosessien heikkouksia ei ole vielä käsitelty riittävästi. Erityinen huolenaihe on luottoluokitusalalla vallitseva kilpailun puute. Komissio ei ole tässä vaiheessa minkään tietyn vaihtoehdon kannalla, mutta se tutkii rakenteellisia ratkaisuja, joihin kuuluu myös riippumattoman eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen perustamisen tarve tai riippumattomien julkisten laitosten kattavampi osallistuminen luokitusten antamiseen.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä valtion velkaan sen varmistamiseksi, että käytettävät menetelmät ovat asianmukaisia. Lisäksi on tarkasteltava myös asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) puutetta pankkien ja muiden rahoituslaitosten toiminnassa sekä vaihtoehtoisten arviointiperusteiden puutetta sijoitusten luotettavuuden arvioimiseksi. Nykyistä sääntelyrakennetta, jossa luottoluokitukset on sisällytetty rahoitusalan sääntelyyn, on tarkasteltava perusteellisesti uudelleen.

Komissio esittää kaikkia näitä kysymyksiä koskevat päätelmänsä syyskuussa.

Kesällä komissio esittää säädösehdotuksen, joka koskee johdannaismarkkinoiden toiminnan parantamista. Tämä edistää avoimuuden lisäämistä markkinoilla, jotka ovat merkittävät mutta tällä hetkellä hyvin läpinäkymättömät. Ehdotuksella vahvistetaan EU:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria, edistetään johdannaissopimusten standardointia ja kehitetään johdannaissopimusten keskusselvitysosapuolia riskien pienentämiseksi huomattavasti. Sen myötä kaikki Euroopan valvontaviranomaiset pääsevät tarkastelemaan kauppatietorekisterien tietoja kaikenlaisista transaktioista.

Lisäksi komissio aikoo ehdottaa parannuksia rahoitusvälineiden markkinoista annettuun direktiiviin [10] kauppaa edeltävän ja kaupan jälkeisen markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi ja useampien johdannaisten tuomiseksi organisoiduille kauppapaikoille.

2. Tehokas valvonta ja täytäntöönpano

Edellä mainittu ehdotettu uusi valvontarakenne on yksi olennainen askel kohti parempaa ja tehokkaampaa valvontaa. Valvonta on kuitenkin turvattava tehokkailla täytäntöönpanomekanismeilla. Niihin kuuluvat tarvittaessa seuraamukset, joilla edistetään vastuullista toimintaa markkinoilla ja tarpeen mukaan puututaan vastuuttomaan ja liialliseen keinotteluun.

Komissio ehdotti 2. kesäkuuta luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen[11] tarkistamista siten, että EU ryhtyisi harjoittamaan luottolaitosten valvontaa keskitetysti ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) annettaisiin yksinomainen toimivalta valvoa EU:ssa rekisteröityjä luottoluokituslaitoksia.

Seuraamusten estävä vaikutus on olennainen osa minkä tahansa alan hyvää toimintaa, mutta rahoitusalalla seuraamukset eivät ole kovinkaan yhdenmukaisia, mikä johtaa kansallisten valvontaviranomaisten toisistaan poikkeaviin käytäntöihin. Komissio aikoo tarttua tähän ongelmaan tarkastelemalla perusteellisesti seuraamuksia koskevia nykyisiä valtuuksia ja niiden käytännön soveltamista. Ensimmäisenä toimenpiteenään komissio aikoo antaa tiedonannon rahoituspalvelualalla sovellettavista seuraamuksista tavoitteenaan edistää seuraamusten yhdenmukaistamista valvonnan eri osa-alueilla.

3. Rahoitusalan häiriönsietokyvyn ja vakauden lisääminen

Häiriönsietokyvyn ja vakauden lisääminen on kokonaisvaltainen tehtävä, joka on toteutettava useiden täydentävien toimenpiteiden avulla. Häiriönsietokyvyn lisäämisen lähtökohtana ovat tiukemmat pääomavaatimukset, mihin on kytkettävä säännöt avoimuuden lisäämisestä sekä valvonnan ja täytäntöönpanon tehostaminen. Lisäksi se edellyttää huomattavasti nykyistä parempaa riskinhallintakulttuuria sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmiä yrityksen kaikille tasoille. Palapelin viimeisenä palana käytössä on oltava kriisintorjunnan ja -hallinnan täydellinen välinekokonaisuus.

Rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavassa elimessä, G20-ryhmässä ja Baselin komiteassa tehdyn intensiivisen työn seurauksena komissio aikoo esittää muutoksia myös vakavaraisuusdirektiiviin[12] (CRD IV) , jotta voidaan parantaa pankkien pääoman laatua ja lisätä pääoman määrää, ottaa käyttöön pääomapuskureita ja varmistaa, että pankit kasvattavat hyvinä aikoina pääomaansa, johon ne voivat turvautua taloudellisen tilanteen ollessa heikompi. Direktiivissä käsitellään myös liiallista velkaantuneisuusastetta ja otetaan käyttöön tehokas likviditeettijärjestelmä. Yllä jo mainitulla ehdotuksella johdannaisia koskevaksi lainsäädännöksi lujitetaan myös häiriönsietokykyä OTC-johdannaisia selvitteleville keskusvastapuolille asetettavilla tiukoilla vaatimuksilla.

Viimeaikainen kriisi on osoittanut, että kriisinehkäisyn on lähdettävä yritysten sisältä, aktiiviset ja vastuulliset osakkeenomistajat ja johtajat on saatava siihen laajemmin mukaan ja sen on perustuttava entistä tehokkaampiin sisäisen valvonnan järjestelmiin[13].

Kun muut puolustautumiskeinot ovat osoittautuneet riittämättömiksi, olemassa on oltava kattava kriisinhallintakehys. Komissio aikoo julkaista lokakuussa kriisinhallintaa koskevan toimintasuunnitelman. Sen pohjalta annetaan säädösehdotuksia, joilla tarjotaan kattavia välineitä pankkien vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi ja vaikeuksiin joutuneiden pankkien ongelmien ratkaisemiseksi. Tällä varmistetaan, että julkisviranomaiset pystyvät hoitamaan pankkien konkurssien kriisinhallintaa siten, että rahoitusjärjestelmälle aiheutuvien häiriöiden vaikutus on mahdollisimman vähäinen ja että taloudelle koituvia vahinkoja ja julkisen sektorin varojen käyttöä rajoitetaan. Komissio esitti 26. toukokuuta tiedonannon vaihtoehdoista pankkien kriisinratkaisutoimien rahoittamiseen käytettäviksi pankkien kriisinratkaisurahastoiksi [14].

Lisäksi komissio jatkaa työtään sen hyväksi, että yhteiset korkeatasoiset kansainväliset tilinpäätösstandardit otetaan maailmanlaajuisesti käyttöön, sillä niillä on perusluonteinen merkitys rahoitusvakauden lisäämiselle.

4. Vastuullisuuden ja kuluttajansuojan vahvistaminen

Eräs viimeaikaisesta markkinakehityksestä opiksi otettava merkittävä asia on tarve palauttaa kuluttajien ja sijoittajien luottamus rahoitusmarkkinoihin ryhtymällä päättäväisiin toimiin järjestelmää väärinkäyttäviä toimijoita vastaan. Sääntelykehyksen on tarjottava oikeanlaisia kannustimia liiallisen keinottelun ja riskialttiin toiminnan rajoittamiseksi ja sen varmistamiseksi, että rahoituspalveluala toimii kansalaisten ja reaalitalouden hyväksi.

Komissio aikoo ehdottaa asianmukaisia lyhyeksi myyntiä ja luottoriskinvaihtosopimuksia (credit default swap) koskevia toimenpiteitä , jotka perustuvat käynnissä olevan yksityiskohtaisen tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksesta saadaan kattava käsitys rahoitusmarkkinoiden toiminnasta ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota julkisen talouden velkaan. Toimenpiteet kohdistuvat myös kattamattomaan lyhyeksi myyntiin. Komissio aikoo ehdottaa ratkaisuja, jotka antavat EU:lle keinoja koordinoituihin toimiin esimerkiksi tilanteissa, joissa luottoriskinvaihtosopimusten markkinoita käytetään liialliseen keinotteluun. Toimiin olisi sisällyttävä myös poikkeuksellisten tilanteiden lisävaltuuksia sääntelijöille (joita tulevaisuudessa koordinoisi EAMV).

Markkinoiden vakauden ja eheyden lisäämiseksi myös markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa direktiiviä[15] on määrä tarkistaa, jotta sen sääntöjen soveltamisala ulottuisi koskemaan myös säänneltyjen markkinoiden ulkopuolisia markkinoita ja jotta johdannaiset voitaisiin sisällyttää sen soveltamisalaan.

Kuluttajien luottamuksen palauttamiseen tähtääviin tärkeimpiin toimiin kuuluu myös komission tulossa oleva ehdotus talletusten vakuusjärjestelmistä annetun direktiivin[16] tarkistamisesta kyseisessä direktiivissä edellytetyn kertomuksen perusteella. Näin pyritään huolehtimaan sääntöjen yhdenmukaistamisen jatkumisesta, jotta varmistetaan tallettajien tehokas suojelu koko EU:ssa. Samanaikaisesti on tarkoitus tarkistaa sijoittajien korvausjärjestelmistä annettua direktiiviä[17] sijoittajien suojan parantamiseksi. Vakuutusalan osalta esitettävässä vakuutusalan korvausjärjestelmiä koskevassa valkoisessa kirjassa aiotaan tarkastella mahdollisuutta luoda eurooppalaiset säännöt vakuutuksenottajien suojelemiseksi vakuutusyhtiön joutuessa vaikeuksiin.

Komissio aikoo lisäksi antaa vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja sijoitustuotteita koskevia säädösehdotuksia kuluttajien etujen turvaamiseksi tuotteiden myynnin yhteydessä. Muutoksia aiotaan ehdottaa myös yhteissijoitusyritysten säilytysyhteisöihin sovellettavaan lainsäädäntöön, sillä Madoff-huijauksen myötä tuli esiin tarve yhdenmukaistaa tiettyjä yhteissijoitusyrityksiin sijoittajille tarjotun suojelun tason näkökohtia entisestään.

4. Päätelmät ja seuraavat toimet

Rahoituspalvelujen uudistuksen pikainen loppuunsaattaminen on avainasemassa rakennettaessa Euroopan tulevaa kasvua, ja se täydentää olennaisella tavalla julkisen talouden vakauttamista ja rakennemuutoksia. Komissio aikoo tehdä ensi kevääseen mennessä ehdotukset kaikista niistä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen Euroopan rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan kehittämiseksi perusluonteisella tavalla.

Näiden toimenpiteiden toteutus sovitetaan huolellisesti yhteen, jotta vältetään juuri elpymässä olevan Euroopan talouskasvun rajoittaminen sekä myötäsykliset vaikutukset. Tätä tarkoitusta varten toteutetaan asianmukaiset vaikutustenarvioinnit. Avainasemassa on myös toimien koordinointi EU:n merkittävimpien kansainvälisten kumppaneiden kanssa, joista jotkut ovat nekin toteuttamassa perusluonteisia uudistuksia. Sääntelyn, kuten kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen kansainvälinen lähentäminen auttaa parantamaan markkinoita kohtaan tunnettua luottamusta, kun taas poikkeavuudet saattavat olla esteenä elpymiselle. G20-ryhmän merkitys on tässä suhteessa erittäin tärkeä.

Komissio odottaa neuvostolta ja Euroopan parlamentilta vahvaa poliittista sitoutumista siihen, että näiden uudistustoimenpiteiden painopisteistä, ajoituksesta ja toteutuksesta sopiminen asetetaan ehdottomalle etusijalle. Komissio luottaa myös siihen, että rahoituspalveluala jatkaa aktiivista ja rakentavaa osallistumista uudistusten muokkaamiseen. Viimeinenkin lainsäädännön osa olisi annettava vuoden 2011 loppuun mennessä, jolloin se voitaisiin panna täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä vuoden 2012 loppuun mennessä.

LIITE 1: LUETTELO ALOITTEISTA JA NIIDEN HYVÄKSYMISAJANKOHDASTA KOMISSIOSSA SEKÄ KOMISSION ALOITTEIDEN NEUVOSTOSSA JA EUROOPAN PARLAMENTISSA VAHVISTAMISEN AIKATAULUSTA

Aloitteet | Komission hyväksyntä | Poliittinen yhteisymmärrys |

Ehdotetut, neuvoteltavana olevat toimenpiteet |

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi | Huhtikuu 2009 | Kesä 2010 |

Vakavaraisuusdirektiivin kolmas tarkistus (CRD III) | Heinäkuu 2009 | Kesä 2010 |

Valvontapaketti (Euroopan järjestelmäriskikomitea ja eurooppalaiset valvontaviranomaiset) | Syyskuu 2009 | Kesä 2010 |

Tiedonanto vaihtoehdoista pankkien kriisinratkaisurahastoiksi | Toukokuu 2010 | – |

Tulevat ehdotukset |

Yhteissijoitusyritykset – täytäntöönpanotoimenpiteet | Kesäkuu 2010 | Kesäkuu 2010 |

Luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen tarkistus (luottoluokituslaitosten valvonta EU-tasolla) | Kesäkuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Hallinto- ja ohjausjärjestelmiä rahoituslaitoksissa koskeva vihreä kirja | Kesäkuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Rahoituspalvelujen käyttäjäryhmän perustaminen | Kesä 2010 | – |

Talletusten vakuusjärjestelmistä annetun direktiivin tarkistaminen | Heinäkuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Vakuutustakuujärjestelmiä koskeva valkoinen kirja | Heinäkuu 2010 | – |

Sijoittajien korvausjärjestelmistä annetun direktiivin tarkistaminen | Heinäkuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Johdannaiset – markkinainfrastruktuuria koskeva lainsäädäntö | Kesä 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Finanssiryhmittymädirektiivin tarkistus | Kesä 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Toinen koontidirektiivi muutoksista alakohtaiseen lainsäädäntöön sen mukauttamiseksi valvonnasta annettuihin ehdotuksiin | Kesä 2010 | Vuoden 2010 loppuun mennessä |

Arvopaperiomistuksen ja -kaupankäynnin oikeusvarmuutta koskeva direktiivi | Syyskuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

SEPAa (yhtenäinen euromaksualue) koskeva asetus, jossa asetetaan määräaika SEPAan siirtymiselle | Syyskuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Tiedonanto kriisinhallinnan kehyksestä | Lokakuu 2010 | – |

Lyhyeksi myyntiä ja/tai luottoriskinvaihtosopimuksia koskevat toimenpiteet | Lokakuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Vähimmäisperuspankkipalvelujen saatavuutta koskeva aloite | Loka–marraskuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Tiedonanto seuraamuksista rahoituspalvelualalla | Joulukuu 2010 | – |

Vakavaraisuusdirektiivin tarkistus (CRD IV) | Joulukuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin tarkistus (arvopaperit) | Joulukuu 2010 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin uudelleentarkastelu | Kevät 2011 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Yhteissijoitusyritysten säilytysyhteisöt | Kevät 2011 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Solvenssi II -direktiivin (vakuutusyritysten pääomavaatimukset) täytäntöönpanotoimenpiteet | Kevät 2011 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja sijoitustuotteita koskevat säädösehdotukset | Kevät 2011 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Kriisinhallintaa (myös pankkien kriisinratkaisurahastoja) koskevat säädösehdotukset | Kevät 2011 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Vakuutusedustusdirektiivin tarkistus | Kevät 2011 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Lisämuutokset luottoluokituslaitoksista annettuun asetukseen | Kevät 2011 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

Yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskeva lainsäädäntö | Kevät 2011 | Vuoden 2011 loppuun mennessä |

LIITE 2: TÄHÄN MENNESSÄ EHDOTETUT/HYVÄKSYTYT TOIMENPITEET

Aloite | Komission hyväksyntä | Tilanne |

Solvenssi II -direktiivi (vakuutusyritysten pääomavaatimukset) | Heinäkuu 2007 | Hyväksytty joulukuussa 2009 |

Maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskevan direktiivin ja rahoitusvakuusdirektiivin (arvopaperit) muuttaminen | Huhtikuu 2008 | Hyväksytty toukokuussa 2009 |

Yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin uudelleenlaatiminen | Heinäkuu 2008 | Hyväksytty heinäkuussa 2009 |

Pankkien vakavaraisuusdirektiivin 2. tarkistus – muutoksia, jotka koskevat arvopaperistamissääntöjä, suuriin riskikeskittymiin sovellettavia rajoituksia, valvontakollegioita, likviditeettiriskin hallintaa ja pääoman laatua | Lokakuu 2008 | Hyväksytty toukokuussa 2009 |

Talletusten vakuusjärjestelmistä annetun direktiivin muuttaminen | Lokakuu 2008 | Hyväksytty maaliskuussa 2009 |

Luottoluokituslaitoksista annettu asetus | Lokakuu 2008 | Hyväksytty syyskuussa 2009 |

Tiedonanto palkkoja ja palkkioita koskevista periaatteista | Huhtikuu 2009 | Seuraavat vaiheet: kts. liite 2 |

Finanssilukutaito – verkossa toimivan Dolceta-koulutusohjelman uudet moduulit | – | Käynnistetty huhtikuussa 2010 |

Vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja sijoitustuotteita koskeva tiedonanto | Huhtikuu 2009 | Säädösehdotuksia tulossa |

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi | Huhtikuu 2009 | Yhteispäätösmenettely käynnissä |

Pankkien vakavaraisuusdirektiivin 3. tarkistus – kaupankäyntivarastoa ja uudelleenarvopaperistamista koskevat pääomavaatimukset, tietojen antaminen arvopaperistetuista vastuista, palkka- ja palkkiopolitiikka | Heinäkuu 2009 | Yhteispäätösmenettely käynnissä |

Valvontapaketti (Euroopan järjestelmäriskikomitea ja eurooppalaiset valvontaviranomaiset) | Syyskuu 2009 | Yhteispäätösmenettely käynnissä |

Esitedirektiivin muutokset (arvopaperit) | Syyskuu 2009 | Yhteispäätösmenettely käynnissä |

Pankkialan kriisinhallintaa koskeva tiedonanto | Lokakuu 2009 | Uusi tiedonanto syksyllä 2010 ja säädösehdotus keväällä 2011 |

Johdannaisia koskeva tiedonanto | Heinä- ja lokakuu 2009 | Säädösehdotus tulossa |

[1] Direktiivi 1994/19/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/14/EY.

[2] Direktiivi 2006/48/EY.

[3] Asetus (EY) N:o 1060/2009 (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

[4] KOM(2009) 3159 ja K(2009) 3177, molemmat annettu 30. huhtikuuta 2009.

[5] KOM(2009) 499 lopullinen, 23. syyskuuta 2009.

[6] Euroopan pankkiviranomainen (KOM(2009) 501 lopullinen), Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen (KOM(2009) 502 lopullinen), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (KOM(2009) 503 lopullinen, kaikki annettu 23. syyskuuta 2009).

[7] KOM(2009) 207 lopullinen.

[8] KOM(2009) 362.

[9] Asetus (EY) N:o 1060/2009 (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

[10] Direktiivi 2004/39/EY (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 2006/31/EY, 2007/44/EY ja 2008/10/EY.

[11] Asetus (EY) N:o 1060/2009 (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

[12] Direktiivi 2006/48/EY.

[13] Tässä tarkoituksessa komissio antaa yhtä aikaa tämän tiedonannon kanssa rahoituslaitosten hallinto- ja ohjausjärjestelmiä sekä palkka- ja palkkiokäytäntöjä koskevan vihreän kirjan, jolla käynnistetään kuuleminen monenlaisista hallinto- ja ohjausjärjestelmiä sekä palkkoja ja palkkioita koskevista kysymyksistä.

[14] KOM(2010) 254.

[15] Direktiivi 2003/6/EY.

[16] Direktiivi 94/19/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/14/EY.

[17] Direktiivi 1997/9/EY.

Top