Torstai 16. joulukuuta 2010
P7_TC1-COD(2010)0044

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. joulukuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2011/EU antamiseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 167 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (1),

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella pyritään yhä tiiviimpään yhteyteen Euroopan kansojen välillä, ja varsinkin tämän sopimuksen 167 artiklassa annetaan Euroopan unionille tehtäväksi myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi, pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä. Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että unioni pyrkii toissijaisuusperiaatteen mukaisesti rohkaisemaan Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemuksen ja sitä koskevan tiedon levityksen parantamista.

(2)

Yhteisen mutta samalla monimuotoisen kulttuuriperinnön parempi tuntemus ja arvostaminen, eritoten nuorten keskuudessa, auttaisi vahvistamaan tunnetta Euroopan unioniin kuuluvuudesta ja lisäisi kulttuurien välistä vuoropuhelua. Siksi on tärkeää tarjota lisää mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön ja vahvistaa sen eurooppalaista ulottuvuutta.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa luodaan unionin kansalaisuus, joka täydentää jäsenvaltion kansalaisuutta ja on tärkeä tekijä Euroopan yhdentymisprosessin lujittamisessa ja turvaamisessa. Jotta kansalaiset antaisivat täyden tukensa Euroopan yhdentymiselle, olisi painotettava entistä enemmän heidän yhteisiä arvojaan, historiaansa ja kulttuuriaan avaimina jäsenyyteen yhteiskunnassa, joka perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden, suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden periaatteille.

(4)	Hallitustenvälisen Euroopan kulttuuriperintötunnus -hankkeen käynnistivät useat jäsenvaltiot ja Sveitsi Granadassa huhtikuussa 2006.

(5)

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 20 päivänä marraskuuta 2008 päätelmät (3), joiden tarkoituksena oli muuttaa hallitustenvälinen Euroopan kulttuuriperintötunnus Euroopan unionin toimeksi kehottamalla komissiota esittämään asianmukainen ehdotus Euroopan kulttuuriperintötunnuksen luomiseksi Euroopan unionissa ja täsmentämään käytännön menettelyt hankkeen toteuttamiseksi.

(6)

Komission suorittama julkinen kuuleminen ja vaikutustenarviointi vahvistivat, että hallitustenvälinen Euroopan kulttuuriperintötunnus on arvokas aloite mutta että toimen kehittämistä olisi jatkettava sen täyden potentiaalin saavuttamiseksi; Euroopan unionin osallistuminen voisi myös tuoda selkeää lisäarvoa Euroopan kulttuuriperintötunnukselle ja auttaa parantamaan aloitteen laatua.

(7)	Euroopan kulttuuriperintötunnuksen yhteydessä olisi hyödynnettävä hallitustenvälisestä aloitteesta tähän mennessä saatuja kokemuksia.

(8)

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen olisi pyrittävä täydentämään muita aloitteita kuten Unescon maailmanperintöluetteloa, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön edustavaa luetteloa ja Euroopan neuvoston Euroopan kulttuurireitit - ohjelmaa mutta ei toistamaan niitä . Uuden Euroopan kulttuuriperintötunnuksen lisäarvon olisi perustuttava vaikutukseen, joka valituilla kohteilla on ollut Euroopan historiaan ja kulttuuriin, mukaan luettuna unionin perustaminen, selkeään kasvatukselliseen ulottuvuuteen, jolla pyritään saavuttamaan kansalaiset ja erityisesti nuoret, ja kohteiden väliseen verkottumiseen kokemusten ja parhaiden toimintatapojen jakamiseksi. Aloitteessa olisi keskityttävä kohteiden tunnetuksi tekemiseen ja mahdollisuuksiin tutustua niihin , millä lujitetaan unionin yhteistä historiallista perintöä ja kulttuuriperintöä, sekä annettujen selostusten ja tarjotun toiminnan laatuun eikä niinkään kohteiden suojeluun, joka pitäisi hoitaa voimassa olevilla suojelujärjestelmillä.

(9)

Sen lisäksi, että Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevalla unionin toimella vahvistettaisiin unionin kansalaisten tunnetta siitä, että he kuuluvat unioniin, ja lisättäisiin kulttuurien välistä vuoropuhelua, toimen avulla voitaisiin myös kasvattaa kulttuuriperinnön arvoa ja tunnettuutta, kasvattaa kulttuuriperinnön merkitystä alueiden taloudellisessa ja kestävässä kehityksessä varsinkin kulttuurimatkailun avulla, edistää kulttuuriperinnön sekä tämän päivän kulttuuriteosten ja luovuuden yhteisvaikutuksia, helpottaa kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa koko Euroopan laajuisesti, ja yleisemmin ottaen edistää Euroopan yhdentymisen perustana olevia demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia.

(10)	Nämä tavoitteet noudattavat täysin kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman tavoitteita, joilla edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kulttuurin roolia luovuuden innoittajana. (4)

(11)	On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnetään yhteisten, selkeiden ja avointen kriteerien ja menettelyjen perusteella.

(12)	Jäsenvaltioiden olisi voitava esivalita kohteita, joille on jo myönnetty Euroopan kulttuuriperintötunnus osana hallitustenvälistä kulttuuriperintötunnusta koskevaa aloitetta. Niitä kohteita olisi arvioitava uusien kriteereiden ja menettelyjen perusteella.

(13)	Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevissa tulevissa arvioinneissa voitaisiin tarkastella mahdollisuutta laajentaa aloite koskemaan Kulttuuri-ohjelmaan osallistuvia unionin ulkopuolisia maita.

(14)	Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hallinnollisten järjestelyjen olisi oltava keveitä ja joustavia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

(15)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska Euroopan kulttuuriperintötunnusta varten tarvitaan ennen kaikkea uudet yhteiset, selkeät ja avoimet kriteerit ja menettelyt sekä tiiviimpää koordinointia jäsenvaltioiden välillä, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä päätöksellä perustetaan Euroopan unionin toimi nimeltä ”Euroopan kulttuuriperintötunnus”.

2 artikla

Määritelmä

Tässä päätöksessä ’kohteilla’ tarkoitetaan muistomerkkejä, luontokohteita, vedenalaisia kohteita, arkeologisia kohteita, teollisuus- tai kaupunkikohteita, kulttuurimaisemia, historiallisia paikkoja, kulttuurihyödykkeitä ja -esineitä ja tiettyyn paikkaan liittyvää aineetonta perintöä, nykyajan kulttuuriperintö mukaan luettuna.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Toimen yleisinä tavoitteina on

—	vahvistaa unionin kansalaisten ja erityisesti nuorten tunnetta kuulumisesta unioniin Euroopan historian yhteisten arvojen ja kulttuuriperinnön pohjalta ▐;

—	syventää kulttuurien ja alueiden välistä vuoropuhelua sekä lisätä monimuotoisuuden arvostamista .

2.    Tätä varten toimen keskitason tavoitteina on

—	korostaa Euroopan ▐ historiassa ja kulttuurissa ja/tai unionin yhdentymisessä merkittävässä roolissa olleiden kohteiden symbolista arvoa ja lisätä niiden tunnettuutta;

—	lisätä unionin kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta ja yhteisestä mutta monimuotoisesta aineellisesta ja aineettomasta kulttuuriperinnöstään eritoten Euroopan yhdentymisen perustana oleviin demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin liittyen.

3.    Kohteiden omina erityistavoitteina on

—	kehittää kohteiden eurooppalaista merkitystä;

—	lisätä erityisesti nuorten ja yleisesti kaikkien unionin kansalaisten tietoisuutta yhteisestä kulttuuriperinnöstään ja vahvistaa heidän tunnettaan eurooppalaisesta identiteetistä ;

—	helpottaa kokemusten ja parhaiden toimintatapojen jakamista Euroopan laajuisesti;

—	lisätä ja/tai parantaa kaikkien ▐ ja erityisesti nuorten mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintökohteisiin;

—	lisätä kulttuurien välistä vuoropuhelua erityisesti nuorten keskuudessa taide-, kulttuuri- ja historiakasvatuksen sekä interaktiivisen internetopetuksen keinoin;

—	luoda yhteisvaikutusta kulttuuriperinnön sekä nykypäivän kulttuuriteosten ▐ välille ja tukea luovuutta ;

—	edistää kulttuuriperinnön ja sellaisen taloudellisen toiminnan vuorovaikutusta, joka kehittyy kulttuuriperinnön ympärille ja edistää kulttuuriperinnön ja sen ympäristön kestävyyttä, kunnioittaen samalla täydellisesti kulttuuriperintöä;

—	edistää alueiden tunnetuksi tekemistä, vetovoimaa , kulttuurivaikutusta, matkailun kehittämistä ja kestävää kehitystä;

—	kannustaa luomaan eurooppalaisia verkostoja Euroopan yhteisen perinnön arvostuksen lisäämiseksi.

4 artikla

Toimeen osallistuminen

Toimi on avoin unionin jäsenvaltioille. Osallistuminen on vapaaehtoista.

5 artikla

Täydentävyys muiden aloitteiden kanssa

Komission ja jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että Euroopan kulttuuriperintötunnus täydentää muita kulttuuriperintöalan aloitteita , kuten Unescon maailmanperintöluetteloa, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön edustavaa luetteloa ja Euroopan neuvoston Euroopan kulttuurireitit - ohjelmaa, mutta ei toista niitä .

6 artikla

Tunnuksen myöntäminen

Euroopan kulttuuriperintötunnus voidaan myöntää 2 artiklassa määritellyille kohteille.

7 artikla

Kriteerit

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnetään seuraavien kriteerien perusteella:

(1)

Euroopan kulttuuriperintötunnusta hakevilla kohteilla on oltava symbolista eurooppalaista arvoa ja merkittävä asema Euroopan ▐ historiassa ja kulttuurissa ja/tai unionin rakentamisessa. Tunnusta hakevien on siksi esitettävä todisteet seuravasta: — kohteen rajatylittävä tai yleiseurooppalainen luonne; historiallisen ja nykyisen vaikutuksen ja mielenkiinnon on ulotuttava jäsenvaltion kansallisten rajojen ulkopuolelle; ja/tai — kohteen asema ja merkitys Euroopan historiassa ja yhdentymisessä sekä kohteeseen liittyvät merkittävät eurooppalaiset tapahtumat tai henkilöt ja kulttuuriset, taiteelliset, uskonnolliset, poliittiset, yhteiskunnalliset, tieteelliset, tekniset , ekologiset tai teolliset suuntaukset; ja/tai — kohteen asema ja merkitys Euroopan yhdentymisen perustana olevien yhteisten arvojen kuten vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kulttuurinen monimuotoisuuden, suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden kehittymisessä ja edistämisessä.

(2)

Euroopan kulttuuriperintötunnusta hakevien ehdokkaiden on esitettävä hanke, jonka täytäntöönpano on aloitettava viimeistään nimittämisvuoden loppuun mennessä ja jossa on kaikki seuraavat osa-alueet: — tietoisuuden lisääminen kohteen eurooppalaisesta merkityksestä erityisesti sopivilla tiedotustoimilla, opaskylteillä ja kouluttamalla henkilöstöä; — erityisesti nuorille tarkoitettujen kasvatuksellisten toimien järjestäminen, joilla lisätään kansalaisten tietämystä yhteisestä historiastaan ja yhteisestä mutta monimuotoisesta perinnöstään ja joilla vahvistetaan tunnetta yhteiseen alueeseen kuulumisesta; — monikielisyyden ja alueellisen monimuotoisuuden edistäminen käyttämällä unionin monia kieliä kulttuurienvälisen vuoropuhelun välineenä ; — yhteistyö Euroopan kulttuuriperintötunnuksen jo saaneiden kohteiden kanssa ; — kohteen tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen Euroopan mittakaavassa muun muassa uuden tieto- ja viestintätekniikan avulla; — sen varmistaminen, että unionin kansalaisilla on pääsy kohteeseen samalla kun varmistetaan täysipainoisesti kohteen suojeleminen. ▐ Aina kun kohteen ominaispiirteet sen sallivat, on suotavaa järjestää taide- ja kulttuuritoimia (esimerkiksi tapahtumia, festivaaleja, taiteilijaresidenssiohjelmia), joilla edistetään eurooppalaisten kulttuuritoimijoiden, taiteilijoiden ja kokoelmien liikkuvuutta, lisätään kulttuurien välistä vuoropuhelua ja vahvistetaan kulttuuriperinnön sekä nykypäivän teosten ja luovuuden välisiä yhteyksiä.

(3)

Ehdokkaiden on esitettävä hallintosuunnitelma, jossa ne sitoutuvat huolehtimaan kaikista seuraavista osa-alueista: — kohteen hyvä hallinto; — kohteen suojelu ja siirtäminen tuleville sukupolville asiaa koskevien suojelusäännösten mukaisesti; — vastaanottopalvelujen laatu, esimerkiksi historiasta kertominen, vieraille annettavat esitteet ja opaskyltit; — kohteeseen pääsyn tarjoaminen mahdollisimman laajalle yleisölle, mukaan luettuina ikääntyneet ja vammaiset henkilöt, esimerkiksi kohdetta mukauttamalla tai henkilöstöä kouluttamalla ja internetiä käyttämällä ; — erityisen huomion kiinnittäminen nuoriin kävijöihin etenkin myöntämällä heille pääsy kohteeseen edullisin ehdoin; — kohteiden mainostaminen matkailukohteina samalla kun rajoitetaan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia itse kohteisiin tai niiden ympäristöön ; — johdonmukaisen ja kattavan tiedotusstrategian kehittäminen, jossa tuodaan esiin kohteen eurooppalainen merkitys; — huolehtiminen siitä, että hallintosuunnitelma on mahdollisimman ympäristöystävällinen ▐.

8 artikla

Puolueeton eurooppalainen asiantuntijaraati

1.   Perustetaan puolueeton eurooppalainen asiantuntijaraati, jäljempänä ’eurooppalainen raati’, joka suorittaa valinta- ja seurantamenettelyt Euroopan tasolla. Raati varmistaa, että kriteerejä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa.

2.   Eurooppalaisessa raadissa on 13 jäsentä . Euroopan parlamentti nimittää heistä neljä, neuvosto neljä, komissio neljä ja alueiden komitea yhden kukin omien menettelyjensä mukaisesti. Eurooppalainen raati valitsee puheenjohtajansa.

3.   Eurooppalaisen raadin jäsenten on oltava puolueettomia asiantuntijoita. Heillä on oltava vankka kokemus ja asiantuntemus ▐ Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tavoitteiden kannalta merkittävillä aloilla. Asiantuntijat nimittävien toimielinten on pyrittävä varmistamaan mahdollisimman hyvin, että heidän asiantuntemuksensa täydentävät toisiaan ja että edustus on maantieteellisesti tasapainoinen.

4.   Eurooppalaisen raadin jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Tästä poiketen tämän päätöksen ensimmäisenä voimassaolovuonna komissio nimittää neljä asiantuntijaa yhdeksi vuodeksi, Euroopan parlamentti neljä asiantuntijaa ja alueiden komitea yhden asiantuntijan kahdeksi vuodeksi ja neuvosto neljä asiantuntijaa kolmeksi vuodeksi.

5.    Eurooppalaisen raadin jäsenten on ilmoitettava kaikista mahdollisista tiettyä kohdetta koskevista eturistiriidoista. Jos tällainen ilmoitus on annettu tai jos tällainen eturistiriita käy ilmi, raadin jäsen ei saa osallistua kyseisen kohteen eikä minkään muunkaan saman jäsenvaltion kohteen arviointiin.

6.   Eurooppalaisen raadin kaikki raportit, suositukset ja ilmoitukset on julkaistava.

9 artikla

Hakemuslomake

▐ Komissio laatii 7 artiklassa vahvistettuihin valintakriteereihin perustuvan yhteisen hakemuslomakkeen, jota kaikkien ehdokkaiden on käytettävä. Ainoastaan virallisella hakemuslomakkeella jätetyt hakemukset otetaan huomioon valinnassa.

10 artikla

Esivalinta jäsenvaltioissa

1.   Jäsenvaltiot vastaavat kohteiden esivalinnasta Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämistä varten tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa .

2.   Kukin jäsenvaltio saa valita enintään kaksi kohdetta kahden vuoden välein liitteenä olevan aikataulun mukaisesti. ▐

3.   Kukin jäsenvaltio laatii omat menettelynsä ja aikataulunsa kohteiden esivalintaa varten toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja varmistaa, että hallinnolliset järjestelyt pysyvät mahdollisimman keveinä ja joustavina. Jäsenvaltion on kuitenkin ilmoitettava komissiolle esivalinnan tuloksista viimeistään 1 päivänä maaliskuuta kunakin esivalintavuonna .

4.    Esivalinta on suoritettava 7 artiklassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti , ja siinä on käytettävä 9 artiklassa tarkoitettua hakulomaketta.

5.     Komissio julkaisee esivalittujen kohteiden täydellisen luettelon ja ilmoittaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle.

11 artikla

Lopullinen valinta unionin tasolla

1.   Komissio vastaa kohteiden lopullisesta valinnasta Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämistä varten, ja valinnan suorittaa eurooppalainen raati.

2.   Eurooppalainen raati arvioi esivalittujen kohteiden hakemukset ja valitsee enintään yhden kohteen kustakin jäsenvaltiosta. Tarvittaessa voidaan pyytää lisätietoja ja järjestää vierailuja kohteisiin.

3.    Lopullinen valinta on suoritettava 7 artiklassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti , ja siinä on käytettävä 9 artiklassa tarkoitettua hakulomaketta.

4.   Eurooppalaisen raadin on esitettävä raportti esivalituista kohteista viimeistään 15 päivänä joulukuuta kunakin esivalintavuonna . Raportissa on esitettävä suositus Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämiseksi ja perustelut niiden kohteiden osalta, joita ei otettu lopulliseen luetteloon.

5.   Lopullisen luettelon ulkopuolelle jääneet kohteet voivat toimittaa uuden hakemuksen kansalliseen esivalintaan seuraavina vuosina.

12 artikla

Rajatylittävät kohteet

1.   Tätä päätöstä sovellettaessa seuraavia pidetään rajatylittävinä kohteina:

—	eri jäsenvaltioissa sijaitsevat useat kohteet, jotka ryhmittyvät tietyn teeman ympärille ja jättävät yhden yhteisen hakemuksen;

—	yksi kohde, joka sijaitsee maantieteellisesti vähintään kahden eri jäsenvaltion alueella.

2.   Rajatylittävien kohteiden hakemusten on noudatettava samaa menettelyä kuin muidenkin kohteiden. Kaikkien asianosaisten jäsenvaltioiden on valittava kohde esivalinnassaan, jossa ne voivat valita enintään kaksi kohdetta, kuten 10 artiklassa säädetään. Rajatylittäviä kohteita jakavien jäsenvaltioiden on nimitettävä keskuudestaan yksi koordinaattori, joka toimii yksittäisenä yhteyspisteenä komissioon. Koordinaattori ilmoittaa hyvissä ajoin kaikille jäsenvaltioille rajatylittävän kohteen ehdokkuudesta, jotta voidaan varmistaa kaikkien asianosaisten kohteiden osallistuminen koko unionissa. Kaikkien rajatylittävään kohteeseen osallistuvien kohteiden on täytettävä 7 artiklassa vahvistetut kriteerit ja niistä on täytettävä 9 artiklassa tarkoitettu hakemus.

On kiinnitettävä erityistä huomiota rajatylittäviin kohteisiin, jotka edustavat konkreettista ja aineetonta symboliikkaa ja vaalivat siten Euroopan rajatylittävän perinnön perusolemusta.

3.   Jos rajatylittävä kohde täyttää kaikki 7 artiklassa vahvistetut kriteerit, sille on annettava etusija lopullisessa valinnassa.

4.     Jos jokin rajatylittävään kohteeseen kuuluva kohde ei enää täytä 7 artiklassa vahvistettuja kriteereitä tai ei enää vastaa hakemuksessa tehtyjä sitoumuksia, sovelletaan 15 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

13 artikla

Nimittäminen

1.   Komissio nimittää valintamenettelyä seuraavana vuonna eurooppalaisen raadin suositukset asianmukaisesti huomioon otettuaan virallisesti kohteet, joille myönnetään Euroopan kulttuuriperintötunnus. Komissio ilmoittaa tehdyistä päätöksistä Euroopan parlamentille , neuvostolle ja alueiden komitealle.

2.   Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnetään kohteille ▐ pysyvästi 14 ja 15 artiklassa vahvistetuin ehdoin ja sillä edellytyksellä, että toimi jatkuu.

3.     Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämiseen ei sisälly mitään kaupunkisuunnittelua koskevaa, oikeudellista, maiseman muuttamista, liikkuvuutta tai arkkitehtuuria koskevaa velvoitetta. Ainoa sovellettavissa oleva lainsäädäntö on paikallinen lainsäädäntö.

14 artikla

Seuranta

1.   Jokaista Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saanutta kohdetta seurataan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että kohde täyttää edelleen 7 artiklassa vahvistetut kriteerit ja noudattaa kohteeseen liittyvässä hakemuksessa tehtyjä sitoumuksia.

2.   Jäsenvaltio vastaa kaikkien alueellaan sijaitsevien kohteiden seurannasta. Jäsenvaltion on kerättävä kaikki tarvittavat tiedot ja laadittava yksityiskohtainen raportti joka neljäs vuosi liitteenä olevan aikataulun mukaisesti.

3.   Raportti on lähetettävä komissiolle ja toimitettava eurooppalaisen raadin tarkasteltavaksi viimeistään 1 päivänä maaliskuuta seurantavuonna.

4.   Eurooppalainen raati julkaisee raportin tunnuksen saaneiden kohteiden tilanteesta asianomaisissa jäsenvaltioissa viimeistään 15 päivänä joulukuuta seurantavuonna ja sisällyttää siihen tarvittaessa suosituksia, jotka on otettava huomioon seuraavalla seurantakaudella.

5.   Komissio laatii eurooppalaista raatia kuultuaan jäsenvaltioille yhteiset indikaattorit sen varmistamiseksi, että seurantamenettelyssä noudatetaan yhtenäistä lähestymistapaa.

15 artikla

Tunnuksen peruuttaminen

1.   Jos eurooppalainen raati huomaa, että tietty kohde ei enää täytä 7 artiklassa vahvistettuja kriteerejä tai ei enää noudata kaikkia hakemuksessa tekemiään sitoumuksia, raadin on aloitettava kyseisen jäsenvaltion kanssa komission välityksellä vuoropuhelu tarkoituksenaan auttaa tarvittavien muutosten toteuttamisessa kohteessa.

2.   Jos kohteeseen ei ole tehty tarvittavia muutoksia 18 kuukauden aikana vuoropuhelun alkamisesta, eurooppalainen raati ilmoittaa asiasta komissiolle. Ilmoitukseen on liitettävä perustelut sekä suositukset tilanteen parantamiseksi.

3.   Jos suosituksia ei ole pantu täytäntöön uudessa 18 kuukauden määräajassa, eurooppalainen raati suosittaa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen peruuttamista kyseiseltä kohteelta.

4.   Komissio tekee lopullisen päätöksen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen peruuttamisesta otettuaan asianmukaisesti huomioon eurooppalaisen raadin suosituksen . Komissio ilmoittaa päätöksestä Euroopan parlamentille , neuvostolle ja alueiden komitealle .

5.   Eurooppalaisen raadin ilmoitukset ja suositukset on julkaistava.

6.     Kohteet voivat milloin tahansa päättää luopua Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta. Tällöin niiden on ilmoitettava asiasta asianosaiselle jäsenvaltiolle, jonka on ilmoitettava asiasta komissiolle. Komissio tekee päätöksen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen peruuttamisesta ja ilmoittaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle.

16 artikla

Käytännön järjestelyt

1.   Komissio panee täytäntöön Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan unionin toimen. Erityisesti se

—	huolehtii toimen yleisestä yhtenäisyydestä ja laadusta;

—	varmistaa jäsenvaltioiden ja eurooppalaisen raadin välisten toimien koordinoinnin;

—	laatii 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden perusteella ja 7 artiklassa vahvistettujen kriteereiden mukaisesti valinta- ja seurantamenettelyjä helpottavat ohjeet ja hakemuslomakkeen;

—	tukee eurooppalaisen raadin työtä.

2.   Komissio vastaa Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta viestinnästä ja tunnuksen näkyvyydestä unionin tasolla erityisesti siten, että se perustaa tunnukselle oman verkkosivuston ja pitää sitä yllä sekä uuden logon, joilla lisätään kohteen tunnettuutta ja vetovoimaa Euroopan mittakaavassa esimerkiksi nykytekniikan ja digitaalisten ja interaktiivisten keinojen avulla ja hakemalla yhteisvaikutuksia muiden eurooppalaisten aloitteiden kanssa. Kaikki 8 artiklan 6 kohdassa, 10 artiklan 5 kohdassa ja 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut eurooppalaisen raadin ilmoitukset ja suositukset julkaistaan tällä verkkosivustolla .

3.   Komissio edistää tunnuksen saaneiden kohteiden välisiä verkottumistoimia.

4.   Edellä olevien 2 ja 3 alakohdan mukaiset toimet ja eurooppalaisen raadin kustannukset rahoitetaan 18 artiklassa säädetyissä rahoituspuitteissa.

17 artikla

Arviointi

1.   Komissio varmistaa Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan toimen ulkopuolisen ja puolueettoman arvioinnin. Arviointi tehdään joka kuudes vuosi liitteenä olevan aikataulun mukaisesti, ja siinä tarkastellaan kaikkia osa-alueita, kuten toimeen liittyvien prosessien toimivuutta, kohteiden lukumäärää, maantieteellistä soveltamisalaa ja toimen vaikutuksia, sen parannusmahdollisuuksia sekä sitä, jatketaanko tointa.

2.   Komissio esittää tätä arviointia koskevan raportin Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa sen päättymisestä ja liittää raporttiin tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset .

▐

18 artikla

Rahoitussäännökset

1.   Kokonaismäärärahat toimen täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi ovat 1 350 000 euroa.

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 267, 1.10.2010, s. 52.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. joulukuuta 2010.

(3)  EUVL C 319, 13.12.2008, s. 11.

(4)  KOM(2007)0242.