Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009PC0066

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta {SEK(2009) 153} {SEK(2009) 154}

/* KOM/2009/0066 lopull. - COD 2009/0027 */

52009PC0066




[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 18.2.2009

KOM(2009) 66 lopullinen

2009/0027 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta

{SE K(2009) 153}{SEK(2009) 154}

PERUSTELUT

1) Ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ehdotus liittyy EU:n tavoitteeseen luoda kokonaisvaltainen turvapaikkapolitiikka. Työ yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi alkoi Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun Amsterdamin sopimus oli tullut voimaan toukokuussa 1999.

Vuonna 2004 hyväksyttiin monivuotinen Haagin toimintaohjelma, jonka tavoitteena on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen lujittaminen. Siinä todetaan muun muassa, että olisi luotava yhteinen turvapaikka-alue ottamalla käyttöön yhdenmukainen ja tehokas menettely, jossa otetaan huomioon Euroopan unionin arvot ja humanitaariset perinteet. Tähän liittyen Haagin ohjelmassa ehdotettiin, että lainsäädäntötoimien tueksi perustettaisiin Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, jonka tehtävänä olisi kehittää yhteistyötä kaikkien yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden kesken (sen jälkeen kun yhteinen turvapaikkamenettely olisi otettu käyttöön ja asiasta olisi laadittu tarvittava evaluointi). Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehottikin huhtikuussa 2008 antamissaan päätelmissä komissiota esittämään tukiviraston perustamista koskevan ehdotuksen. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2008 turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman (KOM(2008) 360), jossa se ilmoitti aikeestaan esittää tukiviraston perustamista koskeva säädösehdotus. Eurooppa-neuvosto puolestaan hyväksyi syyskuussa 2008 Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen, jossa se nimenomaisesti lupaa ”perustaa vuonna 2009 Euroopan unionin tukiviraston, jonka tehtävänä on tietojen, analyysien ja kokemusten vaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden välillä sekä turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaavien viranomaisten välisen konkreettisen yhteistyön kehittäminen”.

Tämä ehdotus on laadittu neuvoston ja Eurooppa-neuvoston kehotusten pohjalta komission kesäkuussa 2008 hyväksymän turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman mukaisesti. Komissio ehdottaa, että perustetaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, joka on muodoltaan sääntelyvirasto ja jonka tehtävänä on helpottaa ja lujittaa turvapaikka-asioihin liittyvää käytännön yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken ja edistää siten yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa. Komissio mainitsi turvapaikka-alalla mahdollisesti perustettavan sääntelyviraston maaliskuussa 2008 antamassaan Euroopan unionin virastojen tulevaisuudennäkymiä koskevassa tiedonannossa (KOM(2008) 135). Tiedonannon mukaan uusia sääntelyvirastoja ei ole tarkoitus perustaa, mutta tästä säännöstä voidaan poiketa turvapaikka-alalla mahdollisesti perustettavan viraston kohdalla.

- Yleinen tausta

Komission kesäkuussa 2008 hyväksymässä turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelmassa todetaan, että yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän nykyisiä välineitä on tarpeen täydentää uusilla. Tätä kunnianhimoista lainsäädäntötoimintaa on kuitenkin samalla tuettava lujittamalla turvapaikka-asioihin liittyvää käytännön yhteistyötä. EU:n 27 jäsenvaltiossa on kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksentekomenettelyissä huomattavia eroja, jotka eivät johdu pelkästään siitä, että lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen ei ole vielä edennyt riittävän pitkälle. Erojen taustalla on myös muita kuin lainsäädäntöön liittyviä syitä, kuten eri jäsenvaltioiden erilaiset perinteet ja käytänteet ja erityisesti se, että niiden tiedot kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden alkuperämaista vaihtelevat. Siksi onkin erittäin tärkeää lujittaa turvapaikka-asioihin liittyvää käytännön yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken, jotta ne voivat päästä keskenään yhteisymmärrykseen siitä, miten kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia tulisi käsitellä. Näitä ongelmia on analysoitu perusteellisesti asetusehdotuksen laatimiseen liittyvän komission yksiköiden tekemän vaikutustenarvioinnin yhteydessä. Siinä tarkastellaan ja arvioidaan eri toimintavaihtoehtoja ja esitellään parhaaksi arvioitu vaihtoehto.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Tämä asetusehdotus on osa yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevaa yhteisön säännöstöä.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä ehdotus on osa komission kesäkuussa 2008 hyväksymää turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on yhtäältä vahvistaa turvapaikkalainsäädäntöä niin, että voidaan ottaa käyttöön tehokas ja kansainvälistä suojelua hakevien kannalta oikeudenmukainen yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, ja toisaalta tukea tätä lainsäädäntötoimintaa lujittamalla turvapaikka-asioihin liittyvää monimuotoista käytännön yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä.

2) Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

- Intressitahojen kuuleminen

Komission kesäkuussa 2008 hyväksymä turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelma, jonka mukaan komission olisi esitettävä turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamista koskeva säädösehdotus, perustui komission kesäkuussa 2007 esittämään vihreään kirjaan, jonka avulla pyrittiin määrittämään yhteisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen eri toteuttamisvaihtoehdot. Vihreässä kirjassa pohdittiin turvapaikka-asioiden tukiviraston mahdolliseen perustamiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Julkiseen kuulemiseen saatiin 89 vastausta monenlaisilta turvapaikka-alan toimijoilta, mm. 20 jäsenvaltiolta, alue- ja paikallisviranomaisilta, alueiden komitealta ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulta sekä korkeakoulujen, poliittisten puolueiden ja useiden valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajilta. Vastauksista kävi ilmi, että sidosryhmät kannattavat laajalti turvapaikka-asioihin liittyvän käytännön yhteistyön lujittamista ja erityisen rakenteen perustamista tätä toimintaa varten. Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman mukaan parhaaseen toimintavaihtoehtoon kuuluu juuri turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen.

Komissio tilasi vuonna 2008 ulkoisen toteutettavuustutkimuksen turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön lujittamista koskevan tukirakenteen perustamisesta. Selvitystä varten kuultiin laajalti eri sidosryhmiä, ja sen yhteydessä toteutettiin 10 tapaustutkimusta ja vaihdettiin näkemyksiä yli 50 sidosryhmän edustajien kanssa. Huhtikuussa ja kesäkuussa 2008 järjestettiin työkokoukset, joissa eri osapuolet pääsivät esittämään näkemyksensä siitä, mitä tehtäviä perustettavalle turvapaikka-asioiden tukirakenteelle olisi osoitettava ja millainen sen organisaatiorakenteen tulisi olla. Tutkimus saatettiin päätökseen vuoden 2008 lopussa. Komission yksiköt ovat laatineet tästä ehdotuksesta vaikutusten arvioinnin, joka on tämän ehdotuksen liitteenä.

3) Ehdotuksen oikeudelliset näkökohdat

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksella perustetaan turvapaikka-asioiden tukivirasto, jäljempänä ’tukivirasto’. Kyseessä on sääntelyvirasto, yhteisön lainsäätäjän perustama itsenäinen oikeudellinen yksikkö, joka osallistuu turvapaikka-alan sääntelyyn ja yhteisön politiikan täytäntöönpanoon koko EU:n tasolla. Tehtäviään hoitaessaan tukivirasto edistää turvapaikka-asioihin liittyvien yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista koko EU:n alueella.

Tukivirastolla ei ole päätöksentekovaltaa, vaan se tukee turvapaikka-asioissa tehtävään käytännön yhteistyötä esimerkiksi esittämällä aloitteita, luomalla yhteyksiä tiedemaailman edustajiin, luomalla verkostoja ja lähentämällä hyviä käytänteitä sekä arvioimalla sääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa.

Tukiviraston toimeksianto muodostuu kolmesta päätehtävästä: turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön lujittaminen, erityisten paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukeminen sekä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon edistäminen.

Yksi kokonainen luku käsittelee tukiviraston tehtäviä turvapaikka-asioiden tukiryhmien koordinoinnissa; toiminnan tarkoituksena on antaa operatiivista apua niille jäsenvaltioille, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu suuria paineita.

On tärkeää luoda tiiviit yhteistyösuhteet tukiviraston ja ulkopuolisten toimijoiden välille, koska niillä on turvapaikka-asioissa keskeistä asiantuntemusta. Erityisesti voidaan mainita YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu, jonka kanssa tukivirasto toimii kaikilta osin yhteistyössä.

Tukiviraston toimipaikasta päättävät valtioiden ja hallitusten päämiehet[1].

Tukivirastoa johtaa hallintoneuvosto, joka muodostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista, sekä toimeenpaneva komitea. Tukiviraston juoksevasta hallinnoinnista vastaa tukiviraston pääjohtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdotuksen perusteella. 0

- Oikeusperusta

Tukivirasto edistää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa kehittämällä jäsenvaltioiden välistä käytännön yhteistyötä turvapaikka-asioissa, varmistamalla korkean tason asiantuntemuksen, koordinoimalla toimia, joilla avustetaan turvapaikkahakemusten käsittelyssä maita, joihin kohdistuu erityisiä paineita. Tämän asetusehdotuksen oikeusperustan muodostavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohta, 63 artiklan 2 kohta ja 66 artikla.

- Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, vaan on useita syitä, joista johtuen sen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön toimilla. Jos jäsenvaltiot toimivat itsenäisesti, on vaarana, että kansainvälisen suojelun hakijoita kohdellaan edelleen eri jäsenvaltioissa eri tavoin. Koska kansainväliseen suojeluun liittyvät kysymykset ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, tukivirasto voi erityisesti hyviä käytänteitä vaihtamalla ja tarkoituksenmukaista koulutusta järjestämällä vähentää sellaisia turvapaikkalainsäädännön soveltamisessa esiintyviä eroavuuksia, joita ei nykyisen yhteistyön avulla ole voitu vähentää järkevästi ja tehokkaasti pelkästään kansallisen tason toimin. Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska tukivirastolla ei ole päätöksentekovaltaa, vaan sen tehtävät rajoittuvat käytännön yhteistyön tukemiseen ja turvapaikkalainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseen.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: Asetus

Muut välineet eivät sovellu, koska sääntelyvirasto perustetaan aina perustamisasetuksella, jossa määritellään sen tehtävät ja organisaatio.

4) Vaikutus talousarvioon

Tukiviraston perustaminen vaikuttaa yhteisön talousarvioon. Tukiviraston varainhoitoa koskevat säännöt perustuvat Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[2] 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annettuun komission asetukseen (EY, Euratom) N:o 2343/2002[3]. Tukivirasto saa rahoituksensa yhteisön talousarvion budjettikohdasta. Rahoitusselvitys esitetään tämän asetusehdotuksen liitteenä.

Koska tukivirastolle on tarkoitus osoittaa eräitä sellaisia tehtäviä, joita nykyään rahoitetaan Euroopan pakolaisrahaston[4] kautta, olisi turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön tukemiseen liittyvien kulujen järkeistämiseksi tarpeen siirtää tukivirastolle osa tätä nykyä pakolaisrahastolle yhteisön tehtävien hoitamista varten osoitetuista määrärahoista. Näin voidaan välttää se, että eri säädöksissä säädettäisiin turvapaikka-asioihin liittyvien samantapaisten kysymysten päällekkäisestä rahoituksesta.

Vastaavasti komissio harkitsee, olisiko Euroopan muuttoliikeverkoston perustamisesta 14 päivänä toukokuuta 2008 tehtyä neuvoston päätöstä 2008/381/EY[5] muutettava, jotta turvapaikkasäännöstöä voitaisiin yhdenmukaistaa.

5) Muita tietoja

- Ehdotuksen esittely

I luku – EUROOPAN TURVAPAIKKA-ASIOIDEN TUKIVIRASTON PERUSTAMINEN JA TOIMINTA-AJATUS

1 ja 2 artikla

Tässä luvussa selostetaan yleisellä tasolla asetuksen tarkoitus eli tukiviraston perustaminen ja sen toiminta-ajatuksen määrittely pääpiirteittäin.

II luku – EUROOPAN TURVAPAIKKA-ASIOIDEN TUKIVIRASTON TEHTÄVÄT

Tukiviraston tehtävät on jaettu kolmeen osaan: turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön tukeminen, erityisten paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukeminen sekä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon edistäminen.

1 jakso (3–7 artikla): Turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön tukeminen.

Näissä artikloissa määritellään tukiviraston tehtävät, jotka koskevat hyvien käytänteiden ja alkuperämaita koskevien tietojen vaihtoa, Dublin-asetukseen liittyvän jäsenvaltioiden yhteistyön, uudelleensijoittamisen, kääntämisen ja tulkkauksen sekä koulutuksen tukemista ja teknistä ja ulkoiseen toimintaan liittyvää tukea.

2 jakso (8–10 artikla): Tuki erityisten paineiden kohteeksi joutuneille jäsenvaltioille.

Näissä artikloissa määritellään erityisen paineen käsite, säädetään tietojen keräämisestä ja analysoinnista sekä paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukemisesta, mm. varhaisvaroitusjärjestelmästä, turvapaikkahakemusten alustavasta analysoinnista, tarvittavien vastaanotto-olosuhteiden nopeasta toteuttamisesta paineiden kohteeksi joutuneessa jäsenvaltiossa ja turvapaikka-asioiden tukiryhmien koordinoinnista; tukiryhmien toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan asetuksen 3 luvussa.

3 jakso (11 ja 12 artikla): Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon edistäminen.

Näissä artikloissa määritellään tukiviraston tehtävät, jotka liittyvät tietojen keräämiseen ja vaihtoon sekä kertomusten ja muiden tukiviraston asiakirjojen laatimiseen; niitä ovat erityisesti vuosikertomus Euroopan unionin turvapaikkatilanteesta ja yhteisön turvapaikkasäädösten täytäntöönpanoa koskevat yleiset asiakirjat, kuten suuntaviivat ja käsikirjat.

III luku – TURVAPAIKKA-ASIOIDEN TUKIRYHMÄT

13 – 21 artikla

Tukivirasto voi tarvittaessa järjestää operatiivista ja teknistä tukea sellaiselle jäsenvaltiolle tai sellaisille jäsenvaltioille, jotka pyytävät sitä niihin kohdistuvien erityisten paineiden vuoksi. Tukivirasto koordinoi yhden tai useamman turvapaikka-asioiden tukiryhmän lähettämistä sitä pyytäneen jäsenvaltion alueelle tarvittavaksi (rajoitetuksi) ajaksi.

Turvapaikka-asioiden tukiryhmät tarjoavat erityisesti asiantuntemusta tulkkauspalvelujen, alkuperämaita koskevien tietojen sekä turvapaikkahakemusten käsittelyn ja hallinnoinnin alalla.

IV luku – TUKIVIRASTON ORGANISAATIO

22 – 32 artikla

Näissä artikloissa säädetään tukiviraston institutionaalisesta rakenteesta ja määritellään sen elimet ja toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tukiviraston johtamis- ja hallintorakenne muodostuu hallintoneuvostosta, pääjohtajasta ja hänen henkilöstöstään sekä toimeenpanevasta komiteasta ja neuvoa-antavasta ryhmästä.

YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu on kaikilta osin mukana tukiviraston työssä, sillä se osallistuu tukiviraston eri päätöksenteko- ja toimeenpanoelinten toimintaan.

Jäsenvaltiot ja komissio ovat edustettuina tukiviraston hallintoneuvostossa. Jokaisella jäsenvaltiolla on yksi ääni. Komissiolla on kaksi ääntä.

V luku – VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

33 – 37 artikla

Näissä artikloissa määritellään tukiviraston varainhoitoa ja talousarviota koskevat säännökset. Kyseessä ovat sääntelyviraston perustamissäädöksen vakiosäännökset.

VI luku – HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

38 ja 39 artikla

Näissä artikloissa määritellään tukiviraston henkilöstöä koskevat säännökset. Kyseessä ovat sääntelyviraston perustamissäädöksen vakiosäännökset.

VII LUKU – YLEISET SÄÄNNÖKSET

40 – 52 artikla

Näissä artikloissa määritellään tukivirastoon sovellettavat yleiset säännökset. Kyseessä ovat sääntelyviraston perustamissäädöksen vakiosäännökset.

- Arviointimenettely

Asetuksen 45 artiklassa säädetään tukiviraston toiminnan arvioinnista, joka on suoritettava viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Arvioinnissa tarkastellaan tukiviraston vaikutusta turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyöhön ja yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään. Siinä käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa tai laajentaa tukiviraston tehtäviä sekä tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan myös hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta tukiviraston tehtävien suorittamisen kannalta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä yhteisön että kansallisella tasolla.

2009/0027 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 1 kohdan, 63 artiklan 2 kohdan ja 66 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[6],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[7],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[8],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

1. Yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevalla yhteisön politiikalla pyritään Haagin ohjelman mukaisesti perustamaan yhteinen turvapaikka-alue tehokkaiden ja yhtenäisten menettelyjen avulla unionin arvojen ja humanitaaristen perinteiden mukaisesti.

2. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän aikaansaamisessa on viime vuosien aikana edistytty merkittävästi yhteisten vähimmäisvaatimusten käyttöönoton ansiosta. Suojelun myöntämisessä ja muodoissa on kuitenkin edelleen paljon eroja jäsenvaltioiden välillä.

3. Komissio ilmaisi kesäkuussa 2008 hyväksymässään turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelmassa[9] aikovansa työskennellä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi toisaalta ehdottamalla nykyisten säädösten tarkistamista voimassa olevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi ja toisaalta lisäämällä tukea jäsenvaltioiden käytännön yhteistyölle muun muassa tekemällä säädösehdotuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta, jotta jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön koordinointi parantuu ja yhteisten sääntöjen täytäntöönpano tehostuu.

4. Hyväksyessään syyskuussa 2008 Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen[10] Eurooppa-neuvosto palautti juhlallisesti mieliin, että 28 päivänä heinäkuuta 1951 pakolaisten oikeusasemasta tehdyn Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, ja muiden asiaa koskevien sopimusten nojalla kaikilla vainotuilla ulkomaalaisilla on oikeus saada apua ja suojelua Euroopan unionin alueella. Lisäksi Eurooppa-neuvosto nimenomaisesti lupasi ”perustaa vuonna 2009 Euroopan unionin tukiviraston, jonka tehtävänä on tietojen, analyysien ja kokemusten vaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden välillä sekä turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaavien viranomaisten välisen konkreettisen yhteistyön kehittäminen”.

5. Turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyön tavoitteena on lähentää jäsenvaltioiden päätöksentekomenettelyjä turvapaikka-asioissa EU:n lainsäädännön puitteissa. Viime vuosina on aloitettu jo merkittävä määrä käytännön yhteistyötoimia, joista voidaan mainita yhteinen lähestymistapa alkuperämaata koskeviin tietoihin ja eurooppalaisen turvapaikka-alan koulutusohjelman perustaminen.

6. Jos jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita ennen kaikkea niiden sijainnin tai väestötilanteen vuoksi, tukivirasto tukee sellaisten solidaarisuusmekanismien käyttöönottoa, joilla on tarkoitus vapaaehtoisuuden pohjalta ja koordinoidusti siirtää kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä kyseisistä jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin pitäen samalla huolta siitä, ettei turvapaikkajärjestelmiä käytetä väärin.

7. Jotta näitä toimenpiteitä voitaisiin lujittaa ja kehittää, on tarpeen luoda niiden tukemiseen ja koordinoimiseen tarkoitettu erityinen rakenne eli Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, jäljempänä ’tukivirasto’.

8. Jotta tukivirasto voisi hoitaa tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla, sen olisi oltava riippumaton teknisissä kysymyksissä, ja sillä olisi oltava oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus. Tämän vuoksi tukiviraston olisi oltava yhteisön elin, joka on oikeushenkilö ja joka käyttää sille tällä asetuksella annettuja toimeenpanovaltuuksia.

9. Tukiviraston olisi toimittava läheisessä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa, jotta tämän asiantuntemusta ja tukea voidaan hyödyntää. Tämän vuoksi YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun rooli olisi tunnustettava kaikilta osin ja päävaltuutettu olisi otettava täysimääräisesti mukaan tukiviraston toimintaan. Samoin tukiviraston olisi toimittava läheisessä yhteistyössä turvapaikkatehtäviä hoitavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten tahojen kanssa ja kansallisten maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten tai muiden viranomaisten kanssa hyödyntääkseen näiden valmiuksia ja asiantuntemusta; lisäksi sen olisi toimittava läheisessä yhteistyössä komission kanssa. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä tukiviraston kanssa sen toiminta-ajatuksen toteutumisen varmistamiseksi.

10. Tukiviraston olisi oltava Euroopan turvapaikka-asiantuntemuksen keskus ja sen tehtäväksi olisi annettava jäsenvaltioiden välisen turvapaikka-asioihin liittyvän moninaisen käytännön yhteistyön helpottaminen ja koordinointi. Tukivirastolla olisi oltava kolme päätehtävää: turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön tukeminen, erityisten paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukeminen sekä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon edistäminen.

11. Tukivirastolla ei pitäisi olla suoraa tai epäsuoraa valtaa, kun jäsenvaltioiden viranomaiset tekevät päätöksiä kansainvälistä suojelua koskevista yksittäisistä hakemuksista.

12. Voidakseen antaa operatiivista apua nopeasti ja tehokkaasti niille jäsenvaltioille, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu voimakkaita paineita, tukiviraston olisi koordinoitava alan asiantuntijoista muodostettujen turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämistä sitä pyytäneiden jäsenvaltioiden alueelle. Näiden tukiryhmien olisi tarjottava asiantuntemusta tulkkauspalvelujen, alkuperämaita koskevien tietojen sekä turvapaikkahakemusten käsittelyn ja hallinnoinnin alalla. Turvapaikka-asioiden tukiryhmäjärjestelmästä olisi säädettävä tässä asetuksessa tukiryhmien käytön tehokkuuden varmistamiseksi.

13. Tukiviraston olisi voitava toteuttaa toiminta-ajatustaan olosuhteissa, joissa se voi toimia auktoriteettina riippumattomuutensa, antamansa tieteellisen ja teknisen avun sekä jakamansa tiedon laadun, menettelyjensä ja toimintatapojensa läpinäkyvyyden sekä sille annettujen tehtävien suorittamisessa osoitetun huolellisuuden ansiosta.

14. Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina tukiviraston hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa tukiviraston toimintaa. Hallintoneuvostoon olisi mahdollisuuksien mukaan kuuluttava turvapaikkapolitiikasta vastaavien kansallisten viranomaisten operatiivisia johtajia tai heidän edustajiaan. Sillä olisi oltava tarvittavat valtuudet vahvistaa talousarvio, valvoa sen toteuttamista, hyväksyä tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, vahvistaa avoimet toimintamenettelyt tukiviraston päätöksentekoa varten ja nimittää pääjohtaja. Ottaen huomioon YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun asiantuntemuksen turvapaikka-asioissa, päävaltuutetun olisi oltava hallintoneuvoston jäsen ilman äänioikeutta voidakseen olla täysimääräisesti mukana tukiviraston toiminnassa.

15. Tukiviraston nopean ja tehokkaan johtamisen varmistamiseksi sitä avustamassa olisi oltava jäsenvaltioiden edustajista muodostettava toimeenpaneva komitea, jonka tehtävänä olisi neuvoa tukiviraston pääjohtajaa ja antaa lausuntoja hallintoneuvostolle.

16. Tukiviraston täyden itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi yhteisön rahoitusosuudesta. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi sovellettava yhteisön rahoitusosuuteen ja muihin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin avustuksiin. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava tukiviraston tilintarkastus.

17. Voidakseen toteuttaa toiminta-ajatustaan tukiviraston olisi tehtäviensä hoitamisen edellyttämässä määrin tehtävä yhteistyötä muiden yhteisön elinten kanssa, erityisesti asetuksella (EY) N:o 2007/2004[11] perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) kanssa ja asetuksella (EY) N:o 168/2007[12] perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa. Tukiviraston olisi tehtävä yhteistyötä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa toimivaltaisten kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä kolmansien maiden kanssa perustamissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti sovittujen toimintamenettelyjen puitteissa.

18. Voidakseen toteuttaa toiminta-ajatustaan tukiviraston olisi oltava avoin sellaisten maiden osallistumiselle, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksia, joiden nojalla ne ovat ottaneet käyttöön ja soveltavat yhteisön lainsäädäntöä tämän asetuksen soveltamisalalla. Esimerkkeinä tällaisista maista voidaan mainita Tanska, Norja, Islanti ja Sveitsi. Tukivirasto voi myös yhteisymmärryksessä komission kanssa sopia perustamissopimuksen määräysten mukaisesti työjärjestelyistä muiden kolmansien maiden kanssa kuin niiden, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksia, joiden nojalla ne ovat ottaneet käyttöön ja soveltavat yhteisön lainsäädäntöä. Tukiviraston ei saisi kuitenkaan missään olosuhteissa harjoittaa itsenäistä ulkopolitiikkaa.

19. Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[13] olisi sovellettava rajoituksetta tukivirastoon, ja tukiviraston olisi liityttävä 25 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista[14].

20. Tukivirastoon olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[15].

21. Tukiviraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[16].

22. Tukiviraston sijoittamista isäntänä toimivaan jäsenvaltioon koskevat säännökset ja tukiviraston henkilöstöä ja heidän perheenjäseniään koskevat erityissäännöt olisi vahvistettava toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion olisi varmistettava tukiviraston moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset olosuhteet, lasten koulunkäyntimahdollisuudet ja liikenneyhteydet mukaan lukien, jotta tukivirasto saisi laadukkaita henkilöresursseja mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta.

23. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat jäsenvaltioiden välisen turvapaikka-asioihin liittyvän käytännön yhteistyön helpottaminen ja lujittaminen ja yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon edistäminen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimia perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

24. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen.

25. Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, ja asetusta on sovellettava perusoikeuskirjan turvapaikkaoikeutta koskevan 18 artiklan mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

EUROOPAN TURVAPAIKKA-ASIOIDEN TUKIVIRASTON PERUSTAMINEN JA TOIMINTA-AJATUS

1 artikla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustaminen

Perustetaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, jäljempänä ’tukivirasto’, yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon edistämiseksi ja jäsenvaltioiden välisen turvapaikka-asioihin liittyvän käytännön yhteistyön lujittamiseksi.

2 artiklaEuroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toiminta-ajatus

1. Tukivirasto helpottaa, koordinoi ja lujittaa turvapaikka-asioihin liittyvää monimuotoista käytännön yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan edistää yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa, myös ulkoisten näkökohtien osalta.

2. Tukivirasto antaa operatiivista apua niille jäsenvaltioille, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu voimakkaita paineita, muun muassa koordinoimalla alan asiantuntijoista muodostettujen turvapaikka-asioiden tukiryhmiä.

3. Tukivirasto tarjoaa tieteellistä ja teknistä apua yhteisön politiikkaa ja lainsäädäntöä varten kaikilla suoraan tai välillisesti turvapaikkakysymyksiin vaikuttavilla aloilla, jotta se voisi tukea täysimääräisesti käytännön yhteistyötä turvapaikka-asioissa ja hoitaa tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Se on riippumaton tietolähde kaikilla näihin kysymyksiin liittyvillä aloilla.

4. Tukivirasto toteuttaa toiminta-ajatustaan olosuhteissa, joissa se voi toimia auktoriteettina riippumattomuutensa, antamansa tieteellisen ja teknisen avun sekä jakamansa tiedon laadun, menettelyjensä ja toimintatapojensa läpinäkyvyyden sekä sille annettujen tehtävien suorittamisessa osoitetun huolellisuuden ansiosta, kuten myös toimeksiantonsa hoitamiseksi välttämättömän tietoteknisen tuen ansiosta.

5. Tukiviraston tehtävien hoito ei vaikuta Euroopan unionin perusoikeusvirastolle asetettuihin tehtäviin; tukivirasto toimii läheisessä yhteistyössä perusoikeusviraston ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa.

2 LUKU

EUROOPAN TURVAPAIKKA-ASIOIDEN TUKIVIRASTON TEHTÄVÄT

1 jakso Turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön tukeminen

3 artikla Tiedonvaihto ja parhaat käytänteet

Tukivirasto järjestää, edistää ja koordinoi kaikenlaisia toimia tietojen vaihtamiseksi sekä parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi ja vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä turvapaikka-asioissa.

4 artiklaAlkuperämaihin liittyvät tiedot

Tukivirasto järjestää, edistää ja koordinoi toimia, jotka liittyvät alkuperämaihin liittyviin tietoihin, ja erityisesti se

26. kerää turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua hakevien alkuperämaihin liittyvää tietoa käyttämällä kaikkia asiaankuuluvia tietolähteitä, sekä hallitusten tietolähteitä että hallituksesta riippumattomia tietolähteitä;

27. hallinnoi, kehittää ja ylläpitää portaalia, johon tallennetaan alkuperämaihin liittyvää tietoa;

28. laatii yhteisen kaavan ja yhteiset menetelmät alkuperämaihin liittyvän tiedon esittämiselle, todentamiselle ja käytölle;

29. analysoi alkuperämaihin liittyvää tietoa ja laatii selvityksiä alkuperämaista.

5 artiklaKansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yhteisön sisäisten siirtojen tukeminen

Jos jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita ennen kaikkea niiden sijainnin tai väestötilanteen vuoksi, tukivirasto koordinoi tiedonvaihtoa ja muita toimia, jotka koskevat sellaisten välineiden ja mekanismien käyttöönottoa, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtämiseen vapaaehtoisuuden pohjalta yhteisön sisällä.

6 artiklaKoulutustuki

1. Tukivirasto luo ja kehittää koulutusta, joka on suunnattu jäsenvaltioiden hallinnon ja oikeuslaitoksen työntekijöille sekä jäsenvaltioiden viranomaisille, joilla on toimivaltaa turvapaikka-asioissa.

2. Tukivirasto hallinnoi ja kehittää eurooppalaista turvapaikka-alan koulutusohjelmaa.

3. Tukiviraston tarjoama koulutus voi olla yleistä, erityistä tai temaattista.

4. Erityiskoulutuksen aiheita ovat muun muassa seuraavat:

30. alaikäisten, hädänalaisten ja erityistarpeita omaavien henkilöiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn liittyvät kysymykset

31. kidutuksen merkkien ja oireiden havaitseminen

32. puhuttelutekniikat

33. lääketieteen ja oikeustieteen asiantuntijoiden lausuntojen käyttö turvapaikkamenettelyssä

34. alkuperämaita koskevan tiedon tuottamiseen ja käyttöön liittyvät kysymykset

35. alan oikeussääntöjä ja oikeuskäytäntöä koskevat kysymykset.

5. Tarjottavalla koulutuksella on tarkoitus varmistaa kohderyhmänä olevien toimijoiden korkealaatuinen koulutus sekä määrittää keskeisiä periaatteita ja hyviä käytänteitä, jotta jäsenvaltioiden käytänteitä, hallinnollisia menetelmiä ja oikeuskäytäntöä voidaan lähentää.

6. Tukivirasto järjestää 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin turvapaikkavalmiusluetteloihin kuuluville asiantuntijoille heidän tehtäviensä ja valtuuksiensa edellyttämää jatkokoulutusta, ja se järjestää näille asiantuntijoille myös säännöllisiä harjoituksia tukiviraston vuotuisessa työohjelmassa tarkoitetun jatkokoulutus- ja harjoitusaikataulun mukaisesti.

7. Tukivirasto voi järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa koulutusta niiden alueella.

7 artiklaTurvapaikkapolitiikan ulkoisten näkökohtien tukeminen

Ulkoisten näkökohtien osalta tukivirasto koordinoi yhteisymmärryksessä komission kanssa tiedonvaihtoa ja muita toimia, jotka koskevat sellaisten välineiden ja mekanismien käyttöönottoa, jotka liittyvät Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän ulkoiseen ulottuvuuteen.

Tukivirasto koordinoi tiedonvaihtoa ja muita toimia, jotka koskevat pakolaisten uudelleensijoittamista Euroopan unionin alueella.

Tukivirasto voi valtuuksiensa puitteissa harjoittaa 47 artiklan mukaisesti yhteistyötä kolmansien maiden kanssa teknisissä kysymyksissä, erityisesti kolmansien maiden valmiuksien vahvistamiseksi alueellisten suojeluohjelmien puitteissa.

2 jakso Erityisten paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukeminen

8 artikla Erityiset paineet

Tukivirasto koordinoi ja tukee yhteisiä toimia sellaisten jäsenvaltioiden hyväksi, joihin kohdistuu erityisiä paineita ennen kaikkea niiden sijainnin tai väestötilanteen vuoksi tai sen vuoksi, että maahan saapuu yhtäkkiä suuri määrä mahdollisesti kansainvälistä suojelua tarvitsevia kolmansien maiden kansalaisia.

9 artiklaTiedonkeruu ja tietojen analysointi

1. Voidakseen arvioida erityisten paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tarpeet, tukivirasto kerää muun muassa jäsenvaltioiden ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun tukivirastolle toimittamien tietojen perusteella tietoa, jota tarvitaan erityisten paineiden edellyttämien hätätoimenpiteiden kartoittamiseksi, valmistelemiseksi ja määrittelemiseksi, erityisesti kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o (…/…)[17] puitteissa.

2. Edistääkseen nopeaa ja luotettavaa keskinäistä tiedonvaihtoa turvapaikka-asioista vastaavien kansallisten viranomaisten välillä tukivirasto luetteloi ja analysoi järjestelmällisesti jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella käytettävissä olevia rakenteita ja henkilöstöä, erityisesti kääntämisen ja tulkkauksen osalta, sekä jäsenvaltioiden valmiuksia vastaanottaa turvapaikanhakijoita.

10 artiklaTukitoimet jäsenvaltioiden hyväksi

Tukivirasto koordinoi tukitoimia erityisten paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden hyväksi muun muassa siten, että se

a) perustaa varhaisvaroitusjärjestelmän, jolla jäsenvaltioille ilmoitetaan mahdollisesta kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden joukoittaisesta maahantulosta;

b) koordinoi toimia, joita toteutetaan paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden hyväksi, jotta toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaa turvapaikkahakemusten alkuarviointia voidaan helpottaa;

c) koordinoi toimia, joilla pystytään nopeasti luomaan paineiden kohteeksi joutuneessa jäsenvaltiossa tarvittavat vastaanotto-olosuhteet, erityisesti hätämajoitus, kulkuvälineet ja lääketieteellinen apu;

d) koordinoi turvapaikka-asioiden tukiryhmiä; joiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 3 luvussa.

3 jakso Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon edistäminen

11 artikla Tietojen kerääminen ja vaihtaminen

1. Tukivirasto järjestää, edistää ja koordinoi yhteisön turvapaikkasäännöstöön kuuluvien säädösten täytäntöönpanoa koskevaa tiedonvaihtoa kansallisten turvapaikkaviranomaisten välillä sekä komission ja kansallisten turvapaikkaviranomaisten välillä. Tätä varten tukivirasto voi luoda fakta-, oikeussääntö-, ja oikeuskäytäntötietokantoja, joissa on kansallisiin, eurooppalaisiin ja kansainvälisiin turvapaikkasäädöksiin liittyvää tietoa.

2. Tukivirasto kerää erityisesti seuraavia tietoja:

a) tiedot siitä, miten kansalliset hallintoelimet ja viranomaiset käsittelevät kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia;

b) tiedot kansallisesta turvapaikkalainsäädännöstä ja sen kehittymisestä, oikeuskäytäntö mukaan lukien.

12 artiklaSelvitykset ja muut tukiviraston asiakirjat

1. Tukivirasto laatii vuosittain selvityksen turvapaikkatilanteesta Euroopan unionissa. Tässä selvityksessä tukivirasto arvioi erityisesti tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimien tuloksia ja tekee niistä kattavan vertailevan analyysin, jotta jäsenvaltiot voivat kartuttaa tietojaan käytössä olevista parhaista käytänteistä ja parantaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän laatua, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

2. Tukivirasto voi laatia komission pyynnöstä 30 artiklassa tarkoitetun toimeenpanevan komitean lausunnon saatuaan tiiviissä yhteistyössä työryhmiensä ja komission kanssa yhteisön turvapaikkasäädösten täytäntöönpanoa koskevia teknisiä asiakirjoja, kuten suuntaviivoja tai käsikirjoja.

3 LUKU

Turvapaikka-asioiden tukiryhmät

13 artikla Koordinointi

Tukivirasto voi tarvittaessa järjestää operatiivista ja teknistä tukea sellaisille jäsenvaltioille, jotka pyytävät sitä niihin kohdistuvien erityisten paineiden vuoksi; tukivirasto koordinoi yhden tai useamman turvapaikka-asioiden tukiryhmän lähettämistä sitä pyytäneen jäsenvaltion alueelle tarvittavaksi ajaksi. Tukivirasto voi erityisesti:

a) tarjota apua kahden tai useamman jäsenvaltion toimien koordinoinnissa ongelmien ratkaisemiseksi;

b) lähettää asiantuntijoitaan avustamaan asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tarvittavaksi ajaksi.

14 artiklaTekninen apu

Turvapaikka-asioiden tukiryhmät tarjoavat asiantuntemusta erityisesti tulkkauspalvelujen, alkuperämaita koskevien tietojen sekä turvapaikkahakemusten käsittelyn ja hallinnoinnin alalla niiden tukitoimien yhteydessä, joita tukivirasto tarjoaa jäsenvaltioille 10 artiklan mukaisesti.

15 artiklaTurvapaikkavalmiusluettelot

1. Tukiviraston toimeenpaneva komitea päättää tukiviraston pääjohtajan ehdotuksesta kolmen neljäsosan enemmistöllä turvapaikka-asioiden tukiryhmissä käytettäväksi annettavien asiantuntijoiden profiileista ja kokonaismäärästä (turvapaikkavalmiusluettelo). Samaa menettelyä sovelletaan kaikkiin myöhempiin muutoksiin, jotka koskevat turvapaikkavalmiusluettelossa olevien asiantuntijoiden profiileita ja kokonaismäärää.

2. Jäsenvaltiot osallistuvat turvapaikkavalmiusluetteloon toimittamalla kansallisten asiantuntijoiden luettelon, joka perustuu erilaisiin määriteltyihin profiileihin ja johon ne nimeävät asiantuntijoita, joilla on vaaditut profiilit.

16 artiklaLähettäminen kentälle

1. Jäsenvaltioiden on tukiviraston pyynnöstä ilmoitettava välittömästi niiden kansallisessa valmiusluettelossa olevien asiantuntijoiden määrä, nimet ja profiilit, jotka ne voivat viiden päivän kuluessa asettaa käyttöön ryhmän jäseninä. Jäsenvaltioiden on tukiviraston pyynnöstä annettava asiantuntijat käyttöön lähettämistä varten, jollei jäsenvaltion poikkeuksellinen tilanne vaikuta merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen. Kotijäsenvaltio päättää edelleen itsenäisesti henkilöstön valinnasta ja heidän lähettämisensä kestosta.

2. Tukiviraston pääjohtajan on lähetettävän turvapaikka-asioiden tukiryhmän kokoonpanoa määrittäessään otettava huomioon apua pyytävässä jäsenvaltiossa vallitseva erityistilanne. Turvapaikka-asioiden tukiryhmä muodostetaan 18 artiklan mukaisesti laadittua toimintasuunnitelmaa noudattaen.

17 artiklaLähettämistä koskeva päätöksentekomenettely

1. Edellä olevan 16 artiklan 1 kohdan mukaiseen turvapaikka-asioiden tukiryhmän lähettämistä koskevaan pyyntöön on sisällytettävä kuvaus tilanteesta, mahdolliset tavoitteet ja lähettämistä koskevat todennäköiset tarpeet. Pääjohtaja voi tarvittaessa lähettää paikalle tukiviraston asiantuntijoita arvioimaan tilannetta apua pyytävässä jäsenvaltiossa.

2. Pääjohtajan on viipymättä ilmoitettava toimeenpanevalle komitealle ryhmien lähettämistä koskevasta jäsenvaltion pyynnöstä.

3. Pääjohtajan on tehtävä päätös turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisestä viipymättä tai viimeistään viiden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Pääjohtaja antaa päätöksen kirjallisesti tiedoksi samaan aikaan sekä apua pyytäneelle jäsenvaltiolle että toimeenpanevalle komitealle. Päätöksessä on mainittava sen keskeiset perustelut.

4. Jos pääjohtaja päättää yhden tai useamman turvapaikka-asioiden tukiryhmän lähettämisestä, tukiviraston ja apua pyytäneen jäsenvaltion on laadittava välittömästi toimintasuunnitelma 18 artiklan mukaisesti.

5. Heti kun toimintasuunnitelma on hyväksytty, pääjohtajan on ilmoitettava niille jäsenvaltioille, joiden asiantuntijoita on määrä käyttää turvapaikka-asioiden tukiryhmissä, tiedot vaadituista lukumääristä ja profiileista. Nämä tiedot on ilmoitettava kirjallisesti 19 artiklan mukaisesti nimetyille kansallisille yhteyspisteille ja niissä on ilmoitettava lähettämisen alkamispäivämäärä. Yhteyspisteelle on toimitettava myös toimintasuunnitelman jäljennös.

6. Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt hänen sijaisenaan toimiva yksikönpäällikkö tekee turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämiseen liittyvät päätökset.

18 artiklaToimintasuunnitelma

1. Pääjohtaja ja apua pyytänyt jäsenvaltio hyväksyvät toimintasuunnitelman, jossa määritellään yksityiskohtaisesti turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisen edellytykset. Toimintasuunnitelmassa on oltava seuraavat tiedot:

a) tilanteen kuvaus ja toimintatapa sekä lähettämisen tavoitteet, mukaan lukien operatiivinen tavoite;

b) turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisen ennakoitu kesto;

c) maantieteellinen vastuualue apua pyytävässä jäsenvaltiossa, johon turvapaikka-asioiden tukiryhmät lähetetään;

d) turvapaikka-asioiden tukiryhmien jäsenten tehtävien kuvaus ja heille annettavat erityisohjeet, mukaan lukien tietokantojen sallittu käyttö sekä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sallitut varusteet;

e) turvapaikka-asioiden tukiryhmien kokoonpano.

2. Toimintasuunnitelman tarkistuksiin tai mukautuksiin on saatava sekä pääjohtajan että apua pyytäneen jäsenvaltion hyväksyntä. Tukivirasto lähettää osallistuville jäsenvaltioille välittömästi jäljennöksen tarkistetusta tai mukautetusta toimintasuunnitelmasta.

19 artiklaKansallinen yhteyspiste

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen yhteyspiste, joka vastaa yhteydenpidosta tukivirastoon kaikissa turvapaikka-asioiden tukiryhmien toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisen yhteyspisteen on oltava tavoitettavissa jatkuvasti.

20 artiklaYhteisön yhteyshenkilö

1. Pääjohtaja nimeää tukiviraston henkilöstöstä yhden tai useamman asiantuntijan käytettäväksi koordinoinnista vastaavana yhteisön yhteyshenkilönä. Pääjohtaja ilmoittaa nimeämisestä vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

2. Yhteisön yhteyshenkilö edustaa tukivirastoa kaikissa turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämiseen liittyvissä asioissa. Hänen tehtävänään on muun muassa:

a) toimia yhdyshenkilönä tukiviraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välillä;

b) toimia yhdyshenkilönä tukiviraston ja turvapaikka-asioiden tukiryhmien jäsenten välillä ja avustaa heitä tukiviraston puolesta kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät edellytyksiin, joiden perusteella turvapaikka-asioiden tukiryhmiä lähetetään;

c) valvoa toimintasuunnitelman asianmukaista täytäntöönpanoa;

d) raportoida tukivirastolle kaikista turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämiseen liittyvistä seikoista.

3. Pääjohtaja voi valtuuttaa yhteyshenkilön avustamaan toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja ryhmien lähettämiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisessa.

4. Tehtäviään hoitaessaan yhteisön yhteyshenkilö saa ottaa vastaan ohjeita ainoastaan tukivirastolta.

21 artiklaKustannukset

Tukivirasto vastaa kokonaisuudessaan seuraavista kustannuksista, joita jäsenvaltioille aiheutuu siitä, että ne asettavat asiantuntijoitaan käyttöön turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämistä varten:

a) matkakustannukset kotijäsenvaltiosta isäntäjäsenvaltioon ja isäntäjäsenvaltiosta kotijäsenvaltioon;

b) rokotuksista aiheutuvat kustannukset;

c) erityisvakuutuksista aiheutuvat kustannukset;

d) terveydenhoidosta aiheutuvat kustannukset;

e) päivärahat, asumiskustannukset mukaan lukien;

f) tukiviraston teknisestä kalustosta aiheutuvat kustannukset.

4 LUKU

TUKIVIRASTON ORGANISAATIO

22 artikla Tukiviraston elimet

Tukiviraston johtamis- ja hallintorakenne muodostuu

a) hallintoneuvostosta;

b) pääjohtajasta ja hänen henkilöstöstään;

c) toimeenpanevasta komiteasta;

d) neuvoa-antavasta ryhmästä.

23 artiklaHallintoneuvoston kokoonpano

1. Kukin jäsenvaltio nimittää hallintoneuvostoon yhden jäsenen ja komissio kaksi jäsentä.

2. Kutakin hallintoneuvoston jäsentä voi edustaa tai hänellä voi olla mukanaan varajäsen; ollessaan mukana jäsenen lisäksi varajäsenellä ei ole äänioikeutta.

3. Hallintoneuvoston jäsenten nimittäminen perustuu heidän laajaan kokemukseensa ja korkeatasoiseen osaamiseensa turvapaikka-asioissa.

4. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu on hallintoneuvoston jäsen ilman äänioikeutta.

5. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai jos jäsen eroaa tai erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

24 artiklaHallintoneuvoston puheenjohtaja

1. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta, ja heidän toimikautensa voidaan uusia vain kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy heidän ollessaan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, toimikausi päättyy samaan aikaan ilman eri toimenpiteitä.

25 artiklaHallintoneuvoston kokoukset

1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Tukiviraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

2. Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää. Puheenjohtaja kutsuu koolle lisäkokouksia, jos vähintään kolmannes hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

3. Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

4. Hallintoneuvoston jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu.

5. Tukivirasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

26 artiklaÄänestystä koskevat säännöt

1. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä äänten ehdottomalla enemmistöllä. Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni. Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

2. Tukiviraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta.

3. Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

4. Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu kaikilta osin yhteisön turvapaikkasäännöstöön, eivät osallistu äänestykseen, jos hallintoneuvosto tekee päätöksiä 27 artiklassa määriteltyjen hallintovaltuuksien puitteissa sellaisten yhteisön säädösten perusteella, joihin ne eivät osallistu.

5. Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaiset äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

27 artiklaHallintoneuvoston tehtävät

Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että tukivirasto hoitaa sille osoitetut tehtävät. Hallintoneuvosto on tukiviraston suunnittelu- ja valvontaelin. Erityisesti se

36. vahvistaa oman työjärjestyksensä;

37. nimittää 28 artiklassa säädetyin ehdoin pääjohtajan; käyttää pääjohtajaan nähden kurinpitovaltaa ja tarvittaessa pidättää hänet virantoimituksesta tai erottaa hänet;

38. hyväksyy vuosittaisen yleiskertomuksen tukiviraston toiminnasta ja toimittaa sen viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 15 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Yleiskertomus on julkistettava;

39. hyväksyy ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää tukiviraston pääjohtajan esittämän luonnoksen perusteella ja komission lausunnon saatuaan äänivaltaisten jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä tukiviraston seuraavan vuoden työohjelman ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle; Työohjelma hyväksytään yhteisön vuotuisten talousarviomenettelyjen ja turvapaikka-asioita koskevan yhteisön lainsäädäntöohjelman mukaisesti;

40. hoitaa tukiviraston talousarvioon liittyvät 5 luvun mukaiset tehtävänsä;

41. hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt tämän asetuksen 42 artiklan mukaisesti;

42. vahvistaa tukiviraston kieliä koskevan järjestelyn tämän asetuksen 41 artiklan mukaisesti;

43. vahvistaa tukiviraston organisaatiorakenteen ja hyväksyy tukiviraston henkilöstöpolitiikan 38 artiklan säännöksiä noudattaen;

44. hyväksyy monivuotisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman pyydettyään komissiolta lausunnon asiasta;

45. tekee päätökset, joita tässä asetuksessa määritellyn tukiviraston toimeksiannon suorittaminen edellyttää;

46. tekee päätökset tässä asetuksessa säädettyjen tietojärjestelmien, erityisesti 4 artiklan b kohdassa tarkoitetun tietoportaalin, luomisesta ja tarvittaessa jatkokehittelystä;

47. tekee päätökset tukiviraston sisäisten työskentelyrakenteiden luomisesta ja tarvittaessa jatkokehittelystä;

48. käyttää pääjohtajaan nähden kurinpidollista toimivaltaa;

49. vahvistaa työjärjestyksensä pääjohtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa.

28 artiklaPääjohtajan nimittäminen

1. Hallintoneuvosto nimittää tukiviraston pääjohtajan komission esittämän ehdokasluettelon perusteella viideksi vuodeksi. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas kutsutaan ennen nimittämistä antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin yhdelle tai useammalle asiaa käsittelevälle valiokunnalle ja vastaamaan niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin.

Tämän viisivuotiskauden yhdeksän viimeisen kuukauden kuluessa komissio suorittaa arvioinnin, jossa se ottaa huomioon erityisesti

– pääjohtajan aikaansaamat tulokset;

– tukiviraston seuraavien vuosien tehtävät ja tarpeet.

2. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, ottaen huomioon arviointikertomuksen ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa toimikauden jatkaminen on tukiviraston tehtävien ja velvoitteiden vuoksi perusteltua, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella.

3. Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin yhdelle tai useammalle asiaa käsittelevälle valiokunnalle ja vastaamaan niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin.

29 artiklaPääjohtajan tehtävät

1. Tukivirastoa johtaa sen pääjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti. Pääjohtaja vastaa toimistaan hallintoneuvostolle.

2. Pääjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4. Pääjohtaja on tukiviraston laillinen edustaja.

5. Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi yksikönpäällikkö. Pääjohtajan ollessa poissa tai estyneenä hänen tehtäviään hoitaa yksikönpäällikkö.

6. Pääjohtajan tehtävänä on:

50. huolehtia tukiviraston päivittäisestä hallinnosta;

51. laatia ehdotuksia tukiviraston työohjelmiksi komission lausunnon saatuaan;

52. toteuttaa työohjelmat ja panna hallintoneuvoston tekemät päätökset täytäntöön;

53. laatia 4 artiklan d kohdassa tarkoitetut alkuperämaita koskevat selvitykset;

54. valmistella 37 artiklan perusteella annettavat tukiviraston varainhoitoa koskevat säännöt, jonka hallintoneuvosto hyväksyy, ja sen täytäntöönpanotoimenpiteet;

55. laatia ehdotus tukiviraston tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi ja toteuttaa sen talousarvio;

56. käyttää tukiviraston henkilöstön suhteen 38 artiklassa määriteltyä toimivaltaa;

57. hoitaa henkilöstöasiat; tehdä päätökset tässä asetuksessa säädettyjen tietojärjestelmien, erityisesti 4 artiklan b kohdassa tarkoitetun tietoportaalin, hallinnoinnista;

58. tehdä päätökset tukiviraston sisäisten työskentelyrakenteiden hallinnoinnista.

30 artiklaToimeenpaneva komitea

1. Työnsä tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi tukivirasto perustaa toimeenpanevan komitean, jossa on kahdeksan hallintoneuvoston jäsenten keskuudesta nimitettyä jäsentä.

2. Komissiolla on oikeus toimeenpanevan komitean jäsenyyteen. Tukiviraston hallintoneuvosto määrittää toimeenpanevan komitean muiden jäsenten nimittämiseen sovellettavat säännöt.

3. Toimeenpaneva komitea kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa pääjohtajan kutsusta tai vähintään jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan tukiviraston työjärjestyksessä ja julkistetaan.

4. Toimeenpanevan komitean jäsenten toimikausi on sama kuin hallintoneuvoston jäsenten.

5. Toimeenpaneva komitea kokoontuu tarvittaessa käsittelemään erityisaiheita.

6. Toimeenpanevan komitean tehtävänä on neuvoa tukiviraston pääjohtajaa ja antaa hallintoneuvostolle lausuntoja sekä sen pyynnöstä että omasta aloitteestaan tukiviraston työohjelmasta ja tukiviraston toiminnasta sekä tilanteissa, joissa tukiviraston on tehtävä nopeita päätöksiä, erityisesti 3 luvun puitteissa lähetettäessä turvapaikka-asioiden tukiryhmiä jäsenvaltioihin, joihin kohdistuu erityisiä paineita.

7. Tukivirasto tarjoaa toimeenpanevalle komitealle tarvittavaa teknistä ja logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista.

8. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun edustajat voivat osallistua ilman äänioikeutta toimeenpanevan komitean työhön toimeenpanevan komitean pyynnöstä.

9. Toimeenpaneva komitea voi kutsua kokouksiinsa henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

31 artiklaTyöryhmät

1. Tukivirasto voi tässä asetuksessa määritellyn toimeksiantonsa puitteissa perustaa työryhmiä, jotka muodostuvat jäsenvaltioiden toimivaltaisten tahojen asiantuntijoista, jotka toimivat turvapaikkakysymysten parissa, turvapaikka-asioihin erikoistuneet tuomarit mukaan lukien. Asiantuntijoita voivat edustaa sijaiset, jotka nimetään samanaikaisesti.

2. Komissiolla on oikeus osallistua työryhmiin. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu voi osallistua tukiviraston työryhmien kokouksiin käsiteltävien kysymysten luonteesta riippuen kokouksen koko keston ajan tai osan aikaa.

3. Työryhmät voivat kutsua kokouksiinsa henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä, erityisesti turvapaikka-asioissa toimivien valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajia.

32 artiklaNeuvoa-antava ryhmä

1. Tukivirasto tekee läheistä yhteistyötä sellaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan yhteisöjen kanssa, jotka toimivat turvapaikkapolitiikan alalla kansallisella, Euroopan tai kansainvälisellä tasolla, ja perustaa tätä varten neuvoa-antavan ryhmän.

2. Neuvoa-antava ryhmä muodostaa puitteet tiedonvaihtoa ja tiedon yhteen kokoamista varten. Se huolehtii tiiviistä yhteistyöstä tukiviraston ja sidosryhmien välillä ja antaa asiantuntemuksensa käyttöön ja neuvoo turvapaikka-asioissa.

3. Neuvoa-antava ryhmä on avoin kaikille 1 kohdan mukaisesti toimivaltaisille sidosryhmille. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulla on oikeus neuvoa-antavan ryhmän jäsenyyteen.

4. Neuvoa-antavan ryhmän tehtävänä on muun muassa:

59. tehdä hallintoneuvostolle 27 artiklan d kohdan mukaisesti hyväksyttävää vuotuista työohjelmaa koskevia ehdotuksia;

60. antaa hallintoneuvostolle palautetta ja ehdottaa sille jatkotoimia 27 artiklan c kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen sekä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen Euroopan unionin turvapaikkatilannetta koskevan selvityksen pohjalta, ja

61. toimittaa tukiviraston työn kannalta merkityksellisten konferenssien, seminaarien ja kokousten tuloksia ja suosituksia pääjohtajalle ja toimeenpanevalle komitealle.

5. Neuvoa-antavan ryhmän toiminnan koordinointi tapahtuu pääjohtajan alaisuudessa.

6. Neuvoa-antava ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

5 LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

33 artikla Talousarvio

1. Tukiviraston kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan tukiviraston talousarvioon.

2. Talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3. Sulkematta pois muita tulonlähteitä tukiviraston tulot koostuvat seuraavista:

62. Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettu yhteisön maksuosuus;

63. jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen maksuosuus;

64. tukiviraston julkaisuista, koulutuksesta tai muista suoritteista saadut tulot.

4. Tukiviraston menot koostuvat muun muassa henkilöstökuluista, hallinto- ja infrastruktuurimenoista, toimintamenoista ja tukiviraston tekemiin sopimuksiin liittyvistä menoista.

34 artiklaTalousarvion laatiminen

1. Pääjohtaja laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle joka vuosi ehdotuksen ennakkoarvioksi tukiviraston seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista, johon on liitetty henkilöstötaulukko.

2. Hallintoneuvosto laatii tähän ehdotukseen perustuvan ennakkoarvion tukiviraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

3. Ehdotus ennakkoarvioksi tukiviraston tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle viimeistään 10 päivänä helmikuuta. Hallintoneuvosto toimittaa ennakkoarvion lopullisen version, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

4. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’.

5. Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

6. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy tukivirastolle tarkoitetut määrärahat.

7. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tukiviraston henkilöstötaulukon.

8. Hallintoneuvosto vahvistaa tukiviraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9. Hallintoneuvoston on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvoston on ilmoitettava asiasta komissiolle.

10. Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

35 artiklaTalousarvion toteuttaminen

1. Pääjohtaja toteuttaa tukiviraston talousarvion.

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta tärkeät tiedot.

36 artiklaTilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1. Tukiviraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään kutakin päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[18] 128 artiklan mukaisesti.

2. Komission tilinpitäjä toimittaa tukiviraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Saatuaan tukiviraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan säännösten mukaisesti, pääjohtaja vahvistaa tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

4. Hallintoneuvosto antaa lausunnon tukiviraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

5. Pääjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta varainhoitovuoden päättymisen jälkeen.

6. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

7. Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Vastaus toimitetaan myös hallintoneuvostolle.

8. Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn asianmukaista toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

9. Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle viimeistään vuoden N+2 15 päivään toukokuuta mennessä vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

37 artiklaVarainhoitoa koskevat säännöt

Hallintoneuvosto vahvistaa tukiviraston varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa 19 päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002[19], joka koskee Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[20] 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta ainoastaan, jos tukiviraston toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

6 LUKU

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

38 artikla Henkilöstö

1. Tukiviraston henkilöstöön ja pääjohtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2. Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat täytäntöönpanosäännöt, joita tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.

3. Tukivirasto käyttää henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa uskottu nimittävälle viranomaiselle sekä viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä sopimuksia.

4. Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, joilla mahdollistetaan jäsenvaltioiden tukivirastoon lähettämien kansallisten asiantuntijoiden käyttö.

39 artiklaErioikeudet ja vapaudet

Tukivirastoon sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

7 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

40 artikla Oikeudellinen asema

1. Tukivirasto on yhteisön elin. Se on oikeushenkilö.

2. Tukivirastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

3. Tukivirastoa edustaa sen pääjohtaja.

4. Tukiviraston toimipaikka on [...]. ..

41 artiklaKielijärjestelyt

1. Tukivirastoon sovelletaan säännöksiä, joista on säädetty Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetussa asetuksessa N:o 1[21].

2. Tämän asetuksen 27 artiklan c ja d kohdassa tarkoitetut vuosittainen yleiskertomus tukiviraston toiminnasta ja vuotuinen työohjelma, laaditaan kaikilla yhteisön virallisilla kielillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 290 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista.

3. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii tukiviraston toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

4. Hallintoneuvosto määrittelee kielijärjestelyjen toteutusta koskevat käytännön toimintatavat.

42 artiklaOikeus tutustua asiakirjoihin

1. Tukiviraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[22].

2. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön toimintatavat kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

3. Päätöksistä, jotka tukivirasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4. Tukiviraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[23].

43 artikla Turvaluokiteltujen tietojen ja turvaluokittelemattomien arkaluonteisten tietojen suojelua koskevat turvallisuussäännöt

1. Tukivirasto soveltaa turvallisuutta koskevia periaatteita, jotka sisältyvät komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehtyyn komission päätökseen 2001/844/EY, EHTY, Euratom. Tämä kattaa muun muassa turvaluokiteltujen tietojen vaihtoa, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset.

2. Tukivirasto soveltaa myös turvaluokittelemattomien arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevia turvallisuusperiaatteita, jotka Euroopan komissio on vahvistanut ja ottanut käyttöön.

44 artiklaVastuujärjestelmä

1. Tukiviraston sopimusperusteinen vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu tukiviraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, tukivirasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka tukiviraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5. Tukiviraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta tukivirastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

45 artiklaArviointi ja tarkistaminen

1. Tukivirasto teettää viimeistään kolmen vuoden kuluttua 51 artiklassa tarkoitetusta päivästä toimintansa tuloksia koskevan riippumattoman ulkoisen arvioinnin hallintoneuvoston yhteisymmärryksessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Arvioinnissa tarkastellaan tukiviraston vaikutusta turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyöhön ja yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään. Siinä käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa tai laajentaa tukiviraston tehtäviä sekä tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan myös hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta tukiviraston tehtävien suorittamisen kannalta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä yhteisön että kansallisella tasolla.

2. Hallintoneuvosto päättää yhteisymmärryksessä komission kanssa tulevien arviointien ajoituksesta ottaen huomioon 1 kohdassa mainitun arviointia koskevan kertomuksen tulokset.

46 artiklaHallinnollinen valvonta

Oikeusasiamies valvoo tukiviraston toimintaa perustamissopimuksen 195 artiklan määräysten mukaisesti.

47 artiklaYhteistyö assosioituneiden ja kolmansien maiden kanssa

1. Tukiviraston toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksia, joiden nojalla ne ovat ottaneet käyttöön ja soveltavat yhteisön lainsäädäntöä tämän asetuksen soveltamisalalla. Näiden sopimusten asianomaisten määräysten nojalla tehdään järjestelyjä, joilla täsmennetään kyseisten maiden osallistuminen tukiviraston toimintaan sekä sen laajuus ja toteutustapa. Näihin järjestelyihin kuuluvat myös määräykset, jotka koskevat osallistumista tukiviraston käynnistämiin hankkeisiin sekä rahoitusosuuksia ja henkilöstöä. Henkilöstöasioiden osalta näiden sopimusten on kaikilta osin oltava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaiset.

2. Tukivirasto helpottaa Euroopan unionin ulkosuhteissa noudatettavan politiikan mukaisesti ja yhteisymmärryksessä komission kanssa jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä sen toimintaan kuuluvilla aloilla siinä määrin kuin sen tehtävien hoitaminen tätä edellyttää, ja se voi tehdä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa teknisissä kysymyksissä yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa perustamissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti ja viranomaisten kanssa sovittujen toimintamenettelyjen puitteissa.

48 artiklaTukiviraston yhteistyö YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa

Tukivirasto tekee yhteistyötä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa sovittujen toimintamenettelyjen puitteissa.

Tukivirasto voi myöntää YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle avustuksia. Näiden avustusten tarkoituksena on rahoittaa toimia, joiden avulla tukivirasto voi hyödyntää YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun asiantuntemusta turvapaikkakysymyksissä vakaalta ja kestävältä pohjalta. Avustukset myönnetään tukiviraston ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun välille luodun tässä artiklassa sekä 2 artiklan 5 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa 23 artiklan 4 kohdassa, 30 artiklan 8 kohdassa, 31 artiklan 2 kohdassa ja 32 artiklan 3 kohdassa määritellyn etuoikeutetun yhteistyösuhteen puitteissa. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 75 artiklan mukaisesti sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 asiaankuuluvia säännöksiä sekä sen soveltamissääntöjä.

49 artiklaYhteistyö Frontexin, perusoikeusviraston ja muiden yhteisön elinten sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa

Tukivirasto tekee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa yhteistyötä sellaisten yhteisön elinten kanssa, joiden toiminta liittyy sen toimialaan, erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) kanssa ja Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa näiden kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa, EY:n perustamissopimuksen määräysten ja näiden elinten toimivaltaa koskevien säännösten mukaisesti.

Yhteistyöllä saadaan aikaan synergiaetuja kyseisten elinten välillä ja vältetään päällekkäisyyttä ja toistoa eri elinten toimeksiantonsa mukaisesti suorittamassa työssä.

50 artiklaToimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

Säännökset, jotka koskevat tukiviraston sijoittamista isäntäjäsenvaltioon ja infrastruktuuria, jonka kyseisen valtio antaa sen käyttöön, sekä isäntäjäsenvaltiossa tukiviraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, tukiviraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan tukiviraston ja isäntäjäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on antanut sille hyväksyntänsä. Isäntäjäsenvaltio varmistaa tukiviraston moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

51 artiklaKeskuksen toiminnan alkaminen

Tukivirasto on toiminnassa viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Komissio vastaa keskuksen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta siihen asti, kunnes tukivirastolla on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen.

Tätä varten:

- siihen asti, kunnes tukiviraston pääjohtaja ottaa tehtävänsä vastaan hallintoneuvostolta nimityksen saatuaan 28 artiklassa säädetyin edellytyksin, komission virkamies voi hoitaa väliaikaisena johtajana tukiviraston pääjohtajalle kuuluvia tehtäviä;

- komission virkamiehet voivat hoitaa tukivirastolle kuuluvia tehtäviä väliaikaisen johtajan tai pääjohtajan vastuulla.

Väliaikainen johtaja voi antaa luvan maksujen suorittamiseen tukiviraston talousarviomäärärahoista hallintoneuvoston annettua hyväksyntänsä ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sopimuksia, sen jälkeen kun tukiviraston henkilöstötaulukko on hyväksytty.

52 artiklaVoimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [...] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko: Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue (osasto 18)

Liitännäistoimet: Maahanmuuttovirrat – yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka (luku 18.03)

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Rahoituskehys 2007–2013: Otsake 3 A

Alaotsake 18.03 Maahanmuuttovirrat – yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka:

- luodaan uusi momentti 18 03 XX ”Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto”

- luodaan uusi alamomentti 18 03 XX XX – ”Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto” – avustus otsakkeeseen 1 ja 2

- luodaan uusi budjettikohta 18 03 XX XX XX – ”Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto” – avustus otsakkeeseen 3

Luvun 18 03 momentti ja alamomentit valitaan vuoden 2010 talousarviomenettelyssä.

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Tukiviraston on tarkoitus olla toiminnassa varainhoitovuodesta 2010.

Komissio tekee tukiviraston perustamista valmistelevat työt vuodesta 2009 ja ne rahoitetaan olemassa olevista rahoitusvälineistä.

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

Ks. 3.1 kohta | Ei pakoll. | JM[24] | Kyllä | Ei | Ei | Nro 3A |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | Vuosi 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | n+4 | n+5 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot[25] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 5,25 | 8 | 12 | 15 | 40,25 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 5,25 | 8 | 12 | 15 | 40,25 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[26] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 5,25 | 8 | 12 | 15 | 40,25 |

Maksumäärärahat | b+c | 5,25 | 8 | 12 | 15 | 40,25 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[27] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 0,976 | 0,976 | 0,976 | 0,610 | 3,538 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | 0,010 | 0,025 | 0,025 | 0,025 | 0,085 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 6,236 | 9,001 | 13,001 | 15,635 | 43,873 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 6,236 | 9,001 | 13,001 | 15,635 | 43,873 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi n | n+1 | n+2 | n+3 | n+4 | n+5 ja myöh. | Yht. |

…………………… | f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista[28] (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

miljoonaa euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [vuosi n1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 8 | 8 | 8 | 5 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Tukiviraston tehtävänä on helpottaa, koordinoida ja lujittaa turvapaikka-asioiden monien eri osatekijöiden käytännön yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä. Lisäksi se edistää ulkosuhteiden alaan kuuluvien yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän osa-alueiden toteuttamista.

Kun otetaan huomioon Eurooppa-neuvoston syyskuussa 2008 esittämä nimenomainen kehotus, tukiviraston olisi oltava toiminnassa vuodesta 2010 ja lainsäätäjän olisi hyväksyttävä sen perustamissäädös vuonna 2009.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Komission kesäkuussa 2008 hyväksymän turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman tavoitteena on vahvistaa turvapaikkalainsäädäntöä. Tarkoituksena on luoda tehokas ja oikeudenmukainen yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille ja tukea lainsäädäntötyötä lujittamalla jäsenvaltioiden käytännön yhteistyötä turvapaikka-asioissa.

Tukiviraston perustamisella vastataan toiseen näistä tavoitteista ja se tarjoaa asianmukaista ja tarpeellista tukea turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyöhön.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Asetusehdotuksella perustetaan sääntelyvirasto, jonka tehtävänä on tarjota tarvittavaa tukea turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyön monilla eri osa-alueilla.

Tukivirasto edistää turvapaikka-asioihin liittyvien yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista koko EU:n alueella. Sillä ei ole päätöksentekovaltaa, vaan se tukee turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyötä esimerkiksi tekemällä aloitteita ja esittämällä suosituksia, luomalla yhteyksiä tiedemaailman edustajiin, luomalla verkostoja ja lähentämällä hyviä käytänteitä sekä arvioimalla sääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa.

Tukiviraston toimeksianto muodostuu kolmesta päätehtävästä, jotka ovat turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön tukeminen, erityisten paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukeminen sekä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon edistäminen.

Yksi kokonainen luku asetuksessa käsittelee tukiviraston tehtäviä turvapaikka-asioiden tukiryhmien koordinoinnissa. Toiminnan tarkoituksena on antaa operatiivista apua niille jäsenvaltioille, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu poikkeuksellisia paineita ja jotka ovat esittäneet tukivirastolle apupyynnön.

5.4. Toteutustapa (alustava)

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Tukivirastoon sovelletaan tavanomaisia sääntelyviraston valvontamenettelyjä.

Tukivirastoa johtaa pääjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti ja vastaa tukiviraston juoksevasta hallinnoinnista.

Tukivirastolle on asetettu erilaisia velvoitteita, joiden avulla sen toimintaa voidaan arvioida vuosittain. Näitä ovat

- vuosittain julkaistava yleiskertomus tukiviraston toiminnasta ja

- vuotuinen selvitys Euroopan unionin turvapaikkatilanteesta. Selvityksessä tukivirasto arvioi erityisesti tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimien tuloksia ja tekee niistä kattavan vertailevan analyysin, jotta jäsenvaltiot voivat lisätä tietoaan käytössä olevista parhaista käytänteistä ja parantaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän laatua, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

Tukivirastoon kohdistetaan seuraavat tarkastustoimet: varainhoidon valvonta, sisäinen tarkastus, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset, vuotuinen vastuuvapauden antaminen yhteisön talousarvion toteuttamisesta sekä OLAFin suorittamat tutkimukset. Nämä ovat keinoja, joiden avulla voidaan varmistua virastoille osoitettujen resurssien moitteettomasta käytöstä.

Tukiviraston toiminta kuuluu oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen perustamissopimuksen 195 artiklan määräysten mukaisesti. Hallinnollinen valvonta antaa tietyt menettelylliset takeet siitä, että sidosryhmien edut otetaan huomioon ja että toiminnan tulokset ovat laadukkaita.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ennakkoarviointi on tehty vaikutustenarviointiraportin yhteydessä.

6.2.2. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Tukivirasto teettää viimeistään kolme vuotta 45 artiklassa tarkoitetun ajankohdan jälkeen riippumattoman ulkoisen arvioinnin toimintansa tuloksista hallintoneuvoston yhteisymmärryksessä komission kanssa antaman toimeksiannon perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan tukiviraston vaikutusta turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyöhön ja yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään. Siinä käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa tai laajentaa tukiviraston tehtäviä sekä tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan myös hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta tukiviraston tehtävien suorittamisen kannalta. Siinä otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä yhteisössä että kansallisella tasolla. Hallintoneuvosto päättää tulevien arviointien ajoituksen yhteisymmärryksessä komission kanssa arviointiraportin tulosten pohjalta.

7. Petostentorjunta

Petosten, lahjonnan ja muiden säännönvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

Tukivirasto liittyy 25. toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten sopimukseen. Se antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat tukiviraston koko henkilöstöä.

Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä määrätään nimenomaisesti, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikalla suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat tukiviraston antaman rahoituksen edunsaajia ja niiden jakamisesta vastaavia tahoja.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[41] (XX 01 01) | A*/AD | 4,5 | 4,5 | 4,5 | 3,5 |

B*, C*/AST | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 1,5 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[42] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[43] |

YHTEENSÄ | 8 | 8 | 8 | 5 |

8.2.2. Toimenkuva

AD-virkamiesten tehtävänä on tukea tukiviraston ensimmäisten toimintavuosien aikana sen perustamista sekä osallistua tarvittaessa tukiviraston hallintoneuvostoon, toimeenpanevaan komiteaan ja työryhmiin.

AST-virkamiehet antavat esimerkiksi virkamatkoihin ja yleiseen hallinnointiin liittyvää hallinnollista tukea.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

X Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta 2010 koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

X Seuraavassa vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

X Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

Viraston henkilöstöresurssien määrä (käynnistysvaiheessa ja operatiivisessa vaiheessa)

Jäljempänä esitetyt tiedot ovat alustavia. Niiden pohjana ovat tukiviraston perustamiseen tähtäävän vaikutustenarvioinnin osana tehdyn ennakkoanalyysin tiedot. On huomattava, että tämän rahoitusselvityksessä esitetään ennakkoanalyysissä saatujen lukujen enimmäismäärät. Näin ollen todelliset määrät ovat esitettyjä pienempiä.

Henkilö- ja hallintoresurssien tarve katetaan osuudesta, joka voidaan myöntää hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jaossa siten, että talousarviorajoitukset otetaan huomioon.

Vuosi | Vaiheittain rekrytoitava henkilöstö |

2010 | 24 (VT) |

2011 | 36 (18 VT, 18 ST) |

2012 | 20 (10 VT, 10 ST) |

2013 | 14 (10 VT, 4 ST) |

YHTEENSÄ | 94 (62 VT, 32 ST) |

Tukivirasto hoitaa itse ulkopuolisen henkilöstön rekrytoinnin. Jako väliaikaisiin toimihenkilöihin (VT) ja sopimussuhteisiin toimihenkilöihin (ST) on alustava.

Tukivirastossa työskentelee operatiivista ja hallinnollista henkilöstöä, yhteensä enintään 94 henkeä. Tämäkin on arvio. Tiedot on esitettävä yksityiskohtaisesti perustamisasetusta koskevien neuvottelujen jälkeen, jolloin tukiviraston tehtävät ja henkilöstö- ja hallintoresurssien lopulliset tarpeet ovat tiedossa. Tarpeiden ensiarvion perusteella voidaan jo antaa seuraavat tiedot, joiden avulla tulevan tukiviraston henkilöstömääriä voidaan arvioida. Tiedot on jaoteltu tukivirastolle perustamisasetuksessa asetettujen eri tehtävien mukaan.

Arvio Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston henkilöstötarpeesta

Henkilöstön vähimmäismäärä (vuodesta 2011 alkaen, jolloin tukivirasto toimii täysimääräisesti) |

Tehtävät | AD-henkilöstö | AST-henkilöstö |

Hallinnollisia ja horisontaalisia tehtäviä hoitava henkilöstö | 7 | 6 |

Parhaiden käytänteiden vaihto[44] | 7 | 4 |

Lainsäädännöllinen tuki[45] | 4 | 2 |

Asiantuntijapooli[46] | 2 | 1 |

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yhteisön sisäiset siirrot[47] | 1 | 2 |

Alueelliset suojeluohjelmat[48] | 1 |

Pakolaisten uudelleensijoittaminen[49] | 1 |

Alkuperämaata koskevat tiedot[50] | 9 | 5 |

Koulutus[51] | 5 | 3 |

Operatiivinen henkilöstö yhteensä | 30 | 17 |

Operatiivinen ja horisontaalinen henkilöstö yhteensä | 37 | 23 |

AD- ja AST-henkilöstö yhteensä | 60 |

Henkilöstön enimmäismäärä |

Tehtävät | AD-henkilöstö | AST-henkilöstö |

Hallinnollisia ja horisontaalisia tehtäviä hoitava henkilöstö | 8 | 7 |

Parhaiden käytänteiden vaihto | 12 | 7 |

Lainsäädännöllinen tuki | 6 | 3 |

Asiantuntijapooli | 5 | 3 |

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yhteisön sisäiset siirrot | 1 | 3 |

Alueelliset suojeluohjelmat | 2 |

Pakolaisten uudelleensijoittaminen | 2 |

Alkuperämaata koskevat tiedot | 11 | 7 |

Koulutus | 11 | 7 |

Operatiivinen henkilöstö yhteensä | 50 | 29 |

Operatiivinen ja horisontaalinen henkilöstö yhteensä | 58 | 36 |

AD- ja AST-henkilöstö yhteensä | 94 |

Turvapaikka-asioiden yhteistyön operatiiviseen hallintaan tarvitaan 30–60 henkeä, muu henkilöstö vastaa tukiviraston hallintotehtävistä.

Laskelma: Tukiviraston henkilöstö

24 henkeä = 2,2 miljoonaa euroa (vuonna 2010) 60 henkeä = 4,6 miljoonaa euroa (vuonna 2011) |

80 henkeä = 7,2 miljoonaa euroa (vuonna 2012) |

94 henkeä = 8,8 miljoonaa euroa (vuonna 2013) Määriä laskettaessa perustana on ollut 122 000 euroa väliaikaisten toimihenkilöiden ja 64 000 euroa sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta. Vuoden aikana rekrytoidun henkilöstön määrä on laskettu 6 kuukaudelta lukuun ottamatta ensimmäistä vuotta, joka on laskettu 9 kuukaudelta. |

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

Ei sovelleta

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+ | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

1. Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökustannukset mukaan luettuina) |

Toimeenpanovirastot[52] |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Laskelma perustuu 8.2.1 kohtaan

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöhemmät vuodet |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (18 01 01) | 0,976 | 0,976 | 0,976 | 0,610 | 3,538 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylimääräiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, sopimussuhteinen henkilöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,976 | 0,976 | 0,976 | 0,610 | 3,538 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

AD/AST – 122 000 euroa per vuosi x 8 henkilöä = 976 000 EUR (vuodet 2010, 2011 ja 2012) AD/AST – 122 000 euroa per vuosi x 5 henkilöä = 610 000 EUR (vuosi 2013) |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

Ei sovelleta. |

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään Kyseessä ovat komission edellä mainitun henkilöstön hallintomenot, joten määristä on keskusteltava ennen niiden määrittämistä. miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöhemmät vuodet | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,010 | 0,025 | 0,025 | 0,025 | 0,085 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[53] |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,010 | 0,025 | 0,025 | 0,025 | 0,085 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

Hallintoneuvoston / toimeenpanevan komitean kokouksiin osallistuvien virkamiesten virkamatkat (todelliset kulut riippuvat tukiviraston toimipaikasta). Arvio vuodelle 2010 on 10 virkamatkaa ja muille vuosille 25 virkamatkaa. |

[1] Ks. kesäkuussa 2008 pidetyn neuvoston kokouksen päätelmät (11018/1/08, REV 1), joissa viitataan Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2003 valtion ja hallitusten päämiesten tasolla kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätelmiin (EUVL L 29, 3.2.2004).

[2] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[3] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 573/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja neuvoston päätöksen 2004/904/EY kumoamisesta, EUVL L 144, 6.6.2007, s. 1.

[5] EYVL L 131, 21.5.2008, s. 7.

[6] EUVL C , , s..

[7] EUVL C , , s..

[8] EUVL C , , s..

[9] KOM(2008) 360.

[10] Neuvoston asiakirja 13440/08, 24.9.2008.

[11] EYVL L 349, 25.11.2004, s. 1.

[12] EYVL L 53, 22.2.2007, s. 1.

[13] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[14] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

[15] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

[16] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[17] KOM(2008) 820.

[18] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[19] Asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (EUVL L 357, 31.12.2002, s. 72), asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 652/2008 (EUVL L 181, 10.7.2008, s. 23).

[20] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[21] EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.

[22] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

[23] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[24] Jaksotetut määrärahat (JM).

[25] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[26] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[27] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[28] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[29] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[30] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[31] Tietotekniikka/tiedonsiirto.

[32] Riskianalyysit/tarpeiden arviointi.

[33] Suora tuki.

[34] Toimintaedellytysten kehittäminen.

[35] Suunnittelu ja tutkimus.

[36] Ulkosuhteet.

[37] Tiedotus ja viestintä

[38] Tapahtumat, kokoukset ym.

[39] Viraston henkilöresurssit.

[40] Henkilöstön koulutus.

[41] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[42] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[43] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[44] Jäsenvaltioiden välinen tiedonvaihto ja parhaiden käytänteiden kartoittaminen ja vaihto turvapaikka-asioissa.

[45] Tuki yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamiselle.

[46] Tuki asetuksella perustettaville turvapaikka-asioiden tukiryhmille operatiivisen tuen antamiseksi niille jäsenvaltioille, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu suuria paineita.

[47] Tuki kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yhteisön sisäisiin siirtoihin.

[48] Yhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa erityisesti niiden alueellisten suojeluohjelmien toteuttamiskapasiteetin vahvistamiseksi.

[49] Toimet pakolaisten sijoittamiseksi uudelleen EU:n rajojen sisäpuolelle.

[50] Turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden alkuperämaata koskevat tiedot.

[51] Koulutuksen laatiminen ja järjestäminen jäsenvaltioiden hallinto- ja tuomioistuinhenkilöstölle ja turvapaikka-asioista vastaaville virkamiehille.

[52] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[53] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

Top