6.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 117/166

A.

katsoo, että Euroopan unionin olisi edelleen annettava etusija sääntöihin perustuvalle monenväliselle kauppajärjestelmälle, jonka WTO on perustanut ja jossa tarjotaan parhaat puitteet oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle kansainväliselle kaupalle antamalla asianmukaiset säännöt ja varmistamalla niiden noudattaminen,

B.

katsoo, että Dohan kehitysohjelman onnistunut ja tasapainoinen toteuttaminen on ratkaisevan tärkeä Euroopan unionille ja Intialle ja että tällainen sopimus ei estä kahdenvälisiä WTO+-sopimuksia, joilla voidaan täydentää monenvälisiä sääntöjä,

C.

katsoo, että poliittiset suhteet Intian kanssa perustuvat vuoden 2004 strategiseen kumppanuuteen, EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa syyskuussa 2005 hyväksyttyyn ja yhdeksännessä EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa Marseillessa tarkistettuun vuoden 2005 yhteiseen toimintasuunnitelmaan ja vuoden 1994 yhteistyösopimukseen; katsoo, että vapaakauppasopimuksessa olisi kehitettävä ja laajennettava yhteistyösopimuksen 24 kohdassa määrättyä yhteistyötä,

D.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni on Intian suurin suorien ulkomaisten sijoitusten lähde ja se sijoitti Intiaan 10 900 miljoonaa euroa vuonna 2007; ottaa huomioon, että Euroopan unionin osuus Intiaan tehdyistä suorista ulkomaisista sijoituksista oli 65 prosenttia vuonna 2007; ottaa huomioon, että Intian suorat sijoitukset Euroopan unioniin kasvoivat 500 miljoonasta vuonna 2006 yhteensä 9 500 miljoonaan euroon vuonna 2007,

E.

ottaa huomioon, että Intia oli vuonna 2000 Euroopan unionin 17:nneksi suurin kauppakumppani ja vuonna 2007 se oli 9:nneksi suurin; ottaa huomioon, että vuosina 2000–2006 Euroopan unionin tavarakauppa Intian kanssa kasvoi noin 80 prosenttia,

F.

ottaa huomioon, että Intian kauppa- ja sääntely-ympäristö on edelleen verrattain rajoittava; ottaa huomioon, että vuonna 2008 Maailmanpankki sijoitti Intian sijalle 122 (178 taloudesta) liiketoiminnan helppoudessa,

G.

ottaa huomioon, että vuosien 2007/2008 UNDP:n inhimillisen kehityksen raportissa Intian sijoitus inhimillisen kehityksen indeksissä oli 128. (177 valtiosta) ja että 35 prosenttia Intian väestöstä elää alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä ja 80 prosenttia alle kahdella Yhdysvaltain dollarilla päivässä; ottaa huomioon, että Intia on 62. kehitysmaiden köyhyysindeksissä niiden 108 kehitysmaan joukossa, joiden osalta indeksi on laskettu ja että Intia kuuluu niihin maihin, joissa käytetään eniten lapsityövoimaa,

H.

ottaa huomioon, että Intian osavaltioiden välinen taloudellinen epätasapaino ja siitä johtuva vaurauden ja kansantulon epätasainen jakautuminen edellyttävät, että noudatetaan järkevää täydentävää talouspolitiikkaa, joka sisältää verotuksen yhdenmukaistamisen ja vastaanottokyvyn kehittämisen köyhimmissä osavaltioissa, minkä ansiosta niissä voidaan käyttää varoja,

I.

ottaa huomioon, että Intia on suurin yksittäinen edunsaaja yleisessä tullietuusjärjestelmässä; ottaa huomioon, että Euroopan unionin etuuskohtelun alainen tuonti Intiasta oli suuruudeltaan 11 300 miljoonaa euroa vuonna 2007, kun se vuonna 2006 oli 9 700 miljoonaa euroa,

J.

ottaa huomioon, että kumpikin osapuoli vahvistaa sitoumuksensa tullien alentamiseen sekä järjestelmän ja palvelujen kaupan vapauttamisen jatkamiseen,

K.

katsoo, että markkinoille pääsyä on säädeltävä avoimilla ja tarkoituksenmukaisilla säännöillä ja normeilla, joilla varmistetaan kaupan vapauttamisesta saatava hyöty,

L.

katsoo, että markkinoille pääsyä haittaavat muut kuin tulleihin liittyvät kaupan esteet, kuten terveys- ja turvallisuusvaatimukset tai tekniset esteet, määrälliset rajoitukset, vaatimustenmukaisuusmenettelyt, kaupankäynnin suojamekanismit, tullimenettelyt, sisäiset verot ja kansainvälisten normien ja standardien laiminlyönti,

M.

katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien – kuten patenttien, tavara- tai palvelumerkkien, tekijänoikeuksien ja vastaavien oikeuksien, maantieteellisten merkintöjen (myös alkuperämerkintöjen), teollisten mallien ja integroitujen piirien piirimallien – tunnustamiseen, sopivaan ja tehokkaaseen suojeluun sekä täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvät osatekijät olisi otettava entistäkin paremmin huomioon,

N.

toteaa, että suurin osa jäsenvaltioiden tullilaitoksien takavarikoimista lääkeväärennöksistä on peräisin Intiasta (noin 30 prosenttia kokonaismäärästä); katsoo, että lääkeväärennökset, jotka eivät täytä normeja, lisäävät lääkeresistenssiä sekä sairastuvuutta ja kuolleisuutta,

O.

ottaa huomioon, että yhteistyösopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisesta; katsoo, että se muodostaa keskeisen osan sopimusta,

P.

ottaa huomioon, että vuoden 2008 maailman nälkäindeksin mukaan Intia on 66. sijalla 88 valtion joukossa (kehitysmaita ja siirtymävaiheessa olevia maita); ottaa huomioon, että Intian nälkäindeksiä laadittaessa havaittiin, ettei yksikään Intian osavaltio kuulu ”low hunger”(vähäistä nälkää) tai ”moderate hunger” (kohtalaista nälkää) -luokkaan; toteaa, että kaksitoista osavaltiota kuuluu ”alarming hunger” (hälyttävää nälkää) -luokkaan ja neljä osavaltiota – Punjab, Kerala, Haryana ja Assam – kuuluu ”serious hunger” (vakavaa nälkää) -luokkaan,

Q.

katsoo, että vapaakauppasopimuksen olisi sisällettävä sitoumuksia, jotka koskevat sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja sekä kestävää kehitystä ja kansainvälisesti sovittujen sosiaali- ja ympäristöalan normien tehokasta täytäntöönpanoa, mikä on olennainen edellytys ihmisarvoisen työn edistämiselle siten, että Kansainvälisen työjärjestön työtä koskevat perusnormit pannaan kotimaassa täytäntöön,

R.

ottaa huomioon, että Intia ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta; ottaa huomioon, että ydinalan viejämaiden ryhmä on lopettanut Intian ydinenergia-alan kaupan saarron ja että Yhdysvaltojen kongressi on hyväksynyt Yhdysvaltojen ja Intian ydinenergia-alan yhteistyösopimuksen,

S.

ottaa huomioon, että yhdeksännessä EU:n ja Intian huippukokouksessa Marseillessa allekirjoitettiin horisontaalinen ilmailusopimus ja että Intia sijoittui 11:nneksi Euroopan unionin ja muiden kuin EU-valtioiden välisessä matkustajaliikenteessä; ottaa huomioon, että EU ja Intia ovat hyväksyneet yhteisen toimintasuunnitelman, jossa vuoden 2005 strategista kumppanuutta laajennetaan uusille aloille, ja että Intiaan on perustettu Euroopan kaupan ja teknologiayhteistyön edistämiskeskus,

1.

katsoo, että vapaakauppasopimuksen olisi oltava WTO:n sääntöjen ja velvoitteiden mukainen; katsoo, että tuloksellinen Dohan kehitysohjelma säilyy Euroopan unionin kaupan painopistealana ja että Intian kanssa käytävillä vapaakauppasopimusta koskevilla neuvotteluilla täydennetään siten monenvälisiä sääntöjä;

2.

muistuttaa siitä, että EU:n ja Intian strateginen kumppanuus perustuu yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin, mikä näkyy vuoden 1994 EY:n ja Intian yhteistyösopimuksessa ja vuoden 2005 yhteisessä toimintasuunnitelmassa; katsoo, että uuden kilpailuun suuntautuvan vapaakauppasopimuksen olisi täydennettävä vuoden 1994 yhteistyösopimusta, johon se olisi liitettävä oikeudellisesti ja institutionaalisesti;

3.

on tyytyväinen yhdeksännen EU:n ja Intian huippukokouksen tuloksiin ja tarkistettuun yhteiseen toimintasuunnitelmaan; kannustaa neuvottelevia osapuolia jatkamaan tärkeimpien sidosryhmien kuulemista; muistuttaa Euroopan unionin ja Intian sitoumuksesta nopeuttaa vapaakauppasopimusta koskevia keskusteluja sekä edistää merkittävästi ja tehokkaasti kunnianhimoisen ja tasapainoisen, laaja-alaisen kauppa- ja investointisopimuksen pikaista tekemistä; on pettynyt neuvottelujen hitaaseen etenemiseen; kehottaa kumpaakin osapuolta tekemään laajan, kunnianhimoisen ja tasapainoisen vapaakauppasopimuksen vuoden 2010 loppuun mennessä;

4.

kannustaa Intian liittovaltion hallitusta ja osavaltioiden hallituksia synkronoimaan politiikkansa ja menettelynsä, jotta mahdolliset edut voidaan maksimoida;

5.

viittaa kummankin talouden toisiaan täydentäviin ominaisuuksiin perustuviin tulevaisuuden mahdollisuuksiin EU:n ja Intian kaupan ja investointien lisäämiseksi sekä vapaakauppasopimuksesta johtuviin liiketoimintamahdollisuuksiin; pitää EU:n ja Intian vapaakauppasopimusta kaikkiaan vaihtoehtona, josta molemmat hyötyvät, mutta suosittelee kuitenkin olemassa olevien alakohtaisten erityispiirteiden arvioimista; korostaa lisäksi, että vapaakauppasopimuksessa on varmistettava, että kahdenvälisen kaupan lisääminen hyödyttää mahdollisimman monia ihmisiä sekä mahdollistaa osaltaan Intian vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen, mukaan lukien ympäristön tilan heikkenemisen estäminen;

6.

kannustaa osapuolia myös tarkastelemaan vapaakauppasopimuksen mahdollisia haittapuolia ja sitä, miten markkinoiden nopea avautuminen voi vaikuttaa epäsuotuisasti inhimilliseen kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvoon;

7.

kehottaa komissiota sisällyttämään sopimukseen kunnianhimoisen kestävää kehitystä koskevan luvun, joka olisi olennainen osa sopimusta ja johon sovellettaisiin vakiomuotoista riitojenratkaisujärjestelmää;

8.

on tyytyväinen lukuisiin vapaakauppasimulaatioihin, jotka osoittavat, että vapaakauppasopimus lisäisi sekä Euroopan unionin että Intian kokonaisvientiä ja -tuontia; korostaa, että nykyisellä keskimääräisellä kasvunopeudella kahdenvälisen kaupan odotetaan ylittävän 70,7 miljardia euroa viimeistään vuonna 2010 ja 160,6 miljardia euroa viimeistään vuonna 2015;

9.

panee merkille, että Intian soveltamat keskimääräiset tullit ovat alentuneet tasoille, jotka ovat nyt verrattavissa muissa Aasian maissa noudatettaviin tasoihin ja että Intiassa sovellettava keskimääräinen tulli on nyt 14,5 prosenttia, kun taas EU:n keskiarvo on 4,1 prosenttia;

10.

pitää tärkeänä sitä, että vapaakauppasopimuksessa vahvistetaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen määräykset; kehottaa komissiota tältä osin käsittelemään avoinna olevia kysymyksiä, kuten eläinten hyvinvointia;

11.

panee merkille, että Intia on huolestunut mikrobiologisten normien yhdenmukaistamisen puutteesta Euroopan unionissa, REACH-järjestelmän vaikutuksista, EU:hun vietäville hedelmille tarkoitetuista kalliista sertifikaateista ja EY-merkkien kalliista vaatimustenmukaisuusmenettelyistä, sekä korostaa, että kyseiset asiat on ratkaistava vapaakauppasopimuksessa; kehottaa kumpaakin osapuolta varmistamaan, että sääntelyä ja muita kuin tulleihin liittyviä esteitä hallinnoidaan siten, että kauppaa ei kokonaisuutena vaikeuteta; kehottaa sekä EU:ta että Intiaa tekemään tiiviimpää yhteistyötä eri työryhmissä, jotta saavutetaan teknisiä säännöksiä ja normeja koskeva avoimempi kehys; kehottaa lisäksi komissiota antamaan teknistä tukea intialaisten tuottajien auttamiseksi heidän pyrkiessään saavuttamaan EU:n normit, erityisesti tuotannon terveydellisiin, ympäristöllisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin liittyen, millä edistetään molempia osapuolia hyödyttävien tilanteiden syntymistä;

12.

tunnustaa, että Intian normijärjestelmä on vielä kehittymisvaiheessa; kehottaa Intian kansallista standardointijärjestöä (Bureau of Indian Standards) ja lääkealan normien valvonnasta vastaavaa keskusjärjestöä (Central Drugs Standard Control Organisation) nostamaan norminsa kansainvälisten normien tasolle ja lisäämään avoimuutta parantamalla testaus- ja sertifiointimenettelyjä; on huolestunut terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevien normien täytäntöönpanosta ja valvonnasta; kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään asianmukaisesti valmiuksien ja koulutettujen työntekijöiden määrän lisäämistä intialaisissa sääntelyelimissä;

13.

korostaa, että vapaakauppasopimus sisältää sitovan valtioiden välisen riitojenratkaisumekanismin, määräyksiä muiden kuin tulleihin liittyvien esteiden sovittelusta, polkumyynnistä ja tasausmaksua koskevista toimista sekä yleisen poikkeuslausekkeen, joka perustuu tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XX ja XXI artiklaan;

14.

toteaa, että palvelut ovat Intian talouden nopeimmin kasvava sektori; panee merkille, että Intialla on offensiivisia etuja palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) toimitusmuotojen 1 ja 4 vapauttamisessa; ottaa huomioon, että Euroopan unioni haluaisi vapauttaa markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun toimitusmuodon 3 useimmissa palveluissa;

15.

huomauttaa, että palvelujen vapauttamisen ei pidä missään tapauksessa haitata palvelujen, ei myöskään julkisten palvelujen, sääntelyoikeutta;

16.

panee merkille, että Intian kauppa- ja teollisuuskamarin mukaan kahdenvälisen palvelujen kaupan odotetaan ylittävän 246 800 miljoonaa euroa viimeistään vuonna 2015, siihen mennessä kun palvelujen vapaakauppasopimus on pantu täytäntöön;

17.

panee merkille, että EU:n ja Intian välinen palvelukauppa on suhteellisen epätasapainoista; toteaa, että EU vie 1,5 prosenttia palveluistaan Intiaan, kun taas 9,2 prosenttia Intian kokonaisviennistä suuntautuu EU:hun;

18.

kannustaa Intiaa kehittämään asianmukaisen tietosuojalainsäädännön, jolloin Intia saavuttaisi sellaista asianmukaista suojelutasoa noudattavan valtion statuksen, joka mahdollistaa henkilötietojen siirtämisen EU:sta yhteisön lainsäädännön nojalla ja sen mukaisesti;

19.

panee merkille, että Intiassa on maailman viidenneksi suurimmat telealan palvelumarkkinat ja että televiestintäala on kasvanut vuosittain noin 25 prosenttia kuluneiden viiden vuoden aikana; suhtautuu myönteisesti televiestintäalan ulkomaisen omistuksen rajoitusten lievittämiseen mutta pahoittelee sitä, että kotimaiset rajoitustoimet ovat edelleen voimassa; kehottaa tästä syystä helpottamaan palveluntuottajien luparajoituksia ja poistamaan epävarmuustekijät, jotka liittyvät tulli- ja yhteysjärjestelyihin, sekä korostaa, että alaa sääntelevät vanhat lait on korvattava uudella, kaukonäköisellä lainsäädännöllä, joka kattaa tietoverkkoja koskevat lait ja uudet lupamenettelyt; katsoo, että tele- ja tietotekniikka-ala ovat Intian talouden tärkeitä moottoreita ja että Intiasta tulee telealan teollisuustuotannon keskus siten, että helpotetaan erityisesti telealan erityistalousalueiden luomista; korostaa, että teollisuustuotanto tarjoaa valtavia mahdollisuuksia;

20.

kehottaa Intiaa käymään satelliittialalla vuoropuhelua yhteisön yrityksien kanssa ja avaamaan niille markkinansa, jotta

21.

suhtautuu myönteisesti Intian sitoumukseen sallia ulkomaisten asianajotoimistojen toiminta Intiassa, koska tästä on merkittävää hyötyä Intian taloudelle ja oikeusalan ammattilaisille sekä eurooppalaisille lakialan yrityksille, jotka ovat kansainvälisen oikeuden asiantuntijoita, sekä kyseisten tahojen asiakkaille; kehottaa komissiota tutkimaan Intian viranomaisten kanssa mahdollisuutta vapauttaa oikeudelliset palvelut vapaakauppasopimuksessa sekä kyseisen mahdollisuuden laajuutta;

22.

panee merkille, että vapaakauppasopimuksen kaikkia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman sitoumuksia toimitustavassa 4; painottaa, että ammatillisten pätevyyksien sekä vastavuoroista tunnustamista ja lupavaatimuksia koskevien sopimuksien hyväksymisestä valtakunnallisesti ja EU:n laajuisesti on runsaasti hyötyä ammatillisten palvelujen alalla sekä EU:ssa että Intiassa ja että ne voitaisiin helposti sisällyttää vapaakauppasopimukseen; pyytää kuitenkin perusteellista analyysia yksittäisten jäsenvaltioiden osalta;

23.

kannustaa Intiaa vapauttamaan asteittain pankki- ja vakuutusalan;

24.

kannustaa Intiaa varmistamaan, että tuleva postialaa koskeva lakialoite ei kavenna pikalähetyspalvelujen tuottajien tämänhetkisiä mahdollisuuksia päästä markkinoille, ja kehottaa komissiota pyrkimään saamaan Intialta täysimääräisiä sitoumuksia, jotka liittyvät pikalähetyspalveluihin sekä lentoasemien pikarahtikuljettajien omahuolintaan, jotta suojataan markkinoille pääsyä myös tulevaisuudessa;

25.

edellyttää Intialta avoimempaa suhtautumista vähintään vuoden voimassa olevien monikertaviisumien myöntämiseen jäsenvaltioiden kansalaisille, liikealan ammattilaisille ja poliitikoille;

26.

kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimukseen investointeja koskevan luvun, jossa voitaisiin tarjota investoijille yhden pisteen tiedotusjärjestelmä;

27.

on tyytyväinen Euroopan kaupan ja teknologiayhteistyön edistämiskeskuksen perustamiseen New Delhiin, millä pyritään lisäämään yritysten välistä ja teknologista yhteistyötä Intian ja jäsenvaltioiden välillä;

28.

muistuttaa, että investointeihin on liitettävä hyvin laadittuja sääntöjä ja määräyksiä, jotta niistä saadaan hyötyä; ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman ”Yritysten yhteiskuntavastuu: uusi kumppanuus” (13); kehottaa tästä syystä komissiota kannattamaan vapaakauppasopimukseen sisällytettäviä monikansallisia yrityksiä koskevia sääntöjä, joilla varmistetaan, että investoijat noudattavat ILO:n perusnormeja ja yhteiskunnallisia ja ympäristökysymyksiä koskevia sitoumuksia ja kansainvälisiä sopimuksia maailmanlaajuisen tasapainon saavuttamiseksi taloudellisen kasvun ja korkeiden sosiaalisten ja ympäristönormien välillä;

29.

muistuttaa, että vaikka vapaakauppasopimuksen investointeja koskeviin lukuihin on usein liitetty pääoman liikkuvuuden vapauttamista ja pääoman valvonnasta luopumista koskevia sitoumuksia, tällaisiin lausekkeisiin on suhtauduttava suurella varauksella, kun otetaan huomioon pääoman valvonnan merkitys – erityisesti kehitysmaille – torjuttaessa rahoituskriisin vaikutuksia; kehottaa Euroopan unionia edistämään kansainvälisillä foorumeilla Intiassa toimivien ulkomaisten yritysten vastuun lisäämistä, ja muistuttaa toisaalta, että EU:n on päästävä Intian hallituksen kanssa sopimukseen Intiassa toimivien kotimaisten ja ulkomaisten yritysten työntekijöiden oikeuksien seurantajärjestelmän perustamisesta;

30.

kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimukseen investointeja koskevan luvun, joka olisi olennainen osa sopimusta ja jonka ansiosta investoiminen kummankin osapuolen markkinoihin olisi paljon sujuvampaa, mikä edellyttää, että edistetään ja suojellaan investointisopimuksia ja selvitetään välittömästi tarjoutuvia tilaisuuksia; ehdottaa, että tällaisessa investointisopimuksessa voitaisiin määrätä kummankin talouden investoijille luotavasta yhden pisteen tiedotusjärjestelmästä, jossa heille selvitetään investointisääntöjen ja -käytäntöjen eroja ja tiedotetaan kaikista lainsäädännöllisistä näkökulmista;

31.

pahoittelee sitä, että Intia ei halua sisällyttää vapaakauppasopimukseen julkisia hankintoja; kehottaa komissiota neuvottelemaan tehokkaista ja avoimista julkisten hankintojen järjestelmistä; kehottaa Intiaa käyttämään läpinäkyvää ja oikeudenmukaista menetelmää julkisten sopimusten tekemisessä ja mahdollistamaan eurooppalaisille yrityksille pääsyn julkisiin hankintoihin;

32.

kannustaa panemaan täytäntöön Intian uuden kilpailulainsäädännön; katsoo, että Euroopan unionin olisi sisällytettävä EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artikla vapaakauppasopimukseen varmistaakseen sitoumukset kilpailupolitiikkaan;

33.

on tyytyväinen Intian lujaan sitoutumiseen vahvaan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmään sekä siihen, että Intia hyödyntää TRIPS-sopimuksen joustovaraa täyttääkseen kansanterveyttä koskevat velvoitteensa erityisesti lääkkeiden saatavuuteen liittyen; kannustaa järjestelmän tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja valvontaan; kehottaa komissiota ja Intian toimivaltaisia viranomaisia koordinoimaan toimia, joilla pyritään tehokkaasti torjumaan väärennöksiä ja erityisesti lääkeväärennöksiä;

34.

kehottaa Euroopan unionia ja Intiaa varmistamaan, että vapaakauppasopimuksen sitoumukset eivät estä tärkeimpien lääkkeiden saantia, samalla kun Intia kehittää valmiuksiaan geneerisestä teollisuudesta tutkimukseen perustuvaan teollisuuteen;

35.

kehottaa Euroopan unionia ja Intiaa tukemaan toimia ja aloitteita, kuten palkintorahastoja, patenttipooleja ja muita vaihtoehtoisia järjestelyjä, jotta edistetään erityisesti vähälle huomiolle jääneiden tautien parantamiseksi tarvittavien lääkkeiden saatavuutta ja niihin liittyviä innovaatioita;

36.

tunnustaa, että kattava kehitystä koskeva luku on kaikkien vapaakauppasopimuksien olennainen osa ja kuuluu vakiomuotoisen riitojenratkaisumenettelyn kehykseen;

37.

kehottaa Euroopan unionia ja Intiaa varmistamaan, että kauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia ei tueta ympäristönormien tai keskeisten työ-, työterveys- ja turvallisuuslakien ja -normien kustannuksella ja että tällaisten normien noudattamista valvotaan asianmukaisesti;

38.

kehottaa ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön keskeiset yleissopimukset ja panemaan ne tosiasiallisesti täytäntöön;

39.

on huolestunut Intian lapsityövoimasta, jota käytetään hyväksi hyvin usein vaarallisissa ja epäterveellisissä oloissa; kehottaa komissiota ottamaan asian esille vapaakauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa ja pyytää Intian hallitusta tekemään kaiken voitavansa poistaakseen ilmiön taustalla olevat syyt, jotta siitä päästään eroon;

40.

panee merkille Intian uuden, vuonna 2006 täytäntöön pannun lapsityötä koskevan lain, joka kieltää alle 14-vuotiaita lapsia työskentelemästä palvelijoina kotitalouksissa tai ruokakojuissa, ja kehottaa EU:ta edelleen kannustamaan Intiaa ratifioimaan ILO:n lapsityön pahimpia muotoja koskevan yleissopimuksen nro 182, työhön ottamisen vähimmäisikää koskevan yleissopimuksen nro 138 ja järjestäytymisen ja työehtosopimusneuvottelujen oikeutta koskevan yleissopimuksen nro 98, mikä merkitsisi edistysaskelta lapsityövoiman käytön lopettamisessa;

41.

korostaa, että Euroopan unionin olisi painostettava Intian hallitusta puuttumaan miljoonien intialaisten – jotka ovat suurelta osin kastittomien ja adivasien yhteisöstä (alkuperäisheimot ja -kansat) – elämään vaikuttavaan pakkotyöhön; toteaa, että tämän kysymyksen uskotaan jääneen vaille asianmukaista huomiota hallinnollisen ja poliittisen tahdon puuttuessa;

42.

vaatii Euroopan unionia sisällyttämään Intian kanssa tekemäänsä vapaakauppasopimukseen määräyksen, jolla taataan, että erityistalousalueita hyödyntäviä EU:n yrityksiä ei voida vapauttaa perustyöoikeuksien ja Intian ratifioimiin ILO:n yleissopimuksiin perustuvien muiden työoikeuksien noudattamisesta;

43.

korostaa, että ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet muodostavat keskeisen osan vapaakauppasopimusta; on huolestunut uskonnollisten vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien jatkuvasta vainoamisesta Intiassa ja nykyisestä ihmisoikeus- ja turvallisuustilanteesta Intian hallitsemassa Kashmirissa;

44.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja Intiaa varmistamaan, että vapaakauppasopimuksella ei aiheuteta haittaa syrjäytyneille ryhmille, kuten kastittomille ja adivaseille, ja että kaikki yhteiskunnan jäsenet pääsevät nauttimaan vapaakauppasopimuksen mahdollisista eduista;

45.

on tyytyväinen Euroopan unionin ja Intian sitoumukseen tehdä yhteistyötä ydinenergiatutkimuksessa; panee merkille, että Intia ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta ja että ydinalan viejämaiden ryhmä on antanut sille poikkeusluvan; kehottaa Intiaa allekirjoittamaan ydinsulkusopimuksen;

46.

odottaa, että neuvosto ja komissio esittävät vapaakauppasopimuksen parlamentille puoltavaa lausuntoa varten EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

47.

kehottaa neuvostoa ja komissiota vahvistamaan, että Intia on sitoutunut siihen, että Intian uusi hallitus neuvottelee EU:n kanssa tehtävästä vapaakauppasopimuksesta tulevien parlamenttivaalien jälkeen;

48.

panee merkille inflaation nopean kasvun Intiassa; katsoo, että Intian on säilyttääkseen kilpailukykynsä EU:n yhä tärkeämpänä kauppakumppanina tehtävä suuria investointeja infrastruktuuriin ja lisättävä valtavasti sähköntuotantokapasiteettiaan; pitää myönteisenä maan hallituksen suunnitelmaa käyttää 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria näihin tavoitteisiin seuraavien viiden vuoden aikana ja kehottaa yksityisiä ja julkisia toimijoita tekemään täysimääräisesti yhteistyötä tässä valtavassa hankkeessa;

49.

pitää myönteisenä Intian pääministerin virallisesti avaamaa uutta Srinagarin rataa Baramullan ja Qazigundin välillä, joka luo tuhansia uusia työpaikkoja paikallisväestölle; uskoo, että tämänkaltaiset talouden alan aloitteet lisäävät Kashmirin kansan mahdollisuuksia vauraampaan ja rauhaisampaan tulevaisuuteen;

50.

on ilahtunut siitä, että Intia ei ole enää vain kehitysavun saaja, vaan että siitä on tullut myös sen antaja;

51.

arvostaa sitä, että tutkimuksen ja kehityksen alalla tehtävässä yhteistyössä on edistytty muun muassa EU:n rahoittaman puiteohjelman ansiosta; pitää myönteisenä, että suuri määrä intialaisia opiskelijoita opiskelee Euroopan yliopistoissa Erasmus Mundus -ohjelmassa;

52.

täsmentää, että jos EU:n ja Intian taloudellisen yhteistyön pohjana käytetään unionin edistämien yleismaailmallisten arvojen järjestelmää, sitä voidaan käyttää muiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön esikuvana;

53.

pitää myönteisenä erityistoimien käynnistämistä EU:n ja Intian välisen kulttuuriyhteistyön edistämiseksi ajanjaksona 2007–2009 erityisesti koulutuksen, opiskelijavaihdon, harjoittelun ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun aloilla;

54.

on huolestunut hyödykkeiden yleisestä hinnannoususta ja sen vaikutuksesta köyhimpiin väestönosiin myös Intiassa, mikä vaikeuttaa kasvun vakautta ja lisää yleistä eriarvoisuutta; kehottaa EU:ta ja Intiaa kattavan strategian koordinointiin, jotta tähän kysymykseen voidaan puuttua integroidusti;

55.

pitää myönteisenä, että Intia on saavuttanut merkittävää edistystä peruskoulutuksen järjestämisessä kaikille, köyhyyden poistamisessa ja puhtaan juomaveden saatavuuden lisäämisessä; toteaa, että Intia ei silti vielä ole saavuttamassa useimpia terveyteen liittyviä vuosituhannen kehitystavoitteita, jotka koskevat muun muassa lapsikuolleisuutta, odottavien äitien terveyttä, lasten aliravitsemusta ja malarian, tuberkuloosin ja hivin/aidsin vähentämistä; on huolestunut siitä, että vuosituhannen kehitystavoitteet edistyvät hitaimmin kastittomien ja adivasien kohdalla ja he kohtaavat edelleen asumiseen, koulutukseen, työhän ja terveydenhoito- ja muiden palveluiden saantiin liittyvää syrjintää;

56.

huomauttaa, että pysyvästä talouskasvusta huolimatta valtava epätasa-arvoisuus on edelleen todellisuutta yli 800 miljoonan ihmisen eläessä alle kahdella dollarilla päivässä; on erityisen huolestunut vähäosaisten väestöryhmien, erityisesti naisten ja lasten, marginaaliryhmien ja syrjinnän uhrien, kuten kastittomien ja adivasien, ja maaseutuväestön tilanteesta; painottaa tarvetta varmistaa, että vapaakauppasopimus ei rajoita Intian hallituksen kykyä puuttua köyhyyteen ja epätasa-arvoon; kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan yhteistyössä Intian hallituksen kanssa mainittujen ryhmien tilanteen parantamiseksi ja tutkimaan, miten ne voivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä sukupuoleen ja kastiin perustuvan syrjinnän lopettamiseksi edellä mainitun Intian kastittomien ihmisoikeustilannetta koskevan parlamentin päätöslauselman mukaisesti;

57.

korostaa, että ympäristön lisääntynyt tuhoutuminen Intiassa on kärjistyvä ongelma, jolla on käsittämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä seurauksia varsinkin monille köyhyydessä eläville intialaisille; vaatii siksi erityisesti, että EU jatkaa yhteistyötään Intian kanssa tällä alalla;

58.

pitää joidenkin Intian alueiden talouskasvun kehitysvaikutuksia erinomaisina ja kehottaa komissiota tukemaan mainittujen vaikutusten tärkeimpiä muotoja ja niiden taustalla olevaa kansallista ja alueellista politiikkaa koskevaa tutkimusta, jotta osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen alueiden välillä helpottuisi;

59.

pitää myönteisenä Intian sitoutumista lisäämään terveydenhuollon julkisia menoja ja kannustaa tätä suuntausta tehokkaan terveydenhuollon takaamiseksi erityisesti maaseutualueilla;

60.

katsoo, että Euroopan unionin on kiinnitettävä erityistä huomiota Intian pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), ja esittää siksi, että kaikissa EU:n ja Intian välisissä kehitysyhteistyöohjelmissa pk-yrityksiä voitaisiin vahvistaa toimilla, joilla helpotetaan kansalaisten ehdottamien markkinavetoisten paikallisten hankkeiden rahoitusta;

61.

pitää myönteisenä mikroluottojen leviämistä koko Intiaan, mikä on tunnetusti tehokas tapa luoda ruohonjuuritasolta lähtevää kehitystä;

62.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Intian hallituksille ja parlamenteille.