Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009AR0102

    Alueiden komitean lausunto aiheesta Kilpailukykyinen rautateiden tavaraliikenne

    EUVL C 79, 27.3.2010, p. 45–49 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    27.3.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 79/45


    5. JA 7. LOKAKUUTA 2009 PIDETTY 81. TÄYSISTUNTO

    Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kilpailukykyinen rautateiden tavaraliikenne”

    (2010/C 79/09)

    I.   POLIITTISET SUOSITUKSET

    JOHDANTO

    1.

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta annettiin, koska on tarpeen luoda mahdollisimman turvallinen, tehokas ja ekologisesti tarkoituksenmukainen tavaraliikennejärjestelmä palvelemaan kansalaisia ja taloudellisia toimijoita.

    2.

    Vuonna 2001 annetun liikenteen valkoisen kirjan mukaan sekä EU:n rakenteiden nykyisten muutosten ja EU:n jäsenvaltioiden kohtaamien, koko ajan uusien haasteiden vuoksi tulee keskittyä kaikkien liikennemuotojen yhteistoiminnan kehittämiseen.

    3.

    Maantie- ja lentoliikenteessä on jo toteutettu paljon toimia, jotka ovat tuottaneet myönteisiä tuloksia, kun taas raideliikenteen alalla tarvitaan vielä paljon työtä.

    4.

    Lausunnon kohteena oleva ehdotus on laadittu jäsenvaltioiden, rautatieliikenteen harjoittajien, infrastruktuurin haltijoiden, laitevalmistajien ja rahdinantajien laajojen kuulemisten jälkeen.

    5.

    Kuulemisten perusteella todettiin, että kilpailukykyisen tavaraliikenteen kansainvälisten rautatiekäytävien perustaminen lisää nopeasti rautateiden kilpailukykyä ja parantaa makrotaloudellista tilannetta.

    Poliittiset suositukset

    6.

    Komitea on tyytyväinen säädökseen, jolla säännellään kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisten rautatieverkkojen toimintaperiaatteita. Tavoitteena on luoda tehokas tavaraliikenneverkko hyödyntämällä järkevästi olemassa olevia perusrakenteita tai laajentamalla niitä.

    7.

    Komitea katsoo, että säädökseen kirjattujen periaatteiden johdonmukainen toteuttaminen käytännössä tehostaa nopeasti rautatieliikennettä, joka on ympäristöystävällisin ja turvallisin kuljetusmuoto ja joka voi kilpailla tehokkuudessa muiden liikennemuotojen kanssa.

    8.

    Komitea katsoo, että perustettaessa tavaraliikennekäytäviä on huolehdittava niiden yhdistämisestä muihin liikennemuotoihin maa-, lento- ja meriterminaalien, myös sisävesisatamien, avulla.

    9.

    Komitea kiinnittää huomiota sellaisten logistiikkakeskusten kehitykseen, joissa paikallis- ja alueviranomaiset ovat osallisina; ne tulisi ottaa huomioon luotaessa kilpailukykyistä tavaraliikenteen eurooppalaista rautatieverkkoa. Paikallis- ja alueviranomaiset on osallistettava tällaisten logistiikkakeskusten suunnitteluun ja kehittämiseen.

    10.

    Komitea kiinnittää huomiota asetuksen tiettyihin säännöksiin, jotka saattavat lisätä turhaa byrokratiaa eurooppalaisen rautatieverkon hallinnointijärjestelmissä.

    11.

    Komitea korostaa, että rautateiden tavaraliikenne on melko ympäristöystävällistä ja turvallista, ja tehokkuutta ja kilpailukykyä lisäämällä se voi olla vaihtoehto enemmän energiaa käyttäville, vähemmän ihmisystävällisille ja vaarallisemmille kuljetusmuodoille.

    12.

    On syytä keskittää toiminta eurooppalaisen rautatieliikenteen tehostamiseen ja sen kilpailukyvyn parantamiseen ratkaisemalla mahdollisimman pikaisesti nykyiset ongelmat. Näin ollen on syytä muun muassa

    tiivistää infrastruktuurin haltijoiden ja jäsenvaltioiden yhteistyötä, jolla pyritään poistamaan tavaraliikenteen toimintaa rajoilla haittaavat esteet, tehdä investointeja sekä parantaa eri liikennetyyppien välistä yhteistyötä ja koordinaatiota rautatieverkon käytössä

    kehittää ja laajentaa rautatieliikennettä palvelevia intermodaaliterminaaleja ja tehostaa niiden toimintaa hyödyntämällä niiden hallinnoinnissa uusinta teknologiaa

    parantaa huomattavasti yhteentoimivuutta

    minimoida tehokkuushävikit, jotka johtuvat markkinoiden avaamiseen liittyvästä yritysten pirstaloitumisesta

    luoda tehokas – sekä pohjoisesta etelään että lännestä itään ulottuva – koko EU:n käsittävä rautatieverkko.

    13.

    Näissä toimissa tulee hyödyntää jäsenvaltioissa ja kansainvälisellä tasolla jo tehtyjä aloitteita ja tehtyä työtä, joka koskee

    infrastruktuuriin pääsyä ja infrastruktuurimaksuja

    liikennekäytävien kapasiteetinhallintaa ja liikenteenohjausta

    rautatieliikenteen turvallisuutta

    rautatieliikenteen yhteentoimivuuden kehitystä.

    Sen lisäksi tulee samanaikaisesti

    laajentaa reittiverkoston kapasiteettia ja

    rakentaa tehokkaita uusia tavaraliikenteen kiertoreittejä (samaan tapaan kuin ohikulkutiet maantieliikenteessä) erittäin kuormitetuissa rautatieliikenteen solmukohdissa.

    14.

    Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN–T) koskevasta ohjelmasta, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmästä (ERTMS) ja muista nykyisistä toimista saatujen kokemusten ansiosta voidaan ottaa käyttöön huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalainen rautatieverkko kaikkien toimien synergiavaikutusta hyödyntäen.

    15.

    Ollakseen konseptina toimiva tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon luominen edellyttää, että otetaan käyttöön kansainvälinen rakenne, jolla edistetään jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden välistä koordinaatiota eri liikennekäytävissä. Kyseisen rakenteen edellytyksenä tulee olla, että jäsenvaltiot noudattavat käytävien toteuttamista koskevia sitoumuksiaan.

    16.

    On välttämätöntä, että EU:n asianomaiset elimet tai jäsenvaltiot tai hallintorakenteet jatkavat ponnisteluja poistaakseen tämänhetkiset rajoitukset, jotka heikentävät tehokkuutta ja näin ollen rautatieliikenteen kilpailukykyä. Tällaisia rajoituksia ovat:

    kieliesteiden poistaminen rajatylittävästä liikenteestä

    sellaisten, veturinkuljettajien yhtenäisten koulutusohjelmien puuttuminen, jotka kattaisivat raideliikenteen periaatteet koko EU:ssa

    turvallisuutta ja kapasiteettia koskevien yhteisten normien puuttuminen

    tieto- ja viestintätekniikan sekä satelliitti- ja radiotaajuusjärjestelmien epäyhtenäinen hyödyntäminen

    järjestelmän ja yksiselitteisen siviilioikeudellisen vastuun puute intermodaalisissa kuljetusketjuissa kuljetetusta tavaralähetyksestä

    monet tekniset ja hallinnolliset ongelmat kansainvälisen rautatieliikenteen toiminnassa rajanylitystilanteissa

    kapasiteetin pullonkaulojen poistaminen ennen kaikkea taajamissa, jotta voidaan erottaa tavara- ja henkilöliikenne eri reiteille sekä kaiken kaikkiaan parantaa raideliikenteen kilpailukykyä, sikäli kuin se on mahdollista tekniikan ja suunnittelun kannalta

    erilaiset raideleveysstandardit

    täsmällisyyttä koskevien normien täytäntöönpano erityisesti yhdistetyissä kuljetuksissa, esimerkiksi yhdistetyssä rautatie- ja maantiekuljetuksessa

    yhteisymmärryksen puuttuminen junien yhtenäisten mittojen ja pituuden osalta kuljetuskapasiteetin lisäämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi.

    17.

    Olisi suositeltavaa ottaa käyttöön rautatieliikennealan standardeja logististen kustannusten vähentämiseksi, kilpailukyvyn lisäämiseksi, markkinoillepääsyn parantamiseksi, yhteentoimivuuden ja intermodaalisuuden tehostamiseksi, talouskehityksen ja ympäristövaatimusten sopusoinnun lisäämiseksi ja rautateiden muuttamiseksi eurooppalaisen yritysverkon arvonlisäketjun olennaiseksi osaksi, joka edistää tuotanto-, toimitus- ja jakeluprosessien optimointia.

    18.

    Jos esteiden poistamiseen liittyvien toimivaltuuksien siirtämisen mahdollisuutta ei ole, EU:n tai jäsenvaltioiden tulisi itse ryhtyä suoriin toimiin rajoitusten poistamiseksi.

    19.

    Tavaraliikennekäytävien hallinnointirakenne ei saisi olla byrokraattinen, vaan sen tulisi toimia joustavasti markkinatilanteesta riippuen, ja sen tulisi voida torjua jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten perusteettomat puuttumiset.

    20.

    Kuljetuspalveluiden kysynnän pitäisi ratkaista, mikä on perustettavien rautateiden tavaraliikennekäytävien välttämätön määrä eri maissa.

    21.

    Kilpailukykyisten tavaraliikenteen eurooppalaisten rautatieverkkojen perustamisessa saavutetaan asetetut tavoitteet, mikäli tehdään tiivistä yhteistyötä niiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, joiden alueen kautta rautatiekäytävät tulevat kulkemaan.

    22.

    Tällaista yhteistyötä tulisi tehdä sekä verkostojen perustamiseen liittyvien investointien suunnittelussa ja koordinoinnissa että rautatiekäytävien hyödyntämisessä, kunnostamisessa, ajanmukaistamisessa. Tällöin on huomioitava olemassa oleva infrastruktuuri ja liikenne.

    23.

    Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on taata tavaraliikenteen korkealaatuiset reitit sekä palvelun luotettavuus ja laadukkuus näillä reiteillä, joita ei erotella tavara- ja henkilökuljetusten mukaan, tulee alueellisia ja paikallisia intressejä kunnioittamaan pyrkien määrittää kummankintyyppisen liikenteen toiminnan periaatteet siten, että ei heikennetä asukkaiden liikkumismahdollisuuksia eikä aiheuteta ristiriitaa muiden yhteiskunnallisten etujen kanssa.

    24.

    Asianmukainen alueellinen ja kuntakohtainen maankäytön suunnittelu, jossa otetaan huomioon liikennekäytävien reitit sekä lastausterminaalien ja -asemien sijainti, parantaa huomattavasti verkostojen tehokkuutta ja samalla kunnan tai alueen taloutta.

    25.

    Paikallis- ja alueviranomaisten ja jäsenvaltioiden on välttämätöntä ryhtyä toimiin maantieliikenteen virtojen sopeuttamiseksi rautateitse tapahtuvaan tavaroiden jakeluun ja toimitukseen kuluttajille.

    26.

    Paikallis- ja alueviranomaisilla on muita suuremmat mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ja käydä vuoropuhelua tuottajien ja rautatieliikennettä hyödyntävien toimijoiden kanssa; ne voivat myös vaikuttaa paljon tehokkaammin siihen, että kuljetuspalveluiden käyttäjät päätyvät tiettyyn ratkaisuun valitessaan liikennevälinettä ja reittiä. Näin taataan yrittäjien optimaalinen käyttäytyminen niiden valitessa tuotteidensa kuljetukseen liikennevälinettä ekologisen turvallisuuden, luotettavuuden ja nopeuden sekä tietysti taloudellisen kilpailukyvyn näkökulmasta.

    II.   PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

    27.

    Alueiden komitea katsoo, että rautateiden sisämarkkinoiden perustaminen kuuluu erityisesti tavaraliikenteen osalta olennaisena osana Lissabonin strategian ja kestävän kehityksen tavoitteeseen EU:ssa. Sen vuoksi komitea pitää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta välttämättömänä säädöksenä, jonka ansiosta rautatieliikenne voi kilpailla muiden, vähemmän ekologisten ja ihmisystävällisten liikennevälineiden kanssa. Toteutuksen yhteydessä on ensisijaiselle tavaraliikenteelle reittejä osoitettaessa otettava asianmukaisesti huomioon jo olemassa oleva liikenne, esimerkiksi henkilöliikennepalvelut. Myös jäsenvaltioiden sisäistä tavaraliikennettä on lähtökohtaisesti kohdeltava samalla tavoin ensiarvoisena kuin rajatylittävää tavaraliikennettä.

    28.

    Paikallis- ja alueviranomaiset saavat asetuksen täytäntöönpanossa tärkeän roolin, sillä ne voivat parantaa rautatiekuljetusten tehokkuutta ja kilpailukykyä huomattavasti asianmukaisen suunnittelun, taitavien tieliikenneinvestointien, alueellisten rautatielinjojen ja satamainvestointien avulla.

    29.

    On välttämätöntä määrittää yhdessä rautatieinfrastruktuurin haltijoiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa vaarallisten aineiden kuljettamista koskevat periaatteet.

    30.

    Huolimatta siitä, että tavaraliikennekäytävien perustamista koskevat päätökset käsitellään ja vahvistetaan unionitasolla, on jo ennen niiden tekemistä eli valtiotason suunnittelu- ja sopimisvaiheessa joka tapauksessa kuultava paikallis- ja alueviranomaisia.

    31.

    Kuulemisissa tulisi kartoittaa käytävän perustamiseen liittyvien infrastruktuurien sellaiset välttämättömät osatekijät, joiden avulla varmistetaan, että niiden reitti ei vaikuta haitallisesti niiden paikallisyhteisöjen elämään, joiden asuinseutu sijaitsee käytävän varrella, ja helpottaa käytävän reittien kannalta soveltuvimpien alueiden valintaa.

    32.

    Alueilla on päästävä siihen, että matkustajaliikenteeseen tarkoitetut suurten ja tavanomaisten nopeuksien ja lähiliikenteen verkot sekä kaikenlaiseen tavaraliikenteeseen tarkoitetut verkot ovat optimaalisesti rinnakkaisia.

    33.

    Liikennekäytävien pääradan määritettyjen muuttujien vuoksi on välttämätöntä muuttaa sekä maantie- että rautatieliikenteen organisointia niissä paikoissa, joiden läpi liikennekäytävät tulevat kulkemaan. Sen vuoksi paikallis- ja alueviranomaisten täytyy saada asianmukaiset taloudelliset resurssit, joiden avulla voidaan toteuttaa näiden alueiden läpi kulkevilla reiteillä tarvittavat investoinnit ja ajanmukaistamistyöt. Lisäksi on yksinkertaistettava julkisen edun vuoksi tapahtuvien tonttien lunastusten oikeudellista kehystä, jottei lunastuksiin liittyvä asianmukaisen korvauksen periaate estä suunniteltuihin uudistus- ja rakennushankkeisiin liittyviä reitti- ja perusrakennetöitä.

    34.

    Näitä resursseja tulisi voida hyödyntää niin hyvissä ajoin, että kyetään noudattamaan tarkasteltavana olevan asetuksen 3 artiklan 3 kohdan toisen kappaleen säännöksiä eli asetuksessa määritettyjä lakisääteisiä rautateiden tavaraliikennekäytävien perustamista koskevia määräaikoja.

    35.

    Olemassa olevia logistiikkakeskuksia, joissa paikallis- ja alueviranomaiset ovat osallisina, tulisi hyödyntää tehokkaasti, ja ne tulisi liittää rautateiden tavaraliikennekäytävien järjestelmään.

    36.

    Tällaisen alueellisen itsehallintoelimen hallinnoiman infrastruktuurin liittämisellä mukaan toimintaan tulisi taata asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan paikallis- tai alueviranomaisten edustajien osallistuminen tavaraliikennekäytävien hallinnointielimiin.

    37.

    Asetuksen 3 artiklassa säädetään rautateiden tavaraliikennekäytävien määrästä eri jäsenvaltioissa. Siitä tulisi päättää liikennepalvelujen potentiaalisen kysynnän, sen tehokkuuden analyysin ja sellaisten todellisten teknisten mahdollisuuksien perusteella, joiden ansiosta käytävät voidaan perustaa asetuksen mukaisissa määräajoissa.

    38.

    Eri jäsenvaltioissa on määritetty liikennekäytävien pakollinen määrä kussakin jäsenvaltiossa kuljetetun tavaramäärän ja kuljetusmatkan tulona laskettujen tonnikilometrien perusteella. Tästä tulisi luopua.

    39.

    Asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja markkinatutkimuksia tulisi tehdä tarpeen mukaan, ja infrastruktuurin haltijoiden tulisi määrittää tarve. Tämän vuoksi niiden tekeminen vuosittain ei saisi olla pakollista, kuten asetuksessa säädetään.

    40.

    Kun asetuksen täytäntöönpanon ensimmäisessä vaiheessa tehdään rautateiden tavaraliikennekäytävien sijoittamista koskevia päätöksiä, niiden tulee perustua yksinomaan tehokkuuteen, käytettävyyteen, laatuun ja infrastruktuurin laajuuteen liittyviin asiaperusteisiin, ja poliittisia perusteita tulee välttää mahdollisuuksien mukaan.

    41.

    Valvonta on välttämätöntä perustettaessa rautatieliikennekäytäviä, jotta voidaan valvoa ympäristönsuojelu- ja kansanterveysnormien noudattamista sekä erityisesti melua, liikenneturvallisuutta ja muita tekijöitä koskevien normien noudattamista. Normeilla pyritään ehkäisemään ilmiöitä, jotka saattaisivat vaikuttaa haitallisesti ihmisen elinympäristöön. Tällöin on aina otettava ensisijaisesti huomioon kriteerit, jotka koskevat rautatieliikennekäytävien varrella asuvien elinolojen säilyttämistä ennallaan, kun kyseessä ovat terveydelliset näkökohdat, elinolot sekä liikenteen turvallisuus.

    42.

    Alueiden komitea kehottaa Euroopan komissiota saattamaan asetuksen voimaan mahdollisimman pian sekä ottamaan lukuun tässä lausunnossa esitetyt huomiot ja ehdotukset.

    Bryssel 7. lokakuuta 2009

    Alueiden komitean puheenjohtaja

    Luc VAN DEN BRANDE


    Top