Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52008XC0530(07)

    Selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön

    EUVL C 133, 30.5.2008, p. 1–402 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    30.5.2008   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 133/1


    SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET EUROOPAN YHTEISÖJEN YHDISTETTYYN NIMIKKEISTÖÖN

    (2008/C 133/01)

    Julkaistu tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87  (1) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti

    SISÄLTÖ

    Johdanto

    A.

    Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt

    C.

    Nimikkeistöön ja tulleihin sovellettavat yleissäännöt

    I jakso

    Elävät eläimet ja eläintuotteet

    1

    Elävät eläimet

    2

    Liha ja muut syötävät eläimenosat

    3

    Kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat

    4

    Maito ja meijerituotteet; linnunmunat; luonnonhunaja; muualle kuulumattomat eläinperäiset syötävät tuotteet

    5

    Muualle kuulumattomat eläinperäiset tuotteet

    II jakso

    Kasvituotteet

    6

    Elävät puut ja muut elävät kasvit; sipulit, juuret ja niiden kaltaiset tuotteet; leikkokukat ja leikkovihreä

    7

    Kasvikset sekä tietyt syötävät kasvit, juuret ja mukulat

    8

    Syötävät hedelmät ja pähkinät; sitrushedelmien ja melonin kuoret

    9

    Kahvi, tee, mate ja mausteet

    10

    Vilja

    11

    Myllyteollisuustuotteet; maltaat; tärkkelys; inuliini; vehnägluteeni

    12

    Öljysiemenet ja -hedelmät; erinäiset siemenet ja hedelmät; teollisuus- ja lääkekasvit; oljet ja kasvirehu

    13

    Kumilakat; kumit, hartsit ja muut kasvimehut ja -uutteet

    14

    Kasviperäiset punonta- ja palmikointiaineet; muualle kuulumattomat kasvituotteet

    III jakso

    Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden pilkkoutumistuotteet; valmistetut ravintorasvat; eläin- ja kasvivahat

    15

    Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden pilkkoutumistuotteet; valmistetut ravintorasvat; eläin- ja kasvivahat

    IV jakso

    Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka; tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet

    16

    Lihasta, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut tuotteet

    17

    Sokeri ja sokerivalmisteet

    18

    Kaakao ja kaakaovalmisteet

    19

    Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet; leipomatuotteet

    20

    Kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä tai muista kasvinosista valmistetut tuotteet

    21

    Erinäiset elintarvikevalmisteet

    22

    Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka

    23

    Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu

    24

    Tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet

    V jakso

    Kivennäistuotteet

    25

    Suola; rikki; maa- ja kivilajit; kipsi, kalkki ja sementti

    26

    Malmit, kuona ja tuhka

    27

    Kivennäispolttoaineet, kivennäisöljyt ja niiden tislaustuotteet; bitumiset aineet; kivennäisvahat

    VI jakso

    Kemianteollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet

    28

    Kemialliset alkuaineet ja epäorgaaniset yhdisteet; jalometallien, harvinaisten maametallien, radioaktiivisten alkuaineiden ja isotooppien orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet

    29

    Orgaaniset kemialliset yhdisteet

    30

    Farmaseuttiset tuotteet

    31

    Lannoitteet

    32

    Parkitus- ja väriuutteet; tanniinit ja niiden johdannaiset; värit, pigmentit ja muut väriaineet; maalit ja lakat; kitti sekä muut täyte- ja tiivistystahnat; painovärit, muste ja tussi

    33

    Haihtuvat öljyt ja resinoidit; hajuste-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet

    34

    Saippua ja suopa, orgaaniset pinta-aktiiviset aineet, pesuvalmisteet, voiteluvalmisteet, tekovahat, valmistetut vahat, kiillotus-, hankaus- ja puhdistusvalmisteet, kynttilät ja niiden kaltaiset tuotteet, muovailumassat, ”hammasvahat” ja kipsiin perustuvat hammaslääkinnässä käytettävät valmisteet

    35

    Valkuaisaineet; modifioidut tärkkelykset; liimat ja liisterit; entsyymit

    36

    Räjähdysaineet; pyrotekniset tuotteet; tulitikut; pyroforiset seokset; helposti syttyvät aineet

    37

    Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet

    38

    Erinäiset kemialliset tuotteet

    VII jakso

    Muovit ja muovitavarat; kumi ja kumitavarat

    39

    Muovit ja muovitavarat

    40

    Kumi ja kumitavarat

    VIII jakso

    Raakavuodat ja -nahat, muokattu nahka, turkisnahat ja niistä valmistetut tavarat; satula- ja valjasteokset; matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet; suolesta valmistetut tavarat

    41

    Raakavuodat ja -nahat (muut kuin turkisnahat) sekä muokattu nahka

    42

    Nahkatavarat; satula- ja valjasteokset; matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet; suolesta valmistetut tavarat

    43

    Turkisnahat ja tekoturkikset; niistä valmistetut tavarat

    IX jakso

    Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili; korkki ja korkkitavarat; oljesta, espartosta tai muista punonta- tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori- ja punontateokset

    44

    Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili

    45

    Korkki ja korkkitavarat

    46

    Oljesta, espartosta tai muista punonta- tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori- ja punontateokset

    X jakso

    Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte); paperi, kartonki ja pahvi sekä niistä valmistetut tavarat

    47

    Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte)

    48

    Paperi, kartonki ja pahvi; paperimassa-, paperi-, kartonki- ja pahvitavarat

    49

    Kirjat, sanomalehdet, kuvat ja muut painotuotteet; käsikirjoitukset, konekirjoitukset ja työpiirustukset

    XI jakso

    Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat

    50

    Silkki

    51

    Villa sekä hieno ja karkea eläimenkarva; jouhilanka ja jouhesta kudotut kankaat

    52

    Puuvilla

    53

    Muut kasvitekstiilikuidut; paperilanka ja kudotut paperilankakankaat

    54

    Tekokuitufilamentit; kaistaleet ja niiden kaltaiset tavarat tekstiilitekokuituaineesta

    55

    Katkotut tekokuidut

    56

    Vanu, huopa ja kuitukangas; erikoislangat; side- ja purjelanka, nuora ja köysi sekä niistä valmistetut tavarat

    57

    Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta

    58

    Kudotut erikoiskankaat; tuftatut tekstiilikankaat; pitsit; kuvakudokset; koristepunokset; koruompelukset

    59

    Kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut tekstiilikankaat; tekstiilitavarat, jollaiset soveltuvat teknisiin tarkoituksiin

    60

    Neulokset

    61

    Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta

    62

    Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta

    63

    Muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet; lumput

    XII jakso

    Jalkineet, päähineet, sateenvarjot ja päivänvarjot, kävelykepit, istuinkepit, ruoskat, ratsupiiskat ja niiden osat; valmistetut höyhenet ja niistä valmistetut tavarat; tekokukat; hiuksista valmistetut tavarat

    64

    Jalkineet, nilkkaimet ja niiden kaltaiset tavarat; niiden osat

    65

    Päähineet ja niiden osat

    66

    Sateenvarjot, päivänvarjot, kävelykepit, istuinkepit, ruoskat, ratsupiiskat sekä niiden osat

    67

    Valmistetut höyhenet ja untuvat sekä höyhenistä tai untuvista valmistetut tavarat; tekokukat; hiuksista valmistetut tavarat

    XIII jakso

    Kivestä, kipsistä, sementistä, asbestista, kiilteestä tai niiden kaltaisesta aineesta valmistetut tavarat; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat

    68

    Kivestä, kipsistä, sementistä, asbestista, kiilteestä tai niiden kaltaisesta aineesta valmistetut tavarat

    69

    Keraamiset tuotteet

    70

    Lasi ja lasitavarat

    XIV jakso

    Luonnonhelmet ja viljellyt helmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit, jalometallilla pleteroidut metallit ja näistä valmistetut tavarat; epäaidot korut; metallirahat

    71

    Luonnonhelmet ja viljellyt helmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit, jalometallilla pleteroidut metallit ja näistä valmistetut tavarat; epäaidot korut; metallirahat

    XV jakso

    Epäjalot metallit ja epäjalosta metallista valmistetut tavarat

    72

    Rauta ja teräs

    73

    Rauta- ja terästavarat

    74

    Kupari ja kuparitavarat

    75

    Nikkeli ja nikkelitavarat

    76

    Alumiini ja alumiinitavarat

    77

    (Varattu mahdollista tulevaa käyttöä varten harmonisoidussa järjestelmässä)

    78

    Lyijy ja lyijytavarat

    81

    Muut epäjalot metallit; kermetit; niistä valmistetut tavarat

    82

    Työkalut ja -välineet sekä veitset, lusikat ja haarukat, epäjaloa metallia; niiden epäjaloa metallia olevat osat

    83

    Erinäiset epäjalosta metallista valmistetut tavarat

    XVI jakso

    Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkölaitteet; niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai -äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet

    84

    Ydinreaktorit, höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat

    85

    Sähkökoneet ja -laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai -äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet

    XVII jakso

    Kulkuneuvot, ilma-alukset ja alukset sekä niihin rinnastettavat kuljetusvarusteet

    86

    Rautatieveturit, raitiomoottorivaunut ja muu liikkuva kalusto sekä niiden osat; rautatie- ja raitiotieradan varusteet ja kiinteät laitteet sekä niiden osat; kaikenlaiset mekaaniset (myös sähkömekaaniset) liikennemerkinantolaitteet

    87

    Kuljetusvälineet ja kulkuneuvot, muut kuin rautatien tai raitiotien liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat ja tarvikkeet

    88

    Ilma-alukset, avaruusalukset sekä niiden osat

    89

    Alukset ja uivat rakenteet

    XVIII jakso

    Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; kellot; soittimet; niiden osat ja tarvikkeet

    90

    Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; niiden osat ja tarvikkeet

    91

    Kellot ja niiden osat

    92

    Soittimet; niiden osat ja tarvikkeet

    XIX jakso

    Aseet ja ampumatarvikkeet; niiden osat ja tarvikkeet

    93

    Aseet ja ampumatarvikkeet; niiden osat ja tarvikkeet

    XX jakso

    Erinäiset tavarat

    94

    Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset

    95

    Lelut, pelit ja urheiluvälineet; niiden osat ja tarvikkeet

    96

    Erinäiset tavarat

    XXI jakso

    Taideteokset, kokoelmaesineet ja antiikkiesineet

    97

    Taideteokset, kokoelmaesineet ja antiikkiesineet

    JOHDANTO

    Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23. heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (2) perustettiin tavaranimikkeistö, josta käytetään nimeä ”yhdistetty nimikkeistö” tai lyhennettä ”CN”. Nimikkeistö perustuu harmonoitua tavaroiden kuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (3), josta käytetään nimeä ”harmonoitu järjestelmä” tai lyhennettä ”HS”.

    Harmonoitua järjestelmää on täydennetty sitä koskevilla selityksillä (HSEN). Englannin- ja ranskankieliset selitykset julkaisee ja päivittää:

    WORLD CUSTOMS ORGANIZATION

    Tulliyhteistyöneuvosto (CCC)

    30, rue du Marché

    B-1210 Brussels

    Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan ja 10 artiklan mukaan komissio hyväksyy yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset (CNEN) tullikoodeksikomitean tariffi- ja tilastonimikkeistöjaoston käsittelyn jälkeen. Vaikka yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa voidaan viitata harmonoidun järjestelmän selityksiin, ne eivät niitä korvaa vaan yhdistetyn nimikkeistön selittäviä huomautuksia olisi pidettävä harmonoidun järjestelmän selityksiä täydentävinä ja niiden yhteydessä käytettävinä.

    Tämä yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten toisinto sisältää ja soveltuvin osin korvaa Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa 11. huhtikuuta 2008 (4) mennessä julkaistut selittävät huomautukset. Yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, jotka on julkaistu virallisen lehden C-sarjassa tämän päivämäärän jälkeen, jäävät voimaan ja ne lisätään selittäviin huomautuksiin tarkistuksen yhteydessä.

    Nimikkeiden ja alanimikkeiden CN-koodit, joihin viitataan, ovat komission asetuksen (EY) N:o 1214/2007 mukaisen vuoden 2008 yhdistetyn nimikkeistön koodien mukaiset (5).

    A. Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt

    Yleissääntö 5 b

    Pakkauspäällykset, joissa myydään mm. juomia, hilloja, sinappia ja mausteita, luokitellaan kuten niiden sisältö, vaikka ne selvästi soveltuisivat toistuvaan käyttöön.


    C. Nimikkeistöön ja tulleihin sovellettavat yleissäännöt

    Yleissääntö 3

    1.

    ”Työpäiviä”, joihin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (6), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 82/97 (7), 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa viitataan, ovat kaikki muut päivät paitsi lauantait, sunnuntait ja Euroopan komission yksiköiden yleiset vapaapäivät Brysselissä.

    2.

    Jos edellä mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kurssia, jota käytetään euron muuntamisessa kansallisiksi valuutoiksi, ei julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä jonkin kuukauden viimeistä edellisenä työpäivänä tai 15:ttä päivää edeltävänä viimeistä edellisenä työpäivänä, muuntokurssina on käytettävä kurssia, joka on viimeksi julkaistu ennen kyseisen kuukauden viimeistä edellistä työpäivää tai 15:ttä päivää edeltävänä viimeistä edellisenä työpäivänä.

    I JAKSO

    ELÄVÄT ELÄIMET JA ELÄINTUOTTEET

    1 RYHMÄ

    ELÄVÄT ELÄIMET

    0101

    Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit

    0101 90 11 ja 0101 90 19

    hevoset

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat villihevoset, kuten przewalskinhevonen tai tarpaani (mongolianhevonen). Seeprat (Equus zebra, Equus grevyi, Equus burchelli, Equus quagga jne.) luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 0106 19 90, vaikka ne kuuluvat Equidae-heimoon.

    Hevostamman ja seepraoriin risteytymä (zebroidi) luokitellaan alanimikkeeseen 0106 19 90.

    0101 90 30

    aasit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekä kesyt että luonnonvaraiset aasit. Jälkimmäisiin kuuluvat mm. Aasian villiaasi, kiangi, onageri ja kulaani eli puoliaasi (Equus hemionus).

    Aasioriin ja seepratamman risteytymä (”zebrass”) luokitellaan alanimikkeeseen 0106 19 90.

    0101 90 90

    muulit ja muuliaasit

    Tähän alanimikkeeseen luokitellaan HS-selityksissä nimikkeen 0101 viimeisessä kappaleessa kuvaillut eläimet.

    0102

    Elävät nautaeläimet

    0102 90 05–0102 90 79

    kotieläinlajit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki kesyt Bos- ja Bubalus-suvun nautaeläimet (mukaan lukien puhvelit) riippumatta niiden käyttötarkoituksesta (siitos, kasvatus, lihotus, jalostus, teurastus tms.). Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu puhdasrotuiset siitoseläimet (alanimikkeet 0102 10 10–0102 10 90).

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä, nimikkeen 0102, ensimmäisen kappaleen, kohdissa 1, 2 ja 7 kuvaillut eläimet.

    0102 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki luonnonvaraiset nautaeläimet (mukaan lukien puhvelit). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä, nimikkeen 0102, ensimmäisen kappaleen, kohdissa 3, 4, 5 ja 6 kuvaillut eläimet ja myskihärkä (Ovibos moschatus).

    Jakeilla ja biisoneilla on 14 paria kylkiluita, kun taas muilla nautaeläimillä (mukaan lukien puhvelit) on vain 13 paria kylkiluita.

    0103

    Elävät siat

    0103 91 90

    muut

    Luonnonvaraisia sikaeläimiä ovat mm.:

    1.

    villisika (Sus scrofa);

    2.

    pahkasika (Phacochoerus aethiopicus), pensselisika (Potamochoerus porcus) ja jättiläismetsäkarju;

    3.

    hirvisika (Babyrousa babyrussa);

    4.

    pekari (Dicotyles tajacu).

    0103 92 90

    muut

    Ks. alanimikkeen 0103 91 90 selittävät huomautukset.

    0104

    Elävät lampaat ja vuohet

    0104 10 10–0104 10 80

    lampaat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kesy lammas (Ovis aries), luonnonvaraiset lammaslajit kuten mufloni (Ovis musimon), paksusarvilammas (Ovis canadensis), uriaali (Ovis orientalis), argaali (Ovis ammon) sekä harjalammas (Ammotragus lervia), vaikka se on enemmän sukua vuohelle kuin lampaalle.

    0104 20 10 ja 0104 20 90

    vuohet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kesyt vuohet, vuorikauris (Capra ibex) ja besoaarivuohi eli villivuohi (Capra aegagrus eli Capra hircus).

    Seuraavat eläimet eivät kuitenkaan kuulu näihin alanimikkeisiin vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 0106 19 90: myskihirvi (Moschus moschiferus), kääpiövesikauris (Hyemoschus) ja kääpiökauriit (Tragulus-suvun lajit), jotka eivät kuulu vuohiin. Näihin alanimikkeisiin eivät myöskään kuulu eläimet, jotka tunnetaan nimellä ”vuohiantiloopit” (tarit, gemssi jne.).

    0105

    Elävä siipikarja eli kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat vain nimiketekstissä mainitut elävät kesyt linnut (kanoihin luetaan myös kananpojat ja salvukukot eli kapuunit), joita kasvatetaan munien, lihan, höyhenten tai muun käyttötarkoituksen vuoksi, esim. järvi- tai puistoalueita varten tai häkkilinnuiksi.

    Villit linnut, esim. villit kalkkunat (Meleagris gallopavo), luokitellaan alanimikkeeseen 0106 39 90, vaikka niitä kasvatettaisiin ja teurastettaisiin kesyjen lintujen tavoin.

    Kesyt kyyhkyt kuuluvat alanimikkeeseen 0106 39 10.

    0106

    Muut elävät eläimet

    0106 19 10

    kesyt kanit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain kesyt kanilajit riippumatta niiden käyttötarkoituksesta, esim. kasvatus teuras- tai turkiseläimeksi (esim. angorakani).

    0106 19 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki elävät nisäkkäät, paitsi kesyt ja luonnonvaraiset hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit (nimike 0101), nautaeläimet (nimike 0102), sikaeläimet (nimike 0103), lampaat ja vuohet (nimike 0104), kädelliset (alanimike 0106 11 00), valaat, delfiinit, pyöriäiset, manaatit ja merilehmät eli dugongit (alanimike 0106 12 00) ja kesyt kanit (alanimike 0106 19 10).

    Tämän alanimikkeen nisäkkäitä ovat mm.:

    1.

    villit kaniinit (Oryctolagus cuniculus) ja jänikset;

    2.

    saksanhirvi, kuusipeura, metsäkauris, gemssi (Rupicapra rupicapra), hirvi ja amerikanhirvi (Alces alces), hirviantilooppi (Taurotragus), tarit, goraali, hanka-antilooppi ja varsinaiset antiloopit;

    3.

    leijonat, tiikerit, karhut, sarvikuonot, virtahevot, norsut, kirahvit, okapit, kengurut, seeprat jne.;

    4.

    kamelit, dromedaarit ja muut kamelien heimoon kuuluvat eläimet (laama, alpakka, guanako, vikunja);

    5.

    oravat, ketut, minkit, murmelit, majavat, piisamit, saukot, marsut;

    6.

    porot;

    7.

    koirat ja kissat.

    0106 20 00

    matelijat (myös käärmeet ja kilpikonnat)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki matelijat ja liskot, maa- ja vesikilpikonnat (sekä merivedessä että makeassa vedessä elävät).

    0106 39 10

    kyyhkyt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki kyyhkyjen heimon linnut, sekä luonnonvaraiset että kesyt kyyhkyt; viimeksi mainitut luokitellaan tähän alanimikkeeseen niiden käyttötarkoituksesta riippumatta (esim. kyyhkysfarmien kyyhkyt, lemmikkikyyhkyt, kirjekyyhkyt).

    Luonnonvaraisia kyyhkylajeja ovat mm. sepelkyyhky (Columba palumbus), uuttukyyhky (Columba oenas), kalliokyyhky (Columba livia), pensaskyyhkyt ja turturikyyhkyt (Streptopelia turtur, Streptopelia risoria).

    Tietyt läheistä sukua olevat kanalintulajit kuten hartiahuivikyyhky (Coloenas nicobaria), ”columbar”, kruunukyyhkyt, ”gauga” ja arokyyhkyt, eivät kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 0106 39 90.

    0106 39 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki elävät linnut lukuun ottamatta kanoja (Gallus domesticus), ankkoja, hanhia, kalkkunoita ja helmikanoja (nimike 0105), petolintuja (alanimike 0106 31 00), papukaijalintuja (psittaciformes) (alanimike 0106 32 00) sekä kesyjä ja luonnonvaraisia kyyhkyjä (alanimike 0106 39 10).

    Tämän alanimikkeen lintuja ovat mm.:

    1.

    merihanhi (Anser anser), sepelhanhi (Branta bernicla), ristisorsa (Tadorna tadorna), sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos), harmaasorsa (Anas strepera), haapana (Anas penelope), jouhisorsa (Anas acuta), lapasorsa (Anas clypeata), heinätavi ja tavi (Anas querquedula, Anas crecca), mustalinnut ja pilkkasiivet sekä haahka;

    2.

    joutsenet ja riikinkukot;

    3.

    peltopyyt, fasaanit, viiriäiset, lehtokurppa, taivaanvuohi, villit kanalinnut, peltosirkku, mustarastaat ja muut rastaat, kiurut;

    4.

    peipot, tiaiset, kanarialinnut, kolibrit jne.

    0106 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    kaikki muut elävät eläinlajit paitsi kalat, äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat (3 ryhmä) sekä mikro-organismiviljelmät (nimike 3002);

    2.

    mehiläiset (myös kuljetuslaatikoissa tai -häkeissä tai pesissä);

    3.

    silkkiäistoukat, perhoset, kovakuoriaiset ja muut hyönteiset;

    4.

    sammakot.

    2 RYHMÄ

    LIHA JA MUUT SYÖTÄVÄT ELÄIMENOSAT

    Yleisohjeita

    1.

    Liha ja muut eläimenosat, jotka ovat ihmisravinnoksi soveltuvia, luokitellaan tähän ryhmään, vaikka niitä käytettäisiinkin lemmikkieläinten ruoan valmistukseen.

    2.

    Tämän ryhmän nimikkeissä tarkoitetaan ilmaisuilla ”liha” ja ”muut eläimenosat” samaa kuin tämän ryhmän HS-selitysten yleisohjeissa.

    3.

    Tämän ryhmän HS-selitysten yleisohjeissa on ohjeita siitä, missä eri muodoissa tämän ryhmän liha ja muut eläimenosat (tuoreina, jäähdytettyinä, jäädytettyinä, suolattuina, suolavedessä, kuivattuina tai savustettuina) voivat olla. On huomattava, että syväjäädytetty liha ja osittain tai kokonaan sulatettu liha luokitellaan samalla tavoin kuin jäädytetty liha. Ilmaisulla ”jäädytetty” ei tarkoiteta vain tuoreena jäädytettyä lihaa, vaan myös lihaa, jota on ensin hiukan kuivattu ja sen jälkeen jäädytetty, jos jäädyttäminen on välttämätöntä lihan varsinaisen säilymisen vuoksi.

    4.

    Tämän ryhmän HS-selitysten yleisohjeissa annetaan ohjeita siitä, miten tämän ryhmän liha ja muut eläimenosat voidaan erottaa 16 ryhmään kuuluvista vastaavista tuotteista. Tähän ryhmään kuuluvat kuitenkin jauhetut tai hienoksi paloitellut mutta ei enempää valmistetut raa'at lihat ja muut eläimenosat, jotka on pakattu muoviin (myös makkaran muodossa) yksinomaan käsittelyn tai kuljetuksen helpottamiseksi.

    5.

    Luullisia ja luuttomia paloja luokiteltaessa, luuksi ei katsota rustoja eikä jänteitä.

    Lisähuomautus 2 C

    Seuraavissa kuvissa havainnollistetaan tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen C kohdan tarkoittamat kaksi eri leikkaustapaa sekä ilmaisut ”kaulapalat”, ”leukalihat” ja ”leukalihat yhdessä kaulapalojen kanssa”:

     

    Image

     

    Image

    Lisähuomautus 6 a)

    Suola ei ole mauste tämän alahuomautuksen tarkoittamassa merkityksessä.

    Ks. myös tämän ryhmän 7 lisähuomautus.


    0201

    Naudanliha, tuore tai jäähdytetty

    Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0102 eläinten tuore tai jäähdytetty liha.

    Etuneljännesten ja takaneljännesten määrittelemiseksi sovelletaan seuraavaa:

    a)

    niska on halkaistu niskapala, jossa on lihakset ja seitsemän kaulanikaman puolikasta;

    b)

    lapa on etuneljänneksen pala, johon kuuluvat lapaluu, olkaluu, värttinäluu ja kyynärvarsi (cubitus) ympäröivine lihaksineen;

    c)

    fileeselkä käsittää sisäfileen (”tenderloin”) ja ulkofileen (”striploin”); paahtopaistissa (”rump”) voi olla mukana kuveliha (”gooseskirt”).

    0201 10 00

    ruhot ja puoliruhot

    Ilmaisut ”ruhot” ja ”puoliruhot” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan a ja b alakohdissa.

    0201 20 20

    saman ruhon neljännekset

    Ilmaisu ”saman ruhon neljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

    0201 20 30

    erottamattomat tai erotetut etuneljännekset

    Ilmaisut ”erottamattomat etuneljännekset” ja ”erotetut etuneljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan d ja e alakohdissa.

    0201 20 50

    erottamattomat tai erotetut takaneljännekset

    Ilmaisut ”erottamattomat takaneljännekset” ja ”erotetut takaneljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan f ja g alakohdissa.

    0201 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat esim. lapa, paistit ja fileeselkä (luulliset). Tähän alanimikkeeseen luokitellaan myös puoliruhojen etu- ja takaosat (luulliset), jotka eivät vastaa saman ruhon neljännesten, etuneljännesten tai takaneljännesten määritelmiä.

    0201 30 00

    luuton liha

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kaikki nautaeläimistä peräisin olevat tuoreet tai jäähdytetyt lihapalat, joista on poistettu kaikki luut, esim. luuton filee ja luuton kylki.

    0202

    Naudanliha, jäädytetty

    Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0102 eläinten jäädytetty liha.

    0202 10 00

    ruhot ja puoliruhot

    Ilmaisut ”ruhot” ja ”puoliruhot” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan a ja b alakohdissa.

    0202 20 10

    saman ruhon neljännekset

    Ilmaisu ”saman ruhon neljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

    0202 20 30

    erottamattomat tai erotetut etuneljännekset

    Ilmaisut ”erottamattomat etuneljännekset” ja ”erotetut etuneljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan d ja e alakohdissa.

    0202 20 50

    erottamattomat tai erotetut takaneljännekset

    Ilmaisut ”erottamattomat takaneljännekset” ja ”erotetut takaneljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan f ja g alakohdissa.

    0202 20 90

    muut

    Alanimikkeen 0201 20 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0202 30 50

    leikatut palat, joita kutsutaan nimillä ”etuneljänneksen selkäosa” (crop), ”niska ja etuselkä sekä lapa” (chuck and blade) ja ”rinta” (brisket)

    Nämä ilmaisut määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan h alakohdassa.

    0202 30 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki nautaeläimistä peräisin olevat jäädytetyt lihanpalat, jotka ovat täysin luuttomia, lukuun ottamatta alanimikkeessä 0202 30 10 mainittuja jäädytettyjä kokonaisuuksia ja alanimikkeeseen 0202 30 50 kuuluvia jäädytettyjä paloja.

    0203

    Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

    Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0103 eläinten liha.

    Sianliha, jonka Australian toimivaltaiset viranomaiset ovat todistaneet olevan peräisin Australiassa villinä elävistä sioista, luokitellaan muuksi kuin kesystä siasta peräisin olevaksi lihaksi.

    0203 11 10–0203 19 90

    tuore tai jäähdytetty

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain nimikkeen 0103 eläinten tuore tai jäähdytetty liha.

    0203 11 10

    kesyä sikaa

    Ilmaisu ”ruhot tai puoliruhot” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan a alakohdassa.

    0203 12 11

    kinkku ja sen palat

    Ilmaisu ”kinkku” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan b alakohdassa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. luullinen takapotka.

    0203 12 19

    lapa ja sen palat

    Ilmaisu ”lapa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan d alakohdassa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. etuneljänneksen kylkiluut (”mini spare ribs” eli ”riblets”) ja luullinen etupotka.

    0203 19 11

    etuosa ja sen palat

    Ilmaisu ”etuosa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu luullinen etupotka eikä etuneljänneksen kylkiluut (”mini spare ribs” eli ”riblets”) (alanimike 0203 12 19).

    0203 19 13

    selkä ja sen palat, luulliset

    Ilmaisu ”selkä” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan e alakohdassa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. fileeselän kylkiluut (”loin ribs”).

    0203 19 15

    kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat

    Ilmaisut ”kylki ja kuve” ja ”palat” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan f alakohdassa ja tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen B kohdassa.

    Kyljen ja kupeen palat kuuluvat tähän alanimikkeeseen vain jos niissä on jäljellä kamara ja nahanalainen rasva.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu levynä irrotetut kylki- ja rintaluut eli grilliluut (”spare ribs”) ilman kamaraa tai nahanalaista rasvaa (alanimike 0203 19 59).

    0203 19 59

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös levynä irrotetut kylki- ja rintaluut eli grilliluut (”spare ribs”) ilman kamaraa tai nahanalaista rasvaa.

    0203 19 90

    muuta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain alanimikkeen 0103 91 90 tai 0103 92 90 eläinten liha (erityisesti villisian liha), muut osat kuin ruhot, puoliruhot, kinkut ja niiden palat ja lavat sekä niiden palat.

    0203 21 10–0203 29 90

    jäädytetty

    Alanimikkeiden 0203 11 10–0203 19 90 ja niiden alajaotteluiden selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0204

    Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

    Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0104 kesyjen ja villien eläinten tuore, jäähdytetty tai jäädytetty liha, erityisesti lampaanliha (kesyjen lampaiden ja villilampaiden liha) sekä kauriinliha.

    0204 10 00

    karitsanruhot ja puoliruhot, tuoreet tai jäähdytetyt

    Ilmaisut ”ruhot” ja ”puoliruhot” määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan a ja b alakohdissa.

    Karitsanliha määritellään alanimikkeiden 0204 10 ja 0204 30 HS-alanimikeselityksissä.

    0204 21 00

    ruhot ja puoliruhot

    Ilmaisut ”ruhot” ja ”puoliruhot” määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan a ja b alakohdissa.

    0204 22 10

    lyhyet etuneljännekset

    Ilmaisu ”lyhyet etuneljännekset” määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan c ja d alakohdissa.

    0204 22 30

    kyljysrivi ja/tai satula

    Ilmaisu ”kyljysrivi ja/tai satula” määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan e ja f alakohdissa.

    0204 22 50

    paistit

    Ilmaisu ”paistit” määritelty tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan g ja h alakohdissa.

    0204 30 00

    karitsanruhot ja puoliruhot, jäädytetyt

    Alanimikkeen 0204 10 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0204 41 00–0204 43 90

    muu lampaanliha, jäädytetty

    Alanimikkeiden 0204 21 00, 0204 22 10, 0204 22 30 ja 0204 22 50 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin alanimikkeitä 0204 41 00, 0204 42 10, 0204 42 30 ja 0204 42 50, tässä järjestyksessä.

    0204 50 11–0204 50 79

    vuohenliha

    Ilmaisut ”ruhot” ja ”puoliruhot” (alanimikkeet 0204 50 11 ja 0204 50 51), ”lyhyet etuneljännekset” (alanimikkeet 0204 50 13 ja 0204 50 53), ”kyljysrivi ja/tai satula” (alanimikkeet 0204 50 15 ja 0204 50 55) ja ”paistit” (alanimikkeet 0204 50 19 ja 0204 50 59) määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan a ja b, c ja d, e ja f, g ja h alakohdissa, tässä järjestyksessä.

    0206

    Naudan, sian, lampaan, vuohen, hevosen, aasin, muulin ja muuliaasin muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat nimikkeiden 0101–0104 eläinten muut syötävät osat. Farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut muut eläimenosat luokitellaan tämän nimikkeen alanimikkeisiin vain, jos ne täyttävät toimivaltaisten viranomaisten asettamat vaatimukset.

    Ks. HS-selitykset, nimike 0206.

    0206 10 10–0206 10 98

    nautaa, tuoreet tai jäähdytetyt

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain nimikkeen 0102 eläinten muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt.

    0206 10 95

    pallealiha ja kuveliha

    Pallealiha ja kuveliha ovat pallean lihasosia.

    0206 21 00–0206 29 99

    nautaa, jäädytetyt

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain nimikkeen 0102 eläinten muut syötävät osat, jäädytetyt.

    0206 30 00

    sikaa, tuoreet tai jäähdytetyt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0103 eläinten muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt.

    Alanimikkeen 0206 49 00 selittävät huomautukset, ensimmäinen kappale, koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös raajat, saparot, maksa, munuaiset, sydämet, kielet, keuhkot, syötävä kamara, aivot ja vatsapaidat.

    0206 41 00 ja 0206 49 00

    sikaa, jäädytetyt

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain nimikkeen 0103 eläinten muut jäädytetyt syötävät osat.

    0206 49 00

    muuta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. päät ja pään puolikkaat, myös ilman aivoja, posket tai kielet sekä pään osat (tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen C kohta). Ilmaisu ”pään osat” määritellään edellä mainitun 2 lisähuomautuksen C kohdan kolmannessa kappaleessa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös raajat, saparot, munuaiset, sydämet, kielet, keuhkot, syötävä kamara, aivot ja vatsapaidat.

    Tähän alanimikkeeseen luokitellaan mm. villisian muut syötävät osat.

    0206 80 91

    hevosta, aasia, muulia tai muuliaasia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0101 eläinten muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt.

    0206 80 99

    lammasta tai vuohta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0104 eläinten muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt.

    0206 90 91

    hevosta, aasia, muulia tai muuliaasia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0101 eläinten muut syötävät osat, jäädytetyt.

    0206 90 99

    lammasta tai vuohta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0104 eläinten muut syötävät osat, jäädytetyt.

    0207

    Nimikkeen 0105 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

    0207 11 10

    kynittynä ja suolistettuna, päineen ja koipineen (ns. 83-prosenttista kanaa)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt kanat, joilla on pää ja koivet ja joista on poistettu suolet, mutta joissa on jäljellä muut sisälmykset (erityisesti keuhkot, maksa, kivipiira, sydän ja munasarjat).

    0207 11 30

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 70-prosenttista kanaa)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. paistovalmiit kanat, jotka ovat kynittyjä kanoja ilman päätä ja koipia mutta kaulan kanssa ja jotka ovat täysin puhdistettuja, mutta joiden sisälle on asetettu takaisin sydän, maksa ja kivipiira.

    0207 11 90

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 65-prosenttista kanaa), tai muussa muodossa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. paistovalmiit kanat, jotka ovat ovat kynittyjä ja täysin puhdistettuja kanoja ilman päätä ja koipia. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kanat, jotka ovat jossain muussa muodossa kuin alanimikkeissä 0207 11 10 ja 0207 11 30 mainitut, esim. kynimättömät ja suolistamattomat kanat päineen ja koipineen.

    0207 12 10 ja 0207 12 90

    paloittelematon, jäädytetty

    Alanimikkeiden 0207 11 30 ja 0207 11 90 selitykset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0207 13 10

    luuttomat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu luuton kananliha, riippumatta siitä mistä osasta eläintä liha on peräisin.

    0207 13 20

    puolikkaat ja neljännekset

    Ilmaisu ”puolikkaat” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja b alakohdissa.

    Ilmaisu ”neljännekset” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja c alakohdissa. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat takaneljännekset, jotka muodostuvat koivesta (koipiluut ja pohjeluut), koipi-reisipaloista (reidet), selän ja pyrstön takaosasta sekä etuneljännekset, jotka muodostuvat pääasiallisesti rinnan puolikkaasta ja siihen kuuluvasta siivestä.

    0207 13 30

    kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

    Ilmaisu ”kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja d alakohdissa.

    0207 13 40

    selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet

    Ilmaisu ”selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a alakohdassa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. palat, joissa selkä ja kaula ovat yhdessä, ja jotka muodostuvat kaulaosasta, selkäosasta ja mahdollisesti pyrstöosasta; selkä; kaula; pyrstö; siivenkärjet.

    0207 13 50

    rinta ja sen palat

    Ilmaisu ”rinta” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja e alakohdissa.

    0207 13 60

    koipi-reisipalat ja niiden palat

    Ilmaisu ”koipi-reisipalat” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja f alakohdissa.

    Koipi-reisipalat on erotettava selästä niveliä rajoittavien kahden viivan välistä seuraavan kuvan mukaisesti:

     

    Image

    0207 13 91

    maksa

    Ks. HS-selitykset, nimike 0207, viimeinen kappale.

    0207 13 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muut syötävät eläimenosat, erityisesti sydämet ja heltat, mutta ei maksa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kanan varpaat.

    0207 14 10–0207 14 99

    paloiteltu liha ja muut eläimenosat, jäädytetyt

    Alanimikkeiden 0207 13 10–0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0207 24 10

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 80-prosenttista kalkkunaa)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt kalkkunat, jotka ovat ilman päätä ja jalkoja, mutta kaulan kanssa ja jotka ovat täysin puhdistettuja, mutta joiden sisälle on asetettu takaisin sydän, maksa ja kivipiira.

    0207 24 90

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 73-prosenttista kalkkunaa), tai muussa muodossa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt ja täysin puhdistetut, paistovalmiit kalkkunat, jotka ovat ilman päätä, kaulaa ja koipia. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kalkkunat, jotka ovat jossain muussa muodossa kuin alanimikkeissä 0207 24 10 ja 0207 24 90 mainitut.

    0207 25 10 ja 0207 25 90

    paloittelematon, jäädytetty

    Alanimikkeiden 0207 24 10 ja 0207 24 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0207 26 10

    luuttomat

    Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0207 26 20

    puolikkaat ja neljännekset

    Alanimikkeen 0207 13 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0207 26 30

    kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

    Ilmaisu ”kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja d alakohdissa.

    0207 26 40

    selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet

    Alanimikkeen 0207 13 40 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0207 26 50

    rinta ja sen palat

    Ilmaisu ”rinta” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja e alakohdissa.

    0207 26 60

    koivet ja niiden palat

    Ilmaisu ”koivet” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja g alakohdissa.

    Koipi (josta käytetään usein kauppanimitystä ”drumstick”) on erotettava reidestä niveliä rajoittavien kahden viivan välistä seuraavan kuvan mukaisesti:

     

    Image

    0207 26 70

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja h alakohdissa kuvaillut palat.

    Reidet (joista käytetään usein kauppanimitystä ”thigh”) tai koipi-reisipalat (joista käytetään usein kauppanimitystä ”whole leg”) on erotettava selästä niveliä rajoittavien kahden viivan välistä alanimikkeen 0207 13 60 selittävissä huomautuksissa olevan kuvan mukaisesti.

    Reidet on erotettava koivesta niveliä rajoittavien kahden viivan välistä alanimikkeen 0207 26 60 selityksessä olevan kuvan mukaisesti.

    0207 26 91

    maksa

    Ks. HS-selitykset, nimike 0207, viimeinen kappale.

    0207 26 99

    muut

    Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0207 27 10–0207 27 99

    paloiteltu liha ja muut eläimenosat, jäädytetyt

    Alanimikkeiden 0207 26 10–0207 26 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0207 32 15

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 70-prosenttista ankkaa)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt ankat, jotka ovat ilman päätä ja koipia mutta kaulan kanssa ja jotka ovat täysin puhdistettuja, mutta joiden sisälle on asetettu takaisin sydän, maksa ja kivipiira.

    0207 32 19

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 63-prosenttista ankkaa), tai muussa muodossa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt ja täysin puhdistetut, paistovalmiit ankat ilman päätä, kaulaa ja koipia. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös ankat, jotka ovat jossain muussa muodossa kuin alanimikkeissä 0207 32 11, 0207 32 15 ja 0207 32 19 mainitut.

    0207 32 59

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, sydämen ja kivipiiran kanssa tai ilman (ns. 75-prosenttista hanhea), tai muussa muodossa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt hanhet, jotka ovat ilman päätä ja koipia ja jotka ovat täysin puhdistettuja, mutta joiden sisälle on asetettu takaisin sydän ja kivipiira sekä kynityt ja täysin puhdistetut, paistovalmiit hanhet ilman päätä ja koipia. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös hanhet, jotka ovat jossain muussa muodossa kuin alanimikkeissä 0207 32 51 ja 0207 32 59 mainitut, esim. teurastetut hanhet, jotka ovat kynittyjä ja joista on veret laskettu, mutta jotka ovat puhdistamattomia ja ilman päätä tai koipia.

    0207 33 11

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 70-prosenttista ankkaa)

    Alanimikkeen 0207 32 15 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0207 33 19

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 63-prosenttista ankkaa), tai muussa muodossa

    Alanimikkeen 0207 32 19 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0207 33 59

    kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, sydämen ja kivipiiran kanssa tai ilman (ns. 75-prosenttista hanhea), tai muussa muodossa

    Alanimikkeen 0207 32 59 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0207 34 10 ja 0207 34 90

    rasvainen maksa (”foie gras”), tuore tai jäähdytetty

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0207 viimeinen kappale.

    0207 35 11 ja 0207 35 15

    luuttomat

    Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0207 35 21–0207 35 25

    puolikkaat ja neljännekset

    Alanimikkeen 0207 13 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä

    0207 35 31

    kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

    Ilmaisu ”kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja d alakohdissa.

    0207 35 41

    selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet

    Alanimikkeen 0207 13 40 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä

    0207 35 51 ja 0207 35 53

    rinta ja sen palat

    Ilmaisu ”rinta” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja e alakohdissa.

    0207 35 61 ja 0207 35 63

    koipi-reisipalat ja niiden palat

    Ilmaisu ”koipi-reisipalat” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja f alakohdissa.

    0207 35 71

    puhdistettua hanhea tai ankkaa

    Ilmaisu ”puhdistettua hanhea tai ankkaa” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen ij alakohdassa.

    0207 35 91

    maksa, muu kuin rasvainen maksa (”foie gras”)

    Ks. HS-selitykset, nimike 0207, viimeinen kappale.

    0207 35 99

    muut

    Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0207 36 11 ja 0207 36 15

    luuttomat

    Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0207 36 21–0207 36 79

    luulliset

    Alanimikkeiden 0207 13 20–0207 13 60 ja 0207 35 71 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0207 36 81–0207 36 89

    maksa

    Ks. HS-selitykset, nimike 0207, viimeinen kappale.

    0207 36 90

    muut

    Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0208

    Muu liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

    Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0106 eläinten liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt.

    0208 10 10

    kesyä kania

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat alanimikkeen 0106 19 10 eläinten liha ja muut syötävät osat.

    0208 90 10

    kesyä kyyhkyä

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kesyjen kyyhkyjen liha ja muut syötävät osat (kyyhkysfarmin linnut, lemmikkikyyhkyt, kirjekyyhkyt). Alanimikkeen 0106 39 10 selittävissä huomautuksissa kuvailtujen villien kyyhkyjen liha ja muut syötävät osat eivät siis kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 0208 90 30.

    0208 90 30

    riistaa, muuta kuin kania tai jänistä

    Tähän alanimikeeseen kuuluvat mm. seuraavien eläinten liha ja muut syötävät osat:

    1.

    riistanisäkkäät: kuusipeura, metsäkauris, gemssi (Rupicapra rupicapra), hirvet, tarit, antiloopit, gasellit, karhut ja kengurut;

    2.

    riistalinnut: villit kyyhkyset, villihanhet, villit ankkalinnut, peltopyyt, fasaanit, lehtokurpat, taivaanvuohi, villit kanalinnut, peltosirkku ja strutsit.

    Yleisesti riistaeläiminä metsästettyjen eläinten (fasaanit, kuusipeura, strutsit jne.) liha ja muut syötävät osat luokitellaan tähän alanimikkeeseen myös siinä tapauksessa, että ne on kasvatettu vankeudessa.

    Poron liha ja muut syötävät osat eivät kuulu tähän alanimikkeeseen (alanim. 0208 90 60). Eräiden poroeläinten (esim. karibu) liha ja muut syötävät osat luokitellaan kuitenkin tähän alanimikkeeseen, jos voidaan esittää todisteet siitä, että ko. liha ja muut syötävät osat ovat peräisin luonnonvaraisina eläneistä eläimistä, jotka on pyydystetty metsästämällä.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu villien kanien (Oryctolagus cuniculus) ja jänisten liha ja muut syötävät osat, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 0208 10 90.

    0208 90 60

    poroa

    Ks. alanimikkeen 0208 90 30 selittävät huomautukset, kolmas kappale.

    0209 00

    Siansilava vailla lihaskudosta, sianrasva sekä siipikarjanrasva, sulattamattomat tai muutoin erottamattomat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut

    0209 00 11 ja 0209 00 19

    siansilava

    Ilmaisu ”siansilava” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen D kohdassa.

    0209 00 30

    sianrasva

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0209 toinen kappale.

    0209 00 90

    siipikarjanrasva

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0209 kolmas kappale.

    0210

    Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat nimikkeiden 0101–0106 kaikkien eläinten liha ja muut syötävät osat (suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut), lukuun ottamatta nimikkeen 0209 00 siansilavaa ja muuta rasvaa.

    Ilmaisujen ”kuivatut tai savustetut” ja ”suolatut, suolavedessä” kohdalla katso tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen E kohta ja 7 lisähuomautus.

    0210 11 11–0210 11 90

    kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset

    Ilmaisu ”luullinen” määritellään Harmonoidun järjestelmän alanimikettä 0210 11 koskevissa selityksissä.

    0210 11 11–0210 11 39

    kesyä sikaa

    Ilmaisut ”kinkku” ja ”lapa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan b ja d alakohdissa.

    0210 11 11 ja 0210 11 19

    suolattu tai suolavedessä

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain kesyn sian kinkku, lapa ja niiden palat (luulliset), joiden säilyvyyttä on parannettu joko kuivasuolauksella tai suolaliuoksella. Niitä on kuitenkin voitu edelleen hiukan kuivata tai savustaa, mutta ei siinä määrin että ne luokiteltaisiin alanimikkeisiin 0210 11 31 ja 0210 11 39 kuivattuina tai savustettuina (kuten määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen E kohdassa).

    0210 11 31 ja 0210 11 39

    kuivattu tai savustettu

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kesyn sian kinkku, lapa ja niiden palat (luulliset), jotka on säilötty kuivaus- tai savustusmenetelmällä, myös silloin kun ko. säilöntämenetelmiä edeltää suolaus tai upottaminen suolaliuokseen. Tämä koskee erityisesti kinkkuja, jotka on suolattu ennen osittaista kuivausta, joko ulkoilmassa (Parmankinkku ja Bayonne-tyyppiset kinkut) tai savustamalla (Ardennes-tyyppiset kinkut).

    Kinkku, lapa ja niiden palat, jotka on osittain kuivattu, mutta jotka edelleen säilyvyyden takaamiseksi jäädytetään tai syväjäädytetään, kuuluvat alanimikkeeseen 0203 22 11 tai 0203 22 19.

    0210 12 11 ja 0210 12 19

    kesyä sikaa

    Ilmaisut ”kylki ja vatsa” ja ”palat” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan f alakohdassa ja tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen B kohdassa.

    0210 12 11

    suolattu tai suolavedessä

    Alanimikkeiden 0210 11 11 ja 0210 11 19 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0210 12 19

    kuivattu tai savustettu

    Alanimikkeiden 0210 11 31 ja 0210 11 39 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0210 19 10

    pekonipuolikas ja kinkuton pekonipuolikas

    Ilmaisut ”pekonipuolikas” ja ”kinkuton pekonipuolikas” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan g ja h alakohdissa.

    0210 19 20

    etuosaton pekonipuolikas ja keskiosa

    Ilmaisut ”etuosaton pekonipuolikas” ja ”keskiosa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan ij ja k alakohdissa.

    0210 19 30

    etuosa ja sen palat

    Ilmaisu ”etuosa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

    0210 19 40

    selkä ja sen palat

    Ilmaisu ”selkä” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan e alakohdassa.

    0210 19 60

    etuosa ja sen palat

    Ilmaisu ”etuosa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

    0210 20 10 ja 0210 20 90

    naudanliha

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu vain nimikkeen 0102 eläinten suolattu, suolavedessä oleva, kuivattu tai savustettu liha; nautaeläinten muut syötävät osat luokitellaan alanimikkeeseen 0210 99 51 tai 0210 99 59.

    0210 99 10

    hevosenliha, suolattu, suolavedessä tai kuivattu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain alanimikkeiden 0101 10 10, 0101 90 11 ja 0101 90 19 eläinten suolattu, suolavedessä oleva tai kuivattu liha. Savustettu hevosenliha luokitellaan alanimikkeeseen 0210 99 39. Hevosen muut syötävät osat kuuluvat alanimikkeeseen 0210 99 80.

    0210 99 21 ja 0210 99 29

    lampaan- ja vuohenliha

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu nimikkeen 0104 eläinten suolattu, suolavedessä oleva, kuivattu tai savustettu liha. Näiden eläinten muut syötävät osat luokitellaan alanimikkeeseen 0210 99 60.

    0210 99 31

    poronliha

    Ks. alanimikkeen 0208 90 30 selittävät huomautukset, kolmas kappale.

    0210 99 49

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kesyn sian päät tai päänpuolikkaat, myös aivoineen, poskineen tai kielineen sekä niiden osien kanssa tai ilman (ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen C kohta). Pään osat määritellään edellä mainitun lisähuomautuksen kolmannessa kappaleessa.

    Muiden syötävien osien määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 0206.

    0210 99 90

    lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös näistä jauhoista ja jauheista valmistetut pelletit.

    3 RYHMÄ

    KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT

    Yleisohjeita

    1.

    Kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat, jotka on syväjäädytetty, luokitellaan samalla tavoin kuin jäädytetyt kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut selkärangattomat.

    2.

    Tavaran luokitteluun ei vaikuta pelkkä kiehauttaminen (esikeittäminen), joka on vain kevyt lämpökäsittely, johon ei sisälly varsinaista keittämistä. Tätä menetelmää käytetään usein ennen jäädyttämistä erityisesti tonnikalaa sekä äyriäisten ja nilviäisten lihaa käsiteltäessä.

    3.

    Seuraavat tavarat eivät kuulu 3 ryhmään:

    a)

    kuivatut ja suolatut kalanrakot, myös ihmisravinnoksi soveltuvat (alanimike 0511 91 10);

    b)

    kevyesti suolattu kala, joka on kuivattu, savustettu tai kasvisöljyssä väliaikaisen säilyvyyden takaamiseksi eli ns. puolisäilykkeet (nimike 1604);

    c)

    pelkästään öljyyn tai etikkaliemeen säilötty kala, myös enemmän valmistetut (nimike 1604);

    d)

    nilviäiset, joita on lämpökäsitelty riittävästi niin, että niiden valkuaisaineet ovat koaguloituneet (nimike 1605).

    0301

    Elävät kalat

    0301 10 10 ja 0301 10 90

    akvaariokalat

    Ks. alanimikkeen 0301 10 HS-alanimikeselitykset.

    0301 10 10

    makean veden kalat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    lyhtytetra (Hemigrammus ocellifer);

    2.

    kultakala (Carassius auratus) ja ”golden carp” (kultakalan ”kullanväriset” muunnokset;

    3.

    mollit, joita ovat mm. leveäevämolli (Mollienisia latipinna) ja purjemolli (Mollienisia velifera), vihreä miekkapyrstö sekä sen punaiset ja albiinot muunnokset (Xiphophorus helleri), punaiset, keltaiset, mustat ja valkoiset platyt (Platypoecilus maculatus) sekä platyn ja miekkapyrstön risteytykset (Xiphophorus ja Okattoiecukys) eli musta miekkapyrstö ja berliiniläisristeytys;

    4.

    taistelukala (Betta splendens), isoparatiisikala (Macropodus opercularis tai viridi-auratus), sinirihmakala (Trichogaster trichopterus), kääpiörihmakala (Colisa lalia) ja juovarihmakala (Colisa fasciata);

    5.

    lehtikalat (Pterophyllum scalare ja eimckei).

    0301 10 90

    suolaisen veden kalat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Chaetodontidae-heimon perhokalat;

    2.

    Labridae-heimon huulikalat;

    3.

    Scaridae-heimon papukaijakalat (esim. papukaijakala, ”false parrot fish” ja Scarichthys-suvun lajit).

    0302

    Tuore tai jäähdytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet eikä muu nimikkeen 0304 kalanliha

    0302 11 10–0302 11 80

    taimenet (Salmo trutta, Oncorhynchus gilae), kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), punakurkkulohi (Oncorhynchus clarki), kultalohi (Oncorhynchus aguabonita), Oncorhynchus apache ja Oncorhynchus chrysogaster

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

    1.

    meritaimen (Salmo trutta m. trutta);

    2.

    purotaimen eli tammukka (Salmo trutta m. fario);

    3.

    järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris);

    4.

    kirjolohi (Oncorhynchus mykiss);

    5.

    punakurkkulohi (Oncorhynchus clarki);

    6.

    kultalohi (Oncorhynchus aguabonita);

    7.

    Oncorhynchus gilae;

    8.

    Oncorhynchus apache;

    9.

    Oncorhynchus chrysogaster.

    0302 12 00

    tyynenmerenlohet (Oncorhynchus nerka, Oncorhynchus gorbuscha, Oncorhynchus keta, Oncorhynchus tschawytscha, Oncorhynchus kisutch, Oncorhynchus masou ja Oncorhynchus rhodurus), merilohi (Salmo salar) ja tonavanjokilohi (Hucho hucho)

    Merilohen ja tonavanjokilohen lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat seuraavat tyynenmerenlohet:

    1.

    punalohi (Oncorhynchus nerka);

    2.

    kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha);

    3.

    koiralohi (Oncorhynchus keta);

    4.

    kuningaslohi (Oncorhynchus tschawytscha);

    5.

    hopealohi (Oncorhynchus kisutch);

    6.

    kirsikkalohi (Oncorhynchus masou);

    7.

    Oncorhynchus rhodurus.

    0302 19 00

    muut

    Muita tähän kuuluvia lohikalojen heimon makean veden lajeja ovat:

    1.

    sillisiika (Coregonus clupeaformis ja Coregonus fera), muikku (Coregonus albula) ja siika (Coregonus lavaretus);

    2.

    ”järvisiika” (Coregonus oxyrhynchus);

    3.

    nieriä (Salvelinus alpinus), puronieriä (Salvelinus fontinalis) ja harmaanieriä (Salvelinus namaycush eli Christivomer namaycush).

    0302 21 10–0302 29 90

    kampelakalat (Pleuronectidae, Bothidae, Cynoglossidae, Soleidae, Scophthalmidae ja Citharidae), ei kuitenkaan maksa, mäti tai maiti

    Kampela ei ole selkävatsaisesti litteä kuten rausku, vaan kyljittäin ja sen silmät ovat toisella kyljellä, joka toimii kalan ”selkäpuolena”.

    0302 29 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. piikkikampela (Scophthalmus maximus eli Psetta maxima), silokampela (Scophthalmus rhombus), hietakampela (Pleuronectes limanda eli Limanda limanda), pikkupääkampela (Pleuronectes microcephalus eli Microstomus kitt) ja kampela (Platichthys flesus eli Flesus flesus).

    0302 31 10 ja 0302 31 90

    valkotonnikala (Thunnus alalunga)

    Valkotonnikalan tunnistaa pitkistä rintaevistä, jotka ulottuvat peräaukon taakse, sekä kalan tummansinisestä selästä sekä siniharmaista kyljistä ja vatsasta.

    0302 32 10 ja 0302 32 90

    keltaevätonnikala (Thunnus albacares)

    Keltaevätonnikalan tunnistaa helposti siitä, että sen peräevä ja toinen selkäevä ovat pitkiä ja sirppimäisiä.

    0302 33 10 ja 0302 33 90

    boniitti

    Boniitti [Euthynnus (Katsuwonus) pelamis] on tunnistettavissa vatsan pitkittäisistä tummista juovista, joita on neljästä seitsemään kappaletta. Kalan tummansinistä selkää korostaa rintaevän yläpuolella oleva vihreä alue, joka loppuu ruumiin keskikohdan tienoille. Kalalla on hopeiset kyljet ja vatsa sekä lyhyet evät.

    Näihin alanimikkeisiin ei luokitella sardaa (Sarda sarda), jolla on viistot raidat selässään. Tuore tai jäähdytetty sarda luokitellaan alanimikkeeseen 0302 69 99.

    0302 40 00

    silli ja silakka (Clupea harengus, Clupea pallasii), ei kuitenkaan maksa, mäti tai maiti

    Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”silli ja silakka” vain Clupeidae-heimon lajeja Clupea harengus (silli ja silakka) ja Clupea pallasii (tyynenmerensilli). Tuoreena tai jäähdytettynä tuotu susisilli (Chirocentrus dorab) luokitellaan alanimikkeeseen 0302 69 99.

    0302 50 10 ja 0302 50 90

    turskat (Gadus morhua, Gadus ogac, Gadus macrocephalus), ei kuitenkaan maksa, mäti tai maiti

    Turskat voivat kasvaa jopa 1,5 metrin pituisiksi. Niillä on oliivinvihreä selkä, jossa on tummia täpliä, vaaleahko vatsa ja valkoinen kylkiviiva. Niillä on kolme selkäevää, lyhyt vatsaevä sekä viiksisäie leuassa.

    0302 61 10

    Sardina pilchardus -lajin sardiinit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös isot aikuiset sardiinit (enintään 25 cm pitkät), jotka tunnetaan nimellä ”pilchard”.

    0302 61 80

    kilohaili (Sprattus sprattus)

    Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”kilohaili” vain Clupeidae-heimon lajia Sprattus sprattus; tätä sillin läheistä sukulaista, mutta paljon pienikokoisempaa kalaa on usein väärin kutsuttu ”norjalaiseksi anjovikseksi”.

    0302 63 00

    seiti (Pollachius virens)

    Seitistä käytetään englanniksi paitsi nimeä ”coalfish”, myös nimiä ”saithe” ja ”coley”.

    0302 65 20

    Squalus acanthias -lajin piikkihai

    Piikkihailla, joka kuuluu piikkihaiden heimoon, on lateraaliset kidusaukot rintaevien yläpuolella. Ruumis on sukkulamainen ja iho sileä; sen selkä on harmaa ja vatsa valkoinen ja se voi kasvaa 1 m:n pituiseksi.

    0302 65 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sillihai (Lamna nasus eli Lamna cornubica) ja harmaahai (Galeorhinus galeus eli Galeus canis).

    0302 66 00

    ankeriaat (Anguilla spp.)

    Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”ankeriaat” vain varsinaisia ankeriaita (ts. Anguilla-suvun lajeja), joita ovat ankeriaan (Anguilla anguilla) molemmat muodot (suippo- ja leveäkuonoinen), amerikanankerias (Anguilla rostrata), japaninankerias (Anguilla japonica) ja australianankerias (Anguilla australis).

    Näin ollen sellaiset kalat kuten meriankerias (Conger conger), mureena (Muraena helena) ja tuulenkalat (Ammodytes-suvun lajit) eivät kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaaan alanimikkeeseen 0302 69 99.

    0302 69 19

    muut

    Tämän alanimikkeen makean veden kaloja ovat mm.:

    1.

    suutari (Tinca tinca);

    2.

    barbit (Barbus-suvun lajit);

    3.

    ahvenkalat: ahven (Perca fluviatilis), bassit (Micropterus-suvun lajit), aurinkoahven (Lepomis gibbosus) ja kiiski (Gymnocephalus cernuus eli Acerina cernua);

    4.

    lahna (Abramis brama) ja pasuri (Blicca bjoerkna);

    5.

    hauet (Esox-suvun lajit) ja luuhauet (Lepisosteus-suvun lajit);

    6.

    salakka (Alburnus alburnus), törö (Gobio gobio), kivitörö (Gobio uranoscopus), kivisimppu (Cottus gobio) ja made (Lota lota);

    7.

    nahkiainen (Lampetra fluviatilis) ja pikkunahkiainen (Lampetra planeri);

    8.

    Leuciscus-, Rutilus- ja Idus-suvun lajit, esim. särki, säyne, turpa ja seipi;

    9.

    harjukset (Thymallus-suvun lajit);

    10.

    kuha (Stizostedion lucioperca).

    0302 69 99

    muut

    Tämän alanimikkeen suolaisen veden kaloja ovat mm.:

    1.

    partaturska (Trisopterus luscus) ja harmaaturska (Trisopterus esmarki);

    2.

    täpläbassi (Dicentrarchus punctatus) ja meriahvenet (Serranus- ja Epinephelus-suvun lajit);

    3.

    pikkumullo (Mullus barbatus) ja keltajuovamullo (Mullus surmuletus);

    4.

    kurnusimput (Trigla-, Eutrigla-, Aspitrigla-, Lepidotrigla- ja Trigloporus-suvun lajit);

    5.

    skorpionikalat (Scorpaena-suvun lajit);

    6.

    merinahkiainen (Petromyzon marinus);

    7.

    nokkakala (Belone belone) ja louhikalat eli traakkikalat (Trachinus-suvun lajit);

    8.

    rauskut (Raja- eli Raia-suvun lajit);

    9.

    kuoreet (Osmerus-suvun lajit);

    10.

    villakuore (Mallotus villosus);

    11.

    iso taivaantähystäjä (Kathetostoma giganteum).

    0302 70 00

    maksa, mäti ja maiti

    Tuore tai jäähdytetty kalan maksa, mäti ja maiti, jotka lajin ja laadun puolesta soveltuvat ihmisravinnoksi, luokitellaan tähän alanimikkeeseen, vaikka ne olisi tarkoitettu teolliseen käyttöön.

    0303

    Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet eikä muu nimikkeen 0304 kalanliha

    Nimikkeen 0302 selittävien huomautusten määräykset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    0304

    Kalafileet ja muu kalanliha (myös murskeena tai jauhettuna), tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

    0304 11 10

    fileet

    Ks. HS-selitykset, nimike 0304, kohta 1.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös paloitellut fileet, jos voidaan todeta, että palat ovat peräsin kalafileistä.

    0304 12 10

    fileet

    Ks. alanimikkeen 0303 11 10 selittävät huomautukset, kolmas kappale.

    0304 19 13–0304 19 39

    fileet

    Ks. HS-selitykset, nimike 0304, kohta 1.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös paloitellut fileet, jos voidaan todeta, että palat ovat peräsin kalafileistä. Paloitellut fileet ovat tavallisimmin taimenta, lohta, turskaa, koljaa, seitiä, punasimppua eli puna-ahventa (josta käytetään myös nimeä ”Norway haddock”), valkoturskaa, kummeliturskaa, kultaotsa-ahventa, kielikampelaa, punakampelaa, piikkikampelaa, molvaa, tonnikalaa, makrillia, silliä, silakkaa ja sardellia.

    0304 19 39

    muuta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kielikampela-, punakampela-, silli- ja silakkafileet.

    0304 21 00–0304 29 99

    jäädytetyt fileet

    Ks. alanimikkeiden 0304 19 13–0304 19 39 selittävät huomautukset.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. syväjäädytetyt kimpaleet tai laattamaiset palat, jotka koostuvat fileistä tai fileepaloista (tavallisesti turskaa), joihon on voitu sekoittaa pieniä määriä saman lajin erillisiä lihapaloja (enintään 20 painoprosenttia), jota käytetään pelkästään ao. kimpaleiden ja laattamaisten palojen täyteaineena. Kimpaleet ja laattamaiset palat on tarkoitettu leikattavaksi edelleen pienemmiksi paloiksi (annoksiksi, kalapuikoiksi jne.), jotka pakataan vähittäismyyntiä varten.

    0304 99 10

    surimi

    Surimi on välituote, jota myydään pakasteena. Se koostuu valkeahkosta, lähes hajuttomasta ja mauttomasta tahnasta, joka on valmistettu hienoksi jauhetusta, pestystä ja siivilöidystä kalanlihasta. Useat perättäiset pesukerrat poistavat lähes kaiken rasvan ja vesiliukoisen valkuaisaineen. Koostumuksen parantamiseksi ja jäädytetyn tuotteen stabiloimiseksi, tuotteeseen on lisätty pieniä määriä lisäaineita (esim. sokeria, suolaa, D-glusitolia (sorbitolia) ja di- tai trifosfaattia).

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu surimivalmisteet (alanimike 1604 20 05).

    0305

    Kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva kala; savustettu kala, myös ennen savustamista tai sen aikana kuumakäsitelty; ihmisravinnoksi soveltuvat kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

    0305 10 00

    ihmisravinnoksi soveltuvat kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain syötävät, kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit, joista yleensä saadaan ihmisravinnoksi soveltuvia poistamalla niistä rasva ja haju; niitä nimitetään joskus ”kalatiivisteiksi”.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös tuotteet, jotka tunnetaan nimellä ”instant fish” ja jotka saadaan tuoreesta kalanlihasta, joka jäädytetään, leikataan pieniksi paloiksi ja edelleen suikaleiksi ja lopuksi kuivataan.

    0305 30 11–0305 30 90

    kalafileet, kuivatut, suolatut tai suolavedessä, ei kuitenkaan savustetut

    Alanimikkeiden 0304 19 13–0304 19 39 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä. Savustetut kalafileet luokitellaan alanimikkeisiin 0305 41 00–0305 49 80.

    0305 41 00–0305 49 80

    savustettu kala, myös fileinä

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0305 viides kappale.

    0305 63 00

    sardelli (Engraulis spp.)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain suolavedessä olevat sardellit, joita ei ole valmistettu millään muulla tavalla. Ne säilötään pieniin tynnyreihin tai purkkeihin tai usein myös ilmatiiviisiin tölkkeihin, joita ei sulkemisen jälkeen lainkaan kuumenneta.

    0306

    Äyriäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; äyriäiset kuorineen, höyryssä tai vedessä keitetyt, myös jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; ihmisravinnoksi soveltuvat äyriäisistä valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

    Savustetut äyriäiset kuorineen tai ilman kuorta, sekä kuoritut ja keitetyt äyriäiset (esim. keitetyt ja kuoritut katkarapujen pyrstöt, jotka on yleensä jäädytetty) luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 1605.

    Osittain kuoritut taskurapujen osat (esim. sakset), jotka on keitetty höyryssä tai vedessä ja joita ei tarvitse kuoria lisää ennen syömistä, luokitellaan myös nimikkeeseen 1605.

    0306 11 10 ja 0306 11 90

    langustit (Palinurus spp., Panulirus spp. ja Jasus spp.)

    Toisin kuin hummerit langustit ovat punaisia. Niillä on vain hyvin pienet sakset mutta hyvin kehittyneet tuntosarvet. Lisäksi niillä on piikikäs ja kyhmyinen selkäkilpi.

    0306 11 10

    langustin pyrstöt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat langustin pyrstöt kuorineen, kokonaiset tai kahteen osaan halkaistut, sekä kuoritut pyrstöt.

    0306 11 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat langustit kuorineen, kokonaiset tai pituussuunnassa halkaistut, sekä langustin liha.

    0306 12 10 ja 0306 12 90

    hummerit (Homarus spp.)

    Hummerit ovat äyriäisiä, joilla on suuret sakset. Kypsentämättömät hummerit ovat väriltään tummansinisiä ja niissä on valkoinen tai kellahtava marmorikuviointi; ne muuttuvat punaisiksi vasta keitettyinä.

    Hummereita säilötään käytännöllisesti katsoen samalla tavalla kuin langusteja.

    0306 13 10–0306 13 80

    katkaravut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    Pandalidae-heimon lajit, joista useilla on englanninkielisenä nimenä ”pink shrimps”, (vaikka jotkut lajit muuttuvat väriltään vaalenpunaisiksi vasta keitettyinä);

    2.

    Crangon-sukuun kuuluvat ruskeat tai harmaat hietakatkaravut;

    3.

    Palaemonidae- ja Penaeidae-heimoon kuuluvat katkaravut, joita ovat mm. Palaemon serratus ja Penaeus caramota eli Penaeus kerathurus.

    0306 14 10–0306 14 90

    taskuravut

    Ilmaisulla ”taskurapu” tarkoitetaan suurta valikoimaa hyvin erikokoisia saksekkaita äyriäisiä, jotka eroavat langusteista, hummereista ja katkaravuista sekä makean veden ravuista siinä, että taskuravuilla ei ole lihaisaa, jaokkaista pyrstöä.

    0306 14 90

    muut

    Eurooppalaisten suolaisen veden taskurapujen kuten uimataskuravun (Portunus puber) ja hämähäkkitaskuravun (Maia squinado) lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu suuri määrä muita lajeja (erityisesti Cancer-, Carcinus-, Portunus-, Neptunus-, Charybdis-, Scylla-, Erimacrus-, Limulus-, Maia- ja Menippi-suvun lajit) sekä myös villasaksirapu (Eriocheir sinensis), joka on makean veden taskurapu.

    0306 19 10

    makean veden ravut

    Makean veden ravut ovat äyriäisiä, joista tärkeimmät ovat Astacus-, Cambarus-, Orconectes- ja Pacifastacus-suvun lajit.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pyrstöt.

    0306 19 30

    keisarihummerit (Nephrops norvegicus)

    Keisarihummerit tunnistaa niiden pitkistä, notkeista ja särmikkäistä saksista.

    0306 21 00

    langustit (Palinurus spp., Panulirus spp. ja Jasus spp.)

    Ks. alanimikkeiden 0306 11 10 ja 0306 11 90 selittävät huomautukset.

    0306 22 10–0306 22 99

    hummerit (Homarus spp.)

    Ks. alanimikkeiden 0306 12 10 ja 0306 12 90 selittävät huomautukset.

    0306 23 10–0306 23 90

    katkaravut

    Ks. alanimikkeiden 0306 13 10–0306 13 80 selittävät huomautukset.

    0306 24 30 ja 0306 24 80

    taskuravut

    Ks. alanimikkeiden 0306 14 10–0306 14 90 selittävät huomautukset.

    0306 24 80

    muut

    Eurooppalaisten suolaisen veden taskurapujen kuten uimataskuravun (Portunus puber) ja hämähäkkitaskuravun (Maia squinado) lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu suuri määrä muita lajeja (erityisesti Paralithodes camchaticus, Callinectes sapidus, Chionoecetes-, Cancer-, Carcinus-, Portunus-, Neptunus-, Charybdis-, Scylla-, Erimacrus-, Limulus-, Maia- ja Menippi-suvun lajit) sekä myös villasaksirapu (Eriocheir sinensis), joka on makean veden taskurapu.

    0306 29 10

    makean veden ravut

    Ks. alanimikkeen 0306 19 10 selittävät huomautukset.

    0306 29 30

    keisarihummerit (Nephrops norvegicus)

    Ks. alanimikkeen 0306 19 30 selittävät huomautukset.

    0307

    Nilviäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; vedessä elävät muut selkärangattomat (muut kuin äyriäiset ja nilviäiset), elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; ihmisravinnoksi soveltuvat vedessä elävistä selkärangattomista (muista kuin äyriäisistä) valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

    0307 10 10 ja 0307 10 90

    osterit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain Ostrea-, Crassostrea- (eli Gryphaea-) ja Pycnodonta-suvun simpukat.

    Litteät ja pyöreähköt (Ostrea-suvun) osterit erotetaan tavallisesti pitkulaisen ja epäsäännöllisen muotoisista ostereista, joita ovat esim. portugalinosteri (Crassostrea angulata) ja amerikanosteri (Crassostrea virginica).

    0307 10 10

    litteät osterit (Ostrea-suvun lajit), elävät, kappalepaino kuorineen enintään 40 g

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Ostrea-suvun osterit, joiden kappalepaino kuorineen on enintään 40 g. Euroopassa pyydetyt osterit ovat yleensä Ostrea edulis -lajia. Lisäksi pyydetään muita lajeja, erityisesti Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannoilta Ostrea lurida -lajia ja Chilessä Ostrea chilensis -lajia.

    0307 10 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Ostrea-suvun osterit, joiden kappalepaino kuorineen on suurempi kuin 40 g sekä myös Crassostrea- (eli Gryphaea-) ja Pycnodonta-suvun kaikki osterit (sekä nuoret että täysikasvuiset).

    Crassostrea-sukuun kuuluvia lajeja ovat mm. portugalinosteri (Crassostrea angulata), tyynenmerenosteri (Crassostrea gigas) ja amerikanosteri (Crassostrea virginica).

    0307 91 00–0307 99 90

    muut, myös ihmisravinnoksi soveltuvat vedessä elävistä selkärangattomista (muista kuin äyriäisistä) valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    merikotilot kuten torvikotilo (Buccinum undatum);

    2.

    rantakotilot (Littorina- ja Lunatia-suvun lajit);

    3.

    abaloni eli merikorva (Haliotis tuberculata);

    4.

    suistoliejusimpukka (Scrobicularia plana), hammassimpukat (Mactra-suvun lajit) ja sydänsimpukat (Cardium-suvun lajit);

    5.

    veitsisimpukat (Solen-suvun lajit kuten Solen marginatus, Solen siliqua ja Solen ensis) ja venussimpukat (Venus mercenaria ja Venus verrucosa);

    6.

    vedessä elävät selkärangattomat, muut kuin äyriäiset ja alanimikkeissä 0307 10 10–0307 60 00 eritellyt tai niihin kuuluvat nilviäiset, erityisesti merisiilit, merimakkarat (bêches-de-mer), meduusat ja Sepia pharaonis -lajin seepia.

    4 RYHMÄ

    MAITO JA MEIJERITUOTTEET; LINNUNMUNAT; LUONNONHUNAJA; MUUALLE KUULUMATTOMAT ELÄINPERÄISET SYÖTÄVÄT TUOTTEET

    0401

    Maito ja kerma, tiivistämätön ja lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

    Tähän nimkkeeseen kuuluvat seuraavat tuotteet edellyttäen, että ne eivät sisällä muita kuin HS-selityksissä 4 ryhmän yleisohjeissa lueteltuja lisäaineita:

    1.

    tuore täysmaito sekä osittain tai kokonaan kuorittu tuore maito;

    2.

    pastöroitu maito, ts. maito, jonka säilyvyyttä on parannettu kuumennusmenetelmällä, joka tuhoaa pieneliöt osittain;

    3.

    steriloitu maito, esim. iskukuumennettu maito, joka säilyy pitempään ja josta pieneliöt on tuhottu lähes kokonaan tehokkaamman kuumennusmenetelmän avulla;

    4.

    homogenoitu maito, jossa luontaisen emulsion rasvapalloset on hajotettu pienemmiksi pallosiksi. Maito homogenoidaan hyvin korkeassa paineessa mekaanisin keinoin, joihin on yhdistetty kuumennuskäsittely, tämä osittain estää maidon kermoittumisen;

    5.

    peptonoitu maito, ts. maito, josta on tehty helpommin sulavaa ruoka-ainetta lisäämällä siihen pepsiinejä, jotka pilkkovat proteiinit pienemmiksi;

    6.

    kerma, jota maidon seistessä muodostuu luontaisesti sen pinnalle rasvaemulgointipallosten hitaan agglomeraation tuloksena. Kerma sisältää muiden maidon aineosasten lisäksi melko suuren määrän rasvaa (yleensä yli 10 painoprosenttia) riippumatta siitä, onko kerma kuorittu käsin vai erotettu maidosta separaattorissa. Tiettyjen separointimenetelmien avulla voidaan valmistaa kermaa, jonka rasvapitoisuus on yli 50 painoprosenttia.

    Tässä nimikkeessä kermaa pidetään ”tiivistämättömänä” rasvaprosentista riippumatta, jos se on kokonaan saatu

    a)

    maidon pinnasta kuorimalla tai

    b)

    separoimalla.

    ”Tiivistetty” kerma, joka valmistetaan eri tavalla, esim. haihduttamalla vettä kuumennuskäsittelyn aikana, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 0402.

    0402

    Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat maitojauheet, joihin on palautettu baktofugoinnin sentrifugaatti sillä edellytyksellä, että maidon luonnollisten aineosien suhteet eivät muutu (muussa tapauksessa nimike 0404).

    Natriumkaseinaatti ei ole maidon luonnollinen aineosa; sitä käytetään erityisesti emulgointiaineena. Siksi tuotteet, jotka sisältävät enemmän kuin 3 painoprosenttia natriumkaseinaattia, eivät kuulu tähän nimikkeeseen (erityisesti nimikkeen 1901 tuotteet). Sama sääntö koskee soijalesitiiniä (emulgointiaine) sisältäviä tuotteita.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 0404, poikkeus d.

    0403

    Kirnumaito ja kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä

    Tahnan muodossa olevia tuotteita, joita syödään tavallisesti lusikalla, ei luokitella samalla tavalla kuin jauheen, rakeiden tai muussa kiinteässä muodossa olevia tuotteita.

    Tässä nimikkeessä ilmaisulla ”kirnumaito ja kirnupiimä” tarkoitetaan sekä makeaa (ts. hapattamatonta) että hapatettua kirnumaitoa ja kirnupiimää.

    0403 10 11–0403 10 99

    jogurtti

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ainoastaan tuotteet, jotka on valmistettu maitohappokäymisen avulla käyttäen yksinomaan bakteeriviljelmiä Streptococcus thermophilus ja Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu tuotteet, jotka on käymisen jälkeen kuumakäsitelty niin, että hapakkeet ovat lähes täysin tuhoutuneet (alanimike 0403 90).

    0403 90 11–0403 90 99

    muu

    Ks. alanimikkeiden 0403 10 11–0403 10 99 selittävät huomautukset.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ”cagliata”-tyyppiset tuotteet, joista on annettu kuvaus alanimikkeitä 0406 10 20 ja 0406 10 80 koskevien selittävien huomautusten kolmannessa kappaleessa.

    0404

    Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle kuulumattomat maidon luonnollisista aineosista koostuvat tuotteet, myös sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

    Ks. nimikkeen 0402 selittävät huomautukset, ensimmäinen kohta.

    0404 90 21–0404 90 89

    muu

    Nimikkeen 0402 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tiivistetyt maitoproteiinit, jotka on saatu poistamalla kuoritusta maidosta osa sen sisältämästä laktoosista ja kivennäissuoloista ja joiden proteiinipitoisuus on enintään 85 prosenttia kuiva-aineen painosta. Proteiinipitoisuus lasketaan kertomalla typpipitoisuus muuntokertoimella 6,38.

    Kun tiivistetyn maitoproteiinin proteiinipitoisuus on suurempi kuin 85 prosenttia kuiva-aineen painosta, tuote luokitellaan nimikkeeseen 3504 (ks. 35 ryhmän 1 lisähuomautus).

    0405

    Voi ja muut maitorasvat; maidosta valmistetut levitteet

    0405 10 11–0405 10 90

    voi

    Ilmaisu ”voi” määritellään tämän ryhmän 2 huomautuksen a kohdassa ja 2 alanimikehuomautuksessa.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 0405, A kohta.

    Voi on vesipitoinen emulsio maitorasvassa, vesi on dispergoitu faasi ja rasva dispergoiva väliaine.

    Kerma (nimikkeet 0401 ja 0402), jonka rasvapitoisuus saattaa joskus olla yhtä suuri kuin voin rasvapitoisuus, on rasvapallosten emulsio vedessä, jossa vesi on dispergoiva väliaine ja rasva dispergoitu faasi.

    Tästä rakenne-erosta johtuu se, että kermasta voidaan muodostaa uudelleen lähes alkuperäisen kaltaista maitoa lisäämällä kermaan sopiva määrä vettä, mutta voita ei ole mahdollista muuttaa takaisin maidoksi.

    0405 20 10–0405 20 90

    maidosta valmistetut levitteet

    Ilmaisu ”maidosta valmistetut levitteet” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen b kohdassa.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 0405, B kohta.

    0405 90 10 ja 0405 90 90

    muut

    Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus ja HS-selitykset, nimike 0405, C kohta.

    0406

    Juusto ja juustoaine

    Tuotteet, joissa maitorasva on kokonaan tai osittain korvattu muun tyyppisellä rasvalla (esim. kasvirasvalla), ei katsota tähän nimikkeeseen kuuluviksi juustoiksi (yleensä nimike 2106).

    0406 10 20 ja 0406 10 80

    tuorejuusto (kypsyttämätön), myös herajuusto ja juustoaine

    Herajuuston määrityksestä, ks. HS-selitykset, nimikkeen 0406 toinen kappale.

    Juustoaine on valmistettu juoksutetusta maidosta, josta hera on suurimmaksi osaksi erotettu valuttamalla tai puristamalla. Juustoaineen (muu kuin jauheen muodossa oleva), jossa on enintään 30 painoprosenttia lisättyä sokeria ja hedelmiä, katsotaan säilyttäneen juustoaineen olennaisen luonteen, joten se luokitellaan näihin alanimikkeisiin.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. ”cagliata”-tyyppiset tuotteet, jotka on saatu koaguloimalla juoksetteella, muilla entsyymeillä tai happokäsittelyllä täysmaitoa, osittain tai täysin rasvatonta maitoa, ja joista hera on lähes kokonaan poistettu. Nämä ovat pehmeän massan muodossa, jota ei vielä ole venytetty, joka on helppo erotella rakeiksi ja jolle on tyypillistä voimakas tuoksu. Tuotteiden natriumkloridipitoisuus on enintään 0,3 painoprosenttia. Ne ovat välituotteita, joita on edelleen jalostettava pääasiassa juuston valmistamiseksi.

    0406 20 10 ja 0406 20 90

    juustoraaste ja juustojauhe, juustolaadusta riippumatta

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

    1.

    juustoraasteet, joita yleensä käytetään elintarviketeollisuudessa mausteena tai muuhun tarkoitukseen. Juustoraasteet valmistetaan useimmiten kovista juustoista (esim. Grana, Parmigiano Reggiano, Emmental, Reggianito, Sbrinz, Asiago, Pecorino jne.). Pisimmän mahdollisen säilymisajan takaamiseksi nämä juustot saattavat olla osittain dehydrattuja.

    Tähän luokitellaan myös juustot, jotka on raastamisen jälkeen agglomeroitu;

    2.

    juustojauheet, joita käytetään tavallisesti elintarviketeollisuudessa. Niitä valmistetaan kaikenlaisista juustoista, jotka on joko sulatettu ja kuivattu jauheeksi tai puristettu tahnaksi ja kuivattu ja jauhettu.

    0406 30 10–0406 30 90

    sulatejuusto, ei kuitenkaan raaste eikä jauhe

    Ks. HS-selitykset, nimike 0406, 3 kohta.

    0406 40 10–0406 40 90

    sinihomejuusto ja muut juustot, joissa on Penicillium roqueforti -homeitiöillä tuotettuja juovia

    Ks. alanimikkeen 0406 40 HS-alanimikeselitykset.

    Näille juustoille on ominaista homesienikasvuston aiheuttama epätasainen värjäytyminen.

    0406 40 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös juustot, joissa on juuston sisällä selvästi havaittavissa valkoinen/harmahtava epätasainen värjäytyminen, joka on saatu käyttämällä värittömiä Penicillium roqueforti -kantoja.

    0407 00

    Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös mädäntyneet kuorelliset munat sekä munat, joissa alkionkehitys on jo alkanut.

    Säilöminen voi tapahtua käsittelemällä munakuoret rasvalla, vahalla tai parafiinilla tai upottamalla munat kalkkiliuokseen tai natrium- tai kaliumsilikaattiliuokseen tai jollain muulla tavoin.

    0407 00 11–0407 00 30

    siipikarjan munat

    Siipikarjan munat ovat nimikkeen 0105 lintujen munia.

    0407 00 11 ja 0407 00 19

    haudottaviksi tarkoitetut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain ne siipikarjan munat, jotka täyttävät toimivaltaisten viranomaisten asettamat vaatimukset.

    0408

    Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

    0408 11 80

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ihmisravinnoksi soveltuvat kuivatut munankeltuaiset sekä muut ihmisravinnoksi soveltumattomat munankeltuaiset kuin alanimikkeeseen 0408 11 20 luokitellut.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös kuivattu munankeltuainen, joka on säilötty lisäämällä pieniä määriä kemikaaleja ja joka on tarkoitettu käytettäviksi kakkujen ja leivonnaisten, makaronityyppisten tuotteiden ja muiden samankaltaisten tuotteiden valmistukseen.

    0408 19 81 ja 0408 19 89

    muu

    Alanimikkeen 0408 11 80 selittävien huomautusten ensimmäinen lause koskee soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    0408 91 80

    muut

    Alanimikkeen 0408 11 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0408 99 80

    muut

    Alanimikkeen 0408 11 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    Paitsi kokonaiset munat, joista on poistettu kuori ja jotka voidaan esittää tullattavaksi tuoreina, tähän alanimikkeeseen kuuluu myös kokonaisista munista koostuva munamassa, joka on säilötty esim. lisäämällä suolaa tai kemiallisia säilöntäaineita, sekä jäädytetyt kokonaiset munat. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös höyryssä tai vedessä keitetyt munat ja muotoillut munat (esim. lieriömäiset ”pitkät munat”, jotka on valmistettu useiden munien keltuaisista ja valkuaisista).

    5 RYHMÄ

    MUUALLE KUULUMATTOMAT ELÄINPERÄISET TUOTTEET

    0505

    Höyhen- tai untuvapeitteiset linnunnahat ja muut osat, höyhenet ja höyhenen osat (myös leikatuin reunoin) sekä untuvat, joita ei ole enempää valmistettu kuin puhdistettu, desinfioitu tai käsitelty säilytystä varten; höyhenistä tai höyhenen osista saatu jauhe ja jätteet

    0505 10 10 ja 0505 10 90

    pehmustehöyhenet; untuvat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tuotteet määritellään alanimikkeen 0505 10 HS-alanimikeselityksissä.

    0505 10 10

    valmistamattomat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pehmustehöyhenet ja untuvat, sellaisina, kuin ne ovat suoraan linnusta kynittyinä, myös märkinä kynityt. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös höyhenet ja untuvat, joista kynimisen jälkeen on poistettu pöly, jotka on desinfioitu tai joita on käsitelty ainoastaan säilymisen vuoksi.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kerätyt (tai käytetyt) höyhenet ja untuvat, joita ei voida käyttää sellaisenaan pehmusteeksi. Tämän alanimikkeen tuotteet puristetaan yleensä kokoon paaleiksi.

    0505 10 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pehmustehöyhenet ja untuvat, jotka on puhdistettu huolellisemmin, kuin mitä määritellään alanimikkeen 0505 10 10 selittävissä huomautuksissa, esim. vesi- tai höyrypesussa ja kuumailmakuivauksella.

    0505 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    höyhen- tai untuvapeitteiset linnunnahat ja muut osat (pää, siivet, kaula jne., jotka on tarkoitettu esim. päähineiden ja pääkoristeiden valmistukseen;

    2.

    linnunnahat ilman peitinhöyheniä, erityisesti nimellä ”swan skin” tunnettu hanhennahan osa, josta valmistetaan pääasiallisesti tupsuja;

    3.

    siivistä, pyrstöstä tai muusta höyhenpeitteestä saadut isot höyhenet, joita ei niiden koon ja höyhenruodon jäykkyyden vuoksi voida käyttää pehmusteena;

    4.

    koristeelliset osat, joita valmistuksen jälkeen käytetään päähineiden ja pääkoristeiden somisteina, tekokukissa jne. Näitä osia valmistetaan esim. seuraavien lintujen höyhenistä: strutsi, egrettihaikara, harmaahaikara, fasaani, marabu, iibis, riikinkukko, paratiisilintu, flamingo, närhi, kolibri, harakka, korppikotka, lokki ja kattohaikara;

    5.

    höyhenet (yleensä samanpituisia), joista valmistetaan erilaisia pölyhuiskuja;

    6.

    tietyt tarkoin määritellyt höyhenen osat, kuten sulkakynät ja ruodot, myös halkaistut (esim. hammastikkujen ja kalastustarvikkeiden valmistukseen käytetyt), höyhenhöydyt eli riivityt höyhenet (myös leikatuin reunoin), jotka on leikattu ruodosta tai jotka ovat kiinni ruodosta vuollussa ohuessa ”nahassa”. Jos nämä osat ovat käsittelytavasta riippumatta kuitenkin säilyttäneet pehmustehöyhenen ominaisuudet, ne luokitellaan alanimikkeeseen 0505 10 10 tai 0505 10 90.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nimellä ”gerissene Hahnenhälse” tunnetut tuotteet. Ne ovat höyhenten ruotoja, joista on leikattu pois kaikki höyhenet lukuun ottamatta ruodon ohuinta yläosaa, johon on leikkauksen jälkeenkin jäänyt pieniä sulkia ja höyhenhöytyjä;

    7.

    höyhenistä ja höyhenten osista saadut jauheet ja jätteet.

    0506

    Luut ja sarvitohlot, valmistamattomat, rasvattomiksi tehdyt, yksinkertaisesti valmistetut (mutta ei määrämuotoisiksi leikatut), hapolla käsitellyt tai degelatinoidut; näistä tuotteista saatu jauhe ja jätteet

    0506 10 00

    osseiini ja hapolla käsitellyt luut

    Ks. HS-selitykset, nimike 0506, 3 kohta.

    0506 90 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 0506, toisen kappaleen 1, 2, 4 ja 5 kohdat.

    0510 00 00

    Harmaa ambra, majavanhausta, sivetti ja myski; espanjankärpänen; sappi, myös kuivattu; tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai muuten väliaikaisesti säilötyt rauhaset ja muut eläintuotteet, joita käytetään farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen

    HS-selityksissä nimikkeessä 0510 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat jäähdytetyt tai jäädytetyt istukkakudokset, myös steriileihin pakkauksiin pakatut.

    0511

    Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet

    0511 91 10

    kalanjätteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 0511, 6 kohdan a, b, c ja d alakohdat.

    0511 91 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    mäti tai maiti, syötäväksi kelpaamattomat (ks. HS-selitykset, nimike 0511, 5 kohdan a ja b alakohdat;

    2.

    äyriäis- ja nilviäisjätteet sekä muiden vedessä elävien selkärangattomien jätteet, esim.katkarapujen kuoret, myös jauhettuina;

    3.

    kuolleet 3 ryhmän eläimet, syötäväksi kelpaamattomat tai ihmisravinnoksi soveltumattomat, esim. vesikirput ja muut raakkuäyriäiset tai kidusjalkaiset, kuivatut, joista valmistetaan akvaariokalojen ravintoa.

    0511 99 31 ja 0511 99 39

    pesusienet, eläinperäiset

    Ks. HS-selitykset, nimike 0511, 14 kohta.

    0511 99 31

    valmistamattomat

    Niiden sienten lisäksi, jotka on tuotu siinä muodossa kuin ne on pyydetty merestä, tähän alanimikkeeseen kuuluvat pesusienet, joista on pehmentämällä tai murskaamalla sekä merivedessä pesemällä poistettu uloin kerros, pehmeät spongiinikuidut sekä epäpuhtauksia (esim. kalkkipitoisia aineksia, hiekkaa).

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pesusienet, joista on esim. leikkaamalla poistettu osat, joita ei voida käyttää (esim. mädäntyneet osat). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yleensä kaikki pesusienet, joita ei ole käsitelty kemiallisesti.

    0511 99 39

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pesusienet, joita on edelleen valmistettu poistamalla kokonaan kalkkipitoiset ainekset, kirkastamalla väriä (bromi- tai natriumtiosulfaattikäsittelyllä), poistamalla rasvat (ammoniakkiliuoksessa liottamalla), valkaisemalla (2-prosenttisessa oksaalihapossa liottamalla) tai muulla kemiallisella käsittelyllä, jotta sienistä tulisi käyttökelpoisia.

    0511 99 85

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä, nimikkeen 0511 kohdissa 2, 3, 4, 7, 8 ja 13 kuvaillut tuotteet. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kuolleet 1 ryhmän eläimet, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia tai ihmisravinnoksi soveltumattomia.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu eläinten veriplasma (esim. nimike 3002).

    II JAKSO

    KASVITUOTTEET

    6 RYHMÄ

    ELÄVÄT PUUT JA MUUT ELÄVÄT KASVIT; SIPULIT, JUURET JA NIIDEN KALTAISET TUOTTEET; LEIKKOKUKAT JA LEIKKOVIHREÄ

    0601

    Sipulit, juuri- ja varsimukulat sekä juurakot, lepotilassa olevat, kasvavat tai kukkivat; sikurit elävinä kasveina tai juurina, ei kuitenkaan nimikkeen 1212 juuret

    0601 20 30

    orkideat, hyasintit, narsissit ja tulppaanit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat epifyyttiset orkideat (esim. Cattleya- ja Dendrobium-suvun orkideat).

    0602

    Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varttamisoksat; sienirihmasto

    0602 10 10 ja 0602 10 90

    juurruttamattomat pistokkaat ja varttamisoksat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

    1.

    kasvien elävät osat (lukuun ottamatta juuria), jotka on irrotettu emoyksilöstä ja joista kasvatetaan uusia yksilöitä (pistokkaat);

    2.

    kasvien elävät osat, joissa on silmuja ja jotka on tarkoitettu liitettäviksi toisiin kasveihin varttamalla (varttamisoksat).

    0602 40 00

    ruusut, myös vartetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekä viljellyt ruusut että koiranruusut ja villiruusut.

    0602 90 10

    sienirihmasto

    Ilmaisulla ”sienirihmasto” tarkoitetaan usein maanalaisten ohuiden rihmojen verkostoa [thallus (= sekovarsi) tai mycelium (= sienirihmasto)], joka elää ja kasvaa hajoavien eläin- tai kasviainesten pinnalla, kehittyy itse kudoksessa ja tuottaa sieniä.

    Kaupalliseen tarkoitukseen viljellyt sienirihmastot myydään nelikulmaisina paloina, jotka koostuvat puolilahonneesta olkimassasta ja siihen kerroksittain istutetusta sienirihmastosta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös tuote, jota valmistetaan siten, että nuorta sienirihmastoa ympätään mikroskooppisen pieninä määrinä viljanjyviin, jotka kylvetään steriloituun, olkisekoitteiseen hevosenlantakompostiin.

    0602 90 41

    metsäpuut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. nuoret siemenistä kasvatetut havu- ja lehtipuuntaimet, joita tavallisesti käytetään metsänistutukseen. Ne toimitetaan yleensä juuret paljaina.

    0602 90 45

    juurrutetut pistokkaat ja nuoret taimet

    Tähän alanimikkeeseen luokitellaan muualle kuulumattomat nuoret taimet, ts. taimet, joita on vielä kasvatettava taimitarhoissa ennen varsinaista istutusta. Näitä ovat 1–2–vuotiaat siementaimet, myös juurrutetut pistokkaat, vartetut tai silmutetut perusrungot tai kasvit, taivukkaat sekä taimet, jotka eivät yleensä ole 2–3 vuotta vanhempia.

    0602 90 49

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. eurooppalaiset ja eksoottiset puu- ja pensaslajit, jotka eivät kuulu muualle ja joita ei tavallisesti käytetä metsänistutukseen. Ne toimitetaan yleensä multapaakkuineen.

    0602 90 50

    muut avomaankasvit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pysyväksi kasvillisuudeksi tarkoitetut, talvehtivat ruohovartiset kasvit, joiden maanpäälliset osat kuolevat syksyllä ja jotka kasvattavat uudet varret keväällä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös saniaiset, suo- ja vesikasvit (muut kuin nimikkeen 0601 ja alanimikkeen 0602 90 99 kasvit).

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nurmikon laittoon tarkoitetut turverullat ja -laatat.

    0603

    Leikkokukat ja kukannuput, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, kuivatut, värjätyt, valkaistut, kyllästetyt tai muulla tavalla valmistetut

    0603 11 00–0603 19 90

    tuoreet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kukat ja kukannuput, joiden luonnollista väriä on muunneltu tai tehostettu erityisesti imeyttämällä värillisiä liuoksia ennen tai jälkeen leikkausta tai pelkästään liottamalla, edellyttäen että nämä tuotteet tuodaan tuoreina.

    0603 19 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. auringonkukat ja resedat. Näiden kahden kasvilajin varret ja lehdet (ilman kukintoja) luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 1404 90 00.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pajunvarret nuppuineen tai kukintoineen. Ilman nuppuja tai kukintoja olevat pajunvarret luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 1401 90 00.

    0604

    Leikkovihreä, kasvien oksat ja muut osat, joissa ei ole kukkia tai kukannuppuja, sekä ruoho, sammal ja jäkälä, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, kuivatut, värjätyt, valkaistut, kyllästetyt tai muulla tavalla valmistetut

    0604 10 10

    poronjäkälä

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Cladoniaceae-heimon poronjäkälät, esim. harmaaporonjäkälä (Cladonia rangiferina), vaaleaporonjäkälä (Cladonia silvatica) ja palleroporonjäkälä (Cladonia alpestris).

    0604 91 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu sokerimaissin (Zea mays var. saccharata) (7 ryhmä) ja viljakasvien (10 ryhmä) tuoreet tähkät.

    0604 99 10

    ei enempää valmistetut kuin kuivatut

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kuivatut oksat, jotka on punottu tai taivutettu kierteelle riippumatta siitä, onko ne punottu tai taivutettu kierteelle ennen kuivaamista (alanimike 0604 99 90).

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu sokerimaissin (Zea mays var. saccharata) (7 ryhmä) ja viljakasvien (10 ryhmä) ainoastaan kuivatut tähkät.

    0604 99 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. viljakasvien (esim. maissin) kuivatut tähkät, jotka on valkaistu, värjätty, kyllästetty tai muulla tavalla valmistettu koristetarkoituksiin. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kuivatut oksat, jotka on punottu tai taivutettu kierteelle.

    7 RYHMÄ

    KASVIKSET SEKÄ TIETYT SYÖTÄVÄT KASVIT, JUURET JA MUKULAT

    0701

    Tuoreet tai jäähdytetyt perunat

    0701 90 50

    uudet perunat, tullattaessa 1.1.–30.6.

    Uusille perunoille on tunnusomaista vaalea väritys (yleensä valkoinen tai punertava) sekä ohut, helposti irrotettava kuori. Uusissa perunoissa ei ole itujen alkuja.

    0703

    Tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium-sukuiset kasvikset

    0703 10 11–0703 10 90

    kepasipuli ja salottisipuli

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki kepasipulin (Allium cepa) ja salottisipulin (Allium ascalonicum) lajikkeet.

    0703 10 11

    istukassipulit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yksivuotiset, viljelyyn tarkoitetut siemensipulit. Niiden läpimitta on yleensä 1–2 cm.

    0703 20 00

    valkosipuli

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki valkosipulin (Allium sativum) lajikkeet, jotka ovat ihmisravinnoksi soveltuvia.

    0703 90 00

    purjosipuli ja muut Allium-sukuiset kasvikset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. purjosipuli (Allium porrum), pillisipuli (Allium fistulosum) ja ruohosipuli (Allium schoenoprasum).

    0704

    Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen Brassica-sukuinen syötävä kaali

    0704 10 00

    kukkakaali

    Ks. HS-selitykset, nimike 0704, 1 kohta.

    0704 90 10

    valko- ja punakaali

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valkokaali (Brassica oleracea L. var. capitata L. f. alba D. C.), jonka lajikkeita ovat mm. suippokaali (Brassica oleracea L. var. capitata L. f. var. alba D.C. subvar. conica ja subvar. piramidalis) sekä punakaali (Brassica oleracea L. var. capitata L. f. rubra (L.) Thell).

    0704 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. savoijin- eli kurttukaali (Brassica oleracea L. var. bullata D. C. ja var. sabauda L.), kiinankaali (esim. Brassica sinensis ja Brassica pekinensis), kyssäkaali eli kaalirapi (Brassica oleracea var. gongylodes) ja parsakaali (Brassica oleracea L. convar. botrytis (L.) Alef var. italica Plenck).

    Tähän alanimikkeeseen ei kuitenkaan kuulu:

    a)

    Brassica-sukuiset syötävät juuret [nauriit luokitellaan nimikkeeseen 0706 ja lantut (Brassica napus var. napobrassica) nimikkeseen 1214];

    b)

    rehukaalit kuten punainen tai valkoinen rehuydinkaali (Brassica oleracea var. medullosa) ja rehukaali (Brassica oleracea var. viridis), jotka luokitellaan nimikkeeseen 1214.

    0706

    Tuoreet tai jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret

    0706 10 00

    porkkanat ja nauriit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nauriin ja porkkanan (punaiset ja oranssinpunaiset) ihmisravinnoksi soveltuvat lajikkeet. Rehuporkkanat, jotka ovat yleensä valkoisia tai vaaleankeltaisia, rehunauriit (Brassica campestris var. rapa) ja lantut (Brassica napus var. napobrassica) luokitellaan alanimikkeeseen 1214 90 10.

    0706 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    punajuuri (Beta vulgaris var. conditiva);

    2.

    kaurajuuri (Tragopogon porrifolius) ja mustajuuri (Scorzonera hispanica);

    3.

    kaikki retiisit ja retikat: valkoiset, mustat, vaaleanpunaiset jne. (erityisesti Raphanus sativus var. sativus ja niger);

    4.

    juuripersilja (Petroselinum crispum var. tuberosum) ja mukulakirveli (Chaerophyllum bulbosum);

    5.

    palsternakka;

    6.

    mukulapähkämö (Stachys affinis eli Stachys sieboldii), joka on kellanvaalea, pitkänomainen ja tavallisesti pikkusormen kokoinen juurakko, jossa on nivelikkäitä mukuloita.

    Erittäin tärkkelys- tai inuliinipitoiset syötävät juuret ja mukulat, kuten maa-artisokka, bataatti, taaro ja jamssit luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 0714.

    0707 00

    Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut

    0707 00 90

    pikkukurkut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu kurkun pienikokoinen lajike, pikkukurkku (yhteen kiloon mahtuu vähintään 85 kappaletta).

    0708

    Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt

    0708 10 00

    herneet (Pisum sativum)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki Pisum sativum -lajin herneet, myös peltoherne eli rehuherne (Pisum sativum var. arvense).

    Pitkäpapulajikkeet luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 0708 20 00 ja Cicer-sukuun kuuluva kahviherne alanimikkeeseen 0708 90 00.

    0708 90 00

    muut palkokasvit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 0708 kohdissa 3, 4, 5 ja 6 mainitut tuotteet.

    0709

    Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset

    0709 20 00

    parsa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain parsan (Asparagus officinalis) nuoret versot (”kärjet”).

    0709 40 00

    ruoti- eli lehtiselleri

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sellerilajikkeet Apium graveolens L. var. dulce (Mill.) Pers. (ruotiselleri eli lehtiselleri) ja Apium graveolens var. secalinum Alef. (yrttiselleri eli leikkoselleri).

    0709 59 10

    kanttarellit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Cantharellus cibarius Fries- ja Cantharellus friesii Quélet -lajin kanttarellit tai vahverot, jotka ovat yleensä keltuaisen värisiä. Samankaltaiset syötävät lajit kuten valevahvero (Clitocybe aurantiaca) ja mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides), jota joskus käytetään herkkukaupoissa multasienien (tryffeleiden) korvikkeena, luokitellaan alanimikkeeseen 0709 59 90.

    0709 59 30

    tatit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Boletus-sukuiset tatit, erityisesti herkkutatti (Boletus edulis).

    0709 60 10–0709 60 99

    Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät

    Ks. HS-selitykset, nimike 0709, ensimmäisen kappaleen 5 kohta.

    0709 90 10

    salaattikasvit, muut kuin salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki muut salaattikasvit paitsi salaatit (Lactuca sativa) ja sikurit ja endiivit (Cichorium-suvun lajit). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    vuonankaali;

    2.

    voikukat (Taraxacum officinale).

    0709 90 20

    lehtijuurikkaat (mangoldit) ja kardonit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat lehtijuurikkaat eli mangoldit eli lehtimangoldit (Beta vulgaris subvar. cicla) ja kardonit (Cynara cardunculus).

    0709 90 31 ja 0709 90 39

    oliivit

    Oliivit, joista on puristettu öljy, mutta joiden rasva-ainepitoisuus on yli 8 %, luokitellaan näihin alanimikkeisiin.

    0709 90 40

    kaprikset

    Kaprikset ovat monivuotisen okaisen pensaan (Capparis spinosa) nuoria, avautumattomia kukannuppuja.

    0709 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    okra (Hibiscus esculentus);

    2.

    kurpitsat (esim. Cucurbita maxima ja Cucurbita pepo paitsi Cucurbita Pepo L. convar. citrullinia Greb. var. styriaca ja Cucurbita pepo L. var. oleifera Pietsch);

    3.

    raparperi;

    4.

    niittysuolaheinä (Rumex acetosa);

    5.

    Oxalis crenata -lajin kasvit;

    6.

    sokerijuuri (Sium sisarum);

    7.

    eri krassilajit: vihanneskrassi (Lepidium sativum), vesikrassi (Nasturtium officinale), maakrassi (Barbarea verna), köynnöskrassi (Tropaeolum majus) jne.;

    8.

    vihannesportulakka (Portulaca oleracea);

    9.

    persiljat ja kirvelit, muut kuin juuripersilja ja mukulakirveli, jotka kuuluvat alanimikkeeseen 0706 90 90;

    10.

    rakuuna (Artemisia dracunculus) ja kyntelit (Satureja hortensis eli kesäkynteli ja Satureja montana eli talvikynteli);

    11.

    maustemeirami (Origanum majorana);

    12.

    Liliaceae-heimoon kuuluvan Muscari comosum -lajin (eli töyhtöhelmililjan) sipulit.

    On huomattava, että

    a)

    runsaasti tärkkelystä ja inuliinia sisältävät juuret ja mukulat luokitellaan nimikkeeseen 0714;

    b)

    tietyt kasvit eivät kuulu tähän alanimikkeeseen, vaikka ne ovat ihmisravinnoksi soveltuvia; näitä ovat erityisesti seuraavat kasvit:

    1.

    timjami (alanimikkeet 0910 99 31–0910 99 39);

    2.

    laakerinlehdet (alanimikkeeseen 0910 99 50);

    3.

    mäkimeirami eli oregano (Origanum vulgare), ryytisalvia (Salvia officinalis), basilika (Ocimum basilicum), minttu (kaikki lajikkeet), verbenat eli rautayrtit (Verbena-suvun lajit), tuoksuruuta (Ruta graveolens), iisoppi (Hyssopus officinalis) ja purasruoho eli kurkkuyrtti (Borago officinalis), jotka kaikki luokitellaan nimikkeeseen 1211.

    0711

    Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina

    0711 20 10 ja 0711 20 90

    oliivit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tavallisesti suolaveteen säilötyt oliivit, joista ei ole vielä poistettu kitkerää makua. Syötäväksi valmistetut oliivit – vaikka vain säilömällä niitä pidempään suolavedessä – eivät kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 2005 70 00.

    0711 40 00

    kurkut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kurkut, jotka ovat suurissa astioissa pelkästään suolaveteen tai mahdollisesti etikkaa tai etikkahappoa sisältävään suolaveteen säilöttyinä, mikä takaa kurkkujen väliaikaisen säilymisen kuljetuksen ja varastoinnin ajan. Kurkut eivät tässä tilassa sovellu ravinnoksi.

    Ennen varsinaista käyttöä näitä tuotteita käsitellään tavallisesti seuraavalla tavalla, jolloin niiden luokitus muuttuu ja ne luokitellaan 20 ryhmään:

    tuotteista poistetaan osittain suola ja niihin lisätään mauste (tavallisesti etikkapohjainen mausteliemi);

    tuotteet siirretään pienempiin säilytysastioihin (säilyke- tai lasipurkkeihin, pulloihin jne.) ja ne pastöroidaan suolan ja etikan avulla tapahtuvan stabiloinnin parantamiseksi.

    Nimikkeeseen 2005 luokitellaan kuitenkin kurkut, myös suolaveteen säilötyt, jotka ovat kokonaan maitohappokäyneet. Tällaiset kurkut ovat tunnistettavissa siitä, että poikkileikatun kurkun koko sisus näyttää lasimaiselta, ts. jossain määrin läpikuultavalta.

    0711 51 00

    Agaricus-sukuiset sienet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sienet voivat olla säilöttyjä väkevään suolaliemeen, johon on lisätty etikkaa tai etikkahappoa.

    0711 90 70

    kaprikset

    Tämän alanimikkeen kaprikset on tavallisesti suolaveteen säilöttyinä tynnyreissä.

    0712

    Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu kuivatut kasvikset, joita ei käytetä kasviksina vaan pääasiassa hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin tai hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai muihin vastaaviin tarkoituksiin (nimike 1211).

    0712 90 30

    tomaatit

    Tomaattijauheen luokituksesta, ks. alanimikkeiden 2002 90 11–2002 90 99 selittävät huomautukset.

    0712 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu voikukan (Taraxacum officinale) kuivatut lehdet ja juuret, kuivattu niittysuolaheinä (Rumex acetosa) ja kuivattu köynnöskrassi (Tropaeolum majus), joita käytetään farmaseuttisiin tuotteisiin (alanimike 1211 90 85).

    0713

    Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton tai halkaistu

    Tämän nimikkeen tuotteet, jotka on tarkoitettu viljelyyn, ovat kasvinjalostustyön tuloksia ja ne ovat yleensä tunnistettavissa pakkauksistaan (esim. säkit, joissa on käyttötarkoituksen ilmaiseva etiketti) ja tavallista korkeammasta hinnasta.

    0713 10 10 ja 0713 10 90

    herneet (Pisum sativum)

    Alanimikkeen 0708 10 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0713 20 00

    kahviherneet (garbanzot)

    Tämän alanimikkeen kahviherneet ovat Cicer-sukuisia kasveja (lähinnä Cicer arietinum -lajia) riippumatta siitä, käytetäänkö niitä viljelyyn, ihmisravinnoksi tai eläinten ruokintaan.

    0713 31 00

    Vigna mungo (L.) Hepper tai Vigna radiata (L.) Wilczek-lajin pavut

    Ks. alanimikkeen 0713 31 HS-alanimikeselitykset.

    0713 32 00

    adsukipavut (Phaseolus tai Vigna angularis)

    Adsukipavut myydään aina kuivina. Ennen kuin adsukikasvi on täysi-ikäinen, sen pavut ovat vihreitä ja niiden vesipitoisuus on suuri. Kun kasvi on kasvanut täysi-ikäiseksi, pavut muuttuvat punaisiksi ja kuiviksi.

    0713 39 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu lehmänpapu (aiemmin Dolichos sinensis spp. sesquipedalis), jota on pidettävä Vigna-lajin papuna. Nimet ”Dolichos unguiculata” ja ”Dolichos sinensis” ovat synonyymisiä käsitteitä, joita ei enää käytetä vigna-lajin pavuista. Lehmänpavun oikea nimi on siis ”Vigna unguiculata (L.) Walp. spp. Sesquipedalis”.

    0713 40 00

    linssit eli kylvövirvilät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Ervum- eli Lens-sukujen linssikasvit, esim. linssi (Ervum lens eli Lens esculenta) ja Ervum ervilia -laji.

    0713 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu nimikkeeseen 0713 39 00 luokiteltavan lehmänpavun lisäksi dolichos-suvun hernekasveja, kuten hyasinttipapu (Dolichos lablab), kyyhkyherne (Cajanus cajan), ”jack bean” (Canavalia ensiformis), Mucuna utilis- laji sekä guar-siemenet (Cyamopsis tetragonoloba).

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu virnansiemenet (muut kuin Vicia faba -lajin) ja lupiininsiemenet (Lupinus) (alanimikkeet 1209 29 10 tai 1209 29 50).

    0714

    Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät juuret ja mukulat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut; saagoydin

    Ilmaisu ”pelleteiksi valmistetut” määritellään tämän jakson 1 huomautuksessa.

    0714 10 91 ja 0714 10 98

    maniokkijuuret (kassava)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    Maniokin juurimukulat, joita on kahta päälajiketta (Manihot utilissima ja Manihot aipi); kasvin juuret ovat järjestäytyneet pyörän pinnojen tavoin. Korjuukypsien juurimukuloiden paino on 500 g–3 kg tai enemmän;

    2.

    Puristetuista maniokkijuurista tai puristetusta maniokkijuurijauhosta tai jauheesta valmistetut pelletit (ks. HS-selitykset, nimikkeen 0714 toinen kappale).

    0714 20 10 ja 0714 20 90

    bataatit

    Bataatit ovat ruohomaisen köynnöskasvin (Ipomea batatas) juurimukuloita, joiden sisus on valkoinen, keltainen tai punainen riippuen lajikkeesta.

    0714 90 11 ja 0714 90 19

    arrow- ja salepjuuret sekä niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    arrowjuuret, jotka ovat peräisin eri kasvilajeista: arrowjuuri eli nuolijuuri (Maranta arundinacea), Maranta indica, Tacca pinnatifida (Taccaceae-heimon laji), kannakasveihin kuuluva Queenslandin arrowjuuri (Canna edulis);

    2.

    salepjuuret, jotka ovat peräsin Orchis-suvun kasvin eri lajikkeista;

    3.

    kuolleet daalianmukulat ja muiden kukkien kuolleet juurimukulat;

    4.

    taaron (Colocasia esculenta eli Colocasia antiquorum) varsimukulat;

    5.

    jamssin eri lajikkeet (Dioscorea batatas, D. trifida, D. alata, D. bulbifera jne.).

    0714 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat maa-artisokan eri lajikkeet (esim. Helianthus tuberosus, Helianthus strumosus ja Helianthus decapetalus) ja tärkkelyspitoinen saagoydin, jota saadaan tiettyjen palmukasvilajien rungoista (Metroxylon, Rumphii, Raphia ruffia, Arenga jne.).

    8 RYHMÄ

    SYÖTÄVÄT HEDELMÄT JA PÄHKINÄT; SITRUSHEDELMIEN JA MELONIN KUORET

    Yleisohjeita

    Tähän ryhmään kuuluvat mm. tislaukseen käytettävät survotut hedelmät, myös ne, joissa luonnollinen käyminen on jo alkanut.

    0801

    Tuoreet tai kuivatut kookos-, para- ja cashewpähkinät, myös kuorettomat

    0801 21 00 ja 0801 22 00

    parapähkinät

    Näillä pähkinöillä on mandariinilohkoa kooltaan ja muodoltaan muistuttava kova kuori; kuoren sisällä on suuri kolmisärmäinen sydän ja sen ympärillä ruskeahko kuitumainen siemenkuori.

    0802

    Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat

    0802 21 00 ja 0802 22 00

    hasselpähkinät, myös filbertspähkinät (Corylus spp.)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. hasselpähkinät (Corylus avellana -pensaan hedelmät), turkinpähkinät (Corylus colurna -pensaan hedelmät) ja filbertspähkinät (Corylus maxima -pensaan hedelmät).

    0802 40 00

    kastanjat (Castanea spp.)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Castanea-sukuiset makeat syötävät kastanjat; tähän alanimikkeeseen eivät kuulu vesipähkinät (Trapa natans -lajin hedelmät), jotka luokitellaan alanimikkeeseen 0802 90 85, eivätkä myöskään hevoskastanjat (Aesculus hippocastanum), jotka luokitellaan nimikkeeseen 2308.

    0802 50 00

    pistaasimantelit (pistaasipähkinät)

    Pistaasimantelit ovat pistaasipuun (Pistacia vera) hedelmiä, joita viljellään pääasiallisesti Sisiliassa, Kreikassa ja Lähi-idässä.

    Pienen oliivin kokoinen pistaasimanteli koostuu pehmeästä, ohuesta ja yleensä kosteasta ulkokuoresta (joka on hyvin karkeapintainen, hiukan aromaattinen ja väriltään punaruskea) ja vaaleasta puumaisesta kaksikalvoisesta kuoresta sekä pitkänomaisesta siemenestä, jossa on punaruskea siemenkuori ja vaaleanvihreä sisus sekä miellyttävä, mieto tuoksu.

    0802 90 50

    männynsiemenet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. pinjan siemenet (Pinus pinea -lajin hedelmä), myös jos ne ovat kävyissä.

    0802 90 85

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. sembramännyn siemenet (Pinus cembra -lajin hedelmät), myös jos ne ovat kävyissä.

    0803 00

    Tuoreet tai kuivatut banaanit, myös jauhobanaanit

    0803 00 11

    jauhobanaanit

    Jauhobanaanit voivat kasvaa jopa 50 cm:n pituisiksi. Ne ovat kooltaan isompia ja niiden poikkileikkaus näyttää kulmikkaammalta kuin alanimikkeen 0803 00 19 banaanien. Jauhobanaanien sisältämä tärkkelys poikkeaa tavallisten banaanien sisältämästä tärkkelyksestä siten, että kypsyessään jauhobanaanit eivät muutu makeaksi maultaan. Jauhobanaaneissa ei ole huomattavaa tuoksua eikä niitä voida syödä sellaisenaan. Ne korjataan tavallisesti vihreinä ja syödään keitettyinä.

    0804

    Tuoreet tai kuivatut taatelit, viikunat, ananakset, avokadot, guavat, mangot ja mangostanit

    0804 40 00

    avokadot

    Avokadot ovat avokadopuun (Persea americana Mill.) hedelmiä. Ne ovat usein melko isoja ja lajikkeesta riippuen pyöreitä, päärynänmuotoisia tai pitkäkaulaisen pullon muotoisia luumarjoja, joiden sisällä on joskus hyvin iso kivi. Kuori on väriltään tummanvihreä, mutta se voi olla myös karmiininpunainen, purppuranpunainen tai keltainen. Kuoren alla oleva tiivis malto on kypsänä vihertävänvalkoinen (kiven ympärillä vaaleampi).

    0804 50 00

    guavat, mangot ja mangostanit

    Guavat ovat guavapuun (Psidium guayava L.). hedelmiä. Hedelmälihan väri on vaihteleva (vaalea, vaaleanpunainen, kermanvärinen, punertava tai vihreä) ja siinä on paljon pieniä siemeniä.

    Mangot ovat mangopuun (Mangifera indica) hedelmiä. Mangot ovat luumarjoja, joissa on litteä kuitupintainen kivi. Mangolajikkeita on useita ja ne eroavat toisistaan painon (150 g–1 kg), makeuden ja maun (joissakin lajikkeissa on hienoinen tärpätin maku) suhteen.

    Mangostanit ovat mangostanipuun (Garcinia mangostana) hedelmiä, jotka ovat kypsinä rusehtavan purppuranpunaisia väriltään. Paksun kuoren sisällä on valkoisia, makeita ja maultaan hyvin herkullisia siemenvaippoja, joissa on kussakin useita siemeniä.

    0805

    Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

    0805 10 20

    makeat appelsiinit, tuoreet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Citrus sinensis -lajin appelsiinit.

    Niihin kuuluvat mm. mm. veri- ja puoliveriappelsiinit.

    Veriappelsiinit ovat appelsiineja, joiden kuori (usein yli puolet kuoren pinta-alasta), hedelmäliha ja mehu ovat punertavanvärisiä karotiinipitoisuutensa vuoksi. Puoliveriappelsiinit ovat yleensä vähemmän punertavia; väritys näkyy vain hedelmälihassa ja mehussa.

    Veriappelsiineja ovat: ”Blood ovals”, ”sanguinas redondas”, ”Navels sanguinas”, ”Sanguinelli”, ”Doubles fines”, ”Washington sanguines” eli ”improved doubles fines” eli ”large sanguines” ja ”Portuguese”.

    0805 10 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pomeranssit eli hapanappelsiinit eli sevillanappelsiinit, jotka ovat Citrus aurantium -lajin hedelmiä. Niitä käytetään pääasiallisesti säilykkeiden valmistukseen.

    0805 20 30

    monrealit (monreales) ja satsumat

    Satsumat [Citrus reticulata Blanco var. unshiu (Swing)] ovat mandariinin varhainen lajike. Iso, kellanoranssi hedelmä on mehukas, makeahko ja siemenetön.

    0805 20 50

    mandariinit ja wilkingit

    Mandariinit (Citrus nobilis Lour. tai Citrus reticulata Blanco) eroavat appelsiineista siten, että mandariinit ovat pienempiä, litteämpiä ja löyhäkuorisia. Mandariinien hedelmälohkot ovat selvemmin erotettavissa ja niiden maku on makeampi ja aromaattisempi.

    Wilkingit ovat Willow leaf mandarin- ja Temple mandarin- eli King mandarin- (jalostus)lajikkeiden risteytyksiä (Temple mandarin -lajike on puolestaan mandariinin ja pomeranssin risteytys). Wilkingit muistuttavat mandariineja, mutta ovat isompia ja suippokärkisiä.

    0805 20 70

    tangeriinit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tangeriinit (Citrus reticulata Blanco var. tangerina).

    0805 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    tangelot eli tangeriinin ja greipin risteytykset;

    2.

    ortaniikit eli appelsiinin ja tangeriinin risteytykset;

    3.

    ”malaquinas” eli appelsiinin ja mandariinin risteytykset;

    4.

    tangorit.

    0805 40 00

    greipit ja pomelot

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pomelot (Citrus grandis) ja greipit (Citrus paradisi). Näillä hedelmillä on on vaaleankeltainen kuori ja ne ovat yleensä kooltaan suurempia kuin appelsiinit ja muodoltaan hiukan litteitä. Niiden hedelmäliha on väriltään keltainen tai vaaleanpunertava ja maultaan hapan.

    0805 50 90

    limetit (Citrus aurantifolia, Citrus latifolia)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki Citrus aurantifolia- ja Citrus latifolia -lajin lajikkeet.

    Limetit ovat pieniä, lähes pyöreitä tai munan muotoisia hedelmiä, joiden ohut vihreä tai vihreänkeltainen kuori on tiukasti kiinni hedelmälihassa. Mehukas sisus on vihreä ja hyvin hapan.

    0805 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    sukaattisitruunat (Citrus medica), jotka ovat kuin suuria sitruunoita, joiden kuori on hyvin paksu ja kyhmyinen. Hedelmäliha on hapahko ja voimakkaasti tuoksuva. Kandeerattuja sukaattisitruunan kuoria käytetään paljon kakkujen ja makeisten valmistuksessa;

    2.

    kumkvatit (Fortunella japonica F. hindsii ja F. margarita), jotka ovat suuren oliivin kokoisia pyöreitä tai pitkulaisia (myös päistään pyöreitä) hedelmiä, joilla on sileä kuori. Sisus on vähälihainen ja hiukan hapan. Kuori on makea ja sitä syödään raakana tai soseena. Myös kumkvatteja käytetään joskus makeisten valmistuksessa;

    3.

    ”chinotto” (Citrus aurantium var. myrtifolia);

    4.

    bergamotit (Citrus aurantium var. bergamia), joka on vaaleankeltainen ja päärynänmuotoinen, hiukan happamen makuinen appelsiinilaji. Bergamotista valmistetaan pääasiallisesti eteeristä öljyä.

    0806

    Tuoreet tai kuivatut viinirypäleet

    0806 10 10

    syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet

    Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet eroavat viinin valmistukseen tarkoitetuista rypäleistä sekä ulkonäöltään että pakkaustavaltaan. Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet pakataan yleensä laatikoihin, pahvirasioihin, sälelaatikoihin tai pieniin suljettuihin kantokoreihin; viinin valmistukseen tarkoitetut rypäleet taas isoihin koreihin, avoimiin pakkauslaatikoihin tai saaveihin, joissa rypäleet ovat usein tiivisti pakattuina, murskattuina tai puolittain mehuksi puristettuina.

    0806 20 10

    korintit

    Tämän alanimikkeen tuotteet ovat Vitis corinthica -lajin köynnöskasvin kuivatut rypäleet. Ne ovat pieniä, kannattomia, lähes siemenettömiä, pyöreitä ja hyvin makeita rypäleitä, joiden tumman purppurainen väri häivähtää mustaan.

    0807

    Tuoreet melonit (myös vesimelonit) ja papaijat

    0807 11 00

    vesimelonit

    Vesimelonit ovat Citrullus vulgaris Schrad -lajin hedelmiä. Ne voivat kasvaa jopa 20 kg:n painoisiksi. Hyvin mehukas hedelmäliha, joka ei ole kovin makea, on väriltään yleensä kirkkaanpunainen ja sisältää mustia siemeniä.

    0807 19 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. Cucumis melo -lajin hedelmät, joita on useita lajikkeita, erityisesti verkkomeloni (var. reticulatus Naud.), jonka kuoressa on verkkomainen kuvio, hunajameloni (var. saccharus Naud.), jolla on myös verkkokuvioinen kuori, cantaluponmeloni (var. cantalupensis Naud.), jolla on rosoinen ja nystermäinen kuori, Casaba-meloni (var. inordorus Naud.) ja ”sileäkuorinen meloni” (smooth-skinned melon). Hedelmä on tavallisesti pullea, pyöreä tai ovaalinmuotoinen ja sileä- tai rosokuorinen. Kellanoranssi tai valkoinen hedelmäliha on kiinteä, mehukas ja makea. Hedelmän säikeisessä, ontossa ytimessä on runsaasti ovaalinmuotoisia litteitä siemeniä, jotka ovat kellanvaaleita ja kiiltäviä.

    0807 20 00

    papaijat

    Papaijat (Carica papaya) ovat pitkulaisia tai pyöreitä, sileitä tai hiukan uurteisia hedelmiä. Kypsän hedelmän väri vaihtelee kellanvihreästä oranssiin ja paino muutamasta sadasta grammasta useaan kiloon. Melonin kaltaisen, keltaisesta oranssiin vivahtavan hedelmälihan makeus ja tuoksu vaihtelee ja sen sisällä olevassa ontelossa on runsaasti pyöreitä mustia siemeniä kiinnittyneinä hedelmälihaan.

    0808

    Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit

    0808 10 10

    omenasiiderin tai omenamehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 16.9.–15.12.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat omenat, jotka ulkomuotonsa ja ominaisuuksiensa vuoksi voidaan käyttää vain juomien, myös käyneiden, valmistukseen (luokittelemattomat ja lajittelemattomat, yleensä luokiteltuja hedelmiä pienemmät omenat, jotka ovat happamen tai karvaan makuisia, huonolaatuisia jne.). Ne on kuljetettava irtotavarana, ilman erottelijoita (esim. junavaunussa, isoissa säilytysastioissa, kuorma-autoissa tai proomuissa).

    0808 20 10

    päärynäsiiderin tai päärynämehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 1.8.–31.12.

    Alanimikkeen 0808 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0809

    Tuoreet aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit), luumut ja oratuomenmarjat

    0809 20 05 ja 0809 20 95

    kirsikat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki kirsikkalajikkeet (myös villikirsikat), erityisesti hapankirsikka (Prunus cerasus), morellit (Prunus cerasus var. austera), sydänkirsikat (Prunus avium var. juliana) ja kiinteämaltoiset sydänkirsikat (Prunus avium var. duracina) ja imeläkirsikka (Prunus avium eli Cerasus avium).

    0809 30 10 ja 0809 30 90

    persikat, myös nektariinit

    Toisin kuin persikat, nektariinit ovat sileäpintaisia.

    0809 40 90

    oratuomenmarjat

    Oratuomenmarjat ovat oratuomen (Prunus spinosa) hedelmiä.

    0810

    Muut tuoreet hedelmät

    0810 20 10

    vadelmat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. Rubus idaeus-, Rubus illecebrosus-, Rubus occidentalis- ja Rubus strigosus -lajin hedelmät. Toiset lajikkeet ovat punaisia, toiset valkoisia.

    0810 40 10

    puolukat (Vaccinium vitis-idaea -lajin hedelmät)

    Puolukat ovat väriltään punaisia tai vaaleanpunaisia.

    0810 40 30

    mustikat (Vaccinium myrtillus -lajin hedelmät)

    Mustikat ovat väriltään sinimustia.

    0810 50 00

    kiivit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat lajien Actinidia chinensis Planch. ja Actinidia deliciosa kiivit.

    Nämä munankokoiset hedelmät ovat mehukkaita, makeankarvaita ja niillä on karvainen vihertävänruskea kuori.

    0810 90 20

    tamarindit, cashew-omenat, jakkipuun hedelmät, litsit ja sapotillat, passiohedelmät, karambolat ja pitahaijat (pitahaya)

    Tamarindit (Tamarindus indica- ja Tamarindus officinalis -lajin hedelmät) luokitellaan alanimikkeeseen 0813 40 65, mikäli ne ovat siinä muodossa kuin ne tavallisesti esitetään tullattavaksi kansainvälisessä kaupankäynnissä (palot tai pelkkä sisus, jossa ei ole lisättyä sokeria tai muita aineita ja jota ei ole muuten käsitelty).

    Jakkipuun hedelmä on Artocarpus heterophylla- tai Artocarpus integrifolia -lajin hedelmä. Litsi on Litchi chinensis -lajin hedelmä. Sapotilla on Achras sapota -lajin hedelmä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. passiohedelmät eli granadillat eli passionit (esim. ”maracuja”), esim. seuraavat lajit: punapassioni (Passiflora edulis), jättipassioni (Passiflora quadrangularis) ja makea granadilla (Passiflora ligularis).

    0810 90 50

    mustaherukat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Ribes nigrum L. -lajin pyöreät hedelmät.

    0810 90 60

    punaherukat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Ribes rubrum L. -lajin hedelmät.

    0810 90 95

    muut

    HS-selityksissä nimikettä 0810 koskevien selitysten toisen kappaleen 7 kohdassa mainittujen tuotteiden (litsit ja sapotillat pois luettuina) lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    mansikkapuun hedelmät (Arbutus unedo -lajin hedelmät);

    2.

    happomarjat (Berberis vulgaris -lajin hedelmät);

    3.

    tyrnimarjat (Hippophaë rhamnoides -lajin hedelmät);

    4.

    pihlajanmarjat (esim. Sorbus domestica- ja Sorbus aria -lajin hedelmät);

    5.

    Annona-lajien hedelmät (Annona cherimola [kirimoija] ja Annona reticulata [häränsydän eli Ramphal]);

    6.

    Physalis-suvun eri lajit (Physalis alkekengi -lajin [lyhtykoiso eli lyhtykukka eli juutalaiskirsikka] ja Physalis pubescens -lajin hedelmät);

    7.

    Flacourtia-hedelmät (Flacourtia cataphracta- ja Idesia polycarpa -lajin hedelmät);

    8.

    mispelit (Mespilus germanica -lajin hedelmät) ja lokvatit (Eriobotrya japonica -lajin hedelmät);

    9.

    Sapotaceae-heimoon kuuluvien eri lajien hedelmät, esim. sapotat (Lucuma mammosa -lajin hedelmät), lukuun ottamatta sapotilloja, jotka luokitellaan alanimikkeeseen 0810 90 20;

    10.

    Actinidia-suvun syötävät lajit, muut kuin kiivit (Actinidia chinensis Planch. tai Actinidia deliciosa), jotka luokitellaan alanimikkeeseen 0810 50 00.

    11.

    Sapindaceae-heimoon kuuluvien eri lajien hedelmät, esim. rambutanit (Nephelium lappaceum) ja pulasaanit (Nephelium mutabile), lukuun ottamatta litsejä (Litchi chinensis), jotka luokitellaan alanimikkeeseen 0810 90 20.

    0811

    Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

    Ilmaisu ”jäädytetty” määritellään HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden toisessa kappaleessa.

    Alanimikkeissä käytetystä ilmaisusta ”sokeripitoisuus”, ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    0811 20 31

    vadelmat

    Ks. alanimikkeen 0810 20 10 selittävät huomautukset.

    0811 20 39

    mustaherukat

    Ks. alanimikkeen 0810 90 50 selittävät huomautukset.

    0811 20 51

    punaherukat

    Ks. alanimikkeen 0810 90 60 selittävät huomautukset.

    9 RYHMÄ

    KAHVI, TEE, MATE JA MAUSTEET

    Yleisohjeita

    Maustesekoitusten ja mausteiden, joihin on lisätty muita aineita, luokittelut määritellään tämän ryhmän 1 huomautuksessa.

    Edellä mainitun huomautuksen mukaisesti 9 ryhmään eivät kuulu maustesekoitukset, joihin on lisätty aineita, joilla ei ole mausteen olennaisia ominaisuuksia. Jos tällaiset sekoitukset ovat maustamisvalmisteita, ne luokitellaan nimikkeeseen 2103. HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden kuudennessa ja seitsemännessä kappaleessa määritellään mausteista tai kokonaisista, viipaloiduista, murskatuista tai jauhetuista kasveista, kasvinosista, siemenistä, hedelmistä tai pähkinöistä tai muiden ryhmien (7, 11, 12 jne.) lajeista koostuvat sekoitukset, joita käytetään joko juomien välittömään maustamiseen tai juomien valmistuksessa käytettävien uutteiden valmistamiseen.

    Kasvinosien jäänteet ja jätteet, joita vääjäämättä syntyy mausteiden korjuun ja sitä seuraavan käsittelyn (esim. lajittelun tai kuivauksen) tai varastoinnin tai kuljetuksen aikana, luokitellaan alanimikkeeseen ”murskaamattomat ja jauhamattomat”, paitsi jos tuote on selvästi tarkoituksellisen hienontamisen tulos (ilmenee esim. tasakoosteisuutena).

    Tämän ryhmän eri nimikkeissä käytetyllä ilmaisulla ”murskatut tai jauhetut” ei tarkoiteta paloiksi leikattua tuotetta.

    0901

    Kahvi, myös paahdettu tai kofeiiniton; kahvinkuoret ja -kalvot; kahvinkorvikkeet, joissa on kahvia, sen määrästä riippumatta

    0901 11 00 ja 0901 12 00

    paahtamaton kahvi

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki paahtamattomat kahvit, myös kofeiinittomat (sekä pavut että pavunpalat, jotka on eroteltu lajittelussa, seulonnassa jne.) ja muuhun kuin kahvin valmistukseen tarkoitetut (esim. kofeiinin uuttamiseen tarkoitetut).

    0901 11 00

    kofeiinipitoinen

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu paahtamaton kahvi, josta ei ole uutettu kofeiinia pois.

    0901 12 00

    kofeiiniton

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu paahtamaton kahvi, josta on uutettu kofeiini. Yleensä tällä tavoin käsitelty kahvi sisältää kofeiinia enintään 0,2 prosenttia kuiva-aineen painosta.

    0901 21 00 ja 0901 22 00

    paahdettu kahvi

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu alanimikkeiden 0901 11 00 ja 0901 12 00 selittävissä huomautuksissa määritelty kahvi, joka on paahdettu (myös märkämenetelmällä ennen paahtoa käsitelty), myös jauheena tai puristeena.

    0901 21 00

    kofeiinipitoinen

    Alanimikkeen 0901 11 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0901 22 00

    kofeiiniton

    Alanimikkeen 0901 12 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    0901 90 10

    kahvinkuoret ja -kalvot

    Kuorilla tarkoitetaan kahvipuun marjan siemenkuorta, jonka sisällä on tavallisesti kaksi papua.

    Kalvoilla tarkoitetaan papua ympäröivää pergamentti- ja hopeakalvoa. Pergamenttikalvo poistetaan ennen paahtoa ja hopeakalvo paahdon aikana.

    0901 90 90

    kahvia sisältävät kahvinkorvikkeet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 0901 kohdassa 5 mainitut tuotteet. Nämä sekoitukset voivat olla jauhettuja tai jauhamattomia tai jopa puristettuja.

    0904

    Piper-sukuinen pippuri; kuivatut, murskatut tai jauhetut Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät

    0904 11 00

    murskaamaton ja jauhamaton

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 0904 kohdassa 1 mainitut tuotteet. On huomattava, että tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös rikkoutuneet pippurinmarjat ja pippurin palaset, jos niitä ei ole tarkoituksella jauhettu tai murskattu. Tämä koskee myös epäpuhtaasta pippurista koostuvaa maustepölyä tai -jätettä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös viinietikkaan tai suolaveteen säilötyt viherpippurit, myös ne, joihin on lisätty pieniä määriä sitruunahappoa.

    0904 20 10–0904 20 90

    kuivatut, murskatut tai jauhetut Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 0904 kohdassa 2 mainitut kuivatut, murskatut tai jauhetut tuotteet.

    0904 20 10

    makeat ja miedot paprikat

    Tämän alanimikkeen paprikat (Capsicum annuum var. grossum) ovat suhteellisen isokokoisia ja maultaan makeita. Ne kerätään joko jo vihreinä tai vasta punaisina. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain kuivat kokonaiset tai paloitellut paprikat, mutta eivät murskatut tai jauhetut.

    0906

    Kaneli ja kanelinnuput

    0906 11 00 ja 0906 19 00

    murskaamattomat ja jauhamattomat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat esim.:

    1.

    kanelinkuoren suikaleet, jotka ovat sisäkkäin kiertyneitä ja jopa 110 cm pitkiä tankoja;

    2.

    kanelitangoista leikatut tietyn mittaiset palat (yleensä 5–10 cm);

    3.

    eripituiset ja -levyiset kuoren palat kuten ”quillings” (standardipituisten kanelitankojen leikkaamisessa syntyneitä paloja ja jätettä), ”featherings” ja ”chips” (pieniä kanelinkuoren paloja, joita syntyy kuorinnan yhteydessä ja joita käytetään erityisesti kaneliöljyn valmistukseen).

    0906 11 00

    kaneli (Cinnamomum zeylanicum Blume)

    Ks. alanimikkeen 0906 11 HS-alanimikeselitykset.

    0907 00 00

    Mausteneilikka (hedelmät, kukannuput ja kukkavarret)

    Tähän nimikkeeseen kuuluu myös murskattu ja jauhettu mausteneilikka.

    0908

    Muskottipähkinä, muskottikukka ja kardemumma

    0908 10 00

    muskottipähkinä

    Ks. HS-selitykset, nimike 0908, a kohta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muskottipuun (Myristica fragans) hedelmien siemenet.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös haihtuvien öljyjen tai resinoidien teolliseen valmistukseen tarkoitetut kokonaiset muskottipähkinät, jotka usein suojataan hyönteisiltä kalkkiliuoskäsittelyllä, sekä huonompilaatuiset muskottipähkinät, jotka ovat kuihtuneita tai sadonkorjuussa vahingoittuneita ja jotka myydään nimellä ”jäte”, ”BWP” (rikkoutuneet, matoiset, punkkiset) tai ”vialliset”.

    0908 20 00

    muskottikukka

    Ks. HS-selitykset, nimike 0908, b kohta.

    0908 30 00

    kardemumma

    Ks. HS-selitykset, nimike 0908, c kohdan 1–4 alakohdat.

    0909

    Aniksen, tähtianiksen, fenkolin (saksankuminan), korianterin, roomankuminan tai kuminan hedelmät ja siemenet; katajanmarjat

    0909 20 00

    korianteri

    Ks. HS-selitykset, nimike 0909, ensimmäinen ja kolmas kappale.

    Korianterin hedelmät (”siemenet”) ovat vaalean kellanruskeita ja pyöreitä. Ne ovat makeita ja hieman pistävän makuisia.

    0909 30 00

    roomankumina (Cuminum cyminum)

    Ks. HS-selitykset, nimike 0909, ensimmäinen ja kolmas kappale.

    Roomankuminan siemenet ovat ovaalinmuotoisia ja rosokuorisia.

    0909 40 00

    kumina (Carum carvi)

    Ks. HS-selitykset, nimike 0909, ensimmäinen ja kolmas kappale.

    Kuminan siemenet ovat pitkänomaisia, munanmuotoisia ja rosokuorisia.

    0910

    Inkivääri, sahrami, kurkuma, timjami, laakerinlehdet, curry ja muut mausteet

    0910 10 00

    inkivääri

    Ks. HS-selitykset, nimike 0910, a kohta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuoreet, kuivatut tai murskatut inkiväärin juurakot (Amomum zingiber L.). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekä ns. musta inkivääri (kuorimaton) että ns. valkoinen inkivääri (kuorittu).

    0910 20 10 ja 0910 20 90

    sahrami

    Ks. HS-selitykset, nimike 0910, b kohta.

    0910 30 00

    kurkuma

    Ks. HS-selitykset, nimike 0910, c kohta.

    Tavallisesti myydään ”pyöreää” kurkumaa, joka on peräisin kurkuman juurakon isosta ja pyöreästä pääjuuresta, kun taas ovaalin- tai lieriönmuotoisista sivujuurista saadaan ”pitkää” kurkumaa.

    0910 91 10 ja 0910 91 90

    tämän ryhmän 1 huomautuksen b alakohdassa tarkoitetut sekoitukset

    Ks. HS-selitykset, nimike 0910, g kohta.

    0910 99 31–0910 99 39

    timjami

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu monia timjamilajeja [Thymus vulgaris, Thymus zygis, Thymus serpyllum eli kangasajuruoho (villitimjami)], myös kuivattuina.

    0910 99 31

    kangasajuruoho (villitimjami) (Thymus serpyllum)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain Thymus serpyllum -lajin timjami.

    0910 99 33

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Thymus vulgaris- ja Thymus zygis -lajin kerätyt ja kuivatut lehdet ja kukat.

    0910 99 50

    laakerinlehdet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat laakeripuun (Laurus nobilis) lehdet, myös kuivattuina.

    0910 99 60

    curry

    Curryjauheet on kuvattu HS-selityksissä nimikkeen 0910 kohdassa e. Näihin sekoituksiin lisätyt vähäiset määrät muita aineita (suolaa, sinapinsiemeniä, jauhettuja palkokasveja) eivät muuta curryjauheiden luokitusta.

    0910 99 91 ja 0910 99 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tillinsiemenet (Anethum graveolens), ”Kani” ja Xylopia aethiopica -lajin hedelmistä valmistettu mauste, ns. ”neekeripippuri”.

    Näihin alanimikkeisiin ei kuitenkaan luokitella seuraavia tuotteita, vaikka niitä yleisesti käytetäänkin mausteina:

    a)

    sinapinsiemenet (nimike 1207);

    b)

    kaikki galangajuuret (nimike 1211);

    c)

    saflorin (Carthamus tinctorius tai Carthamus oxyacantha tai Carthamus palaestinus) kukista tehty väriaine, joka on punaisempaa kuin aidosta sahramista tehty (nimike 1404).

    Monet maustamiskasvit, jotka eivät varsinaisesti ole mausteita, luokitellaan tämän ryhmän sijasta erityisesti 7 ja 12 ryhmiin (ks. näiden ryhmien selittävät huomautukset).

    10 RYHMÄ

    VILJA

    Yleisohjeita

    Kuivatut viljantähkät (esim. maissi), jotka on valkaistu, värjätty, kyllästetty tai muulla tavalla valmistettu koristetarkoituksiin, luokitellaan alanimikkeeseen 0604 99 90.

    Tähän ryhmään luokitellaan myös vilja, joka on lämpökäsitelty säilöntätarkoituksessa, vaikka käsittelyn seurauksena jyvät saattavat osittain gelatinoitua ja joskus räjähtää. Osittainen gelatinoituminen (esigelatinoituminen) tapahtuu kuivauksen yhteydessä ja vain pienelle osalle jyvistä. Tärkkelyksen muuntaminen ei ole lämpökäsittelyn tavoite vaan pelkkä sivuvaikutus. Tällä käsittelyllä ei pidä ymmärtää tarkoitettavan 10 ryhmän 1 huomautuksen B kohdassa tarkoitettua ilmaisua ”muulla tavalla valmistettu”.

    1001

    Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja

    1001 10 00

    makaroni- eli durumvehnä

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitykset, nimike 1001, ensimmäinen kappale, 2 kohta.

    1001 90 91

    tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, siemenvilja

    Siemenvilja on valikoitua viljaa ja se voidaan yleensäkin tunnistaa pakkausten (esim. säkit, joissa on käyttötarkoituksen ilmaiseva nimilappu) ja korkeamman hinnan mukaan.

    Nämä siemenet voidaan käsitellä niiden suojaamiseksi tuholaisilta ja linnuilta.

    1003 00

    Ohra

    1003 00 10

    siemenvilja

    Ks. alanimikkeen 1001 90 91 selittävät huomautukset.

    1006

    Riisi

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomatus.

    1008

    Tattari, hirssi ja kanariansiemenet; muu vilja

    1008 90 10

    ruisvehnä

    Ruisvehnä on vehnän ja rukiin risteyttämisestä syntynyt hybridilaji. Ruisvehnän siemen on tavallisesti isompi ja pitkänomaisempi kuin rukiinsiemen ja usein isompi ja pitkänomaisempi kuin vehnänsiemen. Ruisvehnän siemenen uloin kerros on ryppyinen.

    11 RYHMÄ

    MYLLYTEOLLISUUSTUOTTEET; MALTAAT; TÄRKKELYS; INULIINI; VEHNÄGLUTEENI

    1101 00

    Hienot vehnäjauhot sekä vehnän ja rukiin sekajauhot

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautus.

    Tämän nimikkeen jauhot voivat sisältää pieniä määriä suolaa (yleensä enintään 0,5 %) sekä pieniä määriä amylaasia, jauhettuja viljanalkioita ja paahdettua mallasta.

    1102

    Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautus.

    Tämän nimikkeen jauhot voivat sisältää pieniä määriä suolaa (yleensä enintään 0,5 %) sekä pieniä määriä amylaasia, jauhettuja viljanalkioita ja paahdettua mallasta.

    1102 20 10 ja 1102 20 90

    maissijauho

    Rasvapitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission direktiivin 84/4/ETY (EYVL L 15, 18.1.1984, s. 29) liitteen I menetelmässä A määrättyä analyyttistä menetelmää komission asetuksen (ETY) N:o 1748/85 (EYVL L 167, 27.6.1985, s. 26) mukaisesti.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös ”masa-jauhoksi” kutsuttu maissijauho, joka saadaan ”seisottamalla” (”nixtamalization”), jolloin maissinjyviä keitetään ja liotetaan kalsiumhydroksidiliuoksessa, jonka jälkeen ne kuivataan ja jauhetaan.

    Mitkä tahansa lisäkäsittelyt, kuten paahtaminen, johtavat kuitenkin tällaisen tuotteen sulkemiseen pois nimikkeestä 1102 (tavallisesti 19 ryhmä).

    1103

    Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit

    1103 11 10–1103 19 90

    rouheet ja karkeat jauhot

    1.

    Ks. tämän ryhmän 2 ja 3 huomautukset.

    2.

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 1103 kuusi ensimmäistä kappaletta.

    3.

    Tuotteet, jotka eivät täytä tämän ryhmän 3 huomautuksessa asetettuja seulan läpäisyä koskevia vaatimuksia, luokitellaan nimikkeeseen 1104.

    Tuotteet, jotka täyttävät tämän ryhmän 3 huomautuksessa asetetut seulan läpäisyä koskevan vaatimukset, mutta jotka ovat hiottuja (”pyöristettyjä”), ts. pyöreänmuotoisia jyvänpaloja, luokitellaan johonkin nimikkeen 1104 hiottuja jyviä koskeviin alanimikkeisiin.

    1103 13 10 ja 1103 13 90

    maissia

    Rasvapitoisuuden määrityksestä, ks. alanimikkeiden 1102 20 10 ja 1102 20 90 selittävät huomautukset.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös ”masa-jauhoksi” kutsuttu rouhe ja karkea jauho maissista, joka saadaan ”seisottamalla” (”nixtamalization”), jolloin maissinjyviä keitetään ja liotetaan kalsiumhydroksidiliuoksessa, jonka jälkeen ne kuivataan ja jauhetaan.

    Mitkä tahansa lisäkäsittelyt, kuten paahtaminen, johtavat kuitenkin tällaisen tuotteen sulkemiseen pois nimikkeestä 1103 (tavallisesti 19 ryhmä).

    1103 20 10–1103 20 90

    viljapelletit

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 1103 viimeinen kappale.

    1104

    Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, valssatut, hiutaleiksi valmistetut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut), ei kuitenkaan nimikkeen 1006 riisi; viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut

    Hiutaleiksi valmistetut viljanjyvät, jotka kuuluvat alanimikkeisiin 1104 12 90, 1104 19 69 ja 1104 19 91, on ensin kuorittu ja valssattu.

    1104 22 20–1104 29 89

    muut käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut)

    Ks. HS-selitykset, nimike 1104, 2–5 kohdat.

    1104 22 50

    pyöristetyt

    HS-selityksissä nimikkeen 1104 toisen kappaleen kohdassa 4 mainittujen ”pyöristettyjen” eli hiottujen jyvien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat hiotut jyvän palat, jotka ovat muodoltaan pyöreitä jyväsiä.

    1104 22 90

    ainoastaan karkeasti rouhitut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kuorimattomista viljanjyvistä hienontamalla valmistetut tuotteet, jotka eivät täytä tämän ryhmän 3 huomautuksessa asetettuja seulan läpäisyä koskevia vaatimuksia.

    1104 23 30

    pyöristetyt

    Ks. alanimikkeen 1104 22 50 selittävät huomautukset.

    1104 23 90

    ainoastaan karkeasti rouhitut

    Ks. alanimikkeen 1104 22 90 selittävät huomautukset.

    Rikkoutuneet maissinjyvät, jotka on otettu talteen puhdistettujen kuorimattomien maissinjyvien seulonnan yhteydessä ja jotka täyttävät tämän ryhmän 2 huomautuksen A kohdassa asetetut vaatimukset, luokitellaan tähän alanimikkeeseen jyvinä, jotka on ”ainoastaan karkeasti rouhittu”.

    1104 29 05

    pyöristetyt

    Ks. alanimikkeen 1104 22 50 selittävät huomautukset.

    1104 29 07

    ainoastaan karkeasti rouhitut

    Ks. alanimikkeen 1104 22 90 selittävät huomautukset.

    1104 29 30

    pyöristetyt

    Ks. alanimikkeen 1104 22 50 selittävät huomautukset.

    1104 29 51–1104 29 59

    ainoastaan karkeasti rouhitut

    Ks. alanimikkeen1104 22 90 selittävät huomautukset.

    1104 30 10 ja 1104 30 90

    viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut

    Ks. HS-selitykset, nimike 1104, 6 kohta.

    1106

    Nimikkeen 0713 kuivatusta palkoviljasta, nimikkeen 0714 saagosta, juurista tai mukuloista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe; 8 ryhmän tuotteista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe

    Ilmaisut ”hienot jauhot”, ”karkeat jauhot” ja ”jauhe” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksessa.

    Tahnan muodossa olevat tuotteet eivät kuulu tähän nimikkeeseen.

    1107

    Maltaat, myös paahdetut

    1107 10 11–1107 10 99

    paahtamattomat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki maltaat, joissa on viljatärkkelyksen pilkkomiseen tarvittavaa diastaattista aktiivisuutta. Tällaisia maltaita ovat mm. vihermaltaat, liotusvaiheessa olevat ilmastetut maltaat ja kuivatut maltaat, joista viimeksi mainitut usein luokitellaan (kaupallisessa mielessä) edelleen vaaleisiin (Pilsner-tyyppisiin) maltaisiin ja tummiin (Münchener-tyyppisiin) maltaisiin.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvissa kokonaisissa mallasjyvissä on jauhomainen ja mureneva valkoinen sisus. Tummista (Münchener-tyyppisistä) mallasjyvistä kuitenkin noin 10 prosentilla sisuksen väri vaihtelee keltaisesta ruskeaan. Jyvien sisus on kuiva ja mureneva. Niistä saadaan jauhamalla hienoa pehmeää jauhoa.

    1107 20 00

    paahdetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mitkä tahansa maltaat, joissa paahtamisen tuloksena diastaattinen aktiivisuus on vähentynyt tai se on kokonaan hävinnyt. Tämän vuoksi oluen valmistuksessa paahdettuja maltaita käytetään paahtamattomien maltaiden joukossa pelkkänä lisäaineena, joka antaa oluelle erityisen värin ja maun.

    Tällaisissa maltaissa sisuksen väri vaihtelee mallastyypistä riippuen likaisen valkoisesta mustaan.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    paahdetut maltaat, jotka on paahdettu joko ennen kuin tärkkelys on varsinaisesti ehtinyt pilkkoutua mallassokeriksi tai osittaisen tärkkelyksen pilkkoutumisen jälkeen, riippuen käytettyjen vaaleiden maltaiden kosteusasteesta. Näillä maltailla on kiiltävä ulkopinta ja niiden endospermi on musta, mutta ei kuitenkaan lasimainen.

    2.

    karamelli- eli värimaltaat, joissa tärkkelyksen pilkkoutumisen tuloksena syntynyt mallassokeri on karamellisoitu. Näiden maltaiden väri vaihtelee sameankeltaisesta vaaleanruskeaan. Ainakin 90 prosentilla jyvistä on kiiltävä lasimainen endospermi, jonka väri vaihtelee likaisen valkoisesta tummanruskeaan. Hyvin vaaleissa karamellimaltaissa on vielä jonkin verran diastaattista aktiivisuutta jäljellä. Karamellimaltaiden joukossa voi olla noin 10 prosenttia karamellisoimatonta mallasta.

    12 RYHMÄ

    ÖLJYSIEMENET JA -HEDELMÄT; ERINÄISET SIEMENET JA HEDELMÄT; TEOLLISUUS- JA LÄÄKEKASVIT; OLJET JA KASVIREHU

    1201 00

    Soijapavut, myös murskatut

    Soijapavut ovat ruskeita, vihreitä tai mustia Glycine max -lajin siemeniä. Niissä ei käytännöllisesti katsoen ole lainkaan tärkkelystä, mutta ne sisältävät runsaasti valkuaisaineita ja öljyä.

    Erityistä huolellisuutta tarvitaan luokiteltaessa siemeniä, joita markkinoidaan ”vihreinä soijapapuina” tai ”vihreinä papuina”. Nämä siemenet eivät yleensä ole soijapapuja, vaan papuja ja ne luokitellaan nimikkeeseen 0713.

    1202

    Paahtamattomat tai muulla tavoin kypsentämättömät maapähkinät, myös kuoritut tai murskatut

    Maapähkinät (Arachis hypogaea -lajin siemenet) sisältävät runsaasti syötävää öljyä.

    1205

    Rapsin- ja rypsinsiemenet, myös murskatut

    1205 10 10 ja 1205 10 90

    niukasti erukahappoa sisältävät rapsin- ja rypsinsiemenet

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitykset, nimike 1205.

    1206 00

    Auringonkukansiemenet, myös murskatut

    1206 00 91

    kuoritut; harmaa- ja valkearaidallisissa kuorissa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat auringonkukansiemenet on yleensä tarkoitettu makeisten valmistukseen, linnunruoaksi tai välittömään kulutukseen. Siementen pituus on tavallisesti vain puolet kuoren pituudesta, joka voi olla yli 2 cm. Nämä siemenet sisältävät öljyä tavallisesti noin 30–35 painoprosenttia.

    1206 00 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. auringonkukansiemenet, joista valmistetaan ihmisravinnoksi soveltuvaa öljyä. Nämä siemenet toimitetaan yleensä kuorineen, jotka ovat väriltään täysin mustia. Siemenen ja kuoren pituus on tavallisesti lähes sama. Nämä siemenet sisältävät öljyä tavallisesti noin 40–45 painoprosenttia.

    1207

    Muut öljysiemenet ja -hedelmät, myös murskatut

    1207 40 10 ja 1207 40 90

    seesaminsiemenet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat Sesamum indicum -lajin siemenet.

    1207 50 10 ja 1207 50 90

    sinapinsiemenet

    Sinapinsiemeniä saadaan eri kasvilajeista, esim. Sinapsis alba-, Brassica hirta-, Brassica nigra- ja Brassica juncea -lajeista.

    1207 99 97

    muut

    HS-selitysten nimikkeen 1207 toisessa kappaleessa mainitut siemenet ja hedelmät kuuluvat tähän alanimikkeeseen, ellei niitä ole luokiteltu johonkin muuhun nimikkeen 1207 alanimikkeeseen.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pehmeäkuoriset vihreän kurpitsan siemenet, joista geneettisesti puuttuu korkkimainen siemenkuoren päällyskerros (Cucurbita Pepo L. convar. citrullinia Greb. var. styriaca ja Cucurbita pepo L. var. oleifera Pietsch). Näitä kurpitsoja viljellään pääasiallisesti niistä saatavan öljyn vuoksi eikä ruokavihanneksiksi; jälkimmäisten siemenet kuuluvat alanimikkeeseen 1209 91 90.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kurpitsan paahdetut siemenet (alanimike 2008 19).

    1208

    Öljysiemen- ja öljyhedelmäjauhot, ei kuitenkaan sinappijauho

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautus.

    1209

    Siemenet, hedelmät ja itiöt, jollaisia käytetään kylvämiseen

    1209 10 00

    sokerijuurikkaansiemenet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain sokerijuurikkaan (Beta vulgaris var. altissima) siemenet.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös monosiemenet eli yksi-itoiset siemenet, jotka on saatu aikaan geenitekniikan avulla tai siemenryppäästä lohkomalla ja jotka on sen jälkeen päällystetty yleensä savipohjaisella aineella tai ovat ilman tällaista päällystettä.

    1209 29 60

    rehujuurikkaansiemenet (Beta vulgaris var. alba)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös monosiemenet eli yksi-itoiset siemenet, jotka on saatu aikaan geenitekniikan avulla tai siemenryppäästä lohkomalla ja jotka on sen jälkeen päällystetty yleensä savipohjaisella aineella tai ovat ilman tällaista päällystettä.

    1209 30 00

    pääasiallisesti kukkiensa vuoksi viljeltyjen ruohomaisten kasvien siemenet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yksinomaan tai pääasiallisesti kukkiensa vuoksi (leikkokukiksi, koristekukiksi, jne.) viljeltyjen ruohomaisten kasvien siemenet. Siemenet voidaan esittää tullattavaksi tukiaineeseen, esim. selluloosavanuun tai turpeeseen, sekoitettuina. Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös tuoksuherne eli hajuherne (Lathyrus odoratus).

    1209 91 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ruokavihanneksina (esim. salaateissa) käytettävien kurpitsojen siemenet, joita käytetään kylvämiseen, elintarviketeollisuudessa (esim. leipomoissa) tai lääkintätarkoituksiin.

    Ks. myös alanimikkeen 1207 99 97 selittävät huomautukset.

    1209 99 10

    metsäpuiden siemenet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat metsäpuiden siemenet ja jyvät, myös sellaiset, jotka on tarkoitettu koristepuiden ja -pensaiden viljelyyn tuontimaassa.

    Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”puut” tarkoitetaan kaikkia puita, pensaita ja pensasmaisia puita, joilla on puuvartiset rungot, varret ja oksat.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki siemenet ja hedelmät, joista viljellään

    1.

    sekä eurooppalaisia puita että eksoottisia lajeja metsityksiin sekä puutavaran tuottamista että kasvumaan suojelemista tai eroosion ehkäisemistä varten;

    2.

    koristepuita tai puita puistoja, julkisia ja yksityisiä puutarhoja, julkisia aukioita, kaupunkikatuja, teitä, kanaalien varsia, jne. (maisemasuunnittelua) varten.

    Jälkimmäisen ryhmään – johon kuuluu paljolti samoja lajeja kuin ensimmäiseen ryhmään – kuuluu mm. puita, joita viljellään muotonsa tai lehtiverhonsa värin vuoksi (esim. tietyt poppelityypit, vaahtera ja havupuut), kukkiensa vuoksi (esim. mimosa, tamariski, mangolia, sireeni, kultasade, japaninkirsikka, juudaksenpuu ja ruusut) tai kirkkaanväristen hedelmiensä vuoksi (esim. laakerikirsikka, tuhkapensas ja tulimarja).

    Seuraavat siemenet ja hedelmät, myös viljelyyn tarkoitetut, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen:

    a)

    8 ryhmään kuuluvat hedelmät ja pähkinät (erityisesti pähkinät, esim. kastanjat, saksanpähkinät, hasselpähkinät, pekaanipähkinät ja mantelit);

    b)

    9 ryhmään kuuluvat siemenet ja hedelmät (esim. katajanmarjat);

    c)

    nimikkeisiin 1201 00–1207 kuuluvat öljysiemenet ja -pähkinät (esim. pyökinpähkinät ja palmunytimet).

    Tähän alanimikkeeseen eivät myöskään kuulu:

    a)

    tamarindin siemenet (alanimike 1209 99 99);

    b)

    tammenterhot ja hevoskastanjat (alanimike 2308 00 40).

    1210

    Tuoreet tai kuivatut humalantähkät, myös murskatut, jauhetut tai pelleteiksi valmistetut; lupuliini

    1210 20 10

    murskatut, jauhetut tai pelleteiksi valmistetut, runsaasti lupuliinia sisältävät; lupuliini

    Lupuliinin lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat runsaasti lupuliinia sisältävät tuotteet. Tällaisia tuotteita saadaan jauhamalla humalantähkät lehtien, ruotien, suojuslehtien ja kantojen mekaanisen poiston jälkeen.

    1211

    Kasvit ja kasvinosat (myös siemenet ja hedelmät), jollaisia käytetään pääasiallisesti hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin, hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai niiden kaltaisiin tuotteisiin, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut, murskatut tai jauhetut

    1211 20 00

    ginsengjuuri

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ginsengin (Panax quinquefolium ja Panax ginseng) usein haarautuneet juuret, joiden muoto vaihtelee lieriömäisestä sukkulamaiseen ja jonka yläosassa on kierteisiä uurteita. Juuren ulkopinnan väri vaihtelee kellanvalkoisesta ruskeankeltaiseen ja sen murtopinta on valkoinen ja jauhomainen (keitettynä se muuttuu kovaksi ”sarveksi”). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös murskatut tai jauhetut ginsengjuuret.

    1211 90 30

    tonkapavut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Leguminosae-heimoon kuuluvan Dipteryx odorata -lajin siemenet, joita kutsutaan myös nimellä tonkapavut. Ne sisältävät kumariinia, jota käytetään parfyymiteollisuudessa sekä dieettijuomissa käytettävien esanssien valmistukseen.

    1211 90 85

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 1211 yhdennessätoista kappaleessa mainitut kasvit, kasvinosat, siemenet ja hedelmät, mikäli niitä ei ole luokiteltu johonkin muuhun nimikkeen 1211 alanimikkeeseen, sekä myös seuraavat:

    1.

    hamppukasvin osat, myös epäorgaanisiin tai orgaanisiin aineisiin (jotka usein ovat pelkästään sidosaineita) sekoitettuina;

    2.

    ”orange peas” tai ”orangettes” eli syötäväksi kelpaamattomat appelsiininraakileet, jotka putoavat maahan pian puun kukkimisen jälkeen ja jotka kerätään vasta kuivina erityisesti niiden sisältämän tärkeän eteerisen öljyn (”petit-grain”) erottamista varten;

    3.

    kuivatun voikukan lehdet (Taraxacum officinale);

    4.

    kuivattu niittysuolaheinä (Rumex acetosa);

    5.

    kuivattu koristekrassi (Tropaeolum majus).

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu levät (nimike 1212) eivätkä kurpitsan siemenet (nimike 1207 tai 1209).

    1212

    Johanneksenleipä, merilevät ja muut levät, sokerijuurikas ja sokeriruoko, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös jauhetut; hedelmänkivet ja -sydämet sekä muut kasvituotteet (myös paahtamattomat juurisikurin Cichorium intybus sativum juuret), jollaisia käytetään pääasiallisesti ihmisravinnoksi, muualle kuulumattomat

    1212 20 00

    merilevät ja muut levät

    Ks. HS-selitykset, nimike 1212, A kohta.

    1212 91 20 ja 1212 91 80

    sokerijuurikas

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain uuttamattomat sokerijuurikkaat, joiden sakkaroosipitoisuus on tavallisesti suurempi kuin 60 prosenttia kuiva-aineen painosta. Sokerijuurikkaat, joista sokeri on osaksi tai kokonaan uutettu, luokitellaan alanimikkeisiin 2303 20 10 tai 2303 20 90.

    1212 99 30

    johanneksenleipä

    Ks. HS-selitykset, nimike 1212, C kohta, ensimmäinen ja toinen kappale.

    1212 99 41 ja 1212 99 49

    johanneksenleivän siemenet

    Ks. HS-selitykset, nimike 1212, C kohta, kolmas kappale.

    1212 99 70

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 1212 kohdan D kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kappaleessa mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    kokonaiset, murskatut tai jauhetut ”konjak”- eli ”konnyaku”-kasvin mukulat;

    2.

    ”siitepölyjauho” – mehiläisten keräämästä siitepölystä, medestä, hunajasta ja mehiläisten syljestä muodostuneita pieniä paakkuja.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kurpitsan siemenet (nimike 1207 tai 1209).

    1214

    Lantut, rehujuurikkaat ja muut rehujuuret, heinä, sini- eli rehumailanen (alfalfa), apila, esparsetti, rehukaali, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, myös pelleteiksi valmistetut

    1214 90 10

    rehujuurikkaat, lantut ja muut rehujuuret

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    rehujuurikkaat (Beta vulgaris var. alba);

    2.

    lantut (Brassica napus var. napobrassica);

    3.

    muut rehujuuret, esim. rehunauriit ja rehuporkkanat.

    Eri maa-artisokkalajit ja -lajikkeet (esim. Helianthus tuberosus) luokitellaan nimikkeeseen 0714, kun taas palsternakat (Pastinaca sativa) luokitellaan 7 ryhmään vihanneksena (nimike 0706, tuoreet tai jäähdytetyt).

    13 RYHMÄ

    KUMILAKAT; KUMIT, HARTSIT JA MUUT KASVIMEHUT JA -UUTTEET

    1301

    Kumilakat; luonnonkumit, -hartsit, -kumihartsit ja oleohartsit (esimerkiksi palsamit)

    1301 20 00

    arabikumi

    Arabikumi (eli akaasiakumi tai senegalinkumi) esitetään tullattavaksi kellertävinä tai punertavina paloina, jotka ovat läpikuultavia ja jotka liukenevat veteen, mutta eivät alkoholiin.

    1302

    Kasvimehut ja -uutteet; pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit; agar-agar ja muut kasviaineista saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut

    1302 11 00

    oopiumi

    Ks. HS-selitykset, nimike 1302, A kohdan 1 alakohta.

    1302 12 00

    lakritsista saadut

    Ks. HS-selitykset, nimike 1302, A kohdan 2 alakohta.

    1302 19 80

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 1302, A kohdan 4–20 alakohdat.

    1302 20 10 ja 1302 20 90

    pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 1302 kohdassa B mainitut tuotteet.

    1302 31 00

    agar-agar

    Ks. HS-selitykset, nimike 1302, C kohdan 1 alakohta.

    1302 32 10 ja 1302 32 90

    johanneksenleipäpuun paloista tai palkojen siemenistä tai guar-siemenistä saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut

    Ks. HS-selitykset, nimike 1302, C kohdan 2 alakohta.

    Näihin alanimikkeisiin ei kuulu guar-siementen siemenvalkuainen eli ”guar splits”, joka on pienten vaaleankeltaisten, epäsäännöllisen muotoisten hiutaleiden muodossa (nimike 1404).

    1302 39 00

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 1302 kohdan C alakohdissa 3–5 lueteltujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös:

    1.

    Tanskan rannikolta pyydetystä Furcellaria fastigiata -levälajista valmistettu uute, joka on uutettu samalla tavoin ja on samassa muodossa kuin agar-agar;

    2.

    kvitteninsiemenistä saatu kasvilima;

    3.

    islanninjäkälästä saatu kasvilima;

    4.

    karrageniini ja kalsium-, natrium- ja kaliumkarragenaatit, myös jos ne on käyttötehon säilymisen takaamiseksi vakioitu sokeria lisäämällä (esim. sakkaroosia, glukoosia). Lisätyn sokerin määrä tuotteessa on yleensä kuitenkin enintään 25 prosenttia.

    14 RYHMÄ

    KASVIPERÄISET PUNONTA- JA PALMIKOINTIAINEET; MUUALLE KUULUMATTOMAT KASVITUOTTEET

    1401

    Kasviaineet, jollaisia käytetään pääasiallisesti palmikointiin tai punontaan (esim. bambu, rottinki, ruoko, kaisla, koripaju, raffia, puhdistettu, valkaistu tai värjätty olki sekä niini)

    1401 10 00

    bambu

    Ks. HS-selitykset, nimike 1401, 1 kohta.

    1401 20 00

    rottinki

    Ks. HS-selitykset, nimike 1401, 2 kohta.

    1401 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 1401 kohdissa 3–7 mainitut tuotteet. Eri osmankäämilajien (esim. Typha latifolia eli leveäosmankäämi) lehdet luokitellaan myös tähän alanimikkeeseen.

    1404

    Muualle kuulumattomat kasvituotteet

    1404 20 00

    puuvillalintterit

    Ks. HS-selitykset, nimike 1404, A kohta.

    1404 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 1404 kohdissa B–F mainitut tuotteet.

    HS-selityksissä nimikkeen 1404 kohdan F alakohdassa 7 mainitut karstatakiaiset ovat Dipsacus sativus -lajin mykeröitä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös guar-siementen siemenvalkuainen (”guar splits”), joka on pienten, vaaleankeltaisten ja epäsäännöllisen muotoisten hiutaleiden muodossa.

    III JAKSO

    ELÄIN- JA KASVIRASVAT JA -ÖLJYT SEKÄ NIIDEN PILKKOUTUMISTUOTTEET; VALMISTETUT RAVINTORASVAT; ELÄIN- JA KASVIVAHAT

    15 RYHMÄ

    ELÄIN- JA KASVIRASVAT JA -ÖLJYT SEKÄ NIIDEN PILKKOUTUMISTUOTTEET; VALMISTETUT RAVINTORASVAT; ELÄIN- JA KASVIVAHAT

    Yleisohjeita

    Tämän ryhmän alanimikkeissä ilmaisulla ”teollinen käyttö” tarkoitetaan ainoastaan sellaisia käyttötapoja, joiden yhteydessä perustuotetta muunnetaan.

    Toisaalta joissakin alanimikkeissä esiintyvään ilmaisuun ”tekninen käyttö” ei liity tällaista muuntamista.

    Ilmaisuilla ”teollinen käyttö” tai ”tekninen käyttö” ei tarkoiteta puhdistus- eikä hydrausmenetelmiä.

    On huomattava, että jopa ihmisravinnoksi soveltuvat tuotteet voivat olla tarkoitettuja tekniseen tai teolliseen käyttöön.

    Tämän ryhmän alanimikkeisiin kuuluvat tuotteet, jotka on tarkoitettu muuhun tekniseen tai teolliseen käyttöön kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistukseen, käsittävät myös eläinten ruokien valmistukseen tarkoitetut öljyt ja rasvat.

    Lisähuomautus 1 a)

    Raakoina öljyinä ei pidetä kasviöljyjen juoksevia jakeita, jotka on saatu poistamalla öljystä jähmeä faasi, esim. jäähdytyksen, orgaanisten liuottimien tai pinta-aktiivisten aineiden avulla.


    1502 00

    Nautaeläinten, lampaan tai vuohen rasva, muut kuin nimikkeeseen 1503 kuuluvat

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat sulatettujen rasvojen lisäksi sulattamattomat eli solukalvoissa kiinni olevat rasvat.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat näin ollen mm. seuraavat tuotteet:

    1.

    Sulattamattomat raa'at tai talin muodossa olevat rasvat (teurastamorasva, lihakaupan rasva, sisälmysrasva);

    2.

    sulatetut rasvat, mm.:

    a)

    ”Premier jus”, joka on syötävistä taleista arvokkain;

    b)

    eläinrasvan sulatusjätteet;

    c)

    hapan rasva, jota saadaan keittämällä huonolaatuisinta sulattamatonta rasvaa vesi-rikkihappoliuoksessa, joka hydrolysoi kudoksen valkuaismaiset aineet ja siten vapauttaa kudoksesta rasvan;

    3.

    nautaeläimistä, lampaista ja vuohista saatu luurasva ja jäterasva.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu luu-, ydin- ja sorkkaöljyt (nimike 1506 00 00).

    1503 00

    Laardisteariini, laardiöljy, oleosteariini, oleomargariini ja taliöljy, emulgoimattomat, sekoittamattomat tai muutoin valmistamattomat

    1503 00 11 ja 1503 00 19

    laardisteariini ja oleosteariini

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 1503 toisessa ja viimeisestä edellisessä kappaleessa mainitut tuotteet.

    1503 00 30

    taliöljy, muuhun teolliseen käyttöön kuin elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitettu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 1503 viidennessä kappaleessa, jos ne on tarkoitettu muuhun teolliseen käyttöön kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistukseen (ks. tämän ryhmän yleisohjeita).

    1503 00 90

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 1503 kolmannessa ja neljännessä kappaleessa mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu taliöljy, joka ei täytä alanimikkeessä 1503 00 30 asetettuja edellytyksiä, esim. tekniseen käyttöön tarkoitettu taliöljy.

    1504

    Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan kuudes ja seitsemäs kappale.

    1504 10 10–1504 10 99

    kalanmaksaöljyt ja niiden jakeet

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 1504 toinen kappale.

    1504 10 10

    A-vitamiinipitoisuus enintään 2 500 ky/g

    Turskakaloista (turskasta, koljasta, molvasta, kummeliturskasta jne.) saatujen kalanmaksaöljyjen A-vitamiinipitoisuus on yleensä enintään 2 500 ky/g.

    1504 10 91 ja 1504 10 99

    muut

    Esim. tonnikaloista, pallaksista ja eri haikaloista saatujen kalanmaksaöljyjen A-vitamiinipitoisuus on yleensä enemmän kuin 2 500 ky/g.

    Öljyt, joiden vitamiinipitoisuutta on lisätty, luokitellaan näihin alanimikkeisiin, jos ne ovat säilyttäneet kalanmaksaöljyn ominaisuudet. Näitä ovat esim. kalanmaksaöljyt, joiden A-vitamiinipitoisuus on enintään 100 000 ky/g.

    1504 20 10 ja 1504 20 90

    kalarasvat ja -öljyt (muut kuin kalanmaksaöljyt) sekä niiden jakeet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikista kalalajeista saadut rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet, lukuun ottamatta kalojen maksasta saatua öljyä. Näitä ovat:

    1.

    öljyt, jotka saadaan sillistä ja silakasta sekä menhadenista (sillikala, jota kalastetaan yksinomaan siitä saatavan öljyn vuoksi);

    2.

    kalasäilykkeiden valmistusjätteistä saadut öljyt, jotka ovat huonompilaatuisia kuin edellä mainitut öljyt. Kaupallista merkitystä on tonnikalojen, boniitin ja lohikalojen jätteistä saaduilla öljyillä;

    3.

    kalateollisuuden jätteistä saadut öljyt, joiden koostumus on hyvin vaihteleva ja jotka ovat laadultaan vielä edellistä ryhmää huonompia;

    4.

    ”kalasteariini”, joka on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 1504 viidennessä kappaleessa.

    Näiden alanimikkeiden rasvat ja öljyt on lähinnä tarkoitettu teolliseen ja tekniseen käyttöön kuten parkitukseen, maalivalmisteisiin ja leikkuuöljyihin.

    1504 30 10 ja 1504 30 90

    merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    valasöljy ja raaka spermaseettiöljy, jotka on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 1504 kolmannessa ja neljännessä kappaleessa;

    2.

    merinisäkkäiden rasva;

    3.

    eväjalkaisista (hylkeistä, mursuista ja merileijonista) saadut öljyt.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki merinisäkkäistä saadut öljyt ja niiden jakeet, myös merinisäkkäiden maksasta saadut öljyt kuten kaskelotin maksasta saatu öljy, joka hyvin runsaasti A-vitamiinia sisältävänä öljynä on alanimikkeisiin 1504 10 10, 1504 10 91 ja 1504 10 99 luokiteltujen kalanmaksaöljyjen kaltaista.

    1505 00

    Villarasva ja siitä saadut rasva-aineet (myös lanoliini)

    1505 00 10

    villarasva, raaka

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 1505 ensimmäinen kappale.

    1505 00 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    lanoliini, joka on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 1505 toisessa, kolmannessa ja neljännessä kappaleessa;

    2.

    villarasvasta saadut juoksevat ja jähmeät rasva-aineet (villarasvaoleiini ja villarasvasteariini), jotka saadaan kun villarasvaa ensin tislataan ja sen jälkeen puristetaan.

    1506 00 00

    Muut eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu mm. syötäväksi kelpaamattomat seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläinrasvoista ja -öljyistä, esim. eri eläimistä peräisin olevat teurastamorasvat tai seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- ja kasvirasvoista ja -öljyistä, esim. keitinrasvat (nimike 1518).

    1507

    Soijaöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    1507 10 10 ja 1507 10 90

    raaka öljy, myös sellainen, josta kasvilima on poistettu

    Ilmaisun ”raaka” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a, b ja c alakohdat.

    1507 90 10 ja 1507 90 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu mm. puhdistettu soijaöljy.

    1508

    Maapähkinäöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    1508 10 10 ja 1508 10 90

    raaka öljy

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a ja b alakohdat.

    1508 90 10 ja 1508 90 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu mm. puhdistettu maapähkinäöljy.

    1509

    Oliiviöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    Tähän nimikkeeseen luokiteltavan oliiviöljyn on täytettävä seuraavat kolme vaatimusta:

    1.

    se on valmistettu yksinomaan oliivipuun (Olea europaea L.) hedelmiä käsittelemällä;

    2.

    se on valmistettu yksinomaan mekaanisia tai muita fysikaalisia menetelmiä käyttäen (esim. puristamalla). Näin ollen oliiveista liuottimien avulla saadut öljyt eivät kuulu tähän nimikkeeseen (ks. tämän ryhmän 2 huomautus);

    3.

    se ei ole uudelleen esteröityä eikä siihen ole sekoitettu muita öljyjä tai nimikkeen 1510 00 uutettua oliiviöljyä.

    1509 10 10

    neitsytoliivilamppuöljy (lampante virgin olive oil)

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen B kohdan I kohta.

    1509 10 90

    muu

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen B kohdan II kohta.

    1509 90 00

    muut

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen C kohta.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu ainoastaan puhdistettu oliiviöljy vaan myös puhdistettu oliiviöljy, johon on sekoitettu neitsytoliiviöljyä.

    1510 00

    Muut yksinomaan oliiveista saadut öljyt ja niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat, myös näiden öljyjen tai jakeiden ja nimikkeen 1509 öljyjen tai jakeiden sekoitukset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain ne öljyt, jotka täyttävät nimikkeen 1509 selittävien huomautusten 1 kohdassa asetetun vaatimuksen. Kuten nimikkeeseen 1509 kuuluvat öljyt, nimikkeen 1510 00 öljyt eivät ole uudelleen esteröityjä eikä niihin ole sekoitettu muita öljyjä (muuta kuin oliiviöljyä), mutta

    ne on voitu uuttaa oliiveista liuottimilla tai saada oliiveista fysikaalisilla menetelmillä;

    niihin on voitu sekoittaa nimikkeeseen 1509 kuuluvia oliiviöljyjä ja niiden jakeita. Yleisin seos on puhdistetun uutetun oliiviöljyn ja neitsytoliiviöljyn seos.

    1510 00 10

    raa'at öljyt

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen D kohta.

    1510 00 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puhdistettu uutettu oliiviöljy ja puhdistetun uutetun oliiviöljyn ja neitsytoliiviöljyn seos.

    1511

    Palmuöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    1511 10 10 ja 1511 10 90

    raaka öljy

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a ja b alakohta.

    Raaka palmuöljy hajoaa nopeammin kuin muut öljyt ja siksi se sisältää runsaasti vapaita rasvahappoja.

    1511 90 11 ja 1511 90 19

    jähmeät jakeet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu palmusteariini.

    1511 90 91 ja 1511 90 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    puhdistettu palmuöljy;

    2.

    palmuöljyn juokseva jae, joka on saatu poistamalla öljystä jähmeä faasi jäähdyttämällä tai orgaanisten liuottimien tai pinta-aktiivisten aineiden avulla. Tämän jakeen (palmuoleiini) rasvahappokoostumus saattaa olla hyvin samankaltainen kuin fraktioimattoman palmuöljyn, mutta jakeen voi tavallisesti tunnistaa vertaamalla sen triglyseridien koostumusta tyypillisen fraktioimattoman palmuöljyn triglyseridien koostumukseen. Juoksevan jakeen triglyseridit sisältävät enemmän hiiliatomeja (C52 ja C54) kuin fraktioimattoman öljyn triglyseridit, kun taas jähmeässä jakeessa on pääasiassa suhteellisesti vähemmän hiiliatomeja sisältäviä triglyseridejä (C50 ja C48).

    1512

    Auringonkukka-, saflori- ja puuvillansiemenöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    1512 11 91

    auringonkukkaöljy

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a ja b alakohta sekä HS-selitykset, nimike 1512, A kohta.

    1512 11 99

    safloriöljy

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a ja b alakohta sekä HS-selitykset, nimike 1512, B kohta.

    1512 19 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. puhdistettu auringonkukkaöljy ja puhdistettu safloriöljy.

    1512 21 10–1512 29 90

    puuvillansiemenöljy ja sen jakeet

    Ks. HS-selitykset, nimike 1512, C kohta.

    1514

    Rapsi-, rypsi- ja sinappiöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    1514 11 10–1514 19 90

    niukasti erukahappoa sisältävä rapsi- ja rypsiöljy sekä niiden jakeet

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitykset, nimike 1514, kohta A, toinen kappale, 2 lause.

    1515

    Muut kasvirasvat ja rasvaiset kasviöljyt (myös jojobaöljy) sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

    1515 30 10 ja 1515 30 90

    risiiniöljy ja sen jakeet

    Risiiniöljy tunnetaan englanninkielessä myös nimillä ”palma-Christi oil” ja ”kerva oil”.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) heimoon kuuluvan Jatraopha curcas -lajin siemenistä saatu öljy (”Curcas oil” eli ”purgatiivinen öljy”), jota kutsutaan usein nimillä ”American castor oil” tai ”wild castor oil” (alanimikkeet 1515 90 40–1515 90 99).

    1517

    Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet

    Ilmaisu ”margariini” määritellään Harmonoidun järjestelmän alanimikkeitä 1517 10 ja 1517 90 koskevissa alanimikeselityksissä.

    1517 10 10 ja 1517 10 90

    margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini

    Ks. HS-selitykset, nimike 1517, viides kappale, A kohta ”Margariini”.

    Vesipitoisuus ei ole kuitenkaan ratkaiseva tekijä luokiteltaessa tuotteita näihin alanimikkeisiin.

    1521

    Kasvivahat (ei kuitenkaan triglyseridit), mehiläisvaha ja muut hyönteisvahat sekä spermaseetti, myös puhdistetut tai värjätyt

    1521 10 00

    kasvivahat

    HS-selityksissä nimikkeen 1521 kohdassa I kuvailtujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu kahvivaha, jota esiintyy luonnostaan kahvipensaan kaikissa osissa (pavuissa, pergamenttikuoressa, lehdissä jne.) ja jota syntyy kofeiinittoman kahvin valmistuksen yhteydessä sivutuotteena. Kahvivahan väri on musta ja tuoksu kahvinkaltainen. Sitä käytetään eräiden puhdistusaineiden valmistuksessa.

    1521 90 91

    raa'at

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat luonnollisissa kennoissa olevat vahat.

    1521 90 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat puristetut tai puhdistetut vahat, myös vaalennetut tai värjätyt.

    1522 00

    Degras; rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä syntyneet jätteet

    1522 00 31 ja 1522 00 39

    joissa on oliiviöljyn ominaisuudet omaavaa öljyä

    Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus, jossa eritellään näihin alanimikkeisiin kuulumattomat jätteet.

    IV JAKSO

    ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA; TUPAKKA JA VALMISTETUT TUPAKANKORVIKKEET

    16 RYHMÄ

    LIHASTA, KALASTA, ÄYRIÄISISTÄ, NILVIÄISISTÄ TAI MUISTA VEDESSÄ ELÄVISTÄ SELKÄRANGATTOMISTA VALMISTETUT TUOTTEET

    Yleisohjeita

    Luokittelusta, joka koskee elintarvikevalmisteita (mukaan lukien ns. einesvalmisteet), jotka sisältävät esim. makkaraa, lihaa, muita eläimenosia kuin lihaa, kalaa, äyriäisiä, nilviäisiä tai muita vedessä eläviä selkärangattomia tai edellä mainittujen sekoituksia sekä kasviksia, spagettia, kastiketta, jne., ks. tämän ryhmän 2 huomautus ja HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden viimeistä edellinen kappale.

    Tämän ryhmän 2 huomautuksen ensimmäisen kappaleen toista lausetta (”luokitellaan siihen 16 ryhmän nimikkeeseen, joka vastaa sitä tai niitä aineosia, joita painon osalta on eniten”) sovelletaan myös alanimikkeiden määrittämisessä. Edellä mainittua lausetta ei kuitenkaan sovelleta nimikkeiden 1601 00 ja 1602 maksaa sisältäviin valmisteisiin (ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen toinen kappale).

    Lisähuomautus 2

    Palan alkuperä on tunnistettavissa yleensä vain silloin, kun palan mitat ovat vähintään noin 100 × 80 × 2 mm.

    Ilmaisua ”palat” sovelletaan ainoastaan paloihin, joiden alkuperäispaloittelu (esimerkiksi kinkkujen) voidaan määrittää kiistatta eikä toiset mahdollisuudet pois sulkemalla.


    1601 00

    Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä; näihin tuotteisiin perustuvat elintarvikevalmisteet

    Vaikka tuotteiden katsottaisiin kaupallisessa tarkoituksessa olevan ”makkaroita ja niiden kaltaisia tuotteita”, se ei kuitenkaan ratkaise luokittelua tässä nimikkeessä.

    Tässä nimikkeessä ilmaisulla ”makkara” ei tarkoiteta paloiteltuja tai hienoksi jauhettuja lihavalmisteita, jotka on tölkkeihin tai muihin jäykkiin säilytysastioihin pakkaamalla puristettu tiettyyn, myös lieriömäiseen, muotoon.

    1601 00 10

    maksasta valmistetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. maksaa sisältävät makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, myös ne, joihin on lisätty lihaa, muita eläimenosia kuin lihaa, rasvaa jne., jos maksa antaa tuotteelle sen olennaisen luonteen. Nämä yleensä keitetyt ja joskus savustetut tuotteet tunnistaa nimenomaan maksalle ominaisesta mausta.

    1601 00 91

    makkarat, kuivatut tai levitteiksi valmistetut, kypsentämättömät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kypsentämättömät makkarat edellyttäen, että ne on kypsytetty muulla tavalla (esim. kuivaamalla ilmavassa tilassa) ja että ne soveltuvat välittömään kulutukseen.

    Tällaiset tuotteet voivat olla myös savustettuja, jos käytetty savustusmenetelmä ei aiheuta lihaproteiinien täydellistä hyytymistä kuten muu lämpökäsittely, esim. korkeassa lämpötilassa savustaminen, aiheuttaa.

    Näin ollen tähän alanimikkeeseen kuuluvat leikkelemakkarat (esim. salami, ”Arles sausages”, ”Plockwurst”) sekä myös levitteiksi valmistetut makkarat, kuten esim. leikkelemakkaratyyppinen ”Teewurst”.

    1601 00 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    tuoreet makkarat ja vastaavat tuotteet, joita ei ole lainkaan kypsytetty;

    2.

    kypsennetyt makkarat, esim. frankfurtinmakkarat, nakkityyppiset ”Strasbourg sausages” ja ”Vienna sausages”, mortadellat, pienet sisälmysmakkarat (”andouilles” ja ”andouillettes”), kaurajauhoista ja munuaistalista valmistetut makkarat (”white puddings”), verimakkarat (”black puddings”) ja muut samankaltaiset erikoistuotteet.

    1602

    Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä

    1602 10 00

    homogenoidut valmisteet

    Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    1602 20 10 ja 1602 20 90

    eläimenmaksasta valmistetut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat valmisteet ja säilykkeet, jotka sisältävät maksaa, myös lihaan tai muihin eläimenosiin sekoitettua, jos maksa antaa tuotteelle sen olennaisen luonteen. Näiden alanimikkeiden päätuotteet on valmistettu hanhen- tai ankanmaksasta (alanimike 1602 20 10).

    1602 31 11–1602 39 80

    nimikkeen 0105 siipikarjasta valmistetut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat siipikarjaliha ja keittämisen jälkeen säilötyt, siipikarjasta saadut muut eläimenosat kuin liha.

    Näitä tuotteita ovat mm.:

    1.

    ”chicken in jelly”

    2.

    kananpuolikkaat tai -neljännekset kastikkeessa ja kokonaiset kalkkunan-, hanhen- tai kanankoivet, myös jäädytetyt;

    3.

    siipikarjasta valmistettu pâté (sisältää pääasiallisesti siipikarjanlihaa, johon on lisätty vasikanlihaa, sianrasvaa, tryffeleitä ja mausteita), myös jäädytetty;

    4.

    einesvalmisteet, joiden perusaineosana on siipikarjanlihaa ja joissa on lisänä muita tuotteita kuten esim. kasviksia, riisiä tai makaronituotteita. Tällaisia valmisteita ovat esim. ”kanaa ja riisiä” ja ”kanaa ja sieniä” sekä myös jäädytetyt siipikarjanlihasta valmistetut einesvalmisteet, jotka on pakattu tarjottimen kaltaiseen vähittäismyyntipakkaukseen, joissa liha ja muut ainekset on aseteltu erikseen.

    Mahdollisten luiden painoa ei oteta huomioon määriteltäessä siipikarjanlihan ja siipikarjasta saatujen muiden eläimenosien prosenttimääräistä osuutta.

    1602 31 11

    joissa on yksinomaan kypsentämätöntä kalkkunanlihaa

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    1602 32 11

    kypsentämättömät

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    1602 39 21

    kypsentämättömät

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    1602 41 10 ja 1602 41 90

    kinkku ja sen palat

    Ilmaisun ”palat” määrittelystä ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus sekä siihen liittyvät selittävät huomautukset.

    Paloitellut tai hienoksi jauhetut valmisteet eivät kuulu näihin alanimikkeisiin, vaikka ne olisi tehty kinkusta tai sen paloista.

    1602 42 10 ja 1602 42 90

    lapa ja sen palat

    Ilmaisun ”palat” määrittelystä ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus sekä siihen liittyvät selittävät huomautukset.

    Paloitellut tai hienoksi jauhetut valmisteet eivät kuulu näihin alanimikkeisiin, vaikka ne olisi tehty lavasta ja sen paloista.

    1602 49 11–1602 49 50

    kesyä sikaa

    Lihan ja muiden eläimenosien (mukaan lukien mitkä tahansa ja mistä tahansa peräisin olevat rasvat) prosentuaalisen osuuden määrittämiseksi tuotteesta, ks. komission asetus (ETY) N:o 226/89 (EYVL L 29, 31.1.1989, s. 11).

    Gelatiineja ja kastikkeita ei lasketa mukaan määritettäessä näitä prosenttilukuja.

    1602 49 15

    muut sekavalmisteet, joissa on kinkkua, lapaa, selkää tai niskaa taikka niiden paloja

    Ilmaisun ”palat” määrittelystä ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus sekä siihen liittyvät selittävät huomautukset.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvien sekavalmisteiden on sisällettävä yhtä alanimikkeen nimiketekstissä mainittua palaa (ja/tai sen paloja). Palan ei tarvitse antaa sekavalmisteelle sen olennaista luonnetta. Nämä sekavalmisteet voivat sisältää myös muiden eläinten lihaa tai syötäviä eläimenosia.

    1602 50 10

    kypsentämättömät; kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    1602 50 31

    säilykeliha (corned beef) ilmanpitävissä pakkauksissa

    Alanimikkeessä 1602 50 31 tarkoitetaan ilmaisulla ”ilmanpitävissä astioissa” tuotteita sellaisissa pakkauksissa, jotka on suljettu (myös tyhjiöpakatut) siten, että pakkauksen sisälle tai sieltä ulos ei pääse ilmaa eikä muuta kaasua. Pakkausta avattaessa alkuperäinen ilmatiivis sulku rikkoutuu lopullisesti.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muun muassa muovista valmistettuihin pusseihin pakatut, myös tyhjiöpakatut, tuotteet.

    1602 90 61

    kypsentämättömät; kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    1602 90 72 ja 1602 90 74

    kypsentämättömät; kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    1604

    Kalavalmisteet ja -säilykkeet; kaviaari ja kalanmädistä valmistetut kaviaarinkorvikkeet

    Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

    1604 12 91

    ilmanpitävissä pakkauksissa

    Ks. alanimikkeen 1602 50 31 selittävät huomautukset.

    1604 14 16

    fileet (ns. ”loins”)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan HS-selitysten nimikkeen 0304 kohdan 1 mukaiset kalafileet, joilla on seuraavat kolme ominaisuutta:

    ne ovat keitettyjä,

    ne on pakattu lientä lisäämättä elintarvikemuovista valmistettuun pussiin (tai kääreeseen), myös tyhjiö- tai kuumasaumattuun pakkaukseen, ja

    ne ovat pakastettuja.

    1604 19 31

    fileet (ns. ”loins”)

    Ks. alanimikkeen 1604 14 16 selittävät huomautukset.

    1604 20 05

    surimivalmisteet

    Ks. alanimikkeen 0304 99 10 selittävät huomautukset.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valmisteet on tehty surimista, johon on sekoitettu muita tuotteita (esim. jauhoa, tärkkelystä, proteiineja, äyriäisten lihaa, mausteita, makuaineita ja väriaineita). Ne ovat lämpökäsiteltyjä ja yleensä esitetään tullattavaksi jäädytettyinä.

    1605

    Äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat, valmistetut tai säilötyt

    Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

    1605 20 10

    ilmanpitävissä pakkauksissa

    Ks. alanimikkeen 1602 50 31 selittävät huomautukset.

    1605 90 11

    ilmanpitävissä pakkaukksissa

    Ks. alanimikkeen 1602 50 31 selittävät huomautukset.

    17 RYHMÄ

    SOKERI JA SOKERIVALMISTEET

    1701

    Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät

    1701 11 10–1701 12 90

    lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön raakasokeri

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    eräät puhdistamattomat valkoiset sokerit;

    2.

    vähän polarisoituneet ruskeat sokerit, joita saadaan sokerinvalmistusprosessin toisen ja kolmannen kiteytysvaiheen yhteydessä ja joiden väri vaihtelee keltaisesta tummanruskeaan riippuen pääasiallisesti niiden melassipitoisuudesta sekä joissa on sakkaroosia tavallisesti 85–98 painoprosenttia;

    3.

    puhdistamisprosessin tai kandisokerin valmistuksen aikana syntyneet vähemmän puhtaat sokerit, esim. ”fourths” ja ”pieces” (fariinisokeria muistuttavia tummia, voimakasaromisia sokereita) ja ruskeat sokerit.

    1701 11 10 ja 1701 11 90

    ruokosokeri

    Ks. alanimikkeiden 1701 11 ja 1701 12 HS-alanimikeselitykset.

    1701 12 10 ja 1701 12 90

    juurikassokeri

    Ks. alanimikkeiden 1701 11 ja 1701 12 HS-alanimikeselitykset.

    1701 91 00

    lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä

    Lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerit kuuluvat tähän alanimikkeeseen myös silloin, kun niissä on sakkaroosia vähemmän kuin 99,5 painoprosenttia.

    1701 99 10

    valkoinen sokeri

    Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valkoiset sokerit, myös puhdistetut, jotka ovat tavallisesti väriltään valkoisia sakkaroosipitoisuutensa vuoksi (vähintään 99,5 painoprosenttia).

    Tämän ryhmän 3 lisähuomatuksessa mainitun valkoisen sokerin sakkaroosipitoisuuden määritykseen on sovellettava komission direktiivin 79/796/ETY liitteen II menetelmässä 10 määrättyä polarimetristä menetelmää (EYVL L 239, 22.9.1979, s. 24).

    1702

    Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri

    1702 11 00 ja 1702 19 00

    laktoosi ja laktoosisiirappi

    Ks. HS-selitykset, nimike 1702, A kohdan 1 alakohta ja B kohdan ensimmäinen kappale.

    1702 30 10

    isoglukoosi

    Ks. tämän ryhmän 5 lisähuomautus.

    1702 30 50 ja 1702 30 90

    muut

    Näissä alanimikkeissä mainitun glukoosin painoprosentin laskemiseksi katsotaan ilmaisun ”kuivapainosta” sulkevan pois vapaan veden sekä kideveden.

    1702 40 10

    isoglukoosi

    Ks. tämän ryhmän 5 lisähuomautus.

    1702 60 10

    isoglukoosi

    Ks. tämän ryhmän 5 a lisähuomautus.

    1702 60 80

    inuliinisiirappi

    Ks. tämän ryhmän 6 a lisähuomautus.

    1702 90 30

    isoglukoosi

    Ks. tämän ryhmän 5 lisähuomautus.

    1702 90 80

    inuliinisiirappi

    Ks. tämän ryhmän 6 b lisähuomautus.

    1702 90 95

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    maltoosi, muu kuin kemiallisesti puhdas maltoosi;

    2.

    inverttisokeri;

    3.

    lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön sakkaroosisiirappi (muu kuin vaahterasiirappi);

    4.

    tavallista korkeamman sokeripitoisuuden omaavat tuotteet, joista käytetään virheellistä nimitystä ”high-test molasses” ja joita saadaan hydrolysoimalla ja konsentroimalla raakaa ruokosokerimehua sekä joita pääasiallisesti käytetään elatusaineena antibioottien valmistuksessa ja myös etyylialkoholin valmistuksessa.

    5.

    laktuloosi, muu kuin kemiallisesti puhdas laktuloosi.

    1703

    Sokerin erottamisessa ja puhdistamisessa syntyvä melassi

    1703 10 00

    ruokosokerimelassi

    Ks. alanimikkeen 1703 10 HS-alanimikeselitykset.

    1704

    Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa)

    1704 10 10 ja 1704 10 90

    purukumi, myös sokerilla kuorrutettu

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat makeutetut purukumit, joissa on tunnusomaisesti chicle-kumia tai muita samankaltaisia syötäväksi kelpaamattomia tuotteita, riippumatta siitä, missä muodossa purukumit ovat (purukumilevyt ja -tyynyt, sokerikuorrutetut pastillinmuotoiset purukumit, purukumipallot jne.). Näihin alanimikkeisiin luokitellaan myös ns. ”paukkupurukumi”.

    1704 90 10

    lakritsiuute, jossa on sakkaroosia enemmän kuin 10 painoprosenttia, mutta ei muita lisättyjä aineita

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain lakritsiuute, joka sisältää sakkaroosia yli 10 painoprosenttia ja johon ei ole lisätty mitään muuta sokeria, makuainetta tai muita aineita; myös kakkujen, tikkujen, pastillien, jne. muodossa.

    Lakritsiuute, josta on muita aineita lisäämällä valmistettu makeisia, luokitellaan sen sakkaroosipitoisuudesta riippumatta alanimikkeeseen 1704 90 99.

    1704 90 30

    valkoinen suklaa

    Ks. HS-selitykset, nimike 1704, 6 kohta.

    1704 90 51–1704 90 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat useimmat sokerivalmisteet, jotka yleisesti tunnetaan nimellä ”makeiset” ja jotka luokitellaan näihin alanimikkeisiin myös silloin, kun ne sisältävät juotavaksi kelpaavaa alkoholia tai alkoholipohjaisia liköörejä.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös marsipaanin, fondantin (sokeritahdaksen) ja nougat’n jne. valmistukseen käytettävät pastat ja massat, jotka ovat makeisten valmistukseen käytettäviä ja kakkujen tai palojen muodossa olevia puolivalmisteita. Nämä puolivalmisteet luokitellaan näihin alanimikkeisiin myös silloin, kun niiden sokeripitoisuutta on lisätty myöhemmin jalostuksen aikana, jos ne ovat koostumuksensa myötä erityisesti tarkoitettu vain tietyntyyppisten makeisten valmistukseen.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

    a)

    mehujää, myös kun se esitetään tullattavaksi tikkukaramellien tavoin tikkuihin kiinnitettyinä jääpaloina (nimike 2105 00);

    b)

    kaakaota sisältävät makeiset, jotka on eri suhteissa sekoitettu ja pakattu kaakaota sisältämättömien makeisten kanssa vähittäismyyntiä varten (nimike 1806).

    1704 90 51

    pastat ja massat, myös marsipaani, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähintään 1 kg

    Ks. HS-selitykset, nimike 1704, 4 ja 9 kohdat.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös sokerikuorrutetut sekoitukset.

    1704 90 55

    kurkkupastillit ja yskänkaramellit

    Ks. HS-selitykset, nimike 1704, 5 kohta.

    1704 90 61

    valmisteet, joissa on erillinen kova sokerikuorrutuskerros

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sokerivalmisteet kuten sokerikuorrutetut mantelit, joissa on kova erillinen sokerikuorrutuskerros tai -kuori. Sokerikuorrutetut makeiset valmistetaan upottamalla makeisen sisus (esim. manteli) sokerisiirappikeitosta sisältävään pannuun, jota pyöritetään niin että sisus kerää ympärilleen sokeria. Jäähtyessään sokeri muodostaa erillisen päällyskerroksen sisuksen ympärille.

    1704 90 65

    viini- ja hedelmäkumit, geleemakeiset sekä hedelmäpastat, jotka ovat sokerimakeisina

    Viini- ja hedelmäkumit ja geleemakeiset ovat geelinmuodostusaineista (arabikumi, gelatiini, pektiini ja eräät tärkkelykset), sokerista ja makuaineista valmistettuja tuotteita, joita on erimuotoisia, esim. ihmis- tai eläinhahmoja.

    1704 90 71

    keitetyt makeiset, myös täytetyt

    Keitetyt makeiset ovat kovia, joskus helposti lohkeilevia ja pinnaltaan kirkkaita tai himmeitä. Ne koostuvat pääasiallisesti sokereista, joita on keitetty ja joihin on lisätty pieniä määriä muita aineita (mutta ei rasvoja), joiden avulla saadaan aikaan suuri määrä erimakuisia, -värisiä ja koostumukseltaan erilaisia tuotteita. Tällaisten tuotteiden sisällä voi olla myös täytettä.

    1704 90 75

    toffeet ja niiden kaltaiset makeiset

    Toffeet ja niiden kaltaiset makeiset on keitettyjen makeisten tavoin valmistettu sokeria keittämällä, mutta ne sisältävät myös lisättyä rasvaa.

    1704 90 81

    tabletit, jotka on valmistettu puristamalla

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat eri muodoissa olevat sokerimakeiset, jotka on valmistettu puristamalla, myös ilman sideainetta.

    1704 90 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat edellisiin alanimikkeisiin kuulumattomat sokerivalmisteet. Näitä ovat mm.:

    1.

    fondanttimakeiset (sokeritahdasmakeiset);

    2.

    välitöntä kulutusta varten pakattu marsipaani, jonka nettopaino on alle 1 kg (muissa pakkauksissa oleva marsipaani luokitellaan alanimikkeeseen 1704 90 51);

    3.

    nougatmakeiset;

    4.

    lakritsiuutteesta valmistetut makeiset.

    18 RYHMÄ

    KAAKAO JA KAAKAOVALMISTEET

    1801 00 00

    Kaakaopavut, kokonaiset tai rouhitut, raa'at tai paahdetut

    Kaakaopavut sisältävät 49–54 painoprosenttia kaakaovoiksi nimitettyä rasvaa, 8–10 painoprosenttia tärkkelystä, 8–10 painoprosenttia valkuaisaineita, 1–2 painoprosenttia teobromiinia, 5–10 painoprosenttia tanniineja (katekiinia eli kaakaopunaista), 4–6 painoprosenttia selluloosaa ja 2–3 painoprosenttia kivennäisaineita, steroleja (D-vitamiinia) ja erilaisia fermenttejä.

    1803

    Kaakaomassa, myös sellainen, josta rasva on poistettu

    Tähän nimikkeeseen kuuluu mm. kaakaomassa, myös paloina, joka on käsitelty alkaleilla liukoisuuden parantamiseksi. Tähän nimikkeeseen ei kuulu jauheen muodossa oleva kaakaomassa, joka on käsitelty samalla tavoin (nimike 1805).

    1805 00 00

    Kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

    Kaakaojauhe, johon on lisätty pieniä määriä lesitiiniä (noin 5 painoprosenttia) luokitellaan kuitenkin tähän alanimikkeeseen, koska lesitiinillä tarkoitus on lisätä kaakaojauheen sekoittuvuutta nesteisiin ja siten helpottaa kaakaopohjaisten juominen (liukoisen kaakaon) valmistusta.

    1806

    Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet

    1806 20 10

    joissa on vähintään 31 painoprosenttia kaakaovoita tai jotka sisältävät kaakaovoita ja maitorasvaa yhteensä vähintään 31 painoprosenttia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, jotka tunnetaan yleisesti nimillä ”suklaapäällysteiset” ja ”maitosuklaapäällysteiset”.

    1806 20 30

    joissa on kaakaovoita ja maitorasvaa yhteensä vähintään 25 painoprosenttia, mutta vähemmän kuin 31 painoprosenttia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, joita nimitetään yleisesti ”maitosuklaaksi”.

    1806 20 50

    joissa on vähintään 18 painoprosenttia kaakaovoita

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, joita nimitetään yleisesti ”tummaksi suklaaksi”.

    1806 20 70

    ”chocolate milk crumb”

    ”Chocolate milk crumb” valmistetaan tyhjökuivaamalla vesiliukoista sokerin, maidon ja kaakaon homogeenista sekoitusta ja sitä käytetään tavallisesti maitosuklaan valmistukseen. ”Chocolate milk crumb” voi olla epäsäännöllisten murenevien palojen muodossa tai jauheena. Se sisältää tavallisesti 35–70 painoprosenttia sokeria, 15–50 painoprosenttia maitokuiva-ainetta ja 5–30 painoprosenttia kaakaota.

    Näiden ainesosien kiteytyminen saadaan aikaan erityisellä valmistusmenetelmällä.

    1806 20 95

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muut kaakaovalmisteet, erityisesti praliinitahna ja suklaalevite.

    1806 31 00

    täytetyt

    Ks. alanimikkeen 1806 31 HS-alanimikeselitykset.

    1806 32 10

    lisättyä viljaa, hedelmää tai pähkinää sisältävät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kiinteät suklaalevyt, -tangot ja -patukat, jotka sisältävät viljaa, hedelmää tai pähkinää (myös paloina) tasaisesti suklaaseen sekoitettuna.

    1806 90 11 ja 1806 90 19

    konvehdit, myös täytetyt

    Alanimikkeen 1806 31 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tämän alanimikkeen ilmaisua ”täytetyt”.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tuotteet, jotka yleensä voidaan syödä yhtenä suupalana; näitä ovat:

    täytetyt konvehdit tai

    suklaan ja minkä tahansa syötävän aineen kerroksittainen yhdistelmä tai

    suklaan ja minkä tahansa syötävän elintarvikkeen sekoitus.

    1806 90 11

    alkoholia sisältävät

    Konvehtilajitelmat, joissa osa konvehdeista sisältää alkoholia ja osa ei, luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaisesti.

    1806 90 19

    muut

    Ks. alanimikkeen 1806 90 11 selittävät huomautukset.

    1806 90 31

    täytetyt

    Alanimikkeen 1806 31 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tämän alanimikkeen ilmaisua ”täytetyt”.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. täytetyt, suklaasta valmistetut pääsiäismunat ja jouluhahmot.

    1806 90 39

    täyttämättömät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. suklaaströsselin kaltainen sokeripäällysteinen valmiste (”chocolate vermicelli”), valssattu suklaamassa, joka on liuskeista hiutaletta (”chocolate flakes”) ja ontot tai kompaktit muottiin tehdyt suklaakuviot ja suklaamunat.

    1806 90 50

    sokerivalmisteet ja niiden korvikkeet, jotka perustuvat muihin makeutusaineisiin kuin sokeriin, kaakaota sisältävät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nimikkeen 1704 sokerivalmisteet, esim. toffeet ja sokerikuorrutteiset tuotteet, joihin on lisätty kaakaota.

    1806 90 60

    kaakaota sisältävät levitteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat suklaalevitteet, jotka on pakattu niin, että tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on enintään 2 kg.

    1806 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. eräät kreemien, syötävien jäätelöiden, jälkiruokien ja samankaltaisten valmisteiden valmistukseen käytettävät jauheet, jotka sisältävät kaakaota, lukuun ottamatta HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeissa poissuljettuja tuotteita.

    19 RYHMÄ

    VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET

    Yleisohjeita

    Tämän ryhmän tuotteiden kaakaojauhepitoisuus lasketaan kertomalla kertoimella 31 tuotteen yhteenlaskettu teobromiinipitoisuus ja kofeiinipitoisuus.

    Teobromiini- ja kofeiinipitoisuudet määritetään nestekromatografisesti (HPLC).

    1901

    Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna

    1901 20 00

    seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä, nimikkeen 1901 kohdan II alakohdissa 7 ja 8 mainitut valmiit taikinat.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu ”riisipaperit” (”rice paper”), jotka ovat kuivatusta tai paistetusta jauho- tai tärkkelystaikinasta tehtyjä ohuita lehtisiä, myös eräitten leipomatuotteiden päällystämiseen käytetyt (nimike 1905).

    1901 90 11 ja 1901 90 19

    mallasuute

    Ks. HS-selitykset, nimike 1901, I kohta.

    Mallasuute sisältää dekstriinejä, maltoosia, valkuaisaineita, vitamiineja, entsyymejä ja makuaineita.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu vähittäismyyntiä varten pakatut, pikkulapsille tarkoitetut valmisteet, jotka sisältävät mallasuutetta tai joissa mallasuute on yksi valmisteen perusainesosista (alanimike 1901 10 00).

    1902

    Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu

    1902 20 91

    kypsennetyt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös esikypsennetty pasta.

    1902 40 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu valmistettu couscous, esim. lihaa, vihanneksia ja muita ainesosia sisältävä, jos lihaa on tuotteessa enintään 20 painoprosenttia.

    1904

    Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat

    Ks. tämän ryhmän 3 ja 4 huomautukset.

    1904 10 10–1904 10 90

    viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet

    HS-selityksissä nimikkeen 1904 kohdan A neljännessä kappaleessa mainitulla menetelmällä valmistetut tuotteet sekä muista viljalajeista valmistetut tuotteet luokitellaan näihin alanimikkeisiin myös silloin, kun tuotteet paisuttamisen jälkeen valmistetaan edelleen jauhoiksi, rouheiksi tai pelleteiksi.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. epäsäännöllisen muotoiset pakkausmateriaalit, jotka on valmistettu suulakepuristamalla esim. maissijauhosta, myös jos ne on tehty ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi.

    1904 20 10–1904 20 99

    paahtamattomista viljahiutaleista tai paahtamattomien viljahiutaleiden ja paahdettujen viljahiutaleiden tai paisutetun viljan sekoituksesta saadut elintarvikevalmisteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 1904, B kohta.

    1904 30 00

    bulgurvehnä

    Ks. HS-selitykset, nimike 1904, C kohta.

    1904 90 10 ja 1904 90 80

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 1904, D kohta.

    1905

    Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet

    Tähan nimikkeeseen ei kuulu kypsentämätön taikina – ei myöskään muotoiltuna –, joka on tarkoitettu ruokaleivän, kakkujen, leivosten, keksien, pikkuleipien tai muiden leipomatuotteiden valmistukseen, ei myöskään kaakaota sisältäviä (alanimike 1901 20 00).

    1905 10 00

    näkkileipä

    Ks. HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 4 alakohta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös samankaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu suulakepuristamalla.

    1905 20 10–1905 20 90

    maustekakut

    Ks. HS-selitykset, nimike1905, A kohdan 6 alakohta.

    Näihin alanimikkeisiin ei kuulu ”speculoos” (eräänlainen kova piparkakku) ja ”Russian bread” (”patience”).

    1905 31 11–1905 31 99

    makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits)

    Ks. tämän ryhmän 1 ja 2 lisähuomautukset ja HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 8 b alakohta.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös samankaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu suulakepuristamalla.

    1905 31 30

    joissa on maitorasvaa vähintään 8 painoprosenttia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. voita sisältävät murokeksit (”butter biscuits”).

    1905 31 91

    täytekeksit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka koostuvat kahdesta keksistä ja erillisestä täytekerroksesta, joka voi olla mitä tahansa ruoka-ainetta, esim. suklaata, hilloa, fondanttikreemiä tai pähkinätahnaa.

    1905 32 05–1905 32 99

    vohvelit ja vohvelikeksit

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus ja HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 9 alakohta.

    1905 32 91

    suolatut, myös täytetyt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. maustetut vohvelit, joissa on juustoa.

    1905 40 10 ja 1905 40 90

    korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 5 alakohta.

    1905 90 20

    ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 1905, B kohta.

    1905 90 30

    ruokaleipä, jossa ei ole lisättyä hunajaa, munaa, juustoa tai hedelmää ja jossa on sokeria enintään 5 prosenttia ja/tai rasvaa enintään 5 prosenttia kuivapainosta

    Ilmaisulla ”ruokaleipä” tarkoitetaan erikokoisia tuotteita.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. eri muodoissa oleva tavallinen leipä ja erikoisleivät kuten diabeetikoille tarkoitettu gluteenia sisältävä leipä sekä laivakorput.

    1905 90 45

    keksit ja pikkuleivät (biscuits)

    Ks. HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 8 a ja 8 c alakohdat.

    1905 90 55

    puristetut tai paisutetut tuotteet, maustetut tai suolatut

    Ks. HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 7 ja 15 alakohdat.

    1905 90 60

    lisättyä makeutusainetta sisältävät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kaikki konditoriatuotteet, joita ei luokitella edellisiin alanimikkeisiin, esim. kakut, leivonnaiset ja marengit.

    1905 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. piirakat (”quiches”) ja pizzat sekä leivät, joita ei luokitella alanimikkeisiin 1905 90 30 ja 1905 90 60.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös tärkkelyksestä suulakepuristamalla valmistetut epäsäännöllisen muotoiset pakkausmateriaalit, myös jos ne on tehty ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi.

    20 RYHMÄ

    KASVIKSISTA, HEDELMISTÄ, PÄHKINÖISTÄ TAI MUISTA KASVINOSISTA VALMISTETUT TUOTTEET

    Huomautus 4

    Tomaattimehun kuiva-ainepainon määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 1979/82 liitteessä määrättyä analyyttistä menetelmää (EYVL L 214, 22.7.1982, s. 12).

    Lisähuomautus 1

    Tuotteen happopitoisuuden määrittämiseksi näyte homogenoidaan siten, että homogenaattiin tulee näytteen sisältämää nestemäistä ja kiinteää osaa siinä suhteessa kuin sitä on tutkittavassa tavarassa.


    2001

    Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

    Ks. tämän ryhmän 3 huomautus.

    2001 90 10

    mango-chutney

    Tässä alanimikkeessä ja alanimikkeessä 2103 90 10 tarkoitetaan ilmaisulla ”mango-chutney” mangosäilykevalmistetta, johon on lisätty eri tuotteita kuten inkivääriä, kuivattuja rypäleitä, pippuria ja sokeria.

    Tähän alanimikkeeseen luokiteltu mango-chutney sisältää hedelmäpaloja, kun taas alanimikkeeseen 2103 90 10 luokiteltu mango-chutney on täysin homogenoitu kastike, jonka sakeus vaihtelee.

    2001 90 50

    sienet

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu sienet, jotka on ainoastaan säilötty väliaikaisesti nimikkeessä 0711 määritellyllä menetelmällä, esim. väkevään suolaliemeen, johon on lisätty etikkaa tai etikkahappoa.

    2002

    Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt tomaatit

    2002 10 10 ja 2002 10 90

    kokonaiset tai paloitellut tomaatit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kokonaiset tai paloitellut tomaatit (myös kuoritut), jotka on säilötty steriloimalla.

    2002 90 11–2002 90 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tomaattipyree (myös kiinteässä muodossa oleva), tomaattitiiviste ja tomaattimehu, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 7 painoprosenttia. Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös tomaattijauhe, joka on valmistettu kuivatusta tomaattimehusta. Näihin alanimikkeisiin ei kuitenkaan kuulu viipaloiduista tomaateista kuivaamalla valmistetuista hiutaleista jauhettu jauho, vaan se luokitellaan alanimikkeeseen 0712 90 30.

    2004

    Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

    Ks. tämän ryhmän 3 huomautus.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu nimikkeen 0714 tuotteista tehdyt valmisteet, joiden ei katsota olevan vihanneksia (alanimike 2001 90 40, 2006 00 38, 2006 00 99 tai 2008 99 91)

    2004 10 10

    kypsennetyt, mutta muuten valmistamattomat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2004 kohdassa 1 mainitut tuotteet.

    2004 10 91 ja 2004 10 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2004 kohdassa 3 mainitut tuotteet.

    2004 90 50

    herneet (Pisum sativum) ja vihreät pavut

    Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”vihreät pavut” vain Phaseolus- ja Vigna-suvun raakoina kerättyjä papuja, joiden koko palko on syötävää. Palko voi olla väriltään vaihteleva, kuten esim. täysin vihreä tai vihreä harmain tai sinisin pilkuin tai keltainen (”vahapavut”).

    2005

    Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

    Nimikkeen 2004 selittävät huomautukset koskevat tätä alanimikettä.

    Tähän nimikkeeseen kuuluu ”papad”-niminen tuote, joka on tehty kuivista taikinalevyistä, jotka on valmistettu kuivatuista palkokasveista tehdystä hienosta jauhosta, suolasta, mausteista, öljystä, kohotusaineista ja joskus pienistä määristä hienoa vilja- tai riisijauhoa.

    2005 10 00

    homogenoidut kasvikset

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    2005 20 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. viipaloidut tai suikaloidut perunat, jotka on esikeitetty rasvassa tai öljyssä, jäähdytetty ja tyhjiöpakattu.

    2005 70 00

    oliivit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat oliivit, jotka on mainittu HS-selityksissä nimikkeen 2005 neljännen kappaleen kohdassa 1, myös vihanneksilla (esim. maustepippurilla tai miedoilla ja makeilla paprikoilla), hedelmillä tai pähkinöillä (esim. manteleilla) tai vihannesten ja hedelmien tai pähkinöiden sekoituksella täytetyt.

    2006 00

    Sokerilla säilötyt (valellut, lasitetut tai kandeeratut) kasvikset, hedelmät, pähkinät, hedelmänkuoret ja muut kasvinosat

    2006 00 31–2006 00 38

    sokeripitoisuus suurempi kuin 13 painoprosenttia

    Ks. sokeripitoisuudesta tämän ryhmän 2 a lisähuomatus.

    2007

    Keittämällä valmistetut hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja pähkinäsoseet sekä hedelmä- ja pähkinäpastat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

    Ks. ilmaisun ”keittämällä valmistetut hillot” osalta tämän ryhmän 5 huomautus.

    Ks. sokeripitoisuudesta tämän ryhmän 2 a lisähuomautus.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu hedelmäsoseet, jotka on valmistettu ensin siivilöimällä ja sen jälkeen kuumennettu kiehumispisteeseen tyhjiössä ja joiden rakennetta ja kemiallista koostumusta lämpökäsittely ei ole muuttanut (nimike 2008).

    2007 10 10–2007 10 99

    homogenoidut valmisteet

    Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

    2008

    Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat

    Ks. sokeripitoisuudesta tämän ryhmän 2 a lisähuomautus.

    Ks. lisätystä sokerista tämän ryhmän 3 lisähuomautus.

    Ks. alkoholipitoisuudesta tämän ryhmän 4 lisähuomautus.

    2008 11 10–2008 19 99

    pähkinät, maapähkinät ja muut siemenet, myös näiden sekoitukset

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2008 kohdissa 1 ja 2 mainitut tuotteet sekä näiden tuotteiden sekoitukset.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös:

    1.

    hiutaleiksi valmistetut tai murskatut, erityisesti leivonnaisissa käytetyt tuotteet, tai

    2.

    jauhetut tai muuten murskatut, tahnan muodossa olevat, myös muita lisättyjä aineita sisältävät tuotteet.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu marsipaanin, nougat’n jne. valmistukseen käytettävät tahnat (nimike 1704).

    2008 19 11–2008 19 99

    muut, myös sekoitukset

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat pähkinät ja muut siemenet (lukuun ottamatta maapähkinöitä) sekä pähkinöiden ja muiden siementen sekoitukset, myös sellaiset, jotka sisältävät enimmäkseen maapähkinää.

    2008 30 51

    greipit ja pomelot lohkoina

    Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”lohkot” hedelmien luonnollisia, kokonaisia lohkoja.

    Luokitteluun ei kuitenkaan vaikuta tuotteen mahdollisesti sisältämät pienet määrät rikkoutuneita lohkoja, joita ei ole tarkoituksella tuotettu.

    2008 30 71

    greipit ja pomelot lohkoina

    Ks. alanimikkeen 2008 30 51 selittävät huomautukset.

    2009

    Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu ”grape must”) ja kasvismehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

    Ks. käymättömistä ja lisättyä alkoholia sisältämättömistä hedelmämehuista tämän ryhmän 6 huomautus.

    Ks. termin ”Brix-arvo” osalta tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

    Ks. lisätystä sokerista tämän ryhmän 5 a lisähuomautus.

    Tämän ryhmän 20 lisähuomautuksen 5 alakohdan b tarkoittamassa merkityksessä katsotaan, että tuotteet ovat menettäneet nimikkeeseen 2009 kuuluvien hedelmämehujen alkuperäisen luonteen, silloin kun niihin on lisätty sokeria sellainen määrä, että ne sisältävät vähemmän kuin 50 painoprosenttia luonnon hedelmämehua.

    Ainoastaan tämän ryhmän 2 ja 5 lisähuomautusta voidaan soveltaa määritettäessä sitä, ovatko tuotteet menettäneet alkuperäisen luonteensa sokerin lisäämisen vuoksi. Sakkaroosina ilmaistu eri sokereiden määrä määritetään edellä mainitun 2 lisähuomautuksen mukaisesti. Jos lisätyn sokerin pitoisuus, joka on laskettu tämän ryhmän lisähuomautuksen 5 alakohdan a mukaisesti, ylittää 50 painoprosenttia, on laskettu hedelmämehun luonnonmehupitoisuus pienempi kuin 50 painoprosenttia.

    Muiden ainesosien lisäämisestä nimikkeen 2009 tuotteisiin, ks. nimikettä 2009 koskevat HS-selitykset.

    ESIMERKKI

    Appelsiinimehunäytteen analysointitulos:

    tiheys 20 °C:ssa: 1,32 g/cm3,

    refraktometrin 20 °C:ssa antama lukema: 65,3,

    sakkaroosina ilmaistu eri sokereiden laskettu määrä (tämän ryhmän lisähuomautus 2): 62,0 (65,3 × 0,95),

    laskettu lisätyn sokerin määrä (tämän ryhmän lisähuomautus 5): 49 painoprosenttia (62,0–13),

    laskettu hedelmämehun luonnonmehupitoisuus: 51 painoprosenttia (100–49).

    Päätelmä: näytteen katsotaan säilyttäneen tämän ryhmän lisähuomautuksen 5 alakohdan b tarkoittaman alkuperäisen luonteen.

    2009 11 11–2009 11 99

    jäädytetty

    Ks. alanimikkeen 2009 11 HS-alanimikeselitykset.

    2009 50 10 ja 2009 50 90

    tomaattimehu

    Ks. tämän ryhmän 4 huomautus ja sitä koskevat selittävät huomautukset.

    2009 69 51

    tiivistetty

    Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautus.

    2009 69 71

    tiivistetty

    Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautus.

    21 RYHMÄ

    ERINÄISET ELINTARVIKEVALMISTEET

    Lisähuomautus 1

    Tämä lisähuomatus kattaa erityisesti maltodekstriinit.


    2101

    Kahvi-, tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen tai mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet

    2101 11 00

    uutteet, esanssit ja tiivisteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat jauheena, muruina, hiutaleina, kimpaleina tai missä tahansa muussa kiinteässä muodossa olevat kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. juoksevassa tai tahnan muodossa olevat (myös jäädytetyt) tuotteet. Tällaisia tuotteita käytetään erityisesti elintarvikevalmisteisiin (esim. suklaan, kakkujen ja leivonnaisten sekä jäätelön valmistukseen).

    2101 30 19

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuoritut ja paahdetut idättämättömät ohranjyvät, joita voidaan käyttää väri- ja makuaineena oluen valmistuksessa tai kahvinkorvikkeena.

    2102

    Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen); muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 rokotteet); valmistetut leivinjauheet

    2102 10 10

    valikoitu kantahiiva (hiivaviljelmät)

    Ks. HS-selitykset, nimike 2102, A kohdan 4 alakohta.

    Nämä hiivat on viljelty erityiselatusaineilla tiettyä käyttötarkoitusta, erityisesti tislausta ja viininvalmistusta varten. Niiden avulla on mahdollista luoda tarkoin määritellyt ominaisuudet käymistuotteisiin.

    2102 20 11 ja 2102 20 19

    kuollut eli inaktiivinen hiiva

    Näitä HS-selityksissä nimikkeen 2102 kohdan A neljännessä ja viidennessä kappaleessa kuvailtuja hiivoja myydään yleisesti nimellä ”elintarviketeollisuushiiva”. Ne ovat yleensä jauheen, lastujen tai murujen muodossa.

    2102 20 90

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 2102, B kohta.

    2102 30 00

    valmistetut leivinjauheet

    Ks. HS-selitykset, nimike 2102, C kohta.

    2103

    Kastikkeet ja valmisteet niitä varten; maustamisvalmisteita olevat sekoitukset; sinappijauho ja valmistettu sinappi

    2103 90 10

    nestemäinen mango-chutney

    Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”mango-chutney” tarkoitetaan mangosäilyke-valmistetta, johon on lisätty erilaisia tuotteita kuten inkivääriä, kuivattuja rypäleitä, pippuria ja sokeria.

    Tähän alanimikkeeseen luokiteltu mango-chutney on täysin homogenoitu, enemmän tai vähemmän juokseva kastike.

    2103 90 30

    aromaattiset katkerot, alkoholipitoisuus 44,2–49,2 tilavuusprosenttia, katkeroa, mausteita ja erilaisia aineksia 1,5–6 painoprosenttia sekä sokeria 4–10 painoprosenttia sisältävät, enintään 0,5 litraa vetävissä astioissa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet ovat tiivistettyjä, nestemäisiä alkoholipitoisia valmisteita, joiden erityinen, sekä karvas että vahvasti aromaattinen maku on peräisin niiden valmistuksessa käytetyistä katkeron juurista, erilaisista mausteista ja aromaattisista aineista.

    Nämä aromaattiset katkerot ovat lisäaineita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi sekä juomien (cocktail-juomien, sokeriliemien, virvoitusjuomien, jne.) maustamiseen että kastikkeiden ja maustamisvalmisteiden tavoin maustamisaineena kypsennetyissä ruuissa ja leivonnaisissa (keitoissa, valmistetussa lihassa, kala- tai kasvisruuissa, kastikkeissa, herkkutuotteissa, hedelmähillokkeissa, -salaateissa ja -piiraissa, jälkiruuissa, sorbeteissa, jne.).

    Näitä aromaattisia katkeroita myydään tavallisesti nimellä ”angostuurakatkero”.

    2104

    Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten; homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet

    2104 20 00

    homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet

    Ilmaisu ”homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet” määritellään tämän ryhmän 3 huomautuksessa.

    2105 00

    Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät

    Tässä nimikkeessä ilmaisulla ”jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet” tarkoitetaan elintarvikevalmisteita, myös vähittäismyyntiä varten pakattuja sekä myös kaakaota tai suklaata sisältäviä (tai suklaalla päällystettyjä), jotka jäädytyksen tuloksena ovat kiinteässä tai tahnamaisessa muodossa ja jotka on tarkoitettu syötäväksi näissä muodoissa.

    Näiden tuotteiden olennainen ominaisuus on se, että ne muuttuvat nestemäiseen tai puolittain nestemäiseen muotoon, kun ympäristön lämpötila on noin 0 °C.

    Näiden jäädytettyjen tuotteiden kaltaiset valmisteet, joilla ei kuitenkaan ole edellä kuvattua ominaisuutta, luokitellaan valmisteesta riippuen nimikkeeseen 1806, nimikkeeseen 1901 tai nimikkeeseen 2106.

    Tämän nimikkeen tuotteilla on hyvin vaihtelevia nimiä (mehujäät, jäätelö, cassata, ”Neapolitan slices”, jne.) ja muotoja; ne voivat sisältää kaakaota tai suklaata, sokeria, kasvirasvaa tai maitorasvaa, maitoa (myös rasvatonta), hedelmää, stabilointi-, maku- ja väriaineita jne.

    Näiden tuotteiden kokonaisrasvapitoisuus ei yleensä ole enempää kuin 15 prosenttia lopputuotteen painosta. Tietyt erikoisuudet, joiden valmistukseen on käytetty suuri määrä kermaa, voivat sisältää rasvaa kokonaisuudessaan noin 20 painoprosenttia.

    Tiettyjen jäädytettyjen tuotteiden valmistuksessa sekoitetaan käytettäviin raaka-aineisiin ilmaa, jotta lopputuote saataisiin suuremmaksi (paisutus).

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 2105, erityisesti ko. nimikkeessä olevat maininnat tuotteista, jotka eivät kuulu nimikkeeseen.

    2106

    Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet

    2106 10 20 ja 2106 10 80

    proteiinitiivisteet ja teksturoidut proteiiniaineet

    Ks. HS-selitykset, nimike 2106, 6 kohta, lukuun ottamatta ko. kohdan alkua, jossa kuvataan proteiinihydrolysaatteja.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu tiivistetyt maitoproteiinit (alanimike 0404 90 tai 3504 00 00).

    Kun tuotteen sakkaroosipitoisuutta määritetään näihin alanimikkeisiin luokittelua varten, on pitoisuuteen luettava mukaan inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna.

    2106 90 20

    alkoholipitoiset valmisteet (seokset), jollaisia käytetään juomien valmistukseen, muut kuin hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat

    Ks. HS-selitykset, nimike 2106, toisen kappaleen 7 kohta.

    Ks. tämän ryhmän lisähuomautus 2.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu vastaavat valmisteet (seokset), joiden alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia (alanimike 2106 90 92 tai 2106 90 98).

    2106 90 30

    isoglukoosisiirappi

    Ks. tämän ryhmän lisähuomautus 3.

    2106 90 92 ja 2106 90 98

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 2106, 1–5, 8–11 ja 13–16 kohdat sekä alanimikkeiden 2106 10 20 ja 2106 10 80 kolmannen kappaleen selittävät huomautukset.

    22 RYHMÄ

    JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA

    Yleisohjeita

    Eriteltäessä tässä ryhmässä tuotteet, jotka ovat enintään kaksi litraa vetävissä astioissa ja tuotteet, jotka ovat enemmän kuin kaksi litraa vetävissä astioissa, ratkaisevaa ei ole astioiden vetoisuus vaan nesteen määrä astioissa.

    Tähän ryhmään kuuluvat (mikäli ne eivät ole lääkkeitä) vahvistavat valmisteet, jotka soveltuvat välittömään kulutukseen kuten juomat, vaikka niitä nautittaisiin pieninä annoksina, esim. lusikallisen verran. Alkoholittomat vahvistavat valmisteet, jotka on laimennettava ennen käyttöä, eivät kuulu 22 ryhmään (yleensä nimike 2106).

    Lisähuomautus 2 b)

    Mahdollinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on laskettava kertomalla kertoimella 0,6 sataan litraan ko. tuotetta sisältyvä sokerimäärä laskettuna inverttisokerikiloina.


    2201

    Vesi, myös luonnon tai keinotekoinen kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön ja maustamaton; jää ja lumi

    2201 10 11–2201 10 90

    kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2201 kohdissa B ja C mainitut tuotteet.

    Näihin alanimikkeisiin ei kuulu aerosoliastioihin pakattu luonnon kivennäisvesi, joka on tarkoitettu ihonhoitoon (nimike 3304).

    2201 10 11 ja 2201 10 19

    luonnon kivennäisvesi

    Ilmaisulla ”luonnon kivennäisvesi” tarkoitetaan vettä, joka on voimassaolevan neuvoston direktiivin 80/777/EY (EYVL L 229, 30.8.1980, s. 1) mukaista.

    2201 90 00

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2201 kohdissa A ja D mainitut tuotteet.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös vesihöyry ja suodatettu, steriloitu, puhdistettu tai pehmennetty luonnonvesi.

    2202

    Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- ja kasvismehut

    Ilmaisu ”alkoholittomat juomat” määritellään tämän ryhmän 3 huomautuksessa.

    2202 10 00

    vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu

    HS-selityksissä nimikkeen 2202 kohdassa A mainitut virvoitusjuomat kuuluvat tähän alanimikkeeseen.

    Virvoitusjuomien mahdollisesti sisältämät antioksidantit, vitamiinit, stabilointiaineet tai kiniini eivät vaikuta näiden juomien luokitteluun.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös vedestä, sokerista ja makuaineista koostuvat ja muovipusseihin pakatut nestemäiset tuotteet, jotka on tarkoitettu mehujään kotivalmistukseen pakastimissa.

    Ks. myös tämän ryhmän 1 lisähuomatus.

    2202 90 91–2202 90 99

    muut, jotka sisältävät nimikkeiden 0401–0404 tuotteista saatuja rasvoja

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nestemäinen tuote, joka tunnetaan kaupallisella nimellä ”filled milk” (maidon kaltainen rasvasekoite), jos se soveltuu juotavaksi sellaisenaan. ”Filled milk” on tuote, jonka perustana on rasvaton maito tai rasvaton maitojauhe, johon on lisätty puhdistettuja kasvirasvoja tai -öljyjä lähes sama määrä kuin mitä alkuperäisestä täysmaidosta on erotettu luonnonrasvaa. Tämä juoma luokitellaan sisältämänsä maitorasvapitoisuuden mukaan näihin alanimikkeisiin.

    2204

    Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

    Todellisesta alkoholipitoisuudesta (tilavuusprosentteina), ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen a alakohta.

    2204 10 11–2204 10 99

    kuohuviini

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    2204 10 11

    samppanja

    Samppanja on kuohuviini, joka on tuotettu Champagnen maakunnassa, Ranskassa ja joka on valmistettu yksinomaan tässä maakunnassa viljellyistä rypäleistä.

    2204 21 10

    viinit (muut kuin alanimikkeessä 2204 10 mainitut), jotka ovat ”pulloissa, jotka on suljettu sienenmuotoisella korkilla, joka on tuettu sitein tai kiinnikkein”; viini muissa astioissa, joissa hiilidioksidin aikaansaama ylipaine nesteessä on vähintään 1 baari, mutta pienempi kuin 3 baaria 20 °C:ssa mitattuna

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    viinit, jotka ovat ”pulloissa, jotka on suljettu sienenmuotoisella korkilla” ja jotka eivät vastaa tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen ”kuohuviinin” määritelmää;

    2.

    viinit muissa astioissa (muissa kuin ”pulloissa, jotka on suljettu sienenmuotoisella korkilla”), joissa ylipaine nesteessä on vähintään 1 baari, mutta pienempi kuin 3 baaria 20 °C:ssa mitattuna.

    ”Sienenmuotoisiksi korkeiksi” katsotaan korkkiaineesta tehdyt korkit, jotka ovat alla olevan piirroksen kaltaisia sekä samankaltaiset muovimateriaaleista tehdyt korkit.

     

    Image

    2204 21 11–2204 21 99

    muut

    Ks. tämän ryhmän 4 ja 5 lisähuomautukset.

    Tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen A kohdassa määriteltyyn kuiva-aineen kokonaismäärään sisältyviä haihtumattomia aineosia ovat mm. sokerit, glyseroli, tanniinit, viinihappo, väriaineet ja suolat.

    2204 21 11–2204 21 78

    määritetyillä alueilla tuotetut laatuviinit (tma-laatuviinit)

    Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautus.

    2204 21 23

    tokaj

    Ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen B kohdan b alakohta.

    2204 21 81–2204 21 83

    määritetyillä alueilla tuotetut laatuviinit (tma-laatuviinit)

    Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautus.

    2204 21 81

    tokaj

    Ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen B kohdan b alakohta.

    2204 29 10

    viinit (muut kuin alanimikkeessä 2204 10 mainitut), jotka ovat ”pulloissa, jotka on suljettu sienenmuotoisella korkilla, joka on tuettu sitein tai kiinnikkein”; viini muissa astioissa, joissa hiilidioksidin aikaansaama ylipaine nesteessä on vähintään 1 baari, mutta pienempi kuin 3 baaria 20 °C:ssa mitattuna

    Alanimikkeen 2204 21 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    2204 29 11–2204 29 99

    muut

    Ks. tämän ryhmän 4 ja 5 lisähuomautukset

    2204 29 11–2204 29 58

    määritetyillä alueilla tuotetut laatuviinit (tma-laatuviinit)

    Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautus.

    2204 29 11

    tokaj

    Ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen B kohdan b alakohta.

    2204 29 77–2204 29 82

    määritetyillä alueilla tuotetut laatuviinit (tma-laatuviinit)

    Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautus.

    2204 29 77

    tokaj

    Ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen B kohdan b alakohta.

    2204 30 10

    käymistilassa tai jonka käyminen on pysäytetty muuten kuin alkoholia lisäämällä

    Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus sekä siihen liittyen 2 lisähuomautuksen a, b ja c alakohdat.

    2204 30 92

    tiivistetty

    Ks. tämän ryhmän 7 lisähuomautus.

    2204 30 96

    tiivistetty

    Ks. tämän ryhmän 7 lisähuomautus.

    2205

    Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla

    Tähän nimikkeeseen kuuluvia ja HS-selityksissä nimikkeessä 2205 kuvailtuja viinejä ovat mm.:

    1.

    nimillä ”Marsala all’uovo”, ”Marsala alla mandorla” ja ”Crema di Marsala all’uovo” tunnetut juomat, joiden perustana on Marsala-viini ja jotka on maustettu munankeltuaisella, manteleilla ja muilla aromaattisilla aineilla;

    2.

    nimellä ”Sangria” tunnetut viinipohjaiset juomat, jotka on maustettu esim. sitruunalla tai appelsiinilla.

    Ks. tämän ryhmän 8 lisähuomautus. Tuotteet, joiden todellinen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 7 tilavuusprosenttia, luokitellaan nimikkeeseen 2206 00.

    2206 00

    Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat

    2206 00 10

    piquette (puristejäännöksestä valmistettu viini)

    Ks. tämän ryhmän 9 lisähuomautus.

    2206 00 31–2206 00 89

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2206 kohdissa 1–10 kuvaillut tuotteet.

    2206 00 31 ja 2206 00 39

    kuohuvat

    Kuohuvista juomista, ks. tämän ryhmän 10 lisähuomautus.

    Tässä lisähuomautuksessa mainitusta sienenmuotoisesta korkista, ks. alanimikkeen 2204 21 10 selittävien huomautusten viimeinen kappale.

    2206 00 51–2206 00 89

    kuohumattomat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. juomat, joita ei ole valmistettu tuoreiden rypäleiden mehusta spontaanin käymisen avulla vaan jotka on valmistettu rypäletiivisteestä. Tämä tiiviste on hyvin säilyvää ja sitä voidaan varastoida myöhempää käyttöä varten.

    Käyminen käynnistetään yleensä hiivalla. Tiivisteeseen voidaan myös lisätä sokeria ennen käymistä tai käymisen aikana. Tällä tavoin valmistettu tuote voidaan lopuksi makeuttaa, väkevöittää tai siihen voidaan sekoittaa muita aineita.

    2207

    Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia; denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut denaturoidut väkevät alkoholijuomat, väkevyydestä riippumatta

    2207 10 00

    denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia

    Ks. HS-selitykset, nimike 2207, lukuun ottamatta neljättä kappaletta.

    Alkoholipitoiset juomat (esim. gini, votka) luokitellaan niiden alkoholipitoisuudesta riippumatta alanimikkeisiin 2208 20 12–2208 90 78.

    2207 20 00

    denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut denaturoidut väkevät alkoholijuomat, väkevyydestä riippumatta

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 2207 neljäs kappale.

    2208

    Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat

    Nimikkeen 2208 väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat ovat alkoholipitoisia nesteitä, jotka on yleensä tarkoitettu nautittaviksi ja jotka on valmistettu:

    joko suoraan tislaamalla spontaanisti käyneistä nesteistä, kuten viinistä tai siideristä, tai aikaisemmin käyneistä hedelmistä, puristusjätteistä, viljasta tai muista kasvikunnan tuotteista, myös lisättyjä makuaineita sisältävistä,

    tai yksinkertaisesti lisäämällä erilaisia aromaattisia aineita, ja joskus myös sokeria, tislattuun alkoholiin.

    Erilaiset alkoholipitoiset juomat on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 2208 kolmannen kappaleen alakohdissa 1–18.

    Denaturoimattomien väkevien alkoholijuomien luokituksesta on huomattava se, että ne luokitellaan tähän nimikkeeseen myös silloin, kun niiden alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai suurempi, riippumatta siitä, soveltuvatko ne juomina välittömään kulutukseen.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu käyttämällä valmistetut alkoholijuomat (nimikkeet 2203 00–2206 00).

    2208 30 11–2208 30 88

    viski

    Viski on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu tislaamalla viljamäskiä ja jota markkinoidaan vähintään 40 tilavuusprosentin alkoholina, pullossa tai muissa astioissa.

    Skotlantilainen viski (Scotch whisky) on Skotlannissa tislattua ja kypsytettyä viskiä.

    Viski, johon on lisätty hiilihapotettua vettä (viskisooda), ei kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan alanimikkeseen 2208 90 69 tai 2208 90 78.

    2208 30 32 ja 2208 30 38

    mallasviski

    Skotlantilainen mallasviski on väkevä alkoholijuoma, jota valmistetaan käyttämällä ja tislaamalla ainoastaan ohramaltaista tehtyä mäskiä.

    2208 30 52 ja 2208 30 58

    viskisekoitukset

    Skotlantilainen viskisekoitus valmistetaan sekoittamalla (”blending”) kahta tai useampaa skotlantilaista mallasviskä ja/tai skotlantilaista viljaviskiä.

    2208 30 72 ja 2208 30 78

    muu

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki muut skotlantilaiset viskit, erityisesti skotlantilainen viljaviski, joka valmistetaan mallastetun ohran ja mallastamattomien viljojen sekoituksesta.

    2208 40 11–2208 40 99

    rommi ja muut väkevät alkoholijuomat, jotka on valmistettu tislaamalla käyneitä sokeriruo’osta saatuja tuotteita

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat harmonoidun järjestelmän nimikettä 2208 koskevien selitysten kolmannen kappaleen 3 kohdassa kuvatut rommi ja taffia, jos ne säilyttävät organoleptiset ominaisuutensa.

    2208 50 11 ja 2208 50 19

    gini

    Gini on alkoholipitoinen juoma, joka tavallisesti valmistetaan tislaamalla puhdistettua viljaväkiviinaa tai etyylialkoholia (etanolia) yhden tai useamman perättäisen kerran. Gini on maustettu katajanmarjoilla ja muilla aromaattisilla aineilla (esim. korianterilla, angelikajuurella, aniksella tai inkiväärillä).

    Näissä alanimikkeissä gininä pidetään vain niitä alkoholipitoisia juomia, joilla on ginin organoleptiset ominaisuudet.

    Näin ollen esim. seuraavat tuotteet eivät kuulu näihin alanimikkeisiin:

    a)

    genever (alanimike 2208 50 91 tai 2208 50 99);

    b)

    akvaviitti (alanimike 2208 90 56 tai 2208 90 77);

    c)

    kranawitter (alanimike 2208 90 56 tai 2208 90 77).

    2208 60 11–2208 60 99

    votka

    Ks. HS-selitykset, nimike 2208, kolmas kappale, kohta 5.

    2208 70 10 ja 2208 70 90

    liköörit

    Ks. HS-selitykset, nimike 2208, kohta B.

    2208 90 11 ja 2208 90 19

    arrakki

    Arrakki on väkevä alkoholijuoma, joka on erikoishiivaa käyttämällä valmistettu sokeriruokomelassista tai muiden kasvien makeista mehuista tai riisistä tuotetusta melassista.

    Arrakkia ei pidä sekoittaa rakiin, jota saadaan rusinoista tai kuivatuista viikunoista valmistetusta väkevästä alkoholijuomasta ja aniksesta uudelleen tislaamalla ja joka luokitellaan alanimikkeeseen 2208 90 56 tai 2208 90 77.

    2208 90 33 ja 2208 90 38

    luumu-, päärynä- ja kirsikkaviina (ei kuitenkaan liköörit)

    Luumu-, päärynä- ja kirsikkaviinat ovat yksinomaan luumu-, päärynä- tai kirsikkamehusta käyttämällä ja tislaamalla valmistettuja alkoholipitoisia juomia.

    Ilmaisuista ”luumut” ja ”kirsikat”, ks. HS-selitykset, nimike 0809.

    2208 90 48

    muut

    Tässä alanimikkeessä hedelmistä tislatuilla väkevillä alkoholijuomilla tarkoitetaan alkoholipitoisia juomia, jotka on yksinomaan valmistettu käyttämällä ja tislaamalla hedelmistä (muista kuin luumuista, päärynöistä tai kirsikoista), esim. aprikooseista, mustikoista, vadelmista, karhunvatukoista, mustista, valkoisista tai punaisista viinimarjoista, mansikoista tai omenista sekä siideristä tislatut väkevät alkoholijuomat. Calvados luokitellaan alanimikkeeseen 2208 90 45.

    2208 90 56

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. anisviinat, raki, agaven (muut kuin tequila) käyneestä mehusta tislatut väkevät alkoholijuomat (esim. mezcal), aromaattisista yrteistä tislatut väkevät alkoholijuomat, mahakatkerot, akvaviitti, kranawitter, maustejuurista tislatut väkevät alkoholijuomat (esim. katkerot) ja durrasta tislatut väkevät alkoholijuomat.

    2208 90 69

    muut alkoholipitoiset juomat

    HS-selityksissä nimikkeen 2208 kolmannen kappaleen alakohdissa 14–18 mainittujen juomien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    alkoholipitoiset juomat, joihin on lisätty hiilihapotettua vettä (esim. ”viskisooda”);

    2.

    tee, johon on sekoitettu alkoholia;

    3.

    alkoholipitoisten juomien sekoitukset tai alkoholipitoiset juomat, jotka on sekoitettu hedelmä- tai vihannesmehuihin (cocktail-juomat).

    2208 90 71

    hedelmistä tislatut

    Ks. alanimikkeen 2208 90 48 selittävät huomautukset. Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. calvados.

    2208 90 77

    muut

    Ks. alanimikkeen 2208 90 56 selittävät huomautukset.

    2208 90 78

    muut alkoholipitoiset juomat

    Ks. alanimikkeen 2208 90 69 selittävät huomautukset.

    2209 00

    Etikka ja etikkahaposta valmistetut etikankorvikkeet

    2209 00 11 ja 2209 00 19

    viinietikka

    Ks. tämän ryhmän 11 lisähuomautus.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 2209, I kohdan 1 alakohta.

    2209 00 91 ja 2209 00 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2209 kohdan I alakohdissa 2, 3 ja 4 mainitut tuotteet sekä kohdassa II mainitut tuotteet.

    23 RYHMÄ

    ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JÄTETUOTTEET JA JÄTTEET; VALMISTETTU REHU

    Lisähuomautus 3

    Mahdollinen alkoholipitoisuus (% mas) on laskettava kertomalla kertoimella 0,47 sataan kiloon kyseistä tuotetta sisältyvä sokerimäärä (laskettu inverttisokerikiloina).


    2301

    Lihasta, muista eläimenosista, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut ihmisravinnoksi soveltumattomat jauhot, jauheet ja pelletit; eläinrasvan sulatusjätteet

    2301 20 00

    Kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

    Tämän alanimikkeen kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit koostuvat kalasta tai kalajätteestä, joka on yleensä kypsennetty ja sitten puristettu tahnaksi, kuivattu ja jauhettu sekä joskus valmistettu pelleteiksi.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu kalasta valmistettu jauho, joka soveltuu ihmisravinnoksi (alanimike 0305 10 00).

    2302

    Leseet, lesejauhot ja muut viljan tai palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut

    Tähän nimikkeeseen kuuluvien tuotteiden ja 11 ryhmään kuuluvien tuotteiden erottelusta, ks. 11 ryhmän 2 huomautuksen A kohta.

    HS-selityksissä nimikkeen 2302 kohdan B alakohdassa 1 mainitut jätetuotteet sisältävät vähintään 50 prosenttia viljaa tai palkoviljaa.

    Saadun tuotteen tärkkelyspitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission direktiivin 72/199/ETY liitteen I osastossa I määrättyä menetelmää (EYVL L 123, 29.5.1972, s. 6).

    2302 10 10 ja 2302 10 90

    maissista peräisin olevat

    Puhdistettujen kuorimattomien maissinjyvien seulonnan yhteydessä talteen otetut rikkoutuneet maissinjyvät eivät kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan alanimikkeeseen 1104 23 90, mikäli jyvät täyttävät 11 ryhmän 2 huomatuksen A kohdassa asetetut vaatimukset.

    2303

    Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet, sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet, rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet, myös pelleteiksi valmistetut

    Tärkkelys- ja valkuaisainepitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission direktiivin 72/199/ETY liitteen I osastoissa I ja II määrättyjä menetelmiä (EYVL L 123, 29.5.1972, s. 6).

    2303 10 11 ja 2303 10 19

    maissitärkkelyksen valmistuksessa saadut jätetuotteet (ei kuitenkaan tiivistetty maissinvaleluvesi), kuiva-aineen valkuaisainepitoisuus

    Näihin alanimikkeisiin luokiteltujen tuotteiden on täytettävä tämän ryhmän 1 lisähuomautuksessa esitetyt vaatimukset.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    maissigluteeni (yleensä jauhon muodossa), joka koostuu pääasiallisesti maissinjyvien gluteenista, jota saadaan maissitärkkelyksen erottamisen yhteydessä; valkuaisainepitoisuus (N × 6,25) on yli 40 painoprosenttia;

    2.

    gluteenijauhe, jota valmistetaan pääasiallisesti sekoittamalla maissitärkkelyksen valmistuksessa syntynyttä kuivaa jätetuotetta ja puhdasta gluteenia keskenään; tällaisten tuotteiden valkuaisainepitoisuus (N × 6,25) on yleensä noin 40 painoprosenttia;

    3.

    maissigluteenirehu, joka tavallisesti sisältää valkuaisaineita (N × 6,25) vähintään 20 painoprosenttia ja joka koostuu pääasiallisesti perikarpin ja siemenvalkuaisen palasista, maissigluteenista ja joskus tiivistetystä maissinvaleluvedestä, jotka kaikki ovat maissitärkkelyksen valmistuksessa syntyneitä sivutuotteita.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös edellä mainituista tuotteista valmistetut pelletit.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain tuotteet, joiden tärkkelyspitoisuus on enintään 28 prosenttia kuiva-aineen painosta komission direktiivin 72/199/ETY liitteen I osastossa I määrätyn menetelmän (EYVL L 123, 29.5.1972, s. 6) mukaisesti määritettynä sekä joiden rasvapitoisuus on enintään 4,5 prosenttia kuiva-aineen painosta komission direktiivin 84/4/ETY liitteessä I määrätyn menetelmän A (EYVL L 15, 18.1.1984, s. 28) mukaisesti määritettynä.

    Tuotteet, joiden tärkkelys- tai rasvapitoisuus on suurempi, luokitellaan tuotteen luonteesta riippuen yleensä 11 ryhmään tai alanimikkeisiin 2302 10 10, 2302 10 90, 2309 90 41 tai 2309 90 51. Sama koskee tavaroita, jotka sisältävät tuotteita, jotka on erotettu maissista muulla tavalla kuin tärkkelyksen tuotannossa käytetyllä märkämenetelmällä (esim. maissinjyviä seulomalla, maissinjyviä jauhamalla, maissinalkiosta öljyä kuivamenetelmän avulla erottamalla jne.).

    Kyseisiin alanimikkeisiin luokitellut tuotteet eivät myöskään saa sisältää jätettä, joka on syntynyt erotettaessa maissinalkiosta öljyä märkämenetelmällä.

    Tiivistetyt maissinvaleluvedet luokitellaan alanimikkeeseen 2303 10 90 niiden valkuaisainepitoisuuden määrästä riippumatta.

    2303 10 90

    muut

    Tässä alanimikkeessä maniokkitärkkelyksen valmistuksessa syntyneillä jätetuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joiden tärkkelyspitoisuus on enintään 40 prosenttia kuiva-aineen painosta.

    Jos näiden tuotteiden tärkkelyspitoisuus on suurempi, ne luokitellaan jauhon tai jauheen muodossa alanimikkeisiin 1106 20 10 tai 1106 20 90. Pelleteiksi valmistetut tuotteet luokitellaan alanimikkeeseen 0714 10.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös:

    1.

    durragluteenirehu, joka yleensä sisältää vähintään 18 painoprosenttia valkuaisaineita ja joka koostuu pääasiallisesti durrasiementen perikarpin ja siemenvalkuaisen palasista, durragluteenista sekä joskus tiivistetystä durranvaleluvedestä, jotka kaikki ovat durratärkkelyksen valmistuksessa syntyneitä sivutuotteita.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain tuotteet, joiden tärkkelyspitoisuus on enintään 40 prosenttia kuiva-aineen painosta.

    Tuotteet, joiden tärkkelyspitoisuus on suurempi, luokitellaan tuotteen luonteesta riippuen tavallisesti 11 ryhmään tai nimikkeisiin 2302 tai 2309;

    2.

    tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet, jotka tunnetaan nimellä ”kuivattu perunajätemassa”. Tällaisten jätetuotteiden tärkkelyspitoisuus on yleensä vähintään 50 painoprosenttia.

    Kosteuspitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission direktiivin 71/393/ETY liitteen I osastossa I määrättyä menetelmää (EYVL L 279, 20.12.1971, s. 7)

    Tiivistetyt maissinvaleluvedet luokitellaan tähän alanimikkeeseen niiden valkuaisainepitoisuudesta riippumatta.

    2303 20 10 ja 2303 20 90

    sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet

    Heraa, josta on poistettu osa sen sisältämästä laktoosista, ei pidetä sokerinvalmistuksen jätteenä, joten sitä ei luokitella näihin alanimikkeisiin (nimike 0404).

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. sokerijuurikkaat, joista on uutettu kaikki tai osa niiden sisältämästä sokerista.

    2303 30 00

    rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 2303, E kohdan 1–5 alakohdat.

    2304 00 00

    Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu soijapapuhiutaleet (myös jauhetut), joista ei ole erotettu soijaöljyä (nimike 2308).

    2306

    Öljykakut ja muut kasvirasvojen tai -öljyjen erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut, muut kuin nimikkeisiin 2304 ja 2305 kuuluvat, jotka ovat peräisin

    2306 41 00

    niukasti erukahappoa sisältävistä rapsin- ja rypsinsiemenistä

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja alanimikkeen 2306 41 HS-alanimikeselitykset.

    2306 90 05

    maissinalkioista

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat jätetuotteet, jotka ovat syntyneet erotettaessa maissinalkiosta öljyä kuiva- tai märkämenetelmällä ja jotka täyttävät tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen vaatimukset.

    Tuotteet, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, luokitellaan tuotteesta riippuen yleensä 11 ryhmään tai nimikkeeseen 2302 tai 2309.

    2306 90 11 ja 2306 90 19

    öljykakut ja muut oliiviöljyn erottamisessa syntyneet jätetuotteet

    Ilmaisulla ”oliiviöljyn erottamisessa syntyneet jätetuotteet” tarkoitetaan vain tuotteita, joiden rasva-ainepitoisuus on enintään 8 painoprosenttia. Tuotteet (lukuun ottamatta rankkia), joiden rasva-ainepitoisuus on suurempi, luokitellaan samaan alanimikkeeseen kuin tuotteen perusainesosa (alanimike 0709 90 31 tai 0709 90 39).

    Rasvapitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 2568/91 liitteessä XV määrättyä menetelmää (EYVL L 248, 5.9.1991, s. 1).

    2307 00

    Viinisakka; raaka viinikivi

    2307 00 11

    kokonaisalkoholipitoisuus enintään 7,9 % mas ja kuiva-ainepitoisuus vähintään 25 painoprosenttia

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus ja vastaavat selittävät huomautukset.

    2307 00 90

    raaka viinikivi

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 2307 toinen kappale.

    2308 00

    Muualle kuulumattomat kasviaineet ja kasviperäiset jätteet sekä kasviperäiset jätetuotteet ja sivutuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan, myös pelleteiksi valmistetut

    2308 00 11

    kokonaisalkoholipitoisuus enintään 4,3 % mas ja kuiva-ainepitoisuus vähintään 40 painoprosenttia

    Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus ja sitä koskevat selittävät huomautukset.

    2308 00 40

    tammenterhot ja hevoskastanjat; hedelmien (muiden kuin rypäleiden) puristejäännös

    Hedelmien (muiden kuin rypäleiden) puristejäännöksiin kuuluvat mm. tuotteet, jotka tunnetaan nimellä ”orange cells”, ts. tuotteet, jotka koostuvat appelsiinin palasista, joista on aluksi puristettu mehu ja myöhemmin valutettu niin, että puristejäännöksissä on jäljellä tuskin yhtään varsinaista hedelmälihaa vaan pääasiallisesti vain solukalvoja ja vaaleaa, huokoista mesokarppia (albedo). Näitä tuotteita käytetään lisänä laimennetuissa appelsiinmehutiivisteissä ja virvoitusjuomissa.

    2308 00 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2308 kohdissa 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 eritellyt tuotteet.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös soijapavun kuoret, myös jauhetut, joista ei ole erotettu soijaöljyä.

    2309

    Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan

    Ks. tämän ryhmän 1 huomatus.

    Tärkkelyksen määrityksessä sovelletaan komission direktiivin 72/199/ETY (EYVL L 123, 29.5.1972, s. 6) liitteessä I olevassa 1 kohdassa vahvistettua polarimetristä menetelmää, jota kutsutaan myös modifioiduksi Ewersin menetelmäksi.

    Valmisteiden, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan, tärkkelyspitoisuus painoyksikköinä määritetään tämän komission asetuksen (EY) N:o 121/2008 (EUVL L 37, 12.2.2008, s. 3) liitteessä vahvistetulla entsymaattisella määritysmenetelmällä silloin, kun niissä esiintyy merkittäviä määriä seuraavia rehuaineita:

    a)

    (sokeri)juurikastuotteet, kuten (sokeri)juurikasleike, (sokeri)juurikasmelassi, melassoitu (sokeri)juurikasleike, (sokeri)juurikasrankki, (juurikas)sokeri;

    b)

    sitrushedelmämassa;

    c)

    pellavansiemenet, pellavansiemenkakku, pellavansiemenrouhe;

    d)

    rypsinsiemenet, rypsikakku, rypsirouhe, rypsinsiementen kuoret;

    e)

    auringonkukansiemenet, auringonkukkarouhe, auringonkukkarouhe osaksi kuorituista siemenistä;

    f)

    kookoskakku, kookosrouhe;

    g)

    perunapulppa;

    h)

    kuivahiiva;

    ij)

    runsaasti inuliinia sisältävät tuotteet (esim. maa-artisokkaleike ja -jauho);

    k)

    rasvan sulatuksessa muodostuva valkuaisjäänne.

    Jos ei ole selvää, esiintyykö nimikkeessä 2309 tarkoitetussa valmisteessa, jollaista käytetään eläinten ruokintaan, lainkaan tärkkelystä, voidaan esiintyminen selvittää kvalitatiivisella mikroskooppimenetelmällä.

    Maitotuotteista ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautus. Maitotuotteiden osuus ja tärkkelyspitoisuus lasketaan ao. tuotteesta.

    2309 10 11–2309 10 90

    koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. erimuotoiset koirien purulelut (esim. renkaan tai luun muotoiset), jotka koostuvat hienonnetuista härännahkapaloista, gelatiinista, glukoosisiirapista (sideaine), väriaineista, kasvinvalkuaishydrolysaatista, stabilointiaineesta; renkaat sisältävät lisäksi liha- ja luujauhoa. Kaikki ainesosat ovat täysin syötäviä.

    2309 90 10

    kala- tai merinisäkäsliimavesi

    Ks. HS-selitykset, nimike 2309, II kohdan B 1 alakohta ”kala- tai merinisäkäsliimavesi”.

    2309 90 20

    tämän ryhmän 5 lisähuomautuksessa tarkoitetut tuotteet

    Jos maissinvaleluvettä käytetään kasvatusalustana (elatusaineena), tuotteet saattavat sisältää jäänteitä kuolleista käyteaineista, joiden pitoisuus jää tavallisesti alle kahden prosentin. Nämä aineet voidaan havaita mikroskoopilla.

    Lisäksi tuotteet, jotka sisältävät tietyissä käymisprosesseissa käytetyn valeluveden jäänteitä, sisältävät erittäin pieniä määriä seuraavia aineita: amyloglukosidaaseja, alfa-amylaasia, ksantaanikumia, maitohappoa, sitruunahappoa, lysiiniä, treoniinia ja tryptofaania.

    Maissinvaleluvesi sisältää jo itsessään hyvin pieniä määriä joitakin edellä mainituista aineista (esim. aminohappoja) ja käymisen seurauksena niiden pitoisuus kasvaa erittäin vähän.

    Tuotteet, joiden tärkkelys- tai rasvapitoisuus ylittää 5 lisähuomautuksessa esitetyt arvot, luokitellaan tapauksesta riippuen alanimikkeeseen 2309 90 41 tai 2309 90 51.

    Amerikan yhdysvalloista tuotujen maissitärkkelyksen valmistuksen jätetuotteiden määritelmänmukaisuus on tarkastettava komission asetuksen (EY) N:o 2019/94 (EYVL L 203, 6.8.1994, s. 5), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 396/96 (EYVL L 54, 5.3.1996, s. 22), mukaisesti.

    24 RYHMÄ

    TUPAKKA JA VALMISTETUT TUPAKANKORVIKKEET

    2401

    Valmistamaton tupakka; tupakanjätteet

    Raakatupakka tai valmistamaton tupakka, ks. HS-selitykset, nimike 2401, 1 kohta.

    Ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

    a)

    ”flue-cured” virginia-tupakka on kuivattu kuumassa ilmavirrassa keinotekoisissa olosuhteissa menetelmällä, jossa säädellään lämpöä ja ilmanvaihtoa ja jossa tupakanlehdet eivät joudu kosketuksiin savun ja höyryn kanssa. Kuivan tupakan väri vaihtelee yleensä sitruunankeltaisesta hyvin tummaan oranssiin tai punaiseen. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

    b)

    ”light air-cured” burleytupakka (myös burleyhybridit) on kuivattu kuumassa ilmavirrassa luonnollisissa olosuhteissa. Tupakassa ei ole savun eikä höyryn hajua, jos kuivatuksessa on käytetty lisälämpöä tai -ilmankierrätystä. Tupakanlehdet ovat väriltään vaaleanruskeasta punaruskeaan. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

    c)

    ”light air-cured” maryland-tupakka on kuivattu kuumassa ilmavirrassa luonnollisissa olosuhteissa. Tupakassa ei ole savun eikä höyryn hajua, jos kuivatuksessa on käytetty lisälämpöä tai -ilmankierrätystä. Tupakanlehdet ovat väriltään vaaleankeltaisesta tummaan kirsikanpunaiseen. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

    d)

    ”Fire-cured” -tupakka on kuivattu kuumassa ilmavirrassa keinotekoisissa olosuhteissa polttamalla puuta avotulella, jonka savu osittain imeytyy tupakkaan. ”Fire-cured” -tupakan lehdet ovat paksummat kuin burley-, ”flue-cured-” tai maryland-tupakan vastaavista varsista saatavat lehdet. Väri vaihtelee tavallisesti kellanruskeasta hyvin tummaan ruskeaan. Kypsyydessä tai viljely- taikka kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä.

    ”Sun-cured” -tupakka on kuivattu suoraan auringonlämmössä ulkoilmassa ja täydessä päivänvalossa.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu elävät tupakkakasvit (nimike 0602).

    2401 30 00

    tupakanjätteet

    HS-selityksissä nimikkeen 2401 toisessa kappaleessa lueteltujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu myös:

    1.

    tupakanlehtien käsittelyssä syntynyt jäte, joka tunnetaan yleisesti kauppanimellä ”offal”, mutta jolla on myös eri nimiä eri jäsenmaissa, esim. ”smalls”, ”winnowings”, ”sweepings”, ”kirinti” ja ”broquelins”. Tämä jäte sisältää tavallisesti epäpuhtauksia tai vieraita aineita kuten pölyä, kasvijätettä tai kangaskuituja. Pöly on joskus poistettu jätteestä seulomalla;

    2.

    tupakanlehdistä peräisin oleva jäte, joka tunnetaan kauppanimellä ”siftings” ja jota saadaan seulomalla edellä mainittua jätettä;

    3.

    sikareiden valmistuksessa syntynyt jäte, joka tunnetaan kauppanimellä ”cuttings” ja joka koostuu tupakanlehtien leikkuussa syntyneestä leikkuujätteestä;

    4.

    pöly, jota saadaan edellä mainitun jätteen seulonnan yhteydessä.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu tupakanjätteet, joista on valmistettu myyntiin piippu- ja savuketupakkaa, purutupakkaa, nuuskaa tai ”powderia” (hienoa jauhettua tupakkajauhetta) tai joita on käsitelty niin, että niitä voidaan ilman lisäkäsittelyä käyttää piippu- ja savuketupakkana, purutupakkana, nuuskana tai ”powderina” (nimike 2403).

    2402

    Tupakasta tai tupakankorvikkeesta valmistetut sikarit, pikkusikarit ja savukkeet

    2402 10 00

    tupakkaa sisältävät sikarit ja pikkusikarit

    Sikarit ja pikkusikarit ovat tupakkakääröjä, joita voidaan polttaa sellaisinaan ja

    1.

    jotka on kokonaan tehty luonnontupakasta; tai

    2.

    joissa uloimpana käärelehtenä on luonnontupakkaa; tai

    3.

    joiden täytteenä on riivitty sekoitus ja joissa on sikarin tavanomaista väriä oleva peitelehti, joka kattaa koko tuotteen, tapauksen mukaan suodatin (poikkeuksena sikarit, joissa on filtteri) sekä käärelehti mukaan luettuina, jotka molemmat valmistetaan (alanimikkeeseen 2403 91 00 kuuluvasta) rekonstruoidusta tupakasta, jos näiden tupakkakääröjen kappalepaino ilman suodatinta tai holkkia on vähintään 1,2 g ja jos peitelehti on kierretty vähintään 30 asteen terävään kulmaan tupakkakäärön pituusakseliin nähden; tai

    4.

    joiden täytteenä on riivitty sekoitus ja joissa on sikarin tavanomaista väriä oleva peitelehti, joka on valmistettu (alanimikkeeseen 2403 91 00 kuuluvasta) rekonstruoidusta tupakasta ja kattaa koko tuotteen, tapauksen mukaan suodatin mukaan luettuna (poikkeuksena sikarit, joissa on filtteri), jos näiden tupakkakääröjen kappalepaino ilman suodatinta tai holkkia on vähintään 2,3 g ja jos ympärysmitta vähintään kolmannekselta niiden pituutta on vähintään 34 mm.

    Tähän alanimikkeeseen luokitellaan tuotteet, joiden uloin käärelehti on valmistettu luonnontupakasta tai rekonstruoidusta tupakasta tai joiden uloin käärelehti ja sidelehti on valmistettu rekonstruoidusta tupakasta ja jotka osittain sisältävät muita aineita kuin tupakkaa edellyttäen, että nämä tuotteet muutoin täyttävät edellä mainitut vaatimukset.

    2402 20 10 ja 2402 20 90

    tupakkaa sisältävät savukkeet

    Savukkeet ovat tupakkakääröjä, joita voidaan polttaa sellasenaan ja joita ei luokitella samaan alanimikkeeseen kuin sikarit ja pikkusikarit (ks. alanimikkeen 2402 10 00 selittävät huomautukset).

    Tuotteet, jotka on osittain valmistettu muista aineista kuin tupakasta, luokitellaan näihin alanimikkeisiin, jos ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu tuotteet, jotka on valmistettu kokonaan muista aineista kuin tupakasta (alanimike 2402 90 00 tai 30 ryhmän lääkesavukkeet).

    2402 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sikarit, pikkusikarit ja savukkeet, jotka on valmistettu kokonaan tupakankorvikkeesta, esim. savukkeet, jotka on valmistettu erään salaattilajikkeen erikoiskäsitellyistä lehdistä ja jotka eivät sisällä tupakkaa eivätkä nikotiinia.

    2403

    Muu valmistettu tupakka sekä muut valmistetut tupakankorvikkeet; ”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka; tupakkauutteet ja -esanssit

    2403 10 10 ja 2403 10 90

    piippu- ja savuketupakka, myös jos siinä on tupakankorviketta, sen määrästä riippumatta

    Piippu- ja savuketupakka on tupakkaa, joka on leikattua tai muuten paloiteltua, riivittyä, kierrettyä tai laatoiksi puristettua ja jota voidaan polttaa ilman enempää teollista lisävalmistusta.

    Tupakanjätteet, joita voidaan polttaa ja jotka on pakattu vähittäismyyntiä varten, katsotaan piippu- tai savuketupakaksi, jos ne eivät vastaa sikareiden, pikkusikareiden tai savukkeiden kuvauksia (ks. alanimikkeiden 2402 10 00, 2402 20 10 ja 2402 20 90 selittävät huomautukset).

    Tuotteet, jotka on valmistettu kokonaan tai osaksi muista aineista kuin tupakasta, luokitellaan myös näihin alanimikkeisiin, jos ne vastaavat edellä annettua kuvausta, lukuun ottamatta tuotteita, jotka on valmistettu kokonaan muista aineista kuin tupakasta lääkesavukkeiksi (30 ryhmä).

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös valmiiksi käsitelty ja höystetty tupakkaseos, jota käytetään savukkeiden valmistukseen.

    2403 91 00

    ”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka

    Ks. HS-selitykset, nimike 2403, 6 kohta.

    2403 99 10

    purutupakka ja nuuska

    Purutupakka on rullien, ”nuorien”, ”palmikoiden”, kuutioiden tai laattojen muodossa olevaa tupakkaa, joka on erityisesti valmistettu pureskelua mutta ei polttamista varten ja joka on pakattu vähittäismyyntiä varten.

    Nuuska on jauheen tai murujen muodossa olevaa tupakkaa, joka on erikoiskäsitelty niin, että sitä voi nuuskata, mutta ei polttaa.

    Tuotteet, jotka koostuvat osaksi muista aineosista kuin tupakasta, voidaan luokitella tähän alanimikkeeseen, jos ne täyttävät edellä mainitut edellytykset.

    2403 99 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    HS-selityksissä nimikkeen 2403 kohdassa 7 kuvaillut tupakkauutteet ja -esanssit;

    2.

    hienoksi jauhettu tupakkajauhe eli ”powder”;

    3.

    ”nuoraksi” kierretty, hajustettu ja fermentoitu brasilialainen purutupakka, joka on puristettu pallon muotoon kuoren sisään (”mangotes”);

    4.

    laajennettu tupakka.

    V JAKSO

    KIVENNÄISTUOTTEET

    25 RYHMÄ

    SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI

    Huomautus 1

    Vaahdottamisessa erotetaan malmin arvokas mineraaliaines hylkykivestä upottamalla malmi veteen, jolloin mineraaliaines kertyy veden pinnalle ja hylkykivi kerrostuu pohjalle.


    2501 00

    Suola (myös pöytäsuola ja denaturoitu suola) ja puhdas natriumkloridi, myös vesiliuoksena tai lisättyä paakkuuntumisenestoainetta tai valuvuutta parantavaa ainetta sisältävänä; merivesi

    2501 00 31

    kemialliseen muuntamiseen (natriumin erottamiseen kloorista) muiden tuotteiden valmistamiseksi tarkoitetut

    Jos toimivaltaisten viranomaisten asettamat edellytykset täyttyvät, tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. suola, myös denaturoitu, joka on tarkoitettu kloorivetyhapon, kloorin, kalsiumkloridin, natriumnitraatin, natriumhypokloriitin, natriumsulfaattien, natriumkarbonaattien, natriumhydroksidin, natriumkloraatin, natriumperkloraatin ja natriummetallin valmistamiseen.

    2501 00 51

    denaturoidut tai muuhun teolliseen käyttöön (mukaan lukien puhdistus) kuin ihmis- tai eläinravinnoksi tarkoitettujen ravintovalmisteiden säilöntään tai valmistukseen tarkoitetut

    Jos toimivaltaisten viranomaisten asettamat edellytykset täyttyvät, tähän alanimikkeeseen kuuluu mm.:

    1.

    denaturoitu suola, mihin tahansa käyttöön tarkoitettu, lukuun ottamatta alanimikkeen 2501 00 31 denaturoitua suolaa;

    2.

    puhdistukseen tarkoitettu suola; ”puhdistuksella” tarkoitetaan tässä ainoastaan sellaisilla menetelmillä tehtyä puhdistusta, missä suola liukenee;

    3.

    muuhun teolliseen käyttöön kuin kemialliseen muuntamiseen ja ihmis- tai eläinravinnoksi tarkoitettujen ravintovalmisteiden säilöntään tai valmistukseen tarkoitettu suola. ”Teolliseen käyttöön tarkoitetulla suolalla” tarkoitetaan tehdaskäyttöön raaka-aineeksi tai apuaineeksi teolliseen valmistusprosessiin tarkoitettua suolaa (esim. metallurgiassa, värjäyksessä, nahkateollisuudessa, saippuanvalmistuksessa, jäähdytysteollisuudessa ja keramiikkateollisuudessa).

    Suola, muu kuin teiden suolaamiseen tarkoitettu denaturoitu suola, luokitellaan alanimikkeeseen 2501 00 99.

    2501 00 91

    ihmisravinnoksi soveltuva suola

    Ihmisravinnoksi soveltuva suola on denaturoimatonta suolaa, joka on valmista käytettäväksi kotitaloudessa tai teollisuudessa ravintovalmisteiden maustamiseen tai säilöntään. Se on yleensä erittäin puhdasta ja väriltään tasaisen valkoista.

    2501 00 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. denaturoimaton suola, jota käytetään talvella tiesuolana, ja eläinten ravinnoksi käytetty suola (esim. nuolukivi).

    2503 00

    Kaikenlainen rikki, ei kuitenkaan sublimoitu, saostettu eikä kolloidinen rikki

    2503 00 10

    raaka rikki ja puhdistamaton rikki

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ne rikkityypit, jotka on mainittu HS-selityksissä nimikkeen 2503 kohdissa 1–4. Nämä rikit ovat yleensä kimpaleina, paloina tai hienona jauheena.

    2503 00 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ne rikkityypit, jotka on mainittu HS-selityksissä nimikkeen 2503 kohdissa 5–7. Nämä rikit ovat yleensä tankoina tai pieninä kakkuina (puhdistettu rikki) tai jauheena (seulottu rikki eli ”sieved sulphur”, tuuliseulottu rikki eli ”winnowed sulphur”, erittäin hienoksi hienonnettu rikki eli ”atomized sulphur”).

    2508

    Muut savet (ei kuitenkaan nimikkeen 6806 paisutettu savi), andalusiitti, kyaniitti ja sillimaniitti, myös kalsinoidut; mulliitti; samotti ja dinasmaa

    2508 10 00

    bentoniitti

    Ks. HS-selitykset, nimike 2508, kolmas kappale, kohta 1.

    Luonnonbentoniittien pH-arvo on yleensä 6–9,5 (5-prosenttisena vesisuspensiona, tunnin seisotuksen jälkeen) ja natriumkarbonaattipitoisuus on pienempi kuin 2 painoprosenttia; yhteenlaskettu natrium- ja kalsiumpitoisuus on enintään 80 meq/100 g. Luonnonbentoniitit jakautuvat kahteen ryhmään: kalsiumpitoiset ja vähän paisuvat sekä natriumpitoiset ja runsaasti paisuvat (paisumisarvo pienempi kuin 7 ml/g tai suurempi kuin 12 ml/g).

    Tietyt luonnonbentoniitit saattavat poiketa näistä arvoista; jos poikkeavia arvoja on useita, bentoniittia pidetään yleisesti aktivoituna.

    Aktivoidut bentoniitit kuuluvat yleensä alanimikkeeseen 3802 90 00.

    2511

    Luonnon bariumsulfaatti (raskassälpä); luonnon bariumkarbonaatti (viteriitti), myös kalsinoitu, ei kuitenkaan nimikkeen 2816 bariumoksidi

    2511 10 00

    luonnon bariumsulfaatti (raskassälpä)

    Raskassälpä sisältää vaihtelevia määriä rautaoksidia, alumiinioksidia, natriumkarbonaattia ja piidioksidia. Valkoinen raskassälpä on kysytyin raskassälvän muoto. Sen valmistamiseksi raskassälpä murskataan, seulotaan (värillisten, useimmiten kellertävien ainesosien poistamiseksi), jauhennetaan ja puhdistetaan jakoliettämällä.

    2511 20 00

    luonnon bariumkarbonaatti (viteriitti)

    Viteriitti esiintyy vinokaiteen muotoisina kiteinä tai kellertävänä massana, jotka eivät liukene veteen.

    2513

    Hohkakivi; smirgeli; luonnonkorundi, luonnongranaatti ja muut luonnon hioma-aineet, myös lämpökäsitellyt

    2513 20 00

    smirgeli, luonnonkorundi, luonnongranaatti ja muut luonnon hioma-aineet

    Tässä alanimikkeessä muihin luonnon hioma-aineisiin kuuluu myös nimillä ”rotten-stone” ja piimaana tunnettu trippeli, tuhkanharmaa tuote, jota käytetään pehmeänä hioma-aineena tai kiillottamiseen.

    2516

    Graniitti, porfyyri, basaltti, hiekkakivi ja muu muistomerkki- ja rakennuskivi, myös karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi

    Jos muotoillut kivet eivät ole tasaisen paksuisia, tehdään paksuuden mukainen luokitus kiven paksuimman kohdan mukaan.

    2516 11 00

    raaka tai karkeasti lohkottu

    Alanimikkeen 2515 11 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    2516 12 10 ja 2516 12 90

    ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi

    Alanimikkeen 2515 12 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    2516 90 00

    muu muistomerkki- ja rakennuskivi

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    kovat kivilajit, kuten porfyyri, syeniitti, laava, basaltti, gneissi, trakyytti, diabaasi, dioriitti, fonoliitti, lipariitti, gabro, labradoriitti ja peridotiitti;

    2.

    nimikkeeseen 2515 kuulumattomat kalkkipitoiset muistomerkki- ja rakennuskivet, joiden näennäinen ominaispaino on pienempi kuin 2,5, raa'at, karkeasti lohkotut tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi, minkä tahansa paksuiset;

    3.

    serpentiini eli ofiitti, raaka, karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi, minkä tahansa paksuinen.

    2518

    Dolomiitti, myös kalsinoitu tai sintrattu, myös karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi leikattu; dolomiittisullomassa

    2518 10 00

    kalsinoimaton ja sintraamaton (raaka) dolomiitti

    Dolomiitti on kalsiumin ja magnesiumin luonnon kaksoiskarbonaattia. Se luokitellaan tähän alanimikkeesen myös silloin, kun se on käynyt läpi kevyen lämpökäsittelyn, joka ei muuta sen kemiallista koostumusta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu kalsinoimaton ja sintraamaton, raaka, karkeasti lohkottu (karkeasti muotoiltu) tai ainoastaan sahaamalla tai halkaisemalla suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi leikattu dolomiitti.

    2518 20 00

    kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti

    Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti on dolomiittia, joka on lämpökäsitelty korkeassa lämpötilassa [perkipoltettu (sintrattu) dolomiitti noin 1 500  °C:ssa ja alkalipoltetut dolomiitit noin 800 °C:ssa]. Lämpökäsittely muuttaa dolomiitin kemiallista koostumusta poistamalla hiilidioksidin.

    2519

    Luonnon magnesiumkarbonaatti (magnesiitti); sulatettu magnesiumoksidi (magnesia); perkipoltettu (sintrattu) magnesiumoksidi, myös jos siinä on vähäisiä määriä muita ennen sintrausta lisättyjä oksideja; muu magnesiumoksidi, myös puhdas

    2519 90 10

    magnesiumoksidi, muu kuin kalsinoitu luonnon magnesiumkarbonaatti

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    magnesiumoksidi, jota saadaan kalsinoimalla joko magnesiumhydroksidia tai saostettua magnesiumkarbonaattia ja jota käytetään erityisesti lääkkeiden valmistuksessa; tämä aine on valkoista jauhetta, jonka puhtausaste on vähintään 98 %;

    2.

    magnesiumoksidi, jota saadaan sulattamalla magnesiittia, joka on ensin kalsinoitu 1 400–1 800  °C:ssa; saatu magnesia sulatetaan valokaaressa 2 800–3 000  °C:ssa ja jäähdytetään, jolloin se muodostaa kidemäisen tuotteen, joka koostuu lähes kokonaan magnesiasta (sulatettu magnesiumoksidi); tuote on erittäin puhdasta (puhtausaste vähintään 95 %) ja se koostuu lasimaisista kiteistä;

    3.

    merivedestä saatu magnesiumoksidi; tätä tuotetta saadaan kalsinoimalla merivedestä saostettua magnesiumhydroksidia: tuotteen puhtausaste on yleensä 91–98 % ja se sisältää tyypillisenä epäpuhtautena enemmän booria (noin 100 ppm) kuin perkipoltettu (sintrattu) magnesiumoksidi (noin 40 ppm).

    2520

    Kipsikivi; anhydriitti; kipsi (kipsikiveä tai kalsiumsulfaattia), värjäämätön tai värjätty, myös vähäisiä kiihdytin- tai hidastinmääriä sisältävä

    2520 20 10

    rakennuskäyttöön tarkoitettu

    Rakennuskäyttöön tarkoitettua kipsiä valmistetaan raa'asta kipsistä (kipsikivestä tai muusta kipsiä sisältävästä materiaalista, esim. kemianteollisuuden sivutuotteista) erityisellä viimeistely- tai kalsinointimenetelmällä. Erityisominaisuuksia saadaan lisäämällä valmistuksen aikana lisäaineita. Nämä lisäaineet ovat vaahdotusaineita, jotka vaikuttavat tietyllä tavalla kipsin ominaisuuksiin (kuten sen tiiviyteen tai tarttuvuuteen), sekä hidastimia tai kiihdyttimiä.

    Rakennuskipsiä käytetään esimerkiksi stukkona, seinien ja sisäkattojen rappaamiseen, rakennuspaneelien ja muiden rakennuselementtien valmistukseen sekä kaakelien saumaukseen.

    2523

    Portlandsementti, aluminaattisementti ja kuonasementti sekä niiden kaltainen hydraulinen sementti, myös värjätty tai klinkkereinä

    2523 90 10

    masuunisementti (blast furnace cement)

    Masuunisementissä on vähintään 20 painoprosenttia portlandsementtiklinkkeriä, 36–80 painoprosenttia rakeistettua masuunikuonaa ja enintään 5 painoprosenttia muita sementin ainesosia.

    2523 90 80

    muu

    Tähän alannimikkeeseen kuuluu mm. potsolaanisementti.

    Potsolaanisementissä on vähintään 60 painoprosenttia portlandsementtiklinkkeriä, enintään 40 painoprosenttia luonnon potsolaania tai lentotuhkaa ja enintään 5 painoprosenttia muita sementin aineosia.

    Ilmaisu ”potsolaani” on määritelty HS-selityksissä nimikkeen 2530 kohdan D alakohdassa 7.

    Lentotuhka on hienoa, kevyttä jauhetta, jota saadaan, kun masuuneissa poltetaan hiilipölyä ja syntyneistä polttokaasuista erotetaan jauhepartikkelit. Lentotuhkan väri vaihtelee harmaasta mustaan.

    2524

    Asbesti

    2524 10 00

    krokidoliitti

    Ks. HS-selitykset, nimike 2524, toinen kappale.

    2526

    Luonnonsteatiitti, myös karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi; talkki

    2526 20 00

    murskatut tai jauhetut

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu vähittäismyyntipakkauksissa oleva talkkijauhe, joka on tarkoitettu toalettikäyttöön (nim. 3304).

    2528

    Luonnonboraatit ja niiden rikasteet (myös kalsinoidut), ei kuitenkaan luonnonsuolaliuoksista erotetut; luonnonboorihappo, jossa on boorihappoa (H3BO3) enintään 85 prosenttia kuiva-aineen painosta

    2528 10 00

    luonnon natriumboraatit ja niiden rikasteet (myös kalsinoidut)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kerniitti ja tinkali, jotka tunnetaan myös ”luonnonboorakseina”.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu natriumboraatti (puhdistettu booraksi), joka on saatu käsittelemällä kemiallisesti kerniittiä tai tinkalia, eivätkä natriumboraatit, jotka on saatu haihduttamalla eräistä suolajärvistä saatua suolaliuosta (nim. 2840).

    2528 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    pandermiitti ja priseiitti, jotka ovat kalsiumboraatteja;

    2.

    borasiitti, joka on magnesiumkloroboraattia;

    3.

    luonnon boorihappo, jota valmistetaan haihduttamalla liuosta, jota saadaan tiivistämällä eräillä alueilla maasta nousevia luonnon höyryjä (ital. soffioni), tai haihduttamalla vettä, jota on saatu näiden alueiden maanalaisista lähteistä, jos se sisältää boorihappoa (H3BO3) enintään 85 painoprosenttia kuiva-aineesta. Jos luonnon boorihappo sisältää boorihappoa enemmän kuin 85 painoprosenttia kuiva-aineesta, se luokitellaan nimikkeeseen 2810 00.

    2530

    Muualle kuulumattomat kivennäisaineet

    2530 10 10 ja 2530 10 90

    vermikuliitti, perliitti ja kloriitit, paisuttamattomat

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 2530 kohdan D alakohta 3.

    2530 90 98

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 2530 kohdat A, B, C ja D (lukuun ottamatta kohdan D alakohtaa 3).

    26 RYHMÄ

    MALMIT, KUONA JA TUHKA

    2620

    Kuonat, tuhka ja jätteet (muut kuin raudan tai teräksen valmistuksessa syntyvät), joissa on metalleja, arseenia tai niiden yhdisteitä

    2620 11 00

    kovasinkki

    Kovasinkki on kuumasinkityksessä syntyvä jäte, jota nimitetään myös rautasinkiksi. Tällaista jätettä on kahta päätyyppiä:

    1.

    Kappalekuumasinkityksessä syntyvät kovasinkit, jotka ovat koostumukseltaan hyvin vaihtelevia ja epähomogeenisia metallituotteita. Kovasinkit eivät sula yhtä helposti kuin sinkki, ne ovat sitä tiheämpiä ja laskeutuvat nestemäisen sinkkikylvyn pohjalle galvanoitaessa teräslevyjä, -lankaa, -putkia yms. sulassa sinkissä.

    Nämä kovasinkit otetaan sinkkikylvystä paksuna tahnana ja ne muokataan levyiksi tai laatoiksi, joilla voi olla karkea tai jopa huokoinen ulkomuoto.

    Kovasinkit sisältävät 2–5 painoprosenttia rautaa ja 92–94 painoprosenttia sinkkiä. Niiden alumiinipitoisuus on yleensä alhainen, enintään 0,2–0,3 painoprosenttia.

    2.

    Jatkuvatoimisessa kuumasinkityksessä (Senzimir-prosessi) syntyvä kovasinkki eli pintakuona, joka on juoksutteita sisältämätön metallituote ja joka kaavitaan sinkkikylvyn pinnalta.

    Tämä sinkkiä kevyempi pintakuona kelluu sulan sinkkikylvyn pinnalla, josta se kaavitaan paksuna tahnana ja valetaan kuonaharkoiksi, joiden ulkomuoto ei ole yhtä epäsäännöllinen kuin kohdassa 1 mainittujen harkkojen.

    Pintakuonan rautapitoisuus on hyvin alhainen, yleensä pienempi kuin 0,5 painoprosenttia. Alumiinipitoisuus on vastaavasti korkeampi: 1–2 painoprosenttia. Sinkkiä pintakuona sisältää noin 98 painoprosenttia.

    Näitä tuotteita ei pidä sekoittaa sinkkiseoksiin (nimike 7901), joiden alumiinipitoisuus on tavallisesti 3–5 painoprosenttia ja joissa voi olla jopa 3 painoprosenttia kuparia, mutta jotka ovat kuitenkin tiettyjen teknisten standardien mukaisia. Pintakuonat ovat puolestaan koostumukseltaan sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää ainoastaan metallurgisesti tai kemiallisesti.

    2620 19 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm.:

    1.

    puhdistuksessa syntynyt metallikivi, joka otetaan niiden altaiden pohjalta, joissa raakasinkkiä puhdistetaan. Näissä jätteissä on 4–8 painoprosenttia lyijyä ja enintään 6 painoprosenttia rautaa;

    2.

    sinkkuonat ja sinkkituhka, jossa on sinkkiä (65–70 painoprosenttia) ja sinkkioksidia sekä hiiltä ja muita epäpuhtauksia;

    3.

    sinkkivaahto, jossa on metallista sinkkiä, sinkkikloridia, ammoniumkloridia, sinkkioksidia ja rautaoksidia. Sinkkivaahto otetaan sinkkikylpyjen pinnalta tai altaista, joissa vanhaa sinkkiä sulatetaan uudelleen;

    4.

    sinkkisakka, jota syntyy sinkkiä pelkistimenä käyttävillä teollisuudenaloilla;

    5.

    sinkkikuona, jota syntyy valmistettaessa sinkkioksidia metallikivestä. Sinkkikuonassa on noin 60 painoprosenttia sinkkiä, muita aineosia ovat rauta ja muut epäpuhtaudet;

    6.

    sinkkioksidijätteet, joita erotetaan kaasuista eri metallien tai metalliseoksien (esim. messingin) uudelleenkäsittelyn yhteydessä. Näitä oksidijätteitä ei pidä sekoittaa seuraaviin tuotteisiin:

    sinkkiharmaa (alanimike 3206 49 80), joka on erittäin epäpuhdasta sinkkioksidia; se on tasakokoisen ja tasaisen värisen jauheen muodossa ja sitä käytetään väriaineena;

    sinkkijauhe, jota saadaan hienontamalla sulaa sinkkiä erittäin hienoksi jauheeksi (alanimike 7903 90 00) ja sinkkipöly, jossa on 80–94 painoprosenttia metallista sinkkiä ja joka otetaan talteen sinkkioksidikerroksesta (alanimike 7903 10 00).

    2620 21 00

    lyijypitoiset bensiinilietteet ja lyijypitoiset nakutuksenestoaineseosten lietteet

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 2620, toinen kappale, 10 kohta.

    2620 60 00

    joissa on arseenia, elohopeaa, talliumia tai niiden sekoituksia ja jollaisia käytetään arseenin tai kyseisten metallien erottamiseen tai niiden kemiallisten yhdisteiden valmistamiseen

    Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

    2620 91 00

    joissa on antimonia, berylliumia, kadmiumia, kromia tai niiden sekoituksia

    Ks. HS-selitykset, nimike 2620, toinen kappale, 13 kohta.

    2621

    Muu kuona ja tuhka, myös merileväntuhka; yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvät tuhkat ja jätteet

    2621 10 00

    yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvät tuhkat ja jätteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 2621, toinen kappale, 5 kohta.

    27 RYHMÄ

    KIVENNÄISPOLTTOAINEET, KIVENNÄISÖLJYT JA NIIDEN TISLAUSTUOTTEET; BITUMISET AINEET; KIVENNÄISVAHAT

    Yleisohjeita

    Jos ei muuta ilmoiteta, tarkoitetaan ilmaisulla ”ASTM-menetelmä” menetelmiä, joista American Society for Testing and Materials -järjestö on määrännyt öljy- ja voitelutuotteiden vakiomääritelmiä ja -eritelmiä koskevassa vuoden 1976 painoksessa.

    Huomautus 2

    Aromaattisten aineosien pitoisuudet määritetään seuraavien menetelmien avulla:

    tuotteet, joiden tislauksen päätepiste on enintään 315 °C: ASTM D 1319-70 -menetelmä;

    tuotteet, joiden tislauksen päätepiste on korkeampi kuin 315 °C: ks. tämän ryhmän selittävien huomautusten A liite.

    Lisähuomautus 5

    1.

    Jollei 5 lisähuomautuksen n alakohdan määräyksistä muuta johdu, tullittomuutta sovelletaan koko tietyn käsittelyn saaneeseen tuotteeseen.

    Tästä seuraa, että silloin kun maaöljytuote esim. alkyloidaan tai polymeroidaan, tullittomuus koskee myös tuotteen sitä osaa, jota ei itse asiassa muunneta (alkyloida tai polymeroida).

    2.

    Tapauksissa, joissa esikäsittelyä tarvitaan ennen ”tiettyä käsittelyä” (ks. 5 lisähuomautuksen viimeinen kappale), on seuraavien kahden edellytyksen täytyttävä, jotta tullittomuutta voidaan soveltaa:

    a)

    tuoduille tuotteille on todella tehtävä ”tietty käsittely”, esim. krakkaus;

    b)

    esikäsittelyn on oltava teknisesti tarpeellinen ”tietyn käsittelyn” tekemiselle.

    Erityisesti seuraavien esikäsittelyjen katsotaan olevan tarpeellisia tuotteille, jotka on tarkoitettu ”tiettyyn käsittelyyn”:

    a)

    kaasunpoisto;

    b)

    vedenpoisto;

    c)

    tiettyjen, mahdollisesti käsittelyä haittaavien kevyiden tai raskaiden tuotteiden poistaminen;

    d)

    merkaptaanien poistaminen tai muuntaminen (pehmennys) tai muiden rikkiyhdisteiden tai muiden mahdollisesti käsittelyä haittaavien yhdisteiden poistaminen tai muuntaminen;

    e)

    neutralointi;

    f)

    dekantointi;

    g)

    suolanpoisto.

    Kaikkiin niihin tuotteisiin, joita mahdollisesti saadaan esikäsittelyn aikana, mutta joille ei tehdä ”tiettyä käsittelyä”, sovelletaan samaa tullia kuin ”muihin tarkoituksiin” käytettäviin tuotteisiin. Tullia kannetaan tuotujen tavaroiden lajin ja arvon mukaan sekä saatujen tuotteiden nettopainon perusteella.

    Lisähuomautus 5 a)

    Tyhjötislauksella tarkoitetaan tislausta, joka tapahtuu enintään 400 millibaarin paineessa kolonnin huipulta mitattuna.

    Lisähuomautus 5 b)

    Toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla tarkoittaa jatkuvatoimista tai annoksittain tapahtuvaa tislausta (lukuun ottamatta kiviöljyn alkutislausta, ”topping”) teollisuuslaitoksissa, jotka käyttävät alanimikkeiden 2710 11 11–2710 19 49, 2711 11 00, 2711 12 91–2711 19 00, 2711 21 00 ja 2711 29 00 tisleitä (lukuun ottamatta propaania, jonka puhtausaste on vähintään 99 prosenttia) saadakseen:

    1.

    erittäin puhtaita, eroteltuja hiilivetyjä (puhtausaste vähintään 90 prosenttia, kun kyseessä ovat olefiinit ja vähintään 95 prosenttia, kun kyseessä ovat muut hiilivedyt); isomeerien seoksia, joilla on sama orgaaninen rakenne, pidetään eroteltuina hiilivetyinä.

    Ainoastaan sellaiset käsittelyt hyväksytään, joiden avulla saadaan vähintään kolmea eri tuotetta; tämä rajoitus ei kuitenkaan koske isomeerien erottelua. Tässä yhteydessä etyylibentseeniä pidetään ksyleeni-isomeerinä;

    2.

    alanimikkeiden 2707 10 10–2707 30 90, 2707 50 10, 2707 50 90 ja 2710 11 11–2710 19 49 tuotteita:

    a)

    joissa jakeen tislauksen loppupiste ja sitä seuraavan jakeen tislauksen alkupiste eivät mene päällekkäin ja joissa on enintään 60 °C:n ero niiden lämpötilojen välillä, joissa toisessa saanto on 5 ja toisessa 90 tilavuusprosenttia (hävikki mukaan lukien) ASTM D 86-67 -menetelmällä tislattaessa(reapproved 1972);

    b)

    joissa jakeen tislauksen loppupiste ja sitä seuraavan jakeen tislauksen alkupiste eivät mene päällekkäin ja joissa on enintään 30 °C:n ero niiden lämpötilojen välillä, joissa toisessa saanto on 5 ja toisessa 90 tilavuusprosenttia (hävikki mukaan lukien) ASTM D 86-67 -menetelmällä tislattaessa (reapproved 1972).

    Lisähuomautus 5 c)

    Krakkaus on teollinen käsittely, jossa maaöljytuotteiden molekyylejä pilkotaan ja niiden kemiallista rakennetta muokataan kuumentamalla niitä paineessa tai ilman painetta, katalyytin avulla tai ilman katalyyttiä. Krakkauksen avulla tuotetaan erityisesti kevyempien hiilivetyjen seoksia, jotka ovat normaalilämpötilassa ja -paineessa nestemäisiä tai kaasumaisia.

    Tärkeimmät krakkausmenetelmät ovat:

    1.

    terminen krakkaus;

    2.

    katalyyttinen krakkaus;

    3.

    höyrykrakkaus kaasumaisten hiilivetyjen tuottamiseen;

    4.

    vetykrakkaus (krakkaus yhdistettynä hydraukseen);

    5.

    vedynpoisto;

    6.

    dealkylointi;

    7.

    koksaus;

    8.

    visbreaking (viskositeetin alentaminen).

    Lisähuomautus 5 d)

    Reformoinnilla tarkoitetaan kevyiden tai keskiraskaiden öljyjen lämpökäsittelyä tai katalyyttistä käsittelyä, jolla pyritään lisäämään aromaattisten aineosien määrää. Katalyyttisellä reformoinnilla esim. muunnetaan suoratislauksesta saatuja kevyitä öljyjä korkeamman oktaaniluvun kevyiksi öljyiksi (joissa on enemmän aromaattisia hiilivetyjä) tai hiilivetyjen seokseksi, joka sisältää bentseeniä, tolueenia, ksyleenejä, etyylibentseeniä jne.

    Katalyyttisessä reformoinnissa käytetään katalyyttinä pääasiassa platinaa.

    Lisähuomautus 5 e)

    Uuttaminen valikoivien liuottimien avulla on käsittely, jossa molekyylirakenteeltaan erilaiset tuoteryhmät erotetaan toisistaan käyttäen apuna liuottimia, joiden vaikutus on valikoiva (esim. furfuraali, fenoli, dikloorietyylieetteri, rikkitrioksidi, nitrobentseeni, virtsa-aine ja sen tietyt johdannaiset, asetoni, propaani, etyylimetyyliketoni, isobutyylimetyyliketoni, glykoli ja morfoliini).

    Lisähuomautus 5 g)

    Polymerointi on teollinen käsittely, johon saattaa sisältyä kuumentaminen tai katalyytin käyttö ja jossa tyydyttymättömät hiilivedyt saadaan muodostamaan polymeereja tai kopolymeereja.

    Lisähuomautus 5 h)

    Alkyloinnilla tarkoitetaan lämpöreaktioita ja katalyyttisiä reaktioita, joissa tyydyttymättömiä hiilivetyjä yhdistetään muiden hiilivetyjen, erityisesti isoparafiinien tai aromaattien kanssa.

    Lisähuomautus 5 ij)

    Isomeroinnissa muutetaan maaöljytuotteiden aineosien rakennetta muuttamatta kuitenkaan niiden kokonaiskoostumusta.

    Lisähuomautus 5 l)

    Seuraavat menetelmät ovat esimerkkejä tämän lisähuomautuksen tarkoittamasta parafiinin poistosta:

    1.

    parafiinin poisto jäähdyttämällä (liuottimien avulla tai ilman);

    2.

    mikrobiologinen käsittely;

    3.

    parafiinin poisto virtsa-aineen avulla;

    4.

    käsittely molekyyliseulalla.

    Lisähuomautus 5 n)

    Ilmatislauksella tarkoitetaan tislausta, joka tehdään noin 1 013 millibaarin paineessa kolonnin huipulta mitattuna.

    Lisähuomautus 6

    1.

    Ilmaisulla ”kemiallinen muuntaminen” tarkoitetaan niitä toimintoja, joissa käsiteltävän maaöljytuotteen yhden tai useamman aineosan molekyylejä muunnetaan.

    Jos maaöljytuotetta ainoastaan sekoitetaan toisen maaöljytuotteen tai jonkin muun tuotteen kanssa, ei kyseessä ole ”kemiallinen muuntaminen”. Esimerkiksi raskasbensiinin sekoittaminen maaliin tai voiteluöljyn sekoittaminen painomusteeseen ei täytä ”kemiallisen muuntamisen” määritelmää. Tämä pätee myös silloin, kun maaöljytuotteita käytetään liuottimina tai polttoaineina.

    2.

    Esimerkkejä ”kemiallisesta muuntamisesta”:

    a)

    käsittely halogeeneilla tai halogeeniyhdisteillä:

    i)

    reaktio kaasumaisessa maaöljyjakeessa olevan propeenin kanssa orgaanisten johdannaisten saamiseksi (esim. propeenioksidin saamiseksi);

    ii)

    maaöljyjakeiden (moottoribensiini, petroli, kaasuöljy) parafiinien, maaöljyvahojen tai parafiinia sisältävien jäännösten käsittely kloorilla tai klooriyhdisteillä klooriparafiinien saamiseksi;

    b)

    käsittely emäksillä (esim. natriumilla, kaliumilla tai ammoniumhydrokseilla) nafteenihappojen saamiseksi;

    c)

    käsittely rikkihapolla tai sen anhydridillä:

    i)

    sulfonaattien saamiseksi;

    ii)

    isobuteenin uuttamiseksi tai saamiseksi;

    iii)

    kaasuöljyjen ja voiteluöljyjen sulfonoimiseksi.

    Tullittomuus ei koske öljyä, joka on lisätty sulfonoinnin jälkeen;

    d)

    sulfoklooraus;

    e)

    hydraus, erityisesti kaasumaisissa maaöljyjakeissa olevien tyydyttymättömien hiilivetyjen muuntaminen alkoholien saamiseksi;

    f)

    käsittely maleiinihapon anhydridillä, erityisesti neljä hiiliatomia sisältävän, kaasumaisen maaöljyjakeen kanssa sekoitetun butadieenin käsittely tetrahydroftaalihapon saamiseksi;

    g)

    käsittely fenolilla, esim. maaöljyn olefiinien reaktio fenolien kanssa katalyytin avulla alkyylifenolien saamiseksi;

    h)

    hapetus:

    i)

    raskasöljyjen hapetus alanimikkeen 2713 20 00 bitumien saamiseksi;

    ii)

    minkä tahansa maaöljytuotteen hapetus monimutkaisempien kemiallisten tuotteiden, kuten happojen, aldehydien, ketonien ja alkoholien saamiseksi, esim. kevyiden jakeiden hapetus paineen ja korkean lämpötilan avulla etikkahapon, muurahaishapon, propionihapon tai meripihkahapon saamiseksi;

    ij)

    vedyn poisto, esim:

    i)

    nafteenihiilivedyistä aromaattisten hiilivetyjen (esim. bentseenin) saamiseksi;

    ii)

    parafiinihiilivedyistä nestemäisten olefiinien saamiseksi, joita käytetään esimerkiksi biologisesti hajoavien alkyylibentseenien valmistamiseen;

    k)

    oksosynteesi;

    l)

    raskasöljyjen peruuttamaton yhdistäminen suurpolymeereihin (esim. luonnonlateksiin, synteettiseen lateksiin, butyylikautsuun tai polystyreeniin);

    m)

    nimikkeen 2803 tuotteiden valmistaminen;

    n)

    nitraus nitrattujen johdannaisten saamiseksi;

    o)

    tiettyjen n-parafiineja sisältävien maaöljyjakeiden biologinen käsittely proteiinien tai muiden monimutkaisten orgaanisten tuotteiden saamiseksi.


    2701

    Kivihiili; briketit ja niiden kaltaiset kivihiilestä saadut kiinteät polttoaineet

    Tähän nimikkeen kivihiilenä pidetään myös polttoaineita, joista Espanjan kaupassa käytetään nimitystä ”musta ligniitti” (black lignite) ja joita saadaan Teruelin, Mequinenzan, Pirenaican ja Baleaarien hiilikentiltä.

    2701 12 10

    koksikivihiili

    Koksikivihiilessä on 19–41 painoprosenttia haihtuvia aineosia.

    2702

    Ruskohiili, myös yhteenpuristettu, ei kuitenkaan gagaatti

    Ruskohiili palaa pitkällä mutta haalealla liekillä ja tuottaa pistävää, mustaa savua. Yleisesti tunnettuja ruskohiilityyppejä ovat: kuitumainen ruskohiili, jonka murtopinta muistuttaa ulkonäöltään alkuperäisen puun syitä ja jonka kosteuspitoisuus on korkea (jopa 50 %); väriltään ruskea tai musta tavallinen, multamainen ruskohiili, joka sisältää vähemmän vettä kuin kuitumainen ruskohiili (noin 15 %) ja jonka murtopinta on multamainen; bituminen, rasvamainen ruskohiili, joka pehmenee lämmitettäessä ja soveltuu sen vuoksi erittäin hyvin brikettien valmistukseen; vahamaiset ruskohiilet, joiden murtopinta on vahamainen ja joiden vahapitoisuus on korkea.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu polttoaineet, joista Espanjan kaupassa käytetään nimitystä ”musta ligniitti” (black lignite) ja joita saadaan Teruelin, Mequinenzan, Pirenaican ja Baleaarien hiilikentiltä (nimike 2701).

    2704 00

    Kivihiilestä, ruskohiilestä tai turpeesta saatu koksi ja puolikoksi, myös yhteenpuristettu; retorttihiili

    2704 00 11 ja 2704 00 19

    kivihiilestä saatu koksi ja puolikoksi

    Koksi eroaa kivihiilestä siinä, että se palaa melkein liekittä ja säilyttää huokoisuutensa ja kaasunläpäisevyytensä polttamisen jälkeen. Koksi ei sula ja se on kovempaa ja sisältää vähemmän rikkiä ja enemmän hiiltä kuin kivihiili. Koksia tuotetaan kuumakoksaamalla kivihiiltä (1 000–1 200  °C:ssa) hapettomassa tilassa, kun taas puolikoksia tuotetaan koksaamalla kivihiiltä 450–700 °C:ssa (hapen pääsy on osittain estetty).

    2704 00 11

    elektrodien valmistukseen käytettävä

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kivihiilestä saatu koksi ja puolikoksi, joita käytetään yleensä rautaseosten tuotantoon tarkoitettujen elektrodien valmistukseen. Tämän alanimikkeen koksi ja puolikoksi ovat erityisen puhtaita (niiden tuhkapitoisuus on hyvin alhainen) ja ne ovat yleensä pienten palasten muodossa.

    2704 00 19

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. retorttikoksi eli kaasukoksi (kaasuntuotannon sivutuote) ja valimokoksi sekä puolikoksi, jota valmistetaan erityisesti metallurgiateollisuuden käyttöön (masuunikoksi). Toisin kuin retorttikoksi, puolikoksi on kova ja sitkeä tuote, joka on suurten hopeanhohtoisten palojen muodossa.

    2704 00 30

    ruskohiilestä saatu koksi ja puolikoksi

    Ruskohiilet eivät sovi kuumakoksauksella tapahtuvaan koksin valmistukseen. Alhaisessa lämpötilassa koksaamalla saadaan kuitenkin puolikoksia, joka on savuttomasti palavaa polttoainetta. Tällainen puolikoksi on huokoista, kiiltävää ja puhdasta käsitellä, se syttyy helposti ja palaa hyvin.

    2704 00 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    tuotteet, jotka on saatu turvetta koksaamalla ja joista lähtee poltettaessa vahva, pistävä haju. Näitä tuotteita käytetään polttoaineena pääasiallisesti teollisuusuuneissa;

    2.

    retorttihiili (ks. HS-selitykset, nimike 2704, neljäs ja viides kappale).

    2707

    Öljyt ja muut korkean lämpötilan kivihiilitervan tislaustuotteet; niiden kaltaiset tuotteet, joissa aromaattisten aineosien paino on suurempi kuin muiden kuin aromaattisten aineosien paino

    Aromaattisten aineosien pitoisuuden määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen selittävät huomautukset.

    2707 10 10 ja 2707 10 90

    bentsoli (bentseeni)

    Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu ainoastaan bentsoli (bentseeni), jonka puhtausaste on pienempi kuin 95 painoprosenttia. Bentsoli (bentseeni), jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, luokitellaan alanimikkeeseen 2902 20 00.

    2707 20 10 ja 2707 20 90

    toluoli (tolueeni)

    Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu ainoastaan toluoli (tolueeni), jonka puhtausaste on pienempi kuin 95 painoprosenttia. Toluoli (tolueeni), jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, luokitellaan alanimikkeeseen 2902 30 00.

    2707 30 10 ja 2707 30 90

    ksyloli (ksyleenit)

    Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

    Näihin alanimikkeisiin kuulu ainoastaan ksyloli (ksyleenit), jonka puhtausaste kaasukromatografialla määritettynä on pienempi kuin 95 painoprosenttia (ksylolin (ksyleenit) orto-, meta- ja paraisomeerit, erikseen tai sekoitettuina). Ksyloli (ksyleenit), jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, luokitellaan alanimikkeeseen 2902 41 00 tai 2902 44 00.

    2707 40 00

    naftaleeni

    Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu ainoastaan naftaleeni, jonka kiteytymispiste on alempi kuin 79,4 °C määritettynä menetelmällä, joka kuvaillaan tämän ryhmän selittävien huomautusten liitteessä B. Jos tuotteen kiteytymispiste on vähintään 79,4 °C, se luokitellaan alanimikkeeseen 2902 90 10.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu naftaleenihomologit (alanimikkeet 2707 50 10, 2707 50 90, 2707 91 00–2707 99 99, 2902 90 10–2902 90 90 tai 3817 00 80).

    2707 50 10 ja 2707 50 90

    muut aromaattiset hiilivetyseokset, joista ASTM D 86 -menetelmän avulla 250 °C:ssa tislattaessa tislautuu vähintään 65 tilavuusprosenttia (häviöt mukaan luettuna)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat hiilivetyseokset, joissa aromaatit (muut kuin bentseeni, tolueeni, ksyleeni tai naftaleeni) ovat hallitsevia ja joista ASTM D 86-67 -menetelmän (reapproved 1972) avulla 250 °C:een asti tislattaessa tislautuu vähintään 65 tilavuusprosenttia (hävikki mukaan lukien).

    2707 99 11 ja 2707 99 19

    raakaöljyt

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

    1.

    tuotteet, joita saadaan korkean lämpötilan kivihiilitervan ensimmäisessä tislauksessa.

    Näitä korkean lämpötilan kivihiilitervoja tuotetaan yleensä valimokoksia valmistavissa koksaamoissa yli 900 °C:n lämpötilassa. Näistä tervoista saadut tislaustuotteet sisältävät hiilivetyjä, joissa aromaattisten paino on hallitseva, ja lisäksi typpi-, happi- ja rikkiyhdisteitä sekä hyvin usein epäpuhtauksia. Nämä tuotteet vaativat yleensä jatkokäsittelyä ennen käyttöä;

    2.

    samankaltaiset tuotteet, joissa aromaattisten aineosien paino on suurempi kuin muiden kuin aromaattisten aineosien paino.

    Ilmaisulla ”samankaltaiset tuotteet” tarkoitetaan tuotteita, joiden koostumus on laadullisesti kohdassa 1 mainittujen tuotteiden kaltainen.

    Näissä tuotteissa voivat kuitenkin alifaattisten ja nafteenisten hiilivetyjen pitoisuudet olla korkeampia ja moniytimisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet alhaisempia kuin kohdassa 1 mainituissa tuotteissa.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ainoastaan ne tuotteet, joissa aromaattisen aineosien paino on suurempi kuin muiden kuin aromaattisten aineosien paino.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös öljyt, joita saadaan kun kivihiilen koksauksessa syntyneestä kaasusta poistetaan pesun jälkeen bentseeni.

    2707 99 30

    rikkipitoiset alkutisleet (sulphuretted toppings)

    Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”rikkipitoiset alkutisleet” tarkoitetaan ainoastaan niitä kevyitä tuotteita, joita saadaan raakojen tervaöljyjen ensimmäisessä tislauksessa. Nämä tuotteet sisältävät rikkiyhdisteitä (esim. rikkihiiltä, merkaptaaneja tai tiofeenia) ja hiilivetyjä, joista suurin osa on muita kuin aromaattisia hiilivetyjä ja joista alle 80 °C:n lämpötilassa tislattaessa tislautuu vähintään 90 tilavuusprosenttia.

    2707 99 50

    emäksiset tuotteet

    Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”emäksiset tuotteet” tarkoitetaan aromaattisia ja/tai heterosyklisiä tuotteita, joissa on emäksinen typpiryhmä.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat erityisesti pyridiinin, kinoliinin, akridiinin ja aniliinin emäkset (mukaan lukien niiden seokset). Ne on johdettu pääasiassa pyridiinistä, kinoliinista, akridiinista ja niiden homologeista.

    Tämän alanimikkeen emäksisiä tuotteita ovat esimerkiksi:

    1.

    pyridiini, jonka puhtausaste pienempi kuin 95 painoprosenttia. Pyridiini, jonka puhtausaste on vähintään 95 prosenttia luokitellaan alanimikkeeseen 2933 31 00;

    2.

    metyylipyridiini (pikoliini), 5-etyyli-2-metyylipyridiini (5-etyyli-2-pikoliini) ja 2-vinyylipyridiini, joiden puhtausaste on pienempi kuin 90 painoprosenttia (kaasukromatografialla määritettynä). Jos näiden tuotteiden puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia, ne luokitellaan alanimikkeeseen 2933 39;

    3.

    kinoliini, jonka puhtausaste on pienempi kuin 95 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (kaasukromatografialla määritettynä). Jos tuotteen puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, se luokitellaan alanimikkeeseen 2933 49 90.

    4.

    akridiini, jonka puhtausaste on pienempi kuin 95 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (kaasukromatografialla määritettynä). Jos tuotteen puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, se luokitellaan alanimikkeeseen 2933 99 90.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu yllä mainittujen emäksisten tuotteiden suolat (nimike 2933 tai 3824).

    2707 99 70

    antraseeni

    Tämän alanimikkeen antraseeni on tavallisesti lietemäisessä tai tahnamaisessa muodossa ja se sisältää fenantreeniä, karbatsolia ja muita aromaattisia aineosia. Tähän alanimikkeeseen kuulu ainoastaan antraseeni, jonka puhtausaste on pienempi kuin 90 painoprosenttia. Antraseeni, jonka puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia, luokitellaan alanimikkeeseen 2902 90 10.

    2707 99 80

    fenolit

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    enolit, jotka on saatu tislaamalla korkean lämpötilan kivihiilitervaa, ja myös niiden kaltaiset tuotteet, joissa aromaattisten aineosien paino ylittää muiden aineosien painon.

    Fenolisuolat eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen (tavallisesti nimike 2907 tai alanimike 3824 90 97);

    2.

    kresolit (yksittäisiä isomeereja tai isomeerien seoksia), joissa kaikki kresoli-isomeerit mukaan lukien on vähemmän kuin 95 painoprosenttia kresolia (kaasukromatografialla määritettynä). Jos kresolipitoisuus on vähintään 95 painoprosenttia, tuotteet luokitellaan alanimikkeeseen 2907 12 00;

    3.

    ksylenolit (yksittäisiä isomeereja tai isomeerien seoksia), joissa kaikki isomeerit mukaan lukien on vähemmän kuin 95 painoprosenttia ksylenolia (kaasukromatografialla määritettynä). Jos ksylenolipitoisuus on vähintään 95 painoprosenttia, tuotteet luokitellaan alanimikkeeseen 2907 19 10;

    4.

    muut fenolit, joissa on yksi tai useampi bentseenirengas, jossa on puolestaan yksi tai useampi hydroksyyliryhmä edellyttäen, että nämä fenolit eivät ole nimikkeen 2907 kemiallisesti määriteltyjä fenoleja. Eräs tällainen tuote on fenoli (C6H5OH), jonka puhtausaste on pienempi kuin 90 painoprosenttia.

    2707 99 91 ja 2707 99 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat pääasiassa tuotteet, jotka koostuvat hiilivetyseoksista.

    Näihin tuotteisiin kuuluvat mm.:

    1.

    raskaat öljyt (muut kuin raakaöljyt), jotka saadaan tislaamalla korkean lämpötilan kivihiilitervaa, tai näiden öljyjen kaltaiset tuotteet, jos:

    a)

    niistä 250 °C:ssa tislautuu vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia ASTM D 86-67 -menetelmällä tislattuna (reapproved 1972);

    b)

    niiden tiheys 15 °C:ssa on suurempi kuin 1,000 g/m3,

    c)

    niiden neulatunkeuma ASTM D 5 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa vähintään 400 ja

    d)

    ne eivät ominaisuuksiltaan vastaa nimikkeen 2715 00 00 tuotteita.

    Tuotteet, jotka eivät täytä kohdissa a–d määrättyjä ehtoja, luokitellaan ominaisuuksiensa mukaan esimerkiksi alanimikkeisiin 2707 10 10–2707 30 90, 2707 50 10, 2707 50 90, nimikkeeseen 2708, alanimikkeisiin 2710 19 31–2710 19 99, alanimikkeeseen 2713 20 00 tai nimikkeeseen 2715 00 00;

    2.

    aromaattiset uutteet, jotka eivät vastaa alanimikkeiden 2713 90 10 ja 2713 90 90 selittävissä huomautuksissa määrättyjä vaatimuksia;

    3.

    tietyt naftaleeni- ja antraseenihomologit, kuten etyylinaftaleeni ja metyyliantraseeni, jos ne eivät kuulu nimikkeeseen 2902.

    2709 00

    Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, raa'at

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat ainoastaan sellaiset tuotteet, joilla on kyseistä alkuperää oleville raakaöljyille tyypilliset ominaisuudet (esim. tiheys, tislauskäyrä, rikkipitoisuus, jähmepiste ja viskositeetti).

    2709 00 10

    luonnonkaasukondensaatit

    Tähän alanimikkeseen kuuluvat mm. raakaöljyt, jotka on saatu luonnonkaasujen stabiloinnista välittömästi louhinnan jälkeen. Tässä menetelmässä ”kostean” luonnonkaasun sisältämät kondensoituvat hiilivedyt uutetaan pääasiassa jäähdytyksen ja paineen poiston avulla.

    Ks. myös HS-selitykset, nimikkeen 2709 toinen kappale.

    2710

    Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, muut kuin raa'at; muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia; jäteöljyt

    Ks. tämän ryhmän 2 ja 3 huomautukset ja ao selittävät huomautukset.

    2710 11 11–2710 19 99

    maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, muut kuin raa'at; muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia, muut kuin jäteöljyt

    Näiden tuotteiden määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautus ja HS-selitykset, nimike 2710, kohta I.

    Niiden tuotteiden luokittelusta, jotka on

    tarkoitettu tiettyyn käsittelyyn,

    kemiallisesti muunnettaviksi,

    ks. tämän ryhmän 5 ja 6 lisähuomautus ja ao selittävät huomautukset.

    I

    Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt (muut kuin raa'at)

    Tähän ryhmään kuuluvat tyydyttyneiden asyklisten hiilivetyjen isomeerien seokset (muut kuin stereoisomeerit), joissa on vähemmän kuin 95 painoprosenttia tiettyä isomeeria ja tyydyttymättömien asyklisten hiilivetyjen isomeerien seokset (muut kuin stereoisomeerit), joissa on vähemmän kuin 90 painoprosenttia tiettyä isomeeria; nämä prosenttiluvut on laskettu vedettömän tuotteen painosta

    Tähän ryhmään kuuluvat myös edellä mainittujen hiilivetyjen yksittäiset isomeerit, joiden vastaavat puhtausasteet ovat vähemmän kuin 95 painoprosenttia ja vähemmän kuin 90 painoprosenttia.

    Tähän ryhmään kuuluvat ainoastaan maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt:

    1.

    joiden kiteytymispiste ASTM D 938 -menetelmällä määritettynä on alhaisempi kuin 30 °C, tai

    2.

    joiden kiteytymispiste on vähintään 30 °C ja

    a)

    joiden tiheys 70 °C:ssa on pienempi kuin 0,942 g/cm3 sekä työstetty kartiotunkeuma ASTM D 217 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa vähintään 350 tai

     

    b)

    joiden tiheys 70 °C:ssa on vähintään 0,942 g/cm3 ja neulatunkeuma ASTM D 5 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa vähintään 400.

    Edellä mainittun I kohdan maaöljyihin ja bitumisista kivennäisistä saatuihin öljyihin kuuluvat myös öljyt, joihin on lisätty hyvin pieniä määriä erilaisia aineita, esim. lisäaineita, jotka parantavat laatua tai hajua, jäljitysaineita ja väriaineita.

    Ks. myös seuraava kaaviokuva (8).

    Tiettyjen alanimikkeiden 2710 11 11–2710 19 99 ja nimikkeiden 2712 ja 2713 maaöljytuotteiden (muiden kuin alanimikkeisiin 2710 11 11–2710 19 99 kuuluvien valmisteiden) erotteluperusteet Image

    II

    Muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia

    Jotta valmisteet voidaan luokitella näihin alanimikkeisiin, niiden on täytettävä seuraavat ehdot:

    1.

    maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen osuuden valmisteesta on oltava vähintään 70 painoprosenttia, kuten I kohdassa on määritelty.

    Tämä osuus on määritetty analyysilla eikä käytettyjen raaka-aineiden määrän perusteella;

    2.

    valmisteet ovat muualle kuulumattomia;

    3.

    kun kyseessä ovat seokset, on maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen oltava valmisteen perusaineosa, ts. käyttötarkoituksen kannalta olennainen aineosa.

    Näiden alanimikkeiden valmisteisiin eivät kuulu mm.:

    a)

    maalit ja lakat (nimikkeet 3208, 3209 ja 3210 00);

    b)

    kivennäisöljyihin perustuvat kauneudenhoitovalmisteet ja kosmeettiset valmisteet (tavallisesti nimike 3304 tai 3307);

    c)

    maaöljysulfonaatit (nimike 3402 tai 3824).

    Maaöljysulfonaatit ovat tavallisesti maaöljy- tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen suspensioina. Puhtaan sulfonaatin määrä on tavallisesti niin korkea, että tuotetta ei voida sellaisenaan käyttää voiteluaineena;

    d)

    kiillotusaineet, säilymistä parantavat aineet tai muut käsittelyaineet puuta, maalipintoja, metalleja, lasia tai muita aineita varten (pääasiassa nimike 3405);

    e)

    desinfioimisaineet, hyönteisten torjunta-aineet jne., jotka ovat missä tahansa muodossa ja jossa aktiivi aineosa on liotettu tai dispergoitu maaöljyyn tai bitumisista kivennäisistä saatuun öljyyn (nimike 3808);

    f)

    tekstiiliteollisuudessa käytettävät liistausainevalmisteet (nimike 3809);

    g)

    kivennäisöljyjen lisäainevalmisteet (joista käytetään myös nimitystä ”dopes”) (nimike 3811);

    h)

    orgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset (esim. nimike 3814 00);

    ij)

    sitomisaineet valusydämiä varten (alanimike 3824 10 00);

    k)

    tietyt ruosteenestoaineet, erityisesti:

    i)

    ruosteenestoaineet, jotka on valmistettu esim. raskasbensiiniin liuotetusta lanoliinista (lanoliinia noin 20 painoprosenttia) (alanimike 3403 19 10);

    ii)

    ruosteenestoaineet, joissa on amiineja aktiivina aineosina (alanimike 3824 90 35).

    2710 11 11–2710 11 90

    kevyet öljyt ja valmisteet

    Ks. tämän ryhmän 4 alanimikehuomautus.

    2710 11 21 ja 2710 11 25

    erikoisbensiinit

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen a alakohta.

    2710 11 21

    raskasbensiini

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen b alakohta.

    Ilmaisulla ”Abel-Pensky -menetelmä” tarkoitetaan menetelmää DIN (Deutsche Industrienorm) 51755 – maaliskuu 1974, jonka on julkaissut Deutsche Normenausschuß (DNA), Berlin 15.

    2710 19 11–2710 19 29

    keskiraskaat öljyt

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen c alakohta.

    2710 19 31–2710 19 99

    raskasöljyt

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen d alakohta.

    2710 19 31–2710 19 49

    kaasuöljyt

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen e alakohta.

    2710 19 51–2710 19 69

    polttoöljyt

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen f alakohta sekä alla oleva kaaviokuva polttoöljyjen ominaisuuksista:

     

    Image

    2710 19 71–2710 19 99

    voiteluöljyt; muut öljyt

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen d alakohdassa määritellyt raskasöljyt, jos nämä öljyt eivät täytä 2 lisähuomautuksen e alakohdassa (kaasuöljyt) tai 2 lisähuomautuksen f alakohdassa (polttoöljyt) määrättyjä ehtoja.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat raskasöljyt, joista vähemmän kuin 85 tilavuusprosenttia (hävikki mukaan lukien) tislautuu 350 °C:n lämpötilassa ASTM D 86-67 -menetelmällä tislattaessa (reapproved 1972) ja

    1.

    joiden vastaavaa laimennettua väriä (C) vastaa viskositeetti (V),

    a)

    joka ei ole suurempi kuin tämän ryhmän 2 lisähuomautusten f alakohdassa esitetyn vertailutaulukon rivillä I annettu viskositeettiluku, kun sulfaattituhkan pitoisuus on vähintään 1 % tai kun saippuoitumisluku on vähintään 4; tai

    b)

    joka on suurempi kuin vertailutaulukon rivillä II annettu viskositeettiluku kun jähmepiste on alhaisempi kuin 10 °C; tai

    c)

    joka on suurempi kuin rivillä I annettu, mutta joka ei ole suurempi kuin rivillä II annettu viskositeettiluku, kun vähemmän kuin 25 % tislautuu 300 °C:n lämpötilassa, kun jähmepiste on enintään – 10 °C. Nämä määräykset koskevat ainoastaan öljyjä, joiden laimennettu väri (C) on pienempi kuin 2;

    2.

    joista ei ole mahdollista määrittää seuraavaa:

    a)

    prosenttimääräistä tislautumisastetta 250 °C:ssa tislattaessa ASTM D 86-67 -menetelmällä (reapproved 1972) (nollaa pidetään 1 prosenttina); tai

    b)

    kinemaattista viskositeettia 50 °C:n lämpötilassa ASTM D 445-74 -menetelmällä määritettynä; tai

    c)

    laimennettua väriä (C) ASTM D 1500 -menetelmällä määritettynä;

     

    3.

    jotka ovat keinotekoisesti värjättyjä.

    Edellä olevassa 1 kohdassa tarvittavat analyysimenetelmät ovat samat, jotka on määrätty polttoöljyille (ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen f alakohta.

    Katso myös seuraavaa kaaviokuvaa:

     

    Image

    2710 91 00 ja 2710 99 00

    jäteöljyt

    Ks. tämän ryhmän 3 huomautus ja HS-selitykset, nimike 2710, kohta II.

    2711

    Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt

    Näiden tuotteiden määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 2711.

    Niiden tuotteiden luokittelusta, jotka on

    tarkoitettu tiettyyn käsittelyyn,

    kemiallisesti muunnettaviksi,

    ks. tämän ryhmän 5 ja 6 huomautukset ja ao. selittävät huomautukset.

    2712

    Vaseliini; parafiini, mikrokiteinen maaöljyvaha, puristettu parafiini (slack wax), otsokeriitti, ruskohiilivaha, turvevaha ja muut kivennäisvahat sekä niiden kaltaiset synteettisesti tai muulla menetelmällä valmistetut tuotteet, myös värjätyt

    2712 10 10 ja 2712 10 90

    vaseliini

    Ks. HS-selitykset, nimike 2712, A kohta.

    Ks. myös alanimikkeiden 2710 11 11–2710 19 99 selittävät huomautukset I kohdassa esitetty kaaviokuva.

    2712 10 10

    raaka

    Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus.

    2712 20 10 ja 2712 20 90

    vähemmän kuin 0,75 painoprosenttia öljyä sisältävä parafiini

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 2712 kohdan B ensimmäisessä ja seitsemännessä kappaleessa kuvailtu parafiini.

    2712 90 11 ja 2712 90 19

    otsokeriitti, ruskohiilivaha tai turvevaha (luonnontuotteet)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2712 kohdan B kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kappaleessa kuvaillut tuotteet.

    Otsokeriittia (luonnonvaha) on nykyään harvoin markkinoilla (lähteet ehtyneet ja taloudellinen hyöty pieni). Alanimikkeiden 2712 90 31–2712 90 99 mikrokiteisiä maaöljyvahoja nimitetään usein virheellisesti otsokeriitiksi tai seresiiniksi (puhdistettu otsokeriitti).

    2712 90 31–2712 90 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2712 kohdan B toisessa, kuudennessa ja seitsemännessä kappaleessa kuvaillut tuotteet (muut kuin alanimikkeen 2712 20 10 tai 2712 20 90 synteettinen parafiini).

    Näillä tuotteilla on seuraavat ominaisuudet:

    1.

    kiteytymispiste ASTM D 938 -menetelmällä määritettynä on vähintään 30 °C;

    2.

    tiheys on 70 °C:ssa pienempi kuin 0,942 g/cm3;

    3.

    työstetty kartiotunkeuma ASTM D 217 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa pienempi kuin 350 ja

    4.

    kartiotunkeuma ASTM D 937 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa pienempi kuin 80.

    Jos tuote osoittautuu liian kovaksi ASTM D 217 -menetelmään (työstetty kartiotunkeuma), se analysoidaan ASTM D 937 -menetelmällä (kartiotunkeuma).

    Ks. myös alanimikkeiden 2710 11 11–2710 19 99 selittävät huomautukset I kohdassa esitetty kaaviokuva.

    2712 90 31–2712 90 39

    raa'at

    Ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautus.

    Niiden tuotteiden luokittelusta, jotka on

    tarkoitettu tiettyyn käsittelyyn,

    kemiallisesti muunnettaviksi,

    ks. tämän ryhmän 5 ja 6 lisähuomautus ja ao. selittävät huomautukset.

    2713

    Maaöljykoksi, maaöljybitumi ja muut maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen jätetuotteet

    2713 11 00 ja 2713 12 00

    maaöljykoksi

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 2713 kohdassa A kuvailtu maaöljykoksi.

    2713 20 00

    maaöljybitumi

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 2713 kohdassa B kuvailtu maaöljybitumi.

    Tällä tuotteella on seuraavat ominaisuudet:

    1.

    kiteytymispiste ASTM D 938 -menetelmällä määritettynä on vähintään 30 °C;

    2.

    tiheys on 70 °C:ssa vähintään 0,942 g/cm3;

    3.

    neulatunkeuma ASTM D 5 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa pienempi kuin 400.

    Ks. myös alanimikkeiden 2710 11 11–2710 19 99 selittävät huomautukset I kohdassa esitetty kaaviokuva.

    2713 90 10 ja 2713 90 90

    muut maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen jätetuotteet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2713 kohdassa C kuvaillut tuotteet.

    Näiden alanimikkeiden aromaattiset uutteet (ks. HS-selitykset, nimike 2713, C kohdan 1 alakohta) täyttävät tavallisesti seuraavat vaatimukset:

    1.

    aromaattisten aineosien pitoisuus on suurempi kuin 80 painoprosenttia määritettynä menetelmällä, joka on kuvailtu tämän ryhmän selittävien huomautusten A liitteessä;

    2.

    tiheys on 15 °C:ssa suurempi kuin 0,950 g/cm3 ja

    3.

    enintään 20 tilavuusprosenttia tislautuu 300 °C:ssa tislattaessa ASTM D 86-67 -menetelmällä (reapproved 1972).

    Seostetut alkyylibentseenit ja seostetut alkyylinaftaleenit, jotka myös täyttävät edellä mainitut vaatimukset, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 3817.

    2715 00 00

    Luonnonasfalttiin, luonnonbitumiin, maaöljybitumiin, kivennäistervaan tai kivennäistervapikeen perustuvat bitumiset seokset (esim. bitumimastiksi ja ”cut-backs”)

    Tämän nimikkeen bitumisten seosten koostumus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan.

    1.

    Tuotteet vedenpitäväksi käsittelemistä varten, pintojen suojaamiseen tai eristämiseen

    Korroosiolta suojaavissa päällysteissä, sähköisten aineiden eristämisessä, pintojen käsittelyssä vedenpitäviksi, halkeamien täyttämisessä jne. käytettävät tuotteet koostuvat tavallisesti sideaineesta (bitumi, asfaltti tai terva), jäykistä täyteaineista kuten mineraalikuiduista (asbesti, lasi), sahajauhosta ja mistä tahansa muusta aineesta, jota tarvitaan antamaan tuotteille vaadittavat ominaisuudet tai helpottamaan niiden käyttöä. Esimerkkejä näistä tuotteista ovat:

    a)

    bitumiset tiivistysaineet

    joissa on liuotinta vähemmän kuin 30 %. Näiden aineiden avulla voidaan valmistaa päällysteitä, jotka ovat enintään 3–4 mm paksuja;

    b)

    bitumimastiksit

    joissa on liuotinta enintään 10 prosenttia. Bitumimastiksin avulla valmistetaan joko 4 mm –1 cm paksuja päällysteitä tai paksumpia tiivistyssaumoja (2–8 cm);

    c)

    muut bitumiset valmisteet

    joissa ei ole liuottimia mutta jotka sisältävät täyteaineita. Nämä valmisteet on lämpökäsiteltävä ennen käyttöä. Niitä käytetään mm. maanalaisten tai vedenalaisten putkistojen suojaamiseen.

     

    2.

    Teiden päällystämiseen käytettävät tuotteet

    Tämän nimikkeen bitumiset tuotteet, joita käytetään teiden päällystämiseen, luokitellaan kahteen pääryhmään:

    a)

    bitumiliuokset (”cut-backs”) ja bitumiöljyt

    Bitumiliuokset ovat bitumeja, jotka on liuotettu melko raskaisiin liuottimiin, joiden määrää tuotteessa voidaan vaihdella halutun viskositeetin mukaan.

    Näiden valmisteiden kaupalliset kuvaukset vaihtelevat sen mukaan, onko liuottimet valmistettu maaöljystä vai muista aineista; niistä valmisteista, joissa on ensiksi mainittuja liuottimia, käytetään nimitystä nestemäiset bitumit, ja jälkimmäisiä liuottimia sisältävistä pehmennetyt tai fluksatut bitumit.

    Bitumiöljyt ovat bitumiin perustuvien valmisteiden kaltaisia, joissa raskaiden liuottimien määrä vaihtelee halutun viskositeetin mukaan.

    Näihin valmisteisiin lisätään joskus kiinnitysaineita, jotka parantavat tuotteen tarttuvuutta.

    Kaikilla näillä bitumisilla valmisteilla on seuraavat erityisominaisuudet:

    neulatunkeuma ASTM D 5 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa vähintään 400;

    alipaineessa saatu tislausjäännös on vähintään 60 painoprosenttia ASTM D 1189 -menetelmällä määritettynä ja neulatunkeuma ASTM D 5 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa pienempi kuin 400.

    Seuraava kaaviokuva osoittaa, miten

    nestemäiset ja pehmennetyt eli fluksatut bitumit eroavat alanimikkeen 2713 20 00 bitumeista,

    nestemäiset ja pehmennetyt eli fluksatut bitumit eroavat alanimikkeiden 2710 11 11–2710 19 99 maaöljyistä.

    Image

    b)

    vesiemulsiot

    Näitä valmisteita saadaan emulgoimalla bitumeja veteen.

    Nämä emulsiot jaetaan kahteen ryhmään:

    1.

    tavalliseen tai mäntyöljysaippuaan perustuvat anioniset eli alkaliset emulsiot;

    2.

    alifaattiseen amiiniin tai kvarternääriseen ammoniumioniin perustuvat kationiset eli happamat emulsiot.

    A LIITE

    MENETELMÄ, JOLLA MÄÄRITETÄÄN AROMAATTISTEN AINEOSIEN PITOISUUDET TUOTTEISSA, JOIDEN TISLAUKSEN PÄÄTEPISTE ON SUUREMPI KUIN 315 °C

    Menetelmän periaate

    n-pentaaniin liuotetun näytteen annetaan valua erityisen piihappogeelillä täytetyn kromatografiakolonnin läpi. Muut kuin aromaattiset hiilivedyt, jotka on eluoitu n-pentaanilla, kerätään ja liuoksen haihduttua määritetään punnitsemalla.

    Laitteet ja reagenssit

    Kromatografiakolonni: lasinen putki, jonka mitat ja muoto näkyvät liitteenä olevassa piirroksessa. Yläaukko on voitava sulkea lasitulpalla, jonka litteä alapuoli puristetaan kiinni kolonnin yläosaan kahden kumilla päällystetyn metallisen puristimen avulla. Liitoksen on oltava niin tiivis, että kolonniin lisättävä typpi tai ilma eivät pääse vuotamaan.

    Piihappogeeli: raekoko vähintään 200 meshiä. Geeliä on aktivoitava seitsemän tuntia 170 °C:ssa uunissa ennen käyttöä ja asetettava jäähtymään eksikkaattoriin.

    n-pentaani: puhtausaste vähintään 95 %, ei sisällä aromaattisia aineosia.

    Menetelmä

    Kromatografiakolonni täytetään aiemmin aktivoidulla piihappogeelillä noin 10 cm:n päähän lasisesta yläkuvusta; kolonnin sisältö tiivistetään täryttimellä varovaisesti, jotta sen sisälle ei jää kuplia. Sen jälkeen piihappogeelipatsaan yläpäähän asetetaan lasivillatulppa.

    Piihappogeeli kostutetaan 180 millilitralla n-pentaania ja kolonnin yläpäästä lisätään painetta, ilmaa tai typpeä, niin kauan kunnes nesteen pinta saavuttaa piihappogeelipatsaan yläpään.

    Paine päästetään varovaisesti pois kolonnista ja sinne kaadetaan noin 3,6 g (tarkasti punnittua) näytettä, joka on liuotettu 10 millilitraan n-pentaania. Tämän jälkeen dekantteri huuhdellaan uudella 10 millilitran annoksella n-pentaania, joka myös kaadetaan kolonniin.

    Painetta lisätään asteittain, jolloin neste valuu pisaroina kolonnin pohjassa olevasta kapillaariputkesta noin 1 ml/min. Neste kerätään 500 ml vetävään pulloon.

    Kun eroteltavan aineen sisältävän nesteen pinta laskeutuu piihappogeelin pinnan tasolle, paine poistetaan jälleen varovasti ja kolonniin lisätään 230 ml n-pentaania. Välittömästi tämän jälkeen painetta lisätään jälleen ja nesteen pinnan annetaan laskea piihappogeelin pinnan tasolle samanaikaisesti, kun eluaatti kerätään samaan pulloon kuin aikaisemmin.

    Kerätyn fraktion tilavuutta supistetaan haihduttamalla tyhjiöuunisssa 35 °C:ssa, tyhjiökiertohaiduttimessa tai sen kaltaisessa laitteessa, jonka jälkeen se siirretään (ilman hävikkiä) punnittuun 100 ml:n dekantteriin käyttämällä lisää n-pentaania liuottimena.

    Dekantterin sisältö haihdutetaan tyhjiöuunissa vakiopainoon (W).

    Muiden kuin aromaattisten hiilivetyjen määrä painoprosentteina (A) lasketaan seuraavan kaavan avulla:

    Formula

    jossa W1 on näytteen paino.

    Kun luvusta 100 vähennetään A saadaan erotuksena piihappogeelin absorboima aromaattisten hiilivetyjen määrä prosentteina.

    Menetelmän tarkkuus

    Toistettavuus: ± 0,2 %

    Uusittavuus: ± 0,5 %

    Image

    B LIITE

    MENETELMÄ, JOLLA MÄÄRITETÄÄN NAFTALEENIN KITEYTYMISPISTE

    Noin 100 g naftaleenia sulatetaan jatkuvasti sekoittaen posliiniupokkaassa, jonka tilavuus on noin 100 cm3. Noin 40 cm3 sulanutta ainetta kaadetaan esikuumennettuun ”Shukoffin kolviin” niin, että kolme neljäsosaa kolvista täyttyy. Korkista valmistetun tulpan läpi työnnetään lämpömittari niin, että elohopeakupu asettuu nesteen keskelle (mittarin asteikko jakautuu asteen kymmenesosiin). Kun lämpötila on laskenut lähelle naftaleenin kiteytymispistettä (noin 83 °C), kiteytymistä kiihdytetään sekoittamalla ainetta koko ajan. Heti kun kiteitä alkaa muodostua, elohopeapatsas tavallisesti pysähtyy ja alkaa sen jälkeen taas laskea. Lämpötila, jonka kohdalle elohopeapatsas pysähtyy ja jossa se pysyy tietyn ajan ennen kuin alkaa jälleen laskea, rekisteröidään ja tätä lämpötilaa pidetään naftaleenin kiteytymispisteenä, kun lukemaa on ensin korjattu kolvin ulkopuolelle jäävän elohopeapatsaan osalta.

    Elohopealämpömittareita käytettäessä tämä korjaus lasketaan seuraavasti:

    Formula

    jossa ”n” on kolvin ulkopuolella olevan elohopeapatsaan asteiden määrä, ”t” on rekisteröity lämpötila ja ”t’” on kolvin ulkopuolella olevan elohopeapatsaan osan keskilämpötila. Lämpötila t’ voidaan määrittää lisälämpömittarin avulla, jonka kupu on asetetaan kolvin ulkopuolella olevan elohopeapatsaan osan keskikohdalle. Kapillaariputkilämpömittari varmistaa hyvin tarkan tuloksen.

    Alla esitetty ”Shukoffin kolvi” on lasisäiliö, jossa on kaksoisseinät, joiden välisessä tilassa on tyhjiö:

    Image

    VI JAKSO

    KEMIANTEOLLISUUDEN JA SIIHEN LIITTYVÄN TEOLLISUUDEN TUOTTEET

    Yleisohjeita

    Jaksoa VI koskevien huomautusten 1, 2 ja 3 tulkinnasta ks. HS-selitykset, jakson VI yleisohjeet.

    28 RYHMÄ

    KEMIALLISET ALKUAINEET JA EPÄORGAANISET YHDISTEET; JALOMETALLIEN, HARVINAISTEN MAAMETALLIEN, RADIOAKTIIVISTEN ALKUAINEIDEN JA ISOTOOPPIEN ORGAANISET JA EPÄORGAANISET YHDISTEET

    II. EPÄORGAANISET HAPOT JA EPÄORGAANISET EPÄMETALLIEN HAPPIYHDISTEET

    2811

    Muut epäorgaaniset hapot ja muut epäorgaaniset epämetallien happiyhdisteet

    2811 19 10–2811 19 80

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tämän ryhmän 4 huomautuksessa mainitut tuotteet.

    III. EPÄMETALLIEN HALOGEENI- JA RIKKIYHDISTEET

    2812

    Epämetallien halogenidit ja halogenidioksidit

    2812 10 11–2812 10 18

    fosfori

    Ks. HS-selitykset, nimike 2812, A kohdan 3 alakohta ja B kohdan 4 alakohta.

    2812 10 91–2812 10 99

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 2812 kohdassa A (lukuun ottamatta alakohtaa 3) ja kohdassa B (lukuun ottamatta alakohtaa 4) lueteltujen tuotteiden lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. telluuritetrakloridi (TeCl4), jota käytetään pääasiallisesti hopeaesineiden patinointiin.

    IV. EPÄORGAANISET EMÄKSET JA METALLIOKSIDIT, -HYDROKSIDIT JA -PEROKSIDIT

     

    Peroksideilla tarkoitetaan vain niitä metallin ja hapen yhdisteitä, joiden molekyyli sisältää -O-O- -sidoksen (kuten esim. vetyperoksidi).

    Metallioksidit, -hydroksidit tai -peroksidit, joita ei ole eritelty tämän alaryhmän aikaisemmissa nimikkeissä tai alanimikkeissä, luokitellaan alanimikkeeseen 2825 90 80.

    2819

    Kromioksidit ja -hydroksidit

    2819 10 00

    kromitrioksidi

    Ks. HS-selitykset, nimike 2819, A kohdan 1 alakohta.

    2819 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2819 kohdan A alakohdassa 2 sekä kohdassa B mainitut tuotteet.

    2824

    Lyijyoksidit; punainen ja oranssi lyijymönjä

    2824 90 10

    punainen ja oranssi lyijymönjä

    Ilmaisut ”punainen lyijymönjä” ja ”oranssi lyijymönjä” määritellään HS-selitykset, nimikeen 2824 alakohdassa 2.

    2825

    Hydratsiini ja hydroksyyliamiini sekä niiden epäorgaaniset suolat; muut epäorgaaniset emäkset; muut metallioksidit, -hydroksidit ja -peroksidit

    2825 70 00

    molybdeenioksidit ja -hydroksidit

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu ”tekninen molybdeenioksidi”, jota valmistetaan pelkästään pasuttamalla molybdeniittirikasteita (alanimike 2613 10 00).

    V. EPÄORGAANISTEN HAPPOJEN JA METALLIEN SUOLAT JA PEROKSISUOLAT

    2826

    Fluoridit; fluorosilikaatit, fluoroaluminaatit ja muut kompleksifluorisuolat

    2826 19 10

    ammonium tai natrium

    Ks. HS-selitykset, nimike 2826, A kohdan 1 ja 2 alakohdat.

    2826 19 90

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 2826 kohdan A alakohdissa 4–9 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    berylliumdifluoridi (BeF2), joka näyttää lasimaiselta tuotteelta ja jonka tiheys on noin 2 g/cm3 ja sulamispiste 800 °C ja joka liukenee helposti veteen. Tuotetta käytetään välituotteena berylliummetallurgiassa. Sitä saadaan kalsinoimalla ammoniumfluoroberyllaattia;

    2.

    emäksinen berylliumfluoridi (5BeF2·2BeO), joka myös näyttää lasimaiselta ja on veteen liukeneva tuote, mutta sen tiheys on hiukan suurempi (noin 2,3 g/cm3).

    2826 30 00

    natriumheksafluoroaluminaatti (synteettinen kryoliitti)

    Ks. HS-selitykset, nimike 2826, C kohdan 1 alakohta.

    2826 90 80

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 2826, B kohta sekä C kohdan 2–5 alakohdat, lukuun ottamatta dikaliumheksafluorozirkonaattia, joka on erityisesti luokiteltu alanimikkeeseen 2826 90 10.

    2833

    Sulfaatit; alunat; peroksosulfaatit (persulfaatit)

    2833 29 30

    koboltti; titaani

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    dititaanitris(sulfaatti) (Ti2(SO4)3), joka vedettömänä on vihreää kiteistä jauhoa. Se ei liukene veteen, vaan laimennettuihin happoihin, joiden kanssa se muodostaa purppuranvärisen liuoksen. Hydraattimuodossa se on pysyvää ja kiteistä ja liukenee veteen. Tuotetta käytetään pelkistimenä tekstiiliteollisuudessa;

    2.

    titaanioksidisulfaatti (titanyylisulfaatti) ((TiO)SO4), joka voi olla joko vedetöntä, jolloin se on valkoista hygroskooppista jauhetta tai jossakin monista eri hydraattimuodoista, joista dihydraattimuoto on pysyvin. Sitä käytetään peittana värjäyksessä;

    3.

    titaanibis(sulfaatti) (Ti(SO4)2) on melko pysymätöntä, valkoista hygroskooppista jauhetta.

    2835

    Fosfinaatit (hypofosfiitit), fosfonaatit (fosfiitit) ja fosfaatit; polyfosfaatit, myös kemiallisesti määrittelemättömät

    2835 10 00

    fosfinaatit (hypofosfiitit) ja fosfonaatit (fosfiitit)

    Ks. HS-selitykset, nimike 2835, A ja B kohdat.

    2835 22 00–2835 29 90

    fosfaatit

    Ks. HS-selitykset, nimike 2835, C kohdan ensimmäisen kappaleen 1 alakohta ”Ortofosfaatit” sekä toisen kappaleen 1 a, 2 a, b ja c alakohdat ja 3–8 alakohdat.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu erilaisten fosfaattien keskinäiset seokset (tavallisesti 31 ryhmä tai alanimike 3824 90 97).

    2835 31 00 ja 2835 39 00

    polyfosfaatit

    Ks. HS-selitykset, nimike 2835, C kohdan ensimmäisen kappaleen 2, 3 ja 4 alakohdat sekä toisen kappaleen 1 b), 2 d)–g) alakohdat.

    2835 39 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    tetra-ammoniumdifosfaatti (ammoniumpyrofosfaatti) ((NH4)4P2O7) ja penta-ammoniumtrifosfaatti ((NH4)5P3O10);

    2.

    natriumpyrofosfaatit (natriumdifosfaatit): tetranatriumpyrofosfaatti (neutraali difosfaatti) (Na4P2O7), dinatriumdivetypyrofosfaatti (hapan difosfaatti) (Na2H2P2O7);

    3.

    natriummetafosfaatit (emäksinen kaava (NaPO3)n), joita on kaksi: natriumsyklotrifosfaatti ja natriumsyklotetrafosfaatti;

    4.

    muut natriumpolyfosfaatit, joilla on korkeampi polymeraatioaste. Näitä ovat mm. tuote, josta käytetään virheellistä nimitystä natriumheksametafosfaatti ja josta myös käytetään nimitystä Grahamsuola. Tuote on polymeerinen seos ((NaPO3)n), jonka polymeraatioaste on välillä 30–90.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös ammoniumpolyfosfaatit, joilla on korkeampi polymeraatioaste, myös silloin kun ne koostuvat samankaltaisista polymeerisarjoista (näitä kutsutaan joskus ammoniummetafosfaateiksi). Tällaisia ovat esim. Kurrolammoniumsuola (jota ei pidä sekoittaa Kurrosuolaan eli natriummetafosfaattiin), joka on korkean keskimääräisen polymeraatioasteen (useista tuhansista kymmeniin tuhansiin yksikköihin) omaava lineaarinen polymeeri. Se on valkoista kiteistä jauhetta, joka ei liukene kovin hyvin veteen ja jota pääasiallisesti käytetään palonestoaineena.

    2840

    Boraatit; peroksoboraatit (perboraatit)

    2840 19 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kiteytynyt dinatriumtetraboraatti (sitoen 10 vesimolekyyliä).

    2840 20 10

    natriumboraatit, vedettömät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. natriumpentaboraatti ja natriummetaboraatti.

    2841

    Oksometallihappojen ja peroksometallihappojen suolat

    2841 69 00

    muut

    Manganiitit ovat mangaanihapokkeen (H2MnO3) suoloja, jotka ovat lähes veteen liukenemattomia ja jotka hydrolysoituvat helposti.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuparimanganiitti (CuMnO3), jota käytetään kaasunaamareissa hapettamaan hiilimonoksidia hiilidioksidiksi, sekä kuparibis(vetymanganiitti) (Cu(HMnO3)2), joka on kuparimanganiittia vieläkin tehokkaampi.

    HS-selityksissä nimikkeen 2841 alakohdassa 3 a) lueteltujen manganaattien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös manganaatit, joissa mangaani on 5-arvoinen, esim. Na3MnO4·10H2O.

    2842

    Epäorgaanisten happojen tai peroksohappojen muut suolat, (mukaan lukien aluminosilikaatit, myös kemiallisesti määrittelemättömät), muut kuin atsidit

    2842 10 00

    kaksois- ja kompleksisilikaatit, mukaan lukien aluminosilikaatit, myös kemiallisesti määrittelemättömät

    Ks. HS-selitykset, nimike 2842, II kohdan L alakohta.

    2842 90 10

    seleenihappojen ja telluurihappojen suolat, kaksoissuolat ja kompleksisuolat

    HS-selityksissä nimikkeen 2842 kohdan I alakohdissa C ja D ja kohdan II alakohdissa D ja E lueteltujen tuotteiden sekä kohdan II alakohdassa C 3 mainittujen selenosulfidien, selenosulfaattien ja tiotelluuraattien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    indiumselenidi (InSe), joita käytetään puolijohteina;

    2.

    hyvin puhdistettu lyijytelluridi (PbTe), jota käytetään transistoreihin, lämpöpareihin, elohopeahöyrylamppuihin, jne.

    VI. SEKALAISTA

    2844

    Radioaktiiviset kemialliset alkuaineet ja radioaktiiviset isotoopit (myös halkeamiskelpoiset ja hyötöaineena käytettävät kemialliset alkuaineet ja isotoopit) sekä niiden yhdisteet; näitä tuotteita sisältävät seokset ja jätteet

    Ks. tämän ryhmän 6 huomautus.

    2844 10 10–2844 10 90

    luonnonuraani ja sen yhdisteet; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on luonnonuraania tai luonnonuraaniyhdisteitä

    Ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohdan A 1, B 1 sekä C 1–3 alakohdat.

    2844 20 25–2844 20 99

    U-235-rikasteinen uraani ja sen yhdisteet; plutonium ja sen yhdisteet; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on U-235-rikasteista uraania, plutoniumia tai näiden tuotteiden yhdisteitä

    U-235-rikasteista uraania on saatavilla markkinoilla sekä ”lievästi rikastettuna uraanina” (U-235-pitoisuus enintään noin 20 painoprosenttia) sekä ”korkeasti rikastettuna uraanina” (U-235-pitoisuus enemmän kuin 20 painoprosenttia).

    Plutonium ja sen yhdisteet, ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohdan A 3, B 2 sekä C 1–3 alakohdat.

    2844 30 11 ja 2844 30 19

    U-235:n suhteen köyhdytetty uraani; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on U-235:n suhteen köyhdytettyä uraania tai sen yhdisteitä

    U-235:n suhteen köyhdytetty uraani on U-235-rikasteisen uraanin tuotannossa syntynyt sivutuote. Paljon alhaisemman hintansa ja helpon saatavuutensa vuoksi U-235:n suhteen köyhdytettyä uraania käytetään luonnonuraanin sijaan erityisesti hyötöaineena, säteilysuojuksena, raskaana metallina vauhtipyörien valmistuksessa sekä tiettyjen kaasujen puhdistamiseen käytettävien absorboivien seosten (kaasupoistimien) valmistuksessa.

    2844 30 51–2844 30 69

    torium; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on toriumia tai sen yhdisteitä

    Ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohta, erityisesti A 2 ja B 3 alakohdat.

    2844 30 91 ja 2844 30 99

    U-235:n suhteen köyhdytetyn uraanin yhdisteet ja toriumin yhdisteet, myös keskenään sekoitettuina

    Ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohdan B 1 ja B 3 alakohdat.

    2844 40 10–2844 40 80

    radioaktiiviset alkuaineet, isotoopit ja yhdisteet, muut kuin alanimikkeisiin 2844 10, 2844 20 ja 2844 30 kuuluvat; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on näitä alkuaineita, isotooppeja tai yhdisteitä; radioaktiiviset jätteet

    Ilmaisun ”isotoopit” määrityksestä, ks. tämän ryhmän 6 huomautuksen viimeinen lause sekä HS-selitykset, nimike 2844, I kohta.

    Tässä alanimikkeessä mainituista muista tuotteista, ks. HS-selitykset, nimike 2844, III kohta.

    2844 50 00

    ydinreaktorien käytetyt (säteilytetyt) polttoaine-elementit (panokset) (Euratom)

    Ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohdan C 4 alakohta.

    2845

    Muut kuin nimikkeen 2844 isotoopit; tällaisten isotooppien epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet, myös kemiallisesti määrittelemättömät

    Ilmaisun ”isotoopit” määrityksestä, ks. tämän ryhmän 6 huomatuksen viimeinen lause sekä HS-selitykset, nimike 2844, I kohta.

    2845 10 00

    raskas vesi (deuteriumoksidi) (Euratom)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu raskas vesi (eli deuteriumoksidi), joka on tavallisen veden kaltaista ja omaa samat kemialliset ominaisuudet. Raskaan veden fysikaaliset ominaisuudet ovat toisaalta kuitenkin hiukan erilaiset. Raskaasta vedestä saadaan deuteriumia ja sitä käytetään ydinreaktoreissa hidastamaan neutroneja, jotka halkaisevat uraaniatomeja.

    2845 90 10

    deuterium ja sen yhdisteet; vety ja sen yhdisteet, deuteriumrikasteiset; näitä tuotteita sisältävät seokset ja liuokset (Euratom)

    Ks. HS-selitykset, nimike 2845, 1 ja 3 kohdat.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös muut hydratut orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet, joissa vety on osaksi tai kokonaan korvattu deuteriumilla. Tärkeimpiä tällaisia yhdisteitä ovat litiumdeuteridi, deuteroitu ammoniakki, deuteroitu vetysulfidi, deuteroitu bentseeni, deuteroitu difenyyli ja deuteroitu terfenyyli. Näitä tuotteita käytetään atomiteollisuudessa hidastamaan neutroneita (hidastimet), välituotteina raskaan veden tuotannossa tai termoydinfuusioreaktion tutkimisessa. Näiden yhdisteiden sovellukset ovat tärkeitä myös orgaanisessa analyysissa ja synteesissä.

    2845 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavat isotoopit ja yhdisteet:

    1.

    hiili 13, litium 6, litium 7 sekä niiden yhdisteet;

    2.

    boori 10, boori 11, typpi 15, happi 18 ja niiden yhdisteet (esim. 10B2O3, 10B4C, 15NH3, H2 18O).

    Näitä käytetään tieteellisessä tutkimuksessa sekä atomiteollisuudessa.

    2846

    Harvinaisten maametallien, yttriumin, skandiumin tai näiden metallien seosten epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet

    2846 10 00

    ceriumyhdisteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 2846, 1 kohta.

    2846 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. harvinaisten maametallien sarjan eli lantanidien (nimi johtuu siitä, että sarjan ensimmäinen alkuaine on lantaani) yhdisteet, joita ovat mm. europium-, gadolinium-, samariumoksidi sekä terbiumoksidi (terbia), joita käytetään ydinreaktoreiden säätösauvoissa tai varmuustangoissa absorboimaan neutroneja sekä myös väritelevisioiden kuvaputkissa.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 2846, 2 kohta.

    29 RYHMÄ

    ORGAANISET KEMIALLISET YHDISTEET

    Yleisohjeita

    Yhdistetyssä nimikkeistössä sekä yhdistetyn nimikkeistön selitysosassa esiintyvän nimen perässä olevat kirjaimet INN tarkoittavat sitä, että ko. nimi sisältyy Maailman terveysjärjestön julkaisemaan luetteloon tullittomista lääkeaineista, joilla on yhteisen kansainvälisen nimistön mukainen nimi (International non-proprietary name).

    Nimen perässä olevat kirjaimet INNM tarkoittavat sitä, että Maailman terveysjärjestö on hyväksynyt ko. nimen yhteisen kansainvälisen muutetun nimistön mukaisena nimenä (International non-proprietary name (modified)).

    Nimen perässä olevat kirjaimet ISO tarkoittavat sitä, että ko. nimi on yksi Kansainvälisen standardointijärjestön suosituksessa R 1750 esiintyvistä ”yleisistä torjunta-aineiden ja kasvunsääteiden nimistä”.

    Fuusioituneen renkaan järjestelmässä vähintään kaksi rengasta, joissa on ainoastaan yksi yhteinen sidos ja ainoastaan kaksi yhteistä atomia.

    Huomautus 1 a)

    Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan neljä ensimmäistä kappaletta.

    Tähän ryhmään kuuluvat mm.:

    1.

    antraseeni, jonka puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia (alanimike 2902 90 10);

    2.

    bentseeni, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia (alanimike 2902 20 00);

    3.

    naftaleeni, jonka kiteytymispiste on 79,4 °C tai enemmän (alanimike 2902 90 10);

    4.

    tolueeni, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia (alanimike 2902 30 00);

    5.

    ksyleenit, jotka sisältävät vähintään 95 painoprosenttia ksyleeniä (kaikki isomeerit yhteenlaskettuna) (alanimikkeet 2902 41 00–2902 44 00);

    6.

    etaani ja muut tyydyttyneet asykliset hiilivedyt (muut kuin metaani ja propaani) yksittäisinä isomeereina, joiden puhtausaste on joko vähintään 95 tilavuusprosenttia viitattaessa kaasumaiseen tuotteeseen (1) tai vähintään 95 painoprosenttia viitattaessa ei-kaasumaisiin; tuotteisiin (alanimike 2901 10 00);

    7.

    eteeni, jonka puhtausaste on vähintään 95 tilavuusprosenttia (alanimike 2901 21 00);

    8.

    propeeni, jonka puhtausaste on vähintään 90 tilavuusprosenttia (alanimike 2901 22 00);

    9.

    rasva-alkoholit, joiden puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna ja jotka sisältävät vähintään kuusi hiiliatomia (alanimike 2905 16, 2905 17 00 tai 2905 29 90);

    10.

    kresolit (yksittäiset isomeerit tai isomeeriseokset), jotka sisältävät kresolia vähintään 95 painoprosenttia, kaikki kresoli-isomeerit yhteenlaskettuna (alanimike 2907 12 00);

    11.

    fenoli, jonka puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia (alanimike 2907 11 00);

    12.

    ksylenolit (yksittäiset isomeerit tai isomeeriseokset), jotka sisältävät ksylenolia vähintään 95 painoprosenttia, kaikki ksylenoli-isomeerit yhteenlaskettuna (alanimike 2907 19 10);

    13.

    rasvahapot (muut kuin öljyhappo), joiden puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna ja jotka sisältävät vähintään 6 hiiliatomia (nimike 2915 ja 2916);

    14.

    öljyhappo, jonka puhtausaste on vähintään 85 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (alanimike 2916 15 00);

    15.

    pyridiini, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia (alanimike 2933 31 00);

    16.

    metyylipyridiini (pikoliini), 5-etyyli-2-metyylipyridiini (5-etyyli-2- pikoliini) ja 2-vinyylipyridiini, joiden puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia (alanimike 2933 39);

    17.

    kinoliini, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (kaasukromatografisesti varmistettu) (alanimike 2933 49 90);

    18.

    1,2-dihydro-2,2,4-trimetyylikinoliini, jonka puhtausaste on yli 85 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (alanimike 2933 49 90);

    19.

    akridiini, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (kaasukromatografisesti varmistettu) (alanimike 2933 99 90);

    20.

    kohdissa 9, 13 ja 14 mainittujen rasvahappojen ja rasva-alkoholien johdannaiset (esim. suolat, esterit (muut kuin glyserolin esterit), amiinit, amidit, nitriilit), edellyttäen että ne täyttävät vastaaville rasvahapoille ja -alkoholeillle asetetut vaatimukset.

    Huomautus 1 b)

    Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan viimeinen kappale.

    Huomautus 1 d)

    Sallittuina vesiliuoksina pidetään vain todellisia liuoksia, myös sellaisia, joissa aine on liuennut vain osittain liian vähäisen vesimäärän vuoksi.

    Huomautus 1 f)

    Stabiloimisaineiden, pölyämisenestoaineiden, väri- tai hajuaineiden lisäämisestä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan toiseksi viimeinen kappale.

    Huomautus 1 g)

    Stabiloimisaineiden, pölyämisenestoaineiden, väri- tai hajuaineiden lisäämisestä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan toiseksi viimeinen kappale.

    Huomautus 5

    Tämän huomautuksen määräykset koskevat vain ko. tuotteiden luokittelua nimikkeisiin (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden G kohta).

    Luokittelussa nimikkeen eri alanimikkeisiin sovelletaan tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen määräyksiä.


    I. HIILIVEDYT JA NIIDEN HALOGEENI-, SULFO-, NITRO- JA NITROSOJOHDANNAISET

    2902

    Sykliset hiilivedyt

    2902 19 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. atsuleeni (bisyklo[5,3,0]dekapentaeeni) ja sen alkyylijohdannaiset esim. khamatsuleeni (7-etyyli-1,4-dimetyyliatsuleeni), guaja-atsuleeni (7-isopropyyli-1,4-dimetyyliatsuleeni), vetiveratsuleeni (2-isopropyyli-4,8-dimetyyliatsuleeni).

    2902 90 10

    naftaleeni ja antraseeni

    Ks. HS-selitykset, nimike 2902, C kohdan III a ja III c alakohdat.

    2902 90 30

    bifenyyli ja trifenyylit

    Ks. HS-selitykset, nimike 2902, C kohdan II a ja II d alakohdat.

    2903

    Hiilivetyjen halogeenijohdannaiset

    2903 39 90

    fluoridit ja jodidit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. 1,1-difluorietaani, hiilitetrafluoridi (tetrafluorimetaani), tetrafluorieteeni, trifluorieteeni, trifluorimetaani.

    2903 51 00

    1,2,3,4,5,6-heksakloorisykloheksaani (HCH (ISO)), myös lindaani (ISO, INN)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu lindaani (ISO, INN). Lindaani on heksakloorisykloheksaanin (HCH (ISO)) gammaisomeeri, jonka puhtausaste on vähintään 99 painoprosenttia. Vain tällä HCH:n gammaisomeerilla on insektisidisiä ominaisuuksia. Lindaania käytetään maataloudessa sekä puutavaran käsittelyssä.

    II. ALKOHOLIT JA NIIDEN HALOGEENI-, SULFO-, NITRO- JA NITROSOJOHDANNAISET

    2905

    Asykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

    2905 14 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain sec. butyyli-(butan-2-oli) ja isobutyylialkoholi (2-metyylipropan-1-oli).

    2905 19 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat seuraaviin valmisteisiin sisältyvä pentanoli (amyylialkoholi): n-amyyli-(pentan-1-oli), sec. amyyli- (pentan-2-oli), tert. amyyli-(2-metyylibutan-2-oli, amyleenihydraatti), isoamyyli-(3-metyylibutan-1-oli) ja sec.isoamyylialkoholi (3-metyylibutan-2-oli) sekä 2-metyylibutan-1-oli, neopentyylialkoholi (neoamyyli, 2,2-dimetyylipropan-1-oli) ja pentan-3-oli.

    2905 44 11–2905 44 99

    D-glusitoli (sorbitoli)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu vain tämän ryhmän 1 huomautuksen määräysten mukainen D-glusitoli (sorbitoli). D-glusitolin (sorbitolin) muodot, jotka eivät ole näiden määräysten mukaisia, luokitellaan alanimikkeisiin 3824 60 11–3824 60 99.

    2906

    Sykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

    2906 11 00

    mentoli

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain (–)-paramentoli-3 ((–)-trans-1,2-cis-1,5-isopropyyli-2-metyyli-5-sykloheksanoli), (±)-paramentoli-3 ja (+)-paramentoli-3.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu neomentoli, isomentoli tai neoisomentoli (alanimike 2906 19 00).

    VI. KETONI- JA KINONIFUNKTIOISET YHDISTEET

    2914

    Ketonit ja kinonit, myös muita happifunktioita sisältävät, sekä niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

    2914 50 00

    ketonifenolit ja muita happifunktioita sisältävät ketonit

    Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”muita happifunktioita” tarkoitetaan mitä tahansa tämän ryhmän edellisissä nimikkeissä eriteltyjä happifunktioita, lukuun ottamatta alkoholi-, aldehydi- ja fenolifunktioita.

    2914 61 00–2914 69 90

    kinonit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2914 kohdissa E ja F mainitut tuotteet. Näissä alanimikkeissä ilmaisulla ”kinonit” tarkoitetaan kinoneita laajalti, ts. ”kinonit, myös muita happifunktioita sisältävät”. Näin ollen ne kattavat kinonit, jotka eivät sisällä muita happifunktioita (muita kuin kinonifunktion), kinonialkoholit, kinonifenolit, kinonialdehydit sekä kinonit, jotka sisältävät muita happifunktioita (muita kuin edellä mainittuja).

    VII. KARBOKSYYLIHAPOT JA NIIDEN ANHYDRIDIT, HALOGENIDIT, PEROKSIDIT JA PEROKSIHAPOT SEKÄ NIIDEN HALOGEENI-, SULFO-, NITRO- JA NITROSOJOHDANNAISET

    2915

    Tyydyttyneet asykliset monokarboksyylihapot sekä niiden anhydridit, halogenidit, peroksidit ja peroksihapot; niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

    Rasvahappojen ja niiden johdannaisten puhtausasteesta, ks. tämän ryhmän yleisohjeiden 1 a huomautuksen 13 ja 20 kohdat.

    2916

    Tyydyttymättömät asykliset monokarboksyylihapot, sykliset monokarboksyylihapot, niiden anhydridit, halogenidit, peroksidit ja peroksihapot; niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

    Rasvahappojen ja niiden johdannaisten puhtausasteesta, ks. tämän ryhmän yleisohjeiden 1 a huomautuksen 13, 14 ja 20 kohdat.

    VIII. EPÄMETALLIEN EPÄORGAANISTEN HAPPOJEN ESTERIT JA NIIDEN SUOLAT SEKÄ NIIDEN HALOGEENI-, SULFO-, NITRO- JA NITROSOJOHDANNAISET

    2919

    Fosforihappoesterit ja niiden suolat, myös laktofosfaatit; niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

    2919 90 10

    tributyylifosfaatit, trifenyylifosfaatit, tritolyylifosfaatit, triksylyylifosfaatit ja tris(2-kloorietyyli)fosfaatti

    Ks. HS-selitykset, nimike 2919, 3–6 kohdat.

    Olemassa on vain kaksi tributyylifosfaattia, nimittäin tri-n-butyyli- ja tri-isobutyylifosfaatti sekä vain kolme tritolyylifosfaattia ja kolme triksylyylifosfaattia, nimittäin orto-, metarparaisomeerit.

    2919 90 90

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 2919, 1, 2, 7 ja 8 kohdat.

    Tähän alannimikkeeseen kuuluvat mm. α- ja β-glyserofosforihapot ja niiden suolat eli α- ja β-glyserofosforifosfaatti sekä tris(2-metoksyylifenyyli)-fosfaatti (guajakolifosfaatti).

    IX. TYPPIFUNKTIOISET YHDISTEET

    2921

    Amiinifunktioiset yhdisteet

    2921 42 90

    muut

    Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

    2921 43 00

    toluidiinit ja niiden johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

    2921 44 00

    difenyyliamiini ja sen johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

    2921 45 00

    1-naftyyliamiini (alfa-naftyyliamiini), 2-naftyyliamiini (beeta-naftyyliamiini) ja niiden johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

    2921 49 10

    ksylidiinit ja niiden johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

    2923

    Kvaternaariset ammoniumsuolat ja -hydroksidit; lesitiinit ja muut fosforiaminolipidit, myös kemiallisesti määrittelemättömät

    2923 20 00

    lesitiinit ja muut fosforiaminolipidit

    Ks. HS-selitykset, nimike 2923, 2 kohta.

    Tähän alanimikkeeseen luokitellut muut fosforiaminolipidit ovat lesitiinien kaltaisia estereitä (fosfatideja). Näitä ovat mm. kefaliini, jonka typpipitoisena orgaanisena perustana on kolamiini; sfingomyeliini, jonka typpipitoisena perustana ovat koliini ja sfingosiini.

    2925

    Karboksi-imidifunktioiset yhdisteet (myös sakkariini ja sen suolat) ja imiinifunktioiset yhdisteet

    2925 11 00

    sakkariini ja sen suolat

    Ks. HS-selitykset, nimike 2925, A kohdan 1 alakohta.

    X. ORGAANISET METALLI- JA EPÄMETALLIYHDISTEET, HETEROSYKLISET YHDISTEET, NUKLEIINIHAPOT JA NIIDEN SUOLAT SEKÄ SULFONAMIDIT

    2930

    Orgaaniset rikkiyhdisteet

    Tämän ryhmän 6 huomautuksessa määritellyt orgaaniset rikkiyhdisteet luokitellaan tähän nimikkeeseen, riippumatta siitä, sisältävätkö ne muita suoraan hiiliatomeihin sitoutuneita epämetalleja tai metalleja vai eivät.

    2932

    Heterosykliset yhdisteet, jotka sisältävät ainoastaan happiheteroatomin tai –atomeja

    2932 29 10–2932 29 85

    muut laktonit

    Ks. alanimikkeen 2932 29 HS-alanimikeselitykset.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 2932, B kohdan d–v alakohdat

    2933

    Heterosykliset yhdisteet, jotka sisältävät ainoastaan typpiheteroatomin tai –atomeja

    2933 11 10 ja 2933 11 90

    fenatsoni (antipyriini) ja sen johdannaiset

    Ks. alanimikkeiden 2933 11, 2933 21 ja 2933 54 HS-alanimikeselitykset.

    2933 21 00

    hydantoiini ja sen johdannaiset

    Ks. alanimikkeiden 2933 11, 2933 21 ja 2933 54 HS-alanimikeselitykset.

    2933 52 00

    malonyylikarbamidi (barbituurihappo) ja sen suolat

    Ks. alanimikkeiden 2933 11, 2933 21 ja 2933 54 HS-alanimikeselitykset.

    2933 54 00

    muut malonyylikarbamidin (barbituurihapon) johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeiden 2933 11, 2933 21 ja 2933 54 HS-alanimikeselitykset.

    2933 79 00

    muut laktaamit

    Ks. alanimikkeen 2933 79 HS-alanimikeselitykset.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 2933, G kohdan 2–7 alakohdat.

    XI. PROVITAMIINIT, VITAMIINIT JA HORMONIT

    2936

    Provitamiinit ja vitamiinit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut (myös luonnon konsentraatit), näiden pääasiallisesti vitamiineina käytettävät johdannaiset sekä näiden aineiden keskinäiset seokset, myös missä tahansa liuottimessa

    Tämän nimikkeen tuotteet voidaan

    stabiloida öljymäiseen muotoon,

    stabiloida päällystämällä ne esim. gelatiinilla, vahalla, rasvoilla, erilaisilla kumeilla tai mikrokapselien muodossa olevilla selluloosajohdannaisilla,

    imeyttämällä ne piidioksidiin.

    Pehmittimien tai paakkuuntumisenestoaineiden lisääminen ei vaikuta luokitteluun.

    Ioninvaihtohartsit eivät kuitenkaan kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan koostumuksensa ja käyttötarkoituksensa mukaan.

    2936 90 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. keskinäiset seokset, myös missä tahansa liuottimessa

    Ks. myös alanimikkeen 2936 90 HS-alanimikeselitykset.

    2937

    Hormonit, prostaglandiinit, tromboksaanit ja leukotrieenit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut; niiden johdannaiset ja niitä rakenteellisesti vastaavat aineet, mukaan lukien muunnetut polypeptidiketjut, pääasiallisesti hormoneina käytettävät

    Ilmaisujen ”hormonit” ja ”pääasiallisesti hormoneina käytettävät” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 8 alakohta.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat vain ne tuotteet, jotka täyttävät HS-selityksissä nimikkeen 2937 ensimmäisen kappaleen I–VI alakohdissa sekä toisessa kappaleessa asetetut vaatimukset.

    2937 11 00

    somatotropiini, sen johdannaiset ja sitä rakenteellisesti vastaavat aineet

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, A kohta, 1 alakohta.

    2937 12 00

    insuliini ja sen suolat

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, A kohta, 2 alakohta.

    2937 19 00

    muut

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, A kohdan 3–20 alakohdat.

    2937 21 00–2937 29 00

    steroidiset hormonit, niiden johdannaiset ja niitä rakenteellisesti vastaavat aineet

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohta.

    ”Kortikosteroidisiksi” luetelluista aineista, ks. myös HS-selitykset, nimike 2937, III kohdan ”luettelo pääasiassa hormoneina käytettävistä steroideista”.

    2937 21 00

    kortisoni, hydrokortisoni, prednisoni (dehydrokortisoni) ja prednisoloni (dehydrohydrokortisoni)

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohdan 1 alakohta, a, b, c ja d alakohdat.

    2937 22 00

    lisämunuaisen kuorihormonien halogeenijohdannaiset

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohdan 2 alakohta.

    2937 23 00

    estrogeenit ja progestogeenit

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohdan 3 alakohta.

    ”Estrogeenisiksi” tai ”progestogeenisiksi” luetelluista aineista, ks. myös HS-selitykset, nimike 2937, III kohdan luettelo pääasiassa hormoneina käytettävistä steroideista.

    2937 29 00

    muut

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohdan 1 alakohta, e ja f alakohdat ja B kohdan 4 alakohta.

    2937 31 00 ja 2937 39 00

    katekoliamiinihormonit, niiden johdannaiset ja niitä rakenteellisesti vastaavat aineet

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, C kohta.

    2937 40 00

    aminohappojohdannaiset

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, D kohta.

    2937 50 00

    prostaglandiinit, tromboksaanit ja leukotrieenit, niiden johdannaiset ja niitä rakenteellisesti vastaavat aineet

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, E kohta.

    2937 90 00

    muut

    Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, F kohta.

    XII. GLYKOSIDIT JA KASVIALKALOIDIT, LUONNOLLISET TAI SYNTEETTISESTI VALMISTETUT, SEKÄ NIIDEN SUOLAT, EETTERIT, ESTERIT JA MUUT JOHDANNAISET

    2938

    Glykosidit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut, sekä niiden suolat, eetterit, esterit ja muut johdannaiset

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat glykosidit koostuvat sokeriosasta ja ei-sokeriosasta (aglykoni). Nämä osat ovat sitoutuneet toisiinsa sokerin anomeerisen hiiliatomin avulla. Näin ollen tuotteita kuten nimikkeeseen 2940 luokiteltuja vakkiinnineja ja hamamelitanniinineja ei pidetä glykosideina.

    Yleisimpiä luonnossa esiintyviä glykosideja ovat O-glykosidit. Luonnossa esiintyy kuitenkin myös N-glykosideja, S-glykosideja ja C-glykosideja, joissa sokerin anomeerinen hiiliatomi on sidottu aglykoniin typpi-, rikki- tai hiiliatomin avulla (esim. sinigriini, aloiini, skopariini).

    Seuraavat tuotteet eivät kuulu tähän nimikkeeseen:

    a)

    nimikkeen 2934 nukleosidit ja nukleotidit (ks. HS-selitykset, nimike 2934, D kohdan, 6 alakohta);

    b)

    nimikkeen 2939 alkaloidit (esim. tomatiini);

    c)

    nimikkeen 2941 antibiootit (esim. tojokamysiini).

    2938 90 10

    digitaliglykosidit

    HS-selityksissä nimikkeen 2938 kohdassa 2 mainittujen yhdisteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    asetyylidigitoksiini, asetyylidigoksiini, asetyyligitoksiini;

    desasetyylilanatosidi A, B, C ja D;

    digifoleiini, diginatiini, diginiini, digipurpuriini, Digitalinum verum ja germanicum;

    gitaliini, gitaloksiini, gitoniini, gitoksiini, glukoverodoksiini;

    lanafoleiini, lanatosidi A, B, C ja D;

    trigoniini, verodoksiini.

    2938 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. yhdisteet, jotka on mainittu HS-selityksissä nimikkeen 2938 kolmannen kappaleen kohdissa 4–9 sekä kahdessa viimeisessä kappaleessa.

    2939

    Kasvialkaloidit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut, sekä niiden suolat, eetterit, esterit ja muut johdannaiset

    2939 69 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavat rukiintorajyväalkaloidit: ergotamiini, ergosiini ja ergosiniini, ergokristiini ja ergokristiniini, ergokryptiini ja ergokryptiniini, ergokorniini ja ergokorniniini, ergobasiini ja ergobasiniini, sekä näiden johdannaiset, esim. dihydroergotamiini, dihydroergotoksiini, metyyliergobasiini.

    XIII. MUUT ORGAANISET YHDISTEET

    2941

    Antibiootit

    2941 10 10–2941 10 90

    penisilliinit ja niiden penisillaanihapporakenteiset johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeen 2941 10 HS-alanimikeselitykset.

    Penisilliinejä ovat esim.: bentsyylipenisilliininatrium (fenasetyylipeniininatrium), amyylipenisilliininatrium (n-karboksiheksenyylipeniininatrium), biosynteettiset penisilliinit ja hitaasti vapautuvat penisilliinit kuten prokaiinipenisilliini ja bentsatiinidipenisilliini.

    2941 20 30 ja 2941 20 80

    streptomysiinit ja niiden johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeen 2941 20 HS-alanimikeselitykset.

    Streptomysiinin lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mannosidostreptomysiini ja kaikkien näiden tuotteiden suolat, esim. niiden sulfaatit ja pantotenaatit.

    2941 30 00

    tetrasykliinit ja niiden johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeen 2941 30 HS-alanimikeselitykset.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. oksitetrasykliini ja tetrasykliinihydrokloridi.

    2941 40 00

    klooriamfenikoli ja sen johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeen 2941 40 HS-alanimikeselitykset.

    2941 50 00

    erytromysiini ja sen johdannaiset; niiden suolat

    Ks. alanimikkeen 2941 50 HS-alanimikeselitykset.

    Erytromysiinin suoloja ovat mm. hydrokloridi, sulfaatti, sitraatti, palmitaatti, stearaatti ja glukoheptonaatti. Happokloridien kanssa se muodostaa vastaavia estereitä ja happoanhydridien kanssa monoestereitä kuten esim. glutaraattia, maleaattia ja ftalaattia.

    30 RYHMÄ

    FARMASEUTTISET TUOTTEET

    Yleisohjeita

    Tähän ryhmään luokiteltaessa ratkaisevinta ei ole tuotteen määrittäminen lääkkeeksi Euroopan yhteisön lainsäädännössä (muussa kuin yhdistettyyn nimikkeistöön liittyvässä), jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä tai missä tahansa farmakopeassa.

    Lisähuomautus 1

    1.

    Yrttilääkevalmisteet ovat valmisteita, jotka perustuvat yhteen tai useampaan vaikuttavaan aineeseen, joka on valmistettu esim. kuivaamalla, murskaamalla, uuttamalla tai raffinoimalla kasvi tai sen osia.

    Vaikuttavalla aineella tarkoitetaan kemiallisesti määriteltyä ainetta, kemiallisesti määriteltyä aineryhmää (esim. alkaloideja, polyfenoleja, antosyaniineja) tai kasviuutetta. Näillä vaikuttavilla aineilla on oltava lääkinnällisiä ominaisuuksia tiettyjen tautien, sairauksien tai niiden oireiden ehkäisemiseen tai hoitamiseen.

    2.

    Homeopaattiset lääkevalmisteet on valmistettu tuotteista, aineista tai rakenteista, joita kutsutaan homeopaattisiksi kannoiksi (kantatinktuuroiksi). Näiden laimennusaste on ilmoitettava (esim. D6).

    3.

    Vitamiini- ja kivennäisvalmisteet ovat valmisteita, jotka perustuvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2936 vitamiineihin, kivennäisaineisiin, hivenaineet mukaan luettuina, ja niiden sekoituksiin. Niitä käytetään tiettyjen tautien, sairauksien tai niiden oireiden hoitamiseen tai ehkäisemiseen. Tällaiset valmisteet sisältävät paljon suuremman määrän vitamiineja tai kivennäisaineita, yleensä vähintään kolme kertaa enemmän kuin suositeltu päiväannos (RDA).

    Tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden suositellusta päiväannoksesta (RDA), ks. esim. elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä 24. syyskuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/496/ETY liitteen taulukko (EYVL L 276, 6.10.1990, s. 40), joka on liitetty tähän:

    Image

    Nimikkeeseen 3004 eivät kuulu muun muassa lisäravinteet eivätkä erikoisruokavaliovalmisteet (ks. myös tämän ryhmän 1 huomautuksen a alakohta).


    3001

    Organoterapeuttiseen käyttöön tarkoitetut kuivatut rauhaset ja muut elimet, myös jauhetut; organoterapeuttiseen käyttöön tarkoitetut rauhasten tai muiden elimien tai niiden eritteiden uutteet; hepariini ja sen suolat; muut terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten valmistetut ihmis- ja eläinaineet, muualle kuulumattomat

    3001 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. sisäinen tekijä (sian mahaportin limakalvon rauhaseritteistä saatuja kuivattuja puhdistettuja uutteita).

    3001 90 20–3001 90 98

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 3001 kohdassa A mainittujen rauhasten ja elinten lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. aivolisäke, lisämunuaiset ja kilpirauhanen.

    3001 90 91

    hepariini ja sen suolat

    Ks. HS-selitykset, nimike 3001, C kohta.

    3002

    Ihmisveri; terapeuttista, ennalta ehkäisevää tai taudinmäärityskäyttöä varten valmistettu eläimenveri; antiseerumit ja muut verifraktiot sekä modifioidut immunologiset tuotteet, myös bioteknisellä menetelmällä saadut; rokotteet, toksiinit, mikro-organismiviljelmät (ei kuitenkaan hiivat) ja niiden kaltaiset tuotteet

    3002 10 10

    antiseerumit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3002 kohdan C alakohdan 1 kolmannessa kappaleessa kuvaillut tuotteet.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu seerumit, joita käytetään veriryhmien tai -tekijöiden määritysreagensseina (nimike 3006) eikä tavalliset seerumit (alanimike 3002 10 95 tai 3002 10 99).

    3002 10 91

    hemoglobiini, veriglobuliinit ja seerumiglobuliinit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. normaali ihmisperäinen immunoglobuliini.

    3002 10 95 ja 3002 10 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tavalliset seerumit, veriplasma, fibrinogeeni ja fibriini sekä terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten valmistettu verialbumiini (jota saadaan esim. fraktioimalla ihmisveren plasmaa).

    Verialbumiini, jota ei ole valmistettu terapeuttiseen tai ennalta ehkäisevään käyttöön, ei sen vuoksi kuulu tähän alanimikkeeseen (ryhmän 29 huomautus 1 g) (nimike 3502).

    3002 20 00

    rokotteet ihmisiä varten

    Ilmaisun ”rokotteet” tulkinnasta, ks. HS-selitykset, nimike 3002, D kohdan 1 alakohta.

    3002 30 00

    rokotteet eläimiä varten

    Ks. alanimikkeen 3002 20 00 selittävät huomautukset.

    3002 90 50

    mikro-organismiviljelmät

    Ks. HS-selitykset, nimike 3002, D kohdan 3 alakohta.

    3002 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. toksiinit sekä ”symbioottiset parasiitit” – edellyttäen, että ne ovat ”samankaltaisia tuotteita” – joita käytetään tiettyjen sairauksien, kuten esim. Plasmodium (malariaparasiitti) ja Trypanosoma cruzi, hoidossa.

    3003

    Lääkkeet (ei kuitenkaan nimikkeen 3002, 3005 tai 3006 tuotteet), joissa on terapeuttisessa tai ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa keskenään sekoitettuina kaksi tai useampia aineosia, muut kuin annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat

    3003 10 00

    joissa on penisilliinejä tai niiden penisillaanihapporakenteisia johdannaisia tai streptomysiinejä tai niiden johdannaisia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös penisilliinin ja streptomysiinin yhdisteet.

    3004

    Lääkkeet (ei kuitenkaan nimikkeen 3002, 3005 tai 3006 tuotteet), joissa on sekoitettuja tai sekoittamattomia tuotteita terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten, annostettuina (myös ihon läpi annettavassa muodossa) tai vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomatus.

    Toisin kuin edellisissä nimikkeissä, tähän nimikkeeseen kuuluvat ”sekoittamattomat tuotteet”. Ilmaisun ”sekoittamattomia tuotteita” tulkinnasta, ks. tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohta sekä HS-selitykset, nimikkeen 3004 neljäs ja viides kappale.

    Ilmaisut ”annostettuina (myös ihon läpi annettavassa muodossa)” ja ”terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten, vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat” määritellään HS-selityksissä nimikkeen 3004 ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa.

    Lääkkeet, jotka on pakattu pitkäaikaishoitoa tai sairaaloita ja vastaavia laitoksia varten, luokitellaan tähän nimikkeeseen. Tällöin pakkaus sisältää suuremman määrän tuotetta ja pakkauksessa ilmoitetaan tavallisesti, että se on tarkoitettu pitkäaikaishoitoon tai sairaalakäyttöön.

    Ampulleihin tai pulloihin pakatut lääkkeet, jotka sisältävät esim. antibiootteja, hormoneja tai lyofilisoituja tuotteita, luokitellaan tähän nimikkeeseen vaikka ko. lääkkeihin olisi lisättävä pyrogeenivapaata vettä tai muuta laimennusainetta ennen varsinaista käyttöä.

    3004 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yksinomaan annostettuina (myös ihon läpi annettavassa muodossa), mutta ei vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat tuotteet.

    3004 31 90

    muut

    Ks. alanimikkeen 3004 20 90 selittävät huomautukset.

    3004 32 90

    muut

    Ks. alanimikkeen 3004 20 90 selittävät huomautukset.

    3004 39 90

    muut

    Ks. alanimikkeen 3004 20 90 selittävät huomautukset.

    3004 40 90

    muut

    Ks. alanimikkeen 3004 20 90 selittävät huomautukset.

    3004 50 90

    muut

    Ks. alanimikkeen 3004 20 90 selittävät huomautukset.

    3004 90 91 ja 3004 90 99

    muut

    Ks. alanimikkeen 3004 20 90 selittävät huomautukset.

    3005

    Vanu, sideharso, kääreet ja niiden kaltaiset tavarat (esim. valmiit haavasiteet, kiinnelaastarit ja hauteet), kyllästetyt tai päällystetyt farmaseuttisilla aineilla tai kirurgiseen tai lääkintä-, myös eläinlääkintä- ja hammaslääkintäkäyttöön tarkoitetuissa vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa

    3005 10 00

    haavalaastarit ja muut tavarat, joissa on liimautuva kerros

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu valmiit nestemäiset päällysteet (alanimike 3005 90 99).

    3006

    Tämän ryhmän 4 huomautuksessa tarkoitetut farmaseuttiset valmisteet

    3006 10 10–3006 10 90

    steriili kirurginen katgutti, sen kaltaiset steriilit haavanompeluaineet (myös steriilit absorboituvat sidelangat kirurgiseen tai hammaslääkintäkäyttöön) ja steriilit kudosliimat kirurgiseen haavansulkemiseen; steriili laminaria ja steriilit laminariapuikot; steriilit absorboituvat verenvuodon tyrehdyttimet kirurgiseen tai hammaslääkintäkäyttöön; steriilit sidekudoskiinnikkeiden muodostumisen estäjät kirurgiseen tai hammaslääkintäkäyttöön, myös absorboituvat

    Näiden alanimikkeiden ilmaisut on tulkittava tarkasti. Näin ollen niihin ei kuulu steriilit haavahakaset (nimike 9018).

    31 RYHMÄ

    LANNOITTEET

    3103

    Fosfaattilannoitteet, kivennäiset tai kemialliset

    3103 10 10 ja 3103 10 90

    superfosfaatit

    Ks. HS-selitykset, nimike 3103, A kohdan 1 alakohta.

    3105

    Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta tai kolmea seuraavista lannoittavista aineista: typpeä, fosforia tai kaliumia; muut lannoitteet; tämän ryhmän lannoitteet tabletteina tai niiden kaltaisessa muodossa tai bruttopainoltaan enintään 10 kg:n pakkauksissa

    Tässä nimikkeessä käytetyn ilmaisun ”muut lannoitteet” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 6 huomautus.

    3105 10 00

    tähän ryhmään kuuluvat lannoitteet tabletteina tai niiden kaltaisessa muodossa tai bruttopainoltaan enintään 10 kg:n pakkauksissa

    Ilmaisulla ”niiden kaltaisessa muodossa” tarkoitetaan tavaroita, jotka ovat annostelluissa määrissä. Täten tavallisessa, teollisessa muodossa (esim. rakeina) olevien lannoitteiden ei katsota olevan ”niiden kaltaisessa muodossa”.

    3105 20 10 ja 3105 20 90

    kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kolmea lannoittavaa ainetta: typpeä, fosforia ja kaliumia

    Ilmaisulla ”joissa on kolmea lannoittavaa ainetta: typpeä, fosforia ja kaliumia” tarkoitetaan että ko. aineita on riittävä määrä, jotta ne todellla toimivat lannoittavina aineina eivätkä vaan ole pelkkiä epäpuhtauksia.

    Typpi voi olla joko nitraattien, ammoniumsuolojen, virtsa-aineen (urea), kalsiumsyaaniamidin tai muiden orgaanisten yhdisteiden muodossa.

    Fosfori on tavallisesti enemmän tai vähemmän liukenevien fosfaattien muodossa sekä joskus orgaanisessa muodossa.

    Kalium on suolojen (karbonaatin, kloridin, sulfaatin, nitraatin, jne.) muodossa.

    Kaupankäynnissä typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuus ilmaistaan vastaavasti: N, P2O5 ja K2O.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3105 kohdissa B ja C mainitut lannoitteet, edellyttäen että ne sisältävät kolmea lannoittavaa ainetta typpeä, fosforia ja kaliumia. Niitä kutsutaan joskus ”NPK-lannoitteiksi”.

    Ammoniumin ja kaliumin kaksoisfosfaatit, jotka ovat kemiallisesti määriteltyjä yhdisteitä, eivät kuulu näihin alanimikkeisiin (alanimike 2842 90 80).

    3105 51 00 ja 3105 59 00

    muut kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: typpeä ja fosforia

    Alanimikkeiden 3105 20 10 ja 3105 20 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin ilmaisun ”joissa on kahta lannoittavaa ainetta” tulkintaa.

    3105 51 00

    joissa on nitraatteja ja fosfaatteja

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lannoitteet, jotka sisältävät sekä nitraatteja että minkä tahansa kationin fosfaatteja, mukaan lukien ammonium, mutta ei kalium.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvista lannoitteista on esimerkkinä HS-selityksissä nimikkeen 3105 kohdan B alakohdassa 2 kuvattu, mutta ilman kaliumsuoloja valmistettu tuote.

    3105 59 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    minkä tahansa kationin (paitsi kaliumin) fosfaatteja sisältävien mineraalisuolojen ja muiden kuin nitraattien ammoniumsuolojen seokset;

    2.

    fosfotyppilannoitteet, joissa typpi on muussa kuin nitraatti- tai ammoniakkisessa muodossa, ts. kalsiumsyaaniamidin, virtsa-aineen (urea) tai muiden orgaanisten yhdisteiden muodossa;

    3.

    HS-selityksissä nimikkeen 3105 kohdan C alakohdissa 1 ja 3 kuvatut fosfotyppilannoitetyypit.

    3105 60 10 ja 3105 60 90

    kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: fosforia ja kaliumia

    Alanimikkeiden 3105 20 10 ja 3105 20 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin ilmaisun ”joissa on kahta lannoittavaa ainetta fosforia ja kaliumia” tulkintaa.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. lannoitteet, jotka on valmistettu seuraavista seoksista:

    kalsinoidut luonnon fosfaatit ja kaliumkloridi;

    superfosfaatit ja kaliumsulfaatti

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu alanimikkeen 2835 24 00 kemiallisesti määritellyt kaliumfosfaatit, vaikka niitä voitaisiinkin käyttää lannoitteina.

    3105 90 10–3105 90 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    kaikki lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: typpeä ja kaliumia. Näihin alanimikkeisiin ei kuitenkaan kuulu kemiallisesti määritelty kaliumnitraatti, vaikka se olisikin tarkoitettu käytettäväksi lannoitteena (alanimike 2834 21 00);

    2.

    lannoitteet, joissa on yhtä, muuta kuin nimikkeisiin 3102–3104 luokiteltua, lannoittavaa ainetta.

    32 RYHMÄ

    PARKITUS- JA VÄRIUUTTEET; TANNIINIT JA NIIDEN JOHDANNAISET; VÄRIT, PIGMENTIT JA MUUT VÄRIAINEET; MAALIT JA LAKAT; KITTI SEKÄ MUUT TÄYTE- JA TIIVISTYSTAHNAT; PAINOVÄRIT, MUSTE JA TUSSI

    Huomautus 4

    Ilmaisulla ”liuokset”, jota käytetään sekä tässä huomautuksessa että 39 ryhmän 6 huomautuksen a alakohdassa ei tarkoiteta kolloidisia liuoksia.


    3201

    Kasviperäiset parkitusuutteet; tanniinit sekä niiden suolat, eetterit, esterit ja muut johdannaiset

    3201 20 00

    mimoosan- eli wattlekuoriuute

    Wattlekuoriparkitusuutetta saadaan eri akaasialajien (erityisesti Acacia decurrens-, Acacia pycnantha ja Acacia mollissima -lajien) kuoresta.

    Musta katekupuu (Acacia catechu -lajista tuotettu uute) luokitellaan alanimikkeeseen 3203 00 10.

    3201 90 20

    sumakkiuute, valoneauute, tammiuute ja kastanjauute

    Valonit, joista saadaan valoneauutetta, ovat tiettyjen tammilajien (esim. Quercus valonea) terhoja ympäröiviä kehtomaisia suojuksia (cupulat).

    3201 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kasviperäisinä parkitusuutteina mm.:

    1.

    mäntyjen, mangrovepuun, eukalyptuksen, pajun ja koivun kuorista saadut uutteet;

    2.

    ”tizerah” ja ”urunday” (Astronium balansae Engl.) -puista saadut uutteet;

    3.

    ”dividivin” paloista ja kirsikkaluumun hedelmistä saadut uutteet;

    4.

    gambiirin lehdistä saadut uutteet.

    3202

    Synteettiset orgaaniset parkitusaineet; epäorgaaniset parkitusaineet; parkitusvalmisteet, myös luonnon parkitusaineita sisältävät; entsymaattiset valmisteet esiparkitusta varten

    3202 10 00

    synteettiset orgaaniset parkitusaineet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3202, I kohdan A alakohta.

    3202 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3202 kohdan I alakohdassa B ja kohdassa II mainitut tuotteet.

    3203 00

    Kasvi- tai eläinperäiset väriaineet (myös väriuutteet, mutta ei ”eläinmusta”), myös kemiallisesti määritellyt; tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut kasvi- tai eläinperäisiin väriaineisiin perustuvat valmisteet

    3203 00 10

    kasviperäiset väriaineet ja niihin perustuvat valmisteet

    Tietyistä orapaatsamalajeista saatuja uutteita käytetään pääasiallisesti muussa tarkoituksessa kuin väriaineina ja siksi ne eivät kuulu tähän alanimikkeeseen. Tämä koskee erityisesti Rhamnus cathartica -lajin marjoista saatuja uutteita, joita käytetään lääkintätarkoituksiin ja jotka siksi luokitellaan alanimikkeeseen 1302 19 80.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. musta katekupuu (Acacia catechu). Musta katekupuu on väriuute, jota saadaan tietystä akaasialajista.

    3204

    Synteettiset orgaaniset väriaineet, myös kemiallisesti määritellyt; tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut synteettisiin orgaanisiin väriaineisiin perustuvat valmisteet; synteettiset orgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään fluoresoivina kirkasteina tai luminoforeina, myös kemiallisesti määritellyt

    3204 11 00–3204 19 00

    synteettiset orgaaniset väriaineet ja niihin perustuvat, tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut valmisteet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

    1.

    synteettiset orgaaniset väriaineet, myös keskenään seostetut ja väriainetta sisältämättömin kivennäisjatkein ”laimennetut”, jotka sisältävät vain pieniä määriä pinta-aktiivisia aineita tai muita lisäaineita, jotka edistävät värin imeytymistä ja kiinnittymistä (ks. HS-selitykset, nimike 3204, I kohta, A ja B alakohdat); sekä

    2.

    tämän ryhmän 3 huomautuksessa eritellyt valmisteet eli HS-selityksissä nimikkeen 3204 kohdan I alakohdissa C–E kuvaillut tuotteet.

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, yhdestoista kappale, luokiteltaessa alanimikkeiden 3204 11 00–3204 19 00 väriaineita, jotka käyttötarkoituksensa mukaan voivat kuulua kahteen tai useampaan kategoriaan eri alanimikkeissä.

    3204 11 00

    dispersiovärit ja niihin perustuvat valmisteet

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, toinen kappale.

    3204 12 00

    happovärit, myös esimetalloidut, ja niihin perustuvat valmisteet; peittavärit ja niihin perustuvat valmisteet

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, kolmas ja neljäs kappale.

    3204 13 00

    emäksiset värit ja niihin perustuvat valmisteet

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, viides kappale.

    3204 14 00

    suorat värit ja niihin perustuvat valmisteet

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, kuudes kappale.

    3204 15 00

    kyyppivärit (myös ne, joita sellaisenaan voidaan käyttää pigmenttiväreinä) ja niihin perustuvat valmisteet

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, seitsemäs kappale.

    3204 16 00

    reaktiovärit ja niihin perustuvat valmisteet

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, kahdeksas kappale.

    3204 17 00

    pigmenttivärit ja niihin perustuvat valmisteet

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, yhdeksäs kappale.

    3204 19 00

    muut, myös kahden tai useamman alanimikkeiden 3204 11–3204 19 väriaineen seokset

    Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, kymmenes, yhdestoista ja kahdestoista kappale.

    3204 20 00

    synteettiset orgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään fluoresoivina kirkasteina

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3204 kohdan II alakohdassa 1 kuvaillut tuotteet.

    3204 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat luminoforeina käytettävät synteettiset orgaaniset tuotteet, jotka on kuvattu HS- selityksissä nimikkeen 3204 kohdan II alakohdassa 2 sekä sitä seuraavissa kolmessa kappaleessa.

    3206

    Muut väriaineet; tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut valmisteet, muut kuin nimikkeisiin 3203, 3204 ja 3205 kuuluvat; epäorgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään luminoforeina, myös kemiallisesti määritellyt

    Ks. tämän ryhmän 5 huomatus.

    Komposiittipigmentit, ts. pigmentit, jotka koostuvat täyteaineesta (tavallisesti piidioksidista) tehdyistä jyvistä, joista jokainen on erityisen teknisen menetelmän avulla päällystetty epäorgaanisen väriaineen kerroksella, luokitellaan nimikkeisiin päällysteenä käytetyn väriaineen mukaan.

    Näin ollen esim. edellä mainitut pigmenttityypit, joissa päällyste koostuu emäksisestä lyijypiikromaatista, luokitellaan alanimikkeeseen 3206 20 00. Ne pigmentit, joiden päällyste koostuu kupariboraatista tai kalsiumplumbaatista, luokitellaan alanimikkeeseen 3206 49 80.

    3206 11 00 ja 3206 19 00

    titaanidioksidiin perustuvat pigmentit ja valmisteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 1 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat näiden alanimikkeiden valmisteita.

    Ks. myös alanimikkeen 3206 19 HS-alanimikeselitykset.

    3206 20 00

    kromiyhdisteisiin perustuvat pigmentit ja valmisteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 2 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat tämän alanimikkeen valmisteita.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    molybdeenipunainen, joka koostuu lyijymolybdaatin, lyijykromaatin ja tavallisesti myös lyijysulfaatin sekakiteistä;

    2.

    lyijysulfaatin, lyijykromaatin, bariumkromaatin, sinkkikromaatin tai strontiumkromaatin sekakiteet;

    3.

    ferrokromaattiin (sideriinikeltainen), kaliumdikromaattiin ja kalsiumdikromaattiin tai kromioksidiin perustuvat pigmentit.

    3206 41 00

    ultramariini ja siihen perustuvat valmisteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 3 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat tämän alanimikkeen valmisteita.

    3206 42 00

    litoponi ja muut sinkkisulfidiin perustuvat pigmentit ja valmisteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 4 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat tämän alanimikkeen valmisteita.

    3206 49 10

    magnetiitti

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain hienoksi jauhettu magnetiitti.

    Hienoksi jauhettuna magnetiittina pidetään sellaista magnetiittia, josta vähintään 95 painoprosenttia läpäisee seulan, jonka verkon aukkojen koko on 0,045 mm.

    3206 49 30

    kadmiumyhdisteisiin perustuvat pigmentit ja valmisteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 5 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat tämän alanimikkeen valmisteita.

    3206 49 80

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 3206 kohdan A alakohdissa 6–13 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    mangaanisininen, joka on bariummanganaattiin ja bariumsulfaattiin perustuva pigmentti;

    2.

    keinotekoinen okra, joka on keinotekoisiin rautaoksideihin perustuva pigmentti;

    3.

    nikkelititanaattiin perustuva keltainen pigmentti.

    Hienoksi jauhettuihin malmeihin perustuvien pigmenttien kohdalla, ilmaisu ”hienoksi jauhettu” on tulkittava samalla tavalla kuin alanimikkeen 3206 49 10 magnetiitin kohdalla.

    3206 50 00

    epäorgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään luminoforeina

    Ks. HS-selitykset, nimike 3206, B kohta.

    3207

    Valmistetut pigmentit, valmistetut samennusaineet ja valmistetut värit, lasiintuvat emalit ja lasitteet, enkopit, nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset valmisteet, jollaisia käytetään keraamisessa, emaloimis- ja lasiteollisuudessa; lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina

    3207 10 00

    valmistetut pigmentit, valmistetut samennusaineet, valmistetut värit ja niiden kaltaiset valmisteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3207 ensimmäisen kappaleen kohdassa 1 kuvaillut tuotteet.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    kobolttialuminaatin nimellä tunnettu pigmentti, joka on alumiinioksidin ja kobolttioksidin ei-stökiometrinen seos;

    2.

    kobolttisilikaatin nimellä tunnettu pigmentti, joka on piidioksidin ja kobolttioksidin ei-stökiometrinen seos;

    3.

    kromi- ja kobolttioksidien seokset;

    4.

    rautaoksidin, kromioksidin ja sinkkioksidin seokset;

    5.

    lyijy- ja rauta-antimonaattien seokset;

    6.

    zirkoniumoksidiin ja pieniin määriin vanadiinipentoksidia perustuva keltainen vanadiini;

    7.

    zirkoniumsilikaattiin ja pieniin määriin vanadiinirioksidia perustuva vanadiinisininen;

    8.

    zirkoniumsilikaattiin ja praseodyymioksidiin perustuva keltainen praseodyymi;

    9.

    zirkoniumsilikaattiin ja ferrioksidiin perustuva rautapunainen;

    10.

    tinaoksidiin, zirkoniumoksidiin, sirkoniumsilkaattiin, jne. perustuvat valmistetut samennusaineet.

    3207 20 10

    enkopit

    Ks. HS-selitykset, nimike 3207, 3 kohta.

    3207 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yleensä lasiintuvat seokset. Nämä ovat yleensä jauheiden, rakeiden, suomujen tai hiutaleiden muodossa olevia tuotteita, jotka kuumennettaessa lasiintuvat ja antavat keraamisille ja metallitavaroille tasaisen homogeenisen pinnan, joka voi olla kiiltävä tai matta, värillinen tai valkoinen, läpikuultava tai samennettu.

    Nämä tuotteet voivat koostua:

    1.

    alanimikkeen 3207 40 80 lasisulatteen (fritin) ja muiden materiaalien kuten piidioksidin, maasälvän, kaoliinin, pigmenttien, jne., jauhetuista seoksista;

    2.

    piidioksidin, maasälvän, kaoliinin, kalsiumkarbonaatin, magnesiumkarbonaatin, jne. (ts. lasisulatteen (fritin) veteen liukenemattomien aineosien) sekä mahdollisesti myös pigmenttien jauhetuista seoksista;

    (nämä kaksi edellä mainittua lasiintuvaa seostyyppiä antavat läpikuultavan, joko värillisen tai värittömän, päällysteen)

    3.

    edellä olevissa kohdissa 1 ja 2 mainituista tuotteista, joihin on lisätty samennusaineita; tällä tavoin saadut samennetut päällysteet ovat joko valkoisia tai värillisiä;

    4.

    jauheiden, rakeiden, suomujen tai hiutaleiden muodossa olevista lasisulatteista (fritit) -alanimikkeiden 3207 40 10–3207 40 80 selittävissä huomautuksissa kuvatulla tavalla muodostetuista ja valmistetuista – joissa on kuitenkin lisäksi värillisiä pigmenttejä tai samennusaineita sekä joskus oksideja, jotta lasisulatteesta muodostunut päällyste kiinnittyisi helpommin metallisiin pintoihin.

    Tämän alanimikkeen tuotteiden valmistukseen käytettäviä värillisiä pigmenttejä ovat mm. koboltin, nikkelin, kuparin, raudan, mangaanin, uraanin ja kromin oksidit ja suolat.

    Samennusaineiksi voidaan lisätä tinaoksidia, zirkoniumoksidia ja zirkoniumsilikaattia tai titaanioksidia ja arseenianhydridiä.

    Nikkeli- ja kobolttioksidia voidaan lisätä helpottamaan päällysten kiinnittymistä metallisiin pintoihin.

    3207 30 00

    nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset valmisteet

    HS-selityksissä nimikkeen 3207 ensimmäisen kappaleen kohdassa 4 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat hopeaan perustuvat, kollodiumiin tai terpineoliin dispergoidut valmisteet, joita käytetään kiilteiden ja lasien valmistuksessa sähkö- ja keraamisessa teollisuudessa.

    3207 40 10–3207 40 80

    lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

    1.

    lasisulate (fritti), ts. tuote, jota saadaan jäähdyttämällä nopeasti vedessä lasin alkuperäisten aineosien yhteensulamisen tuloksena syntynyttä nestemäistä massaa tai tahnaa. Näitä aineosia ovat esim. piidioksidi, natriumkarbonaatti, magnesiumkarbonaatti, bariumkarbonaatti, kaliumkarbonaatti, kalsiumkarbonaatti, natriumsulfaatti, kaliumsulfaatti, natriumnitraatti, kaliumnitraatti, lyijyoksidit (lyijyhilse ja lyijymönjä), kaoliini, maasälpä, booraksi ja boorihappo.

    Näihin nimikkeisiin kuuluvaa lasisulatetta käytetään pääasiallisesti lasiintuvien seosten valmistukseen. Se voidaan erottaa alanimikkeiden 3207 20 10 ja 3207 20 90 lasisulatteista siitä, että se ei sisällä pigmenttejä, samennusaineita tai oksideja, jotka helpottavat päällysteen kiinnittymistä metallisiin pintoihin sekä siitä, että se ei anna kuumuudessa lasiintuessaan tasaisesti värillistä tai samennettua pintaa, vaan enemmän tai vähemmän läpikuultavan pinnan;

    2.

    lasijauhe tai -rakeet, joita saadaan murskaamalla ja jauhamalla rikkonaista lasia ja jätelasia. Näitä tuotteita sekä tiettyjä kohdan 1 lasisulatetyyppejä käytetään hiomapapereiden ja -kankaiden valmistukseen ja levyjen, laattojen, putkiloiden, jne. sintraukseen sekä erilaisiin tarkoituksiin laboratorioissa;

    3.

    jauheen, rakeiden, jne. muodossa oleva ”emalilasi”, joka on lasitavaroiden koristeluun käytettävää erikoislasia. Tavallisesti ”emalilasi” sulaa 540–600 °C:ssa läpinäkyväksi, tavallisesti värilliseksi massaksi. Irtotavarana ”emalilasi” luokitellaan nimikkeeseen 7001 00, kun taas tankojen ja putkien muodossa oleva ”emalilasi” luokitellaan alanimikkeeseen 7002 20 90 tai 7002 39 00;

    4.

    suomujen tai hiutaleiden muodossa oleva, joko värjätty tai hopeoitu lasi, jota käytetään koristetarkoituksiin ja jota saadaan murskaamalla puhalletun lasin pieniä pallomaisia kuplia;

    5.

    jauheen tai rakeiden muodossa oleva vitriittilasi, joka tunnetaan myös nimellä vaahtolasi ja jota valmistetaan joko valkoisesta, harmaasta tai mustasta sienimäisestä massasta (väri riippuu massan sisältämistä epäpuhtauksista) sekä jota käytetään pääasiallisesti sähköneristimien (esim. sähkölamppujen kantojen) valmistukseen.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu valkokankaiden, sähköisten näyttöpöytien, jne. päällystämiseen käytettävät lasijyväset (microspheres) (alanimike 7018 20 00).

    3212

    Nestemäiset tai tahnamaiset, muuhun kuin vettä sisältävään väliaineeseen dispergoidut pigmentit (myös metallijauheet ja -hiutaleet), jollaisia käytetään maalien valmistuksessa; pronssi- ja värilehtiset; vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat värit ja väriaineet

    3212 10 10 ja 3212 10 90

    pronssi- ja värilehtiset

    Ks. tämän ryhmän 6 huomatus ja HS-selitykset, nimike 3212, B kohta.

    3212 90 31 ja 3212 90 38

    nestemäiset tai tahnamaiset, muuhun kuin vettä sisältävään väliaineeseen dispergoidut pigmentit (myös metallijauheet ja -hiutaleet), jollaisia käytetään maalien valmistuksessa

    Ks. HS-selitykset, nimike 3212, A kohta.

    Metallijauheita ja -hiutaleita ovat mm.:

    1.

    sinkkijauhe, joka on happosideaineiden kanssa yhteensopimaton, mutta joka on erinomainen ruosteenestopigmentti;

    2.

    lamellirakenteinen ruostumaton teräs ja nikkelijauheet, joita käytetään tietyissä haponkestävissä korroosionestomaaleissa;

    3.

    lyijyjauhe, emäksinen reaktiopigmentti, jota käytetään (mahdollisesti lyijymönjän tai emäksisen lyijysulfaatin kanssa sekoitettuna) ruosteenestoaineena öljyväreissä tai öljylakoissa laajojen teräsrakennelmien (lentokonehallien rakenteiden, siltojen, maasiltojen, jne.) pohjustukseen;

    4.

    kupari- ja pronssijauheet, joiden lamelliosat nousevat pinnalle (”leafing”) alkoholiin ja luonnon- tai tekohartseihin perustuvissa lakoissa muodostaen koristeellisen päällysteen.

    3212 90 90

    vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat värit ja väriaineet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3212, C kohta.

    33 RYHMÄ

    HAIHTUVAT ÖLJYT JA RESINOIDIT; HAJUSTE-, KOSMEETTISET JA TOALETTIVALMISTEET

    3301

    Haihtuvat öljyt (terpeenittömät tai terpeenipitoiset), myös jähmeät (concretes) ja vahaa poistamalla saadut nesteet (absolutes); resinoidit; uutetut oleohartsit; haihtuvien öljyjen väkevöidyt rasva-, rasvaöljy- ja vahaliuokset tai niiden kaltaiset liuokset, kylmänä uuttamalla (enfleurage) tai maseroimalla saadut; terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä; haihtuvien öljyjen vesitisleet ja -liuokset

    Jotkut haihtuvien öljyjen aineosista, kuten terpeenihiilivedyt (esim. pineeni, kamfeeni, limoneeni) luonnostaan pilaavat öljyjen tuoksun ja siksi ne mieluimmin poistetaan öljyistä.

    Terpeenit poistetaan haihtuvista öljyistä erilaisilla menetelmillä (öljyjen koostumuksesta riippuen), erityisesti jakotislaamalla tyhjiössä, jakokiteyttämällä matalaan lämpötilaan jäähdyttäen, erottamalla liuottimien avulla, jne.

    Ilmauksella ”terpeeni poistamatta” viitataan haihtuviin öljyihin, joissa terpeenipitoiset aineosat on säilytetty sekä haihtuviin öljyihin, jotka eivät luonnostaan sisällä terpeenipitoisia aineosia (esim. talvikkiöljy ja sinappiöljy).

    3301 12 10–3301 19 80

    sitrushedelmistä saadut haihtuvat öljyt

    Näitä öljyjä saadaan lähes yksinomaan sitrushedelmien kuorista. Öljyissä on miellyttävä tuoksu, joka on niiden valmistuksessa käytettävien sitrushedelmien tuoksun kaltaista. Appelsiininkukkaöljyt tai pomeranssinkukkaöljy katsotaan muiksi kuin sitrushedelmistä saaduiksi haihtuviksi öljyiksi ja luokitellaan alanimikkeeseen 3301 29 41 tai 3301 29 91.

    3301 90 10

    terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä

    Ks. HS-selitykset, nimike 3301, C kohta.

    3301 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    haihtuvien öljyjen väkevöidyt rasva-, rasvaöljy- ja vahaliuokset tai niiden kaltaiset liuokset (ks. HS-selitykset, nimike 3301, B kohta);

    2.

    haihtuvien öljyjen vesitisleet ja -liuokset (ks. HS-selitykset, nimike 3301, D kohdan 1–4 kappaleet).

    3305

    Hiuksiin käytettävät valmisteet

    3305 90 10

    hiusvedet

    Hiusvedet ovat hiuksissa käytettäviä, nestemäisessä muodossa olevia tuotteita, jotka vaikuttavat joko hiuksiin tai hiuspohjaan. Ne ovat tavallisesti vesi- tai alkoholiliuoksia.

    34 RYHMÄ

    SAIPPUA JA SUOPA, ORGAANISET PINTA-AKTIIVISET AINEET, PESUVALMISTEET, VOITELUVALMISTEET, TEKOVAHAT, VALMISTETUT VAHAT, KIILLOTUS-, HANKAUS- JA PUHDISTUSVALMISTEET, KYNTTILÄT JA NIIDEN KALTAISET TUOTTEET, MUOVAILUMASSAT, ”HAMMASVAHAT” JA KIPSIIN PERUSTUVAT HAMMASLÄÄKINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT VALMISTEET

    3401

    Saippua ja suopa; saippuana käytettävät orgaaniset pinta-aktiiviset tuotteet ja valmisteet tankoina, paloina tai valettuina kappaleina, myös jos niissä on saippuaa; ihon pesuun käytettävät orgaaniset pinta-aktiiviset tuotteet ja valmisteet nestemäisinä tai voiteina, vähittäismyyntimuodossa, myös jos niissä on saippuaa; saippualla tai puhdistusaineella kyllästetty, päällystetty tai peitetty paperi, vanu, huopa tai kuitukangas

    3401 11 00

    toalettikäyttöön tarkoitetut (myös tuotteet, joihin on lisätty lääkeainetta)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3401 kohdan I alakohdassa 1 kuvatut tuotteet ja kohdissa II ja IV mainitut, toalettikäyttöön tarkoitetut tuotteet.

    3401 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. nestemäisessä tai tahnamaisessa muodossa oleva saippua.

    3401 30 00

    ihon pesuun käytettävät orgaaniset pinta-aktiiviset tuotteet ja valmisteet nestemäisinä tai voiteina, vähittäismyyntimuodossa, myös jos niissä on saippuaa

    Ks. HS-selitykset, nimike 3401, kohta III.

    3403

    Voiteluvalmisteet (myös leikkuuöljyvalmisteet, pulttien ja muttereiden irrottamista helpottavat valmisteet, ruosteen- ja korroosionestoaineet sekä muotinirrotusvalmisteet, voiteluaineisiin perustuvat) ja valmisteet, jollaisia käytetään tekstiiliaineiden, nahan, turkisnahan tai muiden aineiden öljy- tai rasvakäsittelyyn, ei kuitenkaan valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia

    3403 19 91

    koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen voiteluvalmisteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3403 kohdassa A mainitut tuotteet, joissa on vähemmän kuin 70 painoprosenttia maaöljyjä tai bitumisista aineista saatuja öljyjä.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu sellaiset valmisteet, joissa on 70 painoprosenttia tai enemmän maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä. Kun tällaiset öljyt ovat valmisteen perusaineosana, luokitellaan ne alanimikkeisiin 2710 11 11–2710 19 99 ja muissa tapauksissa alanimikkeeseen 3403 19 10.

    3403 91 00–3403 99 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat nimikkeessä 3403 mainittujen valmisteiden kaltaiset valmisteet, jotka eivät sisällä maaöljyjä tai bitumisista aineista saatuja öljyjä. Ilmaisulla ”maaöljyt tai bitumisista aineista saadut öljyt” tarkoitetaan tuotteita, jotka määritellään 27 ryhmän 2 huomautuksessa.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    voiteluvalmisteet, joissa on molybdeenidisulfidia ja polypropeeniglykolia ja muut molybdeenidisulfidiin perustuvat voiteluvalmisteet, joko konsentroituja tai puikkoina, tankoina, pieninä laattoina, levyinä tai niiden kaltaisissa muodoissa;

    2.

    polyeteenivahan ja aminoalkoholisaippuan vesidispersioon perustuvat muotinirroitusvalmisteet;

    3.

    natriumsaippuaan tai kalsiumsaippuaan ja booraksiin perustuvat voiteluvalmisteet, jotka on tarkoitettu teräslankojen suojaamiseen ja voiteluun vedettäessä lankoja.

    3403 99 10

    koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen voiteluvalmisteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3403 kohdassa A mainitut tuotteet, jotka eivät sisällä maaöljyjä tai bitumisista aineista saatuja öljyjä.

    3404

    Tekovahat ja valmistetut vahat

    3404 90 10

    valmistetut vahat, myös sinettivaha

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3404 ensimmäisen kappaleen kohdissa B ja C luetellut tuotteet.

    3404 90 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ruskohiili- eli ligniittivahaa kemiallisesti muuntamalla saatu vaha sekä HS-selityksissä nimikkeen 3404 kohdassa A mainitut vahat.

    3405

    Kiillotusaineet ja voiteet jalkineita, huonekaluja, lattioita, vaununkoreja, lasia tai metallia varten, hankauspastat ja -jauheet sekä niiden kaltaiset valmisteet (myös paperi, vanu, huopa, kuitukangas, huokoinen muovi ja huokoinen kumi, jotka on kyllästetty, päällystetty tai peitetty tällaisella valmisteella), ei kuitenkaan nimikkeen 3404 vahat

    3405 10 00

    kiillotusaineet, voiteet ja niiden kaltaiset valmisteet jalkineita ja nahkaa varten

    Jalkineille tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa ensisijaisina materiaaleina käytetään tavallisesti vahoja (eläin-, kasvi-, kivennäis- tai keinotekoiset vahat), haihtuvia liuottimia, (tärpättiöljyt, mineraalitärpätti, jne.), väriaineita ja erilaisia muita aineita (alkoholi, booraksi, keinotekoiset öljyt, emulgointiaineet, jne.),

    Nahalle, erityisesti mokkajalkineille tarkoitetut väriaineet eivät ole kiillotusaineiden ja voiteiden kaltaisia tuotteita ja siksi ne luokitellaan alanimikkeeseen 3212 90 90 (jos ne ovat, kuten yleensä, vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa). Jalkineille tarkoitetut valkaisuaineet eivät myöskään kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 3210 00 90. Jalkineille tarkoitetut rasvat luokitellaan tavallisesti alanimikkeeseen 3403 11 00 tai 3403 91 00.

    3405 20 00

    kiillotusaineet, voiteet ja niiden kaltaiset valmisteet puuhuonekalujen, -lattioiden ja muiden puupintojen hoitoa varten

    Puupintojen (lattioiden, huonekalujen, muiden puupintojen) hoitoa varten tarkoitetuilla tuotteilla on puhdistavia ominaisuuksia ja ne jättävät puupinnoille ohuen suojaavan kelmun, joka kuivuttuaan ja mahdollisen kiillotuksen jälkeen kirkastaa pintojen väriä tai tekee pinnat kiiltäviksi. Tämän kaltaiset tuotteet on tavallisesti pakattu tölkkeihin, pulloihin, tyynyihin tai aerosolitölkkeihin. Näiden tuotteiden valmistuksessa käytetään samoja vahoja, liuottimia, väriaineita ja erityisiä lisäaineita kuin jalkineille tarkoitettujen kiillotusaineiden ja voiteiden valmistuksessa sekä lisäksi usein tiettyjä aineita seuraavista: rasvahappoja, kasviöljyjä (esim. palmuöljy, pellavansiemenöljy) tai kivennäisöljyjä, saippuoita tai pinta-aktiivisia aineita, hartseja (kopaali, luonnonhartsi eli kolofoni, jne.), silikoneja, hajusteita (esim. mäntyuute, rosmariini), torjunta-aineita, jne., mutta ei kuitenkaan hioma-aineita.

    3405 30 00

    kiillotusaineet ja niiden kaltaiset valmisteet vaununkoreja varten, muut kuin metallikiillotteet

    Ajoneuvojen korirakenteiden hoitoon tarkoitetut tuotteet koostuvat tavallisesti vahamaisesta emulsiosta tai silikoneja, öljyjä, emulgointiaineita ja mahdollisesti myös pehmeitä hankausaineita sisältävästä liuoksesta.

    3405 40 00

    hankauspastat ja -jauheet sekä muut hankausvalmisteet

    Kylpyammeille, pesualtaille, kaakeleille, jne. tarkoitetut hankausjauheet koostuvat hyvin hienojakoisista hioma-aineseoksista (esim. hohkakivi, hiekkakivi) ja jauhemaisista puhdistusaineista (esim. pinta-aktiivisten aineiden sekä aktiivisten anionien, saippuajauheen, natriumfosfaatin ja kalsinoidun soodan seos). Ne on tavallisesti pakattu purkkeihin tai paketteihin. Hankauspastat ovat hankaustuotteita, joita valmistetaan sitomalla hankausjauheita esim. vahaliuoksella.

    3405 90 10

    metallikiillotteet

    Metallikiillotteet on tarkoitettu ruostuneiden, likaisten ja patinoituneiden metallipintojen entisöimiseen alkuperäiseen kuntoon pintakäsittelemällä. Kunnostaminen tapahtuu hiomalla (mekaaninen kiillottaminen hioma-aineella) sekä käyttämällä happoja tai alkaaleja, joilla on kemiallinen tai puhdistava vaikutus oksideihin, sulfideihin ja korroosion aiheuttamiin nuhraantumisiin.

    Metallikiillotteiden valmistuksessa käytettäviä ensisijaisia aineita ovat hyvin hienojakoiset hioma-aineet (esim. hohkakivi, kalkki, piimaa, trippeli, bentoniitti, piidioksidi), hapot (esim. oksaalihappo, öljyhappo, fosforihappo, rikkihappo), haihtuvat liuottimet (esim. mineraalitärpätti, trikloorieteeni, denaturoitu alkoholi), alkaalit (esim. ammoniakki, sooda), pinta-aktiiviset tuotteet kuten rasvasulfonialkoholit, rasvat, saippuat sekä joissakin tapauksissa väriaineet ja synteettiset hajusteet.

    Metallikiillotteet esitetään tullattavaksi jauheiden, tahnojen, erilaisten puristeiden, voiteiden tai emulsioiden ja nesteiden muodossa. Olomuodosta riippuen tuotteet ovat joko pulloissa, tölkeissä, metalliputkiloissa, purkeissa, paketeissa tai pienten kokkareiden, kartioiden, tikkujen, jne. muodossa.

    3405 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvia ovat erityisesti:

    1.

    lasitavaralle tarkoitetut kiillotteet, jotka tavallisesti koostuvat vedestä, alkoholista, pienestä määrästä ammoniakkia tai happoa (esim. oksaalihappo, viinihappo) ja pehmeästä hioma-aineesta;

    2.

    muiden materiaalien kiillotukseen, viimeistelyyn ja hienoksi jauhamiseen tarkoitetut tuotteet.

    35 RYHMÄ

    VALKUAISAINEET; MODIFIOIDUT TÄRKKELYKSET; LIIMAT JA LIISTERIT; ENTSYYMIT

    3501

    Kaseiini, kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset; kaseiiniliimat

    3501 10 10–3501 10 90

    kaseiini

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3501 kohdan A alakohdassa mainitut kaseiinit. Nämä kaseiinit – riippumatta siitä, mitä saostamismenetelmää niiden valmistamiseen on käytetty – luokitellaan näihin alanimikkeisiin kun ne sisältävät enintään 15 painoprosenttia vettä. Muussa tapauksessa ne luokitellaan nimikkeeseen 0406.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ”cagliata”-tyyppiset tuotteet, joista on annettu kuvaus alanimikkeitä 0406 10 20 ja 0406 10 80 koskevien selittävien huomautusten kolmannessa kappaleessa.

    3501 10 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvia kaseiineja käytetään erityisesti dieettituotteiden (esim. dieettikeksien ja -leipien) valmistuksessa. Niitä voidaan käyttää myös eläinten ruokien valmistuksessa.

    3501 90 10

    kaseiiniliimat

    Kaseiiniliimat, jotka tunnetaan myös nimellä kylmäliimat, ovat kaseiineihin ja kalkkiin perustuvia valmisteita, joihin on lisätty pieniä määriä muita tuotteita kuten booraksia ja luonnon ammoniumkloridia. Ne voivat sisältää myös täyteaineita kuten esim. maasälpää.

    Vaikka kalsiumkaseinaattia voidaan myös käyttää liimana, luokitellaan se muita lisättyjä aineita sisältämättömänä alanimikkeeseen 3501 90 90.

    3501 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3501 kohdan A alakohdissa 2 ja 3 mainitut kaseinaatit ja muut kaseiinin johdannaiset.

    Kaseinaatit ovat lähes hajuttomia, valkoisen tai keltaisen värisiä jauheita.

    3504 00 00

    Peptonit ja niiden johdannaiset; muut proteiiniaineet ja niiden johdannaiset, muualle kuulumattomat; vuotajauhe, myös kromikäsitelty

    Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    Tiivistettyjä maitoproteiineja saadaan tavallisesti poistamalla esim. ultrasuodatuksen avulla kuoritusta maidosta laktoosi ja kivennäissuolat osittain. Tiivistetyt maitoproteiinit koostuvat ensisijaisesti kaseiinista ja heraproteiineista (laktoglobuliineista, maitoalbumiineista, jne.) noin suhteessa 4: 1. Niiden proteiinipitoisuus lasketaan kertomalla typpipitoisuus muuntokertoimella 6,38.

    Kun tiivistetyn maitoproteiinin proteiinipitoisuus on 85 prosenttia tai vähemmän kuiva-aineen painosta laskettuna, ko. tuote luokitellaan alanimikkeeseen 0404 90.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu ”cagliata”-tyyppiset tuotteet, joista on annettu kuvaus alanimikkeitä 0406 10 20 ja 0406 10 80 koskevien selittävien huomautusten kolmannessa kappaleessa.

    3506

    Valmistetut liimat ja liisterit, muualle kuulumattomat; liimana tai liisterinä käytettäväksi soveltuvat tuotteet, liimana tai liisterinä myytävät, nettopainoltaan enintään 1 kg:n vähittäismyyntipakkauksissa

    3506 10 00

    liimana tai liisterinä käytettäväksi soveltuvat tuotteet, liimana tai liisterinä myytävissä, nettopainoltaan enintään 1 kg:n vähittäismyyntipakkauksissa

    Näiden tuotteiden vähittäismyyntipakkauksista, ks. HS-selitykset, nimike 3506, A kohta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hiutaleiden tai paakkujen muodossa oleva metyyliselluloosaliima, josta veteen liuottamalla voidaan valmistaa erityisesti seinätapettien kiinnitykseen sopivaa liisteriä.

    3506 99 00

    muut

    HS- selityksissä nimikkeen 3506 kohdan B alakohdissa 1–3 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jäkälään perustuvat liimat, jauholiisterit ja agar-agariin perustuvat liimat.

    3507

    Entsyymit; muualle kuulumattomat entsyymivalmisteet

    3507 90 90

    muut

    HS-selityksissä nimikkeessä 3507 mainittujen tuotteiden (lukuunottamatta juoksutinta ja juoksutintiivisteitä, lipoproteiinilipaasia sekä aspergilluksen alkaalista proteaasia) lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. penisillinaasi, asparaginaasi ja kallidinogenaasi (INN) (kallikreiini).

    36 RYHMÄ

    RÄJÄHDYSAINEET; PYROTEKNISET TUOTTEET; TULITIKUT; PYROFORISET SEOKSET; HELPOSTI SYTTYVÄT AINEET

    3603 00

    Tulilanka; räjähtävä tulilanka; sytytysnallit ja räjähdysnallit; sytyttimet; sähköräjähdysnallit

    3603 00 10

    tulilanka; räjähtävä tulilanka

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain HS-selityksissä nimikkeen 3603 kohdassa A kuvaillut tuotteet.

    3604

    Ilotulitusvälineet, merkinantoraketit, saderaketit, paukkuopasteet ja muut pyrotekniset tavarat

    3604 10 00

    ilotulitusvälineet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3604, 1 kohdan a alakohta.

    3604 90 00

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 3604 kohdan 1 alakohdassa b ja kohdassa 2 sekä toisessa kappaleessa mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sytytysnallit (”amorces”), joita käytetään kaivoslamppuina tunnetuissa varmuuslampuissa ja jotka on tarkoitettu paljastamaan mahdollinen kaivoskaasu kaivoskäytävillä. Nämä sytytysnallit on asetettu kapeaan kangaskaistaleeseen, joka on noin 4 mm leveä ja noin 35 cm pitkä. Kussakin yleensä rullalle kierretyssä kaistaleessa on tavallisesti noin 30 sytytysnallia.

    37 RYHMÄ

    VALOKUVAUS- JA ELOKUVAUSVALMISTEET

    3702

    Valokuvausfilmit rullissa, säteilyherkät, valottamattomat, muuta ainetta kuin paperia, kartonkia, pahvia tai tekstiiliä; pikakuvafilmit rullissa, säteilyherkät, valottamattomat

    3702 32 10

    mikrofilmit; graafisen alan filmit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluva mikrofilmi ei tavallisesti eroa elokuvafilmistä, mutta sitä käytetään asiakirjojen sivu sivulta jäljentämiseen. Sitä käytetään myös tietokonelistausten jäljentämiseen, jolloin mikrofilmi on tunnistettavissa kirjaimista COM. Mikrofilmi on tavallisesti 8, 16 tai 35 millimetrin levyinen ja noin 30, 61, 122 tai 305 metriä pitkä.

    Graafisen alan filmejä käytetään kirjapainoteollisuudessa kuvien ja tekstien fotomekaaniseen kopiointiin (esim. valolitografia, valosyväpaino, värikuvatypografia, valokopiointi).

    3702 32 31

    mikrofilmit

    Ks. alanimikkeen 3702 32 10 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale.

    3702 32 50

    graafisen alan filmit

    Ks. alanimikkeen 3702 32 10 selittävien huomautusten toinen kappale.

    3702 91 20

    graafisen alan filmit

    Ks. alanimikkeen 3702 32 10 selittävien huomautusten toinen kappale.

    3702 93 10

    mikrofilmit; graafisen alan filmit

    Ks. alanimikkeen 3702 32 10 selittävät huomautukset.

    3702 94 10

    mikrofilmit; graafisen alan filmit

    Ks. alanimikkeen 3702 32 10 selittävät huomautukset.

    3705

    Valokuvauslevyt ja -filmit, valotetut ja kehitetyt, muut kuin elokuvafilmit

    3705 90 10

    mikrofilmit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valokuvausmenetelmällä saadut asiakirjojen (esim. liikeasiakirjojen, arkistoasiakirjojen, teollisten piirustusten, jne.) pienennetyt jäljennökset.

    Mikrofilmi on joko kuva-arkkeina (mikrofiche) tai rullina, jotka koostuvat mikrofilmikuvien sarjasta. Myös ikkunakortit luokitellaan tähän alanimikkeeseen.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu valokuvauspaperilla olevat valotetut ja kehitetyt mikrokopiot (mikrokorttien, -kirjojen, jne. muodossa), jotka luokitellaan alanimikkeeseen 4911 91 00.

    3706

    Elokuvafilmit, valotetut ja kehitetyt, myös yhdistettyinä ääniraitaan tai sisältäen ainoastaan ääniraidan

    3706 10 91 ja 3706 10 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin äänifilmeinä luokitellaan vain ne elokuvafilmit, jotka on yhdistetty ääniraitaan. Kahtena nauhana olevat äänifilmit, myös kun ne esitetään tullattavaksi yhdessä, luokitellaan kukin ao. alanimikkeeseen, ts. filminauhat, jotka sisältävät ainoastaan ääniraidan, luokitellaan alanimikkeeseen 3706 10 10 tai alanimikkeeseen 3706 90 10 ääniraidan leveydestä riippuen, kun taas filminauhat, joissa on ainoastaan kuvat, luokitellaan joko jompaankumpaan näistä alanimikkeistä tai alanimikkeisiin 3706 90 31–3706 90 99 (tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen sovellus).

    3706 10 91

    negatiivit; välipositiivit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    alkuperäiset filminegatiivit;

    2.

    välipositiivifilmit, jotka on painettu alkuperäisistä negatiiveista. Mustavalkofilmin kehityksessä ne tunnetaan nimillä ”duplicating positives”, ”maroon positives”, ”lavender mauve positives”, ”master positives”, ”masterprints”, ”fine-grain masterprints” tai ”lavender positives” tai positiiviset duplikaatit kun taas värikehityksessä ne tunnetaan nimillä ”duplicating positives”, ”interpositives” tai ”välipositiivit”. Nämä ovat alustalla, joka vivahtaa hiukan malvan väriin tai kastajanruskeaan tai värittömällä alustalla. Näitä filmejä ei tavallisesti käytetä projisointiin, vaan ne on tarkoitettu duplikaattien valmistukseen alkuperäisistä negatiiveista. Tästä huolimatta niitä voidaan käyttää poikkeuksellisesti katseluun, editointityössä tai filmin jälkisynkronoinnissa.

    Välipositiiveiksi luokitellaan myös kolme mustavalkoista värierottelupositiivia, jotka on tuotettu suodattimien (sini-, viher- ja punasuodattimien) avulla alkuperäisestä värinegatiivista ja joita käytetään positiivikopioiden jäljentämiseen tarkoitettujen värivälinegatiivien valmistukseen samankaltaisten suodattimien avulla;

    3.

    negatiivien duplikaatit, jotka on kopioitu välipositiivifilmeistä ja jotka on tarkoitettu positiivikopioiden jäljentämiseen. Nämä tunnetaan mustavalkokehityksessä nimellä ”negatiiviset duplikaatit” sekä värikehityksessä nimellä ”välinegatiivit” (9);

    4.

    käänteisvälinegatiivit, jotka värikehityksessä valmistetaan suoraan kääntökehityksen avulla alkuperäisestä negatiivista ja joista vedostetaan näytekopioita;

    5.

    ”matriisifilmit” (punaiset, vihreät ja siniset), joita tuotetaan värikehityksen aikana negatiiveista ja joista vedostetaan kopioita.

    Jos kaikki nämä filmit ovat vähintään 35 mm leveitä, niillä, lukuun ottamatta ”matriisifilmejä”, on negatiiveille tyypillinen (barrel-shaped) rei'itys.

    Näin ollen on mahdollista erottaa välipositiivifilmit, joilla on väritön tausta, projisointiin tarkoitetuista positiivifilmeitä, joilla on positiiveille tyypillinen rei'itys.

    Image

    Joka tapauksessa on huomattava, että tietyistä maista (erityisesti entisestä Neuvostoliitosta) peräisin olevilla filmeillä on ainutlaatuinen rei'itys (Dubray-Howell), joka on hyvin lähellä normaalia postiivirei'itystä ja joka on löydettävissä myös alkuperäisistä negatiivifilmeistä, välipositiiveista ja -negatiiveista sekä myös esittämiseen tai projisointiin tarkoitetuista positiivikopioista.

    ”Matriisifilmeillä” on positiiveille tyypillinen rei'itys, mutta ne voidaan tunnistaa myös niiden paksuudesta (joka on lähes kaksinkertainen positiiveihin verrattuna), niiden hallitsevasta kastajanruskeasta väristä ja hieman kohopintaisista kuvista.

    3706 10 99

    muut positiivit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat heijastamiseen tarkoitetut filmit.

    Positiivifilmit, joissa on kaksi tai useampi kuvakaistaa, luokitellaan ja niiden tullausarvo arvioidaan leikatun filmin leveyden ja pituuden mukaan, ts. projisoitavan filmin leveyden ja pituuden mukaan.

    Esimerkiksi filmiä, jonka leveys on 35 mm (neljä 8 mm.:n pituisiksi leikattua kaistaa) ja pituus 100 m, luokitellaan samoin 8 mm levyinen filmi, jonka pituus on 400 m.

     

    Image

    3706 90 31–3706 90 99

    muut

    Ks. alanimikkeiden 3706 10 91 ja 3706 10 99 selittävät huomautukset.

    3706 90 31

    negatiivit; välipositiivit

    Ks. alanimikkeen 3706 10 91 selittävät huomautukset.

    3706 90 51–3706 90 99

    muut positiivit

    Ks. alanimikkeen 3706 10 99 selittävät huomautukset.

    3706 90 51

    uutisfilmit

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus.

    38 RYHMÄ

    ERINÄISET KEMIALLISET TUOTTEET

    3801

    Keinotekoinen grafiitti; kolloidinen tai puolikolloidinen grafiitti; grafiittiin tai muuhun hiileen perustuvat valmisteet, massana, möhkäleinä, levyinä tai muina puolivalmisteina

    3801 10 00

    keinotekoinen grafiitti

    Ks. HS-selitykset, nimike 3801, 1 kohta.

    3801 20 10 ja 3801 20 90

    kolloidinen tai puolikolloidinen grafiitti

    Ks. HS-selitykset, nimike 3801, 2 kohta.

    3801 20 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu kolloidinen grafiitti suspensiona vedessä tai muussa öljyttömässä aineessa.

    3801 30 00

    hiilipitoiset elektrodimassat ja niiden kaltaiset massat uunien vuoraamiseen

    Ks. HS-selitykset, nimike 3801, 3 kohdan b alakohta.

    3802

    Aktiivihiili; aktivoidut luonnon kivennäistuotteet; eläinhiili, myös käytetty

    3802 10 00

    aktiivihiili

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvan aktiivihiilen jodiluku on vähintään 300 (milligrammaa jodia imeytyneenä yhteen hiiligrammaan), kuten on määritetty ASTM D 4607–86-menetelmällä.

    3802 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvalla aktivoidulla piimaalla, joka on kalsinoitu sintrausaineiden, kuten natriumkloridin ja natriumkarbonaatin, kanssa (ks. HS-selitykset, nimike 3802, A kohdan b 1 alakohta ”aktivoitu piimaa”), on seuraavat ominaisuudet:

    se on valkoista ja valkoinen väri pysyy muuttumattomana kalsinoitaessa tuotetta enemmän,

    sen pH-arvo 10-prosenttisessa vesiliuoksessa on 7,5 ja 10,5 välillä,

    sen hehkutushäviö 900 °C:ssa on vähemmän kuin 0,5 prosenttia,

    sen natriumpitoisuus ilmaistuna Na2O:na on korkeampi kuin 1,5 prosenttia.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat aktivoidut bentoniitit, jotka vastaavat aktivoitujen maalajien kuvausta (ks. HS-selitykset, nimike 3802, A kohdan b 3 alakohta). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat aktivoidut bentoniitit eroavat alanimikkeeseen 2508 10 00 kuuluvista bentoniiteista, koska niiden pH-arvo on yleensä pienempi kuin 6 (happamat bentoniitit) tai suurempi kuin 9,5 (5-prosenttisena vesisuspensiona, tunnin seisotuksen jälkeen) ja niiden natriumkarbonaattipitoisuus on suurempi kuin 2 painoprosenttia, tai koska niiden yhteenlaskettu natrium- ja kalsiumpitoisuus on suurempi kuin 80 meq/100 g (aktivoidut natriumbentoniitit).

    Bentoniitit, jotka on tehty organofiilisiksi esimerkiksi lisäämällä stearyylamiinia, kuuluvat yleensä alanimikkeeseen 3824 90 97.

    Luonnonbentoniitit, joihin on ainoastaan sekoitettu pieni määrä natriumkarbonaattia kuuluvat alanimikkeeseen 3824 90 97.

    3803 00

    Mäntyöljy, myös puhdistettu

    3803 00 10

    raaka

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 3803 kaksi ensimmäistä kappaletta.

    3804 00

    Puumassan valmistuksessa syntyvät jäteliemet, myös jos ne on väkevöity tai niistä on sokerit poistettu tai niitä on käsitelty kemiallisesti, myös ligniinisulfonaatit, ei kuitenkaan nimikkeen 3803 mäntyöljy

    3804 00 10

    väkevöity sulfiittijäteliemi

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka on saatu väkevöimällä voimakkaasti jäteliemiä, jotka ovat syntyneet puumassan valmistuksessa sulfiittimenetelmällä. Joskus ennen väkevöintiä jäteliemen happamuus- tai alkaalisuusastetta, tuhkapitoisuutta, väri- ja kolloidisia ominaisuuksia muunnetaan sopivalla kemiallisella käsittelyllä.

    3805

    Pihka-, puu- ja sulfaattitärpätti sekä muut havupuun tislauksessa tai muussa käsittelyssä saadut terpeenipitoiset öljyt; raaka dipenteeni; sulfiittitärpätti ja muu raaka parasymeeni; ”pine oil”, jonka pääasiallisena aineosana on alfaterpineoli

    3805 10 10

    pihkatärpätti

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain tuote, jota saadaan yksinomaan ja suoraan (vesihöyry-) tislaamalla kasvavista havupuista laskettua pihkaa.

    3805 10 30

    puutärpätti

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 3805 kohdan 2 alakohdassa a mainittu tuote.

    3805 10 90

    sulfaattitärpätti

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 3805 kohdan 2 alakohdassa b mainittu tuote.

    3805 90 10

    ”pine oil”

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 3805 kohdassa 5 mainittu tuote.

    3805 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. tärpätti, josta beeta-pineeni on poistettu lähes kokonaan jakotislaamalla ja sen jälkeen muita jakeita sekoittamalla. Tätä tuotetta markkinoidaan kauppanimellä ”uudelleenjärjestetyt tärpättispriit”

    3806

    Kolofoni ja hartsihapot sekä niiden johdannaiset; pinoliini ja hartsiöljyt; sulatuksella muunnetut luonnonhartsit (run gums)

    3806 10 10 ja 3806 10 90

    kolofoni ja hartsihapot

    Ks. HS-selitykset, nimike 3806, A kohta.

    3806 20 00

    kolofonin ja hartsihappojen suolat tai kolofonin ja hartsihappojen johdannaisten suolat, lukuun ottamatta kolofonin additiotuotteiden suoloja

    Ks. HS-selitykset, nimike 3806, B kohta.

    3806 30 00

    hartsiesterit

    Ks. HS-selitykset, nimike 3806, C kohta.

    3806 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    HS-selityksissä nimikkeen 3806 kohdan D alakohdassa I mainitut kolofonin ja hartsihappojen johdannaiset, dehydrattu (dismutatoitu) kolofoni, jossa osa hartsihaposta on dehydrattu ja osa vedytetty sekä tekniset hartsiamiinit (esim. dehydroabietyyliamiini) ja tekniset hartsinitriilit;

    2.

    HS-selityksissä nimikkeen 3806 kohdan D alakohdassa II mainitut pinoliinit ja hartsiöljyt;

    3.

    HS-selityksissä nimikkeen 3806 kohdan D alakohdassa III mainitut sulatuksella muunnetut luonnonhartsit (run gums).

    3807 00

    Puuterva; puutervaöljyt; puukreosootti; raaka metanoli; kasvipiki; panimopiki ja sen kaltaiset kolofoniin, hartsihappoihin tai kasvipikeen perustuvat valmisteet

    3807 00 10

    puuterva

    Ks. HS-selitykset, nimike 3807, A kohdan 1 alakohta.

    3807 00 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3807 kohdan A alakohdissa 2 ja 3 mainitut tuotteet sekä kohdissa B, C ja D mainitut tuotteet.

    3808

    Hyönteisten torjunta-aineet, rotanmyrkyt, sienitautien ja rikkakasvien torjunta-aineet, itämistä estävät aineet, kasvien kasvua säätävät aineet, desinfioimisaineet ja niiden kaltaiset tuotteet, vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa tai valmisteina tai tavaroina (esim. rikitetyt nauhat, sydämet ja kynttilät sekä kärpäspaperi)

    3808 91 10–3808 91 90

    hyönteisten torjunta-aineet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3808, I kohta (kolmen tähtimerkin jälkeen).

    3808 92 10–3808 92 90

    sienitautien torjunta-aineet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3808, II kohta, kolmen tähden jälkeen.

    3808 92 10

    kupariyhdisteisiin perustuvat valmisteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    kuparisulfaatista ja sammutetusta kalkista tehty bordooseos, jota käytetään sienitautien torjunta-aineena maataloudessa;

    2.

    emäksisestä kuparikloridista ja emäksisestä kuparisulfaatista, kuparioksi- kloridista, kuparisilikaatista, kupariasetoarseniitista, kuparioksid(e)ista, kuparihydroksidista tai kuparikarbonaatista tehdyt valmisteet, joita käytetään samaan tarkoitukseen kuin bordooseosta;

    3.

    kuparinaftenaattiin tai kuparifosfaattiin perustuvat valmisteet, joilla suojataan tekstiilejä ja puuta sienitauteja vastaan.

    4.

    orgaanisten kuparisuolojen kelaatit, joissa on metallisaippuoita.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valmisteet voivat olla jauheiden, liuosten tai tablettien muodossa, joko tukku- tai vähittäismyyntipakkauksissa. Ne voivat kupariyhdisteiden ohella lisäksi sisältää aktiivisia aineita kuten sinkki- tai elohopeayhdisteitä.

    3808 93 90

    kasvien kasvua säätävät aineet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat aineet, jotka kasveihin lisättyinä muuttavat niiden elintoimintoja toivotulla tavalla. Näitä aineta lisätään joko koko kasviin, kasvinosiin tai maaperään.

    Kasvunsääteet voivat vaikuttaa esim.:

    a)

    kasvuun yleensä;

    b)

    kasvin korkeuteen (varren pidentäminen tai lyhentäminen);

    c)

    juurimukuloiden kokoon tai muotoon;

    d)

    nivelvälin pituuteen (kestävyyden parantaminen tuulta vastaan);

    e)

    hedelmäsatoon ja hedelmien kokoon;

    f)

    kasvin ravintosisältöön (hiilihydraatit, proteiiniit, rasvat);

    g)

    kukinta-aikaan tai hedelmien kypsymisaikaan;

    h)

    kasvin hedelmättömyyteen;

    i)

    emikukkien määrään.

    Kasvunsääteet jaetaan neljään pääluokkaan:

    1.

    auksiinit, jotka vaikuttavat juuriston muodostukseen, varrenkasvuun ja hedelmien kehittymiseeen. Tärkein on indol-3-yylietikkahappo;

    2.

    gibberelliinit, jotka edistävät erityisesti silmujen kasvua ja kukintaa ja jotka kaikki ovat gibberelliinihapon johdannaisia;

    3.

    solukiniinit, jotka edistävät erityisesti solujen jakautumista ja hidastavat kasvin vanhenemista. Tunnetuin on kinetiini (6-furfuryyliaminopuriini) ja seatiini.

    4.

    kasvunhidastimet.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    lannoitteet;

    b)

    maanparannusaineet;

    c)

    rikkakasvihävitteet, myös selektiiviset (alanimikkeet 3808 93 11–3808 93 27);

    d)

    itämistä estävät aineet (alanimike 3808 93 30).

    3808 94 10–3808 94 90

    desinfioimisaineet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3808, IV kohdan kolme ensimmäistä kappaletta, kolmen tähden jälkeen).

    3809

    Viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat

    3809 10 10–3809 10 90

    tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat

    HS-selityksissä nimikkeen 3809 kohdan A alakohdissa 1 ja 11 sekä kohdan B alakohdissa 1 ja 2 kuvailtujen tärkkelyspohjaisten tuotteiden ja valmisteiden lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat tärkkelyksen ja booraksin tai karboksimetyyliselluloosan seokset (liinavaatteiden tärkkäykseen käytetyt) ja liukoisen tärkkelyksen ja kaoliinin seokset (paperinvalmistuksessa käytetyt).

    3809 91 00–3809 93 00

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3809 kohdissa A, B ja C kuvaillut tuotteet ja valmisteet vain silloin kun ne eivät ole tärkkelyspohjaisia, erityisesti:

    1.

    erilaiset tekstiiliteollisuudessa käytettävät liistausaineet, joiden avulla tekstiilit muunnetaan taivutusta kestäviksi tai kutistumattomiksi. Näitä ovat mm. ureaformaldehydi, melamiiniformaldehydi ja glyoksaalidiurea (esikondensoituja), edellyttäen että niillä ei ole 39 ryhmän kuuluvien polykondensaattien ominaisuuksia tai kemiallisesti määriteltyjen yhdisteiden (ryhmä 29) ominaisuuksia. Lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat vesipitoiset yhdisteet (esim. dimetylaaliurea, trimetylolimelamiini), joihin on lisätty hajustetta peittämään tuotteen osittaisesta hajoamisesta aiheutuvaa formaldehydin hajua;

    2.

    liistausaineet, joiden avulla kankaista tehdään viimeistyskäsittelyssä paitsi vedenpitäviä, myös hyvin öljyä ja likaa hylkiviä; kankaan ”hengittävyys” kuitenkin säilyy;

    3.

    antistaattiset liistausaineet, ts. valmisteet, jotka estävät tekstiilikuitujen ja -kankaiden sähköistymisen. Tavallisesti näitä ovat esikondensoiduista vesiliukoisista polyelektrolyyteista muodostetut valmisteet, jotka kohtalaisessa lämpötilassa suoritetun lyhyen käsittelyn jälkeen pystyvät muodostamaan kuidun pinnalle verkkomaisia polykondensaatteja, jotka riittävän liukenemattomina kestävät toistuvaa pesua ja kuivapesua. Tähän alakohtaan kuuluvat mm. tuotteet, jotka on muodostettu emäksisestä vesiliukoisesta lineaarisesta polyamidista, (joka on valmistettu dikarboksyylihaposta, kuten esim. adipiini-, meripihka- tai tereftaalihaposta, yhdessä yhden tai useamman sekundäärisen amiiniryhmän, kuten esim. dietyleenitriamiini-, trietyleenitetramiiniryhmän, sisältävien polyamiinien kanssa) ja alkylantista, joka kykenee verkkouttamaan polyamidin ja siten muuntamaan sen liukenemattomaksi sopivassa lämpökäsittelyssä ja joka koostuu esim. erityisistä dihalogenideista (suhteellisen alhaisen molekyylipainon omaavan polyeteeniglykolin dijodideista, epikloorihydriinistä, jne.).

    4.

    palosuojaliistausaineet, jotka vähentävät erityisesti tekstiilien ja nahan syttymisaltiutta. Nämä ovat tavallisesti valmisteita, jotka perustuvat ammoniumsuoloihin, boorihappoon, kloorattuihin parafiineihin, antimonioksidiin, sinkkioksidiin ja muihin metallioksideihin sekä tiettyihin orgaanisiin typpi- ja/tai fosforiyhdisteisiin.

    3811

    Nakutusta, hapettumista, hartsiutumista tai syöpymistä estävät valmisteet, viskositeettia parantavat valmisteet ja muut kivennäisöljyjen (myös bensiinin) ja muiden nesteiden, joita käytetään samaan tarkoitukseen kuin kivennäisöljyjä, lisäainevalmisteet

    3811 11 10

    tetraetyylilyijyyn perustuvat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valmisteet, joissa ainoana nakutusta estävä aineosana on tetraetyylilyijy.

    3811 11 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. valmisteet, joissa ainoana tai pääasiallisena nakutusta estävänä aineosana on tetrametyylilyijy, etyylimetyylilyijy tai tetraetyylilyijyn ja tetrametyylilyijyn seos.

    3815

    Reaktion käynnistäjät (initiaattorit), reaktion kiihdyttimet (akseleraattorit) ja katalyyttiset valmisteet, muualle kuulumattomat

    3815 11 00–3815 19 90

    kantajakatalyytit

    Nämä katalyytit edustavat laajalti käytettyä katalyyttityyppiä ja ne on saostettu kantaja-aineelle tavallisesti kyllästämällä, kerasaostamalla tai sekoittamalla. Ne koostuvat tavallisesti joko yhdestä tai useammasta aktiivisesta, kantaja-aineelle saostetusta aineesta tai aktiviisiin aineosiin perustuvista seoksista. Aktiiviset aineet ovat yleensä hyvin hienoksi jaettuja metalleja, metallioksideja tai muita metalliyhdisteitä. Yleisimmin käytettyjä metalleja ovat jaksollisen järjestelmän VIII ryhmään kuuluvat metallit (erityisesti koboltti, nikkeli, palladium ja platina) sekä molybdeeni, kromi, kupari ja sinkki. Kantaja-aine koostuu tavallisesti alumiinioksidista, piihappogeelistä, vuorijauhosta (myös aktivoidusta), keraamisista aineista, jne.

    Kantajakatalyyttejä käytetään teollisessa jalostuksessa orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden tuottamiseen sekä öljynjalostuksessa (esim. ammoniakkisynteesi, rasvojen hydraus ja olefiinien hydraus).

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös seuraavat tuotteet;

    1.

    tietyt siirtymämetalliyhdisteisiin perustuvat valmisteet, joiden tehtävänä on mahdollistaa hapettuminen ja siten hiilidioksidin muodossa eliminoida koksimaiset tislausjätteet palamisen aikana (lämmityskattiloissa ja polttimissa);

    2.

    ”palamisen jälkeiset” katalyytit, jotka on tarkoitettu asennettaviksi moottoriajoneuvojen pakokaasujärjestelmiin ja siten vähentämään pakokaasujen saastuttavaa vaikutusta muuntamalla hiilimonoksidi hiilidioksidiksi sekä muuntamalla muut bensiinin palamisesta johtuvat myrkylliset tuotteet (esim. heterosykliset yhdisteet).

    3815 90 10 ja 3815 90 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat seokset, jotka perustuvat sellaisiin yhdisteisiin, joiden ominaisuudet ja seossuhteet vaihtelevat katalysoitavan kemiallisen reaktion mukaan. Niitä käytetään usein muovien valmistuksessa initiaattoreina, siirtoaineiden, terminaattorien tai telomeerien ja verkkoutumisaineiden (ristisilloitusaineiden) nimellä.

    Näitä ovat mm.:

    1.

    radikaalikatalyytit

    Nämä ovat orgaanisiin aineisiin perustuvia valmisteita, jotka hajoavat hitaasti reaktio-olosuhteissa ja tuottavat palasia, jotka törmätessään yhteen alkumonomeerien kanssa muodostavat helposti sidoksia ja uusia vapaita radikaaleja, jotka kykenevät toistamaan prosessin ja kasvattamaan ketjua.

    Näihin kuuluvat mm.:

    a)

    R-O-O-R'-tyyppisiin organisiin peroksideihin perustuvat valmisteet (peroksidien orgaaniset liuokset kuten asetyyli- ja dibensoyyliperoksidit). Reaktion aikana muodostuu RO· ja R'O· -radikaaleja ja ne toimivat aktivaattoreina;

    b)

    atsoyhdisteisiin (kuten atsobisisobutyronitriiliin) perustuvat valmisteet, jotka hajoavat reaktioiden aikana vapauttaen typpeä ja muodostaen vapaita radikaaleja;

    c)

    hapetus-pelkistysvalmisteet (esim. kaliumperoksidin ja dodesyylimerkaptaanin seos), joissa aktivoivien radikaalien muodostuminen johtuu hapetus-pelkistysreaktiosta.

    2.

    ionikatalyytit

    Nämä ovat tavallisesti orgaanisia liuosyhdisteitä, jotka synnyttävät ioneja, jotka kykenevät kiinnittymään toisiinsa kaksoissidoksin ja tuottamaan uudelleen aktiivikohtia valmiissa tuotteessa;

    Ionikatalyyttejä ovat mm.:

    a)

    Ziegler-tyyppiset katalyytit, joita käytetään polyolefiinien tuottamiseen (esim. titaanin ja trietyylialumiinin seos);

    b)

    Ziegler-Natta -tyyppiset katalyytit (stereokatalyytit, orientoitumiskatalyytit) – kuten esim. titaanitrikloridin ja trialkyylialumiinin seos – joita käytetään isotaktisen polypropeenin ja eteeniolefiinin möhkälekopolymeerien valmistukseen;

    c)

    polyuretaanien valmistukseen tarkoitetut katalyytit (esim. trietyleenidiamiinin ja tinayhdisteiden seos);

    d)

    aminomuovien valmistukseen tarkoitetut katalyytit (esim. fosforihappo orgaanisessa liuottimessa);

    3.

    Polykondensaatioreaktioihin tarkoitetut katalyytit

    Nämä ovat erilaisiin yhdisteisiin perustuvia valmisteita (esim. kalsiumasetaatin, antimonitrioksidin, titaanialkoholaattien, jne. seos).

    3821 00 00

    Valmistetut elatusaineet mikro-organismien (myös virusten ja niiden kaltaisten organismien) tai kasvi-, ihmis- ja eläinsoluviljelmien kehittämistä ja ylläpitoa varten

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu hedelmöitetyt ja hedelmöittämättömät kananmunat, joita ei ole tuotettu mikro-organismien viljelyä varten, vaikka ne olisivatkin todistetusti peräisin taudinaiheuttajista vapaasta kanaparvesta (nimike 0407 tai 0408).

    3823

    Teolliset monokarboksyylirasvahapot; puhdistuksessa saadut happamat öljyt; teolliset rasva-alkoholit

    3823 11 00

    steariinihappo

    Tässä alanimikkeessä steariinihapolla tarkoitetaan rasvahapposeoksia, jotka ovat normaalilämpötilassa jähmeitä ja joissa puhtaan steariinihapon pitoisuus on 30 prosenttia tai enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin 90 prosenttia, laskettaessa kuivan tuotteen painosta.

    Vastaavat tuotteet, joiden steariinihappopitoisuus on 90 painoprosenttia tai enemmän, luokitellaan alanimikkeeseen 2915 70 25.

    3823 12 00

    öljyhappo

    Tässä alanimikkeessä öljyhapolla tarkoitetaan rasvahapposeoksia, jotka ovat normaalilämpötilassa juoksevia ja joissa puhtaan öljyhapon pitoisuus on 70 prosenttia tai enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin 85 prosenttia, laskettaessa kuivan tuotteen painosta.

    Tuotteet, joiden öljyhappopitoisuus on 85 painoprosenttia tai enemmän, luokitellaan alanimikkeeseen 2916 15 00.

    3823 13 00

    mäntyöljyrasvahapot

    Ks. HS-selitykset, nimike 3823, A kohdan 3 alakohta.

    Vastaavat tuotteet, joiden rasvahappopitoisuus on vähemmän kuin 90 painoprosenttia, luokitellaan nimikkeeseen 3803 00.

    3823 70 00

    teolliset rasva-alkoholit

    Ks. HS-selitykset, nimike 3823, B kohta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain teolliset rasva-alkoholit (asyklisten alkoholien seokset), joissa yhdenkään alkoholikomponentin osuus ei ole 90 prosenttia tai yli 90 prosenttia kuivan tuotteen painosta.

    Vastaavat tuotteet, joissa rasva-alkoholin pitoisuus on 90 painoprosenttia tai enemmän, luokitellaan yleensä nimikkeeseen 2905.

    3824

    Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten; kemialliset tuotteet ja kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden valmisteet (myös jos ne ovat luonnontuotteiden seoksia), muualle kuulumattomat

    3824 10 00

    valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten

    Ks. HS-selitykset, nimike 3824, A kohta.

    3824 30 00

    sintraamattomat metallikarbidit sekoitettuina keskenään tai metallisten sideaineiden kanssa

    Tähän alanimikkeeseeen kuuluvat jauheet, jotka ovat suoraan muunnettavissa ”koviksi metalleiksi” sintraamalla. Ne koostuvat erilaisten metallikarbidien seoksista (esim. volframi-, titaani-, tantaali- ja niobiumkarbidit), metallisten sideaineiden (koboltti- tai nikkelijauheen) kanssa tai ilman. Jauheet sisältävät usein pieniä määriä parafiinivahaa (noin 0,5 painoprosenttia). Jopa yksinkertaiset seokset, jotka koostuvat jostain edellä mainitusta karbidista sekä metallisesta sideaineesta, luokitellaan tähän alanimikkeeseen, kun taas kukin näistä karbideista yksinään luokitellaan nimikkeeseen 2849.

    3824 40 00

    valmistetut lisäaineet sementtiä, laastia tai betonia varten

    Ks. HS-selitykset, nimike 3824, B osan 3 kohta.

    3824 50 10

    valuvalmis betoni

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. betoni, johon vesi on jo lisätty. Sitä kuljetetaan tavallisesti betoninsekoitinkuljetusautoissa.

    3824 50 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    betoni, johon ei ole vielä sekoitettu vettä;

    2.

    laasti.

    3824 60 11–3824 60 99

    sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. sorbitolin (D-glusitolin) ”kiteytymättömät” muunnokset, joita tavallisesti saadaan hydraamalla korkeassa paineessa glukoosisiirappia, joka sisältää tietyn määrän muita oligosakkarideja. Näiden muunnosten sorbitolipitoisuus (D-glusitolipitoisuus) on 60–80 prosenttia kuiva-aineen painosta, muita aineosia ovat ennen kaikkea osittain hydratut polyalkoholit ja oligosakkaridit. Tämän vuoksi sorbitolin (D-glusitolin) kiteytymisalttius on vähentynyt suuresti (ja siksi ilmaisu: kiteytymätön sorbitoli (D-glusitoli)).

    Sorbitoli, joka täyttää 29 ryhmän 1 huomautuksessa asetetut vaatimukset, luokitellaan alanimikkeisiin 2905 44 11–2905 44 99.

    3824 71 00–3824 79 00

    sekoitukset, joissa on metaanin, etaanin tai propaanin halogeenijohdannaisia

    Ks. alanimikkeiden 3824 71–3824 79 HS-alanimikeselitykset.

    3824 90 10

    maaöljysulfonaatit, ei kuitenkaan alkalimetallien, ammoniumin tai etanoliamiinien maaöljysulfonaatit; bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen tiofeenisulfonihapot ja niiden suolat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    kalsiumin tai bariumin maaöljysulfonaatit, joiden kivennäisöljypitoisuus on tavallisesti 55–70 painoprosenttia. Niitä käytetään laajalti kivennäisöljyjen lisäaineiden valmistuksessa;

    2.

    bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen tiofeenisulfonihapot, jotka on valmistettu tiettyjä bitumisia savikiviä ensin kuivatislaamalla ja sen jälkeen rikkihappokäsittelemällä. Tiofeenisulfonihapot on tarkoitettu käytettäväksi farmasiassa ja niiden kokonaisrikkipitoisuus on tavallisesti suurempi kuin 9 painoprosenttia kuten myös niiden suolojen, erityisesti kalsiumsuolojen kokonaisrikkipitoisuudet.

    3824 90 15

    ioninvaihtimet

    Ks. HS-selitykset, nimike 3824, B kohdan 14 alakohta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sulfonoituun hiileen perustuvat ioninvaihtimet sekä tietyt savityypit, jos ne on erityisesti käsitelty niin, että ne soveltuvat ioninvaihtimiksi (lähinnä kationinvaihtimiksi). Näitä ovat geelin muodossa oleva glaukoniitti, joka koostuu merestä peräisin olevasta hiekkaisesta kalkkiliejusta saaduista alumosilikaateista. Sitä käytetään pääasiallisesti vedenpehmennykseen. Muut vastaaviin tarkoituksiin käytettävät tuotteet perustuvat montmorilloniittiin ja kaoliniittiin.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös synteettiset ioninvaihtimet, kuten keinotekoiset zeoliitit sekä alumiinioksidiin tai piihappogeeliin perustuvat synteettiset ioninvaihtimet.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    puhdas piihappogeeli (alanimike 2811 22 00);

    b)

    puhdas alumiinioksidi, myös aktivoitu (alanimike 2818 20 00 tai 2818 30 00);

    c)

    aktivoitu savi (alanimike 3802 90 00).

    3824 90 20

    kaasua imevät aineet tyhjöputkia varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet jotka tunnetaan nimellä ”kaasua imevät aineet”. Ne on edelleen jaoteltu ”nopeisiin kaasunimijöihin” ja ”tavallisiin kaasunimijöihin”.

    ”Nopeat kaasunimijät” on tyhjöhöyrystetty putkeen valmistuksen aikana. Näitä ovat mm. tuotteet, jotka koostuvat sekä bariumista että alumiinista, magnesiumista, tantaalista, toriumista, jne. ja jotka ovat metallilangan tai pellettien muodossa sekä yhdisteet, jotka koostuvat barium- ja strontiumkarbonaattien seoksesta ja ovat tantaalilangan päällysteenä.

    ”Tavalliset kaasunimijät” on pelkästään kuumennettu mutta ei höyrystetty ja niillä on vain pinta-absorptiovaikutus. Ne koostuvat tavallisesti puhtaista metalleista (tantaalista, volframista, sirkoniumista, niobiumista ja toriumista) ja ovat metallilangan, levyjen, jne. muodossa ja siksi niitä ei voida luokitella tähän alanimikkeeseen.

    3824 90 30

    nafteenihapot, niiden veteen liukenemattomat suolat ja niiden esterit

    Nafteenihapot ovat tietyiltä (pääasiallisesti entisen Neuvostoliiton ja Romanian) alueilla tuotetun raakaöljyn jalostuksessa sivutuotteina syntyneitä asyklisten monokarboksyylihappojen seoksia.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nafteenihappojen veteen liukenemattomat suolat (esim. alumiinin, bariumin, lyijyn, kromin, kalsiumin, mangaanin, koboltin ja sinkin suolat) sekä nafteenihappojen esterit.

    3824 90 35

    ruosteenestoaineet, joissa on amiineja aktiivina aineosina

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, joiden aktiivisina aineosina on amiineja tai niiden johdannaisia ja joita käytetään ruosteenestoaineina, esim.:

    1.

    valmisteet, jotka on valmistettu amiineista tai aminoalkoholeista (tavallisesti trietanoliamiineista) ja alkaaleista nitriiteistä, myös kostutusaineen kanssa;

    2.

    rasvahappojen tai hartsimaisten amiinien tai niiden johdannaisten (esim. fosfaattien ja rasvadiamiinien, rasvahapposuolojen ja rasva-amiinisuolojen) orgaaniset liuokset.

    Valmisteet, joita käytään lisäaineina kivennäisöljyissä, esim. syöpymistä estävinä aineina polttoöljyissä, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 3811:

    3824 90 45

    kattilakiven estoaineet ja sen kaltaiset yhdisteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3824 kohdan B alakohdassa 15 mainitut tuotteet sekä valmisteet, jotka liuottavat kalkkipitoisia saostumia.

    3824 90 50

    galvanoimisvalmisteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat esim. erityiset valmisteet, jotka on tarkoitettu metallointi- ja kiillotuskylpyihin ja elektrografiatuotteet.

    3824 90 55

    glyserolin mono-, di-, tri-, ja rasvahappoestereiden seokset (rasvojen emulgaattorit)

    Ks. HS-selitykset, nimike 3824, B kohdan 11 alakohta.

    3824 90 65

    aputuotteet valimoita varten (muut kuin alanimikkeeseen 3824 10 00 kuuluvat)

    HS-selityksissä nimikkeen 3824 kohdan B alakohdissa 6 ja 42 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös:

    1.

    kalsiumkarbonaattiin, vahoihin ja väriaineeseen perustuvat valmisteet, jotka on tarkoitettu keernalaatikoiden ja mallilaattojen päällystämiseen;

    2.

    dekstriiniin ja natriumkarbonaattiin perustuvat valmisteet, jotka emulgoitumisen jälkeen on tarkoitettu käytettäviksi teräsrakennemuottien päällysteinä;

    3.

    ohuella synteettisellä hartsikerroksella päällystetty hiekka, joka on tarkoitettu valusydämien valmistukseen;

    4.

    tuotteet, jotka on tarkoitettu kaasun poistamiseen teräksestä;

    5.

    kaavaukseen tarkoitetut erotusaineet (muut kuin nimikkeeseen 3403 luokitellut).

    3824 90 70

    rakennusteollisuudessa palon- ja vesisuojauksessa käytettävät valmisteet sekä muut vastaavat suojaavat valmisteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    paloturvallisuustuotteet (esim. ammoniumyhdisteisiin perustuvat tuotteet, jotka kuumuuden vaikutuksesta turpoavat ja muodostavat siten eristävän kerroksen rakennusosien päälle);

    2.

    tuotteet (tavallisesti silikaattiin perustuvat), jotka on tarkoitettu rakennuksien ulko-osien kyllästämiseen ja siten niiden suojaamiseen vedeltä.

    3.

    betoniin lisättävät tuotteet, jotka estävät pohjavettä imeytymästä betoniin.

    VII JAKSO

    MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT

    39 RYHMÄ

    MUOVIT JA MUOVITAVARAT

    Huomautus 6

    Ilmaisulla ”liuokset”, jota käytetään sekä tässä huomautuksessa että 32 ryhmän 4 huomautuksessa, ei tarkoiteta kolloidisia liuoksia.


    I. ALKUMUODOT

     

    Ilmaisun ”alkumuodot” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 6 huomautus ja HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden kohta ”Alkumuodot”.

    3901

    Eteenipolymeerit, alkumuodossa

    3901 10 10 ja 3901 10 90

    polyeteeni, jonka ominaispaino on pienempi kuin 0,94

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain eteenin homopolymeerit, ts. polymeerit, joissa eteenin osuus on vähintään 95 prosenttia kokonaispolymeerisisällön painosta.

    Polyeteenin ominaispaino on määritettävä laskemalla lisäaineettomasta polymeeristä.

    Nestemäinen polyeteeni luokitellaan näihin alanimikkeisiin vain, jos se täyttää tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohdassa asetetut ehdot. Muuten se luokitellaan alanimikkeisiin 2710 11 11–2710 19 99.

    Polyeteenivahat luokitellaan nimikkeeseen 3404.

    3901 20 10 ja 3901 20 90

    polyeteeni, jonka ominaispaino on vähintään 0,94

    Ks. alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävät huomautukset.

    3901 90 10–3901 90 90

    muut

    Tämän ryhmän 4 huomatuksen ja 1 alanimikehuomautuksen mukaisesti näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

    1.

    eteenin kopolymeerit sekä muut monomeerit kuin vinyyliasetaatti (esim. eteenin ja propeenin kopolymeerit) sekä samankaltaisen koostumuksen omaavien polymeerien seokset, joissa eteeni on hallitseva komonomeeri.

    2.

    tämän ryhmän 5 huomatuksen mukainen kemiallisesti muunnettu polyeteeni (esim. kloorattu polyeteeni ja klorosulfonoitu polyeteeni).

    3902

    Propeeni- ja muut olefiinipolymeerit, alkumuodossa

    3902 10 00

    polypropeeni

    Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu nestemäinen polypropeeni, joka ei ole tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohdan vaatimusten mukainen (esim. tripropeeni tai tetrapropeeni) (alanimikkeet 2710 11 11–2710 19 99).

    3902 20 00

    polyisobuteeni

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeessä 3902 mainitut tuotteet.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu nestemäinen polyisobuteeni, joka ei ole tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohdan vaatimusten mukainen (esim. tri-isobuteeni) (alanimikkeet 2710 11 11–2710 19 99).

    3902 30 00

    propeenikopolymeerit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kopolymeeri tai polymeeriseos, jossa on 45 painoprosenttia eteeniä, 35 painoprosenttia propeenia ja 20 painoprosenttia isobuteenia, sillä propeeni ja isobuteeni, joiden polymeerit luokitellaan nimikkeeseen 3902), vastaavat yhdessä 55 painoprosenttia kopolymeerin painosta ja kokonaisuutena hallitsevat eteeniä. Lisäksi propeeni (jonka kopolymeerit on tässä yhteydessä nimenomaan mainittu) on isobutyleenia hallitseva monomeeri (tämän ryhmän 4 huomautuksen ja 1 alahuomautuksen soveltaminen).

    Jos edellä annetussa esimerkkikopolymeerissa propeenin ja isobutyleenin painoprosenttiluvut ovat päinvastaiset, ko. kopolymeeri luokitellaan alanimikkeisiin 3902 90 10–3902 90 90.

    3902 90 10–3902 90 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tuotteet, jotka tunnetaan kauppanimellä poly(alfaolefiinit) ja joita tavallisesti saadaan polymeroimalla heikosti dek-1-eeni ja näin saatua tuotetta hydraamalla sekä siitä jakotislauksen avulla erottamalla runsaasti C20-, C30-, C40- ja C50-hiilivetyjä sisältävät jakeet. Näistä jakeista on sekoittamalla muodostettu erityyppisiä kaupallisia poly(alfaolefiineja).

    Tuotteet ovat nesteitä, jotka eivät täytä tämän ryhmän 3 huomautuksen c alakohdassa asetettuja vaatimuksia, mutta jotka vastaavat tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohdan määräyksiä. Tuotteita käytetään kivennäisöljyjen korvikkeina synteettisten ja puolisynteettisen voiteluöljyjen valmistuksessa ja ne antavat ko. voiteluöljyille korkeamman viskositeetti-indeksin, alemman jähmettymispisteen, paremman lämpökestävyyden, korkeamman leimahduspisteen ja pienemmän haihtuvuuden.

    3903

    Styreenipolymeerit, alkumuodossa

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu styreenipolyesterit (nimike 3907).

    3903 11 00 ja 3903 19 00

    polystyreeni

    Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    3904

    Vinyylikloridi- ja muut halogeeniolefiinipolymeerit, alkumuodossa

    Vinyylipolymeeri on polymeeri, jonka monomeerit ovat asettuneet seuraavasti:

    Image

    C-X-sidos ei ole hiili-hiilisidos eikä hiili-vetysidos.

    3904 10 00

    poly(vinyylikloridi), jota ei ole sekoitettu muiden aineiden kanssa

    Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    3904 21 00 ja 3904 22 00

    muu poly(vinyylikloridi)

    Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    3904 30 00

    vinyylikloridi-vinyyliasetaattikopolymeerit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain:

    1.

    vinyylikloridin kopolymeerit, joissa vinyylikloridi on hallitseva monomeeri;

    2.

    poly(vinyylikloridin) ja poly(vinyyliasetaatin) seokset, joissa vinyylikloridi on hallitseva monomeeri.

    3904 40 00

    muut vinyylikloridikopolymeerit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. vinyylikloridin ja eteenin kopolymeerit, joissa vinyylikloridi on hallitseva komonomeeri.

    3904 61 00

    polytetrafluorieteeni

    Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    3904 69 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. poly(klooritrifluorieteeni) ja poly(vinylideenifluoridi).

    3906

    Akryylipolymeerit, alkumuodossa

    3906 10 00

    poly(metyylimetakrylaatti)

    Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    3906 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. poly(akryylinitriili).

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    akryylipolymeerit, jotka muodostavat ioninvaihtimia (alanimike 3914 00 00);

    b)

    akryylinitriilin kopolymeerit, jotka ovat 40 ryhmän 4 huomatuksen mukaisia (40 ryhmä).

    3907

    Polyasetaalit, muut polyeetterit ja epoksihartsit, alkumuodossa; polykarbonaatit, alkydihartsit, polyallyyliesterit ja muut polyesterit, alkumuodossa

    Etuliitteen ”poly-” määrittelystä tämän nimikkeen yhteydessä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus, kohta a 1.

    3907 20 11–3907 20 99

    muut polyeetterit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös kemiallisesti muunnetut polyeetterit (muut kuin polyasetaalit) (ks. HS-selitykset, nimike 3907, kohta 2).

    3907 20 21

    hydroksyyliluku enintään 100

    Polymeerin hydroksyyliluku on milligrammoina annettu kaliumhydroksidin määrä, joka vastaa hydroksyyliryhmiä yhdessä grammassa näytettä. Tämä luku osoittaa hydroksyyliryhmien määrän polymeeriketjussa. Hydroksyyliluku voidaan mitata esim. määrätyn ASTM D 4274 -menetelmän avulla.

    Polyeettereitä ja polyestereitä, joilla on korkea hydroksyyliluku (yli 100), saadaan käyttämällä polyoleja niiden synteesissä; tällä tavoin saadut tuotteet, joissa on paljon reaktiivisia hydroksyyliryhmiä, reagoivat isosyanaattien kanssa muodostaen polyuretaaneja.

    3907 20 29

    muut

    Ks. alanimikkeen 3907 20 21 selittävät huomautukset.

    3907 40 00

    polykarbonaatit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kopolymeerit, jotka sisältävät polykarbonaatin muodostaman aineosan ja poly(eteenitereftalaatin) muodostaman aineosan, jos polykarbonaatti on hallitseva aineosa (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitykset, kohta B1, kuudes kappale).

    3907 60 20 ja 3907 60 80

    poly(eteenitereftalaatti)

    Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kopolymeerit, jotka sisältävät polykarbonaatin muodostaman aineosan ja poly(eteenitereftalaatin) muodostaman aineosan, jos poly(eteenitereftalaatti) on hallitseva aineosa (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitykset, kohta B1, kuudes kappale).

    3907 60 20

    viskositeettiluku vähintään 78 ml/g

    Poly(eteenitereftalaattia), jonka viskositeettiluku on vähintään 78 ml/g, käytetään yleensä pullojen valmistukseen.

    Viskositeettiluku lasketaan standardin ISO 1628-5 mukaisesti.

    3907 99 11 ja 3907 99 19

    hydroksyyliluku enintään 100

    Ks. alanimikkeen 3907 20 21 selittävät huomautukset.

    3907 99 91 ja 3907 99 98

    muut

    Ks. alanimikkeen 3907 20 21 selittävät huomautukset.

    3908

    Polyamidit, alkumuodossa

    3908 10 00

    polyamidi-6, -11, -12, -6,6, -6,9, -6,10 tai -6,12

    Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    3909

    Aminohartsit, fenolihartsit ja polyuretaanit, alkumuodossa

    Tässä nimikkeessä mainituista hartsimonomeereista koostuvien kopolymeerien luokittelusta sekä niiden seosten luokittelusta, ks. tämän ryhmän huomautus 4.

    3911

    Maaöljyhartsit, kumaroni-indeenihartsit, polyterpeenit, polysulfidit, polysulfonit ja muut tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut tuotteet, muualle kuulumattomat, alkumuodossa

    3911 10 00

    maaöljyhartsit, kumaroni-, indeeni- tai kumaroni-indeenihartsit ja polyterpeenit

    Tähän alanimikkeeseen luokiteltavat polyterpeenit on rajoitettu niihin polymeereihin ja polymeeriseoksiin, joissa yksi tai useampi polyterpeenimonomeeri vastaa vähintään 95 prosenttia kokonaispolymeerisisällön painosta.

    3911 90 11–3911 90 19

    kondensaatio- tai vaelluspolymerointituotteet, myös kemiallisesti muunnetut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3911 kohdissa 2–5 mainitut tuotteet.

    3912

    Selluloosa ja sen kemialliset johdannaiset, muualle kuulumattomat, alkumuodossa

    3912 11 00 ja 3912 12 00

    selluloosa-asetaatit

    Ks. HS-selitykset, nimike 3912, B kohdan 1 alakohta.

    3912 20 11–3912 20 90

    selluloosanitraatit (myös kollodiumit)

    Ks. HS-selitykset, nimike 3912, B kohdan 2 alakohta.

    3912 20 11

    kollodiumit ja selloidiini

    Kollodium on 12-prosenttinen nitroselluloosan liuos eetterin ja alkoholin seoksessa. Haihduttuaan tämä liuos jättää elastisen nitroselluloosakerroksen, jonka joustavuutta voidaan parantaa lisäämällä siihen risiiniöljyä. Kollodium voidaan muodostaa myös liuottamalla nitroselluloosaa asetonissa. Kollodiumia käytetään valokuvausemulsioiden valmistukseen sekä lääketieteessä.

    Selloidiiniä valmistetaan haihduttamalla kollodiumista liuottimet osittain. Selloidiini on kiinteätä.

    3912 20 19

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pehmittämättömät selluloosanitraatit (nitroselluloosa), lukuun ottamatta kollodiumeja ja selloidiiniä, vaikka ne olisivatkin turvallisuussyistä flegmatoitu (tavallisesti joko etyyli- tai butyylialkoholilla) tai muunnettu vaarattomiksi jollain muulla tavalla.

    3912 31 00–3912 39 80

    selluloosaeetterit

    Ks. HS-selitykset, nimike 3912, B kohdan 4 alakohta.

    3912 31 00

    karboksimetyyliselluloosa ja sen suolat

    Karboksimetyyliselluloosaa syntyy monokloorietikkahapon reagoidessa alkaliselluloosan kanssa ja sitä käytetään pääasiallisesti sakeutusaineena ja suojakolloidina.

    3912 39 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. metyyliselluloosa, bentsyyliselluloosa ja hydroksietyyliselluloosa.

    3912 90 10

    selluloosaesterit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. selluloosapropionaatti ja selluloosabutyraatti.

    3912 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. muualle kuulumaton selluloosa, alkumuodossa.

    Regeneroitua selluloosaa ei tavallisesti luokitella tähän alanimikkeeseen, koska se on yleensä kauppatavaran muodossa. Ohuen ja läpinäkyvän kalvon muodossa se luokitellaan nimikkeeseen 3920 tai 3921 ja tekstiilikuitujen muodossa se luokitellaan 54 tai 55 ryhmään.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. selluloosaestereiden ja selluloosaeettereiden seokset (ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomatus).

    3913

    Luonnonpolymeerit (esim. algiinihappo) ja muunnetut luonnonpolymeerit (esim. kovetetut valkuaisaineet ja luonnonkumin kemialliset johdannaiset), muualle kuulumattomat, alkumuodossa

    3913 10 00

    algiinihappo, sen suolat ja esterit

    Ks. HS-selitykset, nimike 3913, 1 kohta.

    3913 90 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 3913, 2–4 kohdat.

    II. JÄTTEET, LEIKKEET JA ROMU; PUOLIVALMISTEET; TAVARAT

    3915

    Muovijätteet, -leikkeet ja -romu

    Ilmaisu ”muovit” on määritelty tämän ryhmän 1 huomautuksessa.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    jätteet, leikkeet ja romu, jotka koostuvat yhdestä ainoasta, alkumuotoon muunnetusta lämmössä kovettuvasta aineesta (jo kovetettu);

    2.

    jätteet, leikkeet ja romu, jotka ovat termoplastisista aineista tai lämmössä kovettuvista (jo kovetetuista) aineista tai molemmista koostuvaa muoviseosta, joka on muunnettu alkumuotoon.

    3915 90 11 ja 3915 90 18

    additiopolymerointituotteista valmistetut

    Ilmaisun ”additiopolymerointituotteet” määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden kohta ”Polymeerit”, 1 kohta.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. propeenipolymeereistä, akryylipolymeereistä sekä vinyyliasetaatti- ja vinylideeniasetaattipolymeereistä valmistetut jätteet, leikkeet ja romu.

    3915 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. polyestereistä, polyamideista tai polyuretaaneista valmistetut jätteet, leikkeet ja romu.

    3916

    Monofilamenttilanka, jonka poikkileikkauksen suurin mitta on suurempi kuin 1 mm, sauvat, tangot ja profiilit, myös pintakäsitellyt, mutta ei muulla tavalla valmistetut, muovia

    3916 90 11–3916 90 19

    kondensaatio- tai vaelluspolymerointituotteista, myös kemiallisesti muunnetuista valmistetut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. polyestereistä, polyamideista tai polyuretaaneista valmistetut monofilamenttilangat, sauvat, tangot ja profiilit.

    3916 90 51 ja 3916 90 59

    additiopolymerointituotteista valmistetut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. propeeni-, styreeni- tai akryylipolymeereistä valmistetut monofilamenttilangat, sauvat, tangot ja profiilit.

    3917

    Putket ja letkut sekä niiden liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja laipat), muovia

    Ilmaisun ”putket ja letkut” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 8 huomautus.

    3917 29 12

    kondensaatio- tai vaelluspolymerointituotteista, myös kemiallisesti muunnetuista valmistetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. fenoli-, amino-, alkydihartseista sekä muista polyestereistä, polyamideista, polyuretaaneista ja silikoneista valmistetut putket ja letkut.

    3917 29 15

    additiopolymerointituotteista valmistetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. polytetrahaloeteeneistä, polyisobuteenista, styreeni-, vinylideenikloridi-, vinyyliasetaatti- tai muiden vinyyliestereiden polymeereistä sekä akryylipolymeereistä valmistetut tuotteet.

    3917 32 10

    kondensaatio- tai vaelluspolymerointituotteista, myös kemiallisesti muunnetuista valmistetut

    Ks. alanimikkeen 3917 29 12 selittävät huomautukset.

    3917 32 31–3917 32 39

    additiopolymerointituotteista valmistetut

    Ks. alanimikkeen 3917 29 15 selittävät huomautukset.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tuotteet, jotka on tehty eteeni-, propeeni- tai vinyylikloridipolymeereistä.

    3918

    Muoviset lattianpäällysteet, myös itsekiinnittyvät, rullina tai laattoina; tämän ryhmän 9 huomautuksessa määritellyt muoviset seinän- ja katonpäällysteet

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. muoviset rei'ittämättömät päällysteet, rullina tai laattoina, jollaisia käytetään peittämään esim. tenniskenttiä ja ulkotasanteita.

    3919

    Itsekiinnittyvät laatat, levyt, kalvot, teippi, kaistaleet ja muut litteät tuotteet, muovia, myös rullina

    Ilmaisun ”itsekiinnittyvä” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimikkeen 3919 ensimmäinen kappale. Tähän nimikkeeseen eivät kuulu litteät muovituotteet, jotka kiinnittyvät ainoastaan sileisiin pintoihin kuten lasiin.

    Tähän nimikkeeseen luokitelluilla tavaroilla on usein paperista tai muovista valmistettu suojaava taustakalvo tai -kaistale. Näitä suojaavia taustakalvoja tai -kaistaleita ei oteta huomioon määritettäessä tavaroiden luokittelua.

    3919 10 11–3919 10 90

    enintään 20 cm:n levyisinä rullina

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kiinnittyvät kaistaleet, joissa on repäisynauha ja jotka on lähinnä vähittäismyyntiä varten pakattu kertakäyttöisiin rullakeloihin, joita ei tavallisesti voida käyttää uudelleen.

    3919 10 11–3919 10 19

    kaistaleet, jotka on päällystetty vulkanoimattomalla luonnon tai synteettisellä kumilla

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain itsekiinnittyvät kaistaleet, esim. kaistaleet, joiden ulkonäöstä voi päätellä että ne on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu kiinnittämiseen. Tällaisia kaistaleita käytetään tavallisesti tavaroiden pakkaamiseen ja muihin vastaaviin tarkoituksiin.

    3919 10 69

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. styreeni-, propeeni- tai akryylipolymeereistä valmistetut tuotteet.

    3920

    Muut laatat, levyt, kalvot, kaistaleet ja nauhat, muovia, ei kuitenkaan huokoista muovia eikä muihin aineisiin vahvistamalla, kerrostamalla, tukemalla tai vastaavalla tavalla yhdistetyt

    Ks. tämän ryhmän 10 huomautus.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu kaistaleet, joiden näennäisleveys on enintään 5 mm (54 ryhmä).

    3920 20 71

    koristenauhat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaistaleet, jollaisia käytetään pakkaustarkoituksiin ja jotka ovat värjättyjä, silkkimäisiä sekä jotka on valmistettu propeenipolymeereistä suulakepuristamalla.

    Valmiin tuotteen propeenipolymeerien molekyylisuuntautuminen aiheuttaa tuotteen säikiytymisen, kun kaisteletta vedetään käsin pitkittäissuuntaan, mikä antaa virheellisen vaikutelman siitä, että kyseessä on kuitupohjainen tuote.

    Näiden kaistaleiden paksuus on noin 0,13 mm. Ne voivat olla painettuja ja ne soveltuvat kiharrettaviksi Ne on tavallisesti kierretty keloihin ja niitä markkinoidaan kauppanimellä muoviset kuteettomat nauhat (”bolducs”) Niitä käytetään yleensä samaan tarkoitukseen kuin nimikkeen 5806 kuteettomia nauhoja (”bolducs”). Nämä koristenauhat kiinnitetään pakkausten ympärille yleensä solmimalla.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu koristekaistaleet, joiden näennäisleveys on enintään 5 mm (alanimike 5404 90 11).

    3920 20 79

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaistaleet, joita käytetään pakkaustarkoituksiin ja jotka ovat värjäämättömiä tai kokonaisuutena värjättyjä sekä jotka on valmistettu propeenipolymeereistä suulakepuristamalla.

    Nämä koristenauhat – toisin kuin alanimikkeen 3920 20 71 koristenauhat – eivät ole silkkimäisiä, vaan ne ovat paksumpia ja jäykempiä ja ne eivät sovellu kiharrettaviksi. Niiden pinta voi olla kohokuvioitu tai koverrettu ja ne voivat olla painettuja.

    Koristenauha kiristetään pakattavan tavaran ympärille ja nauhan päät kuumasaumataan tai liitetään toisiinsa metalli- tai muoviliittimellä.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kaistaleet, joiden näennäisleveys on enintään 5 mm (alanimike 5404 90 19).

    3920 43 10 ja 3920 43 90

    sisältävät vähintään 6 painoprosenttia pehmitteitä

    Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus ja alanimikkeiden 3920 43 ja 3920 49 HS-alanimikeselitykset.

    3920 49 10 ja 3920 49 90

    muut

    Ks. alanimikkeiden 3920 43 ja 3920 49 HS-alanimikeselitykset.

    3920 73 10

    kalvot rullina tai kaistaleina elokuvausta tai valokuvausta varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat levyt, jotka soveltuvat käytettäviksi elokuvatuksessa tai valokuvauksessa valoherkkien aineiden alustana.

    3921

    Muut laatat, levyt, kalvot ja kaistaleet, muovia

    Ks. nimikkeen 3920 selittävät huomautukset.

    3921 90 41

    suurpainelaminaatit, joissa on koristepinta yhdellä tai molemmilla puolilla

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kalvolaminaatit, jotka koostuvat kuitulevyainekerroksista (esim. paperista), jotka on kyllästetty kertamuoveilla ja sidottu yhteen lämmön ja vähintään 5 MPa:n paineen avulla. Ulkokerroksessa tai -kerroksissa on koristevärejä tai -kuvioita (esim. puujäljitelmä).

    Laminaatteja, joissa on koristekerros molemmilla puolilla, käytetään pystysuunnassa, esim. näyttelytilojen ja näyteikkunoiden väliseininä. Laminaatteja, joissa on koristekerros vain yhdellä puolella, käytetäään pääsiallisesti lastulevyjen päällysteinä.

    3923

    Tavaroiden kuljettamiseen tai pakkaamiseen käytettävät muovitavarat; muoviset tulpat, kannet, kapselit, korkit ja muut sulkimet

    3923 90 10

    putkeksi valmistettu verkko

    Tähän alanimikkeeseen kuuluva verkko on tarkoitettu pakkaamiseen ja sitä myydään määrittämättömän pituisina paloina. Sopivan pituisiksi palasiksi leikatusta verkosta valmistetaan tavallisesti säkkejä ja pusseja, joita käytetään tiettyjen hedelmien ja kasvisten, kuten omenoiden, appelsiinien, perunoiden ja sipulien, pakkaamiseen.

    3924

    Pöytä- ja keittiöesineet, muut talous- hygienia- ja toalettiesineet, muovia

    3924 90 11

    sienet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat regeneroidusta selluloosasta valmistetut sienet, jotka on leikattu muun kuin suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi sekä suorakaiteen tai neliön muotoisiksi leikatut sienet, joissa on pyöristetyt reunat tai joita on muuten työstetty.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    edellä mainitut sienet, jotka on valmistettu muusta muovista kuin regeneroidusta selluloosasta (alanimike 3924 90 90);

    b)

    pesusienet (alanimikkeet 0509 99 31 ja 0509 99 31);

    c)

    ainoastaan suorakaiteen tai neliön muotoisiksi leikatut sienet (nimike 3921).

    3925

    Muoviset rakennustarvikkeet, muualle kuulumattomat

    Ks. tämän ryhmän 11 huomautus.

    3925 20 00

    ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit sekä kynnykset

    Ks. alanimikkeen 3925 20 HS-alanimikeselitykset.

    3925 90 10

    helat ja varusteet, jotka on tarkoitettu pysyvästi asennettaviksi oviin, ikkunoihin, portaisiin, seiniin tai muihin rakennuksen osiin

    Ks. tämän ryhmän 11 huomautuksen i alakohta.

    40 RYHMÄ

    KUMI JA KUMITAVARAT

    Yleisohjeita

    Tämän ryhmän 4 huomautuksen a alakohdassa tarkoitetaan ilmaisulla ”muut kuin lämpömuovautuvat aineet” aineita, joita ei voida toistuvasti pehmentää lämpökäsittelyllä niin, että niitä voitaisiin muotoilla puristamalla tai suulakepuristamalla.

    4001

    Luonnonkumi, balata, guttaperkka, guayulekumi, chiclekumi ja niiden kaltaiset luonnosta saadut kumit, alkumuodossa tai laattoina, levyinä tai kaistaleina

    4001 21 00

    savustetut levyt

    Ks. HS-selitykset, nimike 4001, B kohdan 1 alakohdan ensimmäinen kappale.

    4001 29 00

    muu

    Ks. HS-selitykset, nimike 4001, B kohdan 1 alakohdan toinen ja neljäs kappale.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. vaaleat kreppilevyt, ruskeat kreppilevyt, uritetut ja ilmakuivatut levyt, uudelleen puristetut kumirakeet ja luonnonkumista saatu raejauhe (”free-flowing powders”).

    4002

    Synteettinen kumi ja öljystä valmistettu faktis, alkumuodossa tai laattoina, levyinä tai kaistaleina; nimikkeen 4001 tuotteiden ja tämän nimikkeen tuotteiden seokset, alkumuodossa tai laattoina, levyinä tai kaistaleina

    4002 99 10

    muoveja yhdistämällä modifioidut tuotteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tämän ryhmän 4 huomautuksen c alakohdassa mainitut tuotteet, lukuun ottamatta depolymeroitua luonnonkumia (alanimike 4002 99 90).

    4002 99 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. karboksyloidut akryylinitriilibutadieenikumit (XNBR), akryylinitriili-isopreenikumit (NIR) ja öljystä valmistettu faktis.

    4005

    Seostettu kumi, vulkanoimaton, alkumuodossa tai laattoina, levyinä tai kaistaleina

    4005 20 00

    liuokset; muut dispersiot kuin alanimikkeeseen 4005 10 kuuluvat

    Ks. HS-selitykset, nimike 4005, B kohdan ensimmäinen kappale sekä 2 alakohta.

    4005 91 00

    laatat, levyt ja kaistaleet

    Ks. HS-selitykset, nimike 4005, B kohdan ensimmäinen kappale sekä 3 ja 4 alakohdat.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vulkanoimattomasta kumista valmistetut laatat, levyt ja kaistaleet, leikkaamattomina tai ainoastaan leikattuina suorakaiteen tai neliön muotoisiksi. Ne on päällystetty yhdeltä puolelta liima-ainekerroksella. Tämän ryhmän 9 huomautuksen mukaisesti liima-aineen lisääminen katsotaan pelkäksi pintakäsittelyksi. Tähän alanimikkeeseen luokitellaan myös vastaavat tuotteet, joissa on liima-ainetta suojaava, paperista tai tekstiiliaineesta valmistettu taustapaperikerros.

    4005 99 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 4005, B kohdan ensimmäinen kappale sekä 5 alakohta.

    4009

    Putket ja letkut, vulkanoitua kumia, ei kuitenkaan kovakumia, myös jos niissä on liitos- ja muita osia (esim. liitoskappaleita, kulmakappaleita ja laippoja)

    4009 12 00

    sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvien putkien ja letkujen liitos- ja muut osat voivat olla mitä tahansa ainetta.

    4009 22 00

    sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia

    Ks. alanimikkeen 4009 12 00 selittävät huomautukset.

    4009 32 00

    sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia

    Ks. alanimikkeen 4009 12 00 selittävät huomautukset.

    4009 42 00

    sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia

    Ks. alanimikkeen 4009 12 00 selittävät huomautukset.

    4011

    Uudet pneumaattiset ulkorenkaat, kumia

    4011 20 10

    kuormitustunnus enintään 121

    Kuormitustunnus on aina merkitty ulkorenkaaseen. Se määritellään neuvoston direktiivissä 92/23/ETY (EYVL L 129, 14.5.1992, s. 95).

    4011 20 90

    kuormitustunnus suurempi kuin 121

    Ks. alanimikkeen 4011 20 10 selittävät huomautukset.

    4011 40 20

    vannehalkaisija enintään 33 cm

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ulkorenkaat, joiden vannehalkaisija on enintään 13 tuumaa (13 tuumaa = 33,02 cm). Vannehalkaisijan tuumakoko on aina merkitty ulkorenkaaseen (ks. neuvoston direktiivi 92/23/ETY (EYVL L 129, 14.5.1992, s. 95).

    4011 61 00–4011 69 00

    muut, joissa on vinoripakuvioinen tai sen kaltainen kulutuspinta

    Ks. alanimikkeiden 4011 61–4011 69 HS-alanimikeselitykset.

    4011 62 00

    jollaisia käytetään rakennustyökoneissa ja teollisuuden käsittelykoneissa ja joiden vannekoko on enintään 61 cm

    Ks. alanimikkeiden 4011 62, 4011 63, 4011 93 ja 4011 94 HS-alanimikeselitykset.

    4011 63 00

    jollaisia käytetään rakennustyökoneissa ja teollisuuden käsittelykoneissa ja joiden vannekoko on suurempi kuin 61 cm

    Ks. alanimikkeiden 4011 62, 4011 63, 4011 93 ja 4011 94 HS-alanimikeselitykset.

    4011 93 00

    jollaisia käytetään rakennustyökoneissa ja teollisuuden käsittelykoneissa ja joiden vannekoko on enintään 61 cm

    Ks. alanimikkeiden 4011 62, 4011 63, 4011 93 ja 4011 94 HS-alanimikeselitykset.

    4011 94 00

    jollaisia käytetään rakennustyökoneissa ja teollisuuden käsittelykoneissa ja joiden vannekoko on suurempi kuin 61 cm

    Ks. alanimikkeiden 4011 62, 4011 63, 4011 93 ja 4011 94 HS-alanimikeselitykset.

    4015

    Vaatteet ja vaatetustarvikkeet (myös kintaat ja muut käsineet), kaikkiin tarkoituksiin, vulkanoitua kumia, ei kuitenkaan kovakumia

    4015 11 00

    kirurgiseen käyttöön

    Ks. alanimikkeen 4015 11 HS-alanimikeselitykset.

    Tämä alanimike ei koske pelkästään kirurgiseen käyttöön tarkoitettuja, steriiliin pakkaukseen pakattuja käsineitä. Siihen kuuluvat myös standardien EN 455-1 ja EN 455-2 sekä vastaavien standardien mukaiset käsineet.

    4015 19 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    teolliseen käyttöön tarkoitetut suojakintaat ja -käsineet;

    2.

    radiologeille tarkoitetut suojakäsineet, jotka on käsitelty lyijykarbonaattipohjaisella seoksella ja jotka eivät siksi läpäise röntgensäteitä.

    4015 90 00

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 4015 mainittujen tuotteiden lisäksi (lukuun ottamatta kintaita ja muita käsineitä) tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös suojavaatteet, jotka suojaavat säteilyltä tai ilmanpaineelta (esim. lentäjille tarkoitetut painepuvut), edellyttäen että niihin ei ole yhdistetty hengityslaitetta. Mikäli tavaraan on liitetty hengityslaite, se luokitellaan nimikkeeseen 9020 00 00.

    4016

    Muut tavarat, vulkanoitua kumia, ei kuitenkaan kovakumia

    4016 91 00

    lattianpäällysteet ja matot

    Ks. HS-selitykset, nimike 4016, 2 alakohta.

    4016 99 52 ja 4016 99 99

    muut

    HS-selityksissä, nimikkeen 4016 kohdissa 7–14 mainittujen tuotteiden lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös hiomakivet, joita (vaihdettavalla) hiomapaperilla päällystettyinä käytetään tiettyjen tavaroiden käsinkiillottamiseen.

    VIII JAKSO

    RAAKAVUODAT JA -NAHAT, MUOKATTU NAHKA, TURKISNAHAT JA NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; SATULA- JA VALJASTEOKSET; MATKATARVIKKEET, KÄSILAUKUT JA NIIDEN KALTAISET SÄILYTYSESINEET; SUOLESTA VALMISTETUT TAVARAT

    41 RYHMÄ

    RAAKAVUODAT JA -NAHAT (MUUT KUIN TURKISNAHAT) SEKÄ MUOKATTU NAHKA

    4101

    Nauta- ja hevoseläinten (myös puhvelien) raakavuodat ja -nahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös karvapeitteettömät tai halkaistut

    4101 20 10–4101 20 90

    kokonaiset vuodat ja nahat, paino nahkaa kohti enintään 8 kg, jos nahka on ainoastaan kuivattu, enintään 10 kg, jos nahka on kuivasuolattu, ja enintään 16 kg, jos nahka on tuore, märkäsuolattu tai muulla tavalla säilötty

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vuodat ja nahat katsotaan kokonaisiksi myös, jos niistä puuttuu pää ja raajat. Ne eivät saa kuitenkaan olla halkaistuja, ts. nahan on oltava alkuperäisen paksuinen, eikä halkaistuna kahteen tai useampaan kerrokseen.

    4101 20 10

    tuoreet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vuodat ja nahat, jotka on ainoastaan nyljetty eläimestä. Tähän alanimikkeeseen luokitellaan myös jäähdytetyt vuodat ja nahat.

    4101 20 30

    märkäsuolatut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vuodat ja nahat, jotka pilaantumisen estämiseksi on säilötty ainoastaan suolaamalla.

    4101 20 50

    kuivatut tai kuivasuolatut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kuivatut vuodat ja nahat (säilötty ainoastaan kuivaamalla, myös, jos niihin on lisätty antiseptisia aineita) ja kuivasuolatut vuodat ja nahat.

    4101 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kalkitut vuodat ja nahat (liuotettu kalkkiliuoksessa tai peitetty kalkkia sisältävällä tahnalla) ja piklatut vuodat ja nahat (kyllästetty vetykloridihapon, rikkihapon tai muiden kemikaalien laimeilla liuoksilla, joihin on lisätty suolaa) sekä muulla tavoin säilötyt vuodat ja nahat.

    4101 50 10–4101 50 90

    kokonaiset vuodat ja nahat, paino yli 16 kg

    Ks. alanimikkeiden 4101 20 10–4101 20 90 selittävät huomautukset.

    4101 50 10

    tuoreet

    Ks. alanimikkeen 4101 20 10 selittävät huomautukset.

    4101 50 30

    märkäsuolatut

    Ks. alanimikkeen 4101 20 30 selittävät huomautukset.

    4101 50 50

    kuivatut tai kuivasuolatut

    Ks. alanimikkeen 4101 20 50 selittävät huomautukset.

    4101 50 90

    muut

    Ks. alanimikkeen 4101 20 90 selittävät huomautukset.

    4101 90 00

    muut, myös selkämät, puoliselkämät ja vatsanahat

    Selkämä koostuu selkää ja takaneljänneksiä peittävästä vuodasta. Se on tiiveintä ja lujinta nahkaa ja siksi vuodan arvokkain osa.

    Puoliselkämät saadaan leikkaamalla selkämä kahtia selkärangan suuntaisesti.

    4102

    Lampaan ja karitsan raakanahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös villapeitteettömät tai halkaistut, muut kuin tämän ryhmän 1 huomautuksen c alakohdan mukaisesti tähän ryhmään kuulumattomat

    4102 10 10

    karitsan

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nahat, joiden pinta-ala on enintään 0,75 m2.

    4102 10 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nahat, joiden pinta-ala on yli 0,75 m2.

    4102 21 00

    piklatut

    Piklatuista nahoista, ks. alanimikkeen 4101 20 90 selittävät huomautukset.

    4103

    Muut raakavuodat ja -nahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös karvapeitteettömät tai halkaistut, muut kuin tämän ryhmän 1 huomautuksen b tai c alakohdan mukaisesti tähän ryhmään kuulumattomat

    4103 20 00

    matelijoiden

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pytonkäärmeiden, boakäärmeiden, alligaattoreiden, kaimaanien, iguaanien, gaviaalien ja sisiliskojen nahat.

    4103 90 10

    vuohen tai vohlan

    Vuohen ja vohlan vuodat ja nahat ovat pitkiä ja kapeita ja niissä on pitkä niskaosa, kun taas lampaan ja karitsan vuodat ja nahat ovat leveämpiä ja niissä on lyhyempi niskaosa.

    Ks. myös tämän ryhmän 1 huomautuksen c alakohta.

    4104

    Nauta- ja hevoseläinten (myös puhvelien) vuodat ja nahat, parkitut tai crust-käsitellyt, karvapeitteettömät, myös halkaistut, mutta eivät enempää valmistetut

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A ja B kohdat.

    4104 11 10–4104 19 90

    märkänä (myös wet-blue)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ”ainoastaan parkitut vuodat ja nahat” ovat tunnistettavissa erityisesti niiden lihapuolelta, jossa on varsinkin reunoilla jäljellä näkyviä ihonalaisia lihassäikeitä. Tämän vuoksi lihapuolen pinta on säikeinen ja karkea. Osittain parkitut (esiparkitut) vuodat ja nahat luokitellaan samoin kuin vuodat ja nahat, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin parkitut.

    Näiden nahkojen luokitteluun eivät vaikuta varsinaisen parkituksen viimeistelyyn tarkoitetut käsittelyt, joiden aikana parkitukseen käytetyt tuotteet ja mahdollisesti jäljellä oleva vesi poistetaan nahoista (esim. pesemällä, vääntämällä, puristamalla, kuivaamalla ja venyttämällä). Luokitteluun ei vaikuta myöskään vuotien ja nahkojen, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin parkitut, pelkkä halkaisu.

    4104 11 10–4104 11 90

    halkaisematon, ohentamaton nahka; halkaistu, martiollinen nahka

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vuodat ja nahat, joissa on orvaskeden poistamisen jälkeen näkyvä alkuperäinen martio jäljellä, eikä pinnasta ole poistettu mitään esim. hiomalla tai kiillottamalla.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain vuodat ja nahat, joissa on jäljellä nahan martiopinta (pintapuoli).

    4104 41 11–4104 49 90

    kuivana (crust-käsitelty)

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

    4104 41 11–4104 41 90

    halkaisematon, ohentamaton nahka; halkaistu, martiollinen nahka

    Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 11 90 selittävät huomautukset.

    4104 41 11

    intialaisen vasikan vuodat, kokonaiset, myös jos niistä puuttuu pää tai raajat, nettopaino enintään 4,5 kg/vuota, ainoastaan kasvisparkitut, myös edelleen valmistetut, mutta selvästi soveltumattomat nahkatavaroiden välittömään valmistamiseen

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vasikan vuodat, jotka on ainoastaan parkittu kasviaineilla ja jotka voivat olla käsiteltyjä esim. kasviöljyllä säilymisen varmistamiseksi pitkien kuljetusten aikana.

    Näille vuodille on tunnusomaista luja ja tiivis rakenne ja vaalea väri, joka johtuu kasvisparkituksesta. Vuodan karvapuoli on pehmeä ja tasaisesti silotettu ja vuodan lihapuoli on yleensä huolellisesti puhdistettu kaapimalla. Ennen kuin tämän tyyppisiä vuotia voidaan käyttää nahkatavaroiden valmistuksessa, ne täytyy työstää täysin uudelleen (parkinpoisto) ja siksi niitä voidaan pitää esiparkittuina vuotina.

    Näitä vuotia (jotka tunnetaan nimellä ”Madras skins” eli intialaiset vasikan vuodat) tuodaan pääasiassa Intiasta tai Pakistanista. Ne ovat tavallisesti kuuden kappaleen erissä, jotka on puristettu paaleiksi ja pakattu olkimattoihin ja juuttisäkkeihin.

    4104 49 11

    intialaisen vasikan vuodat, kokonaiset, myös jos niistä puuttuu pää tai raajat, nettopaino enintään 4,5 kg/vuota, ainoastaan kasvisparkitut, myös edelleen valmistetut, mutta selvästi soveltumattomat nahkatavaroiden välittömään valmistamiseen

    Ks. alanimikkeen 4104 41 11 selittävät huomautukset.

    4105

    Parkittu tai crust-käsitelty lampaan- ja karitsannahka, villapeitteetön, myös halkaistu, mutta ei enempää valmistettu

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A ja B kohdat.

    4105 10 10 ja 4105 10 90

    märkänä (myös wet-blue)

    Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 19 90 selittävät huomautukset.

    4105 10 10

    halkaisematon

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat halkaisemattomat nahat (ts. ne ovat alkuperäisen paksuisia eikä niitä ole halkaistu useiksi eri kerroksiksi), myös ne, jotka on ohennettu kauttaaltaan tasaisen vahvuisiksi kaapimalla lihapuolelta pois liha- ja kudosjäänteet ja karheudet.

    4105 30 10–4105 30 99

    kuivana (crust-käsitelty)

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

    4105 30 10

    kasvisesiparkittu intialaisen karvalampaan (métis) nahka, myös edelleen valmistettu, mutta selvästi soveltumaton nahkatavaroiden välittömään valmistamiseen

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kasvisesiparkitut nahat jotka on kevyesti parkittu ja joita on edelleen parkittava ennen viimeistelyä.

    Nahat, jotka on ainoastaan parkittu kasviaineilla, voivat olla käsiteltyjä esim. kasviöljyllä säilymisen varmistamiseksi pitkien kuljetusten aikana.

    Näille nahoille on tunnusomaista luja ja tiivis rakenne ja vaaleanruskea väri, joka johtuu kasvisparkituksesta.

    Näitä nahkoja (jotka tunnetaan nimellä ”Madras skins” eli intialaiset vasikan vuodat) tuodaan pääasiassa Intiasta tai Pakistanista. Ne ovat tavallisesti kuuden kappaleen erissä, jotka on puristettu paaleiksi ja pakattu olkimattoihin ja juuttisäkkeihin.

    4105 30 91

    halkaisematon

    Alanimikkeen 4105 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. lampaan- ja karitsannahat, jotka on parkittu suolan, alunan, munankeltuaisen ja jauhon seoksella (alunaparkittu nahka). Näitä nahkoja käytetään pääasiassa käsineiden valmistukseen tai korkealuokkaisten jalkineiden valmistuksessa.

    4105 30 99

    halkaistu

    Ks. alanimikkeen 4105 30 91 selittävien huomautusten toinen kappale.

    4106

    Muiden eläinten parkitut tai crust-käsitellyt vuodat ja nahat, ilman villa- tai karvapeitettä, myös halkaistut, mutta ei enempää valmistetut

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A ja B kohdat.

    4106 21 10 ja 4106 21 90

    märkänä (myös wet-blue)

    Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 19 90 selittävät huomautukset.

    4106 21 10

    halkaisematon

    Alanimikkeen 4105 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    4106 22 10 ja 4106 22 90

    kuivana (crust-käsitelty)

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

    4106 22 10

    kasvisesiparkittu intialaisen vuohen tai vohlan nahka, myös edelleen valmistettu, mutta selvästi soveltumaton nahkatavaroiden välittömään valmistamiseen

    Alanimikkeen 4105 30 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    4106 31 10 ja 4106 31 90

    märkänä (myös wet-blue)

    Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 19 90 selittävät huomautukset.

    4106 31 10

    halkaisematon

    Alanimikkeen 4105 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    4106 32 10 ja 4106 32 90

    kuivana (crust-käsitelty)

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

    4106 32 10

    halkaisematon

    Alanimikkeen 4105 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    4106 40 10

    kasvisesiparkittu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kasvisesiparkitut vuodat ja nahat, joita on edelleen parkittava ennen viimeistelyä.

    Näille vuodille ja nahoille on tunnusomaista luja ja tiivis rakenne ja vaaleanruskea väri, joka johtuu kasvisparkituksesta.

    4106 91 00

    märkänä (myös wet-blue)

    Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 19 90 selittävät huomautukset.

    4106 92 00

    kuivana (crust-käsitelty)

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

    4107

    Nauta- ja hevoseläinten (myös puhvelien) nahka, parkituksen tai crust-käsittelyn jälkeen edelleen valmistettu, myös pergamenttinahaksi valmistettu, karvapeitteetön, myös halkaistu, muu kuin nimikkeen 4114 nahka

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat nahat voivat olla edelleen käsiteltyjä (muokattu, värjätty, martiopuristettu tai muulla tavoin puristettu, viimeistelty mokkanahan nukkamaisen ulkonäön aikaansaamiseksi, painettu, silotettu jne.) tai pergamenttinahaksi valmistettuja (ks. HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden kohta III).

    4107 11 11–4107 11 90

    halkaisematon, ohentamaton nahka

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat halkaisemattomat nahat (ts. ne ovat alkuperäisen paksuisia eikä niitä ole halkaistu useiksi eri kerroksiksi), myös ne, jotka on ohennettu kauttaaltaan tasaisen vahvuisiksi kaapimalla ja poistamalla lihapuolelta liha- ja kudosjäänteet ja karheudet.

    4107 11 11

    boksinahka

    Boksinahka on kromiparkittua tai joskus yhdistelmäparkittua vasikannahkaa, joka on viimeistelty värjäämällä ja kiillottamalla ja jota käytetään kenkien päällisnahkojen tai tiettyjen nahkatavaroiden (esim. käsilaukkujen, salkkujen) valmistukseen. Boksinahka on hyvin pehmeää.

    4107 12 11

    boksinahka

    Ks. alanimikkeen 4107 11 11 selittävät huomautukset.

    4107 91 10 ja 4107 91 90

    halkaisematon, ohentamaton nahka

    Ks. alanimikkeiden 4107 11 11–4107 11 90 selittävät huomautukset.

    4107 91 10

    pohjanahka

    Pohjanahkaa, jolta edellytetään vahvuutta ja kestävyyttä käyttötarkoituksensa vuoksi, ei ole viimeistelty (fed). Tämän nahan muokkauksessa käytetty menetelmä on vesimuokkaus, kun taas viimeistellyt (stuffed) nahat on rasvamuokattu. Pääasialliset pohjanahan muokkauksessa käytetyt menetelmät ovat nahkapuolen (pintapuolen) puhdistus, ilmakuivaus, toistettu vasarointi ja painevalssaus.

    Ks. myös HS-selitykset, nimikkeen 4107 kolmas kappale.

    4112 00 00

    Lampaan- ja karitsannahka, parkituksen tai crust-käsittelyn jälkeen edelleen valmistettu, myös pergamenttinahaksi valmistettu, villapeitteetön, myös halkaistu, muu kuin nimikkeen 4114 nahka

    Nimikkeen 4107 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    4113

    Muiden eläinten nahka, parkituksen tai crust-käsittelyn jälkeen edelleen valmistettu, myös pergamenttinahaksi valmistettu, villa- tai karvapeitteetön, myös halkaistu, muu kuin nimikkeen 4114 nahka

    Nimikkeen 4107 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    4115

    Nahkaan, myös nahkakuituihin, perustuva tekonahka, laattoina, levyinä tai kaistaleina, myös rullina; leikkuu- ja muut jätteet nahasta tai tekonahasta, nahkatavaroiden valmistukseen soveltumattomat; nahkapöly ja -jauhe

    Tekonahan pääainekset ovat nahka ja nahkakuidut. Erityisominaisuuksien saavuttamiseksi käytetään tietyssä määrin myös vanuttuvia aineksia, kuten selluloosa-, synteetti- tai puuvillakuituja. Kyseisten kuitujen osuus saa olla kuitenkin vain huomattavasti alle 50 prosenttia, jotta tavarat voidaan luokitella laattoina, levyinä, kaistaleina, myös rullina, nimikkeeseen 4115. Nahkakuidut koostuvat kromiparkitsemisesta ja kasvisvalkaisusta saatavista nahkalastuista tai nahan leikkuujätteistä. Sidosaineena käytetään pääasiassa luonnonlateksia.

    Tekonahkaa käytetään pääasiassa jalkineteollisuudessa jalkineen runkojen, jalkineen sisäpuolen kantakappaleiden, sisäpohjien ja välipohjien sekä sisäjalkineiden ulkopohjien valmistukseen. Lisäksi tekonahkaa käytetään nahkatavarateollisuudessa (esim. laukunrunkoihin, koululaukkuihin, salkkujen välitaskuihin tai lompakoihin ja kukkaroihin) ja teknisessä teollisuudessa vaippoihin, muhveihin, eristysmateriaaleihin jne.

    42 RYHMÄ

    NAHKATAVARAT; SATULA- JA VALJASTEOKSET; MATKATARVIKKEET, KÄSILAUKUT JA NIIDEN KALTAISET SÄILYTYSESINEET; SUOLESTA VALMISTETUT TAVARAT

    4202

    Matka-arkut, matkalaukut, toalettilaukut (vanity-cases), attasealaukut, salkut, koululaukut, silmälasikotelot, kiikarikotelot, kameralaukut, soittimien kotelot ja laukut, asekotelot sekä niiden kaltaiset säilytysesineet; matkakassit ja -pussit, eristetyt laukut ja kassit elintarvikkeita varten, meikkilaukut ja -pussit (toilet bags), selkäreput, käsilaukut, ostoslaukut ja -kassit, lompakot, rahakukkarot, karttakotelot, savukekotelot, tupakkapussit, työkalulaukut ja -salkut, urheiluvälinelaukut, pullokotelot, korulippaat ja -rasiat, puuterirasiat, kotelot ruokailuvälineitä varten ja niiden kaltaiset säilytysesineet, jotka on valmistettu nahasta, tekonahasta, muovilevystä, tekstiiliaineesta, vulkaanikuidusta, kartongista tai pahvista tai kokonaan tai suurimmaksi osaksi päällystetty näillä aineilla tai paperilla

    Ilmaisun ”ulkopinta” määrittelystä ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus ja alanimikkeiden 4202 11, 4202 21, 4202 31 ja 4202 91 HS-alanimikeselitykset.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. mailalaukut, joihin mahtuu koko maila, myös kädensijalla tai olkahihnalla varustetut.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu mm. tennismailojen, sulkapallomailojen, golfmailojen jne. lapasuojukset, jotka on tehty (tavallisesti muovilla päällystetystä) tekstiilikankaasta, myös palloille tarkoitetulla sivutaskulla varustetut (nimike 6307).

    4202 11 10 ja 4202 11 90

    joiden ulkopinta on nahkaa, tekonahkaa tai kiiltonahkaa

    Termien ”kiiltonahka” ja ”tekonahka” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 4114, kohta II, ensimmäisen kappaleen 1 alakohta, ja nimike 4115, kohta I.

    4202 12 11 ja 4202 12 19

    muovilevyä

    Jos tuotteen säilytysesineen uloin materiaali on yhdistelmäainetta, jonka paljain silmin nähtävissä oleva uloin kerros on muovilevyä (esim. tekstiilikuiduista kudotun kankaan ja muovilevyn yhdistelmä), tuote voidaan luokitella näihin alanimikkeisiin siitä riippumatta, onko muovilevy valmistettu ensin ennen yhdistelmäaineen valmistamista vai onko muovikerros syntynyt siten, että jokin aine (esim. tekstiilikuidusta kudottu kangas) on päällystetty tai peitetty muovilla, edellyttäen kuitenkin, että kyseinen paljain silmin nähtävissä oleva uloin kerros muistuttaa tuotteeseen kiinnitettyä muovilevyä.

    4202 22 10

    muovilevyä

    Ks. alanimikkeiden 4202 12 11 ja 4202 12 19 selittävät huomautukset.

    4202 31 00–4202 39 00

    tavarat, jollaisia tavallisesti pidetään taskussa tai käsilaukussa

    Ks. alanimikkeiden 4202 31, 4202 32 ja 4202 39 HS-alanimikeselitykset.

    4202 32 10

    muovilevyä

    Ks. alanimikkeiden 4202 12 11 ja 4202 12 19 selittävät huomautukset.

    4202 92 11–4202 92 19

    muovilevyä

    Ks. alanimikkeiden 4202 12 11 ja 4202 12 19 selittävät huomautukset.

    4203

    Vaatteet ja vaatetustarvikkeet nahasta tai tekonahasta

    4203 10 00

    vaatteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vaatteet (mukaan lukien työvaatteet) kuten esim. takit, päällystakit, housut ja esiliinat, jotka on valmistettu nahasta tai keinonahasta. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nahasta ja yhdistetyistä nahanpalasista koostuvat epätäydelliset tai viimeistelmättömät tavarat, jotka ovat kuitenkin tunnistettavissa vaatteiksi.

    4203 21 00–4203 29 99

    kintaat ja muut käsineet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kintaat ja muut käsineet, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin muotoon leikatut.

    Tiettyyn muotoon leikatut nahanpalat, jotka on tarkoitettu käsineiden valmistamiseen, mutta joihin ei ole vielä leikattu peukalon ja sormien muotoja, luokitellaan alanimikkeeseen 4205 00 00.

    4203 21 00

    erityisesti urheilukäyttöön suunnitellut

    Ks. alanimikkeen 4203 21 HS-alanimikeselitykset.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös miekkailu-, kriketti- ja pesäpallokäsineet sekä kilpapyöräilijöille tarkoitetut käsineet, joissa on avonaiset kämmenselät.

    4203 29 10

    kaikkien ammattialojen suojakäsineet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat suojakintaat ja muut -käsineet on tavallisesti tarkoitettu käsien suojaamiseen työskentelyn aikana. Tämän vuoksi, toisin kuin muotikäsineet, ne on usein valmistettu paksusta, vahvasta nahasta, jota ei tavallisesti ole enempää valmistettu kuin parkittu. Suojakäsineissä on usein karkea pinta ja niissä voi olla rannekkeet, jotka suojaavat ranteita ja käsivarsia.

    Tähän alanimikkeeseen luokitellaan myös suojakäsineet, joissa vain kämmenet ja sormien kämmenpuoliset osat ovat nahkaa.

    4203 29 91 ja 4203 29 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös kintaat ja muut käsineet, joita käytetään urheiltaessa, mutta joilla ei kuitenkaan ole alanimikkeen 4203 21 HS-alanimikeselityksissä mainittuja, erityisesti urheilukäyttöön suunniteltujen käsineiden toiminnallisia ominaisuuksia.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös käsinetyypit, joissa kämmen ja sormien kämmenpuoliset osat sekä sormien välit on tehty nahasta ja kämmenselkä muusta materiaalista.

    4203 29 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kintaat ja muut käsineet, jotka leikkauksen ja ulkomuodon puolesta on selvästi suunniteltu naisten ja tyttöjen käsineiksi.

    4203 30 00

    vyöt, myös olkavyöt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. rahavyöt ja niiden kaltaiset nahkavyöt, joissa on yksi tai useampi kiinnikkeellä varustettu tasku.

    4203 40 00

    muut vaatetustarvikkeet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. housunkannattimet, rannehihnat, solmiot ja tirolilaisten polvihousujen kannattimet.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kengännauhat, joita ei pidetä vaatetustarvikkeina, vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 4205 00 00. Tähän alanimikkeeseen eivät myöskään kuulu kalvosimet, joissa on korujäljitelmiä tai pukukoruja (nimike 7117), eivätkä kellonrannekkeet (nimike 9113).

    4205 00

    Muut nahasta tai tekonahasta valmistetut tavarat

    4205 00 11

    käyttö- ja kuljetushihnat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nimikettä 4205 koskevien HS-selitysten toisen kappaleen 1 kohdassa kuvatut muut tuotteet kuin kuljettimien kauhat.

    4205 00 19

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kuljettimien kauhat ja nimikettä 4205 koskevien HS-selitysten toisen kappaleen 2 kohdassa kuvatut tavarat.

    4205 00 90

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 4205, kolmas kappale.

    43 RYHMÄ

    TURKISNAHAT JA TEKOTURKIKSET; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

    4301

    Raa'at turkisnahat (myös päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, jotka sopivat turkkurien käyttöön), muut kuin nimikkeen 4101, 4102 tai 4103 raa'at vuodat ja nahat

    Ilmaisun ”raa'at turkisnahat” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimikkeen 4301 viimeistä edellinen kappale.

    4301 80 50

    luonnonvaraisten kissaeläinten nahat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat erityisesti gepardin, jaguaarin, ilveksen, pantterin (eli leopardin) ja puuman turkisnahat.

    4301 80 70

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hylkeennahat (esim. grönlanninhylkeen [”whitecoat”] kuutin tai kuplahylkeen [”blue-backs”] kuutin nahat) sekä merisaukon ja nutrian (coypu) turkisnahat.

    Grönlanninhylkeen (”whitecoat”) kuutin turkki on väriltään täysin valkoinen.

    Kuplahylkeen (”blue-backs”) kuutin turkki on väriltään valkoinen ja siinä on päästä pyrstöevään ulottuva leveä siniharmaa selkäjuova.

    Hylkeennahat esitetään tullattaviksi usein virheellisesti merisaukonnahkoina. Hylkeillä on hieno, silkkimäinen, tiheä turkki, jossa kiiltävän musta peitinkarva peittää kullanvärisen pohjavillan, joka kaulassa ja vatsan alueella vivahtaa punaruskeaan tai oranssiin.

    Merisaukon turkin väri vaihtelee ruskeasta mustaan ja siinä on siellä täällä valkoisia karvoja. Pohjavilla on erittäin hieno ja tiheä (vahva).

    Koska nutrian nisät ovat selkäpuolella, sen turkin lähes ainoa käyttökelpoinen osa on vatsa. Tämän vuoksi eläintä nyljettäessä nahkomisviilto tehdään selän suuntaisesti. Turkki on vatsapuolelta mustanruskea ja vaaleampi selästä ja kyljistä. Runsas peitinkarva on karkea ja pohjavilla hieno, tiheä ja villava.

    4301 90 00

    päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, jotka sopivat turkkurien käyttöön

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu vain poistetut osat (päät, hännät ja koivet), vaan myös suikaleet ja somisteet. Näistä osista tehdään tauluja (”mats”), joita sitten käytetään huonompilaatuisten turkistuotteiden valmistuksessa.

    4302

    Parkitut tai muokatut turkisnahat (myös päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet), irralliset tai (muita aineita lisäämättä) yhdistetyt, muut kuin nimikkeeseen 4303 kuuluvat

    4302 11 00–4302 19 95

    kokonaiset nahat, myös jos niistä puuttuu pää, häntä tai koivet, irralliset

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. vuodat ja nahat (esim. lampaan), joista on poistettu ainoastaan pää, koivet ja häntä ja joita, myös reunoista tasattuja, ei ole leikattu tai muuten työstetty muotoon. Ne voivat olla värjättyjä ja soveltuvat käytettäviksi mattoina.

    4302 19 41

    grönlanninhylkeen kuutin tai kuplahylkeen kuutin nahat

    Ks. alanimikkeen 4301 80 70 selittävät huomautukset.

    4302 20 00

    päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, irralliset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ”osat tai leikkeet” ovat leikkuujätteitä, joita syntyy valmistettaessa turkiksia tai yhdistettäessä turkisnahkoja tai niiden osia neliön, suorakaiteen, puolisuunnikkaan tai ristin muotoisiksi kappaleiksi.

    4302 30 10

    rykätyt turkisnahat

    Ks. HS-selitykset, nimike 4302, ensimmäinen kappale, kohdan b toinen kappale.

    Rykättyjä turkisnahkoja, joihin viitataan joskus nimellä ”stranded furskins”, voidaan valmistaa myös:

    leikkaamalla nahat ohuiksi suikaleiksi viistoon ja yhdistämällä ne uudestaan alkuperäisessä järjestyksessä,

    leikkaamalla nahat ja yhdistämällä ne uudestaan ”step-cutting”.

    Näin saadaan pitempiä mutta kapeampia turkisnahkoja.

    4302 30 21–4302 30 95

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. seuraavat tuotteet, edellyttäen että niihin ei ole lisätty muita materiaaleja:

    1.

    alanimikkeen 4302 20 00 osat ja leikkeet tai kokonahat ”pussien” (”sac”), levyjen (”plate”), ristien (”crosses”) tai muiden samankaltaisten puolivalmisteiden muotoon yhdistettyinä;

    2.

    pitkien ja lyhyiden turkistakkien valmistukseen tarkoitetut turkislevyt (”bodies”), joihin tavallisesti kuuluu kolme erillistä turkisnahoista valmistettua osaa, joista yksi osa on suunnikas, jonka kanta on pitkä ja kaareva (takakappaleen leikkaamiseen tarkoitettu) ja kaksi muuta osaa suorakaiteen muotoisia (etukappaleen ja hihojen leikkaamiseen tarkoitetut).

    4302 30 51

    grönlanninhylkeen kuutin tai kuplahylkeen kuutin nahat

    Ks. alanimikkeen 4301 80 70 selittävät huomautukset.

    4303

    Vaatteet, vaatetustarvikkeet ja muut turkisnahasta valmistetut tavarat

    4303 10 10 ja 4303 10 90

    vaatteet ja vaatetustarvikkeet

    Ks. tämän ryhmän 4 huomautus.

    4303 10 10

    grönlanninhylkeen kuutin tai kuplahylkeen kuutin nahoista valmistetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vaatteet ja vaatetustarvikkeet, jotka on valmistettu alanimikkeeseen 4302 19 41 tai 4302 30 51 luokitelluista nahoista.

    4303 90 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 4303 kolmas ja neljäs kappale.

    IX JAKSO

    PUU JA PUUSTA VALMISTETUT TAVARAT; PUUHIILI; KORKKI JA KORKKITAVARAT; OLJESTA, ESPARTOSTA TAI MUISTA PUNONTA- TAI PALMIKOINTIAINEISTA VALMISTETUT TAVARAT; KORI- JA PUNONTATEOKSET

    44 RYHMÄ

    PUU JA PUUSTA VALMISTETUT TAVARAT; PUUHIILI

    4401

    Polttopuu, rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa; puu lastuina ja hakkeena; sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi, rakeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu

    4401 10 00

    polttopuu rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa

    Rangoille ja pölkyille, joita pidetään polttopuuna, ei ole määrätty mitään kokorajoituksia. Puun kunto ja muoto, jossa se esitetään tullille, erottavat sen nimikkeeseen 4403 kuuluvasta puusta (ks. HS-selitykset, nimikkeen 4401 poikkeus b).

    Tähän nimikkeeseen ei kuulu sahanpuru eikä puujäte, vaikka ne olisi selvästi tarkoitettu käytettäviksi polttoaineena (alanimike 4401 30 10 tai 4401 30 90).

    4401 21 00 ja 4401 22 00

    puu lastuina tai hakkeena

    Ks. tämän ryhmän 1 huomautuksen a ja c kohdat sekä HS-selitykset, nimike 4401, B kohdan ensimmäinen kappale.

    4401 30 10 ja 4401 30 90

    sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi, rakeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu

    Ks. tämän ryhmän 1 huomautuksen a ja c kohdat.

    Näihin alanimikkeisiin ei kuulu tämän ryhmän 1 lisähuomautuksessa määritelty ”puujauho” (nimike 4405 00 00).

    4403

    Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

    4403 10 00

    maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla käsitelty

    Ks. alanimikkeen 4403 10 HS-alanimikeselitykset.

    Puun kyllästäminen on käsittely, jolla puu saadaan säilymään paremmin tai sille voidaan antaa tiettyjä ominaisuuksia (kuten tulenkestävyys tai suoja kutistumista vastaan). Kyllästämiskäsittelyllä saadaan mm. havupuupylväille pitkäaikainen suoja.

    Kyllästäminen voidaan tehdä joko liottamalla pylväitä avonaisissa altaissa kuumassa nesteessä niin pitkään, että neste on jäähtynyt, tai käsittelemällä niitä paineen tai alipaineen avulla autoklaavissa.

    Käsittelyssä käytetyt aineet ovat pääasiassa orgaanisia tuotteita, esim. kreosootti, dinitrofenolit ja dinitrokresolit.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös maalatut tai lakatut puupylväät.

    4403 20 11

    sahatukit

    Sahatukkien fyysisiä ominaisuuksia ovat mm.:

    lieriön muoto ja suorat syyt ilman merkittävää kierteisyyttä;

    vähintään 15 cm:n suuruinen halkaisija.

    Yleensä sahatukit sahataan tai veistetään pituussuunnassa sahapuutavaraksi tai ratapölkyiksi tai niitä käytetään vanerointiviilujen valmistamiseen (pääosin tasoleikkaamalla tai viiluksi sorvaamalla).

    4403 20 31

    sahatukit

    Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

    4403 20 91

    sahatukit

    Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

    4403 41 00–4403 49 95

    tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puulajia

    Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitys eräiden trooppisten puulajien nimityksistä. Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän liite.

    4403 49 20

    okoumé

    Okouméa saadaan lähes ainoastaan Gabonin metsistä. Puu on pehmeää, lohenpunaista, sen rakenne on kuituinen ja syyt epäsäännöllisiä, ja se muistuttaa hieman mahonkia mutta on paljon vaaleampaa. Puu tuottaa hyvänmuotoisia lieriömäisiä tukkeja, jotka soveltuvat erinomaisesti tasoleikkaukseen ja viilujen sorvaukseen. Okouméa käytetään pääasiassa vaneriviilun valmistukseen.

    4403 91 10

    sahatukit

    Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

    4403 92 10

    sahatukit

    Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

    4403 99 10

    poppelia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki Populus-suvun lajit.

    Poppelipuu on kevyttä, hyvin pehmeää ja väriltään vaaleaa. Sitä käytetään puusepän tuotteiden (huonekalujen sisäosat, pakkauslaatikot) ja vanerin valmistukseen. Havupuiden jälkeen se on tärkein selluloosan lähde paperimassan valmistuksessa.

    4403 99 51

    sahatukit

    Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

    4404

    Vannepuu; halkaistut pylväät; teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit; puukepit, karkeasti muotoillut, mutta ei sorvatut, taivutetut eikä muulla tavalla valmistetut, kävelykeppien, sateenvarjojen, työkalujen varsien tai niiden kaltaisten tavaroiden valmistukseen soveltuvat; puusäleet ja niiden kaltaiset tavarat

    Puusäleet ja niiden kaltaiset tavarat eroavat nimikkeen 4408 vaneriviilusta pääasiassa pienemmän kokonsa ja käytetyn puulajin puolesta (yleensä tavallisista, pehmeimmistä puulajeista).

    4404 20 00

    lehtipuuta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puulastut, jotka muistuttavat rullalle kierrettyjä puusäleitä (tavallisesti pyökkiä tai pähkinäpuuta) ja joita käytetään etikan valmistukseen tai muiden nesteiden selkeyttämiseen.

    4405 00 00

    Lastuvilla; puujauho

    Ilmaisun ”puujauho” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

    4406

    Puiset rata- ja raitiotiepölkyt

    4406 10 00

    kyllästämättömät

    Ks. alanimikkeiden 4406 10 ja 4406 90 HS-alanimikeselitykset.

    4406 90 00

    muut

    Ks. alanimikkeiden 4406 10 ja 4406 90 HS-alanimikeselitykset.

    4407

    Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

    Ilmauksien ”tasoleikattu” ja ”viiluksi sorvattu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 4408, toinen ja kolmas kappale.

    4407 10 31–4407 10 38

    höylätty

    Näihin alanimikkeisiin ei kuulu:

    a)

    sattumanvaraisesti höylätty puutavara, jolla tarkoitetaan sellaista puutavaraa, josta on höylätty pois kohoumat ja rosoiset sahausjäljet (alanimikkeet 4407 10 91 ja 4407 10 98);

    b)

    pituussuunnassa sahattu puu, jossa, ottaen huomioon kyseessä olevan puun erityispiirteet ja tämän tyyppisen puun käsittelyssä tapahtuneen teknisen kehityksen, ei ole havaittavissa sahausjälkiä, edellyttäen että sahausjälkien puuttuminen on sattumanvaraista ja tulosta sellaisesta sahauksesta, joka on teknisesti välttämätöntä, ja jälkien poistamisella ei ole tarkoitus helpottaa puun myöhempää käyttöä (alanimikkeet 4407 10 91 ja 4407 10 98).

    4407 10 91–4407 10 98

    muut

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu pakkauslaatikoiden ja -häkkien tekemiseen tarkoitetut täydelliset sarjat sahatuista, tasoleikatuista tai viiluksi sorvatuista laudoista, joiden paksuus on suurempi kuin 6 mm. Sellaiset sarjat kuuluvat nimikkeeseen 4415, myös jos niissä on mukana tiettyjä tarvikkeita kuten kulmakappaleita tai jalkoja. Ks. myös HS-selitykset, nimike 4415.

    4407 21 10–4407 29 95

    tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puulajia

    Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitys eräiden trooppisten puulajien nimityksistä. Ks. lisäksi HS-selitykset, tämän ryhmän liite.

    4407 99 96

    trooppista puulajia

    Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”trooppinen puulaji” vain sellaisia puulajeja, joita ei ole mainittu tämän ryhmän alanimikehuomautuksessa 1.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavat trooppiset puulajit: aiele, alone, andoung, bilinga, bomanga, bubinga, eebenpuu, ebiara, faro, kapokkipuu, limbali, longhi, movingui, mutenye, naga, niove, tali, tchitola, wenge ja zingana.

    4408

    Viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm

    4408 31 11–4408 39 95

    tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puulajia

    Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitys eräiden trooppisten puulajien nimityksistä. Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän liite.

    4409

    Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu

    4409 10 11

    kehyslista maalausten, valokuvien, peilien tai muita niiden kaltaisten tavaroiden kehyksiä varten

    Ks. HS-selitykset, nimike 4409, viides kappale, kohta 4.

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu muotoiltu puu, joka on tehty asettamalla muotoiltu puukappale toisen muotoillun tai muotoilemattoman puukappaleen päälle (nimike 4418 tai 4421).

    4409 10 18

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Puulangat ja pyöreät sauvat puutappien tai -naulojen valmistukseen, jotka on kuvailtu HS-selityksissä, nimike 4409, viidennen kappaleen kohta 5.

    2.

    Rimat (kapeat laudankappaleet) parkettilattioita varten, koko pituudeltaan muotoillut.

    Rimat, joita ei ole enempää työstetty kuin höylätty, hiottu tai päistään jatkettu (esim. sormijatkettu), kuuluvat nimikkeeseen 4407 tai 4408. Ristiinliimattua vaneria tai vaneroitua puuta olevat rimat kuuluvat nimikkeeseen 4412.

    4409 29 10

    kehyslista maalausten, valokuvien, peilien tai muita niiden kaltaisten tavaroiden kehyksiä varten

    Ks. alanimikkeen 4409 10 11 selittävät huomautukset.

    4409 29 91 ja 4409 29 99

    muut

    Ks. alanimikkeen 4409 10 18 selittävät huomautukset.

    4410

    Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistetu lastulevy ja ”oriented strand board” -levy sekä niiden kaltaiset levyt (esimerkiksi ”waferboard”-levyt), myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu

    4410 11 50

    pinnoitettu koristeellisella muovilaminaatilla

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. puusta valmistettu lastulevy, joka on peitetty alanimikkeeseen 3921 90 41 kuuluvalla korkeapainelaminaatilla.

    4410 11 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puusta valmistetut lastulevyt, jotka on peitetty muovilla, maalilla, paperilla, tekstiiliaineella tai metallilla, muut kuin ne, jotka mainitaan alanimikkeissä 4410 11 30 ja 4410 11 50.

    4410 90 00

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvia puumaisia aineita ovat mm. sokeriruokojäte, bambu, oljesta saadut lastut ja pellavan tai hampun sälöt.

    4411

    Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu kuitulevy, myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu

    4411 12 10–4411 14 90

    MDF-levy

    Ks. HS-selitykset, nimike 4411, toinen kappale, kohdan A ensimmäinen alakohta.

    4411 12 10

    mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvassa luokittelussa hiomista ei pidetä mekaanisena työstönä.

    4411 13 10

    mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

    Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

    4411 14 10

    mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

    Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

    4411 92 10 ja 4411 92 90

    tiheys suurempi kuin 0,8 g/cm3

    Ks. HS-selitykset, nimike 4411, toinen kappale, kohdan B alakohta 1.

    4411 92 10

    mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

    Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

    4411 93 10 ja 4411 93 90

    tiheys suurempi kuin 0,5 g/cm3 mutta enintään 0,8 g/cm3

    Ks. HS-selitykset, nimike 4411, toinen kappale, kohdan B alakohta 2.

    4411 93 10

    mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

    Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

    4411 94 10 ja 4411 94 90

    tiheys enintään 0,5 g/cm3

    Ks. HS-selitykset, nimike 4411, toinen kappale, kohdan B alakohdat 2 ja 3.

    4411 94 10

    mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

    Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

    4412

    Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu

    Havupuista valmistetussa ristiinliimatussa vanerissa on usein virheitä (esimerkiksi koloja) pintaviiluissa, jotka valmistuksessa korjataan puu-upotuksilla, muovitäyteyhdisteillä jne.

    Näitä täytteitä ei pidetä lisäaineina, eivätkä ne anna ristiinliimatulle vanerille muihin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden luonnetta.

    Tähän nimikkeeseen kuuluva vaneri voi olla hiomatonta tai hiomalla lisäkäsiteltyä. Ilmaisu ”hiomaton” sisältää ilmaisun ”kevyesti hiottu”; pintaviilujen kevyen hionnan tarkoituksena on pelkästään käsitellä paikkaamisesta, tulpittamisesta tai täyttämisestä aiheutuneet epätasaisuudet.

    Ks. myös alanimikkeiden 4412 10, 4412 31, 4412 32 ja 4412 39 HS-alanimikeselitykset.

    Lattianpäällystelevyinä käytettävä ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu (ks. erityisesti tätä nimikettä koskevien HS-selitysten neljäs kappale) tarkoittaa vain levyjä, joissa on alle 2,5 millimetrin paksuinen puinen pintakerros (ohut vaneri).

    Esimerkki tyypillisestä kolmikerroksisesta tuotteesta:

    Image

    Jos puisen pintakerroksen paksuus on vähintään 2,5 mm, tuotteet eivät kuulu tähän nimikkeeseen (alanimike 4418 71 00 tai 4418 72 00).

    4412 94 10 ja 4412 94 90

    rimalevy, sälölevy ja kimpivaneri

    Ilmausten ”rimalevy, sälölevy ja kimpivaneri” määrityksistä, ks. HS-selitykset, nimike 4412, ensimmäinen kappale, 3 kohdan ensimmäinen alakohta.

    4413 00 00

    Tiivistetty puu, möhkäleinä, levyinä, rimoina tai profiileina

    Yleisimmin tiivistämiseen käytettyjä puulajeja ovat pyökki, valkopyökki, valeakaasia ja poppeli.

    4415

    Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, -häkit, -pytyt ja niiden kaltaiset päällykset; puiset kaapeli- ja johdinkelat; kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut puiset lastauslavat; puiset kuormauslavojen lavakaulukset

    4415 10 10

    laatikot, rasiat, häkit, pytyt ja niiden kaltaiset päällykset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pakkauslaatikoiden, -häkkien ym. kokoamiseen tarkoitetut täydelliset sarjat tarvelautoja, kokoamattomina, sahattuina, tasoleikattuina tai viiluksi sorvattuina, yhtenä lähetyksenä, myös jos pohjat, sivut, kannet ja sulkimet ovat mukana.

    Epätäydelliset sarjat luokitellaan seuraavasti:

    1.

    päällysten osat kuten pohjat, kannet jne., jotka on naulattu yhteen tai muulla tavoin koottu ja jotka on valmistettu sahatuista, tasoleikatuista tai viiluksi sorvatuista laudoista, kuuluvat alanimikkeeseen 4421 90 98;

    2.

    kokoamattomat tarvelaudat luokitellaan olennaisten ominaisuuksiensa mukaiseen nimikkeeseen (nimike 4407 tai 4408).

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 4415, kohta I.

    4415 10 90

    kaapeli- ja johdinkelat

    Ks. HS-selitykset, nimike 4415, kohta II.

    4415 20 20 ja 4415 20 90

    kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut lastauslavat; kuormauslavojen lavakaulukset

    Ks. HS-selitykset, nimike 4415, kohdat III ja IV.

    4416 00 00

    Puiset drittelit, tynnyrit, sammiot, saavit ja muut tynnyriteokset sekä niiden puuosat, myös kimmet

    Drittelit ja tynnyrit ovat astioita, jotka ovat keskeltä pulleita ja kummastakin päästä umpinaisia. Sammioissa ja saaveissa yleensä vain toinen pää on umpinainen ja niissä voi olla irrotettava kansi.

    Yleisimmin käytetyt puulajit ovat kastanja ja tammi.

    Ilmaisulla ”puuosat” tarkoitetaan tynnyrien kimpiä ja kansia sekä muita puuteoksia.

    Kimmet ovat enemmän tai vähemmän taivutettuja, höylättyjä lautoja, joihin on ainakin toiseen päähän veistetty tai uurrettu kokoamista varten uurre (”croze”).

    Kannet on tehty ympyrän muotoisiksi haluttuun kokoon ja viistottu kummaltakin puolelta, jotta ne voidaan asettaa kimpien päissä olevaan uurteeseen.

    4417 00 00

    Puiset työkalut ja -välineet, työkalujen ja -välineiden rungot, varret ja kädensijat, luudan-, harjan- ja siveltimenrungot, -varret ja -kädensijat; puiset jalkineiden lestit ja pakotuspuut

    Ks. tämän ryhmän 5 huomautus.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös maalisiveltimien ja partasutien varret.

    4418

    Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt lattialaatat, päreet ja paanut

    4418 20 10–4418 20 80

    ovet sekä niiden kehykset ja kynnykset

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. laminoidut massiivipuupaneelit, joissa on paksu ydinkerros, jos paneeleja on työstetty siinä määrin, että ne voidaan tunnistaa yksinomaan ovina käytettäviksi (esim. niihin on veistetty paikat kädensijoja, lukkoja tai saranoita varten).

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu työstämättömät paneelit, jotka tunnetaan myös nimellä ”massiivipuiset oviaihiot”, vaikka niiden reunat olisi viilutettu (nimike 4412).

    4418 40 00

    betonivalumuotit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvaa, koottua valumuottia käytetään kaikentyyppisissä betonivalutöissä (esim. perustuksia, seiniä, lattioita, pylväitä, pilareita, kannatinpylväitä, tunnelinosia yms. valmistettaessa).

    Yleensä valumuotit valmistetaan havupuusta (lankut, parrut, palkit jne.. Vaneripaneelit, joita käytetään valumuottina sileiden pintojen saamiseksi, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen, vaikka ne olisivat toiselta tai kummaltakin puolelta päällystettyjä ja niiden käyttö betonivalumuotteina olisi ilmeistä (nimike 4412).

    4418 50 00

    kattopäreet ja -paanut

    Ks. HS-selitykset, nimike 4418, seitsemäs ja kahdeksas kappale.

    4418 71 00–4418 79 00

    yhdistetyt lattialaatat

    Ks. HS-selitykset, nimike 4418, kuudes kappale.

    4418 71 00

    mosaiikkilattioita varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lattioihin tarkoitetut lattialaatat koostuvat ns. kulutuskerroksesta, joka on valmistettu laatoista, rimoista yms., jotka on asennettu sopivalle puu-, lastulevy-, paperi-, muovi-, korkki- ym. alustalle.

    Ks. nimikettä 4412 koskevat selittävät huomautukset.

    Ks. myös alanimikkeen 4418 71 HS-alanimikeselitykset.

    4418 72 00

    muut, monikerroksiset

    Ks. alanimikkeen 4418 71 00 selittävät huomautukset.

    4418 90 10

    liimapuu

    Ks. HS-selitykset, nimike 4418, kolmas kappale.

    4418 90 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puiset solulevyt, jotka on kuvailtu HS-selityksissä, nimikkeen 4418 neljännessä kappaleessa.

    4420

    Puumosaiikki ja upotekoristeinen puu; puiset koru- tai ruokailuvälinelippaat ja -kotelot sekä niiden kaltaiset tavarat; puiset pienoisveistokset ja muut koriste-esineet; puiset 94 ryhmään kuulumattomat kalusteet

    4420 90 10

    puumosaiikki ja upotekoristeinen puu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat puumosaiikista ja upotekoristeisesta puusta valmistetut levyt.

    Upotekoristeinen puu koostuu ohuista puupalasista tai muista aineista (epäjalosta metallista, näkinkengistä, norsunluusta jne.), jotka on koristetarkoitusta varten liimattu puiselle alustalle.

    4421

    Muut puusta valmistetut tavarat

    4421 90 98

    muuta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    laudoista kootut puisten pakkauslaatikoiden osat, esim kannet;

    2.

    puiset telineet (hyllyt), myös koottuina, edellyttäen etteivät ne ole luonteeltaan huonekaluja;

    3.

    puutarha-aidat yms. säleistä, jotka on naulattu ristikkäin ja sitten venytetty auki (harmonikkarakenne);

    4.

    paistinvartaat ja kaikenlaiset tikut (hammastikut), joita käytetään tiettyjen ruokien valmistuksessa (sillirullat jne.).

    45 RYHMÄ

    KORKKI JA KORKKITAVARAT

    4501

    Luonnonkorkki, raaka tai yksinkertaisesti valmistettu; korkkijätteet; rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki

    4501 10 00

    luonnonkorkki, raaka tai yksinkertaisesti valmistettu

    Ks. HS-selitykset, nimike 4501, kohta 1.

    4501 90 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 4501, kohdat 2 ja 3.

    4502 00 00

    Luonnonkorkki, kuorittu tai leikattu karkeasti suorakulmaisiksi kappaleiksi tai suorakaiteen tai neliön muotoisina paloina, laattoina, levyinä tai kaistaleina (myös teräväsärmäiset teelmät pullontulppia ja muita tulppia varten)

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. rullina olevat seinänpäällysteet, jotka koostuvat paperialustalla olevasta ohuesta korkkilevystä.

    4503

    Luonnonkorkkitavarat

    4503 10 10 ja 4503 10 90

    pullontulpat ja muut tulpat

    Ks. alanimikkeen 4503 10 HS-alanimikeselitykset.

    4504

    Puristekorkki (myös jos siinä on sideainetta) sekä puristekorkkitavarat

    4504 10 11

    kuohuviiniä varten, myös jos niissä on luonnonkorkista valmistetut korkkilevyt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuohuviinipullojen lieriönmuotoiset pullontulpat. Näiden pullontulppien läpimitta on selvästi suurempi kuin pullon kaula, joten ne puristuvat tiukasti kokoon pullon suuhun työnnettäessä. Kerran käytettyinä (kun pullo on avattu) ne palautuvat siihen muotoon, joka on esitetty selittävien huomautusten alanimikkeessä 2204 21 10.

    Näiden pullontulppien yläosa on usein puristekorkkia ja alaosa (ts. osa, joka joutuu kosketukseen kuohuviinin kanssa) luonnonkorkkia.

    Image

    4504 10 19

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lieriönmuotoiset pullontulpat ja muut tulpat, jotka on valmistettu puristekorkista ja tarkoitettu muihin kuin kuohuviinipulloihin.

    Alanimikkeeseen eivät kuulu kruunukorkeissa tiivisteinä käytettävät ohuet, pyöreät korkkilevyt (alanimikkeet 4504 10 91 ja 4504 10 99).

    4504 10 91 ja 4504 10 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kruunukorkeissa käytettävät puristekorkista valmistetut pyöreät levyt.

    4504 90 20

    pullontulpat ja muut tulpat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puristekorkista valmistetut pullontulpat ja muut tulpat, muut kuin lieriönmuotoiset. Ne ovat esim. kartionmuotoisia ja niissä voi olla reikä keskellä.

     

    Image

    46 RYHMÄ

    OLJESTA, ESPARTOSTA TAI MUISTA PUNONTA- TAI PALMIKOINTIAINEISTA VALMISTETUT TAVARAT; KORI- JA PUNONTATEOKSET

    4601

    Punonta- tai palmikointiaineista valmistetut palmikot ja niiden kaltaiset tuotteet, myös nauhoiksi yhdistetyt; punonta- tai palmikointiaineet, näistä aineista valmistetut palmikot ja niiden kaltaiset tavarat, yhdensuuntaisista säikeistä sidottuina tai kudottuina levyinä, myös jos ne ovat valmiita tavaroita (esim. mattoja tai säleikköjä)

    4601 21 10–4601 29 90

    kasviaineista valmistetut matot ja säleiköt

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    karkeat olkimatot, jotka on sidottu tai kudottu yhdensuuntaisista säikeistä tai kudottu levyiksi, esim. matot, joita käytetään puutarhanhoidossa suojuksina;

    2.

    kiinalaiset matot sekä matot, jotka on valmistettu samalla tavalla ja joita käytetään samaan tarkoitukseen.

    Kiinalaisina mattoina pidetään sellaisia mattoja, jotka on tehty suoraan Cyperacae-heimoon kuuluvien kasvien (Lepironia mucronata) kaistaleista ja varsista; ne ovat luonnontilassa tai värjättyjä (yleensä punaisiksi). Nämä matot ovat kudottuja ja kasvikaistaleita tai -varsia yhdistävä loimi koostuu hyvin harvaan sijoitetuista side- ja purjelangoista tai muista langoista. Matot on yleensä tehty yksittäin ja ne on voitu reunustaa tekstiiliainekaistaleella; ne toimitetaan alkuperämaasta usein rullissa, joissa on useita, päistään yhteen ommeltuja mattoja.

    3.

    karkeat matot, kuten puutarhanhoidossa suojaukseen käytettävät;

    4.

    säleiköt (esim. olkea tai kaislaa), joita käytetään samoin kuin edellä mainittuja karkeita mattoja, mutta jotka soveltuvat käytettäviksi myös aitojen ja pengerteiden rakentamiseen.

    4602

    Kori- ja punontatavarat, jotka on valmistettu välittömästi määrämuotoisiksi punonta- tai palmikointiaineista tai tehty nimikkeen 4601 tavaroista; luffasta valmistetut tavarat

    4602 11 00

    bambua

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tavarat, joihin viitataan HS-selityksissä, nimikkeen 4602 ensimmäisen kappaleen kohdissa a ja b, esim. kasviaineista valmistetut matot, jotka on tehty yhdistämällä nimikkeen 4601 21 pieniä mattoja.

    4602 19 10

    olkipäällykset pulloja varten

    Ks. HS-selitykset, nimike 4602, toinen kappale, kohta 8.

    4602 19 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    tavarat, joihin viitataan HS-selityksissä, nimikkeen 4602 ensimmäisen kappaleen b kohdassa, esim. kasviaineista valmistetut matot, jotka on tehty yhdistämällä nimikkeen 4601 29 pieniä mattoja;

    2.

    luffasta valmistetut tavarat. Luffa, joka tunnetaan myös kasvipesusienenä, kuuluu nimikkeeseen 1404 90 00 ja on erään kurkkukasvin (Luffa cylindrica) sienimäistä kudosta.

    X JAKSO

    PUUSTA TAI MUUSTA KUITUISESTA SELLULOOSA-AINEESTA VALMISTETTU MASSA; KERÄYSPAPERI, -KARTONKI JA -PAHVI (-JÄTE); PAPERI, KARTONKI JA PAHVI SEKÄ NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

    47 RYHMÄ

    PUUSTA TAI MUUSTA KUITUISESTA SELLULOOSA-AINEESTA VALMISTETTU MASSA; KERÄYSPAPERI, -KARTONKI JA -PAHVI (-JÄTE)

    Yleisohjeita

    Ilmaisujen ”puolivalkaistu” ja ”valkaistu” määrityksistä, ks. 44 ryhmän HS-selitysten yleisohjeet, neljäs kappale.

    Massaa pidetään puolivalkaistuna tai valkaistuna, jos sitä valmistuksen jälkeen on käsitelty jollakin vahvuudeltaan vaihtelevalla menetelmällä, jonka tarkoituksena on lisätä massan valkoisuutta (vaaleutta); sitä lisätään etenkin poistamalla tai muuttamalla vaihtelevan suuruinen määrä massan väriainetta tai yksinkertaisesti sekoittamalla massaan fluorosoivia aineita.

    4701 00

    Mekaaninen puumassa

    4701 00 10

    kuumahierre

    Ks. HS-selitykset, nimike 4701, neljäs kappale, viimeinen kohta.

    4701 00 90

    muu

    Ks. HS-selitykset, nimike 4701, neljäs kappale, kolme ensimmäistä kohtaa.

    4703

    Puusta kemiallisesti valmistettu sooda- tai sulfaattisellu, muu kuin liukosellu

    Ks. 44 ryhmän 1 huomautus.

    4703 11 00

    havupuuta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu nimenomaan männystä, jalokuusesta tai kuusesta valmistettu massa.

    4703 19 00

    lehtipuuta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat massat on yleensä tehty poppelista, haavasta tai kovemmista puulaaduista, joita ovat pyökki, kastanja, eukalyptuspuu ja monet trooppiset puulajit. Kuidut ovat yleensä lyhyempiä kuin havupuusta valmistetuissa massoissa.

    4703 21 00

    havupuuta

    Ks. alanimikkeen 4703 11 00 selittävät huomautukset.

    4703 29 00

    lehtipuuta

    Ks. alanimikkeen 4703 19 00 selittävät huomautukset.

    4704

    Puusta kemiallisesti valmistettu sulfiittisellu, muu kuin liukosellu

    Nimikkeen 4703 ja sen alanimikkeiden selittävät huomautukset koskevat soveltuin osin myös tätä nimikettä.

    4706

    Keräyspaperista, -kartongista ja -pahvista (-jätteestä) saaduista kuiduista tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa

    Ks. HS-selitykset, 44 ryhmä, kolmas kappale.

    4706 10 00

    puuvillalintterimassa

    Puuvillalintterimassan alfaselluloosapitoisuus on yleensä korkea (98–99 painoprosenttia) ja tuhkapitoisuus hyvin alhainen (noin 0,05 painoprosenttia). Se eroaa alanimikkeeseen 1404 20 00 kuuluvista, ainoastaan arkin tai levyn muotoon puristetuista puuvillalinttereistä siinä, että sen kuidut, joita on painekeitetty useita tunteja lipeäkiviliuoksessa, ovat jossain määrin sulaneet, kun taas alanimikkeeseen 1404 20 00 kuuluvat puuvillalintterikuidut, jotka eivät ole läpikäyneet samaa käsittelyä, ovat yleensä säilyttäneet alkuperäisen rakenteensa ja pituutensa.

    4707

    Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte)

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu paperirullat, joiden uloimmat kerrokset ovat osittain lionneet vedessä tai muuten vahingoittuneet (48 ryhmä).

    4707 10 00

    valkaisematon voimapaperi, -kartonki tai -pahvi tai aaltopaperi, -kartonki tai -pahvi

    Ks. alanimikkeiden 4707 10, 4707 20 ja 4707 30 HS-alanimikeselitykset.

    4707 20 00

    muu, pääasiallisesti valkaistusta kemiallisesta massasta valmistettu paperi, kartonki tai pahvi, ei kuitenkaan massavärjätty

    Ks. alanimikkeiden 4707 10, 4707 20 ja 4707 30 HS-alanimikeselitykset.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. paperin valmistuksessa tai käsittelyssä sekä painotalossa syntynyt jäte (esim. leikkuujätteet) sekä käytetyt reikäkortit ja -nauhat. Tällaiseen keräyspaperiin kuuluu yleensä pääasiassa painamaton paperi.

    4707 30 10 ja 4707 30 90

    pääasiallisesti mekaanisesta massasta valmistettu paperi, kartonki tai pahvi (esim. sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet)

    Ks. alanimikkeiden 4707 10, 4707 20 ja 4707 30 HS-alanimikeselitykset.

    48 RYHMÄ

    PAPERI, KARTONKI JA PAHVI; PAPERIMASSA-, PAPERI-, KARTONKI- JA PAHVITAVARAT

    Yleisohjeita

    Paperirullat, joiden ulommat kerrokset ovat osittain lionneet vedessä tai muuten vahingoittuneet, kuuluvat edelleen asianomaisiin nimikkeiden 4801–4811 alanimikkeisiin.

    4801 00 00

    Sanomalehtipaperi, rullina tai arkkeina

    Ks. tämän ryhmän 4 huomautus ja HS-selitykset, nimike 4801.

    4802

    Päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, jollaisia käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen, sekä rei'ittämätön reikäkorttipaperi ja -kartonki ja reikänauhapaperi, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina, muu kuin nimikkeen 4801 tai 4803 paperi; käsintehty paperi, kartonki ja pahvi

    Ks. tämän ryhmän 5 huomautus.

    4802 10 00

    käsintehty paperi, kartonki ja pahvi

    Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, B kohta ja HS-selitykset, nimike 4802, toinen ja kolmas kappale.

    4802 40 10 ja 4802 40 90

    tapettipaperi

    Tapettipaperi on valkoista tai värjättyä, se on liimattua, konekalanteroitua, rakenteeltaan paksua mutta joustavaa ja pinnaltaan karheaa. Paperin toinen puoli on tarkoitettu päällystämiseen ja/tai painatukseen ja toinen puoli liisterille tai muille liimoille. Tämän paperin täytyy kestää tapetin valmistusprosessit ja tapetoiminen.

    4803 00

    Toaletti- ja kasvopyyhepehmopaperi, käsipyyhe- ja lautasliinapaperi sekä niiden kaltainen paperi, jollaista käytetään kotitalous- tai saniteettitarkoituksiin, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, myös krepattu, poimutettu, kohokuvioitu, rei'itetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai arkkeina

    4803 00 10

    selluloosavanu

    Ks. HS-selitykset, nimike 4803, ensimmäinen kappale, kohta 2, toinen kappale.

    Kuituharso on rakenteeltaan väljä, joten valoa vasten katsottaessa siinä voi nähdä pieniä aukkoja.

    4803 00 31 ja 4803 00 39

    krepattu paperi ja selluloosakuituharso, jonka yhden kerroksen paino on

    Ilmaus ”krepattu paperi” on määritelty HS-selityksissä, nimikkeeen 4808 ensimmäisen kappaleen kohdassa 2.

    Kuituharsolla tarkoitetaan tuotetta, joka on rakenteeltaan tiiviimpi ja tasalaatuisempi kuin selluloosavanu.

    4804

    Päällystämätön voimapaperi, -kartonki ja -pahvi, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeeseen 4802 tai 4803 kuuluva

    Ilmaus ”voimapaperi, -kartonki ja -pahvi” on määritelty tämän ryhmän 6 huomautuksessa.

    Voimapaperi, -kartonki ja -pahvi ovat mekaanisesti hyvin lujia tuotteita. Ne eivät yleensä sisällä täyteaineita, ne ovat melko vahvasti liimattuja, melkein aina läpinäkymättömiä, useimmiten konekiillotettuja (kiillotettu ainoastaan toiselta puolelta) ja niissä on yleensä näkyviä viiranjälkiä.

    Voimapaperi, -kartonki ja -pahvi soveltuvat erittäin hyvin tavaroiden pakkaamiseen ja käärimiseen. Niitä käytetään myös sähkökaapeleiden paperikääreinä, aaltopahvin tasaisena kerroksena sekä paperinarun, terva-, bitumi- ja asfalttipaperin, -kartongin ja -pahvin valmistukseen.

    4804 11 11–4804 19 90

    kraftlaineri

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja näitä alanimikkeitä koskevat HS-selitykset.

    4804 21 10–4804 29 90

    säkkipaperi

    Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus ja näitä alanimikkeitä koskevat HS-selitykset.

    4804 31 51

    sähkötekninen eristyspaperi

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. kondensaattoripaperi ja kaapelipaperi.

    Kondensaattoripaperi on ohutta paperia, jota käytetään sähkökondensaattorien eristeenä. Tämän paperin valmistukseen käytettävät kuidut jauhetaan huolellisesti niin, että arkin huokoisuus vähenee minimiin ja samalla kaikki epäpuhtaudet (erityisesti metallit) saadaan huolellisesti poistettua.

    Kaapelipaperi on tarkoitettu muuntajakeloissa käytettävien sähkökaapeleiden eristämiseen tai käytettäväksi eristimenä muuhun sähkötekniseen käyttöön. Sillä tulee olla erittäin hyvät eristysominaisuudet, joten siinä ei saa olla metalli- eikä happohiukkasia eikä muita sähköä johtavia epäpuhtauksia.

    4804 41 91

    laminaattiraakapaperi

    Tämäntyyppinen paperi, kartonki tai pahvi koostuu etupäässä puukuiduista, painaa enemmän kuin 185 g/m2, mutta vähemmän kuin 225 g/m2 ja se toimitetaan yleensä rullissa, joiden leveys on suurempi kuin 125 cm, mutta pienempi kuin 165 cm. Gurley-huokoisuusmittarilla ja TAPPI-standardin (Technical Association of the Pulp and Paper Industry) mukaisesti mitattuna sen huokoisuusindeksi on pienempi kuin 13 s/100 cm3 ilmaa ja 40 s/300 cm3 ilmaa.

    Laminaattiraakapaperi käyttäytyy kuten imupaperi. Paperille vastapiirrettyä viivaa voi koskettaa sormella sotkematta mustetta.

    Laminaattiraakapaperi on erityisesti suunniteltu käytettäväksi synteettisillä hartseilla kyllästettyjen, laminoitujen arkkien valmistamiseen suurpaineen avulla.

    4805

    Muu päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, rullina tai arkkeina, ei enempää valmistettu tai käsitelty kuin mitä tämän ryhmän 3 huomautuksessa määrätään

    4805 11 00

    puolikemiallinen aallotuspaperi (fluting)

    Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

    4805 12 00

    oljesta tehty aallotuspaperi

    Ks. tämän ryhmän 4 alanimikehuomautus.

    4805 19 10

    wellenstoff (aallotuskartonki)

    Ks. alanimikkeen 4805 19 HS-alanimikeselitykset.

    4805 24 00 ja 4805 25 00

    testlaineri (kierrätetty lainerikartonki)

    Ks. tämän ryhmän 5 alanimikehuomautus.

    4805 30 10 ja 4805 30 90

    sulfiittikäärepaperi

    Ks. tämän ryhmän 6 alanimikehuomautus.

    4805 40 00

    suodatinpaperi, -kartonki ja -pahvi

    Ks. alanimikkeen 4805 40 HS-alanimikeselitykset.

    4805 50 00

    huopapaperi, -kartonki ja -pahvi

    Ks. alanimikkeen 4805 50 HS-alanimikeselitykset.

    4805 91 00

    paino enintään 150 g/m2

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu paperi, kartonki ja pahvi, joka on tehty kokonaan kierrätyspaperista (jätepaperista) ilman lisäaineita ja jonka puhkaisuindeksi on vähintään 0,8 kPa mutta enintään 1,9 kPa.

    4805 92 00

    paino suurempi kuin 150 g/m2, mutta pienempi kuin 225 g/m2

    Alanimikkeen 4805 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    4805 93 20

    tehty kierrätyspaperista

    Alanimikkeen 4805 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    4806

    Pergamenttipaperi, rasvanpitävät paperit (voipaperit), kuultopaperit ja glassiinipaperi sekä muut kiillotetut läpinäkyvät tai läpikuultavat paperit, rullina tai arkkeina

    4806 10 00

    pergamenttipaperi

    Ks. HS-selitykset, nimike 4806, neljä ensimmäistä kappaletta.

    4806 20 00

    rasvanpitävät paperit (voipaperit)

    Ks. HS-selitykset, nimike 4806, kappaleet viidestä kahdeksaan.

    4806 30 00

    kuultopaperit

    Ks. HS-selitykset, nimike 4806, yhdeksäs kappale.

    4806 40 10 ja 4806 40 90

    glassiinipaperi sekä muut kiillotetut läpinäkyvät tai läpikuultavat paperit

    Ks. HS-selitykset, nimike 4806, kappaleet 10 ja 11.

    4808

    Paperi, kartonki ja pahvi, aallotettu (myös liimatuin tasaisin pintalevyin), krepattu, poimutettu, kohokuvioitu tai rei'itetty, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeessä 4803 kuvaillun kaltainen paperi

    4808 10 00

    aaltopaperi, -kartonki ja -pahvi, myös rei'itetty

    Ks. HS-selitykset, nimike 4808, kohta 1.

    4808 20 00

    säkkipaperi, krepattu tai poimutettu, myös kohokuvioitu tai rei'itetty

    Ks. HS-selitykset, nimike 4808, kohdat 2, 3 ja 4.

    4808 30 00

    muu voimapaperi, krepattu tai poimutettu, myös kohokuvioitu tai rei'itetty

    Ks. HS-selitykset, nimike 4808, kohdat 2, 3 ja 4.

    4808 90 00

    muu

    Ks. HS-selitykset, nimike 4808, kohdat 2, 3 ja 4.

    4809

    Hiilipaperi, itsejäljentävä paperi ja muut jäljentävät tai siirtopaperit (myös päällystetty tai kyllästetty paperi vahaksia tai offsetlevyjä varten), myös painetut, rullina tai arkkeina

    4809 20 10 ja 4809 20 90

    itsejäljentävä paperi

    Ks. HS-selitykset, nimike 4816, kohdan A alakohta 2. Tähän alanimikkeeseen kuuluvien tavaroiden tulee kuitenkin täyttää tämän ryhmän 8 huomautuksessa määrätyt, kokoa koskevat vaatimukset.

    4809 90 10

    hiilipaperi ja sen kaltaiset jäljentävät paperit

    Ks. HS-selitykset, nimike 4816, kohdan A alakohta 1. Tähän alanimikkeeseen kuuluvien tavaroiden tulee kuitenkin täyttää tämän ryhmän 8 huomautuksessa määrätyt, kokoa koskevat vaatimukset.

    4809 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muut jäljentävät paperit tai siirtopaperit, kuten lämpösiirtopaperit ja päällystetyt tai kyllästetyt vahaspaperit tai offsetlevypaperit. Tähän alanimikkeeseen kuuluvien tavaroiden tulee kuitenkin täyttää tämän ryhmän 8 huomautuksessa määrätyt, kokoa koskevat vaatimukset.

    4810

    Paperi, kartonki ja pahvi, jotka on yhdeltä tai molemmilta puolilta sideainetta käyttäen tai ilman sitä päällystetty kaoliinilla tai muulla epäorgaanisella aineella, ilman mitään muuta päällystystä, myös pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina

    4810 13 20–4810 19 90

    paperi, kartonki ja pahvi, jollaisia käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen, mekaanisella tai kemimekaanisella menetelmällä saatuja kuituja sisältämätön tai tällaisia kuituja enintään 10 painoprosenttia kokonaiskuitusisällöstä sisältävä

    Ks. alanimikkeiden 4810 13, 4810 14, 4810 19, 4810 22 ja 4810 29 HS-alanimikeselitykset.

    4810 22 10–4810 29 80

    paperi, kartonki ja pahvi, jollaisia käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen, kokonaiskuitusisällöstä enemmän kuin 10 painoprosenttia mekaanisella tai kemimekaanisella menetelmällä saatuja kuituja sisältävä

    Ks. alanimikkeiden 4810 13, 4810 14, 4810 19, 4810 22 ja 4810 29 HS-alanimikeselitykset.

    4810 22 10 ja 4810 22 90

    kevyesti päällystetty paperi (LWC-paperi)

    Ks. tämän ryhmän 7 alanimikehuomautus.

    4810 92 10–4810 92 90

    monikerroksinen

    Ks. HS-selitykset, nimike 4805, toinen kappale, kohta 2.

    4811

    Paperi, kartonki ja pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, päällystetty, kyllästetty, peitetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina, muut kuin nimikkeessä 4803, 4809 tai 4810 kuvattujen kaltaiset tavarat

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat tietyt paperi-, kartonki- tai pahvipohjaiset lattianpäällysteet, jotka eivät sovellu seinänpäällysteiksi.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi sekä lattian- että seinänpäällysteinä (nimike 4823).

    4811 10 00

    terva-, bitumi- ja asfalttipaperi, -kartonki ja -pahvi

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kosteudeneristyslevyt, jotka koostuvat kahdesta asfaltilla kyllästetystä kreppipaperiarkista, joiden välissä on ohut alumiinifolio.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kateainelevyt, joissa pohjana toimiva paperi, kartonki tai pahvi on kokonaan päällystetty tai molemmilta puolilta peitetty kerroksella asfalttia tai sen kaltaista ainetta (nimike 6807).

    4811 51 00 ja 4811 59 00

    paperi, kartonki ja pahvi, päällystetty, kyllästetty tai peitetty muovilla (ei kuitenkaan liimalla)

    Muovilla päällystetty tai peitetty paperi, kartonki ja pahvi kuuluvat näihin alanimikkeisiin ainoastaan, jos muovikerroksen paksuus on enintään puolet tuotteen kokonaispaksuudesta. Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen g kohta.

    4811 60 00

    paperi, kartonki ja pahvi, päällystetty, kyllästetty tai peitetty vahalla, parafiinilla, steariinilla, öljyllä tai glyserolilla

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. parafinoitu paperi, kartonki ja pahvi, jotka on tarkoitettu maito- tai mehutölkkien, äänilevykoteloiden jne. valmistukseen ja joissa on toisella puolella painatusta tai kuvitusta yksilöimässä niihin pakattavia tuotteita.

    4811 90 00

    muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu ketjulomakkeet. Nämä lomakkeet koostuvat arkeista, jotka on tavallisesti laskostettu (taiteltu), tai rullista, jotka on rei'itetty poikittain säännöllisin välein siten, että peräkkäiset lomakkeet voidaan irrottaa toisistaan rei'ityksen kohdalta. Lomakkeisiin on painettu lisätiedoilla täydennettäväksi tarkoitettua tekstiä. Näiden tavaroiden reunoissa voi myös olla ohjainrei'itys, mikä tekee mahdolliseksi lomakkeiden käyttämisen nopeissa kirjoittimissa tai laskukoneissa.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu ketjulomakkeet (alanimike 4820 40 10).

    4814

    Paperitapetit ja niiden kaltaiset seinänpäällysteet; ikkunakuultopaperi

    4814 10 00

    purutapetti (”ingrain” paper)

    Ks. tämän ryhmän 9 huomautus, a kohdan 2 alakohta ja HS-selitykset, nimike 4814, kohta A, alakohta a)(2).

    4816

    Hiilipaperi, itsejäljentävä paperi ja muut jäljentävät tai siirtopaperit (muut kuin nimikkeeseen 4809 kuuluvat), paperiset vahakset ja offsetlevyt, myös rasioissa

    4816 20 00

    itsejäljentävä paperi

    Ks. HS-selitykset, nimike 4816, kohdan A alakohta 2. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet eivät voi olla tämän ryhmän 8 huomautuksessa määriteltyä kokoa (nimike 4809).

    4816 90 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 4816, kohdan A alakohta 1 ja 3 ja kohdan B alakohta 1. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet eivät voi olla tämän ryhmän 8 huomautuksessa määriteltyä kokoa (nimike 4809).

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös offsetlevyt (ks. HS-selitykset, nimike 4816, kohdan B alakohta 2). Näillä tuotteilla ei ole kokorajoituksia.

    4818

    Toalettipaperi ja sen kaltainen paperi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, jollaisia käytetään kotitalous- tai hygieniatarkoituksiin, rullina, joiden leveys on enintään 36 cm tai määräkokoon tai -muotoon leikatut; nenäliinat, kasvo-, käsi- ja muut pyyhkeet, pöytäliinat, lautasliinat, vauvanvaipat, tamponit, lakanat ja niiden kaltaiset talous-, hygienia- ja sairaalatavarat, vaatteet ja vaatetustarvikkeet, paperimassaa, paperia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa

    4818 40 19

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pikkuhoususuojat.

    4818 40 90

    vauvanvaipat ja niiden kaltaiset hygieniatavarat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. aikuisvaipat ja invalidien poikkilakanat.

    4819

    Kotelot, rasiat, laatikot, pussit ja muut pakkauspäällykset, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa; lokerolaatikot, kirjekaukalot ja niiden kaltaiset paperi-, kartonki- tai pahvitavarat, jollaisia käytetään esim. toimistoissa tai myymälöissä

    4819 20 00

    taitekotelot, -rasiat ja -laatikot, aallotonta paperia, kartonkia tai pahvia

    Ks. HS-selitykset, nimike 4819, kohta A, toinen kappale.

    4819 60 00

    lokerolaatikot, kirjekaukalot, säilytyslaatikot ja niiden kaltaiset tavarat, jollaisia käytetään esim. toimistoissa tai myymälöissä

    Ks. HS-selitykset, nimike 4819, kohta B.

    4820

    Konttorikirjat, tilikirjat, muistikirjat, tilauskirjat, kuittilomakekirjat, kirjepaperilehtiöt, muistilehtiöt, päiväkirjat ja niiden kaltaiset tavarat, harjoitusvihot, kirjoitusalustat, keräilykannet (sekä irtolehtiä varten että muut), pahvikannet, asiakirjakannet, lomake- ja niiden kaltaiset sarjat, myös hiilipaperivälilehdin, ja muut koulu-, toimisto- ym. tarvikkeet, paperia, kartonkia tai pahvia; näyte- ja keräilykansiot sekä kirjankannet ja -päällykset, paperia, kartonkia tai pahvia

    4820 40 10 ja 4820 40 90

    lomake- ja niiden kaltaiset sarjat, myös hiilipaperivälilehdin

    Ks. HS-selitykset, nimike 4820, ensimmäinen kappale, kohdat 4 ja 5.

    4820 40 10

    ketjulomakkeet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ketjulomakesarjat, jotka koostuvat päällekkäin asetetuista, painetuista paperikaistaleista, jotka on yhdistetty toisiinsa niittaamalla tai liimaamalla. Ketjulomakesarjat on valmistettu itsekopioivasta paperista tai ne on varustettu hiilipaperivälilehdin.

    Ks. myös alanimikkeen 4811 90 00 selittävät huomautukset.

    4823

    Muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, määräkokoon tai -muotoon leikattu; muut tavarat, paperimassaa, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa

    4823 20 00

    suodatinpaperi, -kartonki ja -pahvi

    Ks. HS-selitykset, nimike 4823, toisen kappaleen 1 kohta.

    4823 90 85

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 4823, toisen kappaleen kohdat 3 ja 6–17.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi sekä lattian- että seinänpäällysteinä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös kondensaattoripaperi, joka on kondensaattoreissa eristeenä käytettävää sähköeristyspaperia. Se on erittäin ohutta (yleensä 0,006–0,02 mm), tasapaksua ja kokonaan vailla huokosia. Se on yleensä tehty sooda- tai sulfaattisellumassasta ja joskus lumppumassasta. Kondensaattoripaperi on kemiallisesti neutraalia, se ei sisällä pieniäkään metallihiukkasia ja sillä on hyvä mekaaninen lujuus ja eristelujuus (ei eristetappioita).

    49 RYHMÄ

    KIRJAT, SANOMALEHDET, KUVAT JA MUUT PAINOTUOTTEET; KÄSIKIRJOITUKSET, KONEKIRJOITUKSET JA TYÖPIIRUSTUKSET

    4901

    Kirjat, esitteet ja niiden kaltaiset painotuotteet, myös irrallisina lehtinä

    4901 99 00

    muut

    Ks. tämän ryhmän 3 huomautus.

    4905

    Kaikenlaiset painetut kartat, merikortit ja niiden kaltaiset kortit, myös kartastot, seinäkartat, topografiset kartat ja karttapallot

    4905 10 00

    karttapallot

    Ks. HS-selitykset, nimike 4905, viimeinen kappale ennen poikkeuksia ja poikkeus f.

    4905 91 00 ja 4905 99 00

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu mm. topografisesti tarkat kartat, jotka on julkaistu mainostarkoituksessa, myös jos ne sisältävät mainosaineistoa (esim. rengas- tai autovalmistajien tai öljy-yhtiöiden julkaisemat tiekartat jne.).

    4907 00

    Mitätöimättömät posti-, vero- ja niiden kaltaiset merkit, jotka ovat voimassa tai tulevat voimaan maassa, jossa niillä on tai tulee olemaan tunnustettu nimellisarvo; leimapainettu paperi; setelit; sekkilomakkeet; osake- ja osuuskirjat, obligaatiot ja niiden kaltaiset arvopaperit

    4907 00 10

    posti-, vero- ja niiden kaltaiset merkit

    Ks. HS-selitykset, nimike 4907, kohta A.

    4908

    Siirtokuvat (dekalkomaniat)

    4908 10 00

    siirtokuvat (dekalkomaniat), joissa on lasiintuvia seoksia

    Ks. HS-selitykset, nimike 4908, kolmas kappale.

    4911

    Muut painotuotteet, myös painetut kuvat ja valokuvat

    4911 10 10 ja 4911 10 90

    kaupallinen mainosaineisto, kaupalliset luettelot ja niiden kaltaiset tuotteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 4911, viides kappale, kohta 1.

    4911 10 10

    kaupalliset luettelot

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat julkaisut, joissa kuvaillaan tuotteita tai annetaan niistä kuva ja joissa ilmoitetaan tuotteiden hinta ja tilausnumero.

    4911 91 00

    kuvat, kuvapiirrokset ja valokuvat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. nimikkeen 3703 tavarat, jotka on valotettu ja kehitetty.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös silkkipainovedokset (taidesilkkipainatukset) myös taiteilijan signeeraamina ja numeroimina.

    4911 99 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu painotuotteet kuten matkaliput ja tarkastuskortit, joissa on yksi tai useampi magneettiraita (alanimike 8523 21 00).

    XI JAKSO

    TEKSTIILIAINEET JA TEKSTIILITAVARAT

    Yleisohjeita

    1.

    Kuten HS-selityksissä mainitaan (ks. tämän jakson yleisohjeiden viimeinen kappale), XI jakso jakautuu kahteen osaan:

    a)

    Ensimmäisessä osassa (50–55 ryhmät) tekstiilituotteet ryhmitellään niiden valmistuksessa käytetyn tekstiiliaineen mukaan. Tekstiiliaineiden sekoituksista koostuvien tuotteiden luokittelusta määrätään tämän jakson 2 huomautuksessa.

    b)

    Toisessa osassa (56–63 ryhmät), lukuun ottamatta nimikkeitä 5809 00 00 ja 5902, tavaroita ei ryhmä- eikä nimiketasolla erotella niiden valmistuksessa käytettyjen tekstiiliaineiden mukaan. Monet 56–63 yhdistetyn nimikkeistön ryhmien nimikkeet on kuitenkin jaettu alanimikkeisiin valmistuksessa käytettyjen tekstiiliaineiden perusteella. Näissä tapauksissa tavarat on luokiteltava näihin alanimikkeisiin tämän jakson 2 alanimikehuomautuksen määräysten mukaisesti.

    2.

    Tämän jakson 2 alanimikehuomautuksessa on säännöt siitä, miten kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvat tekstiilituotteet luokitellaan 56–63 ryhmien nimikkeisiin. Nämä tavarat luokitellaan samaan alanimikkeeseen kuin tavarat, jotka koostuvat siitä tekstiiliaineesta, jota luokiteltavissa tavaroissa on painosta eniten. Luokittelussa otetaan soveltuvin osin huomioon tämän jakson 2 huomautuksen B kohdan määräykset.

    Näitä sääntöjä sovellettaessa on kuitenkin otettava huomioon tämän jakson 2 alanimikehuomautuksen B kohdan a–c alakohtien määräykset.

    3.

    HS-selityksissä on ohjeet siitä, kuinka tämän jakson 2 huomautusta tulkitaan (ks. esimerkiksi tämän jakson yleisohjeiden I osan A kohta).

    Tämän jakson 2 huomautusta sovellettaessa ei oteta huomioon:

    a)

    hulpiolankoja, jos hulpiot eivät ole lopputuotteen olennainen osa, kuten esimerkiksi tiettyjen sateenvarjoissa tai hartiahuiveissa käytettyjen kankaiden hulpiot;

    b)

    kankaaseen kudottuja merkkilankoja, jotka osoittavat leikkauskohdan;

    c)

    kankaiden päissä olevia lankoja (”tarkkuuslangat” tai ”mittalangat”), jos ne ovat eri tekstiiliainetta kuin itse kangas.

    4.

    Ks. tämän jakson 1 alanimikehuomautuksen a–h alakohdat ilmaisujen ”valkaisematon”, ”valkaistu” ja ”värillinen (värjätty tai painettu)” merkityksistä sovellettaessa niitä lankoihin sekä ilmaisujen ”valkaisematon”, ”valkaistu”, ”värjätty”, ”erivärisistä langoista kudottu” ja ”painettu” merkityksistä sovellettaessa niitä kudottuihin kankaisiin.

    5.

    Erilaisten sidosten kuvauksista, ks. HS-selitysten tämän jakson yleisohjeiden I osan C kohdan alanimikeselitykset.

    50 RYHMÄ

    SILKKI

    5004 00

    Silkkilanka (muu kuin silkkijätteistä kehrätty), ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

    5004 00 10

    valkaisematon, keitetty ja valkaistu

    Valkaisemattomat silkkilangat koostuvat yhdestä tai useammasta kierretystä grège-silkki- eli raakasilkkisäikeestä, joita ei ole vielä puhdistettu. Valkaisemattomat silkkilangat voivat sisältää jopa 30 prosenttia serisiiniä eli silkkiliimaa ja useimmissa tapauksissa niissä on vielä jäljellä niiden luonnollinen, hieman kellertävä väri. Valkaisemattomia silkkilankoja käsitellään tavallisesti enemmän, mutta niistä voi myös sellaisenaan valmistaa kankaita.

    Valkaisemattomat silkkilangat puhdistetaan keittämällä, ts. silkkilangan yksittäisiä säikeitä peittävä serisiini poistetaan. Silkkilankoja keitetään tavallisesti lämpimässä saippualiuoksessa tai laimeassa kalilipeässä.

    Keittämisen jälkeenkin yhä jäljellä oleva silkin luonnollinen väri poistetaan valkaisemalla.

    5005 00

    Silkkijätteistä kehrätty lanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

    5005 00 10

    valkaisematon, keitetty ja valkaistu

    Alanimikkeen 5004 00 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    5007

    Kudotut silkki- ja silkkijätekankaat

    5007 20 11–5007 20 71

    muut kankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia silkkiä tai muuta silkkijätettä kuin bourettesilkkiä

    Ks. alanimikkeen 5007 20 HS-alanimikeselitykset.

    5007 20 11 ja 5007 20 19

    kreppikankaat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kankaat ovat tavallisesti kevyitä. Valmiin kankaan epätasainen tai poimuinen ulkonäkö johtuu siinä käytetyistä kreppilangoista, ts. tiukkakierteisistä langoista (tavallisesti 2 000–3 600 kierrettä metrillä), joilla on taipumus kihartua luonnostaan.

    Näitä lankoja voidaan käyttää loimessa tai kuteessa tai molemmissa, joko pelkästään tai löyhäkierteisten lankojen kanssa. Vastakkaisiin suuntiin kiertyvät kreppilangat usein vuorottelevat kankaassa, ts. lankoja, joiden kierre on S-suuntainen, seuraavat langat, joiden kierre on Z-suuntainen, jolloin vierekkäiset langat pyrkivät kihartumaan vastakkaisiin suuntiin. Täten varmistetaan, että kiertyminen on tasapainossa.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat aidot kreppikankaat, ts. kankaat, joissa vähintään joko loimi tai kude on suurimmaksi osaksi kreppilankaa. Tunnetuimpia aitoja kreppikankaita ovat kiinankreppi (crepe de chine), marokiini, sorsetti, crepe satin, crepe charmeuse ja crepe sifonki.

    Kankaat, jotka on krepattu vain toiselta puolelta tai vain osittain niiden pintaa (kreppaus muodostaa nauhoja, kaistaleita tai kuvioita), luokitellaan myös näihin alanimikkeisiin.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu kankaat, jotka on krepattu jollakin toisella tavalla kuin kreppilankoja käyttämällä, esimerkiksi kankaat, joiden kreppimäinen ulkonäkö on saatu aikaan käyttämällä erityisiä sidoksia (esim. ”sablé”) ja eripaksuisia ja eri tavoin kierrettyjä lankoja.

    5007 20 21–5007 20 39

    pongee, habutai, honan, shantung, corah ja niiden kaltaiset Kaukoidän kankaat, kokonaan silkkiä (ei sekoitettuna bourettesilkin tai muun silkkijätteen tai muiden tekstiiliaineiden kanssa)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvilla kankailla on erilaisia ominaisuuksia mitä tulee niiden luonteeseen, sidoksiin ja ulkonäköön.

    Ne on useimmiten kudottu paikallisilla käsikangaspuilla yksinkertaisin sidoksin (palttina-, toimikas- tai satiinisidoksin) (kiertämättömistä) raakasilkki-filamenteista, jotka on yhdistetty yhdeksi langaksi ilman kierrettä. Kankaiden hulpioissa on yleensä virheitä. Kankaat taitellaan ”kotelon” muotoisiksi: kankaan päät taitetaan kankaan keskelle, minkä jälkeen kangas taitetaan pituussuunnassa keskeltä vielä kerran. Jotkut kankaat (erityisesti Kiinassa valmistetut) taitellaan eri tavalla: kankaiden päät taitetaan eri puolille kangasta, minkä jälkeen kangas taitetaan pituussuunnassa vielä kerran; näin yhdelle jaardille (0,91 m) tulee neljä taitosta.

    Kankaat voivat olla myös muulla tavalla pakattuja, esim. pakalle käärittyjä.

    Näitä kankaita ovat mm.

    1.

    Habutai, japanilainen palttina- tai toimikassidoksinen silkkikangas, joka on kudottu yksinkertaisesta, kiertämättömästä langasta. Ilmaisu ”habutai” tarkoittaa tavallisesti palttinasidoksisista kangasta ja ilmaisu ”twilled habutai” toimikassidoksista kangasta.

    Valkaisemattomina nämä kankaat ovat pinnaltaan epätasaisia ja sävyltään harmahtavan valkoisia. Kun nämä kankaat on keitetty (esim. valkaisun yhteydessä), ts. kun niistä on poistettu serisiini, ne ovat väriltään valkoisia tai harmahtavan valkoisia ja niitä voidaan käyttää tavaroiden valmistukseen ilman enempää käsittelyä.

    Valkaisun yhteydessä nämä kankaat viimeistellään tavallisesti liistaamalla tai kuormittamalla, mikä tekee niistä tiheämpiä, kiiltävämpiä ja painavampia.

    2.

    Pongee; kiinalaiset silkkikankaat, jotka on nimetty sen mukaan, missä maakunnassa ne on valmistettu: shantung, honan, assan, antung, ninghai. Nämä kankaat ovat suhteellisen paksuja ja painavampia kuin edellä mainitut japanilaiset kankaat. Valkaisemattomina nämä kankaat ovat kellertävän tai punertavan sävyisiä; keitettyinä ne ovat väriltään valkaisemattoman tai ainoastaan pestyn pellavan tai batistin kaltaisia. Kankaissa voi olla myös kohoraitoja, jotka on saatu aikaan kutomalla eripaksuisilla langoilla ripsiä (palttinasta johdettu sidos).

    3.

    Tussah-silkki, joka on peräisin Koillis-Intian alueelta ja joka on kudottu villinä elävien perhosten toukkien kehräämästä villisilkistä. Ilmaisun ”tussah-silkki” merkitystä on laajennettu niin, että ”tussah-silkillä” tarkoitetaan lisäksi sekä kiinalaisia silkkikankaita että nykyään myös useissa Kaukoidän maissa valmistettuja vastaavan tyyppisiä silkkikankaita, joita kudotaan villinä elävien, tammenlehtiä syövien toukkien kehräämästä villisilkistä.

    4.

    Corah, jota tuotetaan Kalkutan alueella. Corah muistuttaa suuresti japanilaista habutai-silkkiä, mutta eroaa siinä, että se on vähemmän säännöllistä ja valmistettu paksummasta langasta. Yksi kankaan ominaisuuksista on hulpiossa kulkeva punos.

    5007 20 41

    läpikuultavat kankaat (rei'ikäs kudos)

    Läpikuultavat kankaat (rei'ikäs kudos) ovat kankaita, joissa sekä yksittäisten loimilankojen väliset aukot että yksittäisten kudelankojen väliset aukot ovat vähintään yhtä suuria kuin käytettyjen lankojen läpimitta.

    5007 20 61

    leveys suurempi kuin 57 cm, mutta enintään 75 cm

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat erityisesti kankaat, joita käytetään solmioiden valmistuksessa.

    51 RYHMÄ

    VILLA SEKÄ HIENO JA KARKEA ELÄIMENKARVA; JOUHILANKA JA JOUHESTA KUDOTUT KANKAAT

    5102

    Karstaamaton ja kampaamaton hieno tai karkea eläimenkarva

    5102 11 00

    kashmirvuohien

    Ks. alanimikkeen 5102 11 HS-alanimikeselitykset.

    5103

    Villajätteet ja hienon tai karkean eläimenkarvan jätteet, myös langanjätteet, ei kuitenkaan garnetoidut jätteet ja lumput

    5103 10 10

    karbonoimattomat

    Ilmaisun ”karbonoimattomat” tulkinnasta, ks. HS-selitykset, nimike 5101, B kohta.

    5103 10 90

    karbonoidut

    Ilmaisun ”karbonoidut” tulkinnasta, ks. HS-selitykset, nimike 5101, C kohta.

    5103 20 91

    karbonoimattomat

    Ilmaisun ”karbonoimattomat” tulkinnasta, ks. HS-selitykset, nimike 5101, B kohta.

    5103 20 99

    karbonoidut

    Ilmaisun ”karbonoidut” tulkinnasta, ks. HS-selitykset, nimike 5101, C kohta.

    5105

    Villa ja hieno tai karkea eläimenkarva, karstattu tai kammattu (myös kammattu irtovilla)

    5105 21 00

    kammattu irtovilla

    Ilmaisun ”kammattu irtovilla” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 5105, seitsemäs kappale.

    5105 31 00

    kashmirvuohien

    Ks. alanimikkeen 5102 11 HS-alanimikeselitykset.

    5106

    Karstavillalanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

    5106 10 10

    valkaisematon

    Valkaisemattomat villalangat on valmistettu villasta, joka on usean käsittelyn avulla puhdistettu perusteellisesti. Lankoja ei ole valkaistu, värjätty eikä painettu; näin ollen niillä on yhä villan luonnollinen väri.

    Ks. myös tämän jakson 1 alanimikehuomautuksen b kohta.

    5106 20 10

    jossa on vähintään 85 painoprosenttia villaa ja hienoa eläimenkarvaa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu ainoastaan lanka, jossa on vähintään 85 painoprosenttia villan ja hienon eläimenkarvan sekoitusta, jossa villan osuus painosta on suurempi kuin hienon eläimenkarvan. Päinvastaisessa tapauksessa lanka luokitellaan nimikkeeseen 5108.

    5106 20 91

    valkaisematon

    Alanimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    5107

    Kampavillalanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

    5107 10 10

    valkaisematon

    Ks. alanimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset.

    5107 20 10 ja 5107 20 30

    jossa on vähintään 85 painoprosenttia villaa ja hienoa eläimenkarvaa

    Näihin alanimikkeisiin kuuluu ainoastaan lanka, jossa on vähintään 85 painoprosenttia villan ja hienon eläimenkarvan sekoitusta, jossa villan osuus painosta on suurempi kuin hienon eläimenkarvan. Päinvastaisessa tapauksessa lanka luokitellaan nimikkeeseen 5108.

    5107 20 10

    valkaisematon

    Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    5107 20 51

    valkaisematon

    Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    5107 20 91

    valkaisematon

    Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    5108

    Lanka hienoa (karstattua tai kammattua) eläimenkarvaa, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

    5108 10 10

    valkaisematon

    Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    5108 20 10

    valkaisematon

    Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    52 RYHMÄ

    PUUVILLA

    5201 00

    Karstaamaton ja kampaamaton puuvilla

    5201 00 10

    imukykyinen ja valkaistu

    Imukykyiseksi tehty puuvilla voi sitoa itseensä suhteellisen suuren määrän kosteutta.

    Valkaistu puuvilla on puuvillaa, josta on erilaisten kemikaalien avulla hapettamalla tai pelkistämällä poistettu värilliset, vieraat aineet, joita ei voi muulla tavoin poistaa.

    5208

    Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, paino enintään 200 g/m2

    5208 11 10

    kankaat siteiden, kääreiden ja lääkintäkäyttöön tarkoitettujen sideharsojen valmistukseen

    Nämä kankaat ovat hienoja, harsomaisia palttinasidoksisia kankaita, joilla on taipumus liestyä. Ne on tehty yksinkertaisista langoista, joita on vähemmän kuin 28 lankaa neliösenttimetrillä.

    5208 21 10

    kankaat siteiden, kääreiden ja lääkintäkäyttöön tarkoitettujen sideharsojen valmistukseen

    Ks. alanimikkeen 5208 11 10 selittävät huomautukset.

    5209

    Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, paino suurempi kuin 200 g/m2

    5209 42 00

    denim

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitysten tämän jakson yleisohjeiden I osan C kohdan alanimikeselitykset.

    5211

    Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähemmän kuin 85 painoprosenttia puuvillaa, sekoitettuna pääasiallisesti tai yksinomaan tekokuitujen kanssa, paino suurempi kuin 200 g/m2

    5211 42 00

    denim

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitysten tämän jakson yleisohjeiden I osan C kohdan alanimikeselitykset.

    5211 49 10

    jacquardkankaat

    Jacquardkankaat ovat kankaita, joiden kudosrakenne on tehty nostamalla yksittäisiä loimilankoja. Tällä tavalla valmistetaan siroja ja hyvin monimuotoisia kuvioita. Jacquardkankaita käytetään pääasiallisesti verhoilu-, patjanpäällys- ja verhokankaina.

    53 RYHMÄ

    MUUT KASVITEKSTIILIKUIDUT; PAPERILANKA JA KUDOTUT PAPERILANKAKANKAAT

    5308

    Lanka, muista kasvitekstiilikuiduista valmistettu; paperilanka

    5308 10 00

    kookoskuitulanka

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu ainoastaan yksi- tai kaksisäikeinen kookoskuitulanka. Vähintään kolmisäikeinen kookoskuitulanka luokitellaan tämän jakson 3 huomautuksen A kohdan d alakohdan mukaisesti nimikkeeseen 5607.

    54 RYHMÄ

    TEKOKUITUFILAMENTIT; KAISTALEET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT TEKSTIILITEKOKUITUAINEESTA

    Yleisohjeita

    Ilmaisun ”erikoisluja lanka” määrittelystä, ks. tämän jakson 6 huomautus.

    Elastomeerilanka on määritelty tämän jakson 13 huomautuksessa.

    5401

    Ompelulanka, tekokuitufilamenttia, myös vähittäismyyntimuodoissa

    5401 10 12 ja 5401 10 14

    ydinlanka

    Näihin alanimikkeisiin kuuluva ydinlanka on useita lankoja yhteen kiertämällä valmistettua ompelulankaa, jossa jokainen yksittäinen lanka koostuu synteettisestä filamentista, joka on päällystetty luonnon-, synteetti- tai muuntokatkokuiduilla.

    Käyttötarkoituksensa vuoksi nämä langat ovat joustamattomia ydinlankoja, ts. langan ydin ei ole elastinen.

    Koska nämä langat ovat sekoitelankoja, ne voidaan luokitella näihin alanimikkeisiin kuuluvaksi vain, jos filamentti painaa enemmän kuin muut langan aineosat (ks. tämän jakson 2 huomautus). Joustamattomat ydinlangat ovat yleensä tällaisia lankoja.

    Näihin alanimikkeisiin eivät sen sijaan kuulu joustavat ydinlangat, joissa on elastomeerilankaydin, jonka osuus langan painosta on tavallisesti enintään 20 painoprosenttia (luokittelu tämän jakson 2 huomautuksen mukaisesti).

    Näihin alanimikkeisiin eivät myöskään kuulu tuotteet, joissa on elastomeerilanka-ydin, jonka ympärille on kierretty spiraaliksi yksi tai useampia lankoja (alanimike 5606 00 91).

    5401 10 16

    teksturoitu lanka

    Ks. alanimikkeiden 5402 31–5402 39 HS-alanimikeselitykset.

    5402

    Lanka, synteettikuitufilamenttia (muu kuin ompelulanka), ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa, myös pienempi kuin 67 desitexin monofilamenttilanka, synteettikuituainetta

    5402 31 00–5402 39 00

    teksturoitu lanka

    Ks. alanimikkeiden 5402 31–5402 39 HS-alanimikeselitykset.

    5402 46 00

    muut, polyesteriä, osittain orientoitu

    Ks. alanimikkeen 5402 46 HS-alanimikeselitykset.

    5404

    Vähintään 67 desitexin monofilamenttilanka, synteettikuituainetta, poikkileikkauksen suurin mitta enintään 1 mm; kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (esim. tekoniini) synteettikuituainetta, näennäisleveys enintään 5 mm

    Monofilamenttilangan ja muiden tämän nimikkeen tuotteiden kuvauksista, ks. HS-selitykset, nimike 5404.

    5404 11 00–5404 19 00

    monofilamenttilanka

    Näihin alanimikkeisiin luokitellaan myös harjojen valmistukseen tarkoitetut, synteettikuituaineesta valmistetut monofilamenttilangat, jotka on leikattu sopivan pituisiksi paloiksi ja joissa on haaraiset päät (”fleurées”).

    Kerrattu tai kertokerrattu lanka, joka on muodostettu liittämällä ja kiertämällä yhteen näihin alanimikkeisiin kuuluvia, synteettikuituaineesta valmistettuja monofilamenttilankoja, ei kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan se luokitellaan tapauksesta riippuen nimikkeeseen 5401, 5402, 5406 tai 5607. Poikkileikkauksen mitasta riippumatta näiden alanimikkeiden monofilamenttilankoja ei kuitenkaan koskaan pidetä nimikkeen 5607 side- ja purjelankana, nuorana tai köytenä.

    Allaolevassa taulukossa on yhteenveto synteettikuituaineesta valmistettujen monofilamenttilankojen, kaistaleiden ja niiden kaltaisten tuotteiden luokittelusta poikkileikkauksen suurimman mitan (tai leveyden) mukaan:

    Image

    5404 90 11

    koristekaistale, jollaista käytetään pakkaamiseen

    Alanimikkeen 3920 20 71 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä, mutta tähän alanimikkeeseen kuuluvan koristekaistaleen näennäisleveys on enintään 5 mm.

    5405 00 00

    Vähintään 67 desitexin monofilamenttilanka, muuntokuituainetta, poikkileikkauksen suurin mitta enintään 1 mm; kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (esim. tekoniini), muuntokuituainetta, näennäisleveys enintään 5 mm

    Nimikkeen 5404 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    5408

    Kudotut kankaat, muuntokuitufilamenttilankaa, myös nimikkeen 5405 tuotteista kudotut kankaat

    5408 22 10

    leveys suurempi kuin 135 cm, mutta enintään 155 cm, palttina-, toimikas-, ristitoimikas- tai satiinisidos

    Ilmaisujen ”palttinasidos”, ”toimikassidos” ja ”ristitoimikassidos” kuvauksista, ks. HS-selitysten tämän jakson yleisohjeiden I osan C kohdan alanimikeselitykset.

    Satiinisidoksessa (atlassidoksessa) sidospisteet ovat hajallaan niin, että ne eivät kosketa toisiaan. Tuloksena on sileä ja kiiltävä pinta. Satiinin on oltava vähintään 5-vartinen.

    Alla on esitetty satiinisidoskaavio:

     

    Image

    5408 23 10

    jacquardkankaat, leveys suurempi kuin 115 cm, mutta pienempi kuin 140 cm, paino suurempi kuin 250 g/m2

    Alanimikkeen 5211 49 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    55 RYHMÄ

    KATKOTUT TEKOKUIDUT

    5516

    Kudotut muuntokatkokuitukankaat

    5516 23 10

    jacquardkankaat, leveys vähintään 140 cm (patjakangas)

    Alanimikkeen 5211 49 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    56 RYHMÄ

    VANU, HUOPA JA KUITUKANGAS; ERIKOISLANGAT; SIDE- JA PURJELANKA, NUORA JA KÖYSI SEKÄ NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

    Yleisohjeita

    Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeita.

    5601

    Vanu, tekstiiliainetta, ja siitä valmistetut tavarat; tekstiilikuidut, joiden pituus on enintään 5 mm (flokki), tekstiilinöyhtä ja -nypyt

    5601 10 10 ja 5601 10 90

    terveyssiteet ja -tamponit, vauvanvaipat ja niiden kaltaiset hygieniatavarat, vanua

    Ks. HS-selitykset, nimike 5601, A kohdan 2 alakohta.

    5601 21 10–5601 29 00

    vanu; muut vanusta valmistetut tavarat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. ”vanupuikot”, ts. puusta, muovista tai rullatusta paperista tehdyt tikut, joiden molemmissa päissä on vanutuppo. Vanupuikkoja käytetään korvien, sierainten, kynsien jne. puhdistamisessa ja antiseptisten aineiden tai ihovoiteiden levittämisessä sekä kauneudenhoidossa.

    5601 21 10

    imukykyinen

    Alanimikkeen 5201 00 10 selittävät huomautukset ilmaisusta ”imukykyinen” koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    5601 30 00

    tekstiiliflokki, -nöyhtä ja -nypyt

    Ks. HS-selitykset, nimike 5601, B ja C kohdat.

    5602

    Huopa, myös kyllästetty, päällystetty, peitetty tai kerrostettu

    5602 10 11 ja 5602 10 19

    neulahuopa

    Ks. HS-selitykset, nimike 5602, neljäs kappale.

    5602 10 31–5602 10 39

    kuitusilmukkasidottu kangas

    Ks. HS-selitykset, nimike 5602, seitsemäs kappale.

    5606 00

    Kierrepäällystetty lanka sekä kierrepäällystetyt nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (muut kuin nimikkeen 5605 tuotteet ja kierrepäällystetty jouhilanka); chenillelanka (myös flokki-chenillelanka); chainettelanka

    5606 00 91

    kierrepäällystetty lanka

    Kierrepäällystetyn langan ydin voi olla myös elastomeerilankaa (ks. tämän jakson 1 alanimikehuomautuksen a alakohta).

    57 RYHMÄ

    MATOT JA MUUT LATTIANPÄÄLLYSTEET TEKSTIILIAINETTA

    Yleisohjeita

    Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

    5701

    Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta, solmitut, myös sovitetut

    HS-selityksissä nimikkeessä 5701 kuvailtujen solmittujen mattojen valmistuksen sekä alku- että loppuvaiheessa muutamat kudelangat kudotaan yhteen loimilankojen kanssa, jotta mattojen reunat tai päät eivät purkautuisi. Näihin kudottuihin päihin voidaan myös kudonnan jälkeen lisätä reunukset.

    Kun matonvalmistuksen viimeinen työvaihe on suoritettu, loimi leikataan niin, että maton päihin jää tietyn mittaiset loimilangat, joista tehdään maton koristehapsut. Laadukkaissa matoissa hapsut ryhmitellään ja solmitaan siten, että solmu työnnetään mahdollisimman lähelle maton kudottua osaa, jotta kudelangat eivät purkautuisi reunasta. On olemassa myös mattoja, joihin on lisätty erilliset koristehapsut, ts. hapsuja ei ole tehty maton loimilangoista.

    Useimmissa matoissa kuviot on muodostettu niin, että tausta erottuu kuvioreunuksesta. Kuvioreunus on itse asiassa taustan kehys, joka liittää taustan hulpioreunoihin ja päihin.

    Suorakaiteen tai neliön muotoisten, käsinkudottujen mattojen hulpiot ovat harvoin täysin yhdensuuntaiset. Jos tavaran luokittelun perusteena käytetään koostumussuhdetta, matto on mitattava keskiviivoja pitkin, ts. pitkin suoria viivoja, jotka kulkevat maton (jokaisen) sivun keskikohdasta vastakkaisen sivun keskikohtaan.

    Laskettaessa yksittäisen maton pinta-alaa neliödesimetrin murto-osia ei oteta huomioon.

    5702

    Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta, kudotut, tuftaamattomat ja flokkaamattomat, myös sovitetut, myös kelim-, sumak-, karamanie- ja niiden kaltaiset käsin kudotut matot

    5702 10 00

    kelim-, sumak-, karamanie- ja niiden kaltaiset käsin kudotut matot

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat painavat, käsin kudotut kankaat. Ne ovat yleensä monivärisiä ja niissä on sileä pinta, jossa ei ole silmukoita eikä nukkaa. Joissakin matoissa on loimen suuntaisia avoimia rakoja, joita muodostuu eriväristen loimi- ja kudelankojen kääntymiskohtiin.

    Nämä matot soveltuvat lattianpäällysteiksi, leposohvan päällysteiksi, seinävaatteiksi tai oviverhoiksi.

    Nämä matot ovat eksoottisia, pääasiassa Lähi-idästä peräisin olevia kankaita. Ne voivat olla metritavarana, mutta tavallisempaa on, että ne on valmistettu käyttötarkoitustaan vastaavaan kokoon ja päärmätty, koristettu hapsuilla tai varustettu ommelluin reunuksin tai ne ovat muuten sovitettuja.

    58 RYHMÄ

    KUDOTUT ERIKOISKANKAAT; TUFTATUT TEKSTIILIKANKAAT; PITSIT; KUVAKUDOKSET; KORISTEPUNOKSET; KORUOMPELUKSET

    Yleisohjeita

    Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

    5801

    Kudotut nukka- ja chenillelankakankaat, muut kuin nimikkeiden 5802 ja 5806 kankaat

    On huomattava, että chenillelankakankaita luokiteltaessa otetaan huomioon ainoastaan chenillelangan nukkaan käytetyt tekstiiliaineet, mikä ei kuitenkaan rajoita tässä jaksossa säädettyjä määräyksiä, jotka koskevat kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelua.

    Neulekoneilla tehdyt sametti- tai plyysijäljitelmät luokitellaan tapauksen mukaan nimikkeeseen 5907 00 tai 60 ryhmään.

    5801 21 00–5801 26 00

    puuvillaa

    Ks. alanimikkeiden 5801 22 ja 5801 32 HS-alanimikeselitykset.

    5804

    Tylli, lankauudinkangas ja solmitut verkkokankaat; pitsit ja pitsikankaat, metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina, muut kuin nimikkeiden 6002–6006 neulokset

    5804 10 11–5804 10 90

    tylli, lankauudinkangas ja solmitut verkkokankaat

    Ks. HS-selitykset, nimike 5804, I osa.

    Neulekoneilla (esim. raschelkoneilla) tehdyt tyllijäljitelmät luokitellaan 60 ryhmään.

    5804 10 11 ja 5804 10 19

    kuvioimattomat

    Näissä alanimikkeissä tyllillä, lankauudinkankaalla ja solmituilla verkkokankailla, jotka ovat kuvioimattomia, tarkoitetaan kankaita, joiden koko pinta muodostuu sarjasta samanmuotoisia ja -kokoisia silmiä, jotka eivät muodosta kuvioita tai joita ei ole muuten täytetty. Tätä määritelmää sovellettaessa ei oteta huomioon silmien muodostamisessa syntyneitä mitä tahansa muita pienempiä aukkoja.

    5804 21 10–5804 29 90

    koneella tehdyt pitsit ja pitsikankaat

    Ks. HS-selitykset, nimike 5804, II osa.

    Käsin tehtyjen ja koneella tehtyjen pitsien ja pitsikankaiden eroista, ks. alanimikkeiden 5804 21, 5804 29 ja 5804 30 HS-alanimikeselitykset.

    On oltava erityisen huolellinen siinä, ettei pitsiä ja pitsikankaita läheisesti muistuttavaa ja yleisesti pitsinä ja pitsikankaana myytyä neulosta luokitella nimikkeeseen 5804. Tällainen neulottu kangas on valmistettu raschelkoneilla ja se voidaan tunnistaa siitä, että reiällinen pohja muodostuu loimineuloksen tapaan toisiinsa sitoutuneista silmukoista eikä loimilangoista (suorat) ja kudelangoista (vinot).

    Kuosin läpinäkymättömien osien täyttämismenetelmässä lanka pujotetaan silmukoihin, jotka muodostavat reiällisen pohjan pienten kuusikulmaisten aukkojen sivut. Lanka pysyy paikallaan eräänlaisen ketjusilmukan avulla. Reiällinen pohja ei näin ollen pääty siihen, mistä kuvio alkaa, vaan se päinvastoin tukee sitä (näin ei aina ole koneella tehdyissä pitseissä ja pitsikankaissa).

    Alanimikkeiden 5804 21, 5804 29 ja 5804 30 HS-alanimikeselityksissä annetut ohjeet koneella tehtyjen pitsien ja pitsikankaiden tunnistamisesta pätevät myös raschelkoneella tehtyjen ”pitsien ja pitsikankaiden” tunnistamisessa: leikattujen kaistaleiden reunoihin jääneet silmukat tai silmukan osat, reliefi- ja kuosilankojen kulkusuunnat, koneen aiheuttamat säännöllisesti toistuvat virheet jne.

    Yhdistetyssä nimikkeistössä raschelkoneella valmistettua pitsiä pidetään kuitenkin neuloksena ja näin ollen se on luokiteltava 60 ryhmään.

    Koneella tehtyihin pitseihin ja pitsikankaisiin ei kuulu guipurepitsiä jäljittelevä kangas, joka on valmistettu samalla tavalla kuin koruompelukset, joista pohjakangas on poistettu kemiallisesti. Guipurepitsijäljitelmä luokitellaan nimikkeeseen 5810.

    5806

    Kudotut nauhat, muut kuin nimikkeen 5807 tavarat; yhteenliimattujen, yhdensuuntaisten lankojen tai kuitujen muodostamat kuteettomat nauhat (bolducs)

    5806 20 00

    muut kudotut nauhat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia elastomeerilankaa tai kumilankaa

    Ilmaisun ”elastomeerilanka” määrittelystä, ks. tämän jakson 1 alanimikehuomautuksen a alakohta.

    5806 32 10

    joissa on oikea hulpio

    Kudotut nauhat, joissa on oikea hulpio, ovat loimesta ja kuteesta koostuvia nauhoja, joiden pituussuuntaiset reunat muodostuvat kudelangan kääntymisestä. Koska kudelanka kulkee ja kääntyy keskeytyksettä, reunat eivät purkaannu.

    5806 40 00

    yhteenliimattujen, yhdensuuntaisten lankojen tai kuitujen muodostamat kuteettomat nauhat (bolducs)

    Ks. HS-selitykset, nimike 5806, B kohta.

    5810

    Koruompelukset metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina

    5810 10 10 ja 5810 10 90

    koruompelukset, joissa ei ole näkyvää pohjaa

    Ks. alanimikkeen 5810 10 HS-alanimikeselitykset.

    59 RYHMÄ

    KYLLÄSTETYT, PÄÄLLYSTETYT, PEITETYT TAI KERROSTETUT TEKSTIILIKANKAAT; TEKSTIILITAVARAT, JOLLAISET SOVELTUVAT TEKNISIIN TARKOITUKSIIN

    Yleisohjeita

    Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

    5911

    Tekstiilituotteet ja -tavarat teknisiin tarkoituksiin, tämän ryhmän 7 huomautuksessa mainitut

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä, nimikkeessä 5911 määritellyt tekstiilituotteet, metritavarana tai leikattuina, jotka on eritelty tämän ryhmän 7 huomautuksen a alakohdassa sekä edellä mainituista metritavarana olevista tuotteista tai muista tekstiilituotteista valmistetut tekstiilitavarat (muut kuin nimikkeiden 5908 00 00–5910 00 00 tekstiilitavarat), jollaisia käytetään teknisiin tarkoituksiin ja jotka on leikattu muun kuin suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi sekä jotka ovat yhteenliitettyjä tai muuten sovitettuja.

    Ilmaisun ”tekstiilikankaat” merkityksestä, ks. tämän ryhmän 1 huomautus.

    5911 10 00

    tekstiilikankaat, huopa ja huovalla vuoratut kudotut kankaat, jotka on päällystetty, peitetty tai kerrostettu kumilla, nahalla tai muulla aineella ja jollaisia käytetään karstakankaan valmistukseen, sekä niiden kaltaiset kankaat, jollaisia käytetään muihin teknisiin tarkoituksiin, myös kumilla kyllästetyt samettinauhat loimitukin peittämiseen

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvien tuotteiden täytyy olla metritavarana tai ainoastaan määräpituisiksi tai suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi leikattuja. Jos ne ovat jossain muussa muodossa, ne luokitellaan alanimikkeeseen 5911 90 10 tai 5911 90 90.

    Ilmaisulla ”niiden kaltaiset kankaat, jollaisia käytetään muihin teknisiin tarkoituksiin” tarkoitetaan ainoastaan tekstiilikankaita, jotka ovat huopia tai huovalla vuorattuja kudottuja kankaita, joihin on yhdistetty muita aineita (esim. kumi, nahka) kuten alanimikeotsikossa on kuvailtu. Tällaisia kankaita ovat mm. kumilla käsitellyt, rotaatiopainokoneissa käytetyt telanpäälliset, joiden paino on enintään 1 500 g/m2 (riippumatta tekstiiliaineen tai kumin määrästä) tai joiden paino on suurempi kuin 1 500 g/m2, jos niissä on enemmän kuin 50 painoprosenttia tekstiiliainetta. Päälliset, jotka painavat enemmän kuin 1 500 g/m2 ja joissa on vähintään 50 painoprosenttia kumia, luokitellaaan nimikkeeseen 4008.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös käyttö- ja kuljetushihnat, jotka koostuvat kahdesta polyamidikangaskaistaleesta ja niiden välissä olevasta yhdestä tai useammasta, palmikointiaineesta kudotusta kaistaleesta. Palmikointiainekaistaleet ovat ainoastaan vahvikkeena. Kaikki kaistaleet on yhdistetty liimalla kuumapuristusmenetelmää käyttäen. Hihnojen paksuus on pienempi kuin 3 mm ja ne ovat metritavarana tai määräpituisiksi leikattuja. Näiden hihnojen kaltaiset hihnat, joiden paksuus on 3 mm tai suurempi tai jotka ovat päättömiä tai varustettu kiinnikkeillä, luokitellaan nimikkeeseen 5910 00 00.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu yksinkertaisin loimin ja kutein kudotut tekstiilikankaat, jotka on päällystetty muovilla (nimike 5903) tai kumilla (nimike 4008 tai 5906).

    5911 20 00

    seulakangas, myös sovitettu

    Ks. HS-selitykset, nimike 5911, A kohdan 2 alakohta.

    Nämä kankaat voivat olla metritavarana tai käyttötarkoituksen mukaan sovitettuja (esim. määrämuotoisiksi leikattuja, nauhoilla reunustettuja tai metallirenkailla vahvistetuin rei’in varustettuja).

    Metritavarana olevaan sovittamattomaan kankaaseen on painettava pysyvä merkintä, josta käy ilmi selvästi, että tavara on tarkoitettu seulomiseen tai vastaavaan teolliseen käyttöön:

    merkintää varten on suorakulmiota ja sen kahta lävistäjää esittävä kuvio toistettava säännöllisin välein kankaan molemmissa reunoissa hulpion sisäpuolella siten, että kahden peräkkäisen kuvion välinen etäisyys mitattuna kuvioiden ulkoreunoista on enintään yksi metri ja että kankaan toisessa reunassa olevat kuviot sijoittuvat puoliväliin toisessa reunassa olevien kuvioiden välille (kunkin kuvion keskikohdan on oltava samalla etäisyydellä kummankin vastakkaisella puolella olevan lähimmän kuvion keskikohdasta),

     

    kuvion muodostavien viivojen paksuus on suorakulmion sivuissa 5 mm ja lävistäjissä 7 mm. Suorakulmion on oltava viivojen ulkoreunoista mitattuna vähintään 8 cm pitkä ja 5 cm leveä,

    kuviot on painettava yhdellä kankaan väristä poikkeavalla värillä. Painatuksen on oltava pysyvä.

    Kukin kuvio sijoitetaan siten, että suorakulmion pitkät sivut ovat kankaan loimen suuntaiset (ks. piirros jäljempänä).

    Image

    Tulliviranomaiset voivat hyväksyä myös muunlaiset merkinnät, jos niistä käy selvästi ilmi, että tavara on tarkoitettu teolliseen käyttöön kuten seulomiseen, suodattamiseen tai vastaavaan, mutta ei vaatteiden valmistukseen tai vastaavaan käyttöön.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu silkkipainatuksessa käytettävät kehykset, joihin on pingotettu kangas (alanimike 5911 90 90), eivätkä käsiseulat ja -sihdit (nimike 9604 00 00).

    5911 90 10 ja 5911 90 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 5911 kohdassa A luetellut tekstiilituotteet, lukuun ottamatta alanimikkeissä 5911 10 00, 5911 20 00 ja 5911 40 00 eriteltyjä tekstiilikankaita. Näihin alanimikkeisiin kuuluvat lisäksi HS-selityksissä nimikkeen 5911 kohdassa B luetellut tavarat, lukuun ottamatta alanimikkeen 5911 20 00 sovitettua seulakangasta ja alanimikkeiden 5911 31 11–5911 32 90 tavaroita.

    Ks. alanimikkeen 5911 90 HS-alanimikeselityksissä luokittelusta, joka koskee toisiinsa kytketyistä monofilamenttilankakierukoista muodostettuja tavaroita, joita käytetään samankaltaisiin tarkoituksiin kuin sellaisia tekstiilikankaita ja huopia, jollaisia käytetään paperikoneissa ja niiden kaltaisissa koneissa.

    60 RYHMÄ

    NEULOKSET

    Yleisohjeita

    Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

    6002

    Neulokset, leveys enintään 30 cm, vähintään 5 painoprosenttia elastomeerilankaa tai kumilankaa sisältävät, muut kuin nimikkeeseen 6001 kuuluvat

    Ilmaisun ”elastomeerilanka” määrittelystä, ks. tämän jakson 13 huomautus.

    6003

    Neulokset, leveys enintään 30 cm, muut kuin nimikkeisiin 6001 tai 6002 kuuluvat

    6003 30 10

    raschel-pitsi

    Raschel-pitsi on jacquard-raschel-laitteella valmistettu pitsimäinen kuviollinen neulesidos. Tavaran paksuus voi vaihdella kuvioiden ja pohjan mukaan. Paksuuden vaihtelulla saadaan aikaan kohokuvio ja varjovaikutelma.

    6004

    Neulokset, leveys suurempi kuin 30 cm, vähintään 5 painoprosenttia elastomeerilankaa tai kumilankaa sisältävät, muut kuin nimikkeeseen 6001 kuuluvat

    Ilmaisun ”elastomeerilanka” määrittelystä, ks. tämän jakson 13 huomautus.

    6005

    Loimineulokset (myös virkkuuneulekoneella neulotut), muut kuin nimikkeisiin 6001–6004 kuuluvat

    Loimineulokset ovat loimineulos-, raschel- tai virkkuuneulekoneilla valmistettuja tavaroita, jotka eroavat neuloksista ja silmukkaneuloksista siinä, että loimilangat ovat toisiinsa kiinnitettyinä silmukoilla. Loimineulokset muodostuvat yhdestä tai useammasta pituussuuntaan kulkevasta lankajärjestelmästä, jossa vierekkäiset langat menevät sivuttain ristiin ja muodostavat samalla silmukoita (monilankatekniikka) (ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, A kohdan II alakohta).

    Virkkuuneulekone (crochet galloon machine) kuuluu loimineuloskoneiden ryhmään, joissa käytetään pituussuuntaan kulkevaa loimijärjestelmää, jossa kude kulkee vaakasuoraan. Virkkuuneulekoneita käytetään vaatteisiin tarkoitettujen neulosta olevien nauhojen valmistukseen (vyötärölle ja lahkeensuihin tarkoitetut joustavat reunusnauhat, nimikointinauhat, kannatinnauhat, reunusnauhat, hikinauhat ja vetoketjunauhat) sekä verho- ja verhoilunauhojen valmistukseen.

    6005 31 50

    raschel-pitsi, muu kuin verhoihin tarkoitettu kangas tai verkkokangas

    Ks. alanimikkeen 6003 30 10 selittävät huomautukset.

    6005 32 50

    raschel-pitsi, muu kuin verhoihin tarkoitettu kangas tai verkkokangas

    Ks. alanimikkeen 6003 30 10 selittävät huomautukset.

    6005 33 50

    raschel-pitsi, muu kuin verhoihin tarkoitettu kangas tai verkkokangas

    Ks. alanimikkeen 6003 30 10 selittävät huomautukset.

    6005 34 50

    raschel-pitsi, muu kuin verhoihin tarkoitettu kangas tai verkkokangas

    Ks. alanimikkeen 6003 30 10 selittävät huomautukset.

    61 RYHMÄ

    VAATTEET JA VAATETUSTARVIKKEET, NEULOSTA

    Yleisohjeita

    1.

    Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

    2.

    Vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattujen vaatteiden luokittelusta, ks. tämän jakson 14 huomautus.

    3.

    Kun nimikkeen 6103 tai 6104 pukuun tai yhdistelmäasuun kuuluvassa jossain osassa on päälleommeltuja koristeita, joita ei ole muussa osassa tai muissa osissa, kaikki nämä vaatekappaleet luokitellaan puvuiksi tai yhdistelmäasuiksi, jos koristeilla on vain vähäinen merkitys ja niitä on vain yhdessä tai kahdessa kohtaa vaatekappaletta (esim. kauluksessa ja hihansuissa tai kauluskäänteissä ja taskuissa).

    Näitä vaatekappaleita ei kuitenkaan luokitella puvuiksi tai yhdistelmäasuiksi silloin, kun koristeet on valmistettu vaatekappaleen neulomisen yhteydessä, paitsi jos koriste on logo tai muu sen kaltainen symboli.

    4.

    Ylävartalon peittävät vaatekappaleet erotukseksi alavartalon peittävistä vaatekappaleista ja koko vartalon peittävistä vaatekappaleista (esim. päällystakit ja leningit) ovat vaatekappaleita, jotka:

    objektiivisten ominaisuuksiensa (tyyli, leikkaus jne.) puolesta on selkeästi tarkoitettu käytettäväksi esim. anorakkeina, (puvun) takkeina ja yhdistelmäasujen yläosina, paitapuseroina ja puseroina, pyjaman yläosina, pujopaitoina, neuletakkeina ja liiveinä, hiihtopukujen yläosina jne. (Mikäli toisin ei määrätä, näiden vaatekappaleiden ei tarvitse peittää ylävartaloa kokonaan.), ja jotka

    eivät ulotu reiden puolivälin alapuolelle. Näiden vaatekappaleiden jotkin osat voivat kuitenkin lähinnä muotisyistä ulottua reiden puolivälin alapuolelle (esim. koristeelliset muodikkaat hapsut, mutta myös frakkien perinteiset hännykset) ja voidaan jättää huomiotta vaatekappaleen pituuden suhteen, koska ne eivät muuta vaatekappaleiden tehtävää, joka on ylävartalon peittäminen.

    6101

    Miesten ja poikien päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut, anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot), tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta, muut kuin nimikkeeseen 6103 kuuluvat

    Alanimikkeiden 6201 91 00–6201 99 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    6101 20 10

    päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat päällystakeille ja niiden kaltaisille tavaroille on ominaista muun muassa se, että ne ulottuvat päälle puettuina vähintään reiden puoliväliin.

     

    Miesten (ei poikien) standardikokoa (normaalikokoa) olevalla vaatekappaleella voidaan yleensä katsoa olevan vaadittu vähimmäispituus, jos vaate suoraksi asetettuna ja mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta (7. kaulanikaman kohdalta) helmaan vastaa pituudeltaan jäljempänä olevassa taulukossa annettuja, senttimetreinä ilmoitettuja pituuksia (ks. jäljempänä oleva kuva).

    Image

    Taulukossa annetut mitat ovat miesten (ei poikien) vaatekappaleiden standardikokojen (normaalikokojen) keskiarvoja kokoryhmistä S (small, pienet koot), M (medium, keskikoot) ja L (large, suuret koot).

    Miesten (ei poikien) vaatekappaleiden standardikokojen pituudet senttimetreinä, mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta helmaan

    Image

    Vaatekappaleet, jotka eivät täytä päällystakeilta ja niiden kaltaisilta tavaroilta vaadittua vähimmäispituutta (pituus reiden puoliväliin), luokitellaan, näihin alanimikkeisiin kuuluvia autoilutakkeja (autoilutakit ja niiden kaltaiset, ks. jäljempänä oleva määritelmä) lukuun ottamatta, alanimikkeisiin 6101 20 90, 6101 30 90 tai 6101 90 80.

    Autoilutakit

    Autoilutakit ovat väljiä, pitkähihaisia päällysvaatteita, joita käytetään kaiken muun vaatetuksen päällä ja jotka on tarkoitettu suojaamaan säältä. Nämä takit on yleensä valmistettu raskaista tekstiilikankaista, ei kuitenkaan nimikkeessä 5903, 5906 tai 5907 00 mainituista kankaista. Autoilutakkien pituus vaihtelee reiden yläosasta aina reiden puoliväliin asti. Takit voivat olla yksi- tai kaksirivisiä.

    Autoilutakeilla on yleensä seuraavat ominaisuudet:

    edestä kokonaan avattava, napeilla tai joskus myös vetoketjulla tai painonapeilla suljettava,

    vuori, myös irrotettava (myös topattu ja/tai tikattu),

    takahalkio tai sivuhalkiot.

    Lisäksi autoilutakeissa voi olla:

    taskut,

    kaulus.

    Autoilutakeilla ei ole seuraavia ominaisuuksia:

    huppu,

    vetonauha tai jokin muu kiristysväline vyötäröllä ja/tai helmassa. Takissa voi kuitenkin olla vyö.

    Autoilutakkien kyseessä ollessa, ilmaisu ”ja niiden kaltaiset” sisältää myös vaatteet, joilla on muuten samat ominaisuudet kuin autoilutakeilla mutta niissä on huppu.

    6101 30 10

    päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Ks. alanimikkeen 6101 20 10 selittävät huomautukset.

    6101 90 20

    päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Ks. alanimikkeen 6101 20 10 selittävät huomautukset.

    6102

    Naisten ja tyttöjen päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut, anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot), tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta, muut kuin nimikkeeseen 6104 kuuluvat

    Alanimikkeiden 6201 91 00–6201 99 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    6102 10 10

    päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Alanimikkeen 6101 20 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä, joten vastaavat naisten (ei tyttöjen) vaatekappaleiden mitat ovat:

    Naisten (ei tyttöjen) vaatekappaleiden standardikokojen pituudet senttimetreinä, mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta helmaan

     

    Image

    6102 20 10

    päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Ks. alanimikkeen 6102 10 10 selittävät huomautukset.

    6102 30 10

    päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Ks. alanimikkeen 6102 10 10 selittävät huomautukset.

    6102 90 10

    päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Ks. alanimikkeen 6102 10 10 selittävät huomautukset.

    6104

    Naisten ja tyttöjen puvut, yhdistelmäasut, jakut, takit ja bleiserit, leningit, hameet, housuhameet, pitkät housut, lappuhaalarit, polvihousut ja shortsit (ei kuitenkaan uimapuvut), neulosta

    6104 41 00–6104 49 00

    leningit

    Ilmaisulla ”leningit” tarkoitetaan vartalon peittämiseen tarkoitettuja, myös hihattomia vaatekappaleita, jotka alkavat tavallisesti olkapäistä ja voivat ulottua nilkkoihin tai niiden alapuolelle. Niitä on oltava mahdollista käyttää ilman, että samanaikaisesti tarvitaan toisia vaatekappaleita peittämään vartaloa. Tämä ilmaisu käsittää myös läpikuultavat leningit. Niitä on oltava mahdollista käyttää ilman, että samanaikaisesti tarvitaan toisia vaatekappaleita alusvaatteita lukuun ottamatta. Jos tällaisten vaatekappaleiden yläosa koostuu olkaimista ja rintalapuista edessä tai edessä ja takana, niitä pidetään leninkeinä vain, jos ko. rintalappujen mittasuhteet, leikkaus ja paikka ovat sellaiset, että näitä vaatekappaleita voidaan käyttää kuten edellä on kuvailtu. Jos näin ei ole, nämä vaatekappaleet luokitellaan hameiksi alanimikkeisiin 6104 51 00–6104 59 00.

    6104 51 00–6104 59 00

    hameet ja housuhameet

    Ilmaisulla ”hameet” tarkoitetaan alavartalon peittämiseen tarkoitettuja vaatekappaleita, jotka alkavat tavallisesti vyötäröltä ja voivat ulottua nilkkoihin tai niiden alapuolelle. Hameiden kanssa on käytettävä vähintään yhtä muunlaista vaatekappaletta kuten T-paitaa, puseroa, paitapuseroa, pujopaitaa tai niiden kaltaista ylävartalon peittävää vaatekappaletta. Jos hameissa on olkaimet, niiden luokitus ei välttämättä muutu.

    Kun vaatekappaleissa on olkaimien lisäksi rintalaput edessä ja/tai takana, ne luokitellaan hameina näihin alanimikkeisiin, jos ko. rintalappujen mittasuhteiden, leikkauksen ja paikan vuoksi näitä vaatekappaleita ei voida käyttää ilman edellä mainittujen kaltaista muuta vaatekappaletta. Housuhameet ovat edellä mainittujen hameiden kaltaisia, mutta kummankin jalan erikseen verhoavia vaatekappaleita. Housuhameiden leikkaus ja leveys erottavat ne shortseista ja housuista.

    6106

    Naisten ja tyttöjen puserot, myös paitapuserot, neulosta

    Puserot

    Naisten ja tyttöjen puserot ovat ylävartalon peittämiseen tarkoitettuja, kevyitä, muodikkaita ja tavallisesti leikkauksiltaan väljiä vaatekappaleita, jotka voivat olla myös kauluksettomia ja hihattomia ja joissa voi olla minkälainen pääntie tahansa tai vähintään olkahihnat. Puseroissa on napitus tai muita sulkemisvälineitä – vain hyvin syväänuurretut vaatekappaleet voivat olla ilman nappeja tai kiinnikkeitä – sekä mahdollisesti koristeita kuten solmio, röyhelöitä, solmiohuivi, pitsiä tai koruompeluksia.

    Paitapuserot

    Naisten ja tyttöjen paitapuserot ovat ylävartalon peittämiseen tarkoitettuja vaatekappaleita, joissa on pääntiestä kokonaan tai osittain avattava halkio ja joissa on hihat ja tavallisesti myös kaulus ja joissa voi olla taskut, mutta ei kuitenkaan vyötärön alapuolella. Näiden vaatekappaleiden leikkaus perustuu miesten ja poikien paitojen leikkaukseen, minkä vuoksi halkio on yleensä edessä. Vaate suljetaan niin, että oikea reuna peittää vasemman.

    Tämän ryhmän 9 huomautuksen mukaisesti tämän nimikkeen paitapuseroissa voi olla halkio, jonka reunat eivät peitä toisiaan.

    Tämän nimikkeen vaatekappaleet ulottuvat vyötärön alapuolelle. Puserot ovat tavallisesti lyhyempiä kuin muut edellä mainitut vaatekappaleet.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu mm. vaatekappaleet, joita ilmoitetun pituuden perusteella voidaan käyttää leninkeinä.

    6107

    Miesten ja poikien alushousut, yöpaidat, pyjamat, kylpytakit, aamutakit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta

    6107 21 00–6107 29 00

    yöpaidat ja pyjamat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. neuloksesta valmistetut miesten ja poikien pyjamat, jotka ulkonäöltään ja materiaaliltaan ovat tunnistettavissa yksinomaan tai pääasiassa yöasuina käytettäviksi vaatteiksi.

    Pyjamat koostuvat kahdesta vaatekappaleesta, jotka ovat

    ylävartalon peittävä, tavallisesti jakkumainen vaatekappale,

    housut tai shortsit muodostava, leikkaukseltaan yksinkertainen vaatekappale, myös edestä avattava.

    Näiden pyjamien osien on oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa ja leikkausten, käytetyn kankaan, värien, koristeiden ja viimeistyksen on oltava yhteensopivia niin, että voidaan selvästi osoittaa, että osat on suunniteltu yhdessä käytettäviksi vaatekappaleiksi.

    Pyjamien täytyy olla miellyttävän tuntuisia yöasuina käytettäviksi. Miellyttävyyteen vaikuttaa:

    materiaali,

    tavallisesti väljä leikkaus ja

    epämukavien yksityiskohtien kuten suurien tai pullottavien nappien ja liiallisten, päälleommeltujen koristeiden puuttuminen.

    Yksiosainen, sekä ylä- että alavartalon peittävä, kummankin jalan erikseen verhoava, haalarimainen yöasu luokitellaan alanimikkeisiin 6107 91 00 tai 6107 99 00.

    6108

    Naisten ja tyttöjen alushameet, pikkuhousut ja muut alushousut, yöpaidat, pyjamat, aamupuvut (negliges), kylpytakit, aamutakit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta

    6108 31 00–6108 39 00

    yöpaidat ja pyjamat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. neuloksesta valmistetut naisten ja tyttöjen pyjamat, jotka ulkonäöltään ja materiaaliltaan ovat tunnistettavissa yksinomaan tai pääasiassa yöasuina käytettäviksi vaatteiksi.

    Pyjamat koostuvat kahdesta vaatekappaleesta, jotka ovat

    ylävartalon peittävä, tavallisesti jakkumainen vaatekappale,

    housut tai shortsit muodostava, leikkaukseltaan yksinkertainen vaatekappale, myös edestä avattava.

    Näiden pyjamien osien on oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa ja leikkausten, käytetyn kankaan, värien, koristeiden ja viimeistyksen on oltava yhteensopivia niin, että voidaan selvästi osoittaa, että osat on suunniteltu yhdessä käytettäviksi vaatekappaleiksi.

    Pyjamien täytyy olla miellyttävän tuntuisia yöasuina käytettäviksi. Miellyttävyyteen vaikuttaa:

    materiaali,

    tavallisesti väljä leikkaus ja

    epämukavien yksityiskohtien kuten suurien tai pullottavien nappien ja liiallisten, päälleommeltujen koristeiden puuttuminen.

    ”Babydoll”-asukokonaisuuksia, jotka muodostuvat hyvin lyhyestä yöpaidasta ja siihen yhteensopivista pikkuhousuista, pidetään myös pyjamina.

    Yksiosainen, sekä ylä- että alavartalon peittävä, kummankin jalan erikseen verhoava, haalarimainen yöasu luokitellaan alanimikkeisiin 6108 91 00–6108 99 00.

    6109

    T-paidat, aluspaidat ja muut aluspaitojen kaltaiset paidat, neulosta

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu tämän ryhmän 2 lisähuomautuksessa mainittujen vaatekappaleiden kaltaiset vaatekappaleet, joiden edessä on pääntiestä osittain avattava halkio, joka suljetaan sulkemisvälineillä tai jonka toinen reuna ainoastaan peittää toisen tai jonka reunat eivät peitä toisiaan ollenkaan. Nämä vaatekappaleet luokitellaan tapauksesta riippuen tavallisesti nimikkeeseen 6105 tai 6106, tämän ryhmän 4 ja 9 huomautusten määräysten mukaisesti. Jos kysymyksessä on miesten ja poikien hihattomat vaatekappaleet, ne luokitellaan tämän ryhmän 4 huomautuksen toisen lauseen määräysten mukaisesti nimikkeeseen 6114.

    6110

    Neulepuserot, pujopaidat, neuletakit, liivit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ylävartalon peittämiseen tarkoitetut vaatekappaleet, joissa on millainen pääntie tahansa, myös hihattomat, kauluksettomat ja taskuilla varustetut.

    Näissä vaatekappaleissa on tavallisesti päärme tai joustinneulos alareunassa, halkion ympärillä, hihansuissa tai hiha-aukoissa.

    Nämä vaatekappaleet on voitu tehdä mistä tahansa tekstiilikuidusta tai neulostyypistä, myös kevyistä tai tiheäsilmukkaisista neuloksista.

    Niissä voi olla kaikenlaisia koristeita, myös pitsiä tai koristeommelta.

    Alla on esimerkkejä tähän nimikkeeseen kuuluvista vaatekappaleista:

    1.

    Neulepuserot ja pujopaidat, mukaan lukien collegepuserot (joissa on V-aukko, pyöreä tai veneen muotoinen pääntie tai poolo- tai pystykaulus), jotka puetaan ylle pään yli vetämällä ja joiden pääntiessä ei ole halkiota eikä sulkemisvälineitä.

    2.

    Edellisessä kohdassa kuvailtujen kaltaiset vaatekappaleet, myös kaulukselliset, joissa on pääntiestä osittain avattava, napeilla tai muilla välineillä suljettava halkio esim. edessä tai olkapäällä.

    3.

    Liivit ja neuletakit, jotka ovat edestä kokonaan avattavia, myös napeilla tai muilla sulkemisvälineillä suljettavat, myös kaulukselliset.

    4.

    Pujopaita-villatakkiyhdistelmänä (twin-set) tunnettu asu, joka koostuu hihallisesta tai hihattomasta pujopaidasta ja pitkä- tai lyhythihaisesta neuletakista. Näiden vaatekappaleiden on oltava toisiaan vastaavaa kokoa ja materiaaliltaan ja väreiltään samanlaiset. Myös mahdollisten kuvioiden ja koristeiden on oltava samanlaiset molemmissa vaatekappaleissa.

    5.

    Edellisissä kohdissa kuvaillut vaatekappaleet, jotka on valmistettu T-paidoissa tai niiden kaltaisissa vaatekappaleissa käytetystä kevyestä materiaalista ja joissa on vetonauha, joustinneulos tai muita välineitä alareunan kiristämiseksi.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    naisten ja tyttöjen puserot (nimike 6106),

    b)

    anorakit, tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat (tapauksesta riippuen nimike 6101 tai 6102),

    c)

    T-paidat sekä aluspaidat ja niiden kaltaiset paidat (nimike 6109).

    6110 12 10 ja 6110 12 90

    kashmirvuohen karvaa

    Ks. alanimikkeen 5102 11 HS-alanimikeselitykset.

    6110 20 10

    kevyet, tiheäsilmukkaiset puserot tai pujopaidat, joissa on poolo- tai pystykaulus

    Kevyinä puseroina ja pujopaitoina, joissa on poolo- tai pystykaulus, pidetään seuraavia vaatekappaleita: ylävartalon peittävät, vartalonmyötäiset, yksi- tai moniväriset, kevyet tiheäsilmukkaiset vaatekappaleet, hihalliset tai hihattomat, joissa on poolo- tai pystykaulus ilman halkiota.

    Ilmaisulla ”tiheäsilmukkainen” tarkoitetaan tiheää neulosta, jossa on sekä vaaka- että pystysuuntaan vähintään 12 silmukkaa senttimetrillä, laskettuna 10 cm x 10 cm kokoisen näytepalan yhdeltä puolelta.

    Kevyet puserot ja pujopaidat, joissa on poolo- tai pystykaulus, ovat yleensä yksinkertaista neulosta (sileä neulos), joustinneulosta (1 x 1) tai interlockneulosta.

    Yksinkertainen neulos (sileä neulos) on yksinkertaisin kudeneulos (piirros 1), jossa silmukat ovat oikealla puolella pienten v-kirjainten tai ylöalaisin olevien v-kirjainten muotoisia (piirros 2) ja nurjalla puolella toisiinsa sidottujen lenkkien kaltaisia (piirros 3).

    Image

    Image

     

    Tiheäsilmukkainen ”1 oikein, 1 nurin” -joustinneulos (piirros 4), jossa oikeat ja nurjat silmukat vuorottelevat jokaisessa kerroksessa (piirros 5) niin, että pituussuunnassa neuloksen toisen puolen ”kohoraidat” vastaavat toisen puolen vakoja. Neuloksen molemmat puolet ovat samannäköiset (piirrokset 6 ja 7).

    Image

    Image

    Image

    Interlockneulos on kaksinkertainen joustinneulos, jonka molemmat puolet ovat samannäköiset. Tämä neulos on saatu aikaan yhdistämällä kahden 1 × 1 -joustinneuloksen silmukat (piirros 8) niin, että näiden kahden joustinneuloksen silmukat vuorottelevat lomittain neuloksen kummallakin puolella (piirros 9). Neuloksen molempien puolien ”kohoraidat” ovat siis vastakkain (piirrokset 10 ja 11).

     

    Image

     

    Image

     

    Image

    6110 30 10

    kevyet, tiheäsilmukkaiset puserot tai pujopaidat, joissa on poolo- tai pystykaulus

    Ks. alanimikkeen 6110 20 10 selittävät huomautukset.

    6111

    Vauvanvaatteet ja -vaatetustarvikkeet, neulosta

    Ks. tämän ryhmän 6 huomautuksen a alakohta.

    Tähän nimikkeeseen kuuluu joukko vaatekappaleita, jotka on tarkoitettu kooltaan enintään 86 cm:n pituisille pikkulapsille (tavallisesti noin 18 kuukauden ikäiset pikkulapset). Näitä vaatekappaleita ovat mm. takit, kaavut, tikatut vaatteet, potkupuvut, aamutakit, kaksiosaiset puvut, leikkiasut, pitkät housut, suojahousut, polvihousut, leikkipuvut, liivit, tuulitakit, leningit, hameet, bolerot, jakut, anorakit, viitat, tunikat, puserot, paitapuserot, shortsit jne.

    Jotkut näistä vaatekappaleista ovat vauvoille tarkoitettuja vaatteita. Joidenkin kokoa ei voida määritellä, mutta ne luokitellaan tähän nimikkeeseen, jos ne ovat selvästi vauvanvaatteita.

    Näin ollen tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    kastemekot ja -kaavut,

    2.

    pienet hihattomat, hupulliset takit ja kaavut,

    3.

    potkupuvut: vaatekappaleet, joissa on huppu ja hihat ja jotka muodostavat sekä takin että pussin (alareunasta täysin suljetut),

    4.

    vauvojen makuupussit, myös topatut, joissa on hihat tai hiha-aukot. Näistä on esimerkkikuva jäljempänä.

    Image

    6112

    Verryttelypuvut, hiihtopuvut sekä uimapuvut ja uimahousut, neulosta

    6112 11 00–6112 19 00

    verryttelypuvut

    Ks. HS-selitykset, nimike 6112, A kohta.

    6112 31 10–6112 39 90

    miesten ja poikien uimapuvut

    Ks. HS-selitykset, nimike 6112, C kohta, jossa mainitaan, että nimikkeeseen 6112 kuuluvat muun muassa uimahousut, myös kimmoiset.

    Uimahousut ovat vaatteita, jotka on ulkonäkönsä, leikkauksensa ja kankaan laadun vuoksi tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan tai pääasiassa uima-asuina eikä nimikkeeseen 6103 tai 6104 kuuluvina ”shortseina”. Ne on yleensä valmistettu kokonaan tai pääasiassa tekokuiduista.

    Uimahousuilla on oltava kaikki seuraavat ominaisuudet:

    niissä on vaatteeseen ommeltu alushousuosa tai vähintään vuoritettu etuosa tai haarakappale,

    ne ovat tiukkoja vyötäröltä (niissä on esim. kiristysnauha tai kuminauhavyötärö).

    Uimahousuissa voi olla taskuja edellyttäen, että:

    ulkotaskuissa on tiivis sulkemisväline (niissä on oltava esim. sellainen vetoketju tai tarranauhan tyyppinen sulkemisväline, jolla tasku voidaan sulkea täysin, eli taskut eivät saa olla vain osittain suljettavia),

    sisätaskuissa on samanlainen tiivis sulkemisväline kuin edellä mainituissa ulkotaskuissa. Vyötärölle kiinnitetyissä sisätaskuissa voi kuitenkin olla pelkästään läppä, jos se sulkee taskun suun täydellisesti.

    Uimahousuilla ei voi olla seuraavia ominaisuuksia:

    niissä ei ole aukkoa etuosassa, ei edes sulkemisvälineellä varustettua,

    niissä ei ole aukkoa vyötäröllä, ei edes sulkemisvälineellä varustettua.

    6112 41 10–6112 49 90

    naisten ja tyttöjen uimapuvut

    Alanimikkeiden 6112 31 10–6112 39 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    6115

    Sukkahousut, myös terättömät, sukat, puolisukat ja niiden kaltaiset neuletuotteet, myös tukisukat (esimerkiksi suonikohjusukat) ja jalkineet, joissa ei ole kiinnitettyä anturaa, neulosta

    6115 10 10 ja 6115 10 90

    tukisukat (esimerkiksi suonikohjusukat)

    Ks. alanimikkeen 6115 10 HS-alanimikeselitykset.

    6117

    Muut sovitetut vaatetustarvikkeet, neulosta; vaatteiden tai vaatetustarvikkeiden neulotut osat

    6117 80 10 ja 6117 80 90

    muut tarvikkeet

    Ks. HS-selitykset, nimike 6117, toisen kappaleen 12 kohta.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. urheilijoiden päässä ja ranteissa hien imeytymiseksi käyttämät, neulosta olevat hikinauhat sekä neulosta olevat korvalaput, yhdistämättömät tai yhdistetyt.

    62 RYHMÄ

    VAATTEET JA VAATETUSTARVIKKEET, MUUTA KUIN NEULOSTA

    Yleisohjeita

    1.

    Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

    2.

    Vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattujen vaatteiden luokittelusta, ks. tämän jakson 14 huomautus.

    3.

    Kun nimikkeen 6203 tai 6204 pukuun tai yhdistelmäasuun kuuluvassa jossain osassa on päälleommeltuja koristeita, joita ei ole muussa osassa tai muissa osissa, kaikki nämä vaatekappaleet luokitellaan puvuiksi tai yhdistelmäasuiksi, jos koristeilla on vain vähäinen merkitys ja niitä on vain yhdessä tai kahdessa kohtaa vaatekappaletta (esim. kauluksessa ja hihansuissa tai kauluskäänteissä ja taskuissa).

    Näitä vaatekappaleita ei kuitenkaan luokitella puvuiksi tai yhdistelmäasuiksi, jos koristeet on valmistettu vaatekappaleen kudonnan yhteydessä, paitsi jos koriste on logo tai muu sen kaltainen symboli.

    4.

    Tähän ryhmään kuuluvat mm. työssä ja ammatissa käytettävät vaatekappaleet, jotka on mainittu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeissä ja joiden ulkonäön (yksinkertainen tai erityinen leikkaus tai kuosi, joka liittyy vaatteen käyttötarkoitukseen) ja kankaan luonteen (kangas on tavallisesti jäykkää ja kutistumatonta) perusteella on selvää, että ne on suunniteltu käytettäviksi yksinomaan tai pääasiassa muun vaatetuksen ja/tai henkilöiden (kehon tai terveyden) suojana työssä, ammatin harjoittamisessa tai kotitaloustehtävissä.

    Näissä vaatteissa ei yleensä ole koristeita. Näissä vaatekappaleissa olevia kirjoituksia ja symboleita, jotka viittaavat suoritettavaan toimintaan, ei pidetä koristeina.

    Nämä vaatteet on valmistettu puuvillasta, synteettikuiduista, muuntokuiduista tai näiden tekstiiliaineiden sekoituksesta.

    Näitä vaatekappaleita valmistettaessa käytetään kestävyyden lisäämiseksi useimmiten kahta saumatyyppiä: varmuustikkisaumaa ja katesaumaa.

    Työssä ja ammatissa käytettävät vaatekappaleet suljetaan useimmiten vetoketjuilla, painonapeilla, Velcro-tarranauhoilla tai nauhoilla tai niiden kaltaisilla välineillä nyörittäen tai solmien.

    Tämän kaltaisessa vaatetuksessa voi olla taskut, jotka ovat tavallisesti päälleommeltuja. Sivutaskut on yleensä valmistettu samasta kankaasta kuin itse vaatekappale eikä niitä ole vuoritettu muille vaatekappaleille tyypillisellä tavalla.

    Työssä ja ammatissa käytettävistä vaatekappaleista voidaan mainita mm. mekaanikkojen, tehdastyöntekijöiden, muurareiden ja maanviljelijöiden käyttämät vaatteet, joita yleensä ovat kaksiosaiset vaatekappaleet, haalarit, lappuhaalarit ja pitkät housut. Muussa työssä (esim. lääkärit, sairaanhoitajat, kampaajat, leipurit, teurastajat jne.) saatetaan käyttää esiliinoja, suojapukuja, suojatakkeja jne.

    Työssä ja ammatissa käytettäviksi vaatekappaleiksi voidaan luokitella ainoastaan kaupallista kokoa 158 (vartalon pituus 158 cm) olevat tai sitä suuremmat vaatekappaleet.

    Univormuja ja niiden kaltaisia virkapukuja (esim. tuomareiden puvut ja kirkolliset vaatteet) ei pidetä työssä ja ammatissa käytettävinä vaatekappaleina.

    5.

    61 ryhmän selittävien huomautusten yleisohjeiden 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

    6201

    Miesten ja poikien päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut, anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot), tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, muut kuin nimikkeeseen 6203 kuuluvat

    6201 11 00–6201 19 00

    päällystakit, sadetakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluville päällystakeille ja niiden kaltaisille tavaroille on ominaista muun muassa se, että ne ulottuvat päälle puettuina vähintään reiden puoliväliin.

    Miesten (ei poikien) standardikokoa (normaalikokoa) olevalla vaatekappaleella voidaan yleensä katsoa olevan vaadittu vähimmäispituus, jos vaate suoraksi asetettuna ja mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta (7. kaulanikaman kohdalta) helmaan vastaa pituudeltaan jäljempänä olevassa taulukossa annettuja, senttimetreinä ilmoitettuja pituuksia (ks. jäljempänä oleva kuva).

    Image

    Taulukossa annetut mitat ovat miesten (ei poikien) vaatekappaleiden standardikokojen (normaalikokojen) keskiarvoja kokoryhmistä S (small, pienet koot), M (medium, keskikoot) ja L (large, suuret koot).

    Miesten (ei poikien) vaatekappaleiden standardikokojen pituudet senttimetreinä, mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta helmaan

    Image

    Vaatekappaleet, jotka eivät täytä päällystakeilta ja niiden kaltaisilta tavaroilta vaadittua vähimmäispituutta (pituus reiden puoliväliin), luokitellaan, näihin alanimikkeisiin kuuluvia autoilutakkeja (autoilutakit ja niiden kaltaiset, ks. jäljempänä oleva määritelmä) lukuun ottamatta, alanimikkeisiin 6201 91 00–6201 99 00.

    Autoilutakit

    Autoilutakit ovat väljiä, pitkähihaisia päällysvaatteita, joita käytetään kaiken muun vaatetuksen päällä ja jotka on tarkoitettu suojaamaan säältä. Nämä takit ovat tyyliltään parkoja asiallisempia ja ne on yleensä valmistettu raskaista tekstiilikankaista (esim. tweed ja loden), ei kuitenkaan nimikkeessä 5602, 5603, 5903, 5906 tai 5907 00 mainituista kankaista. Autoilutakkien pituus vaihtelee reiden yläosasta aina reiden puoliväliin asti. Takit voivat olla yksi- tai kaksirivisiä.

    Autoilutakeilla on yleensä seuraavat ominaisuudet:

    edestä kokonaan avattava, napeilla tai joskus myös vetoketjulla tai painonapeilla suljettava,

    vuori, myös irrotettava (myös topattu ja/tai tikattu),

    takahalkio tai sivuhalkiot.

    Lisäksi autoilutakeissa voi olla:

    taskut,

    kaulus.

    Autoilutakeilla ei ole seuraavia ominaisuuksia:

    huppu,

    vetonauha tai jokin muu kiristysväline vyötäröllä ja/tai helmassa. Takissa voi kuitenkin olla vyö.

    Autoilutakkien kyseessä ollessa, ilmaisu ”ja niiden kaltaiset” sisältää myös vaatteet, joilla on muuten samat ominaisuudet kuin autoilutakeilla mutta niissä on huppu.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. parkat, jotka on suunniteltu suojaamaan kylmältä, tuulelta ja sateelta. Ne ovat väljiä, pitkähihaisia päällysvaatteita. Näihin alanimikkeisiin kuuluvat parkat on valmistettu raskaista ja tiiviistä kankaista, ei kuitenkaan nimikkeessä 5903, 5906 tai 5907 00 mainituista kankaista. Parkojen pituus vaihtelee reiden puolivälistä aina polviin asti.

    Parkoilla on oltava myös kaikki seuraavat ominaisuudet:

    huppu,

    edestä kokonaan avattava, vetoketjulla, painonapeilla tai Velcro-tarranauhalla suljettava, usein suojaläpällä varustettu,

    vuori, joka on tavallisesti tikattua kangasta tai keinoturkista,

    vetonauha tai jokin muu kiristysväline vyötäröllä, lukuun ottamatta vyötä,

    päälleommellut taskut.

    6201 91 00–6201 99 00

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. anorakit, tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, jotka on kuvailtu alla:

    1.

    Anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot) ja niiden kaltaiset tavarat

    Anorakit on suunniteltu suojaamaan tuulelta, kylmältä ja sateelta. Niillä on monia samoja ominaisuuksia kuin maihinnousutakeilla, mutta ne eroavat niistä mm. pituuden suhteen. Anorakkien pituus voi vaihdella reilusti vyötärön alapuolelta aina reiden puoliväliin asti, mutta ei alemmaksi.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat anorakit on valmistettu tiheäkudoksisista kankaista (ei kuitenkaan nimikkeessä 5903, 5906 tai 5907 00 mainituista).

    Anorakeilla on seuraavat ominaisuudet:

    huppu (joka on joskus piilotettu vaatekappaleen kaulukseen),

    edestä kokonaan avattava, vetoketjulla, painonapeilla tai Velcro-tarranauhalla suljettava, usein suojaläpällä varustettu,

    vuori (joka voi olla tikattu tai topattu),

    pitkät hihat.

    Lisäksi anorakeilla on tavallisesti vähintään yksi seuraavista ominaisuuksista:

    vetonauha tai joku muu kiristysväline vyötäröllä ja/tai vaatteen alareunassa,

    tiukat, joustonauhoilla tai jollain muulla välineellä kiristetyt hihansuut,

    kaulus,

    taskut.

    Anorakkien yhteydessä ilmaisulla ”ja niiden kaltaiset tavarat” tarkoitetaan mm.:

    a)

    Vaatekappaleita, joilla on anorakkien ominaisuudet, mutta joissa ei ole joko

    huppua tai

    vuoria.

    Tällä ilmaisulla tarkoitetaan myös anorakeiksi määriteltyjä vaatekappaleita, joissa on edessä vain osittain avattava halkio ja sulkemisvälineet. Ilmaisulla ei kuitenkaan tarkoiteta vaatekappaleita, joissa ei ole huppua eikä vuoria.

    b)

    Vuorittomat pitkähihaiset vaatekappaleet, jotka voivat ulottua reilusti lantion alapuolelle, mutta ei reiden puoltaväliä alemmas. Ne on valmistettu tiheäkudoksisesta kankaasta (ei kuitenkaan nimikkeessä 5903, 5906 tai 5907 00 mainituista) ja tehty vedenpitäviksi tai käsitelty niin, että ne antavat riittävän suojan erityisesti sateelta.

    Vaatekappaleissa on huppu, mutta ne eivät yleensä ole edestä kokonaan avattavia. Jos niissä on vain osittain avattava halkio, niissä ei välttämättä ole sulkemisvälineitä. Tällöin halkiossa on oltava suojaava kangaskiila. Hihansuissa ja vaatteen alareunassa on yleensä joustonauhat tai muita kiristimiä.

    Huputtomat ja vuorittomat vaatekappaleet, jotka voitaisiin luokitella ilmaisun ”anorakit (hiihtotakit ja -puserot) ja niiden kaltaiset tavarat” tarkoittamiksi vaatekappaleiksi, jos niissä olisi huppu tai vuori, voidaan kuitenkin luokitella ilmaisun ”niiden kaltaiset tavarat” tarkoittamiksi vaatekappaleiksi, kun kysessä on tuulipuserot.

    2.

    Tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat

    a)

    Tuulipuserot on suunniteltu suojaamaan hieman säältä. Ne ulottuvat lantiolle tai juuri lantion alapuolelle. Ne on valmistettu tiiviistä kankaista. Ne ovat yleensä vedenpitäviä, mutta toisin kuin anorakeissa, niissä ei ole huppua.

    Tuulipuseroilla on seuraavat ominaisuudet:

    pitkät hihat,

    edestä täysin avattava ja vetoketjulla suljettava,

    vuori, joka ei ole tikattu eikä topattu,

    kaulus,

    vaatteen alaosassa (yleensä alareunassa) oleva kiristysväline.

    Lisäksi tuulipuseroissa voi olla tiukat, joustonauhoilla tai muilla välineillä kiristetyt hihansuut.

    b)

    Tuulitakit (joista yleisesti käytetään nimitystä ”pusakka”) ovat ylävartalon peittäviä päällysvaatteita. Tuulitakeissa on yleensä väljä leikkaus, joka antaa niille puseromaisen ulkomuodon, ja ne ulottuvat yleensä vyötärölle tai juuri sen alapuolelle. Niissä on pitkät hihat, jotka ovat pidemmät kuin vaatekappale. Tuulitakkien valmistuksessa käytettyjen tekstiilikankaiden ei tarvitse olla säältä suojaavia.

    Tuulitakeilla on seuraavat ominaisuudet:

    tiukka pääntie, myös kaulukseton,

    edestä täysin tai osittain avattava ja millä tahansa sulkemisvälineellä suljettava,

    tavallisesti tiukat, joustonauhoilla tai jollain muulla välineellä kiristetyt hihansuut,

    joustonauha tai muu kiristysväline vaatteen alareunassa.

    Lisäksi tuulitakeissa voi olla

    päälleommellut taskut ja/tai

    vuori ja/tai

    huppu.

    Tuulitakkien yhteydessä ilmaisulla ”niiden kaltaiset tavarat” tarkoitetaan mm. vaatekappaleita, joilla on edellä (b kohdassa) mainitut ominaisuudet, mutta

    joissa ei ole tiukkaa pääntietä tai

    jotka eivät ole edestä avattavia ja joissa on tiukka tai muunlainen pääntie tai

    jotka ovat edestä avattavia, mutta joissa ei ole sulkemisvälineitä.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

    a)

    päällystakit, sadetakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat, jotka luokitellaan alanimikkeisiin 6201 11 00–6201 19 00,

    b)

    päällystakit, sadetakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat, jotka luokitellaan alanimikkeisiin 6202 11 00–6202 19 00,

    c)

    jakut, takit ja bleiserit, jotka luokitellaan alanimikkeisiin 6203 31 00–6203 39 90 tai 6204 31 00–6204 39 90,

    d)

    nimikkeiden 5903, 5906 tai 5907 00 tekstiilikankaista tai nimikkeen 5603 kuitukankaista valmistetut anorakit, tuulitakit ja tuulipuserot sekä niiden kaltaiset tavarat, jotka luokitellaan nimikkeeseen 6210.

    6202

    Naisten ja tyttöjen päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut, anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot), tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, muut kuin nimikkeeseen 6204 kuuluvat

    6202 11 00–6202 19 00

    päällystakit, sadetakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

    Alanimikkeiden 6201 11 00–6201 19 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä, joten vastaavat naisten (ei tyttöjen) vaatekappaleiden mitat ovat:

    Naisten (ei tyttöjen) vaatekappaleiden standardikokojen pituudet senttimetreinä, mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta helmaan

     

    Image

    6202 91 00–6202 99 00

    muut

    Alanimikkeiden 6201 91 00–6201 99 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    6204

    Naisten ja tyttöjen puvut, yhdistelmäasut, jakut, takit ja bleiserit, leningit, hameet, housuhameet, pitkät housut, lappuhaalarit, polvihousut ja shortsit (ei kuitenkaan uimapuvut)

    6204 41 00–6204 49 90

    leningit

    Alanimikkeiden 6104 41 00–6104 49 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    6204 51 00–6204 59 90

    hameet ja housuhameet

    Alanimikkeiden 6104 51 00–6104 59 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    6206

    Naisten ja tyttöjen puserot, myös paitapuserot

    Puserot

    Naisten ja tyttöjen puserot ovat ylävartalon peittämiseen tarkoitettuja, kevyitä, muodikkaita ja tavallisesti leikkauksiltaan väljiä vaatekappaleita, jotka voivat olla myös kauluksettomia ja hihattomia ja joissa voi olla minkälainen pääntie tahansa tai vähintään olkahihnat. Puseroissa voi olla myös avattava halkio sekä koristeita kuten solmio, röyhelöitä, solmiohuivi, pitsiä tai koruompeluksia.

    Paitapuserot

    Nimikkeen 6106 selittävien huomautusten määräykset naisten ja tyttöjen neulosta olevista paitapuseroista koskevat soveltuvin osin tämän nimikkeen paitapuseroita.

    Tämän nimikkeen vaatekappaleet ulottuvat vyötärön alapuolelle. Puserot ovat tavallisesti lyhyempiä kuin muut tämän nimikkeen vaatekappaleet.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu vaatekappaleet, jotka ilmoitetun pituuden perusteella ovat tunnistettavissa leningeiksi.

    6207

    Miesten ja poikien aluspaidat, alushousut, yöpaidat, pyjamat, kylpytakit, aamutakit ja niiden kaltaiset tavarat

    6207 21 00–6207 29 00

    yöpaidat ja pyjamat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. miesten ja poikien pyjamat, muut kuin neuloksesta valmistetut, jotka ulkonäöltään ja materiaaliltaan ovat tunnistettavissa yksinomaan tai pääasiassa yöasuina käytettäviksi vaatteiksi.

    Pyjamat koostuvat kahdesta vaatekappaleesta, jotka ovat

    ylävartalon peittävä, tavallisesti jakkumainen vaatekappale,

    housut tai shortsit muodostava, leikkaukseltaan yksinkertainen vaatekappale, myös edestä avattava.

    Näiden pyjamien osien on oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa ja leikkausten, käytetyn kankaan, värien, koristeiden ja viimeistyksen on oltava yhteensopivia niin, että voidaan selvästi osoittaa, että osat on suunniteltu yhdessä käytettäviksi vaatekappaleiksi.

    Pyjamien täytyy olla miellyttävän tuntuisia yöasuina käytettäviksi. Miellyttävyyteen vaikuttaa:

    materiaali,

    tavallisesti väljä leikkaus ja

    epämukavien yksityiskohtien kuten suurien tai pullottavien nappien ja liiallisten, päälleommeltujen koristeiden puuttuminen.

    Yksiosainen, sekä ylä- että alavartalon peittävä, kummankin jalan erikseen verhoava, haalarimainen yöasu luokitellaan alanimikkeisiin 6207 91 00–6207 99 90.

    6208

    Naisten ja tyttöjen aluspaidat, alushameet, pikkuhousut ja muut alushousut, yöpaidat, pyjamat, aamupuvut (negliges), kylpytakit, aamutakit ja niiden kaltaiset tavarat

    6208 21 00–6208 29 00

    yöpaidat ja pyjamat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. naisten ja tyttöjen pyjamat, muut kuin neuloksesta valmistetut, jotka ulkonäöltään ja materiaaliltaan ovat tunnistettavissa yksinomaan tai pääasiassa yöasuina käytettäviksi vaatteiksi.

    Pyjamat koostuvat kahdesta vaatekappaleesta, jotka ovat

    ylävartalon peittävä, tavallisesti jakkumainen vaatekappale,

    housut tai shortsit muodostava, leikkaukseltaan yksinkertainen vaatekappale, myös edestä avattava.

    Näiden pyjamien osien on oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa ja leikkausten, käytetyn kankaan, värien, koristeiden ja viimeistyksen on oltava yhteensopivia niin, että voidaan selvästi osoittaa, että osat on suunniteltu yhdessä käytettäviksi vaatekappaleiksi.

    Pyjamien täytyy olla miellyttävän tuntuisia yöasuina käytettäviksi. Miellyttävyyteen vaikuttaa:

    materiaali,

    tavallisesti väljä leikkaus ja

    epämukavien yksityiskohtien kuten suurien tai pullottavien nappien ja liiallisten, päälleommeltujen koristeiden puuttuminen.

    ”Babydoll”-asukokonaisuuksia, jotka muodostuvat hyvin lyhyestä yöpaidasta ja siihen yhteensopivista pikkuhousuista, pidetään myös pyjamina.

    Yksiosainen, sekä ylä- että alavartalon peittävä, kummankin jalan erikseen verhoava, haalarimainen yöasu luokitellaan alanimikkeisiin 6208 91 00–6208 99 00.

    6209

    Vauvanvaatteet ja -vaatetustarvikkeet

    Nimikkeen 6111 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    6210

    Nimikkeiden 5602, 5603, 5903, 5906 ja 5907 kankaista valmistetut vaatteet

    Alanimikkeiden 6201 11 00–6201 19 00 ja 6202 11 00–6202 19 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    6210 10 90

    nimikkeen 5603 kankaista valmistetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. steriilisti pakatut kliinisiin tarkoituksiin valmistetut kuitukankaat, jotka hävitetään yhden käyttökerran jälkeen.

    6211

    Verryttelypuvut, hiihtopuvut sekä uimapuvut ja uimahousut; muut vaatteet

    6211 11 00 ja 6211 12 00

    uimahousut ja uimapuvut

    Ks. HS-selitykset, nimike 6211, ensimmäinen kappale.

    Alanimikkeiden 6112 31 10–6112 39 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    6211 32 31

    joiden päällyspuoli on yhtä ja samaa kangasta

    Tähän alanimikkeeseen luokiteltavien verryttelypuvun osien on oltava kudosrakenteeltaan, tyyliltään, väriltään ja koostumukseltaan samanlaiset; niiden on myös oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa.

    Jos tällaisen verryttelypuvun yhdessä osassa on päälleommeltuja koristeita, joita ei ole toisessa osassa, nämä vaatekappaleet luokitellaan tähän alanimikkeeseen, jos ko. koristeet eivät ole tärkeitä ja niitä on vain yhdessä tai kahdessa kohtaa vaatekappaletta (esim. kauluksessa ja hihansuissa).

    Näitä vaatekappaleita ei kuitenkaan luokitella verryttelypuvuiksi, jos koristeet on valmistettu vaatekappaleen kutomisen yhteydessä, paitsi jos koriste on logo tai muu sen kaltainen symboli.

    6211 32 41 ja 6211 32 42

    muut

    Näihin alanimikkeisiin luokiteltavan verryttelypuvun yläosan ja alaosan on oltava yhteen pakattuina.

    6211 33 31

    joiden päällyspuoli on yhtä ja samaa kangasta

    Ks. alanimikkeen 6211 32 31 selittävät huomautukset.

    6211 33 41 ja 6211 33 42

    muut

    Ks. alanimikkeiden 6211 32 41 ja 6211 32 42 selittävät huomautukset.

    6211 42 31

    joiden päällyspuoli on yhtä ja samaa kangasta

    Ks. alanimikkeen 6211 32 31 selittävät huomautukset.

    6211 42 41 ja 6211 42 42

    muut

    Ks. alanimikkeiden 6211 32 41 ja 6211 32 42 selittävät huomautukset.

    6211 43 31

    joiden päällyspuoli on yhtä ja samaa kangasta

    Ks. alanimikkeen 6211 32 31 selittävät huomautukset.

    6211 43 41 ja 6211 43 42

    muut

    Ks. alanimikkeiden 6211 32 41 ja 6211 32 42 selittävät huomautukset.

    6212

    Rintaliivit, lantioliivit, korsetit, housunkannattimet, sukanpitimet, sukkanauhat ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat, myös neulosta

    6212 20 00

    lantioliivit ja housuliivit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat housuliivit, myös neulosta, jotka on leikattu tavallisten tai korkeavyötäröisten, lahkeellisten tai lahkeettomien, alushousujen malliin.

    Niillä on oltava seuraavat ominaisuudet:

    a)

    peittävät vyötärön ja lantion, sivukappaleiden pituus on yli 8 cm (alareunasta yläreunaan mitattuna);

    b)

    joustavat pituussuunnassa mutta vain vähän leveyssuunnassa. Vahvikkeiden tai vuorin käyttö on sallittua vatsan peittävässä osassa, samoin pitsien, nauhojen, nyörien ja vastaavien varusteiden, kunhan pituussuuntainen jousto säilyy;

    c)

    on tehty seuraavista tekstiiliaineista:

    puuvillasta ja elastomeerilangasta, jota on vähintään 15 prosenttia, tai

    synteettikuiduista ja elastomeerilangasta, jota on vähintään 10 prosenttia, tai

    puuvillasta (enintään 50 prosenttia) ja synteettikuiduista (joiden osuus on suuri), sekä elastomeerilangasta, jota on vähintään 10 prosenttia.

    6217

    Muut sovitetut vaatetustarvikkeet; vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden osat, muut kuin nimikkeeseen 6212 kuuluvat

    6217 10 00

    tarvikkeet

    Alanimikkeiden 6117 80 10 ja 6117 80 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    63 RYHMÄ

    MUUT SOVITETUT TEKSTIILITAVARAT; SARJAT; KÄYTETYT VAATTEET JA MUUT KÄYTETYT TEKSTIILITAVARAT, JALKINEET JA PÄÄHINEET; LUMPUT

    Yleisohjeita

    Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

    I. MUUT SOVITETUT TEKSTIILITAVARAT

    6305

    Säkit ja pussit, jollaisia käytetään tavaroiden pakkaamiseen

    Jotkut tekstiiliaineesta tehdyt säkit ja pussit luokitellaan esim. nimikkeeseen 4202 tai 6307. Nimikkeeseen 4819 kuuluvat, paperista tehdyt säkit ja pussit luokitellaan tähän nimikkeeseen silloin, kun ne on tehty paperilankakankaasta.

    Tekstiiliaineesta tehdyt säkit, joissa on paperivuori, luokitellaan tavallisesti tähän nimikkeeseen, kun taas paperisäkit, joissa on tekstiiliainevuori, luokitellaan alanimikkeeseen 4819 40 00.

    6305 10 10

    käytetyt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan tuotteet, joita on käytetty vähintään kerran tavaroiden kuljetukseen ja joihin on jäänyt selviä jälkiä tällaisesta käytöstä, esim. niiden sisältämien tuotteiden jättämiä jälkiä, likaa, tahroja, reikiä, repeämiä, korjaamisjälkiä, venyneitä saumoja, sitomis- tai ompelujälkiä suuaukossa.

    6307

    Muut sovitetut tavarat, myös vaatteiden leikkuukaavat

    6307 90 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Tennis-, sulkapallo-, golf- ym. mailojen lapasuojukset silloin, kun ne on tehty (yleensä muovilla päällystetystä) tekstiiliaineesta, myös palloille tarkoitetulla sivutaskulla varustetut. Mailalaukut, joihin mahtuu koko maila, myös kädensijalla tai olkahihnalla varustetut, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen (nimike 4202).

    2.

    4–5 m pitkästä ja noin 50 cm leveästä, metritavaraa olevasta, kuviolliseksi kudotusta kankaasta (yleensä puuvillaa tai puuvillan ja silkin sekoitusta) tehdyt turbaanit. Kankaan kaikki sivut on päärmätty ja päissä on joskus hapsut. Turbaanit esitetään tullattavaksi kukin erikseen taitettuna omassa pakkauksessaan.

    XII JAKSO

    JALKINEET, PÄÄHINEET, SATEENVARJOT JA PÄIVÄNVARJOT, KÄVELYKEPIT, ISTUINKEPIT, RUOSKAT, RATSUPIISKAT JA NIIDEN OSAT; VALMISTETUT HÖYHENET JA NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; TEKOKUKAT; HIUKSISTA VALMISTETUT TAVARAT

    64 RYHMÄ

    JALKINEET, NILKKAIMET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT; NIIDEN OSAT

    Yleisohjeita

    1.

    Ilmaisujen ”ulkopohjat” ja ”päälliset” määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden C ja D kohdat.

    Päällisiä, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta aineesta (64 ryhmän 4 huomautuksen a alakohta ja 1 lisähuomautus), koskevat lisäksi seuraavat ohjeet:

    a)

    ”Päällinen” on se jalkineen osa, joka peittää jalkaterän sivuilta ja päältä ja joka voi peittää myös sen yläpuolisen jalan osan. Se ulottuu jalkineen pohjaan saakka ja on kiinnitetty siihen. Se voi ulottua myös pohjan sisälle.

    Päällisen valmistusaineita ovat ne aineet, joiden pinta näkyy osittain tai kokonaan jalkineen ulkopinnalla. Tämän vuoksi vuori ei ole päällinen. Päällisaineet ovat toisiinsa kiinnitettyjä.

    Kun lisätarvikkeet ja vahvisteet on poistettu jalkineesta ja lasketaan sen päällisen muodostavien aineiden kokonaispinta-ala, huomioon ei oteta niitä alueita, jotka ovat toisiinsa kiinnitettyjen päällekkäisten kerrosten alla.

    Image

    Esimerkiksi nahan A ja tekstiiliaineen B tapauksessa alue C on se tekstiiliaineen B osa, joka jää päällimmäisenä olevan nahan A alle. Päällisen muodostavien aineiden kokonaispinta-alaa laskettaessa ei oteta huomioon tekstiiliainealuetta C.

    Huomioon ei oteta myöskään kiinnitysvälineitä, esim. nauhoja tai tarrakiinnitystä (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden D kohta, viimeinen kappale).

    b)

    ”Vuori” voi olla mitä tahansa ainetta. Se voi koostua yhdestä tai useammasta aineesta. Vuori on kosketuksissa jalkaan ja toimii pehmikkeenä, suojana tai pelkästään koristeena. Se ei näy jalkineen ulkopinnalle lukuun ottamatta esim. jalkineen suuaukon ympärillä olevaa pehmustusta.

    c)

    ”Lisätarvikkeet” ja ”vahvisteet” määritellään 64 ryhmän 4 huomautuksen a alakohdassa ja 1 lisähuomautuksessa sekä HS-selitysten tätä ryhmää koskevien yleisohjeiden D kohdan viimeisessä kappaleessa.

    Lisätarvikkeet toimivat koristeina ja vahvisteiden tarkoituksena on suojata tai vahvistaa. Ne ovat kiinni päällisen ulkopinnassa eivätkä pelkästään vuorissa. Ne voivat ulottua jalkineen pohjan sisälle. Koska vahvisteet ovat päällisen ulkopintaan kiinnitettyjä osia, joiden tarkoituksena on toimia lisävahvikkeena, niiden alla ei saa niitä poistettaessa olla (edes pientä kaistaletta) vuoria tai pehmustetta. Jos alla on vuoria tai pehmustetta, niitä on pidettävä päällisaineena. Ainetta ei pidetä lisätarvikkeena eikä vahvisteena vaan päällisen osana, jos alla olevat aineet on yhdistetty toisiinsa siten että liitos ei ole kestävä (ommeltu sauma on esimerkki kestävästä liitoksesta).

    ”Niiden kaltaiset tarvikkeet”, joita määritellään 64 ryhmän 4 huomautuksen a alakohdassa, voivat olla myös esim. logoja tai kärjyksiä.

    Päällisaineen määrittelyssä ei oteta huomioon päällisen osittain tai kokonaan peittämää kengän sisäilttiä.

    Ks. alla oleva kuva, jossa katkoviiva kuvaa kengän sisäilttiä.

    Image

    Seuraavat kuvat ja teksti ovat esimerkki siitä, miten ”päällisen” valmistusaine voidaan määrittää:

    Image Image

    Edellä olevissa kuvissa oleva kenkä on nahkaa ja tekstiiliainetta. Jotta ”päällisen” valmistusaine voitaisiin määrittää 64 ryhmässä tarkoitetulla tavalla ja sulkea pois ”lisätarvikkeet” ja ”vahvisteet”, huomioon otetaan seuraavat seikat:

    1 ja 2.

    Nahkaa olevan kärjyksen (1) ja etupäällisen (2) poistaminen paljasti alla olevan tekstiiliaineen (joka ei ole vuoriainetta). Koska näiden nahkaosien (1 ja 2) tarkoituksena on suojata, niitä pidetään vahvisteina. Koska nahkaosien 1 ja 2 alla oleva tekstiiliaine näkyy osittain ulkopinnalle, sitä on pidettävä päällisen osana.

    3.

    Nahkaosan (3) poistaminen paljasti alla olevan tekstiiliainetta olevan alueen (merkitty kuvaan kirjaimella A) ja vuoriainetta olevan alueen osan 3 alla. Koska tekstiiliainetta ei ole kaikkialla osan 3 alla eikä vuoria pidetä päällisenä, ja koska vahvisteiden alla ei saa olla vuoriainetta, kyseistä nahkaosaa on pidettävä päällisen osana.

    4.

    Tämä nahkaosa (4) on ommeltu tekstiiliainetta olevan alueen päälle ja peittää osittain (A) myös nahkaosan 3. Koska osan 4 alla on ulkopinnalle osittain näkyvä tekstiiliaine ja osa-alueen A alla ulkopinnalle osittain näkyvä nahkaosa (3) ja koska nahkaosan 4 tarkoituksena on toimia lisävahvikkeena päällisen sivuosalle, osaa 4 pidetään vahvisteena. Näin ollen nahkaosaa 3 ja osan 4 alla olevaa tekstiiliainetta on osan 3 alla olevaa tekstiiliainealuetta lukuun ottamatta pidettävä päällisen osina.

    5.

    Tämän nahkaosan (5) poistaminen paljasti alla olevan, osittain ulkopinnalle näkyvän tekstiiliaineen. Koska nahkaosa 5 on vahvistamassa kantapään yläosaa ja koska sen alla on ulkopinnalle osittain näkyvä tekstiiliaine, nahkaa pidetään vahvisteena.

    6.

    Nahkaa olevan kannanvahvikkeen (6) poistaminen paljasti vuoriainetta olevan alueen ja ulkopinnalle osittain näkyvän tekstiiliaineen. Koska tekstiiliainetta ei ole kaikkialla tämän nahkaosan alla, kyseinen nahkaa oleva kannanvahvike (6) ei toimi päällisaineen vahvikkeena, mistä syystä sitä pidetään päällisen osana (eikä vahvisteena).

    7.

    Tämän nahkaosan (7) poistaminen paljasti alla olevan, osittain ulkopinnalle näkyvän tekstiiliaineen. Koska nahkaosa 7 toimii lisävahvikkeena päällisen sivuosalle, sitä pidetään vahvisteena.

    8.

    Tämän nahkaa olevan logon (8) poistaminen paljasti alla olevan, osittain ulkopinnalle näkyvän tekstiiliaineen. Tämän vuoksi ja koska logo on 64 ryhmän 4 huomautuksen a alakohdassa tarkoitettu ”niiden kaltainen tarvike”, se ei ole päällisen osa.

    Päällisen osiksi yksilöityjen nahkaosien ja tekstiiliainealueiden vertailu prosenteissa osoittaa, että tekstiiliä on enemmän (70 % tekstiiliainetta). Tämän vuoksi kyseinen kenkä luokitellaan jalkineeksi, jonka päälliset ovat tekstiiliainetta.

    2.

    Ilmaisu ”kumi” on määritelty 40 ryhmän 1 huomautuksessa koko yhdistettyä nimikkeistöä varten; tämän ryhmän 3 huomautuksen a) alakohta laajentaa sen katetta tätä ryhmää varten.

    3.

    Ilmaisu ”muovit” on määritelty 39 ryhmän 1 huomautuksessa koko yhdistettyä nimikkeistöä varten; tämän ryhmän 3 huomautuksen a) alakohta laajentaa sen katetta tätä ryhmää varten.

    4.

    Ilmaisu ”nahka” on tätä ryhmää varten määritelty 64 ryhmän 3 huomautuksen b alakohdassa.

    5.

    Ilmaisu ”tekstiiliaine” on määritelty HS-selitysten tätä ryhmää koskevien yleisohjeiden E ja F kohdassa. Näin ollen 64 ryhmässä tarkoitettuja ”tekstiiliaineita” ovat 50–60 ryhmässä määritellyt kuidut (esim. tekstiiliflokki), langat, kankaat, huopa, kuitukangas, side- ja purjelanka, nuora ja köysi jne. Yhdistetyn nimikkeistön 59 ryhmän kankaiden osalta sovelletaan 59 ryhmää koskevia huomautuksia, ellei 64 ryhmän 3 huomautuksen a alakohdasta muuta johdu.

    6402

    Muut jalkineet, joiden ulkopohjat ja päälliset ovat kumia tai muovia

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat ”urheiluun tarkoitetut erikoistekniikalla varustetut jalkineet”, joissa on yksi- tai monikerroksinen muottipohja, ei suoravalettu, joka on valmistettu erityisesti pysty- tai sivusuuntaisia iskuja vaimentamaan suunnitelluista synteettisistä aineista ja joka on varustettu teknisin ominaisuuksin, jollaisia ovat joko kaasua tai nestettä sisältävät ilmatiiviit tyynyt, iskuja vastaanottavat tai vaimentavat mekaaniset osat ja sellaiset aineet kuin LD-polymeerit (pienitiheyksiset polymeerit).

    Tämä ”teknisten ominaisuuksien” luettelo selittää ja kuvailee edellä mainittuja ”synteettisiä aineita” eikä sitä pidä ymmärtää lisäominaisuuksien luettelona.

    ”Urheiluun tarkoitetuilla jalkineilla” tarkoitetaan tennis-, koripallo-, voimistelu- ja harjoituskenkiä sekä niiden kaltaisia kenkiä, lukuun ottamatta yksinomaan tai pääasiassa esim. koskenlaskuun, kävelyyn, patikointiin, vaeltamiseen ja vuorikiipeilyyn tarkoitettuja jalkineita.

    Kokonsa puolesta lapsille ja nuorille tarkoitetut jalkineet voivat nekin kuulua ”urheiluun tarkoitettuihin jalkineisiin”.

    Tässä yhteydessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

    a)

    ”yksi- tai monikerroksinen muottipohja”: esivalmistetut pohjat, jotka on valmistettu jalkineesta erillään valumenetelmällä (kuten ruiskuvalu tai keskipakovalu), puristamalla (kuten muottipuristus) tai sulattamalla. Yleensä pohjat kiinnitetään pohjan yläpuoliseen osaan joko liimaamalla tai ompelemalla tai yhdistämällä molemmat menetelmät, mutta ei suoravalulla;

    ”yksikerroksisella muottipohjalla” tarkoitetaan jalkineita, jotka koostuvat päällisestä ja ulkopohjasta,

    ”monikerroksisella muottipohjalla” tarkoitetaan jalkineita, jotka koostuvat päällisestä, välipohjasta (joka voi kattaa koko jalkineen pituuden tai vain osan siitä) ja ulkopohjasta,

    ”muotti-” tarkoittaa sitä pohjan osaa, joka on saanut muotonsa muotissa,

    ”ei suoravalettu” tarkoittaa jalkineita, joiden välipohja tai ainoa pohja (tapauksesta riippuen) on esivalmistettu päällisestä erillään ja sen jälkeen kiinnitetty siihen jollakin tavalla, esimerkiksi liimaamalla tai ompelemalla tai nämä kaksi tapaa yhdistämällä; näin valmistetut jalkineet eroavat jalkineista, joiden välipohja tai ainoa pohja (tapauksesta riippuen) on kiinnitetty päälliseen ruiskuttamalla synteettistä ainetta muottiin, josta päällinen muodostaa yhden osan.

    Poikkeuksena edellä sanottuun, ilmaisu ”ei suoravalettu” käsittää myös jalkineet, joiden valmistuksessa käytetään eräitä ruiskutustekniikoita;

    b)

    ”mekaanisilla osilla” tarkoitetaan jalkineen muita osia kuin kiinnittimiä, jotka antavat jalalle vakautta kengässä;

    c)

    ”LD-polymeereillä” tarkoitetaan aineita, joiden tiheys on pienempi kuin 0,6 g/cm3.

    6402 12 10–6402 19 00

    urheilujalkineet

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    6402 12 10 ja 6402 12 90

    laskettelu-, pujottelu- ja muut hiihtokengät sekä lumilautailukengät

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikenlaisessa hiihtämisessä käytettävät jalkineet.

    6402 19 00

    muut

    Tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen a alakohta koskee vain jalkineita, jotka on tarkoitettu johonkin erityiseen urheilulajiin ja joiden kiinteät ja irrotettavat tavarat, jotka on lueteltu alanimikehuomautuksessa, vaikeuttavat näiden jalkineiden käyttöä muihin tarkoituksiin, varsinkin päällystetyllä tiellä kävelyyn, muun muassa korkeutensa, jäykkyytensä tai liukkautensa vuoksi.

    6402 20 00

    jalkineet, joissa päällishihnat on kiinnitetty pohjaan tapeilla

    Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa ei ole tarpeen, että tapit näkyvät jalkineen ulkopohjassa, joka koskettaa maata; ne voivat olla kiinnitetyt myös sisäpohjaan ja/tai välipohjaan. Korotettuja sivukappaleita ei pidetä pohjaan kuuluvina.

    6402 99 31 ja 6402 99 39

    jalkineet, joiden etupäällinen on valmistettu hihnoista tai joiden etupäällisestä puuttuu yksi tai useampi pala

    Ilmaisulla ”etupäällinen” tarkoitetaan sitä päällisen osaa, joka peittää jalan etuosan.

    6402 99 31

    Pohjan ja koron yhteenlaskettu korkeus on suurempi kuin 3 cm

    Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa ei ole merkitystä sillä, onko korko selvästi erillinen pohjasta vai muodostaako se osan pohjaa (esim. kiilakorko, tasapohja).

    Jäljempänä olevissa kaavioissa annetaan esimerkki mittaamisesta:

    A = kohta, josta päällinen alkaa

    B = > 3 cm.

     

    Image

    Image

     

    Image

    Image

    6403

    Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset nahkaa

    Ilmaisulla ”nahka” tarkoitetaan ainoastaan nimikkeiden 4107 ja 4112–4114 nahkoja ja vuotia (ks. tämän ryhmän 3 huomautus, kohta b). Näin ollen jalkineet, joissa on esim. turkisnahasta valmistetut tai tekonahasta valmistetut päälliset, eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 6405.

    Erikoistekniikalla varustettuja jalkineita koskevia nimikkeen 6402 selittäviä huomautuksia sovelletaan soveltuvin osin.

    6403 12 00 ja 6403 19 00

    urheilujalkineet

    Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    6403 12 00

    laskettelu-, pujottelu- ja muut hiihtokengät sekä lumilautailukengät

    Ks. alanimikkeiden 6402 12 10–6402 12 90 selittävät huomautukset.

    6403 19 00

    muut

    Ks. alanimikkeen 6402 19 00 selittävät huomautukset.

    6403 59 11–6403 59 39

    jalkineet, joiden etupäällinen on valmistettu hihnoista tai joiden etupäällisestä puuttuu yksi tai useampi pala

    Ks. alanimikkeiden 6402 99 31 ja 6402 99 39 selittävät huomautukset.

    6403 59 11

    Pohjan ja koron yhteenlaskettu korkeus on suurempi kuin 3 cm

    Alanimikkeen 6402 99 31 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    6403 99 11–6403 99 38

    jalkineet, joiden etupäällinen on valmistettu hihnoista tai joiden etupäällisestä puuttuu yksi tai useampi pala

    Ks. alanimikkeiden 6402 99 31 ja 6402 99 39 selittävät huomautukset.

    6403 99 11

    Pohjan ja koron yhteenlaskettu korkeus on suurempi kuin 3 cm

    Alanimikkeen 6402 99 31 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    6404

    Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset tekstiiliainetta

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat ”urheiluun tarkoitetut erikoistekniikalla varustetut jalkineet”, joissa on yksi- tai monikerroksinen muottipohja, ei suoravalettu, joka on valmistettu erityisesti pysty- tai sivusuuntaisia iskuja vaimentamaan suunnitelluista synteettisistä aineista ja joka on varustettu teknisin ominaisuuksin, jollaisia ovat joko kaasua tai nestettä sisältävät ilmatiiviit tyynyt, iskuja vastaanottavat tai vaimentavat mekaaniset osat ja sellaiset aineet kuin LD-polymeerit (pienitiheyksiset polymeerit).

    Tämä ”teknisten ominaisuuksien” luettelo selittää ja kuvailee edellä mainittuja ”synteettisiä aineita” eikä sitä pidä ymmärtää lisäominaisuuksien luettelona.

    ”Urheiluun tarkoitetuilla jalkineilla” tarkoitetaan tämän ryhmän alanimikehuomautuksessa 1 mainittuja jalkineita ja tennis-, koripallo-, voimistelu- ja harjoituskenkiä sekä niiden kaltaisia kenkiä, lukuun ottamatta yksinomaan tai pääasiassa esim. koskenlaskuun, kävelyyn, patikointiin, vaeltamiseen ja vuorikiipeilyyn tarkoitettuja jalkineita.

    Kokonsa puolesta lapsille ja nuorille tarkoitetut jalkineet voivat nekin kuulua ”urheiluun tarkoitettuihin jalkineisiin”.

    Tässä yhteydessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

    a)

    ”yksi- tai monikerroksinen muottipohja”: esivalmistetut pohjat, jotka on valmistettu jalkineesta erillään valumenetelmällä (kuten ruiskuvalu tai keskipakovalu), puristamalla (kuten muottipuristus) tai sulattamalla. Yleensä pohjat kiinnitetään pohjan yläpuoliseen osaan joko liimaamalla tai ompelemalla tai yhdistämällä molemmat menetelmät, mutta ei suoravalulla;

    ”yksikerroksisella muottipohjalla” tarkoitetaan jalkineita, jotka koostuvat päällisestä ja ulkopohjasta,

    ”monikerroksisella muottipohjalla” tarkoitetaan jalkineita, jotka koostuvat päällisestä, välipohjasta (joka voi kattaa koko jalkineen pituuden tai vain osan siitä) ja ulkopohjasta,

    ”muotti-” tarkoittaa sitä pohjan osaa, joka on saanut muotonsa muotissa,

    ”ei suoravalettu” tarkoittaa jalkineita, joiden välipohja tai ainoa pohja (tapauksesta riippuen) on esivalmistettu päällisestä erillään ja sen jälkeen kiinnitetty siihen jollakin tavalla, esimerkiksi liimaamalla tai ompelemalla tai nämä kaksi tapaa yhdistämällä; näin valmistetut jalkineet eroavat jalkineista, joiden välipohja tai ainoa pohja (tapauksesta riippuen) on kiinnitetty päälliseen ruiskuttamalla synteettistä ainetta muottiin, josta päällinen muodostaa yhden osan.

    Poikkeuksena edellä sanottuun, ilmaisu ”ei suoravalettu” käsittää myös jalkineet, joiden valmistuksessa käytetään eräitä ruiskutustekniikoita.

    b)

    ”mekaanisilla osilla” tarkoitetaan jalkineen muita osia kuin kiinnittimiä, jotka antavat jalalle vakautta kengässä;

    c)

    ”LD-polymeereillä” tarkoitetaan aineita, joiden tiheys on pienempi kuin 0,6 g/cm3.

    6404 11 00

    urheilujalkineet; tennis-, koripallo-, voimistelu- ja harjoituskengät sekä niiden kaltaiset kengät

    Ilmaisulla ”urheilujalkineet” tarkoitetaan tässä alanimikkeessä kaikkia niitä jalkineita, jotka täyttävät tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen vaatimukset.

    Tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen a alakohta koskee vain jalkineita, jotka on tarkoitettu johonkin erityiseen urheilulajiin ja joiden kiinteät ja irrotettavat tavarat, jotka on lueteltu alanimikehuomautuksessa, vaikeuttavat näiden jalkineiden käyttöä muihin tarkoituksiin, varsinkin päällystetyllä tiellä kävelyyn, muun muassa korkeutensa, jäykkyytensä tai liukkautensa vuoksi.

    Tämän alanimikkeen ”tennis-, koripallo-, voimistelu- ja harjoituskenkiin sekä niiden kaltaisiin kenkiin” kuuluvat kengät, joiden muoto, leikkaus ja ulkonäkö osoittavat, että nämä kengät on tarkoitettu urheilun harrastamiseen, esim. purjehdukseen, squashiin, pöytätennikseen tai lentopalloon.

    Kaikissa näissä kengissä on liukumista estävä ulkopohja sekä kiinnitysväline, joka antaa jalalle vakautta kengässä (esim. nauhat tai tarrakiinnitys).

    Vähäisemmät osat, esim. koristenauhat tai -ompeleet, nimilaput (myös kiinniommellut), pitsit, painetut tai värilliset nauhat eivät estä näiden kenkien luokittelua tähän alanimikkeeseen.

    6406

    Jalkineiden osat (mukaan lukien päälliset, myös jos ne on kiinnitetty muihin pohjiin kuin ulkopohjiin); irtopohjat, kantapäätyynyt ja niiden kaltaiset tavarat; nilkkaimet, säärystimet ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat

    Useimmat tähän nimikkeeseen kuuluvat jalkineiden osat on mainittu HS-selityksissä, nimikkeessä 6406. Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. sandaalien (”terveyssandaalien” ja muiden sandaalien) puupohjat ilman päällistä, remmejä, nauhoja tai hihnoja.

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen luetteloa tavaroista, joita ei pidetä tähän nimikkeeseen luokiteltavina jalkineiden osina.

    Jalkineiden osat voivat olla mitä tahansa ainetta, lukuun ottamatta asbestia. Jalkineiden osissa voi olla myös metallia.

    6406 99 30

    kokoonpannut päälliset, jotka on kiinnitetty sisäpohjiin tai muihin pohjan osiin, mutta joissa ei ole ulkopohjia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tavarat, jotka eivät vielä ole jalkineita ja jotka koostuvat päällisestä ja yhdestä tai useammasta pohjan osasta (erityisesti sisäpohjasta), mutta joissa ei ole vielä ulkopohjaa.

    65 RYHMÄ

    PÄÄHINEET JA NIIDEN OSAT

    6504 00 00

    Hatut ja muut päähineet, palmikoidut tai valmistetut kokoamalla mitä ainetta tahansa olevista kaistaleista, myös vuoratut ja somistetut

    Ilmaisulla ”hatut ja muut päähineet, vuoratut ja somistetut” tarkoitetaan hattuja ja muita päähineitä, jotka on kokonaan tai osittain vuorattu, myös jos vuori ja somisteet ovat samaa ainetta kuin itse päähine.

    Koristeina pidetään esimerkiksi seuraavia tavaroita: vuorit, hikinauhat (nahkaa tai mitä tahansa muuta ainetta), lierinauhat, hattunauhat, koristenauhat, soljet, napit, cabochonit (koristekivet), merkit, koristesulat, koristeompeleet, tekokukat, pitsi, kudotusta kankaasta tai nauhasta tehdyt solmukkeet jne.

    6505

    Hatut ja muut päähineet, neulotut tai virkatut tai neuloksesta, pitsistä, pitsikankaasta, huovasta tai muusta tekstiilimetritavarasta (ei kuitenkaan kaistaleista) tehdyt, myös vuoratut ja somistetut; mitä ainetta tahansa olevat hiusverkot, myös vuoratut ja somistetut

    Turbaanien luokittelusta, ks. alanimikkeen 6307 90 99 selittävät huomautukset.

    6505 90 05

    karvahuopaa tai karvahuovan ja villahuovan sekoitusta, nimikkeen 6501 teelmistä (ei kuitenkaan lieriömäisistä) valmistetut

    Ilmaisulla ”karvahuopa” tarkoitetaan huopaa, joka on valmistettu kanin, jäniksen, piisamin, nutrian, majavan tai saukon karvasta tai niiden kaltaisten lyhytkarvaisten turkiseläinten karvasta.

    Karvahuovan ja villahuovan sekoitusta voidaan valmistaa villan ja karvan tasaisesta seoksesta, jossa villaa ja karvaa voi olla missä tahansa suhteessa, tai yhdistelemällä näitä kahta tuotetta jollain muulla tavalla (esim. karvakerroksella peitetty villahuopa).

    Karvahuovat ja karvahuovan ja villahuovan sekoitukset voivat myös sisältää muita kuituja (esim. synteetti- tai muuntokuituja).

    6505 90 10–6505 90 80

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. villahuovasta valmistetut tavarat, myös ne, joihin on lisätty muita kuituja (esim. synteetti- tai muuntokuituja). Karvahuovan ja villahuovan sekoituksesta valmistetut tavarat luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 6505 90 05.

    Ilmaisulla ”villahuopa” tarkoitetaan huopaa, joka on valmistettu villasta tai tietyssä määrin villan tapaisesta karvasta (esim. vikunjan, kamelin, vasikan tai lehmän karvasta).

    6506

    Muut päähineet, myös vuoratut ja somistetut

    6506 99 10

    karvahuopaa tai karvahuovan ja villahuovan sekoitusta, nimikkeen 6501 teelmistä (ei kuitenkaan lieriömäisistä) valmistetut

    Alanimikkeen 6505 90 05 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    6506 99 90

    muut

    Ks. alanimikkeiden 6505 90 10–6505 90 80 selittävät huomautukset.

    6507 00 00

    Hikinauhat, vuorit, suojapäällykset, hatunrungot ja -kehykset, lakinlipat ja leukanauhat päähineitä varten

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu urheilijoiden käyttämät neulosta olevat hikinauhat, jotka imevät hikeä (alanimikkeet 6117 80 10 ja 6117 80 80).

    66 RYHMÄ

    SATEENVARJOT, PÄIVÄNVARJOT, KÄVELYKEPIT, ISTUINKEPIT, RUOSKAT, RATSUPIISKAT SEKÄ NIIDEN OSAT

    Huomautus 1 c)

    Leluiksi tarkoitetut sateenvarjot ja päivänvarjot eroavat yleensä tämän ryhmän sateenvarjoista ja päivänvarjoista valmistusmateriaalin, pienen koon ja tavallisesti karkeamman työn laadun perusteella sekä sillä perusteella, että ne eivät suojaa tehokkaasti sateelta tai auringolta (ks. myös HS-selitykset, nimike 9503, D kohta, viimeinen kappale). Leluiksi tarkoitettujen sateenvarjojen ja päivänvarjojen varsien pituus on harvoin enemmän kuin 25 cm, mikä ei kuitenkaan rajoita edellä mainittuja kriteereitä.


    6601

    Sateenvarjot ja päivänvarjot (myös kävelykeppisateenvarjot, puutarhavarjot ja niiden kaltaiset päivänvarjot)

    Kun kyse on tämän nimikkeen tavaroiden ja leluiksi tarkoitettujen tavaroiden eroista, ks. tämän ryhmän 1 huomautuksen c alakohdan selittävät huomautukset.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös:

    1.

    pienikokoiset päivänvarjot ja sateenvarjot, jotka on varsinaisesti tarkoitettu suojaamaan lapsia auringolta tai sateelta;

    2.

    pienet päivänvarjot, jotka on suunniteltu lastenvaunuihin kiinnitettäviksi ja jotka on tarkoitettu suojaamaan auringolta.

    Sateenvarjot ja päivänvarjot, joita voidaan niiden valmistusmateriaalien luonteen vuoksi käyttää ainoastaan karnevaaliesineinä, eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 9505.

    6601 10 00

    puutarhavarjot ja niiden kaltaiset päivänvarjot

    Ks. alanimikkeen 6601 10 HS-alanimikeselitykset.

    6603

    Nimikkeeseen 6601 tai 6602 kuuluvien tavaroiden osat ja tarvikkeet

    6603 20 00

    sateenvarjon- tai päivänvarjonkehikot, myös varsiin asennetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Varsiin asennetut kehikot, ts. sateenvarjon, päivänvarjon jne. rungot, myös ne, joihin on kiinnitetty osia tai tarvikkeita.

    2.

    Kootut kehikot ilman varsia, myös ne, joihin on kiinnitetty osia tai tarvikkeita, ts. ruoteiden ja pingottimien muodostama valmis kokonaisuus, joka liukuu vartta pitkin ja jonka avulla sateenvarjo, aurinkovarjo jne. voidaan avata ja sulkea. Koottu kehikko toimii samalla päällisen pingottimena ja tukena.

    Yksinkertaiset, ruoteista ja pingottimista koostuvat kehikot, jotka eivät muodosta ruoteiden ja pingottimien valmista kokonaisuutta, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 6603 90 90.

    6603 90 10

    kädensijat ja nupit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sateenvarjojen ja päivänvarjojen varsien, kävelykeppien, istuinkeppien, ruoskien, ratsupiiskojen ja niiden kaltaisten tavaroiden kädessä pidettäviin päihin kiinnitettävät kädensijat (myös kädensijoiksi tunnistettavat teelmät) ja nupit.

    6603 90 90

    muut

    Alanimikkeen 6603 20 00 selittävien huomautusten viimeisessä kappaleessa mainittujen kehikkojen lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat kokoamattomat ruoteet ja pingottimet sekä HS-selityksissä, nimikkeen 6603 kohdissa 3–5 mainitut tavarat.

    67 RYHMÄ

    VALMISTETUT HÖYHENET JA UNTUVAT SEKÄ HÖYHENISTÄ TAI UNTUVISTA VALMISTETUT TAVARAT; TEKOKUKAT; HIUKSISTA VALMISTETUT TAVARAT

    6702

    Tekokukat, -lehdet ja -hedelmät sekä niiden osat; tekokukista, -lehdistä ja -hedelmistä valmistetut tavarat

    Ks. tämän ryhmän 3 huomautus. Tämän huomautuksen ilmaisulla ”niiden kaltaisella menetelmällä” tarkoitetaan mm. kokoamista, joka tapahtuu kuumentamalla ainetta niin, että se muuttuu itseliimautuvaksi, tai käyttämällä liukuvia osia, jotka pysyvät rungossa kitkan avulla.

    6703 00 00

    Hiukset, muokatut, ohennetut, valkaistut tai muulla tavalla valmistetut; villa, muu eläimenkarva ja muut tekstiiliaineet, jotka on käsitelty peruukkien tai niiden kaltaisten tavaroiden valmistusta varten

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu luonnolliset palmikot, jotka koostuvat valmistamattomista, myös pestyistä tai puhdistetuista, hiuksista, jotka on ainoastaan leikattu, mutta ei enempää käsitelty (nimike 0501 00 00).

    XIII JAKSO

    KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA AINEESTA VALMISTETUT TAVARAT; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT

    68 RYHMÄ

    KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA AINEESTA VALMISTETUT TAVARAT

    Yleisohjeita

    Tähän ryhmään eivät kuulu ainoastaan käyttövalmiit tavarat vaan joihinkin tämän ryhmän nimikkeisiin luokitellaan myös puolivalmisteet, joita on ehkä valmistettava enemmän ennen kuin niitä voidaan käyttää suunniteltuun tarkoitukseen (esim. nimikkeen 6812 asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset).

    6802

    Työstetty muistomerkki- ja rakennuskivi (ei kuitenkaan liuskekivi) ja siitä tehdyt tavarat, muut kuin nimikkeeseen 6801 kuuluvat; mosaiikki- ja niiden kaltaiset kivet, luonnonkiveä (myös liuskekiveä), myös alustalle kiinnitetyt; keinotekoisesti värjätyt rouheet, sirut ja jauheet, luonnonkiveä (myös liuskekiveä)

    Ilmaisun ”työstetty muistomerkki- ja rakennuskivi” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautus.

    6802 10 00

    laatat, kuutiot ja niiden kaltaiset tavarat, myös suorakaiteen tai neliön muotoiset, joiden suurin pinta-ala mahtuu neliöön, jonka sivu on pienempi kuin 7 cm; keinotekoisesti värjätyt rouheet, sirut ja jauheet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvista tavaroista, ks. HS-selitykset, nimike 6802, seitsemäs kappale.

    6802 21 00–6802 29 00

    muut muistomerkki- ja rakennuskivet ja niistä tehdyt tavarat, ainoastaan leikatut tai sahatut ja tasa- tai sileäpintaiset

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kivi ja kivestä tehdyt tavarat (myös puolivalmiit tai viimeistelemättömät tavarat), jotka ovat ainoastaan leikattuja tai sahattuja ja joissa on yksi tai useampi tasainen tai sileä pinta. Jälkimmäisiä on voitu työstää taltalla, hakulla tai särmätaltalla.

    6802 91 10

    kiillotettu alabasteri, kuvioitu tai muulla tavalla työstetty, ei kuitenkaan veistetty

    Alanimikkeen 6802 93 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    6802 92 10

    kiillotettu, kuvioitu tai muulla tavalla työstetty, ei kuitenkaan veistetty

    Alanimikkeen 6802 93 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    6802 93 10

    kiillotettu, kuvioitu tai muulla tavalla työstetty, ei kuitenkaan veistetty, nettopaino vähintään 10 kg

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kivestä tehdyt tavarat, joiden pinta on kokonaan tai osittain kiillotettu, sekä lisäksi mm.:

    1.

    kivestä tehdyt tavarat, joiden pinta on osittain tai kokonaan höylätty, hiekkapuhallettu tai hiottu;

    2.

    kuvioidusta kivestä tehdyt tavarat, jotka on peitetty aiheilla ja koristekuvioilla. Aiheet ja koristekuviot on saatu aikaan värjäämällä, lakkaamalla tai muuten pintaa työstämällä, esim. kiillotettua pintaa taltan avulla työstämällä;

    3.

    päällystetystä kivestä tehdyt tavarat, joissa on mosaiikkia, metallikoristeita tai yksinkertaisia kaiverrettuja kirjoituksia;

    4.

    kivestä tehdyt tavarat, jotka on profiloitu tai kanneloitu, esim. tavarat, joissa on lineaarisia koristeita kuten listoja, vinoreunoja, pyöristyksiä tai vannikoita;

    5.

    sorvatusta kivestä tehdyt tavarat kuten pylväänrungot, kaidepylväät ja niiden kaltaiset tavarat.

    6802 93 90

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. veistetyt graniittitavarat, jotka on peitetty koristeaiheilla, joko upotetuilla kuvioilla tai kohokuvioilla, esim. lehdillä, köynnöksillä ja mytologisilla hirviöillä, jotka on työstetty hienommin kuin edellisissä alanimikkeissä mainitut kuviot.

    Kuvapatsaat, korkeat ja matalat korkokuvat (muut kuin alkuperäisveistokset tai -patsaat) luokitellaan myös tähän alanimikkeeseen.

    6802 99 10

    kiillotettu, kuvioitu tai muulla tavalla työstetty, ei kuitenkaan veistetty, nettopaino vähintään 10 kg

    Ks. alanimikkeen 6802 93 10 selittävät huomautukset.

    6802 99 90

    muu

    Alanimikkeen 6802 93 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    6803 00

    Työstetty liuskekivi ja liuskekivitavarat, myös yhteenpuristettua liuskekiveä

    6803 00 10

    katto- ja seinälevyt

    Tämän alanimikkeen tuotteet voivat olla suorakaiteen, neliön, monikulmion tai pyöreän muotoisia tai minkä tahansa muun muotoisia. Nämä levyt ovat paksuudeltaan tasaisia, yleensä enintään 6 mm paksuja.

    6804

    Myllynkivet, hiomakivet, hiomalaikat ja niiden kaltaiset tavarat, ilman telinettä, hiomiseen, teroittamiseen, kiillottamiseen, tarkistushiomiseen tai leikkaamiseen, kovasimet, käsikiillotuskivet ja niiden osat, luonnonkiveä, yhteenpuristettua luonnon tai keinotekoista hioma-ainetta tai keraamista ainetta, myös jos niissä on muuta ainetta olevia osia

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu jätteet ja romu, jotka ovat peräisin käsikiillotuskivistä, öljykivistä, kovasimista, myllynkivistä, hiomakivistä, hiomalaikoista ja niiden kaltaisista, yhteenpuristetusta luonnon tai keinotekoisesta hioma-aineesta tehdyistä tavaroista (alanimike 2530 90 98).

    6804 10 00

    myllynkivet ja hiomakivet jauhatukseen, hiertämiseen tai kuiduttamiseen

    Ks. alanimikkeen 6804 10 HS-alanimikeselitykset.

    6804 21 00–6804 23 00

    muut hiomakivet, hiomalaikat ja niiden kaltaiset tavarat

    Ks. HS-selitykset, nimike 6804, 2 ja 3 kohdat.

    6804 21 00

    puristettua luonnon- tai synteettistä timanttia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tavarat, jotka ovat luonnon- tai synteettisistä timanttia, joka on jollakin menetelmällä agglomeroitu. Agglomerointiin voidaan käyttää kivennäisagglomerointiaineita, jotka kovettuvat (esim. sementti) tai elastisempia sideaineita (esim. kumi tai muovi) tai keraamista polttoa.

    6804 22 12–6804 22 90

    muuta yhteenpuristettua hioma-ainetta tai keraamista ainetta

    Alanimikkeen 6804 21 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    6804 22 12–6804 22 50

    keinotekoista hioma-ainetta, jossa on sideainetta

    Keinotekoisia hioma-aineita ovat esim. korundi, piikarbidi (eli karborundumi) ja boorikarbidi.

    6804 30 00

    kovasimet ja käsikiillotuskivet

    Ks. HS-selitykset, nimike 6804, 4 kohta.

    6806

    Kuonavilla, kivivilla ja niiden kaltainen kivennäisvilla; paisutettu vermikuliitti, paisutettu savi, vaahdotettu kuona ja niiden kaltaiset paisutetut kivennäisaineet; sekoitukset ja tavarat, lämpöä tai ääntä eristävää tai ääntä imevää kivennäisainetta, nimikkeeseen 6811 tai 6812 tai 69 ryhmään kuulumattomat

    6806 10 00

    kuonavilla, kivivilla ja niiden kaltainen kivennäisvilla (myös näiden keskinäiset sekoitukset), massatavarana, levyinä tai rullina

    Ks. HS-selitykset, nimike 6806, kolme ensimmäistä kappaletta.

    Ilmaisulla ”niiden kaltainen kivennäisvilla” tarkoitetaan mm. kivennäisvillaa, joka on valmistettu kiven tai kuonan sekoituksista HS-selitysten nimikkeen 6806 ensimmäisessä kappaleessa kuvatuilla menetelmillä.

    6806 20 10

    paisutettu savi

    Ks. HS-selitykset, nimike 6806, kuudes kappale.

    6806 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Paisutettu (hilseilevä) vermikuliitti ja sen kaltaiset paisutetut kivennäistuotteet, lukuun ottamatta savia (paisutettu kloriitti, perliitti ja obsidiaani). Ks. HS-selitykset, nimike 6806, neljäs ja viides kappale.

    Paisutettu kloriitti ja perliitti kuuluvat tähän alanimikkeeseen vain, jos paisuttaminen on pysäytetty silloin, kun ne ovat muuttuneet ontoiksi rakeiksi, ts. ennen kuin rakeet puhkeavat muodostaen koveria lamelleja. Tätä lehtimäistä tuotetta käytetään tavallisesti suodatusaineena eikä lämmön- tai ääneneristimenä; näin ollen se luokitellaan alanimikkeeseen 3802 90 00 (ks. HS-selitykset, nimike 3802).

    2.

    ”Kuona- tai kivivaahdot”, jotka kappaleina, laattoina ja niiden kaltaisissa muodoissa ovat nimikkeen 7016 solulasin kaltaisia. Tässä tapauksessa ne voidaan erottaa solulasista samoin perustein kuin alanimikkeen 6806 10 00 villat eroavat nimikkeen 7019 villoista.

    3.

    Rakeistettu masuunikuona, jota on huomattavasti paisutettu vaahdottamalla ja jonka näennäistiheys kuivana on enintään 300 kg/m3.

    6806 90 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 6806, tähtien jälkeen tuleva teksti.

    6807

    Asfaltista tai sen kaltaisesta aineesta (esim. maaöljybitumista tai kivihiilitervapiestä) valmistetut tavarat

    6807 10 10

    tuotteet katon tai seinän päällystykseen

    Tämän alanimikkeen tuotteet, jotka on tarkoitettu katon tai seinän päällystykseen, koostuvat vähintään kolmesta kerroksesta. Kahden asfaltista tai sen kaltaisesta aineesta tehdyn kerroksen välissä on kerros, joka on paperia, kartonkia, pahvia tai muuta ainetta, esim. lasivillaa, juuttikangasta, alumiinifoliota, huopaa tai kuitukangasta. Uloimmat kerrokset voivat myös sisältää muita aineita tai ne on voitu päällystää muilla aineilla (esim. hiekalla).

    6809

    Kipsistä tai kipsiin perustuvista aineista valmistetut tavarat

    6809 11 00 ja 6809 19 00

    laatat, levyt ja niiden kaltaiset tavarat, koristamattomat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikenlaiset levytuotteet, joita käytetään pääasiassa väliseinien ja sisäkattojen valmistukseen.

    Tavaroita, jotka on ainoastaan rei'itetty tai päällystetty ohuella paperi- tai muulla kerroksella yhdeltä tai molemmilta puolilta, ei pidetä koristettuina tavaroina. Näissä tavaroissa voi olla yksinkertainen maali- tai lakkapäällys. Laatat, levyt jne., joissa on mitä tahansa koristeita, esim. koristeaiheita upotettuina tai kohokuvioina, pintakuvioita tai jotka on kuvioitu massana, luokitellaan alanimikkeeseen 6809 90 00.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös neliön muotoiset levyt, joiden ulkopinta muodostuu neliön muotoisesta rei'itetystä kipsilevystä, jossa on kaksi suorakulmaista, kivennäisvillakaistaleilla täytettyä onteloa. Levyjen alapuoli on päällystetty alumiinivahvisteisella paperilla. Näitä levyjä käytetään seinissä ja sisäkatoissa lämpö- ja äänieristiminä.

    6810

    Sementistä, betonista tai tekokivestä valmistetut tavarat, myös vahvistetut

    Betoni on tehty sementin, täyteaineiden (hiekka, sora) ja veden sekoituksesta, joka kovettuessaan muuttuu erittäin kovaksi aineeksi.

    Teräsbetonissa on myös metallitankoja (betoniterästangot) tai teräsverkkoa.

    Kevytbetonia valmistetaan käyttämällä kevyempiä täyteaineita (esim. paisutettuja savia, murskattua hohkakiveä, vermikuliittia, jyvästettyä kuonaa).

    6810 11 10

    kevytbetonia (esimerkiksi murskattuun hohkakiveen tai jyvästettyyn kuonaan perustuvat)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. rakennusharkot ja -tiilet, jotka on tehty huokoisesta betonista, jonka tiheys kovettuneena on enintään 1,7 kg/dm3. Kevytbetoni on hyvä lämmöneristin, mutta se ei ole yhtä kestävää kuin tiheämpi betoni.

    6810 91 10 ja 6810 91 90

    tehdasvalmisteiset rakenne-elementit talonrakentamiseen tai tie- ja vesirakentamiseen

    Ks. alanimikkeen 6810 91 HS-alanimikeselitykset.

    6812

    Muokatut asbestikuidut; asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset; tällaisista sekoituksista tai asbestista valmistetut tavarat (esim. lanka, kudottu kangas, vaatteet, päähineet, jalkineet, tiivisteet), myös vahvistetut, nimikkeeseen 6811 tai 6813 kuulumattomat

    6812 80 10 ja 6812 80 90

    krokidoliittia

    Ks. HS-selitykset, nimike 2524, toinen kappale.

    6812 80 10

    muokatut kuidut; asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset

    Ilmaisun ”muokatut kuidut” osalta katso harmonoidun järjestelmän nimikettä 6812 koskevien selitysten ensimmäinen kohta. Krokidoliitista valmistetuista tavaroista peräisin olevat jätteet luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 2524 10 00.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekoitukset on kuvailtu HS-selitysten nimikkeen 6812 toisessa kappaleessa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvista sekoituksista valmistetuista tavaroista peräisin olevat jätteet, jotka ovat palasten tai pölyn muodossa.

    6812 80 90

    muut

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat krokidoliittikuidusta, paperimassasta ja mahdollisesta täyteaineesta valmistettu paperi, kartonki, pahvi ja huopa, jos ne sisältävät vähintään 35 painoprosenttia krokidoliittia. Muussa tapauksessa ne luokitellaan 48 ryhmään.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 6812.

    6812 92 00

    paperi, kartonki, pahvi ja huopa

    Asbestikuidusta, paperimassasta ja mahdollisesta täyteaineesta valmistettu paperi, kartonki, pahvi ja huopa kuuluvat tähän alanimikkeeseen, jos ne sisältävät vähintään 35 painoprosenttia asbestia. Muussa tapauksessa ne luokitellaan 48 ryhmään.

    Ks. myös HS-selitykset, nimike 6812.

    6812 99 10

    muokatut asbestikuidut; asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset

    Ilmaisun ”muokattu asbesti” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 6812, ensimmäinen kappale. Asbestista valmistetuista tavaroista peräisin olevat jätteet luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 2524 90 00.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekoitukset on kuvailtu HS-selitysten nimikkeen 6812 toisessa kappaleessa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvista sekoituksista valmistetuista tavaroista peräisin olevat jätteet, jotka ovat palasten tai pölyn muodossa.

    6814

    Työstetty kiille ja kiilletavarat, myös yhteenpuristettu tai rekonstruoitu kiille, myös paperi-, kartonki-, pahvi- tai muulla alustalla

    6814 10 00

    Levyt ja kaistaleet, yhteenpuristettua tai rekonstruoitua kiillettä, myös alustalla

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat levt ja kaistaleet ovat rullissa metritavarana tai ainoastaan neliön tai suorakaiteen muotoon leikattuina. Mihin tahansa muuhun muotoon leikatut tavarat luokitellaan alanimikkeeseen 6814 90 00.

    6814 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat esim. määrämuotoisiksi leikatut kiillelevyt ja -lehtiset, jotka on tarkoitettu erityiskäyttöön. Ne eroavat nimikkeen 2525 levyistä ja lehtisistä HS-selityksissä, nimikkeessä 2525 lueteltujen ominaisuuksien perusteella.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kiillelevyt ja -lehtiset – myös jos ne eivät ole edellä kuvatun tavoin määrämuotoisiksi leikattuja – joita on työstetty niin, että niitä ei enää luokitella nimikkeeseen 2525, esim. kiillotetut tai alustalle kiinnitetyt.

    69 RYHMÄ

    KERAAMISET TUOTTEET

    I. PIIPITOISISTA FOSSIILIJAUHEISTA TAI NIIDEN KALTAISISTA PIIPITOISISTA MAALAJEISTA VALMISTETUT TAVARAT JA TULENKESTÄVÄT TAVARAT

    6901 00 00

    Piipitoisista fossiilijauheista (esim. piimaasta, trippelistä tai diatomiitista) tai niiden kaltaisista piipitoisista maalajeista valmistetut tiilet, laatat ja muut keraamiset tavarat

    Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän, I alaryhmän yleisohjeiden A kohta.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. eristysharkot, jotka on valmistettu muotoilemalla ja polttamalla Molerin maata.

    6902

    Tulenkestävät tiilet, laatat ja niiden kaltaiset tulenkestävät keraamiset rakennustarvikkeet, muut kuin piipitoisista fossiilijauheista tai niiden kaltaisista piipitoisista maalajeista valmistetut tavarat

    Tämän nimikkeen tulenkestävillä tuotteilla on kaksi pääasiallista ominaisuutta: niiden pitäisi kestää Segerin keilan avulla todettua, vähintään 1 500  °C:n lämpötilaa (määritetty ISO-suositusten R 528-1966 ja R 1146-1969 mukaisesti) ja ne on itse asiassa suunniteltu tällaista kestävyyttä vaativiin käyttötarkoituksiin.

    Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän I alaryhmän yleisohjeiden B kohta.

    6902 10 00

    joissa on erikseen tai yhteensä enemmän kuin 50 painoprosenttia alkuaineita Mg, Ca tai Cr, laskettuna MgO:na, CaO:na tai Cr2O3:na

    Ks. alanimikkeen 6902 10 HS-alanimikeselitykset.

    6903

    Muut tulenkestävät keraamiset tavarat (esim. retortit, upokkaat, muhvelit, suuttimet, tulpat, tuet, putket, vaipat ja tangot), muut kuin piipitoisista fossiilijauheista tai niiden kaltaisista piipitoisista maalajeista valmistetut tavarat

    Nimikkeen 6902 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee kaikilta osin tätä nimikettä. Sen mukaisesti tähän nimikkeeseen eivät kuulu sintratusta alumiinioksidista valmistetut kangaspuiden langanohjaimet, samasta tai muista tulenkestävistä aineista valmistetut työkalut ja työkalujen kädensijat, tulenkestävästä alumiinioksidisilikaatista valmistetut pallomaiset rakeet, jotka toimivat katalyyttinä palvelevan kemikaalin kantaja-aineena eri valmistusprosesseissa jne.

    II. MUUT KERAAMISET TUOTTEET

     

    Yleisohjeita

    Tämän alaryhmän nimikkeissä ja alanimikkeissä käytettävien ilmaisujen ”posliini”, ”saviteokset”, ”fajanssi” ja ”kivitavara” määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän II alaryhmän yleisohjeet.

    6904

    Keraamiset rakennustiilet, lattiapalkit, tuki- tai täytetiilet ja niiden kaltaiset tuotteet

    HS-selityksissä, nimikkeessä 6907 on annettu perusteet rakennustiilien erottamiseksi katu-, lattia- ja seinälaatoista.

    6905

    Kattotiilet, savupiipun jatkokset, savuhatut, savupiipun sisävuoraukset, arkkitehtoniset koristeet ja muut keraamiset rakennustarvikkeet

    6905 10 00

    kattotiilet

    Ks. HS-selitykset, nimike 6905, 1 kohta.

    Kattotiilet voidaan erottaa katu-, lattia- ja seinälaatoista sillä perusteella, että kattotiilissä on tavallisesti kielekkeitä, ulokkeita tai muita osia, joiden avulla ne voidaan liittää toisiinsa.

    6905 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä, nimikkeen 6905 kohdissa 2, 3 ja 4 mainitut tavarat.

    6907

    Lasittamattomat keraamiset katulaatat, lattialaatat ja seinälaatat; lasittamattomat keraamiset mosaiikkikuutiot ja niiden kaltaiset tavarat, myös alustalla

    6907 90 10

    ”Spaltplatten”-tyyppiä olevat lohkotiilet

    ”Spaltplatten”-tyyppiä olevien lohkotiilien valmistuksessa käytetään suulakepuristinta, jolla puhdistetusta plastisesta massasta muotoillaan lohkotiiliä, jotka katkotaan määräpituisiksi kappaleiksi, kuivataan ja poltetaan.

    Polttamisen jälkeen lohkotiilet lohkotaan kahdeksi erilliseksi laataksi. Näille laatoille on ominaista selkäpuolella olevat harjat.

    Tuotannollisista syistä ”Spaltplatten”-tyyppiä olevien lohkotiilien pidemmillä sivuilla on porrastetut reunat. Valmistuksen aikana nämä reunat suojaavat tiilen etupuolta vahingoilta. Sisemmän reunan ja suojaavan ulomman porrastetun reunan välinen etäisyys on enintään 2 mm.

    ”Spaltplatten”-tyyppiä olevia lohkotiiliä valmistetaan erivärisinä, muotoisina ja kokoisina. Niiden pinta voi olla sileä, kuvioitu, aallotettu tai muuten käsitelty.

    ”Spaltplatten”-tyyppiä oleville lohkotiilille on ominaista seuraavanlainen ulkonäkö:

    Image

    6907 90 91

    kivitavaraa

    Ks. alanimikkeen 6912 00 30 selittävät huomautukset.

    6907 90 93

    fajanssia tai hienoa tiilisavea (fine pottery)

    Ks. alanimikkeen 6912 00 50 selittävät huomautukset.

    6908

    Lasitetut keraamiset katulaatat, lattialaatat ja seinälaatat; lasitetut keraamiset mosaiikkikuutiot ja niiden kaltaiset tuotteet, myös alustalla

    6908 10 10

    tiilisavea (common pottery)

    Ks. alanimikkeen 6912 00 10 selittävät huomautukset.

    6908 90 11–6908 90 29

    tiilisavea (common pottery)

    Ks. alanimikkeen 6912 00 10 selittävät huomautukset.

    6908 90 11

    ”Spaltplatten”-tyyppiä olevat lohkotiilet

    Ks. alanimikkeen 6907 90 10 selittävät huomautukset.

    6908 90 31

    ”Spaltplatten”-tyyppiä olevat lohkotiilet

    Ks. alanimikkeen 6907 90 10 selittävät huomautukset.

    6908 90 91

    kivitavaraa

    Ks. alanimikkeen 6912 00 30 selittävät huomautukset.

    6908 90 93

    fajanssia tai hienoa tiilisavea (fine pottery)

    Ks. alanimikkeen 6912 00 50 selittävät huomautukset.

    6909

    Keraamiset tavarat laboratorio-, kemialliseen tai muuhun tekniseen käyttöön; keraamiset kaukalot, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, jollaisia käytetään maataloudessa; keraamiset ruukut, tölkit ja niiden kaltaiset astiat, jollaisia käytetään tavaroiden kuljettamiseen tai pakkaamiseen

    6909 11 00–6909 19 00

    keraamiset tavarat laboratorio-, kemialliseen tai muuhun tekniseen käyttöön

    Ks. HS-selitykset, nimike 6909, 1 ja 2 kohdat.

    6909 12 00

    tavarat, joiden lujuus on vähintään 9 Mohsin asteikolla mitattuna

    Ks. alanimikkeen 6909 12 HS-alanimikeselitykset.

    6909 90 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 6909, 3 ja 4 kohdat.

    6912 00

    Keraamiset pöytä-, keittiö- ja muut talousesineet sekä toalettiesineet, muut kuin posliiniset

    Tämän nimikkeen eri alanimikkeisiin luokittelusta, ks. myös HS-selitykset, tämä ryhmä ja erityisesti tämän ryhmän II alaryhmän yleisohjeet.

    Koriste-esineiden luonteisten pöytä-, keittiö- ja muiden talousesineiden – erityisesti niiden, joissa on koristeellisia kohokuvioita ja niiden kaltaisia koristeita – luokittelusta, ks. HS-selitykset, nimike 6913, B kohta.

    1.

    Olutkolpakot luokitellaan tavallisesti tähän nimikkeeseen. Olutkolpakot luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 6913, jos

    niiden reunat on muotoiltu tai työstetty niin, että niistä on hankala juoda,

    niiden muoto on sellainen, että niitä on vaikea pidellä ja asettaa huulille,

    niissä olevien kohokuvioiden luonteen ja suuren määrän vuoksi niitä on vaikea puhdistaa,

    ne ovat epätavallisen muotoisia (esim. pääkallon tai naisten rintojen muotoiset olutkolpakot),

    ne on koristeltu kulutusta kestämättömillä väriaineilla.

    2.

    Tavarat, jotka ovat olutkolpakoiden muotoisia ja joissa on koristeellisia kohokuvioita tai niiden kaltaisia koristeita, mutta jotka vetävät alle 0,2 litraa, luokitellaan tavallisesti nimikkeeseen 6913.

    6912 00 10

    tiilisavea (common pottery)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet on valmistettu rauta- tai kalkkipitoisesta savesta (tiilisavesta), jonka murtopinta on multamainen, himmeä ja värillinen (tavallisesti ruskea, punainen tai keltainen).

    Näiden tuotteiden murtopinta on heterogeeninen. Heterogeenisten, koko massan rakennetta edustavien aineosien (hiukkaset, sulkeumat, huokoset) läpimitan on oltava suurempi kuin 0,15 mm. Nämä aineosat ovat siten paljain silmin nähtävissä.

    Lisäksi niiden huokoisuus (veden imeytymisen tunnusluku) on vähintään 5 painoprosenttia. Huokoisuus mitataan seuraavalla menetelmällä:

    Veden imeytymisen tunnusluvun määrittely

    Tarkoitus ja määritelmä

    Kokeen tarkoituksena on määritellä savimassan veden imeytymisen tunnusluku. Tämä tunnusluku on prosenttiluku, joka lasketaan suhteessa savimassan alkuperäiseen painoon.

    Näytteiden valmistelu ja testin suoritus

    Jokaisesta esineestä on oltava vähintään kolme näytettä. Näytteet on otettava saman tuotteen lasitetuista osista ja niissä saa olla vain yksi lasitettu pinta.

    Näytteen pinta-alan on oltava noin 30 cm2 ja enimmäispaksuuden noin 8 mm, lasite mukaan luettuna.

    Näytteitä kuivataan lämpökaapissa 105 °C:ssa kolmen tunnin ajan ja eksikkaattorissa (kuivatin) tapahtuneen jäähdyttämisen jälkeen niiden paino (Ps) punnitaan 0,05 gramman tarkkuudella. Sen jälkeen näytteet upotetaan välittömästi tislattuun veteen niin, että ne eivät kosketa astian pohjaa.

    Näytteitä pidetään kiehumispisteessä kaksi tuntia, minkä jälkeen niiden annetaan olla vedessä 20 tuntia. Sen jälkeen näytteet otetaan vedestä ja niiden pinnalla oleva vesi pyyhitään puhtaalla ja hieman kostealla kankaalla. Ontelot ja reiät on kuivattava ohuella, hieman kostealla sudilla. Punnitaan ”märkäpaino” Ph. Veden imeytymisen tunnusluku näytteiden osalta saadaan kertomalla painojen erotus sadalla ja jakamalla tulo kuivapainolla:

    Formula

    Tulosten ilmoittaminen

    Eri näytteistä saatujen tunnuslukujen keskiarvo, joka ilmoitetaan prosentteina, on savimassan veden imeytymisen tunnusluku.

    6912 00 30

    kivitavaraa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, jotka on valmistettu tavallisesti massana värjätystä savesta. Näille tuotteille on luonteenomaista tiivis, läpikuultamaton murtopinta ja ne on poltettu tarpeeksi korkeassa lämpötilassa niin, että sintraantuminen on tapahtunut. Läpikuultavuus määritetään murtopinnalta, jonka paksuus on vähintään 3 mm, seuraavan menetelmän avulla:

    Läpikuultavuustesti

    Määritelmä

    Esineen ääriviivojen on näyttävä 2–4 mm paksun näytteen läpi, kun esine on asetettu pimeään tilaan 50 cm päähän uudesta lampusta, joka on sijoitettu laatikkoon ja loistaa 1 350–1 500 lumenin valoa. Lamppu on vaihdettava 50 käyttötunnin välein.

    Testauslaite (ks. alla olevaa piirrosta)

    Koelaite koostuu laatikosta, joka on maalattu sisäpuolelta himmeänvalkoiseksi. Laatikon toiseen päähän on sijoitettu lamppu (A). Toiseen päähän on tehty reikä, josta on mahdollista nähdä esineen (B) ääriviivat näytteen (C) läpi.

     

    Laatikon mitat ovat seuraavat:

    pituus: lampun pituus 50  cm

    leveys, korkeus: noin 20 cm.

    Reiän halkaisijan on oltava noin 10 cm.

    Image

    Lisäksi niiden huokoisuus (veden imeytymisen tunnusluku) on enintään 3 painoprosenttia. Huokoisuus mitataan alanimikkeen 6912 00 10 selittävissä huomautuksissa esitetyllä menetelmällä.

    6912 00 50

    fajanssia tai hienoa tiilisavea (fine pottery)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka on valmistettu polttamalla valikoitujen savien seosta (hienoa tiilisavea), johon on toisinaan sekoitettu maasälpää ja vaihtelevia määriä kalkkia (kova fajanssi, sekoitettu fajanssi ja pehmeä fajanssi).

    Fajanssituotteille on luonteenomaista valkoinen tai vaalea murtopinta (hieman harmahtavan, kerman tai norsunluun värinen) ja hienosta tiilisavesta tehdyille tuotteille värillinen murtopinta, jonka väri vaihtelee keltaisesta ruskeaan tai punaruskeaan. Näiden tuotteiden hienorakeinen murtopinta on homogeeninen. Epähomogeenisten, koko massan rakennetta edustavien aineosien (hiukkaset, sulkeumat, huokoset) läpimitan on oltava pienempi kuin 0,15 mm; nämä aineosat eivät siis ole paljain silmin nähtävissä.

    Lisäksi niiden huokoisuus (veden imeytymisen tunnusluku) on vähintään 5 painoprosenttia. Huokoisuus mitataan alanimikkeen 6912 00 10 selittävissä huomautuksissa esitetyllä menetelmällä.

    6912 00 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka eivät täytä tämän nimikkeen muiden alanimikkeiden tuotteille asetettuja vaatimuksia eivätkä posliinille (nimike 6911) asetettuja vaatimuksia.

    6913

    Pienoispatsaat ja muut keraamiset koriste-esineet

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. koristelautaset.

    Lautasta pidetään koristelautasena, jos samanaikaisesti

    1.

    sen etupuolella on koristekuvio (kukkia, kasveja, maisemia, eläimiä, ihmisiä, mytologisia hahmoja, symboleita, taideteosten tai uskonnollisten teosten jäljennöksiä jne.), jonka peittämän pinta-alan perusteella on selvää, että lautanen soveltuu koristeeksi ja

    2.

    se ei ole pöytäastiaston osa ja

    3.

    se täyttää yhden tai useamman seuraavista edellytyksistä:

    a)

    lautasen ulkoreunassa on yksi tai useampi reikä, joka on suunniteltu kiinnitysvälineelle ripustamista varten,

    b)

    lautanen tuodaan maahan tukineen, joka soveltuu lautasen esillepanoa varten ja jota ei voi käyttää erikseen,

    c)

    lautasen muodon, mittojen ja painon perusteella on selvää, että se ei sovi hyödylliseen käyttöön,

    d)

    lautasen valmistuksessa tai koristelussa käytetyn aineen (erityisesti maalin tai metallin) vuoksi lautanen ei sovi ruuanlaitto- tai ruokailukäyttöön,

    e)

    lautasen etupuolen pinta ei ole sileä (minkä vuoksi puhdistaminen on vaikeaa).

    6913 90 10

    tiilisavea (common pottery)

    Ks. alanimikkeen 6912 00 10 selittävät huomautukset.

    6913 90 91

    kivitavaraa

    Ks. alanimikkeen 6912 00 30 selittävät huomautukset.

    6913 90 93

    fajanssia tai hienoa tiilisavea (fine pottery)

    Ks. alanimikkeen 6912 00 50 selittävät huomautukset.

    6913 90 99

    muut

    Ks. alanimikkeen 6912 00 90 selittävät huomautukset.

    70 RYHMÄ

    LASI JA LASITAVARAT

    Yleisohjeita

    Ilmaisulla ”optinen lasi” tarkoitetaan erilaisia erikoislaseja, joita käytetään erityisesti esim. valokuvauksessa, astronomiassa, mikroskopiassa, navigoinnissa, asejärjestelmissä (tähtäyskiikarit jne.) tarvittavien optisten laitteiden valmistukseen sekä laboratoriolaitteiden ja tiettyjen näköä korjaavien linssien valmistukseen. On olemassa hyvin monia erilaisia optisia laseja, mutta niillä on yleensä yhteisenä piirteenä se, että ne ovat erittäin läpinäkyviä ja kirkkaita, vaikka ne on joskus värjätty niin, että ne absorboivat jossain määrin tiettyjä valon aallonpituuksia. Optiset lasit ovat täysin tasalaatuisia, ts. niissä ei tavallisesti ole ilmakuplia tai epätasaisuuksia, ja niillä on muille laseille epätavalliset valontaittokertoimet ja valonhajotusominaisuudet.

    Puu-, metalli- jne. kehyksiin asennettujen lasilevyjen katsotaan menettäneen lasin olennaisen luonteen ja siksi ne luokitellaan eri nimikkeisiin, esim.:

    1.

    kuvien kehyksinä (nimike 4414 00, 8306, jne.);

    2.

    koneita tai ajoneuvoja varten (XVI tai XVII jakso);

    3.

    rakennusten ovia, ikkunoita jne. varten (nimike 4418, 7610 jne.).

    7001 00

    Lasimurska ja muut lasijätteet ja -romu; lasimassa

    7001 00 10

    lasimurska ja muut lasijätteet ja -romu

    Ks. HS-selitykset, nimike 7001, ensimmäisen kappaleen A kohta.

    Ilmaisulla ”lasimurska” tarkoitetaan rikottua lasia, jota käytetään uudelleen lasinvalmistuksessa.

    7001 00 91 ja 7001 00 99

    lasimassa

    Ks. HS-selitykset, nimike 7001, ensimmäisen kappaleen B kohta sekä toinen ja kolmas kappale.

    7002

    Valmistamattomat lasikuulat [muut kuin nimikkeen 7018 lasijyväset (microspheres)], -tangot ja -putket

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat ainoastaan puolivalmisteet, ts. tavarat, joita ei ole valmistettu muovaamisen, vetämisen tai puhaltamisen jälkeen, lukuun ottamatta tangoiksi tai putkiksi leikkaamista ja reunojen sulattamista/muovaamista niin, että reunoista tulee sileitä tai karkeasti tasoitettuja ja että tavaran käsittely on vaarattomampaa, myös jos tällä tavoin työstettyjä tuotteita voidaan käyttää ilman enempää valmistusta.

    7002 10 00

    kuulat

    Ks. HS-selitykset, nimike 7002, ensimmäisen kappaleen 1 kohta ja toiseksi viimeinen kappale.

    7002 32 00

    muuta lasia, jonka lämpölaajenemiskerroin on enintään 5 × 10–6/K 0–300 °C:n lämpötila-alueella

    Tällaiselle lasille on ominaista se, että se on lyijytöntä ja siinä on erittäin pieni määrä kaliumia ja maa-alkalioksideja ja huomattava määrä booritrioksidia. Tällaisella lasilla on hyvä lämmönjohtokyky ja huomattava elastisuus, mikä tekee siitä äkillisiä lämpötilanmuutoksia kestävän aineen. Tämän vuoksi se soveltuu erityisen hyvin mm. keittiö- ja pöytäesineiden, laboratoriolasitavaran ja valaisimissa käytettävän lasin valmistukseen.

    7003

    Valettu tai valssattu tasolasi ja valetut tai valssatut lasiprofiilit, myös sellaiset, joissa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros, mutta joita ei ole muulla tavalla valmistettu

    Tähän nimikkeeseen ei kuulu float-lasi (nimike 7005).

    Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen a alakohta.

    7003 12 10–7003 19 90

    tasolasi ilman lankavahvistusta

    Ilmaisun ”lankavahvisteinen” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 7003, toiseksi viimeinen kappale ennen kappaletta, jossa luetellaan nimikkeeseen kuulumattomia tavaroita.

    7003 12 10–7003 12 99

    massana kauttaaltaan värjätty, samennettu, verholasiksi tehty tai jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros

    Ilmaisun ”absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen c alakohta. Ilmaisun ”samennettu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 7003, B kohta.

    Verholasi on läpikuultavaa lasia, joka tavallisesti valmistetaan maitolasista ja värjätystä lasista; nämä lasikerrokset puristetaan toisiaan vasten, kun ne ovat vielä pehmeitä niin, että ne sulavat yhdeksi lasiksi.

    7003 20 00

    lankavahvisteinen tasolasi (lankalasi)

    Ks. alanimikkeiden 7003 12 10–7003 19 90 selittävät huomautukset.

    7003 30 00

    lasiprofiilit

    Lasiprofiilit valmistetaan jatkuvalla menetelmällä, jossa lasia muotoillaan heti, kun se tulee ulos sulatusuunista sekä koko menetelmän ajan. Tämän jälkeen lasi leikataan halutun kokoisiksi kappaleiksi, mutta sitä ei valmisteta enempää.

    7004

    Vedetty tai puhallettu tasolasi, myös sellainen, jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros, mutta jota ei ole muulla tavalla valmistettu

    Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen a alakohta.

    7004 20 10–7004 20 99

    massana kauttaaltaan värjätty, samennettu, verholasiksi tehty tai jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros

    Ks. alanimikkeiden 7003 12 10–7003 12 99 selittävät huomautukset.

    7005

    Float-lasi ja pinnalta hiottu tai kiillotettu muu tasolasi, myös sellaiset, joissa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros, mutta joita ei ole muulla tavalla valmistettu

    Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen a alakohta.

    7005 10 05–7005 10 80

    ilman lankavahvistusta oleva lasi, jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros

    Ks. alanimikkeiden 7003 12 10–7003 19 90 selittävät huomautukset sekä alanimikkeiden 7003 12 10–7003 12 99 selittävien huomautusten ensimmäisen kappaleen ensimmäinen lause.

    7005 21 25–7005 21 80

    massana kauttaaltaan värjätty, samennettu, verholasiksi tehty tai ainoastaan pinnalta hiottu

    Ilmaisun ”samennettu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 7003, B kohta.

    7010

    Lasiset pullot, myös koripullot, tölkit, ruukut, ampullit ja muut astiat, jollaisia käytetään tavaroiden kuljetukseen tai pakkaamiseen; lasiset säilöntätölkit; lasiset tulpat, kannet ja muut sulkimet

    7010 90 21

    lasiputkista valmistetut

    Nämä astiat ovat poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia, ja niissä on säännölliset, yhtenäiset seinämät, joiden paksuus on yleensä alle 2 mm. Niissä ei ole kohomerkintöjä, kuten numeroita, logoja, viivoja tai karhennuksia. Silmämääräisesti tarkasteltaessa lasissa on tuskin lainkaan havaittavissa optista vääristymää.

    Näiden astioiden vetoisuus on yleensä 1–100 ml.

    Niitä käytetään ensisijaisesti farmaseuttisten ja diagnostisten tuotteiden pakkaamiseen.

    7013

    Lasiesineet, jollaisia käytetään pöytä-, keittiö-, toaletti- tai toimistoesineinä, sisäkoristeluun tai sen kaltaiseen tarkoitukseen (muut kuin nimikkeeseen 7010 tai 7018 kuuluvat)

    7013 10 00

    lasikeramiikkaa

    Ilmaisun ”lasikeramiikka” määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden viimeisen kappaleen 2 kohta.

    7013 22 10 ja 7013 22 90

    lyijykristallia

    Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    7013 33 11–7013 33 99

    lyijykristallia

    Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    7013 41 10 ja 7013 41 90

    lyijykristallia

    Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    7013 42 00

    lasia, jonka lämpölaajenemiskerroin on enintään 5 × 10–6/K 0–300 °C:n lämpötila-alueella

    Ks. alanimikkeen 7002 32 00 selittävät huomautukset.

    7013 91 10 ja 7013 91 90

    lyijykristallia

    Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    7015

    Kellonlasit ja niiden kaltaiset lasit, lasit näköä korjaamattomiin tai korjaaviin silmälaseihin, kuperat, taivutetut, koverretut tai vastaavalla tavalla muotoillut, optisesti työstämättömät; ontot lasipallot ja niiden segmentit, tällaisten lasien valmistukseen käytettävät

    7015 10 00

    lasit näköä korjaaviin silmälaseihin

    Ks. HS-selitykset, nimike 7015, C kohta.

    7015 90 00

    muut

    Ks. HS-selitykset, nimike 7015, A ja B kohdat.

    7016

    Laatat, tiilet ja muut puristetut tai valetut lasitavarat, myös lankavahvisteiset, jollaisia käytetään rakennuksiin ja muihin rakenteisiin; lasikuutiot ja lasinpalaset, myös alustalla, mosaiikkityöhön tai sen kaltaiseen koristetarkoitukseen; lyijykehysteiset ikkunat ja niiden kaltaiset tavarat; solu- tai vaahtolasi laattoina, levyinä, eristysvaippoina tai niiden kaltaisessa muodossa

    Valssatut lasilaatat (esim. opaalilasia tai ulkonäöltään marmoria muistuttavaa lasia) eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 7003 tai 7005.

    7017

    Lasiset laboratorioesineet sekä hygieeniset ja farmaseuttiset lasiesineet, myös asteikolla varustetut tai täsmätyt

    7017 10 00

    sulatettua kvartsia tai muuta sulatettua piidioksidia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvissa tuotteissa on vähintään 99 painoprosenttia piidioksidia. Tällaisten tuotteiden raaka-aineena käytetään hyvin puhdasta kvartsihiekkaa, vuorikristallia tai haihtuvia piiyhdisteitä. Kvartsihiekasta valmistettu lasitavara on sameaa tai enintään läpikuultavaa. Vuorikristallista tai haihtuvasta piiyhdisteestä valmistettu lasitavara on kuitenkin täysin kirkasta ja läpinäkyvää.

    7017 20 00

    muuta lasia, jonka lämpölaajenemiskerroin on enintään 5 × 10–6/K 0–300 °C:n lämpötila-alueella

    Ks. alanimikkeen 7002 32 00 selittävät huomautukset.

    7018

    Lasihelmet, luonnonhelmien sekä jalo- ja puolijalokivien jäljitelmät ja niiden kaltaiset pienet lasitavarat ja niistä valmistetut esineet, muut kuin epäaidot korut; lasisilmät, muut kuin proteesit; pienoispatsaat ja muut koriste-esineet, lasista ns. lampputyönä tehdyt, muut kuin epäaidot korut; lasijyväset (microspheres), läpimitta enintään 1 mm

    7018 10 11 ja 7018 10 19

    lasihelmet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    HS-selityksissä, nimikkeen 7018 kohdassa A kuvaillut tavarat,

    2.

    ensimmäisessä kohdassa mainittujen tavaroiden kaltaiset tavarat, jotka tunnetaan kaupallisella nimellä ”lasihelmet” ja jotka ovat suurempia (jopa noin saksanpähkinän kokoisia) lasihelmiä. Nämä enimmäkseen kaulanauhojen ja rannerenkaiden valmistukseen tarkoitetut tavarat ovat hyvin eri muotoisia (esim. pallon, puolipallon, kyyneleen, arpakuution, lieriön, pienen putken, kartion tai monitahokkaan muotoisia) ja myös lävistettyjä.

    Pienet lasiputket katsotaan näihin alanimikkeisiin luokiteltaviksi lasihelmiksi, jos niiden ulkoläpimitta on enintään 4 mm ja pituus enintään 24 mm. Näitä putkia ei pidä sekoittaa erityisiin standardoituihin lyijylasiputkiin, joita käytetään hehku- ja volframilamppujen valmistukseen; tällaiset putket ovat yleensä värittömiä ja ne luokitellaan nimikkeeseen 7002.

    Näiden alanimikkeiden tavarat esitetään yleensä tullattavaksi irtotavarana, pusseihin tai laatikoihin pakattuina jne.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. samankokoiset ja -väriset lasihelmet, jotka on pujotettu lankaan ilman erottavia solmuja tai kiinnikkeitä kuljetuksen ja pakkaamisen helpottamiseksi. Tällaisten helminauhojen lankojen vapaat päät sidotaan tavallisesti yhteen niin, että helminauhoista muodostuu nippuja eikä näin ollen käyttövalmiita koruja.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu seuraavat tavarat:

    a)

    helminauhat (myös nipuiksi sidotut), joissa erikokoiset tai -väriset helmet on pujotettu lankaan tietyllä tavalla (esim. eriväriset ja -kokoiset helmet, jotka vuorottelevat nauhassa säännöllisesti tai helmet, jotka on pujotettu lankaan suuruusjärjestyksessä) tai joissa helmet on erotettu toisistaan solmuilla (nimike 7117),

    b)

    helminauhat (myös sellaiset, joissa on samankokoisia, -värisiä tai samalla tavalla valmistettuja helmiä), joissa on kiinnikkeitä tai niiden kaltaisia mekanismeja tai jotka ovat niin lyhyitä, että ne soveltuvat käytettäviksi kaulanauhoina (nimike 7117).

    7018 10 11

    hiotut ja mekaanisesti kiillotetut

    Tämän alanimikkeen hiotut ja mekaanisesti kiillotetut helmet eroavat alanimikkeen 7018 10 19 kiiltosulattamalla valmistetuista helmistä siinä, että niissä on täysin sileät pinnat ja terävät särmät. Lisäksi tämän alanimikkeen helmien reikien reunat on usein viistottu (joskus myös kiillotettu) ja niissä on teräväksi leikatut särmät, jotka vastaavat viereisiä viisteitä, kun taas kiiltosulattamalla valmistettujen helmien reikien reunat ovat usein pyöristettyjä eivätkä niissä viisteet yhdy teräviin särmiin.

    Alanimikkeiden 7018 10 11 ja 7018 10 19 selittävien huomautusten ensimmäisen kappaleen 2 kohdassa mainitut tavarat ovat pääasiallisesti niitä helmiä, jotka on useimmiten hiottu ja mekaanisesti kiillotettu.

    7018 10 30

    luonnonhelmien jäljitelmät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 7018 kohdassa B kuvaillut tavarat.

    Alanimikkeiden 7018 10 11 ja 7018 10 19 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin luonnonhelmien jäljitelmistä tehtyjä helminauhoja.

    7018 10 51 ja 7018 10 59

    jalo- ja puolijalokivien jäljitelmät

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 7018 kohdassa C kuvaillut tavarat.

    7018 10 51

    hiotut ja mekaanisesti kiillotetut

    Tämän alanimikkeen hiotut ja mekaanisesti kiillotetut jalo- ja puolijalokivien jäljitelmät eroavat niiden kaltaisista, alanimikkeeseen 7018 10 59 luokiteltavista kiiltosulattamalla valmistetuista tavaroista siinä, että niissä on täysin sileät pinnat ja terävät särmät.

    7018 10 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. korallijäljitelmät, helmet ja cabochonit (muut kuin luonnonhelmien tai jalo- ja puolijalokivien jäljitelmät), joita käytetään hattuneulojen päissä ja korvakorujen riipuksissa, sekä pienet lasiputket, joista tehdään hapsuja.

    Tämän alanimikkeen pienten lasiputkien ja alanimikkeisiin 7018 10 11 ja 7018 10 19 lasihelminä luokiteltavien pienten lasiputkien eroista, ks. alanimikkeiden 7018 10 11 ja 7018 10 19 selittävien huomautusten toinen kappale.

    7018 20 00

    lasijyväset (microspheres), läpimitta enintään 1 mm

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 7018 kohdassa H kuvaillut tavarat.

    7018 90 10

    lasisilmät; pienistä lasitavaroista valmistetut esineet

    Ks. HS-selitykset, nimike 7018, E ja F kohta.

    7018 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 7018 kohdassa G kuvaillut esineet.

    7019

    Lasikuidut (myös lasivilla) ja niistä valmistetut tavarat (esim. lanka, kudotut kankaat)

    Tämän nimikkeen lasikuidut tuotetaan lasikuitusekoitteista, ts. lasituotteista, joissa säikeet ovat enimmäkseen yhdensuuntaisia. On olemassa kahdenlaisia lasikuitusekoitteita:

    jatkuva lasikuitu, jossa on suuri määrä jatkuvia yhdensuuntaisia säikeitä, joiden läpimitta on tavallisesti 5–15 μm (miljoonasosametriä). Nämä säikeet pysyvät koossa yhtenä lankana [”lasikuitulankana” tai jatkuvakuituisena, kiertämättömänä lankana (rovings)] liistausaineen (yleensä muoviainetta) avulla. Nämä langat ovat ulkonäöltään jatkuvakuituisen kiertämättömän silkkilangan kaltaisia;

    katkottu lasikuitu, jossa on vaihteleva määrä eripituisia säikeitä ja josta muodostuu jatkuvakuituinen, kiertämätön lanka (rovings), joka on pehmeää ja ulkonäöltään karvaista.

    7019 11 00

    silvotut säikeet, pituus enintään 50 mm

    Ks. alanimikkeen 7019 11 HS-alanimikeselitykset.

    7019 12 00

    jatkuvakuituinen, kiertämätön lanka (rovings)

    Ks. alanimikkeen 7019 12 HS-alanimikeselitykset.

    7019 19 90

    katkokuitua

    Ks. alanimikkeen 7019 19 HS-alanimikeselitykset.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. katkokuiduista valmistetut langat.

    7019 31 00

    matot

    Ks. alanimikkeen 7019 31 HS-alanimikeselitykset.

    7019 32 00

    ohutlevyt (voiles)

    Ks. alanimikkeen 7019 32 HS-alanimikeselitykset.

    7019 90 10

    muut kuin tekstiilikuidut, massatavarana tai tukkoina

    Massatavara on keskenään sekoitetuista yksittäisistä eripituisista säikeistä koostuvaa massaa (lasivanu ja lasivilla), jota käytetään lämpö- tai äänieristeenä ja joka tavallisesti esitetään tullattavaksi paaleina tai paperisäkkeihin pakattuna.

    7020

    Muut lasitavarat

    7020 00 07 ja 7020 00 08

    Termospullojen ja muiden termosastioiden lasisäiliöt

    Ks. HS-selitykset, nimike 7020, toisen kappaleen 4 kohta.

    7020 00 08

    valmiit

    Ilmaisulla ”valmiit” tarkoitetaan ainoastaan lasisäiliöitä, jotka ovat valmiita päällystettäviksi suojakerroksella.

    XIV JAKSO

    LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET, JALO- JA PUOLIJALOKIVET, JALOMETALLIT, JALOMETALLILLA PLETEROIDUT METALLIT JA NÄISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; EPÄAIDOT KORUT; METALLIRAHAT

    71 RYHMÄ

    LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET, JALO- JA PUOLIJALOKIVET, JALOMETALLIT, JALOMETALLILLA PLETEROIDUT METALLIT JA NÄISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; EPÄAIDOT KORUT; METALLIRAHAT

    I. LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET SEKÄ JALO- JA PUOLIJALOKIVET

    7101

    Luonnonhelmet ja viljellyt helmet, myös valmistetut tai lajitellut, mutta eivät asennetut, kiinnitetyt tai lankaan pujotetut; luonnonhelmet tai viljellyt helmet, kuljetuksen helpottamiseksi väliaikaisesti lankaan pujotetut

    7101 10 00

    luonnonhelmet

    Ks. HS-selitykset, nimike 7101, neljä ensimmäistä kappaletta.

    7101 21 00 ja 7101 22 00

    viljellyt helmet

    Ks. HS-selitykset, nimike 7101, viides kappale.

    7101 21 00

    valmistamattomat

    Ks. HS-selitykset, nimike 7101, kuudes kappale.

    7101 22 00

    valmistetut

    Ks. HS-selitykset, nimike 7101, kuudes kappale.

    7102

    Timantit, myös valmistetut, mutta eivät asennetut tai kiinnitetyt

    7102 10 00

    lajittelemattomat

    Ks. alanimikkeen 7102 10 HS-alanimikeselitykset.

    7102 21 00 ja 7102 29 00

    teollisuustimantit

    Ks. alanimikkeiden 7102 21 ja 7102 29 HS-alanimikeselitykset.

    7102 21 00

    valmistamattomat tai ainoastaan sahatut, halkaistut tai raakahiotut

    Ks. alanimikkeiden 7102 21 ja 7102 29 HS-alanimikeselitykset.

    Raakahionta tarkoittaa menetelmää, jossa raakatimanttia hiotaan toista timanttia vasten niin, että raakatimantista saadaan halutun kokoinen.

    7102 31 00 ja 7102 39 00

    muut kuin teollisuustimantit

    Ks. alanimikkeiden 7102 31 ja 7102 39 HS-alanimikeselitykset.

    7102 31 00

    valmistamattomat tai ainoastaan sahatut, halkaistut tai raakahiotut

    Ks. alanimikkeiden 7102 31 ja 7102 39 HS-alanimikeselitykset, toinen kappale.

    Raakahionta tarkoittaa menetelmää, jossa raakatimanttia hiotaan toista timanttia vasten niin, että raakatimantista saadaan halutun kokoinen.

    7103

    Jalokivet (muut kuin timantit) ja puolijalokivet, myös valmistetut tai lajitellut, mutta eivät asennetut, kiinnitetyt tai lankaan pujotetut; lajittelemattomat jalokivet (muut kuin timantit) ja puolijalokivet, kuljetuksen helpottamiseksi väliaikaisesti lankaan pujotetut

    7103 10 00

    valmistamattomat tai ainoastaan sahatut tai karkeasti muotoillut

    Ks. alanimikkeen 7103 10 HS-alanimikeselitykset.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu dupleteiksi tai tripleteiksi valmistetut kivet (alanimike 7103 91 00 tai 7103 99 00).

    7103 91 00 ja 7103 99 00

    muulla tavalla valmistetut

    Ks. alanimikkeiden 7103 91 ja 7103 99 HS-alanimikeselitykset.

    Dupleteiksi tai tripleteiksi valmistetuilla kivillä tarkoitetaan kiviä, jotka on valmistettu istuttamalla päällekkäin yksi jalo- tai puolijalokivi (dupletin tai tripletin yläpuoli) ja joko yksi tai kaksi muuta jalo- tai puolijalokiveä (tavallisesti halvempaa laatua) tai muuta ainetta (esim. rekonstruoitua kiveä tai lasia).

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 7103 kolmas ja viides kappale kivistä, joita ei pidetä näihin alanimikkeisiin luokiteltavina, muulla tavalla valmistettuina kivinä, sekä myös kivistä, jotka luokitellaan 90 tai 91 ryhmään, vaikka ne olisivat kiinnittämättömiä tai asentamattomia.

    Raakakivet (”blanks”) luokitellaan alanimikkeeseen 7103 10 00.

    7103 91 00

    rubiinit, safiirit ja smaragdit

    Rubiini on korundi, jonka punainen väri on peräisin kromisuolajäämistä.

    Safiiri on myös korundi, jonka tummansininen väri on peräisin sen sisältämistä kobolttisuolajäämistä.

    Smaragdi on berylli, joka esiintyy tavallisesti prismamaisena ja jonka vihreä väri on peräisin kromioksidijäämistä. Smaragdi on hieman kovempaa ainetta kuin kvartsi, mutta ei niin kovaa kuin korundi ja timantti. Smaragdin suuri arvo perustuu sen väriin ja läpinäkyvyyteen. Se hiotaan useimmiten suorakaiteen tai neliön muotoiseksi.

    7104

    Synteettiset tai rekonstruoidut jalo- ja puolijalokivet, myös valmistetut tai lajitellut, mutta eivät asennetut, kiinnitetyt tai lankaan pujotetut; lajittelemattomat synteettiset tai rekonstruoidut jalo- ja puolijalokivet, kuljetuksen helpottamiseksi väliaikaisesti lankaan pujotetut

    7104 10 00

    pietsosähköinen kvartsi

    Ks. alanimikkeen 7104 10 HS-alanimikeselitykset.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    pietsosähköiset kiteet, jotka on valmistettu kemiallisista yhdisteistä kuten seignettisuolasta eli Rochellen suolasta (kaliumnatriumtetrahydraatin kaksoistartraatti), bariumtitanaatista, ammoniumortomonofosfaatista tai rubidiumortomonofosfaatista (alanimike 3824 90 97),

    b)

    pietsosähköiset kiteet, jotka on valmistettu luonnonkivestä (esim. kvartsi, turmaliini) (nimike 7103),

    c)

    pietsosähköiset kiteet, jotka on valmistettu muista synteettisistä kivistä kuin synteettisestä kvartsista (alanimike 7104 20 00 tai 7104 90 00),

    d)

    asennetut pietsosähköiset kiteet (alanimike 8541 60 00).

    7104 20 00

    muut, valmistamattomat tai ainoastaan sahatut tai karkeasti muotoillut

    Alanimikkeen 7103 10 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7104 90 00

    muut

    Alanimikkeiden 7103 91 ja 7103 99 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7105

    Luonnon- tai synteettisistä jalo- ja puolijalokivistä saatu pöly ja jauhe

    7105 10 00

    timanteista saatu

    Ks. HS-selitykset, nimike 7105, kolmas ja neljäs kappale.

    7105 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jalokivigranaateista saatu pöly ja jauhe.

    II. JALOMETALLIT JA JALOMETALLILLA PLETEROIDUT METALLIT

    7106

    Hopea (myös kullattu tai platinoitu hopea), muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena

    7106 10 00

    jauhe

    Ilmaisun ”jauhe” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

    Jauhemaisia tuotteita, jotka eivät vastaa tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa määrättyä jyväkokoa, pidetään alanimikkeen 7106 91 10 tai 7106 91 90 rakeina.

    Jauheena ei pidetä hopean ja hopeaseosten työstämisessä syntyneitä jätteitä, kuten esim. viilajauhe, lakaisut, pöly, jotka soveltuvat ainoastaan metallien talteenottamiseen tai käytettäväksi kemikaalien valmistuksessa. Nämä jätteet luokitellaan nimikkeeseen 7112.

    Viilajauhetta, joka on eroteltu muusta aineesta ja josta on tehty (esim. seulomalla) jyväkooltaan homogeeninen, pidetään kuitenkin tämän alanimikkeen jauheena, jos se täyttää edellä mainitut vaatimukset.

    7106 91 10 ja 7106 91 90

    muokkaamaton

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä, nimikkeen 7106 kohdassa II kuvaillut tuotteet.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös harkot, joissa on kaupallista tarkoitusta varten sileä pinta ja tarkastusleima.

    Hopea ja hopeaseokset jyvinä luokitellaan näihin alanimikkeisiin, jos ne eivät täytä tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen vaatimuksia.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu vetämällä tai valssaamalla valmistetut tangot (alanimike 7106 92 20 tai 7106 92 80).

    7108

    Kulta (myös platinoitu kulta), muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena

    7108 11 00

    jauhe

    Alanimikkeen 7106 10 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7108 12 00

    muu muokkaamaton

    Alanimikkeiden 7106 91 10 ja 7106 91 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7108 20 00

    monetaarinen

    Ks. alanimikkeen 7108 20 HS-alanimikeselitykset.

    7110

    Platina, muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena

    Seosten luokittelusta tämän nimikkeen alanimikkeisiin, ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

    7110 11 00–7110 19 80

    platina

    Ilmaisun ”platina” määrittelystä näiden alanimikkeiden yhteydessä, ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

    7110 11 00

    muokkaamaton ja jauhe

    Alanimikkeiden 7106 10 00 ja 7106 91 10 ja 7106 91 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7110 21 00

    muokkaamaton ja jauhe

    Alanimikkeiden 7106 10 00 ja 7106 91 10 ja 7106 91 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7110 31 00

    muokkaamaton ja jauhe

    Alanimikkeiden 7106 10 00 ja 7106 91 10 ja 7106 91 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7110 41 00

    muokkaamaton ja jauhe

    Alanimikkeiden 7106 10 00 ja 7106 91 10 ja 7106 91 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7112

    Jalometallien tai jalometallilla pleteroitujen metallien jätteet ja romu; muu jäte ja romu, jossa on jalometallia tai jalometalliyhdisteitä, pääasiassa jalometallien talteenottoon tarkoitettu

    Jalometallien tai jalometallilla pleteroitujen metallien jätteet ja romu, jotka on sulatettu ja valettu harkkojen, laattojen tai niiden kaltaiseen muotoon, eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan muokkaamattomana metallina.

    III. KORUT SEKÄ KULTA- JA HOPEASEPÄNTEOKSET JA MUUT TAVARAT

    7113

    Korut ja niiden osat, jalometallia tai jalometallilla pleteroitua metallia

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A alakohta ja 9 huomautus.

    7114

    Kulta- ja hopeasepänteokset ja niiden osat, jalometallia tai jalometallilla pleteroitua metallia

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A alakohta ja 10 huomautus.

    7116

    Tavarat, jotka on valmistettu luonnonhelmistä tai viljellyistä helmistä tai luonnon-, synteettisistä tai rekonstruoiduista jalo- tai puolijalokivistä

    Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B alakohta.

    7117

    Epäaidot korut

    Ks. tämän ryhmän 11 huomautus.

    7117 11 00–7117 19 99

    epäjaloa metallia, myös hopeoidut, kullatut tai platinoidut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    Epäjaloa metallia olevat ketjut, jotka on leikattu määräpituisiksi ja joista jokaisesta voi viimeistellä yhden epäaidon korun tai pukukorun esim. liittämällä niihin kiinnikkeet. Tällaisten ketjujen määräpituus on yleensä enintään 2 metriä.

    2.

    Epäjaloa metallia olevat koristeaiheet, jotka määritellään HS-selityksissä nimikkeen 7117 kohdassa b. Alla on esimerkkejä näistä koristeaiheista:

    Image

    7118

    Metallirahat

    7118 10 10 ja 7118 10 90

    metallirahat (muut kuin kultarahat), jotka eivät ole laillisia maksuvälineitä

    Ks. alanimikkeen 7118 10 HS-alanimikeselitykset.

    XV JAKSO

    EPÄJALOT METALLIT JA EPÄJALOSTA METALLISTA VALMISTETUT TAVARAT

    Yleisohjeita

    Muista kuin rautametalleista peräisin olevat jätteet ja romu, jotka on sulatettu ja valettu valanteiksi, harkoiksi, möhkäleiksi tai niiden kaltaiseen muotoon, luokitellaan muokkaamattomana metallina eikä jätteenä tai romuna. Näin ollen ne luokitellaan esim. nimikkeeseen 7601 (alumiini), 7801 (lyijy), 7901 (sinkki) tai alanimikkeeseen 8104 11 00 tai 8104 19 00 (magnesium).

    Ilmaisulla ”metalli” tarkoitetaan myös metallia, joka on rakenteeltaan amorfinen (kiteetön), kuten metallurgiset lasit ja jauhemetallurgiatuotteet.

    72 RYHMÄ

    RAUTA JA TERÄS

    Yleisohjeita

    A.

    Taotut tuotteet ja valssatut tuotteet voidaan erottaa toisistaan usealla tavalla, jos tällainen erottelu on tehtävä (nimikkeet 7207, 7214, 7216, 7218, 7224 ja 7228).

    Jos koko kappale on nähtävillä, siitä on ensin tutkittava, miten sen poikkileikkaus vaihtelee:

    jos vaihtelut eivät toistu säännöllisesti, tuote on taottu,

    toisaalta jos vaihtelut toistuvat säännöllisesti tai jos poikkileikkaus on tasainen, tuote voi olla taottu tai valssattu. Tässä tapauksessa kaikki seuraavat asiat on tutkittava kappaleesta:

    1.

    Poikkileikkauksen läpimitat

    Jos läpimitat ovat suuria (poikkileikkaus, jonka pinta-ala on suurempi kuin 150 000 mm2), tuote on luultavasti taottu. Jos läpimitat ovat pieniä (vähimmäisläpimitta on pienempi kuin 15 mm), tuote on luultavasti valssattu.

    2.

    Poikkileikkauksen muoto

    Jos poikkileikkauksen muoto on yksinkertainen (esim. neliö, suorakaide, pyöreä, kuusikulmainen jne.), tuote voi olla joko valssattu tai taottu, kun taas tuotteet, joiden muoto on monimutkaisempi, on lähes aina valssattu.

    3.

    Pituus

    Jos tuote on pitempi kuin 5 m, se on lähes varmasti valssattu. Jos tuote on lyhyempi, se voi olla joko valssattu tai taottu.

    4.

    Mittatoleranssit

    Poikkileikkauksen mittatoleranssit ovat paljon pienemmät valssatuissa tuotteissa kuin taotuissa tuotteissa.

    5.

    Metallografinen rakenne

    Koska valssattujen tuotteiden muokkausaste on tavallisesti huomattavasti suurempi kuin taottujen tuotteiden, tuotteet voidaan lähes aina erottaa toisistaan mikroskooppitutkimuksen avulla.

    Pääasiallisia tutkittavia tekijöitä ovat sulkeumat ja rakenne:

    a)

    Valssatuissa tuotteissa sulkeumat ovat hyvin ohuiksi venyneitä ja ne ovat lähes täysin yhdensuuntaiset valssaussuunnan kanssa. Sen sijaan taotuissa tuotteissa sulkeumat ovat lyhyempiä (muodoltaan lähes elliptisiä) ja ne eivät ole täysin yhdensuuntaisia valssaussuunnan kanssa.

    b)

    Hehkutuksen jälkeen valssatuissa tuotteissa, jos ne on karkaistu ja päästetty, on lähes täysin suoraviivaisia suotaumia, jotka ovat yhdensuuntaiset valssaussuunnan kanssa. Taotuissa tuotteissa taas tällaiset merkit ovat paljon harvinaisempia tai puuttuvat kokonaan.

    6.

    Määrä

    Taottuja tuotteita toimitetaan tavallisesti pienissä erissä.

    Valssaaminen voidaan suorittaa kuuma- tai kylmävalssauksena. Valssattavan kappaleen muodosta sekä valssien muodosta ja keskinäisestä järjestyksestä riippuen, menetelmää voidaan käyttää levyvalmisteiden kuten levyjen tai nauhojen valmistamiseen, poikkileikkaukseltaan pyöreiden tai monikulmion muotoisten tankojen samoin kuin poikkileikkaukseltaan eri muotoisten profiilien sekä putkien valmistamiseen.

    B.

    Eräiden plastisten muokkausmenetelmien (esim. valssaus, taonta, muottitaonta) määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan A ja B kohdat.

    C.

    Kuumavalssattujen ja -vedettyjen tuotteiden ja kylmänä muokattujen tai viimeisteltyjen tuotteiden erosta, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan B kohdan viimeinen kappale.

    Jotkin edellä mainituista kuuma- ja kylmävalssattujen tuotteiden välisistä eroista voivat pienentyä tai hävitä, jos kylmävalssattuja tuotteita hehkutetaan. Vastaavasti kuumavalssatut tuotteet voidaan kevyesti viimeistellä kylmänä, jolloin kuumavalssattujen ja kylmävalssattujen tuotteiden väliset erot rajoittuvat pinnan kovuuteen ja ulkonäköön.

    Kuumavalssatut tai -vedetyt tangot ja profiilit voidaan viimeistellä kylmänä vetämällä tai muilla menetelmillä – erityisesti oikaisemalla tai kalibroimalla – mitkä antavat tuotteelle paremman laadun ja ulkonäön. Tällä tavoin valmistetut tuotteet luokitellaan ”kylmänä muokattuina tai kylmänä viimeisteltyinä”.

    Yksinkertaista kylmäoikaisua ja karkeaa hehkutushilseen poistoa ei kuitenkaan pidetä oikaisu- tai kalibrointimenetelminä ja näin ollen ne eivät muuta tankojen ja profiilien, joita ei ole enempää valmistettu kuin kuumavalssattu tai pursotettu, luokittelua. Vastaavasti tällaisia tankoja, jotka on kierretty, ei pidetä ”kylmänä viimeisteltyinä”.

    D.

    Pleteroinnin määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2(e) alakohta.

    Jalometallilla pleteroidut epäjalot metallit luokitellaan 71 ryhmään pleteroinnin paksuudesta riippumatta (ks. HS-selitykset, 71 ryhmä).

    E.

    Pintakäsittelyä koskevista selittävistä huomautuksista, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2(d) alakohta.

    F.

    Viimeistelemättömät taokset, joissa ei ole enää nimikkeiden 7207, 7218 ja 7224 takomalla karkeasti muovattujen kappaleiden ulkonäköä, luokitellaan samoihin nimikkeisiin kuin viimeistellyt tavarat (tavallisesti 82, 84, 85 ja 87 ryhmien nimikkeet). Näin ollen kampiakselien valmistukseen käytettävät rauta- ja terästaokset luokitellaan nimikkeeseen 8483.

    I. RAAKA-AINEET; RAKEINA TAI JAUHEENA OLEVAT TUOTTEET

    7201

    Harkkorauta ja peilirauta, harkkoina, möhkäleinä tai muussa alkumuodossa

    Harkkorauta ja peilirauta on määritelty tämän ryhmän 1 huomautuksen a ja b alakohdassa.

    Tämän ryhmän 1 huomautuksen a alakohdan määritelmän mukainen harkkorauta, jossa on enemmän kuin 6, mutta enintään 30 painoprosenttia mangaania, luokitellaan kuten peilirauta (alanimike 7201 50 90). Seos, jossa on tällainen mangaanipitoisuus, on luokiteltava ferroseoksena, jos siinä on muuta ainetta suhteessa enemmän kuin mitä 1 huomautuksen a alakohdassa on lueteltu, esim. jos seoksen piipitoisuus on suurempi kuin 8 painoprosenttia, se luokiteltaan alanimikkeisiin 7202 21 00–7202 29 90 (ferropii). (Jos esimerkkiseoksessa on enemmän kuin 30 painoprosenttia mangaania ja enemmän kuin 8 painoprosenttia piitä, sitä on pidettävä ferropiimangaanina, joka luokitellaan alanimikkeeseen 7202 30 00. Jos ko. seoksessa on lisäksi muuta seosainetta siinä suhteessa kuin 1 huomatuksen c alakohdassa on määrätty, se on luokiteltava alanimikkeeseen 7202 99 80.)

    Tämän ryhmän 1 huomautuksen a alakohdan määritelmän mukaisessa harkkoraudassa, joka ei ole peilirautaa ja joka siten on luokiteltava alanimikkeisiin 7201 10 11–7201 50 90, on enintään 6 painoprosenttia mangaania. Tämän tyyppinen harkkorauta luokitellaan edelleen seosainepitoisuudesta riippuen joko seostamattomaksi harkkoraudaksi (alanimikkeet 7201 10 11–7201 20 00) tai seostetuksi harkkoraudaksi (alanimike 7201 50 10 tai 7201 50 90).

    Seostettu harkkorauta on määritelty tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen a alakohdassa. Seostamattomassa harkkoraudassa voi olla painosta enemmän kuin (erikseen tai yhdessä mitattuna):

    0,2 prosenttia kromia,

    0,3 prosenttia kuparia,

    0,3 prosenttia nikkeliä,

    0,1 prosenttia kutakin seuraavista aineista: alumiini, molybdeeni, titaani, volframi, vanadiini.

    7201 50 10

    seostettu harkkorauta, jossa on vähintään 0,3 painoprosenttia, mutta enintään 1 painoprosentti titaania ja vähintään 0,5 painoprosenttia, mutta enintään 1 painoprosentti vanadiinia

    Tämän alanimikkeen tuotteita käytetään pääasiallisesti valmistettaessa komponentteja, joiden on oltava erityisesti kulutusta kestäviä, kuten kampiakselit, jarrurummut, pumppujen männät, valssauksessa käytettävät sylinterimäiset valssit, muottitaonnassa käytettävät muotit, putkien kulmakappaleet, harkkomuotit.

    7201 50 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavan tyyppiset harkkoraudat:

    1.

    Harkkoraudat, joissa on nikkeliä (0,5–3,5 painoprosenttia) ja joista valmistetaan tavaroita, joilla on suuri rasituslujuus.

    2.

    Ni-Hard-rauta (jossa on 3,3–5 painoprosenttia nikkeliä ja 1,4–2,6 painoprosenttia kromia), josta valmistetaan tavaroita, joilla on suuri kulutuskestävyys.

    3.

    Harkkoraudat, joiden nikkeli-, kromi-, pii- tai kuparipitoisuus on suuri ja joista valmistetaan tavaroita, joiden on oltava korroosionkestäviä.

    4.

    Myös nikkeliä tai kromia sisältävät harkkoraudat, joista valmistetaan kuumuutta kestäviä tavaroita.

    5.

    Kuparia sisältävät harkkoraudat.

    7202

    Ferroseokset

    Ilmaisu ”ferroseokset” on määritelty tämän ryhmän 1 huomautuksen c alakohdassa, jossa määritellään erityisesti alkuaineraudan ja muiden kun rautapohjaisten seosaineiden pitoisuusrajat.

    Ferroseosten luokittelusta nimikkeen 7202 alanimikkeisiin, ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

    Näin ollen esim. ferroseos, jossa on enemmän kuin 30 painoprosenttia mangaania ja enintään 8 painoprosenttia piitä, luokitellaan alanimikkeisiin 7202 11 20–7202 19 00. Jos tässä seoksessa on kuitenkin enemmän kuin 30 painoprosenttia mangaania ja enemmän kuin 8 painoprosenttia piitä, se luokitellaan alanimikkeeseen 7202 30 00. Vastaavasti ferropiimangaanialumiiniseoksessa on oltava enemmän kuin 8 painoprosenttia piitä, enemmän kuin 30 painoprosenttia mangaania ja enemmän kuin 10 painoprosenttia alumiinia, jotta se luokiteltaisiin alanimikkeeseen 7202 99 80.

    Jos binaariselle, ternaariselle tai kvarternaariselle ferroseokselle ei ole erikseen omaa alanimikettä, se luokitellaan alanimikkeeseen 7202 99 80.

    Rauta- ja terästeollisuuden jätetuotteet, jotka on sulatettu ja valettu uudelleen karkeiksi valanteiksi tai harkoiksi (harkoiksi valettu jäte) ja joilla on ferroseoksen koostumus sekä joita käytetään lisäaineina erikoisterästen valmistuksessa, luokitellaan nimikkeen 7202 alanimikkeisiin niiden olennaisen aineosan mukaan.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu jäännökset, jotka ovat syntyneet muiden kuin rautametallien sulatuksen yhteydessä ja joita ei niiden sisältämän rikin, fosforin tai muiden epäpuhtauksien vuoksi voida käyttää ferroseoksina (tavallisesti nimike 2620).

    7202 11 20–7202 19 00

    ferromangaani

    Ferromangaani esiintyy karkeina kappaleina, joilla on valkoinen hohtava murtopinta. Se on haurasta ja hyvin kovaa ainetta. Sitä käytetään teräksen pelkistämiseen, rikinpoistoon ja uudelleen hiiletykseen sekä, mangaanipitoisuutta lisäämällä, myös teräksen seosaineena.

    7202 11 20 ja 7202 11 80

    jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. ferromangaanit, joiden hiilipitoisuus on korkea (korkeahiilinen ferromangaani). Yleisimmin käytetyssä laadussa on 6–7 painoprosenttia hiiltä. Mangaania on oltava enemmän kuin 30 painoprosenttia, mutta tavallisesti sitä on 70–80 painoprosenttia.

    7202 19 00

    muu

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat keski- (1,25–1,5 painoprosenttia) ja matalahiiliset (vähemmän kuin 0,75 painoprosenttia) ferromangaanit. Näiden ferromangaanien mangaanipitoisuus on 80–90 painoprosenttia.

    Tällaisia tuotteita käytetään valmistettaessa alhaisen hiilipitoisuuden vaativia mangaaniteräksiä.

    7202 21 00–7202 29 90

    ferropii

    Ferropiillä on kiiltävänharmaa murtopinta ja se on haurasta. Markkinoilla on saatavilla laatuja, joiden piipitoisuus vaihtelee 10 painoprosentista lähes 96 painoprosenttiin ja joiden hiilipitoisuus on matala (0,1–0,2 painoprosenttia).

    Ferropiitä käytetään joko teräksen mellotukseen tai piipitoisten terästen (erityisesti ”sähköteknisten teräslevyjen”) valmistukseen tai (kalliimman piin sijasta) pelkistysaineena (silicon-thermal-menetelmä, jossa piitä käytetään lämmön tuojana) muissa metallurgisissa menetelmissä, esim. magnesiummetallurgiassa.

    7202 30 00

    ferropiimangaani

    Ferropiimangaania, josta käytetään myös yksinkertaisempaa nimeä piimangaani, käytetään eri muodoissa, joissa on enemmän kuin 8, mutta enintään 35 painoprosenttia piitä ja enemmän kuin 30, mutta enintään 75 painoprosenttia mangaania sekä enintään 3 painoprosenttia hiiltä.

    Ferropiimangaania käytetään ferropiin tavoin, mutta piin ja mangaanin yhteisvaikutus minimoi epämetallisten sulkeumien syntymistä ja vähentää seoksen happipitoisuutta.

    7202 41 10–7202 49 90

    ferrokromi

    Ferrokromi on hyvin kovaa kiteistä massaa, jossa kiteet ovat joskus erittäin kehittyneitä.

    Ferrokromissa on tavallisesti 60–75 painoprosenttia kromia. Tavallisessa ferrokromissa on 4–10 painoprosenttia hiiltä, mutta hiilipitoisuus voi olla niinkin matala kuin 0,01 painoprosenttia, mikä vastaavasti vähentää ferrokromin haurautta. Ferrokromia käytetään kromiterästen valmistukseen.

    7202 50 00

    ferropiikromi

    Ferropiikromissa on tavallisesti 30 painoprosenttia piitä ja 50 painoprosenttia kromia. Hiilipitoisuus voi olla, kuten ferrokromissakin, korkea tai hyvin matala.

    Ferropiikromia käytetään samaan tarkoitukseen kuin ferrokromia. Ferropiikromin sisältämä pii helpottaa teräksen pelkistämistä.

    7202 60 00

    ferronikkeli

    Tämän alanimikkeen ferronikkelissä on vähemmän kuin 0,5 painoprosenttia rikkiä ja sitä käytetään tavallisesti seosaineena nikkeliteräksen valmistuksessa.

    Ferronikkeliä, jossa on 0,5 painoprosenttia tai enemmän rikkiä, ei voida käyttää sellaisenaan nikkeliterästen valmistukseen. Tällaista ferronikkeliä pidetään nikkelimetallurgian välituotteena ja näin ollen se luokitellaan nimikkeeseen 7501.

    Tähän alanimikkeeseen luokitellaan kuitenkin määrätyt seokset, joista käytetään markkinoilla nimeä valunikkeli ja joita käytetään erityisesti korroosionkestävien tai korkeita lämpötiloja kestävien tavaroiden valamiseen. Tällaisia seoksia ovat esim. tietyn tyyppiset austeniittiset valuraudat, joilla on useita rekisteröityjä kauppanimiä ja joissa on enintään 36 painoprosenttia nikkeliä, enintään 6 painoprosenttia kromia, enintään 6 painoprosenttia piitä ja enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä sekä joskus pieniä määriä muita aineita (alumiinia, mangaania, kuparia jne.). Yhdistetyssä nimikkeistössä näitä tuotteita ei voida pitää harkkorautana, koska niiden nikkelipitoisuus on suurempi kuin 10 painoprosenttia, eikä myöskään teräksenä, koska niiden hiilipitoisuus on suurempi kuin 2 painoprosenttia.

    7202 99 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ferropiikalsium, ferromangaanititaani, ferro-piinikkeli, ferropiialumiinikalsium, ferroalumiini, ferropiialumiini ja ferropii-mangaanialumiini.

    Ferroalumiinissa on tavallisesti 12–30 painoprosenttia alumiinia.

    Tiettyjä ferroalumiineja käytetään joskus sellaisenaan erikoisosien valamiseen sen vuoksi, että niillä on suuri korroosionkestävyys korkeissakin lämpötiloissa, sekä niiden magneettisten ominaisuuksien ja lämpöominaisuuksien vuoksi.

    Ferropiialumiinia käytetään erilaisissa seoksissa, joissa on esim.:

    45 painoprosenttia piitä ja 20–25 painoprosenttia alumiinia,

    65–75 painoprosenttia piitä ja enemmän kuin 10, mutta enintään 15 painoprosenttia alumiinia sekä 3–4 painoprosenttia titaania,

    20–25 painoprosenttia piitä ja 20–25 painoprosenttia mangaania sekä enemmän kuin 10, mutta enintään 12 painoprosenttia alumiinia.

    Ferropiimangaanialumiinissa on tavallisesti 20 painoprosenttia piitä, 35 painoprosenttia mangaania ja 10–12 painoprosenttia alumiinia.

    7203

    Rautamalmista suoraan pelkistämällä saadut rautapohjaiset tuotteet sekä muut huokoiset rautapohjaiset tuotteet, säännöttöminä kappaleina, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa; rauta, jonka puhtaus on vähintään 99,94 painoprosenttia, säännöttöminä kappaleina, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa

    7203 90 00

    muut

    Nimikkeen 7203 nimiketekstin toisessa osassa mainittujen ja HS-selityksissä, nimikkeen 7203 toiseksi viimeisessä kappaleessa kuvattujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. huokoiset rautapohjaiset tuotteet, jotka valmistetaan muulla menetelmällä kuin rautamalmista suoraan pelkistämällä, ts. tuotteet, jotka valmistetaan sulasta harkkoraudasta sumutustekniikkaa käyttäen.

    7204

    Rautapohjaiset jätteet ja romu; romusta sulatetut harkot, rautaa tai terästä

    HS-selityksissä, nimikkeen 7204 kohdassa A kuvattujen jätteiden ja romun lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. käytetyt, alle 1,5 metrin pituisiksi palasiksi leikatut kiskot (ks. alanimikkeen 7302 10 90 selittävät huomautukset).

    7204 41 10

    sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, hiomajätteet, sahausjätteet ja viilajauho

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu hiomajätteet ja viilajauho, jotka on erotettu vieraasta esineestä (esim. magneettimenetelmällä) ja jotka on tehty raekooltaan homogeenisiksi (esim. seulomalla). Raekoosta (ks. tämän jakson 8 huomautuksen b alakohta ja tämän ryhmän 1 huomautuksen h alakohta) riippuen nämä tuotteet luokitellaan alanimikkeisiin 7205 10 00, 7205 21 00 tai 7205 29 00.

    7204 49 10

    paloiteltuna

    Paloitellut jätteet ja romu ovat tuotteita, joiden painosta 95 prosenttia on läpimitaltaan enintään 200 millimetrin pituisia kappaleita.

    7204 49 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jätteet ja romu irtotavarana, joka on esimerkiksi valuraudan, valkopellin ja erilaisten terästen seosta.

    7204 50 00

    romusta sulatetut harkot

    Romusta sulatetut harkot, joilla on ferroseoksen kemiallinen koostumus ja joita käytetään lisäaineina erikoisteräksen valmistuksessa, luokitellaan nimikkeen 7202 ao. alanimikkeisiin.

    7205

    Rakeet ja jauheet, harkkorautaa, peilirautaa, rautaa tai terästä

    7205 21 00 ja 7205 29 00

    jauheet

    Näiden alanimikkeiden tuotteita voidaan sekoittaa joko seosaineiden kanssa määrättyjä HS-selityksissä, nimikkeen 7205 kohdassa B mainittuja tarkoituksia varten tai suojaavien aineiden (esim. sinkin) kanssa estämään raudan itsestään tapahtuvaa hapettumista.

    II. RAUTA JA SEOSTAMATON TERÄS

    7208

    Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

    Tämän nimikkeen alanimikkeissä ilmaisu ”uudelleenvalssaus” on rajoitettu tarkoittamaan menetelmää, jossa metalli kulkee kahden vastakkaisiin suuntiin pyörivien valssien välistä niin, että se ohenee. Tämä menetelmä saattaa myös vaikuttaa niin, että se parantaa metallin pintaa tai mekaanisia ominaisuuksia. Ilmaisulla ”uudelleenvalssaus” ei kuitenkaan tarkoiteta viimeistelyvalssausta (”skin pass”), joka pienentää hiukan metallin paksuutta, eikä myöskään muita menetelmiä, joiden avulla metallia muotoillaan, mutta jotka eivät pienennä metallin paksuutta.

    7208 90 20 ja 7208 90 80

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kuumavalssatut levyvalmisteet, jotka on pintakäsitelty yhden tai useamman kerran HS-selityksissä, nimikkeen 7208 kohdissa 3–5 mainituilla menetelmillä ja/tai jotka on leikattu muuhun kuin neliön tai suorakaiteen muotoon.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös kuumavalssatut levyvalmisteet, joita on valssauksen jälkeen työstetty, esim. aallotettu, lävistetty, viistetty tai pyöristetty reunoista.

    Tuotteita, joiden kohokuviot ovat syntyneet suoraan valssauksessa, ei kuitenkaan pidetä näihin alanimikkeisiin kuuluvina työstettyinä levyvalmisteina.

    7209

    Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kylmävalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

    7209 90 20 ja 7209 90 80

    muut

    Alanimikkeiden 7208 90 20 ja 7208 90 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    7210

    Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut

    Tässä nimikkeessä pleteroiduilla tuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka on pleteroitu HS-selityksissä, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 (e) alakohdassa määritellyllä tavalla, sekä pinnoitettuja tuotteita, jotka on käsitelty jollakin HS-selityksissä, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 (d) alakohdan 4 alakohdassa mainitulla menetelmällä.

    7210 12 20

    läkkipelti

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu lakattu läkkipelti (alanimike 7210 70 10).

    7210 20 00

    lyijyllä pinnoitetut, myös lyijy-tinapinnoitetut (ternelevyt) (ei pleteroidut)

    Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”ternelevyt” tarkoitetaan levyvalmisteita, joiden paksuus on pienempi kuin 0,5 mm ja jotka on pinnoitettu (ei pleteroitu) lyijy-tinaseoskerroksella elektrolyysin avulla tai sulametallikylpyyn kastamalla. Ternelevyn molempien puolien lyijypinnoitteen yhteismassa saa olla enintään 120 g/m2.

    7210 30 00

    sähkösinkityt

    Ks. alanimikkeiden 7210 30, 7210 41 ja 7210 49 HS-alanimikeselitykset.

    7210 41 00

    aallotetut

    Ks. HS-selitykset, nimike 7208, kuudes kappale.

    7210 61 00

    alumiini-sinkkiseoksella pinnoitetut (ei pleteroidut)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. levyvalmisteet, jotka on pinnoitettu (ei pleteroitu) seoksilla, joissa alumiinia on painosta enemmän kuin sinkkiä. Muut seosaineet ovat sallittuja.

    7210 90 80

    muut

    Emaloitujen levyjen lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hopeoidut, kullatut tai platinoidut levyt, ts. levyt, jotka on pinnoitettu jalometallilla yhdeltä tai molemmilta puolilta muulla menetelmällä kuin pleteroimalla. Pääasiallisesti käytettäviä pinnoitusmenetelmiä ovat elektrolyyttinen pinnoitus, ruiskutus ja höyrystäminen tyhjiössä (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 (d) alakohdan 4 alakohta).

    7211

    Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu levyvalmisteet, jotka ovat muun kuin neliön tai suorakaiteen muotoisia, vaikka niiden leveys olisi pienempi kuin 600 mm (nimike 7208).

    7212

    Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut

    Nimikkeen 7210 ja sen alanimikkeiden selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    7212 10 10

    läkkipelti, ei enempää valmistettu kuin pintakäsitelty

    Tähän alanimikkeeseen ei kuulu läkkipelti, ei enempää valmistettu kuin lakattu (alanimike 7212 40 20).

    7212 50 61

    alumiini-sinkkiseoksella pinnoitetut (ei pleteroidut)

    Alanimikkeen 7210 61 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    7214

    Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, kuitenkin myös tangot, joita on valssauksen jälkeen kierretty

    7214 10 00

    taotut

    Taottujen ja valssattujen tuotteiden eroista, ks. tämän ryhmän yleisohjeiden A kohta.

    7215

    Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä

    7215 50 11–7215 50 80

    muut, ei enempää valmistetut kuin kylmänä muokatut tai kylmänä viimeistellyt

    Kuumavalssatut tai -vedetyt tangot ja profiilit voidaan viimeistellä kylmänä vetämällä tai muilla menetelmillä – erityisesti oikaisemalla tai kalibroimalla – mitkä tekevät tuotteesta paremmin viimeistellyn. Viimeistelyn jälkeen halkaisijan ja soikiomaisuuden sallitut poikkeamat ovat pienemmät ja tuotteen pinnalta on poistettu kaikki virheellisyydet kuten pienet halkeamat tai hiilenkadon vyöhykkeet. Tällä tavoin valmistetut tuotteet luokitellaan ”kylmänä muokatuiksi” tai ”kylmänä viimeistellyiksi”. Niiden pinta on yleensä sileä ja melko yhtenäinen. Niissä ei ole uurteita eikä muita pintavikoja, mutta käsitellyissä tangoissa voi olla erittäin vähäisestä keskisuureen määrään epätasaisuuksia oikaisun asteesta riippuen.

    Edellä mainitun käsittelyn lisäksi tehtävät pintakäsittelyt, kuten kiillotus, eivät kuulu tähän nimikkeeseen (ks. alanimikkeen 7215 90 00 selittävät huomautukset).

    7215 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt ja kylmänä muokatut tai viimeistellyt tangot,

    1.

    joita on pintakäsitelty enemmän kuin HS-selityksissä, nimikkeen 7214 neljännen kappaleen kohdissa 1–3 mainituilla menetelmillä, esim. kiillotettu, hiottu, keinotekoisesti hapetettu, fosfatoitu, käsitelty oksaalihapolla, pinnoitettu ja pleteroitu tai

    2.

    joita on työstetty mekaanisesti, esim. lävistetty tai kalibroitu.

    7216

    Profiilit, rautaa tai seostamatonta terästä

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu rei'itetyt kulmateräkset eivätkä ”Halfen”-profiilit, jotka luokitellaan nimikkeeseen 7308 ja jotka on kuvattu ko. nimikkeen selittävissä huomautuksissa.

    7216 32 11

    joissa on yhdensuuntaiset laippojen sivut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan profiilit, joissa on yhdensuuntaiset laippojen sisä- ja ulkosivut.

    Näiden profiilien muoto on seuraavanlainen:

     

    Image

    7216 32 91

    joissa on yhdensuuntaiset laippojen sivut

    Ks. alanimikkeen 7216 32 11 selittävät huomautukset.

    7216 50 91

    palkoprofiilit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, joissa on koko pituudelta samanlainen, täyteinen poikkileikkaus kuten alla olevassa piirroksessa ja joiden leveys on tavallisesti pienempi kuin 430 mm. Palkoprofiilin korkeus ”a” on tavallisesti yksi seitsemäsosa profiilin leveydestä ”b”.

     

    Image

    7216 69 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat profiilit, jotka on kylmänä muovattu tai kylmänä vetämällä viimeistelty niin, että niiden paksuus pienenee.

    7216 91 10 ja 7216 91 80

    kylmänä muokatut tai kylmänä viimeistellyt levyvalmisteista

    Alanimikkeen 7215 90 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    7216 91 10

    profiloidut levyt

    Profiloituja levyjä käytetään pääasiallisesti julkisivupäällysteinä.

    Näiden profiilien tyypillinen muoto on seuraavanlainen:

    Image

     

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu profiloidut levyt, joissa on kiinnityselimet (alanimike 7308 90 59).

    7216 99 00

    muut

    Alanimikkeen 7215 90 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    III. RUOSTUMATON TERÄS

    7219

    Levyvalmisteet, ruostumatonta terästä, leveys vähintään 600 mm

    7219 90 20 ja 7219 90 80

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kuumavalssatut tai kylmävalssatut levyvalmisteet jotka on pintakäsitelty yhdellä tai useammalla HS-selityksissä, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 (d) ja 2 (e) alakohdissa mainituilla menetelmillä tai jotka on leikattu muuhun kuin neliön tai suorakaiteen muotoon.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös kuumavalssatut tai kylmävalssatut levyvalmisteet, jotka on valssauksen jälkeen työstetty, esim. lävistetty, viistetty tai reunoista pyöristetty.

    7220

    Levyvalmisteet ruostumatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu levyvalmisteet, jotka ovat muun kuin neliön tai suorakaiteen muotoisia, vaikka niiden leveys olisi pienempi kuin 600 mm (nimike 7219).

    IV. MUU SEOSTERÄS; ONTOT PORATANGOT SEOSTERÄSTÄ TAI SEOSTAMATONTA TERÄSTÄ

    7225

    Levyvalmisteet, muuta seosterästä, leveys vähintään 600 mm

    7225 11 00

    raesuunnatut

    Raesuunnatut levyvalmisteet ovat tuotteita, joiden magnetoitavuus on huomattavasti parempi valssaussuuntaan kuin kohtisuorassa valssaussuuntaan nähden (”Goss-tekstuuri”). Tällaiset tuotteet on yleensä pinnoitettu eristävällä kerroksella, tavallisesti lasimaisella kalvolla (pääasiallisesti magnesiumsilikaatteja).

    7226

    Levyvalmisteet muuta seosterästä, leveys pienempi kuin 600 mm

    7226 11 00

    raesuunnatut

    Ks. alanimikkeen 7225 11 00 selittävät huomautukset.

    7226 99 10

    sähkösinkityt

    Ks. alanimikkeiden 7210 30, 7210 41 ja 7210 49 HS-alanimikeselitykset.

    7226 99 30

    muulla tavalla sinkillä pinnoitetut (ei pleteroidut)

    Ks. alanimikkeiden 7210 30, 7210 41 ja 7210 49 HS-alanimikeselitykset.

    7227

    Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, muuta seosterästä

    7227 90 95

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. hitsauslanka, muu kuin nimikkeeseen 8311 luokiteltava.

    7228

    Muut tangot, muuta seosterästä; profiilit, muuta seosterästä; ontot poratangot, seosterästä tai seostamatonta terästä

    7228 40 10 ja 7228 40 90

    muut tangot, ei enempää valmistetut kuin taotut

    Taottujen ja valssattujen tuotteiden eroista, ks. tämän ryhmän yleisohjeiden A kohta.

    73 RYHMÄ

    RAUTA- JA TERÄSTAVARAT

    7301

    Ponttirauta ja -teräs, myös porattu, rei'itetty tai osista koottu; hitsatut rauta- tai teräsprofiilit

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat ponttirauta ja -teräs ja hitsatut profiilit, jotka on työstetty, esim. porattu, kierretty jne., jos tällainen työstäminen ei muuta niiden luonnetta niin, että ne luokiteltaisiin muihin nimikkeisiin.

    7301 20 00

    Profiilit

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu rei'itetyt profiilit eivätkä ”Halfen”-profiilit (nimike 7308).

    7302

    Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat

    7302 10 10

    virtaa johtavat, joissa on muuta metallia kuin rautametallia olevia osia

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan virtaa johtavat kiskot – lukuun ottamatta ajokiskoja – joiden kosketuspinta on muuta metallia (alumiinia, kuparia) kuin rautametallia tai jotka on varustettu muusta kuin rautametallista tehdyillä liitoskappaleilla.

    Tämän alanimikkeen virtakiskoilla on samanlainen poikkileikkaus kuin ajokiskolla tai kaksipääkiskolla tai niiden poikkileikkaus on suorakaiteen, puolisuunnikkaan jne. muotoinen. Virtakiskot on valmistettu teräksestä, joka on tavallisesti pehmeämpää kuin ajokiskon valmistuksessa käytetty teräs, koska virtakiskojen sähköiset ominaisuudet asetetaan mekaanisten ominaisuuksien edelle: ominaissähkövastus, joka ajokiskon valmistuksessa käytetyssä teräksessä on noin 0,19 × 10–6 ohm m, on ainoastaan 0,11 ohm m teräksessä, jonka hiilipitoisuus (noin 0,08 painoprosenttia) ja mangaanipitoisuus (0,20 painoprosenttia) ovat matalat, ja jopa 0,10 ohm m Armco-raudassa (käytännössä puhdasta rautaa: 99,9 painoprosenttia).

    Virtakiskoissa kontaktipinta voi olla päällä, sivulla tai alla ja ne on usein suojattu hartsipinnoitteella, lukuun ottamatta sitä sivua, jolla luisti kulkee.

    7302 10 21–7302 10 29

    vignole-kiskot

    Vignole-kisko, joka on nimetty keksijänsä mukaan, on tavanomaisissa rautateissä, suurnopeusrautateissä, vuoristorautateissä ja alueellisissa rataverkoissa yleisesti käytetty kiskotyyppi.

    Näiden profiilien muoto on seuraavanlainen:

     

    Image

    7302 10 40

    urakiskot

    Urakiskot ovat erikoiskiskoja, joita käytetään raitioteissä ja teollisuudessa esimerkiksi nostureiden ja riippukuljettimien kiskoina.

    Kiskon profiili on suunniteltu niin, että pyörän laippa sopii kiskossa olevaan uraan.

    Näiden profiilien muoto on seuraavanlainen:

     

    Image

    7302 10 90

    käytetyt

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. käytetyt kiskot, joita pidetään nimikkeen 7204 romuna, esim. vääntyneet kiskot ja leikatut kiskonkappaleet, joiden pituus on pienempi kuin 1,5 m.

    7303 00

    Putket ja profiiliputket, valurautaa

    7303 00 10

    putket, jollaisia käytetään painejärjestelmissä

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. valurautaputket, joita yleisesti käytetään kaasun ja veden (usein maanalaisina) syöttöjohtoina ja jotka kestävät vähintään 10,13 baarin painetta. Tällaiset putket valmistetaan lähes yksinomaan erittäin lujasta muovattavasta valuraudasta (vetomurtolujuus vähintään 420 MPa) ja niillä on oltava hyvät mekaaniset ominaisuudet (erityisesti plastinen muodonmuutoskyky), niin etteivät ne murtuisi maan ajoittaisen siirtymisen vuoksi. Putkien myötöraja on näin ollen vähintään 300 MPa.

    7304

    Putket ja profiiliputket, saumattomat, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä

    Tämän nimikkeen tavaroita, joiden pituus on enintään kaksi kertaa poikkileikkauksen suurin ulkoläpimitta, ei pidetä putkina. Näitä tavaroita pidetään joko putkien liitos- ja muina osina (nimike 7307) tai aluslaattoina (nimike 7318).

    7304 31 20

    tarkkuusputket

    Tämän alanimikkeen tuotteille on luonteenomaista sileät, kiiltävät tai kiillotetut sisä- tai ulkopinnat sekä pienemmät toleranssit kuin kuumaviimeistellyille putkille.

    Putkia, jotka täyttävät standardin ISO 3304 ja vastaavien kansallisten standardien vaatimukset, käytetään sellaisissa sovelluksissa kuin esim. hydrauli- ja paineilmapiireissä, iskunvaimentimissa, hydraulisissa tai pneumaattisissa ruuveissa sekä yleensä moottoriajoneuvojen, moottoreiden tai koneiden osien valmistamisessa.

    Putkia, jotka vastaavat standardien ISO 2604 ja ISO 6759 sekä vastaavien kansallisten standardien määräyksiä, käytetään putkijohtoina paineastioissa kuten höyrykattiloissa, tulistimissa, lämmönsiirtimissä ja voimalaitosten syöttöveden lämmittimissä, jos niiltä vaaditaan tarkkuusputkille määrätyt toleranssit.

    7304 39 10

    valmistamattomat, suorat ja seinämiltään tasapaksuiset, ainoastaan sellaisten putkien valmistukseen tarkoitetut, joilla on erilainen poikkileikkaus ja eri seinämän paksuus

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. saumattomat teräsputket, jotka yleensä valmistetaan lävistämällä ja kuumavalssaamalla tai lävistämällä ja kuumavetämällä. Niitä nimitetään tavallisesti ”aihioiksi” tai ”emäputkiksi”. Ne on tarkoitettu muutettavaksi putkiksi, joilla on erilainen muoto ja eri seinämäpaksuus sekä pienemmät mittatoleranssit.

    Nämä putket esitetään tullattaviksi päät katkaistuina ja purseet poistettuina mutta muuten viimeistelemättöminä. Niillä on karkeat ulko- ja sisäpinnat, joista ei ole poistettu hehkutushilsettä. Putkia ei ole öljytty, sinkitty eikä maalattu.

    7304 39 52 ja 7304 39 58

    kierteitetyt tai kierteitettävät putket (kaasuputket)

    Nämä putket valmistetaan kuumavalssaamalla ja kalibroimalla. Niiden ulkoläpimitta on 13,5–165,1 mm ja ne toimitetaan päät sileinä tai päät kierteitettynä ja muhveilla varustettuina. Niissä on joko viimeistelemättömät pinnat tai ne on pinnoitettu sinkillä tai muilla suojaavilla tuotteilla, esim. muovilla tai bitumilla.

    Kuumaviimeistely antaa näille putkille mekaaniset ominaisuudet, jotka mahdollistavat niiden katkaisemisen tarvittavan pituisiksi, taivuttamisen ja tarvittaessa kierteittämisen rakennuspaikalla.

    Näitä putkia käytetään pääasiallisesti höyryn, veden tai kaasun jakeluun rakennuksiin.

    Ne täyttävät standardin ISO 65 ja vastaavien kansallisten standardien vaatimukset.

    7304 49 10

    valmistamattomat, suorat ja seinämiltään tasapaksuiset, ainoastaan sellaisten putkien valmistukseen tarkoitetut, joilla on erilainen poikkileikkaus ja eri seinämän paksuus

    Ks. alanimikkeen 7304 39 10 selittävät huomautukset.

    7304 51 81

    tarkkuusputket

    Ks. alanimikkeen 7304 31 20 selittävät huomautukset.

    7304 59 10

    valmistamattomat, suorat ja seinämiltään tasapaksuiset, ainoastaan sellaisten putkien valmistukseen tarkoitetut, joilla on erilainen poikkileikkaus ja eri seinämän paksuus

    Ks. alanimikkeen 7304 39 10 selittävät huomautukset.

    7305

    Muut putket (esim. hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), joiden poikkileikkaus on ympyrän muotoinen ja ulkoläpimitta suurempi kuin 406,4 mm, rautaa tai terästä

    Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    7306

    Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä

    Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    7306 30 11 ja 7306 30 19

    tarkkuusputket, seinämän paksuus

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat sekä tarkkuusputket, jotka on kalibroitu, mutta ei enempää valmistettu, että hitsatut ja kylmävedetyt tarkkuusputket.

    1.

    Putket, kalibroidut mutta ei enempää valmistetut

    Nämä putket valmistetaan tavallisesti jatkuvalla hitsauksella ilman lisäainetta – joko vastushitsauksella tai induktiohitsauksella – kelatuista kuuma- tai kylmävalssatuista levyvalmisteista, jotka kylmämuokataan pituussuuntaan.

    Näiden putkien pinnat ovat suurimmaksi osaksi hilseettömiä ja ne on öljytty muovauksen, hitsauksen ja kalibroinnin yhteydessä. Niissä ei ole ulkonevaa hitsisaumaa (”hitsiarpea”), koska se on hiottu välittömästi hitsauksen jälkeen. Joissakin tapauksissa hitsisauma on myös poistettu tuotteen sisäpinnalta.

    Hitsausta seuranneiden kylmämuokkauksen ja kalibroinnin jälkeen nämä tuotteet toimitetaan kylmäkarkaistussa tilassa, ellei rakenteen regeneroimiseen tarvita lämpökäsittelyä.

    Näitä putkia käytetään pääasiallisesti moottoriajoneuvojen osien, koneiden ja laitteiden osien, metallihuonekalujen, polkupyörien runkojen, lastenvaunujen, porttien ja kaiteiden valmistamiseen.

    Ne täyttävät standardin ISO 3306 ja vastaavien kansallisten standardien vaatimukset.

    2.

    Vedetyt hitsatut putket

    Nämä putket eroavat hitsatuista putkista, jotka on kalibroitu mutta ei enempää valmistettu, siinä, että niissä ei näy hitsaussaumaa ulko- eikä sisäpinnalla, sekä siinä, että niiden mittatoleranssit ovat pienemmät.

    Näitä putkia käytetään samoihin tarkoituksiin kuin alanimikkeiden 7304 31 20 ja 7304 51 81 putkia.

    Nämä putket täyttävät standardin ISO 3305 tai standardien ISO 2604 ja ISO 6758 vaatimukset, jos niitä käytetään painesäiliöissä.

    7306 30 41 ja 7306 30 49

    kierteitetyt tai kierteitettävät putket (kaasuputket)

    Nämä putket on valmistettu kuumamuokkauksen jälkeen ahjohitsausmenetelmällä. Näiden putkien muista ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista, ks. alanimikkeiden 7304 39 52 ja 7304 39 58 selittävät huomautukset.

    7306 50 20

    tarkkuusputket

    Ks. alanimikkeiden 7306 30 11 ja 7306 30 19 selittävät huomautukset.

    7307

    Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), rautaa tai terästä

    7307 11 10 ja 7307 11 90

    muokattavaksi soveltumatonta valurautaa

    Ilmaisulla ”muokattavaksi soveltumatonta” tarkoitetaan mm. suomugrafiittivalurautaa.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat valuraudasta tehdyt liitos- ja muut osat, kuten esim. kulmakappaleet, taipeet, muhvit, laipat, kaulukset ja T-kappaleet. Ne on liitetty valurauta- tai teräsputkiin ruuvaamalla, työntämällä tai mekaanisesti kokoamalla.

    7307 19 10

    muokattavaksi soveltuvaa valurautaa

    Muokattavaksi soveltuva valurauta sijoittuu ominaisuuksiltaan suomugrafiittivaluraudan (harmaan valuraudan) ja valuteräksen väliin. Sitä voidaan helposti valaa ja siitä tulee sopivan lämpökäsittelyn jälkeen sitkeää ja muokattavaksi soveltuvaa. Lämpökäsittelyn aikana hiili häviää osittain tai muuttaa olomuotoaan ja lopulta saostuu noduuleiksi, jotka eivät heikennä metallikoheesiota siinä määrin, kuin grafiittisuomut harmaassa valuraudassa.

    Jos tuotteissa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä, niitä pidetään valuteräksenä ja ne luokitellaan nimikkeeseen 7307 19 90 (ks. tämän ryhmän 1 huomautus).

    Ilmaisulla ”muokattavaksi soveltuvaa” tarkoitetaan myös pallografiittivalurautaa.

    Ks. myös alanimikkeiden 7307 11 10 ja 7307 11 90 selittävät huomautukset, toinen kappale.

    7307 23 10

    kulmakappaleet ja taipeet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kulmakappaleet ja taipeet, jotka ovat koko pituudeltaan tasapaksuisia, kuten standardissa ISO 3419-1981 ja vastaavissa kansallisissa standardeissa on kuvattu.

    Kulmakappaleiden ja taipeiden päät on katkaistu kohtisuoraan ja paksumpiseinämäisten tuotteiden päät on myös viistottu, jotta tuotteet voidaan liittää putkiin hitsaamalla.

    Liitososat esitetään tullattavaksi 45°:n tai 90°:n kulmaan taivutettuina (kulmakappaleet) tai 180°:n kulmaan taivutettuina (taipeet).

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kulmakappaleet ja taipeet, jotka eivät ole tasapaksuisia.

    7307 23 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pääasiallisesti T-kappaleet ja ristit, muhvit, tulpat ja supistusliittimet, jotka on kuvattu standardissa ISO 3419-1981 ja vastaavissa kansallisissa standardeissa.

    Päiden viimeistelystä, ks. alanimikkeen 7307 23 10 selittävät huomautukset.

    7307 93 11

    kulmakappaleet ja taipeet

    Ks. alanimikkeen 7307 23 10 selittävät huomautukset.

    7307 93 19

    muut

    Ks. alanimikkeen 7307 23 90 selittävät huomautukset.

    7307 93 91

    kulmakappaleet ja taipeet

    Ks. alanimikkeen 7307 23 10 selittävät huomautukset.

    7307 93 99

    muut

    Ks. alanimikkeen 7307 23 90 selittävät huomautukset.

    7308

    Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä

    HS-selityksissä, nimikkeessä 7308 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Rei'itetyt profiilit (”handy”-profiilit ja ”Dexion slotted” -profiilit), jotka on valmistettu käytettäviksi metallirakenteiden kuten telineiden, hyllysarjojen, huonekalujen, portaiden, rakennustelineiden ja kattopalkistojen osina ja jotka esitetään tullattavaksi yksitellen tai sarjoina.

    2.

    Poikkileikkaukseltaan lähes omeganmuotoiset ”Halfen”-profiilit, joiden ulkopinnalla on epäsäännöllisin välein hieman kohollaan olevia liitoshaarukoita vanneraudan kiinnittämistä varten ja jotka on tarkoitettu upotettaviksi betonilattioihin, -sisäkattoihin tai -seiniin ja tukemaan erikoispulttien avulla erilaisia varusteita (koneet, rautatie-, kuljetin- ja yksiraiteisten rautateiden kiskot, liikkuvat nosturit, putkijohdot jne.).

    7308 90 59

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. paneelit, joissa on kaksi nimikkeen 7216 91 10 profiloidusta levystä ja profiloimattomasta levystä valmistettua sivua, joiden välissä on eristävä sisus.

    7310

    Altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

    7310 21 11

    ruoan säilyttämiseen tarkoitetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tölkit, joilla on seuraavat ominaisuudet:

    tölkin

    kuoreen on painettu sen sisältämän ruoan nimi tai

    kuoreen ei ole painettu mitään vaan tölkki varustetaan myöhemmin etiketillä

    tölkin kansi avataan aina kokonaan ja siinä voi olla esim. avausrengas.

    Kansi voidaan kuitenkin toimittaa erikseen.

    7310 21 19

    juomien säilyttämiseen tarkoitetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tölkit, joilla on seuraavat ominaisuudet:

    tölkin kuoreen on aina painettu sen sisältämän juoman nimi

    tölkin kansi avataan aina osittain ja siinä voi olla esim. työnnettävä tai vedettävä avausrengas.

    Kansi voidaan kuitenkin toimittaa erikseen.

    7311 00

    Säiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten, rautaa tai terästä

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu kannettavat, renkaiden täyttöön tarkoitetut ilmapumput, joissa on paineilmasäiliön lisäksi painemittari, täyttöletku, liitossuutin, ilmantuloventtiili ja ilmanpoistoventtiili ja joissa painemittaria käytetään mittaamaan renkaiden painetta eikä painetta säiliön sisällä (alanimike 9026 20 40 tai 9026 20 80).

    7312

    Säikeislanka, köysi, kaapeli, punottu nauha, silmukat ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä, ilman sähköeristystä

    7312 10 61–7312 10 69

    säikeislanka

    Säikeislanka koostuu poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisista langoista, jotka on kierretty ytimen ympärille yhdeksi tai useammaksi kerrokseksi. Säikeislanka voi olla poikkileikkauksesta riippuen pyörö-, latta- tai kolmiopunosta.

    7312 10 81–7312 10 98

    köysi ja kaapeli (myös lukitut köydet)

    Köydet koostuvat useista säikeislangoista, jotka on kierretty ytimen ympärille yhdeksi tai useammaksi kerrokseksi.

    Lukittujen köysien yksi tai useampi ulompi kerros koostuu kokonaan tai osittain lukituslangoista, mikä tekee köyden pinnasta vedenpitävän tai vieraita aineita läpäisemättömän. Lukitut köydet ovat poikkileikkaukseltaan aina ympyrän muotoisia.

    7318

    Ruuvit, pultit, mutterit, kansiruuvit, koukkuruuvit, niitit, sokat ja sokkanaulat, aluslaatat (myös jousilaatat) ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä

    7318 11 00

    Kansiruuvit

    Kansiruuvit ovat erityisiä puuruuveja, joiden kanta on uraton, kuusi- tai nelikulmainen ja laippa voi olla kiinteä.

    Kansiruuveja on kahdenlaisia:

    ruuvit, joita käytetään rautatie- tai raitiotiekiskojen kiinnittämiseen puisiin ratapölkkyihin; kyseiset ruuvit ovat periaatteessa suuria puuruuveja (ks. esimerkki A),

    ruuvit, joita käytetään kattoparrujen ja muiden vastaavien raskaiden puuosien kokoamiseen ja joiden halkaisija on niiden käyttötarkoituksen vuoksi yli 5 mm (ks. esimerkki B).

    Image

    esimerkki A

    Image

    esimerkki B

    7318 14 91

    levyruuvit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat karkaistut ruuvit, joissa on kanta ja kiinnityskierre (kolmiokierre/terävä kierre) metallilevyyn ruuvaamista varten. Kierre, joka ei ole metrinen, ulottuu varren päästä kantaan asti. Varren pää on teräväkärkinen tai tappimainen. Levyruuvit ovat yleensä ulkonäöltään seuraavanlaisia:

     

    Image

    7318 15 10

    ruuvit, poikkileikkaukseltaan täyteisestä materiaalista sorvatut, varren paksuus enintään 6 mm

    Ruuvikoneella valmistettuina tavaroina pidetään sellaisia, jotka on sorvattu tangoista, profiileista tai langasta ruuvikoneella koko pinnaltaan. Näitä tavaroita ei välttämättä ole kierteitetty koko pituudeltaan.

    Sorvauksen lisäksi näitä tavaroita on voitu työstää muillakin metallia poistavilla menetelmillä, esim. jyrsimällä, poraamalla tai höyläämällä. Tavaroissa voi myös olla hahloja tai uria. Pinnan käsittely, joka ei muuta tavaroiden muotoa ja joka suoritetaan sorvauksen jälkeen, voidaan myös hyväksyä, jos tavarat ovat käsittelyn jälkeen yhä tunnistettavissa sorvaamalla saaduiksi tavaroiksi.

    7318 15 20

    rautatie- tai raitiotieradan rakennusosien kiinnittämiseen tarkoitetut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Hakapultit, joissa on tavallisesti neliökanta tai puolisuunnikaskanta, myös neliölukkovarrella, ja joita käytetään metallisissa ratapölkyissä.

    2.

    Sidelaattaruuvit, joissa on tavallisesti neliö- tai kupukanta ja soikea varsi ja joiden avulla kiskot liitetään toisiinsa.

    3.

    Muut rautatie- tai raitiotieradan rakennusosien kiinnittämiseen tarkoitetut pultit ja ruuvit, jotka on tavallisesti varustettu niihin liitetyillä muttereilla ja joiden varsien paksuus on vähintään 18 mm.

    7318 15 30–7318 15 49

    kannattomat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tavarat, jotka ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

     

    Image

    7318 15 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ruuvit ja pultit, joissa on neliökolokanta, neliökanta, kahdeksiokanta tai kolmiokanta.

    Image

    Erilaiset koho- ja kupukantaruuvit, esim.

     

    Image

    7318 16 10

    poikkileikkaukseltaan täyteisestä materiaalista sorvatut, reiän läpimitta enintään 6 mm

    Ks. alanimikkeen 7318 15 10 selittävät huomautukset.

    7318 16 91 ja 7318 16 99

    muut, sisäläpimitta

    Sisäläpimitta on mitattava ruuvikierteen juuresta. Toisaalta pulttien läpimitta on mitattava ruuvikierteen harjasta.

    7320

    Jouset ja jousenlehdet, rautaa tai terästä

    7320 10 11

    paraabelijouset ja niiden lehdet

    Paraabelijouset ovat kuumamuokattuja lehtijousia, joiden poikkileikkaus kapenee keskikohdasta kärkeen päin.

    7320 20 81

    puristusjouset

    Puristusjouset on suunniteltu reagoimaan paineeseen ja tämän vuoksi ne on kelattu siten, että lepotilassa kierrokset ovat toisistaan erillään.

    7320 20 85

    vetojouset

    Vetojouset on suunniteltu reagoimaan vetojännitykseen ja tämän vuoksi ne on kelattu siten, että lepotilassa kierrokset ovat toisissaan kiinni.

    7320 20 89

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. vääntökierrejouset ja kartiomaiset kierrejouset. Vääntökierrejouset ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

    Image

    Kartiomaiset kierrejouset ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

     

    Image

    7320 90 30

    lautasjouset

    Lautasjouset ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

     

    Image

    7324

    Saniteettitavarat ja niiden osat, rautaa tai terästä

    7324 10 00

    astianpesualtaat ja -pöydät sekä pesualtaat, ruostumatonta terästä

    Ruostumaton teräs on määritelty 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa. Tämän alanimikkeen tavarat on tavallisesti valmistettu austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä, jossa on noin 18 prosenttia kromia ja 8 prosenttia nikkeliä.

    Nämä tuotteet valmistetaan joko syvävetämällä ruostumatonta teräslevyä, josta muodostuu yksiosainen pesuallas tai -pöytä tai liittämällä yhteen yksi tai useampi altaan tai pöydän osa ja yksi tai kaksi sileää tai uurrettua valutusalustaa.

    7326

    Muut tavarat, rautaa tai terästä

    7326 20 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, joissa on yksi tai useampi teräslanka kahden paperi- tai muovikaistaleen välissä ja jotka eivät ole määräpituiseksi leikattuja. Nämä tavarat ovat tavallisesti rullina, joita käytetään automaattisissa pussinsulkijakoneissa.

    Kun nämä tuotteet on leikattu lyhyiksi (pusseihin jne. sopiviksi) paloiksi, ne luokitellaan nimikkeeseen 8309 (ks. HS-selitykset, nimike 8309, 9 kohta).

    74 RYHMÄ

    KUPARI JA KUPARITAVARAT

    7406

    Kuparijauheet ja -suomut

    7406 20 00

    suomumaiset jauheet; suomut

    Suomumaiset jauheet voidaan erottaa mikroskoopilla. Ne ovat erittäin hienojyväisiä, yleensä kiiltäviä ja vähän öljymäisiä ja niitä käytetään tavallisesti maalien pigmenttiaineina.

    Suomut voidaan erottaa paljain silmin tai suurennuslasin avulla. Ne esiintyvät pieninä, hienoina ja epäsäännöllisen muotoisina suomuina ja niitä käytetään tavallisesti pinnoiteaineina.

    7407

    Kuparitangot ja -profiilit

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. suljetut profiilit (ontot profiilit), jotka eivät vastaa putkien määritelmää.

    7411

    Kupariputket

    Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    75 RYHMÄ

    NIKKELI JA NIKKELITAVARAT

    7507

    Putket sekä putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), nikkeliä

    7507 11 00 ja 7507 12 00

    putket

    Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    76 RYHMÄ

    ALUMIINI JA ALUMIINITAVARAT

    7601

    Muokkaamaton alumiini

    Tähän nimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeessä 7601 kuvatuissa muodoissa oleva alumiini sekä myös kappaleet, jotka on saatu näistä tuotteista leikkaamalla tai näitä tuotteita rikkomalla.

    7601 20 91 ja 7601 20 99

    sekundaarit

    Sekundaarinen alumiini valmistetaan alumiinijätettä tai -romua sulattamalla.

    7602 00

    Alumiinijätteet ja -romu

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu muokkaamattomat jätteet ja romu, jotka on sulatettu (nimike 7601).

    7602 00 11

    sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, hiomajätteet, sahausjätteet ja viilajauho; värjätyistä, pinnoitetuista tai yhteenliimatuista levyistä ja foliosta peräisin olevat jätteet, paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, sahausjätteet, hiomajätteet ja viilajauho, jotka ovat peräisin tuotteista, jotka on työstetty sorvilla, jyrsinkoneella, höylällä, poralla, sahalla, hiomakoneella tai viilalla.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös värjätyistä, pinnoitetuista tai yhteenliimatuista levyistä ja foliosta peräisin olevat jätteet, joiden paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) on enintään 0,2 mm.

    Ennen kuin metalli voidaan ottaa talteen näistä jätteistä, ne on erikoiskäsiteltävä vieraiden aineiden (rasva, öljy, pinnoitukset, paperi jne.) poistamiseksi.

    7602 00 19

    muut (myös tehtaiden hylkytavarat)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki muut alumiinijätteet, jotka eivät kuulu alanimikkeeseen 7602 00 11.

    Ilmaisulla ”tehtaiden hylkytavarat” tarkoitetaan uusia, viimeisteltyjä tai viimeistelemättömiä tavaroita, joita valmistusvirheen (metallin rakennevian tai käsittelyvirheen) vuoksi voidaan käyttää ainoastaan metallin talteenottamiseksi.

    7602 00 90

    romu

    Ilmaisulla ”alumiiniromu” tarkoitetaan vanhoja alumiinitavaroita, jotka rikkinäisinä, leikattuina tai kuluneina eivät enää sovellu alkuperäiseen käyttöönsä, sekä näistä tavaroista peräisin olevaa romua.

    7603

    Alumiinijauheet ja -suomut

    7603 20 00

    suomumaiset jauheet; suomut

    Ks. alanimikkeen 7406 20 00 selittävät huomautukset.

    7608

    Alumiiniputket

    Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    7612

    Alumiiniset altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset (myös pursot ja muut putkilot), kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

    7612 90 10

    jäykät putkilot

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jäykät putkilot, joiden suurin ulkoläpimitta on tavallisesti enintään 40 mm, mutta pienempi kuin puolet putkilon (ilman suljinta) pituudesta. Tällaisia jäykkiä putkiloita käytetään erityisesti farmaseuttisten tuotteiden (tablettien) säilytyspäällyksinä.

    78 RYHMÄ

    LYIJY JA LYIJYTAVARAT

    7801

    Muokkaamaton lyijy

    7801 91 00

    jossa on painosta mitattuna antimonia pääasiallisena muuna aineena

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lyijy-antimoniseokset, joita käytetään pääasiallisesti valmistettaessa akkulevyjä (Pb 92–94 painoprosenttia, Sb 6–8 painoprosenttia) sekä kolmoisseoksia (lyijy-antimoni-tinaseokset), joissa antimonia on painosta enemmän kuin tinaa ja joita käytetään kirjasinmetallina (Pb 55–88 painoprosenttia, Sb 10–30 painoprosenttia, Sn 2–25 painoprosenttia).

    Antimoni tekee lyijystä kovempaa ja hauraampaa.

    7801 99 91

    lyijyseokset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Lyijy-tina-antimoniseokset, joissa on enintään 20 painoprosenttia tinaa ja 10 painoprosenttia antimonia ja joita käytetään laakerimetallina.

    2.

    Lyijy-tinaseokset, joita käytetään juotosaineina.

    3.

    Lyijy-arseeniseokset (arseeni kovettaa lyijyä ja helpottaa pallomaisten lyijyhaulien valmistusta).

    7806 00

    Muut lyijytavarat

    7806 00 10

    säiliöt, joissa on säteilyä estävä lyijypäällyste, radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja varastointiin tarkoitetut (Euratom)

    Lukuun ottamatta alanimikkeessä 8609 00 10 mainittuja kuljetuskontteja, tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikenlaiset lyijystä valmistetut tai lyijyllä vuoratut säiliöt, jotka on tarkoitettu radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja varastointiin niin, että näistä aineista lähtevä säteily ei voi vahingoittaa niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia esineitä tai ihmisiä. Näiden säiliöiden muoto vaihtelee yksinkertaisista lieriömäisistä kannellisista tynnyreistä tai yksinkertaisista pienistä kannellisista laatikoista, jotka on kokonaan valmistettu lyijystä, isoihin säiliöihin, myös sisäpuolelta ruostumattomalla teräksellä päällystettyihin tai ulkopuolelta teräsnauhoilla vahvistettuihin ja kannattimilla, tuilla, kaksoisseinämillä, laipoilla, erikoisventtiileillä, jäähdytysveden kierrättimillä, alustoilla (myös kääntyvillä) jne. varustettuihin.

    Joissakin tapauksissa näiden säiliöiden seinämät voivat koostua kahdesta tai useammasta erillisestä sisäkkäisestä kuorikerroksesta tai säiliöissä voi olla useita erillisiä osia. Nämä säiliöt on suunniteltu lämmön- ja iskunkestäviksi ja vedenpitäviksi sekä niin, että ne kestävät sisältönsä aiheuttamaa korroosiota, ja ennen kaikkea niin, että niiden pintojen sisä- ja ulkopuolelta on helppo poistaa radioaktiivisuus.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu pienet lieriömäiset lyijysäiliöt, jotka on tarkoitettu käytettäviksi radioaktiivisten aineiden pulssilaskimissa (alanimike 7806 00 90).

    7806 00 50

    putket sekä putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit)

    Ks. HS-selitykset, nimike 7806, kolmas kappale.

    Lyijyputket on yleensä valmistettu suulakepuristamalla. Lyijyputkia ja liitos- ja muita osia (mukaan lukien hajulukkojen S-kappaleita) käytetään etupäässä veden, kaasun tai happojen (esim. rikkihappo tai vetykloridi) johtamiseen, sähköjohtojen vaippoina jne.

    7806 00 90

    muut

    HS-selityksissä, nimikkeen 7806 toisessa kappaleessa mainittujen tavaroiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Lyijytiilet ja -levyt (jotka eivät ole nimikkeen 7804 tavaroita), jotka on työstetty niin, että niistä voidaan rakentaa toisiinsa liittämällä ulkoseiniä ja -kattoja, jotka suojaavat säteilyltä.

    2.

    Pienet lieriömäiset lyijysäiliöt – myös useiksi erillisiksi osiksi irrotettavat – joita käytetään radioaktiivisten aineiden pulssilaskimissa. Niissä on aukko Geiger-laskimen, tuikelaskimen jne. asennusta varten ja ne on usein varustettu aukoilla näytteiden asettamista varten.

    3.

    Lyijykehykset, jotka on tarkoitettu pitämään paikallaan erityisistä paksuista lasilevyistä tehtyjä ikkunoita kuumakammioissa, ts. suljetuissa tiloissa, joissa erittäin radioaktiivisia aineita käsitellään.

    4.

    Säteilyn kollimaattorit.

    81 RYHMÄ

    MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

    8101

    Volframi ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet ja romu

    8101 10 00

    jauheet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat volframijauheet, jotka on valmistettu vedyllä pelkistämällä volframitrioksidia (tai volframianhydridia).

    8101 94 00

    muokkaamaton volframi, myös ainoastaan sintratut tangot

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    tavallisesti prisman muotoiset ja jauheesta sintratut harkot ja tangot, joita ei ole vielä taottu, valssattu tai vedetty,

    2.

    ainoastaan annostusta tai kuljetusta varten tablettien, rombien jne. muotoon puristettu volframijauhe.

    8102

    Molybdeeni ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet ja romu

    8102 10 00

    jauheet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu puhtaasta molybdeenioksidista tai ammoniummolybdaatista pelkistetty molybdeenijauhe.

    8102 94 00

    muokkaamaton molybdeeni, myös ainoastaan sintratut tangot

    Alanimikkeen 8101 94 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8103

    Tantaali ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet ja romu

    8103 20 00

    muokkaamaton tantaali, myös ainoastaan sintratut tangot; jauheet

    Alanimikkeen 8101 94 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin muokkaamatonta tantaalia.

    Tantaalijauhe valmistetaan tantaalioksidia pelkistämällä tai sulasta tantaalikaliumfluoridista elektrolyysin avulla.

    82 RYHMÄ

    TYÖKALUT JA -VÄLINEET SEKÄ VEITSET, LUSIKAT JA HAARUKAT, EPÄJALOA METALLIA; NIIDEN EPÄJALOA METALLIA OLEVAT OSAT

    8202

    Käsisahat; kaikenlaisten sahojen terät (myös rako- ja urasahanterät sekä hammastamattomat sahanterät)

    8202 20 00

    vannesahanterät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat käyttövalmiit terät (päättömät sahat) ja vanteiden muodossa olevat terät metritavarana (jos ne on selvästi tarkoitettu käytettäviksi vannesahanterinä).

    Vannesahanterät metallintyöstöä varten ovat hienohampaisia sahanteriä, joissa on säännöllinen hammastus.

    Muiden aineiden kuin metallin työstöön tarkoitetut vannesahanterät ovat suhteellisen karkeahampaisia sahanteriä, joissa on ”haritushammastus” (ts. yksittäiset hampaat ovat hieman taipuneina vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle puolelle terää pitkittäissuunnasta katsottuna).

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu hampaattomat terät, joilla leikkaaminen tapahtuu terään kiinnitettyjen hioma-aineiden (esim. timanttijauhe, keinotekoinen korundi) avulla (nimike 6804).

    8202 31 00

    joissa työtä suorittava osa on terästä

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    hampaattomat pyörösahanterät (alanimike 8202 99 11),

    b)

    hampaattomat katkaisukiekot, joilla leikkaaminen tapahtuu pintaan kiinnitettyjen hioma-aineiden (esim. timanttijauhe, keinotekoinen korundi) avulla (nimike 6804).

    8207

    Vaihdettavat työkalut käsityökaluja (myös mekaanisia) tai työstökoneita varten (esim. puristusta, meistausta, kierteittämistä, porausta, avartamista, aventamista, jyrsimistä, sorvaamista tai ruuvinkiertämistä varten), myös metallinvetolevyt, metallinpuristussuulakkeet sekä työkalut kallionporausta tai maankairausta varten

    8207 13 00–8207 19 90

    työkalut kallionporausta tai maankairausta varten

    Näiden alanimikkeiden työkaluissa työtä suorittava osa on tavallisesti nimikkeen 8209 00 laatta, kärki jne.

    Alanimikkeeseen 8207 19 10 luokitellaan kuitenkin työkalut, joissa työtä suorittava osa on asentamaton laatta, sauva, kärki jne., jossa on synteettinen timanttikerros kiinnitettynä kermettiä olevaan alustaan.

    8207 40 10

    työkalut sisäkierteiden tekoa varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvilla työkaluilla tehdään sisäkierteitä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. työkalut, joilla kierteet tehdään materiaalia irrottamatta.

    8207 40 30

    työkalut ulkokierteiden tekoa varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvilla työkaluilla tehdään ulkokierteitä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös työkalut, joilla kierteet tehdään materiaalia irrottamatta.

    8207 70 31

    varsijyrsimet

    Varsijyrsimissä on lieriömäinen tai kartiomainen varsi, jonka avulla ne voidaan kiinnittää teränpitimeen.

    Varsijyrsimet ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

     

    Image

    8212

    Partaveitset ja partakoneet sekä niiden terät (myös partakoneenterien teelmät nauhoina)

    8212 20 00

    partakoneenterät, myös partakoneenterien teelmät nauhoina

    Nauhoina olevien teelmien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    viimeistelemättömät terät, ts. teroittamattomat terät, myös rei'itetyt,

    2.

    nauhoina olevat terät, jotka on teroitettu ainoastaan yhdeltä puolelta ja jotka ovat rei'ittämättömiä ja jotka asetetaan rullina partakoneeseen.

    8215

    Lusikat, haarukat, liemikauhat, reikäkauhat, kakkulapiot, kalaveitset, voiveitset, sokeripihdit ja niiden kaltaiset keittiö- ja ruokailuvälineet

    8215 10 20

    jotka sisältävät ainoastaan hopeoituja, kullattuja tai platinoituja esineitä

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulut tavarat, joissa on vähäisiä jalometallikoristeita (esim. ruokailuvälineen kädensijaan jäljennetty terälehtikuvio).

    8215 10 30

    ruostumatonta terästä

    Ruostumaton teräs on määritelty 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa.

    8215 10 80

    muut

    Alanimikkeen 8215 10 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä

    8215 20 10

    ruostumatonta terästä

    Ruostumaton teräs on määritelty 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa.

    8215 91 00

    hopeoidut, kullatut tai platinoidut

    Alanimikkeen 8215 10 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä

    8215 99 10

    ruostumatonta terästä

    Ruostumaton teräs on määritelty 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa.

    83 RYHMÄ

    ERINÄISET EPÄJALOSTA METALLISTA VALMISTETUT TAVARAT

    8302

    Helat, varusteet ja niiden kaltaiset tavarat, jotka soveltuvat huonekaluihin, oviin, portaisiin, ikkunoihin, kaihtimiin, vaununkoreihin, valjasteoksiin, matka-arkkuihin, kirstuihin, lippaisiin ja niiden kaltaisiin tavaroihin, epäjaloa metallia; vaatenaulakot ja -naulat, konsolit sekä niiden kaltaiset kiinteät kalusteet, epäjaloa metallia; kääntöpyörät ja niiden kaltaiset pyörät ja rullat (castors), joiden kiinnitysrunko on epäjaloa metallia; itsetoimivat ovensulkimet, epäjaloa metallia

    8302 20 00

    kääntöpyörät ja niiden kaltaiset pyörät ja rullat (castors)

    Kääntöpyöriä ja niiden kaltaisia pyöriä ja rullia (castors) käytetään moniin tarkoituksiin: huonekalujen, pianojen, sairaalavuoteiden, siirrettävien pöytien jne. varusteina sekä ostoskärryjen, invalidivaunujen jne. pyörinä.

    Kääntöpyörät ja niiden kaltaiset pyörät ja rullat (castors), jotka eivät vastaa tämän ryhmän 2 huomautuksen edellytyksiä, luokitellaan tavallisesti alanimikkeeseen 8716 90 90.

    8311

    Lanka, puikot, putket, levyt, elektrodit ja niiden kaltaiset tavarat, epäjaloa metallia tai metallikarbidia, juotos- tai hitsausainepäällyksin tai -täyttein, jollaisia käytetään metallin tai metallikarbidien juottamiseen tai hitsaamiseen; lanka ja puikot, yhteenpuristettua epäjaloa metallijauhetta, metallin ruiskuttamiseen käytettävät

    8311 10 10

    hitsauselektrodit, joissa on rauta- tai terästäyte ja tulenkestävää ainetta oleva päällyste

    Alanimikkeen ilmaisu ”tulenkestävää” tarkoittaa, että elektrodin päällysteenä käytettävä aine on metallinsulatusuuneissa käytettävien juotos- tai hitsausaineiden kaltaista ja käyttäytyy kuin se olisi tulenkestävää ainetta. Päällyste suuntaa valokaaren hitsattavaan kohtaan ja muodostaa kuonaa, joka suojaa hitsattavaa kappaletta.

    XVI JAKSO

    KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; SÄHKÖLAITTEET; NIIDEN OSAT; ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET, TELEVISIOKUVAN TAI -ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET SEKÄ TÄLLAISTEN TAVAROIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    Huomautus 4

    Jollei muualla toisin viitata, voi osalaitteiden välinen siirto tapahtua myös laitteilla (myös osalaitteisiin sisäänrakennetuilla laitteilla), jotka käyttävät lyhyisiin etäisyyksiin esim. infrapunasäteitä, radioaaltoja tai lasersäteitä.

    Lisähuomautus 1

    A.

    Koneiden kokoamiseen tai huoltoon tarvittavat työkalut

    Jotta koneiden kokoamiseen tai huoltoon tarvittavat työkalut luokiteltaisiin samaan nimikkeeseen kuin asianomaiset koneet, niiden on täytettävä seuraavat kolme edellytystä, jotka koskevat niiden luonnetta, käyttötarkoitusta ja tullille esittämistä:

    1.

    Niiden on oltava työkaluja, ts. nimikkeen 4417 00 tai 8205 käsityökaluja tai esim. alanimikkeen 8203 20 10, 8203 20 90, 8203 30 00, 8203 40 00, 8204 11 00, 8204 12 00, 9603 29 80, 9603 30 90, 9603 40 10, 9603 40 90, 9603 90 91 tai 9603 90 99 työkaluja.

    Tähän eivät kuulu 90 ryhmän mittaus- ja tarkistuskojeet.

    2.

    Niiden on oltava tarkoitettu asianomaisten koneiden kokoamiseen tai huoltoon. Jos työkalut ovat samanlaisia, ainoastaan ne työkalut, joita on käytettävä samanaikaisesti, luokitellaan samaan nimikkeeseen kuin asianomaiset koneet. Jos työkalut ovat erilaisia, ainoastaan yksi kappale kutakin työkalua voidaan luokitella samaan nimikkeeseen kuin kone.

    3.

    Ne on esitettävä tullille samanaikaisesti kuin asianomaiset koneet.

    B.

    Vaihdettavat työkalut

    Jotta vaihdettavat työkalut luokiteltaisiin samaan nimikkeeseen kuin asianomaiset koneet, niiden on täytettävä seuraavat kolme edellytystä:

    1.

    Niiden täytyy olla työkaluja, ts. nimikkeen 8207 työkaluja tai esim. nimikkeiden 4016, 5911 ja 6909 työkaluja tai alanimikkeen 4205 00 11, 4205 00 19, 6804 10 00, 6804 21 00, 6804 22 12, 6804 22 18, 6804 22 30, 6804 22 50, 6804 22 90, 6804 23 00 tai 9603 50 00 työkaluja.

    Muotteja (nimike 8480) ja (esimerkiksi nimikkeen 8466) tarvikkeita – mukaan lukien apukojeet ja -laitteet – ei pidetä työkaluina ja näin ollen ne eivät täytä tämän lisähuomautuksen edellytyksiä.

    2.

    Niiden täytyy kuulua asianomaisten koneiden tavanomaiseen varustukseen:

    Koneen tavanomaiseen varustukseen kuuluvat:

    a)

    mikä tahansa lukumäärä samanlaisia työkaluja, jotka voidaan asentaa koneeseen samanaikaisesti;

    b)

    yksi kappale kutakin työkalua, jos ne ovat erilaisia.

    3.

    Ne on esitettävä tullille ja tavallisesti myös myytävä yhdessä asianomaisen koneen kanssa.

    Lisähuomautus 3

    Osiinsa purettu tai kokoamaton kone voidaan tuoda maahan useina tavaralähetyksinä tietyn ajanjakson aikana, jos tämä on kaupallisten tai kuljetusteknisten syiden vuoksi tarpeellista.

    Jotta koneen eri osat voidaan luokitella samaan nimikkeeseen tai alanimikkeeseen kuin koottu kone, tavaranhaltijan on laadittava kirjallinen hakemus tullitoimipaikalle viimeistään ensimmäisen tavaralähetyksen yhteydessä ja liitettävä hakemukseen:

    a)

    yksi tai tarvittaessa useampi koneen kaaviokuva, josta ilmenee tärkeimpien osien sarjanumerot,

    b)

    osalähetyksien tavarat kattava yleinen luettelo, jossa ilmoitetaan eri osien ominaisuudet ja likimääräiset painot sekä edellä mainittujen tärkeimpien osien sarjanumerot.

    Hakemus voidaan hyväksyä ainoastaan, jos se liittyy koneen hankintasopimuksen toteuttamiseen ja ao. kone voidaan yhdistetyn nimikkeistön mukaan katsoa yhdeksi täydelliseksi koneeksi.

    Kaikki osalähetykset on tuotava saman tullitoimipaikan kautta sovittuna ajanjaksona. Poikkeustapauksissa toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin sallia tuonnin usean tullitoimipaikan kautta. Sovittua ajanjaksoa ei voida pidentää ellei toimivaltaisille viranomaisille toimiteta perusteltua hakemusta pidennyksestä.

    Jokaisen osalähetyksen yhteydessä on esitettävä luettelo, jossa luetellaan lähetykseen kuuluvat tavarat ja jossa viitataan edellä mainittuun yleiseen tavaraluetteloon. Jokaisesta tavaralähetyksestä laaditussa tulli-ilmoituksessa on oltava kuvaukset sekä ko. osalähetyksen tavaroista että täydellisestä koneesta.

    84 RYHMÄ

    YDINREAKTORIT, HÖYRYKATTILAT, KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; NIIDEN OSAT

    Yleisohjeita

    Alanimikkeissä 8407 33 10, 8407 34 10, 8407 90 50 ja 8408 20 10 ilmaisulla ”tarkoitettu asennettaviksi teollisesti” tarkoitetaan ainoastaan uusien moottoriajoneuvojen sarjatuotantoa tehtaissa, jotka valmistavat tai kokoavat moottoriajoneuvoja (myös alihankkijat).

    Näitä alanimikkeitä voidaan soveltaa ainoastaan moottoreihin, joita käytetään näissä alanimikkeissä mainittujen uusien ajoneuvojen tuotannossa. Näin ollen näihin alanimikkeisiin eivät kuulu samankaltaiset moottorit, joita käytetään varaosina.

    8402

    Höyrykattilat ja muut höyrynkehittimet (muut kuin keskuslämmityskattilat, joilla voidaan kehittää myös matalapaineista höyryä); kuumavesikattilat

    8402 19 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hybridityyppiset tuliputki-vesiputki-kattilat sekä myös erilaiset säiliökattilat, esim. sähkölämmitteiset höyrykattilat, joissa on tulipesän sijasta sähkövastus.

    8405

    Generaattorikaasu- tai vesikaasugeneraattorit, myös puhdistimineen; asetyleenikaasugeneraattorit ja niiden kaltaiset vesimenetelmällä toimivat kaasugeneraattorit, myös puhdistimineen

    8405 10 00

    generaattorikaasu- tai vesikaasugeneraattorit, myös puhdistimineen; asetyleenikaasugeneraattorit ja niiden kaltaiset vesimenetelmällä toimivat kaasugeneraattorit, myös puhdistimineen

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    valokaasugeneraattorit (koksausuunit), joita käytetään kaasulaitoksissa (nimike 8417),

    b)

    elektrolyysikaasugeneraattorit (jotka käytetystä elektrolyytistä riippuen tuottavat esim. typpidioksidia, vetysulfidia tai sinihappoa), jotka luokitellaan nimikkeeseen 8543.

    8407

    Kipinäsytytteiset iskumäntä- tai kiertomäntämoottorit

    8407 21 10–8407 29 80

    moottorit alusten kuljettamiseen

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu moottorit, joita käytetään aluksissa muihin tarkoituksiin kuin kuljettamiseen.

    8408

    Puristussytytteiset mäntämoottorit (diesel- tai puolidieselmoottorit)

    8408 10 11–8408 10 99

    moottorit alusten kuljettamiseen

    Ks. alanimikkeiden 8407 21 10–8407 29 80 selittävät huomautukset.

    8409

    Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8407 tai 8408 moottoreissa

    HS-selityksissä nimikkeessä 8409 mainittujen nimikkeeseen kuulumattomien tavaroiden lisäksi tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    vulkanoidusta kumista (ei kuitenkaan kovakumista) valmistetut putket ja letkut (nimike 4009),

    b)

    epäjalosta metallista valmistetut taipuisat putket ja letkut (nimike 8307),

    c)

    tiivisteet (jotka tavallisesti luokitellaan valmistusaineensa mukaan tai nimikkeeseen 8484).

    8409 99 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. pakokaasuturboahtimet, joita käytetään puristamaan palamiseen tarvittavaa ilmaa mäntämoottorin tehon lisäämiseksi. Nämä laitteet luokitellaan turbiinikäyttöisinä ilmakompressoreina nimikkeeseen 8414.

    8411

    Suihkuturbiinimoottorit, potkuriturbiinimoottorit ja muut kaasuturbiinit

    8411 11 00–8411 12 80

    suihkuturbiinimoottorit

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ns. jälkipolttoon kuuluvat apulaitteet, jotka esitetään tullille erikseen (alanimike 8411 91 00).

    8411 99 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaasuturbiinien roottorin (puhaltimen) siivet, myös jos kaasuturbiini toimii voimalaitteena sähkögeneraattoriin yhdistettynä.

    8412

    Muut voimakoneet ja moottorit

    8412 21 20–8412 29 89

    hydrauliset voimakoneet ja moottorit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. hydraulisessa voimansiirrossa käytettävät moottorit.

    8412 21 20 ja 8412 21 80

    lineaarisesti toimivat (sylinterit)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat hydrauliset asetus- ja lukituslaitteet, joita käytetään ilma-aluksen miehistön istuimien asennon säätämiseen.

    8413

    Nestepumput, myös mittauslaittein; neste-elevaattorit

    8413 50 20

    hydrauliset yksiköt

    Ks. HS-selitykset, nimike 8412, B kohdan 6 alakohta.

    8413 60 20

    hydrauliset yksiköt

    Ks. HS-selitykset, nimike 8412, B kohdan 6 alakohta.

    8413 70 51–8413 70 75

    radiaalipumput

    Radiaalipumpuissa nestettä liikutetaan kohtisuorassa juoksupyörän akseliin nähden.

    8413 70 81 ja 8413 70 89

    muut keskipakopumput

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat erityisesti aksiaalipumput, joissa nestettä liikutetaan juoksupyörän akselin suuntaisesti. Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. yhdistetyt radiaali- ja aksiaalipumput (esim. säteen suuntainen nesteen imu ja akselin suuntainen nesteen poisto tai akselin suuntainen nesteen imu ja säteen suuntainen nesteen poisto).

    8413 81 00 ja 8413 82 00

    muut pumput; neste-elevaattorit

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

    a)

    Lääkintäkäyttöön tarkoitetut imupumput, joilla poistetaan eritteitä ja joissa on pumpun lisäksi imulaite ja joita käytetään leikkaussaleissa tai ambulansseissa (liikkuvat leikkaussalit) (nimike 9018).

    b)

    Lääkintäkäyttöön tarkoitetut pumput, jotka ovat mukana pidettäviä, kannettavia tai kehoon istutettavia ja joissa on syöttösäiliö. Nämä pumput toimivat lääkeannostelijoina. Pumppu ja energianlähde, joka pitää pumpun toiminnassa, on asennettu yhteiseen ulkokuoreen (nimike 9021).

    8414

    Ilma- tai tyhjiöpumput, ilma- ja muut kaasukompressorit sekä tuulettimet; tuuletus- tai ilmankiertokuvut sisäänrakennetuin tuulettimin, myös jos niissä on suodattimet

    Tähän nimikkeeseen pumppuina ja kompressoreina luokitellaan myös mm. moottoripumput, turbopumput, sähkömoottoriin kytketyt kompressorit ja turbokompressorit.

    8414 10 89

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. nesterengastyhjiöpumput ja kalvotyhjiöpumput.

    8414 20 20 ja 8414 20 80

    käsi- tai jalkakäyttöiset ilmapumput

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ainoastaan HS-selityksissä, nimikkeen 8414 kohdassa A kuvaillut käsi- tai jalkakäyttöiset pumput, ts. pumput, jotka toimivat lihasvoimalla. Niiden on oltava suunniteltu erityisesti pneumaattisten renkaiden (esim. pyörien ja moottoriajoneuvojen renkaiden) ja niiden kaltaisten tavaroiden, kuten esim. ilmapatjojen, ilmatyynyjen ja kumiveneiden, pumppaamiseen.

    8414 51 00–8414 59 80

    tuulettimet

    Näiden alanimikkeiden tuulettimina pidetään ainoastaan tuulettimia, joilla on HS-selityksissä nimikkeen 8414 kohdassa B kuvaillut ominaisuudet ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

    1.

    niiden ilman- tai kaasunpaine on enintään 0,2 MPa,

    2.

    niissä on ainoastaan yksi pyörivä pinta (yksiportainen).

    Ilmakompressorit, jotka eivät täytä edellä mainittuja edellytyksiä, luokitellaan alanimikkeisiin 8414 80 11–8414 80 80.

    8414 59 40

    keskipakotuulettimet

    Keskipakotuulettimissa ilma tai muu kaasu tulee sisään akselin suuntaisesti ja poistuu säteen suuntaisesti.

    8414 80 11 ja 8414 80 19

    turbokompressorit

    Turbokompressoreissa ulkoinen moottori pyörittää siipipyöräakselia ja siipipyörä puolestaan saa liikkeelle pumpattavan ilman tai kaasun. Turbokompressorit voivat olla yksijuoksupyöräisiä tai monijuoksupyöräisiä (yksiportaisia tai moniportaisia) aksiaali- tai radiaalikompressoreita. Yksinkertaisia kaksiportaisia kompressoreita käytetään esim. pölynimureissa.

    8414 80 11

    yksijuoksupyöräiset (yksiportaiset)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. mäntämoottoreiden pakokaasuturboahtimet, joita käytetään puristamaan palamiseen tarvittavaa ilmaa moottorin tehon lisäämiseksi. Ne ovat yksijuoksupyöräisiä (yksiportaisia) ilmaturbokompressoreita (puhaltimia), joita käytetään synnyttämään suurempi kuin 0,2 MPa:n ylipaine ja joita pyöritetään ahdinkammion vieressä olevalla pakokaasuturbiinilla. Pakokaasuturbiini on asennettu mäntämoottoriin, joka syöttää turbiiniin pakokaasuja.

    8414 90 00

    osat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. mäntämoottoreiden pakokaasuturboahtimien osat. Pakokaasuturboahtimien kanssa käytettävien pakokaasuturbiinien osat luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 8411 kaasuturbiinin osina ilman polttokammiota.

    8418

    Jääkaapit, pakastimet ja muut jäähdytys- tai jäädytyslaitteet ja -laitteistot, sähköllä toimivat ja muut; lämpöpumput, muut kuin nimikkeen 8415 ilmastointilaitteet

    8418 69 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jäähdytyskuivaimet, joita käytetään kuivaamaan ilmaa uimahalleissa ja muissa kosteissa tiloissa. Ne koostuvat ensisijaisesti jäähdytyskoneesta ja moottorikäyttöisestä tuulettimesta. Tuuletin imaisee kosteaa ilmaa, joka johdetaan jäähdytyskoneen höyrystimeen, missä ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy kylmille seinille. Tuloksena syntynyt lauhde johdetaan avoimeen säiliöön. Kuivattu ilma johdetaan uudelleenlämmittämistä varten jäähdytyskoneen kuumennetun lauhduttimen läpi ja syötetään takaisin huoneeseen.

    Kun kyseessä ovat tämän alanimikkeen sellaiset jäähdytyskuivaimet, joita käytetään kuivaamaan paineilmaa paineilmajärjestelmissä, kuivattu paineilma lämmitetään uudelleen tavallisesti lisäksi asennetulla ilma/ilma-lämmönsiirtimellä. Tämä lämmönsiirrin ohjaa lämmön kosteasta paineilmasta, joka tulee sisään jäähdytyskuivaimen tulopuolelta, seinien kautta kuivattuun paineilmaan.

    Näitä laitteita ei ole varustettu ilman lämpötilaa säätävillä laitteilla.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu laitteet, joilla valmistetaan hiilihappojäätä suurpainehiilidioksidin painetta nopeasti laskemalla ja tätä seuranneella alijäähdytyksellä (nimike 8479).

    8419

    Koneet ja laitteet, myös sähköllä kuumennettavat (muut kuin uunit ja muut nimikkeen 8514 laitteet), aineiden käsittelyä varten lämpötilan muutoksen käsittävällä menettelyllä, kuten kuumentamalla, keittämällä, paahtamalla, tislaamalla, rektifioimalla, steriloimalla, pastöroimalla, höyryttämällä, kuivaamalla, haihduttamalla, höyrystämällä, tiivistämällä tai jäähdyttämällä, muut kuin koneet ja laitteet, jollaisia käytetään taloustarkoituksiin; vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat, muut kuin sähköllä toimivat

    8419 20 00

    sterilointilaitteet lääkinnälliseen, kirurgiseen tai laboratoriokäyttöön

    Tämän alanimikkeen laitteet, jotka on tarkoitettu klinikoiden, leikkaussalien, lääkärikeskusten jne. varusteiksi, ovat säiliöitä, joissa lääkinnälliseen ja kirurgiseen käyttöön tarkoitettuja kojeita sekä puuvillavanua, hygroskooppista puuvillavanua ja muita kääreitä pidetään vähintään 100 °C:ssa, jotta niissä olevat mahdolliset mikro-organismit tuhoutuisivat.

    Ne ovat yleensä suuntaissärmiön tai sylinterin muotoisia, jalustalle asennettuja laitteita, joissa on irrotettavat ristikot. Säiliöt ovat tavallisesti terästä tai alumiinia ja ne on vuorattu eristävällä aineella. Luukku voi olla varustettu lasilla, jotta sen läpi voi nähdä sisälle asetetut kojeet. Jotkut laitteet ovat lipaston tai muun huonekalun muotoisia. Tällöin varsinaisessa steriloimislaitteessa voi olla teline, jossa säilytetään steriloitavia kojeita ja muita steriloitavia tavaroita, mikä ei kuitenkaan muuta laitteen luokittelua tähän alanimikkeeseen.

    Nämä laitteet kuumennetaan alkoholilla, paloöljyllä, kaasulla tai sähköllä ja sterilointi tapahtuu laitteesta riippuen joko kiehuvalla vedellä (astiat), höyryllä paineen alaisena (autoklaavit) tai kuivalla kuumailmalla (uunit).

    8419 50 00

    lämmönsiirtimet

    Lämmönsiirtimiä käytetään:

    1.

    lämpötilan muutoksen aikaansaamiseksi nesteissä tai kaasuissa ilman, että niiden olomuoto muuttuu; joissakin tapauksissa tämä lämpötilan muutos riittää sterilointiin tai pastörointiin,

    2.

    nesteiden höyrystämiseen tai tiivistämiseen.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    lauhduttimet typpeä tai muita kaasuja varten,

    2.

    jäädytyslaitteet pääasiallisesti värjäyksessä ja kuivapesussa käytettyjen liuottimien jäähdyttämistä ja tiivistämistä varten,

    3.

    jäähdytyslaitteet nesteitä, höyryä tai kaasua varten; näitä laitteita käytetään eri teollisuuden aloilla (esim. meijereissä ja panimoissa),

    4.

    jatkuvakäyttöiset pastörointilaitteet, joita käytetään erityisesti meijereissä (levypastörointilaitteet).

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

    a)

    alanimikkeiden 8419 11 00 tai 8419 19 00 vedenkuumennuslaitteet tai kuumanvedenvaraajat,

    b)

    laitteet, joissa

    lämmönsiirtoa käytetään muuttamaan nestemäinen tai kaasumainen aine kiinteään olomuotoon (esim. suihkukuivaamalla),

    kahden nesteen välinen lämmönsiirto ei tapahdu erottavan väliseinän läpi (esim. jäähdytystornit).

    Tällaiset laitteet luokitellaan tavallisesti alanimikkeeseen 8419 89 10 tai 8419 89 98.

    8419 89 10

    jäähdytystornit ja vastaavat laitokset vesikierron avulla tapahtuvaa suoraa (ilman erottavaa väliseinää) jäähdytystä varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat jäähdytystornit, joissa jäähdytettävästä vedestä vapautuu lämpöä suoraan ilmaan haihtumalla. Kuumennettu vesi pumpataan jäähdytystornissa ylös, jonka jälkeen se valuu vapaasti alas tornin sisällä, jolloin nouseva ilma jäähdyttää veden (hormivaikutus).

    8419 89 98

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat raakojen makkaroiden savustuslaitteet, myös jos laite lämpökäsittelee makkaraa savustuksen aikana, jolloin makkara kypsyy osittain tai kokonaan. Laitteissa on suuri höyrykierukoilla lämmitettävä kammio, jonne ulkopuolella sijaitseva tuuletin puhaltaa kuumaa tai kylmää savua. Laitteet on varustettu kostutuslaitteistoilla ja jäähdyttävillä kierukoilla, joissa on kylmää vettä. Raa'at makkarat kuljetetaan kammioon liikkuviin kehyksiin ripustettuina.

    Tähän alanimikkeeseen ei luokitella ”astianjakelulaitteita”, joissa säilytetään astioita ja joista niitä jaetaan ruokailijoille ruokaloissa tai itsepalveluravintoloissa, vaikka laitteet olisi varustettu astioita lämmittävällä sähkölämmityslaitteella tai vesihaudelämmityksellä (nimike 9403).

    8421

    Lingot, myös kuivauslingot; nesteiden tai kaasujen suodatus- tai puhdistuskoneet ja -laitteet

    8421 39 60

    katalyyttimenetelmällä toimivat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. moottoriajoneuvojen pakokaasujärjestelmiin tai teollisuuslaitosten savukaasuputkiin asennettavat katalyyttiset pakokaasunpuhdistimet, jotka poistavat typpioksidia ja mahdollisesti muita saastuttajia (esim. hiilimonoksidia eli häkää ja hiilivetyjä) pako- tai savukaasuista kemiallisen reaktion avulla ilmansaasteiden vähentämiseksi. Moottoriajoneuvoihin asennetuissa katalyyttisissä konverttereissa on keraaminen kennosto (monoliittinen tukirakenne), jonka kanavat on päällystetty aktivoidulla katalyyttisellä materiaalilla. Teollisuuslaitosten savukaasunpuhdistajissa on tukikehys, jossa on suuri määrä katalyyttisiä komponentteja. Monoliittiset tukirakenteet ja katalyyttiset komponentit, jotka esitetään tullille erikseen, luokitellaan kuitenkin katalyytteinä nimikkeeseen 3815.

    8421 39 90

    muut

    Sähköstaattisella tai termodynaamisella prosessilla toimivien laitteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kaasunpuhdistuslaitteet, jotka erottavat kaasuseoksen yksittäiset aineosat toisistaan erottamista ylläpitävän prosessin avulla.

    8422

    Astianpesukoneet; koneet ja laitteet pullojen tai muiden pakkausastioiden puhdistamista tai kuivaamista varten; koneet ja laitteet pullojen, tölkkien, laatikoiden, pussien, säkkien tai muiden tavaranpäällysten täyttämistä, sulkemista tai nimilapulla varustamista varten; koneet ja laitteet pullojen, ruukkujen, putkiloiden ja niiden kaltaisten tavaranpäällysten kapseloimista varten; muut pakkaus- tai käärimiskoneet ja -laitteet (myös kutistepakkauskoneet ja -laitteet); juomien hiilihapottamiskoneet ja -laitteet

    8422 90 10

    astianpesukoneiden

    Astianpesukoneiden ohjelmoidut aikakytkimet, jotka esitetään tullille erikseen, luokitellaan niiden ominaisuuksien perusteella (esim. nimike 9107 00 00).

    8423

    Punnituslaitteet (ei kuitenkaan vaa'at, joiden herkkyys on vähintään 0,05 g), myös painon perusteella toimivat lasku- tai tarkkailulaitteet; punnituslaitteiden kaikenlaiset punnukset

    8423 20 00

    vaa'at kuljettimilla liikkuvan tavaran jatkuvaa punnitusta varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuljettimien sähkömekaaniset vaa'at. Tällaisten vaakojen rakenne ja toimintatapa vastaa alanimikkeiden 8423 81 10–8423 89 00 selittävissä huomautuksissa kuvattujen sähkömekaanisten vaakojen rakennetta ja toimintatapaa.

    8423 30 00

    vakiopainovaa'at ja vaa'at, jotka punnitsevat ennalta määrätyn määrän tavaraa säkkeihin tai säiliöihin, myös astiavaa'at

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. edellä kuvattujen tyyppiset sähkömekaaniset vaa'at. Näiden vaakojen rakenne ja toimintatapa vastaa alanimikkeiden 8423 81 10–8423 89 00 selittävissä huomautuksissa kuvattujen sähkömekaanisten vaakojen rakennetta ja toimintatapaa.

    8423 81 10–8423 89 00

    muut punnituslaitteet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. sähkömekaaniset vaa'at, joissa punnittavien kohteiden paino muunnetaan sähköiseksi (sähkövirta-) signaaliksi vaa'assa olevan anturin avulla. Vaa'an sisään rakennettu mittauslaite mittaa puolestaan sähkövirran. Tällaisten vaakojen mittausantureissa on tavallisesti punnituskennoja tai -sauvoja, jotka on yhdistetty venymäliuskoilla (ominaissähkövastukset) sähköisen sillan muodostamiseksi. Punnittavan massan aiheuttama kuormitus muuttaa punnituskennojen muotoa, mikä aiheuttaa venymäliuskojen pituuden muutoksen (kutistuminen tai venyminen) ja näin ollen sähkövastuksen muutoksen, joka on suhteellinen punnittavaan massaan nähden ja joka muuttuneena sähkövirtana siirtyy vastusmittasillan kautta va'an mittauslaitteeseen.

    Tavallisesti yhden kotelon sisällä olevan mittauskojeen eli punnitusyksikön, vaakanäytön tai punnitusosoittimen lisäksi sähkömekaanisissa vaaoissa voi olla myös muita yksikköjä, jotka on yhdistetty toisiinsa kaapelilla (esim. näppäimistö, muistiyksikkö, tulostin, näyttöpääte, ohjauslaite ja merkinlukija, joka valvoo vaa'an käyttöä). Tällaisissa punnitusjärjestelmissä on useita vaakoja voitu yhdistää yhteiseen mittauskojeeseen (tällaisista käytetään myös nimitystä ”punnitusetäpäätteet”).

    Edellä mainitut vaa'at on voitu varustaa myös liitännällä, jonka avulla vaaka voidaan yhdistää automaattiseen tietojenkäsittely-yksikköön.

    Sähkömekaanisia vaakoja pidetään elektronisina vaakoina, jos vaa'an mittauskojeeseen on rakennettu mikroprosessorit, jolloin voidaan laskea esim. punnitun määrän hinta käyttämällä vaakaan syötettyä yksikköhintaa (esim. kilohintaa).

    8424

    Mekaaniset nesteen tai jauheen ruiskutus-, hajotus- tai sumutuslaitteet (myös käsikäyttöiset); tulensammuttimet, myös panostetut; ruiskupistoolit ja niiden kaltaiset laitteet; höyryn- tai hiekanpuhalluskoneet sekä niiden kaltaiset suihkutuskoneet

    8424 30 10

    paineilmalla toimivat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hiekanpuhalluskoneet, joissa on ilmakompressori ja joita käytetään sytytystulppien puhdistamiseen tai monoliittisten sähkökondensaattoreiden trimmaukseen.

    Trimmauksella tarkoitetaan johtavan kondensaattoriaineen poistamista hiekkasuihkulla niin, että kondensaattorissa saadaan aikaan haluttu kapasitanssi.

    8424 89 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ”pesukoneet”, joilla puhdistetaan moottoriajoneuvoja, metalliosia tai muita tavaroita vettä, bensiiniä tai muuta nestettä sumuttamalla. Koneissa on pumppu ja suuttimin varustetut letkut sekä tarpeen mukaan syöttölaite, lämmityslaite jne. täydellisen yksikön muodostamiseksi.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu mm. suurpaineella toimivat, vesisuihkulla puhdistavat laitteet (alanimikkeet 8424 30 01–8424 30 09).

    8426

    Laivojen nostopuomit; nostokurjet, myös kaapelinosturit; liikkuvat portaalinosturit, haaratrukit ja nosturitrukit

    8426 41 00 ja 8426 49 00

    muut koneet, itseliikkuvat

    Ks. HS-selitykset, nimike 8426 (”omalla voimallaan kulkevat ja muut siirrettävät koneet”), b kohdan 2 alakohta.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat itseliikkuvat koneet eroavat nimikkeen 8705 erikoismoottoriajoneuvoista siinä, että niillä on tavallisesti seuraavat ominaisuudet:

    1.

    niitä liikuttaa moottori, joka muodostaa osan nostolaitteesta,

    2.

    niiden enimmäisnopeus on 20 km tunnissa,

    3.

    niissä on yksi hytti, joka muodostaa osan nostolaitteesta,

    4.

    ne eivät tavallisesti liiku kuormattuina tai jos ne liikkuvat, liikkuminen on rajoitettua ja liittyy niiden nostotoimintoihin.

    8428

    Muut nosto-, käsittely-, lastaus- tai purkauskoneet ja -laitteet (esim. hissit, liukuportaat, kuljettimet ja ilmaköysiradat)

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu porraskiipijät, joissa on telaketjun kaltainen alusta ja joita käytetään siirrettäessä rullatuoleja ja niissä istuvia potilaita tai invalideja ylös tai alas portaita, vaan ne luokitellaan pyörätuolien tarvikkeina nimikkeeseen 8714.

    8428 90 30

    valssainkoneistot; rullapöydät tuotteiden syöttämistä ja poistamista varten; kallistus- ja käsittelylaitteet valanteita, harkkoja, tankoja ja laattateelmiä varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu kaksi koneistoryhmää, joita käytetään apulaitteina valssaimissa tai valssaamoissa:

    1.

    rullapöydät valssattujen kappaleiden (valanteiden, tankojen, laattateelmien, levyjen, nauhojen, lankojen, putkien jne.) syöttämistä ja poistamista varten,

    2.

    kallistus- ja käsittelylaitteet valanteita, harkkoja, tankoja ja laattateelmiä varten.

    Näitä koneita ovat mm.:

    1.

    Rullapöydät tai rullakuljettimet, joiden rullat voivat myös olla moottorikäyttöisiä ja jotka on tarkoitettu syöttämään valssitavaraa valssaintuoliin ja poistamaan sen sieltä tai kuljettamaan valssitavaran yhdestä valssaintuolista toiseen.

    2.

    Syöttörullat (”pinch rolls”), jotka toimivat vastaavalla tavalla kuin edellä mainitut koneet ja joissa on kaksi sarjaa rullia, joiden välistä valssitavara kulkee.

    3.

    Jäähdytystasot, jotka ovat valssauslinjojen päissä sijaitsevia rullapöytiä, joille valssitavara (esim. tangot tai lanka) kuljetetaan hitaasti, jotta se jäähtyisi ympäröivän ilman vaikutuksesta.

    4.

    Nosto- ja kallistustasot valssaimiin, joissa on useita päällekkäisiä valssisarjoja (kolmivalssaimet ja kaksoisparivalssaimet). Tällaiset laitteet koostuvat pöydästä, joka kallistuu akselin varassa valssauslinjan ääripäässä. Pöydässä on moottorikäyttöiset rullat. Kun valssitavara on kulkenut yhden valssisarjan läpi, se saapuu pöydälle, joka kallistuu ja asettuu samalle korkeudelle kuin seuraava valssisarja, jonka väliin pöydän moottorikäyttöiset rullat työntävät valssitavaran.

    5.

    Siirtolaitteet, joita käytetään valssauslinjoilla, joissa on rinnakkaiset valssituolit, siirtämään esim. tankoja ensimmäisen valssituolin rullapöydältä toisen valssituolin rullapöydälle.

    6.

    Kallistus- ja kääntölaitteet, jotka kallistavat tai kääntävät valmisteita.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu esim:

    a)

    Automaattiset valanteiden käsittelylaitteet ja -koneet (esim. nosturit ja traverssinosturit), joita käytetään syöttämään valssitavaraa valssaimiin, mutta jotka eivät suoraan osallistu valssaimien toimintaan (alanimikkeet 8426 12 00, 8426 41 00, 8426 49 00 tai 8426 99 00).

    b)

    Erittäin radioaktiivisten aineiden etäiskäsittelyyn suunnitellut koneet (alanimike 8428 90 95).

    8429

    Itseliikkuvat puskutraktorit (bulldozerit ja angledozerit), tiehöylät, raappauskoneet, kaivinkoneet, kauhakuormaajat, maantiivistyskoneet ja tiejyrät

    8429 30 00

    raappauskoneet

    Ks. HS-selitykset, nimike 8429, toisen kappaleen kohta C.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu yhdistelmäraappauskoneet, jotka koostuvat traktorista (myös yksiakselisesta traktorista) ja varsinaisesta raappauskoneesta. 87 ryhmän 2 huomautuksen mukaisesti molemmat osat on luokiteltava omiin nimikkeisiinsä (traktori nimikkeeseen 8701 ja raappauskone alanimikkeeseen 8430 69 00).

    8432

    Maanviljelys-, puutarhanhoito- tai metsänhoitokoneet ja -laitteet maan muokkaamista tai viljelyä varten; nurmikko- tai urheilukenttäjyrät

    8432 30 11

    keskusvetoiset tarkkuusrivikylvökoneet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat koneet, jotka kylvävät yksittäiset siemenet tai jyvät maahan riveihin säännöllisin välein. Nämä koneet voivat kylvää useita siemenrivejä samanaikaisesti.

    8433

    Sadonkorjuu- tai puimakoneet ja -laitteet, myös olki- tai rehupaalaimet; ruohonleikkuu- tai niittokoneet; munien, hedelmien tai muiden maataloustuotteiden puhdistus- tai lajittelukoneet, muut kuin nimikkeen 8437 koneet ja laitteet

    8433 11 10–8433 19 90

    ruohonleikkuukoneet

    Ks. HS-selitykset, nimike 8433, A kohdan toiseksi viimeisen kappaleen kuvaus istumaleikkureista.

    8438

    Muualle tähän ryhmään kuulumattomat koneet ja laitteet elintarvikkeiden tai juomien teollista valmistusta varten, muut kuin koneet ja laitteet eläinrasvojen ja -öljyjen tai kasvirasvojen ja rasvaisten kasviöljyjen erottamista tai valmistusta varten

    8438 80 10

    kahvin tai teen valmistusta varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. koneet erilaisten teelaatujen sekoittamista varten ja koneet kahvin jauhamista varten.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. koneet käyttövalmiin teen tai kahvin teollista valmistusta varten (alanimike 8419 81 20), koneet kahvin paahtamista varten (alanimike 8419 89 98) tai koneet kahvijauheen (pikakahvin) valmistusta varten (alanimike 8419 39 90).

    8439

    Koneet ja laitteet, joilla valmistetaan massaa kuituisesta selluloosa-aineesta tai valmistetaan tai jälkikäsitellään paperia, kartonkia tai pahvia

    8439 30 00

    paperin-, kartongin- tai pahvinjälkikäsittelykoneet ja -laitteet

    HS-selityksissä, nimikkeen 8439 osassa III mainittujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat pergamentointikoneet.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    Koneet, joiden toiminnot vastaavat edellä mainittujen koneiden toimintoja, mutta joita ei käytetä paperi-, kartonki- tai pahviarkkien valmistuksessa tai jälkikäsittelyssä, vaan näistä aineista tehtyjen tuotteiden valmistuksessa tai jälkikäsittelyssä, esim. paperimukien tai -pakkausten jne. vahaamisessa upotusmenetelmällä (alanimike 8479 89 97). Koneet, joilla valmistetaan paperi-, kartonki- tai pahvituotteita kuten paperimukeja, -rasioita, -pakkauksia jne., luokitellaan nimikkeeseen 8441.

    b)

    Koneet, joilla valmistetaan paperi-, kartonki- tai pahviarkeista tuotteita, joita ei yhdistetyn nimikkeistön kannalta enää pidetä paperina, kartonkina tai pahvina. Tällaisia ovat esim. koneet, joilla kiinnitetään hioma-aineita paperille tai joilla pinnoitetaan paperia valoherkillä emulsioilla (alanimike 8479 89 97).

    8441

    Muut koneet ja laitteet paperimassan, paperin, kartongin tai pahvin edelleenkäsittelyä varten, myös kaikenlaiset leikkauskoneet

    8441 10 20

    muut pitkittäisleikkaus- ja katkaisukoneet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat koneet, jotka tuottavat määrätyn kokoisia arkkeja päättömästä paperirainasta ainoastaan katkaisemalla tai samanaikaisesti pitkittäisleikkaamalla ja katkaisemalla.

    8441 10 30

    giljotiinityyppiset leikkurit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat koneet, jotka leikkaavat paperipinoja yhdellä terällä; leikkauspöydän yläpuolelle asetettu palkki pitää paperia tukevasti paikallaan leikkauslinjan kohdalta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös yksiteräiset koneet, joissa on kirjapinojen puhtaaksileikkausta varten pyörivä leikkauspöytä, jonka avulla kirjapinoja käännetään 90 astetta ensimmäisen ja toisen leikkauksen jälkeen.

    8441 10 40

    kolmiteräiset tasausleikkurit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. koneet, joissa kolme terää on asetettu 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden ja joita käytetään kirjapinojen puhtaaksileikkaukseen. Kaksi terää leikkaa samanaikaisesti pinossa olevien kirjojen ylä- ja alareunat, minkä jälkeen kolmas terä leikkaa etureunat tai päinvastoin.

    8441 10 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. käsi- tai jalkakäyttöiset koneet.

    8442

    Koneet ja laitteet (muut kuin nimikkeiden 8456–8465 työstökoneet) painolaattojen, -levyjen tai -sylinterien tai muiden painokomponenttien käsittelyä tai valmistusta varten; painolaatat, -levyt, -sylinterit ja muut painokomponentit; painatusta varten valmistetut laatat, levyt, sylinterit ja litografiakivet (esim. tasoitetut, karhennetut tai kiillotetut)

    8442 30 10

    valolatomakoneet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valolatomakoneet, jotka latovat peräkkäisesti valokuvaamalla pyöriville levyille tai erityisten matriisien pinnalle asennettuja merkkejä, taikka merkkejä, jotka on muodostettu katodisädeputkelle hyvin pienten päällekkäin menevien pisteiden muodostamalla matriisilla. Alanimike käsittää myös latomakoneet, joissa käytetään valokuvausfilmille projisoitua lasersädettä.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu:

    a)

    Yleiskäyttöiset automaattiset tietojenkäsittelykoneet, joita käytetään esim. kirjanpito- ja palkanlaskentatoimintojen lisäksi valoladonnassa ja jotka sen vuoksi on yhdistetty kaapelilla (on-line-yhteys) valolatomakoneeseen, jotta sitä voidaan valvoa ja siihen voidaan syöttää latomista koskevaa tietoa (ks. nimike 8471 ja tämän ryhmän 5 huomautuksen A kohta).

    b)

    Erilliset sähkötyslaitteet viestien vastaanottamiseen ja lähettämiseen (ks. nimike 8517).

    8442 30 91

    kirjakkeiden valamista tai latomista varten (esim. linotyypit, monotyypit, intertyypit), myös valulaittein

    Kirjakkeet voidaan valaa käsin taikka koneellisesti enemmän tai vähemmän monimutkaisten koneiden avulla. Tähän kuuluviin laitteisiin ja koneisiin sisältyvät mm.:

    1.

    matriisit, pieniä levyjä, tavallisesti kuparia tai nikkeliä, joihin kirjaimet on painettu patriisilla; niitä käytetään erillisten kirjakkeiden valamiseen;

    2.

    pöydät kirjakkeiden tasoittamiseen käsin höyläämällä. Oleellista näissä on erittäin tasainen, keskeltä halkaistu pöytä, jossa on kiinnityslaite kirjakkeita varten;

    3.

    automaattiset kirjakkeiden valukoneet. Näissä valmistetaan kirjakkeet yksi kerrallaan, mutta niitä ei ladota. Niissä on tavallisesti sähköllä lämmitettävä sulatuspata, joka sisältää sulan metallin, valumuotin jäähdytyslaite metallin jähmettymisen nopeuttamiseksi sekä laitteet kirjakkeiden hiomista ja tasoittamista varten;

    4.

    koneet viivakkeiden, sokeistojen (loittojen) jne. valamista varten. Nämä toimivat suulakepuristuksella;

    5.

    latomahaat, joita käytetään latomatyötä aloitettaessa ja joihin ladotaan käsin yksi tai useampia kirjakerivejä. Niiden pääosana on pieni, hyvin tasaiseksi hiottu puu- tai metallilevy, jossa on kahdella vierekkäisellä sivulla seinämänä laippa ja usein liikkuva kiinnityslaite. Tähän kuuluvat myös latomalaivat, jotka muistuttavat latomahakoja, mutta ovat näitä suurempia ja joihin mahtuvat koko sivun kirjakkeet;

    6.

    painokehilöt, valurauta- tai teräskehyksiä, joihin mahtuu useita painosivuja. Yksi, kaksi tai neljä sivua pidetään kehyksissä erityisillä metallisilla kiiloilla tai mekaanisilla kiinnityslaitteilla (mutteri- tai ruuvi- yms. tyyppisillä), jotka kuuluvat myös tähän nimikkeeseen.

    Edellä mainittujen kirjakevalu- ja latomakoneiden ja -laitteiden lisäksi tähän kuuluu myös kokonainen ryhmä muita koneita, jotka koneellisesti sekä valavat että latovat kirjakkeita. Tämä tapahtuu joko kahdessa erillisessä työvaiheessa kahdessa erillisessä, mutta toisiaan täydentävässä koneessa (toinen kone valmistaa reikänauhan, joka puolestaan ohjaa toista konetta, jonka tehtävänä on valaa kirjakkeita joko erillisinä tai riveittäin) taikka yhtenäisenä toimintona yhdessä ja samassa koneessa. Näitä usein varsin monimutkaisia koneita ovat mm.:

    1.

    valu- ja latomakoneet, erillisille kirjakkeille (monotyyppi) jotka toimivat aiemmin esilatomakoneessa rei'itetyn nauhan ohjaamina ja valitsevat pneumaattisten releiden avulla erityiset, koneen sisällä olevat matriisit, valmistavat yksittäiset kirjaimet ja merkit sekä latovat ne latomalaivaan (joka sisältyy koneeseen).

    Näitä koneita käytetään näppäimistöllä ja rei'ittimellä varustetun, esiladonnan reikänauhalle siirtävän esilatomakoneen kanssa yhdessä. Nämä esiladontakoneet luokitellaan myös tähän;

    2.

    näppäimistöllä varustetut koneet erillisten kirjakkeiden valamista ja latomista varten. Näissä kaikki työvaiheet tapahtuvat samassa (Rototype jne.) koneessa;

    3.

    rivivalukoneet. Näissä matriisit, sen jälkeen kun ne on käsin ladottu riveiksi, pannaan koneeseen, joka valaa ne kirjakeriviksi;

    4.

    Rivilatoma- ja rivivalukoneet. Nämä ovat monimutkaisia, näppäimistöin varustettuja erityyppisiä (Intertype, Linograph jne.) koneita, jotka sekä latovat että valavat kirjakkeet riveihin samassa koneessa. Eräissä tällaisissa koneissa on laite, joka mahdollistaa niiden toiminnan erillisessä, myös tähän nimikkeeseen kuuluvassa koneessa valmistetun reikänauhan avulla.

    8442 30 99

    muut koneet ja laitteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8442 A kohdan 1–3 alakohdissa kuvaillut koneet ja laitteet kirjakkeiden valamista varten tai kuva- tai painolaattojen tai -sylinterien tai muiden painokomponenttien valmistusta varten.

    8442 50 21–8442 50 80

    kirjakkeet, kuva- ja painolaatat ja -sylinterit sekä muut painokomponentit; laatat, levyt, sylinterit ja litografiakivet, painatusta varten valmistetut (esim. tasoitetut, karhennetut tai kiillotetut)

    Luonnosta saatu litografiakivi on erittäin homogeenista, hienorakeista kalkkikiveä. Keinotekoinen litografiakivi on tavallisesti valmistettu sementistä ja kalsiumkarbonaatista, jotka on jauhettu ja puristettu kokoon.

    Näiden alanimikkeiden litografiakivet on:

    peitetty kuvilla, jotka on joko piirretty käsin tai siirretty valokuvausmenetelmää käyttäen, tai

    tasoitettu tai karhennettu niin, että niihin voi ilman enempää käsittelyä piirtää tai kirjoittaa.

    Luonnontilassa oleva kalkkikivi (josta käytetään nimitystä ”litografiakivi”) ei kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan se luokitellaan alanimikkeeseen 2530 90 98.

    8443

    Painokoneet ja -laitteet, joita käytetään painettaessa laattojen, levyjen sylinterien ja muiden nimikkeeseen 8442 kuuluvien painokomponenttien avulla; muut kirjoittimet, kopiokoneet ja telekopiolaitteet (telefaxlaitteet) yhdistettyinä tai erillisinä; niiden osat ja tarvikkeet

    8443 31 10

    kopiointiin ja telekopioiden lähettämiseen käytettävät koneet, myös jos niissä on tulostustoiminto, enintään 12 mustavalkoista sivua minuutissa kopioivat

    Kopiointinopeuden määrittämisessä otetaan huomioon enimmäisnopeus sivuille, joissa on pelkkää tekstiä, alhaisinta resoluutiota (dpi) käyttäen.

    8443 31 91

    koneet, joilla kopiointi suoritetaan skannaamalla alkuperäinen teksti ja painamalla kopiot sähköstaattisella painolaitteella

    Ks. HS-selitykset, nimike 8443, II osan A kohdan 1 alakohta.

    Skannausprosessi voidaan suorittaa joko digitaalisen tai optisen järjestelmän avulla.

    Sähköstaattinen painolaite toimii samalla tavalla kuin sähköstaattinen kirjoitin.

    Kopiointitoiminnon lisäksi tämän alanimikkeen koneilla voidaan lähettää telekopioita tai painaa.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu koneet, jotka painavat kopioita mustesuihkun tai lämpöpainolaitteen avulla (alanimike 8443 31 99).

    8443 32 30

    telekopiolaitteet (telefaxlaitteet)

    Ks. HS-selitykset, nimike 8443, II osan C kohta.

    8443 39 10

    koneet, joilla kopiointi suoritetaan skannaamalla alkuperäinen teksti ja painamalla kopiot sähköstaattisella painolaitteella

    Ks. alanimikkeen 8443 31 91 selittävät huomautukset.

    8443 39 31

    joissa on optinen järjestelmä

    Tämän alanimikkeen koneissa on optinen järjestelmä (jonka tärkeimmät osat ovat valonlähde, kokoojalinssi, linssit, peilit, prismat taikka optisten kuitujen järjestelmä tai vastaavia laitteita) alkuperäisasiakirjan skannaamiseksi.

    8443 39 39

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sini- ja diatsokopiolaitteet, joita käytetään läpikuultavien alkuperäiskappaleiden kopiointiin valoherkälle paperille. Läpikuultavan alkuperäiskappaleen läpi kulkevan valon vaikutuksesta kopiopaperin diatsoyhdiste tai valoherkät rautasuolat rikkoutuvat valaistuilla alueilla. Valaisemattomat alueet muunnetaan näkyviksi kehityksen avulla. Nämä kopiolaitteet tuottavat tavallisesti sinertäviä kopiota, joissa yksittäiset viivat eivät ole yhtä tarkkoja kuin alkuperäiskappaleissa.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kontaktimenetelmään perustuvat ja lämpökopiolaitteet.

    8443 39 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat siirtokirjoittimet, edellyttäen että niitä ei voi yhdistää automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen tai verkkoon, kuten:

    1.

    lämpökirjoittimet, joissa sähköisesti kuumennettu lämpökirjoittimen pää tuottaa halutut merkit lämpöherkälle paperille pistematriisin avulla;

    2.

    sähköstaattiset kirjoittimet, joissa kirjoituspään liikkuvat, staattisesti varautuneet pienet metalliset elementit tuottavat elekrograafiselle paperille näkymättömiä, pienistä sähköstaattisesti varautuneista pisteistä koostuvia merkkejä. Nestemäinen väriaine värjää varautuneet pisteet, jolloin merkit tulevat näkyviin.

    Edellä lueteltuja kirjoittimia ohjaavat tietovälineet (esim. CD-ROM-levyt, levykkeet, magneettinauhat tai puolijohdemateriaalia käyttävät välineet) tai muut koneet kuin automaattiset tietojenkäsittelykoneet (esimerkiksi digitaalikamerat, videokameranauhurit tai soluverkoissa käytettävät puhelimet).

    8443 91 10–8443 99 90

    osat ja tarvikkeet

    HS-selityksissä nimikkeessä 8443 mainittujen osien ja tarvikkeiden lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    automaattiset syöttölaitteet peltipainokoneita varten;

    2.

    tavallisesti paineilmalla toimivat ratajännityksen valvontalaitteet, jotka pitävät rotaatiopainokoneen rullanpurkauslaitteesta lasketun paperin jännityksen vakiona;

    3.

    pulveriruiskut, muut kuin suihkutuslaitteella toimivat;

    4.

    kirjasinketjut, neulapäät, kirjasinpäät ja kirjasinkiekot.

    8443 99 10

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Elektroniset rakenneyhdistelmät koostuvat yhdestä tai useammasta painetusta piiristä, joissa on nimikkeen 8542 elektronisia integroituja piirejä. Niissä voi olla myös erillisiä aktiivisia tai passiivisia komponentteja, nimikkeen 8536 tavaroita taikka muita sähkö- tai sähkömekaanisia laitteita edellyttäen, että ne eivät menetä elektronisen rakenneyhdistelmän olennaista luonnetta.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    mekanismit (muut kuin elektroniset);

    b)

    moduulit (jotka koostuvat mekanismeista ja elektronisista rakenneyhdistelmistä), kuten tiedon-, kuvan- tai äänentoistoon tarkoitetut kasetti-, CD-levy- tai DVD-levyasemat, jotka koostuvat mekanismeista ja elektronisista ja signaalin käsittelyyn tarkoitetuista rakenneyhdistelmistä.

    8445

    Tekstiilikuitujen käsittelykoneet; kehruu-, kertaus- tai kiertämiskoneet sekä muut tekstiililankojen valmistuskoneet ja -laitteet; tekstiililankojen vyyhteämis-, kelaus- tai puolauskoneet (myös kuteenpuolaajat) sekä koneet tekstiililangan käsittelemiseksi nimikkeiden 8446 ja 8447 koneita varten

    8445 90 00

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 8445 kohdassa E kuvailtujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat koneet, jotka kiertävät loimilangat luomakoneen rummuista loimitukille, koneet, jotka kietovat ja syöttävät lankoja kudonnan aikana, sekä koneet, jotka syöttävät lankaa koruompeleeseen.

    Kuitenkin käsikäyttöiset solmimislaitteet, jotka ovat pieniä, kädessä pidettäviä työkaluja, joilla solmitaan katkenneita lankoja, luokitellaan nimikkeeseen 8205.

    8446

    Kutomakoneet (myös kangaspuut)

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeessä 8446 kuvaillut kutomakoneet, mukaan lukien ne, joilla valmistetaan Axminster-mattoja, chenillelanka-, nukka-, frotee-, kreppi-, pellava- tai purjekangasta, käyttöhihnoja tai muita hihnoja.

    8447

    Neulekoneet, ommelkangaskoneet ja koneet kierrepäällystetyn langan, tyllin, pitsin, koruompeleiden, nauhojen, punosten tai verkon valmistusta varten sekä tuftauskoneet

    8447 20 20 ja 8447 20 80

    tasoneulekoneet; ommelkangaskoneet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. virkkuuneulekoneet, jotka itse asiassa ovat loimineulekoneita, joita käytetään koristenauhojen, hapsujen, verhojen, verkkojen, pitsin jne. valmistukseen (esim. virkkuuneulekoneet punosten, pitsin, verhojen tai reunanauhojen valmistukseen).

    8447 90 00

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 8447 kohdassa C kuvattujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Käsinkirjontakoneet (koruompelukoneet, joissa on pantografisukkula), automaattiset, sukkulalliset koruompelukoneet, jotka on varustettu jacquardlaitteella tai sen kaltaisella mekanismilla, koruompelukoneet, joissa on useita neuloja, ja monipäiset automaattiset koruompelukoneet (joissa on useita ompelupäitä yhdellä ompelutasolla ja jotka on varustettu jacquardlaitteella tai sen kaltaisella mekanismilla).

    2.

    Pitsinnypläyskoneet, joilla valmistetaan pitsiä yhdestä tai useasta langasta (nyplätty pitsi) puolia käyttäen.

    3.

    Punoma- ja punostinkoneet, joissa puolilla varustetut langansyöttäjät (punostimet) kietovat lankoja keskenään ja joissa langat kulkevat ympyrän muotoista tai aaltomaista liikerataa tuottaen metritavaraa (esim. litteät tai pyöreät punokset) tai valmiita tavaroita (nyörit, punokset, kynttilänsydämet, ontelopunokset, vaatekappaleiden reunusnauhat) tai päällystäen langalla nappeja, puisia tavaroita, letkuja jne. (esim. pyöröpunoksia, ontelopunoksia tai pakkausnyörejä valmistavat koneet).

    Nimikkeeseen 8479 luokitellaan kuitenkin erikoispunomakoneet, jotka päällystävät kaapeleita tai muita sähkönjohtimia tai jotka punovat tai kiertävät taipuisia johdinlankoja.

    4.

    Koneet koristenauhojen valmistusta varten (muut kuin 3 kohdassa mainitut punomakoneet), esim.:

    a)

    koneet pompuloiden ja chenillen valmistusta varten,

    b)

    koneet pyöreän ja muun muotoisen chenillen valmistusta varten ja koneet joulukuusenkoristeina käytettävien chenilleköynnösten valmistusta varten,

    c)

    koneet hapsujen kiertämistä ja leikkaamista varten,

    Kutomakoneet, joilla valmistetaan nauhoja tai koristenauhoja, luokitellaan nimikkeeseen 8446 ja virkkuuneulekoneet, joilla valmistetaan koristenauhoja, luokitellaan alanimikkeisiin 8447 20 20 tai 8447 20 80.

    8448

    Nimikkeen 8444, 8445, 8446 tai 8447 koneiden apukoneet ja -laitteet (esim. varsi- ja jacquardlaitteet, automaattiset langanvartijalaitteet ja syöstävänvaihtolaitteet); osat ja tarvikkeet, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti tämän nimikkeen tai nimikkeen 8444, 8445, 8446 tai 8447 koneissa ja laitteissa (esim. värttinät ja siipivärttinät, karstakangas, kammat, puristussuulakkeet, syöstävät, niidet, niisikehykset ja neulekoneenneulat)

    8448 11 00 ja 8448 19 00

    nimikkeen 8444, 8445, 8446 tai 8447 koneiden apukoneet ja -laitteet

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm.:

    a)

    koneet, joilla poistetaan langanjäänteet kutomakoneiden kudepuolista, sekä kiskolyöjät (alanimike 8479 89 97),

    b)

    laitteet, joilla tarkistetaan langan tasalaatuisuus kiertämällä lankaa rummulle tai levylle (alanimike 9017 80 90),

    c)

    langanpuhdistimet, jotka toimivat elektronisella menetelmällä, esim. valokennoilla (alanimike 9031 80 34 tai 9031 80 38).

    8450

    Pyykinpesukoneet talouksia tai pesuloita varten, myös koneet, jotka sekä pesevät että kuivaavat

    8450 11 11–8450 19 00

    koneet, joiden pesuteho on enintään 10 kg kuivapyykkiä

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.: allaspesukoneet, joissa on siivet, siipilaitteet, pulsaattorit jne. tai joissa on suutinjärjestelmä; rumpupesukoneet mukaan lukien ne, joissa pesurumpu toimii myös kuivauslinkona; yhdistelmäpesukoneet, joissa on samassa ulkokuoressa rumpupesukone tai allaspesukone ja nimikkeen 8421 kuivauslinko.

    Näiden koneiden pesutehona pidetään enintään 10 kg kuivapyykkiä, jos rummun tai altaan täyttötilavuus on:

    1.

    120 litraa (120 dm3) tai vähemmän, jos kyseessä on rumpupesukoneet,

    2.

    150 litraa (150 dm3) tai vähemmän, jos kyseessä on allaspesukoneet, joissa on siipilaitteet tai siivet,

    3.

    200 litraa (200 dm3) tai vähemmän, jos kyseessä on allaspesukoneet, joissa on pulsaattorit,

    4.

    250 litraa (250 dm3) tai vähemmän, jos kyseessä on suutinjärjestelmällä varustetut allaspesukoneet.

    Tilavuuden määrittämisessä on huomattava, että:

    1.

    rumpupesukoneen rummun pesukynnyksiä ja muita erityisiä muotoiltuja pullistumia ei oteta huomioon,

    2.

    allaspesukoneissa määrityksen perustana ei ole altaan kokonaissyvyys (yläreunasta mitattuna), vaan syvyys, joka mitataan altaan täyttökorkeuden osoittavaan merkkiin asti tai jos tällainen merkki puuttuu, altaan kokonaissyvyys, josta vähennetään 10 cm.

    8451

    Koneet ja laitteet (muut kuin nimikkeen 8450 koneet) tekstiililankojen, -kankaiden tai valmiiden tekstiilitavaroiden pesemistä, muuta puhdistamista, vääntämistä, kuivaamista, silittämistä, prässäämistä (myös liimaliinaprässit), valkaisemista, värjäämistä, viimeistystä, päällystämistä tai kyllästämistä varten sekä koneet, joita käytetään lattianpäällysteiden, kuten linoleumin, valmistuksessa kangas- tai muun pohjan päällystämiseen massalla; koneet tekstiilikankaiden käärimistä, aukikäärimistä, laskostusta, leikkaamista tai pykäreunan tekemistä varten

    8451 90 00

    osat

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    värjäyskoneiden ja -laitteiden erikoiskoopit ja -pupiinat (jotka luokitellaan niiden valmistuksessa käytetyn aineen mukaan, ks. tämän jakson 1 huomautuksen c alakohta),

    b)

    leikkauskoneiden terät ja leikkuuterät (nimike 8208),

    c)

    nukituskoneiden sähköstaattiset laitteet (nimike 8543).

    8452

    Ompelukoneet, muut kuin nimikkeen 8440 kirjannitomakoneet; erityisesti ompelukoneita varten suunnitellut huonekalut, alustat, kotelot ja suojukset; ompelukoneenneulat

    8452 10 11 ja 8452 10 19

    ompelukoneet (ainoastaan lukkotikkikoneet), joiden konevarren paino ilman moottoria on enintään 16 kg tai moottorin kanssa enintään 17 kg; ompelukoneiden konevarret (ainoastaan lukkotikkikoneiden), paino enintään 16 kg ilman moottoria tai enintään 17 kg moottorin kanssa

    1.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ompelukoneet ja ompelukoneiden konevarret, joilla molemmilla on seuraavat ominaisuudet:

    a)

    Ne tuottavat ainoastaan lukkotikkiä (suoraa ommelta, siksak-ommelta, koristeommelta), ts. ne tekevät ompeleen kahdella langalla, joista ensimmäinen pujotetaan neulansilmään ja työnnetään ommeltavan materiaalin (kangas, paperi yms.) läpi ja toinen yhdistetään liikkuvan sukkulan avulla materiaalin alapuolella ensimmäiseen lankaan.

    b)

    Konevarren paino saa olla enintään 16 kg ilman moottoria tai 17 kg moottorin kanssa (jos kyseessä on epätäydellinen konevarsi, joka on yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti luokiteltava täydellisenä, ratkaisevaa on täydellisen konevarren paino).

    2.

    Ompelukoneen konevarsi on koneen toiminnan suorittava yksikkö (mukaan luettuna, jos tarpeellista, konevarressa oleva tai siihen asennettu moottori) ja siinä on varsi, jossa on neulaa liikuttava mekanismi ja alusta, jossa on sukkulamekanismi sekä mahdollisesti laite paininjalan nostamista varten. Kehys, pöytä, suojus ja muut huonekalut (mukaan lukien ompelukoneen jalkapainike) eivät ole konevarren osia.

    3.

    On huomattava, että joissakin kannettavissa ompelukoneissa alusta on suunniteltu myös jalustaksi. Tällaista tavaraa pidetään ompelukoneena, eikä ompelukoneen konevartena.

    8452 30 10

    joissa varren toinen puoli on litteä

    Näitä neuloja käytetään kotiompelukoneissa. Ne ovat ulkonäöltään seuraavanlaisia:

     

    Image

    8456

    Kaikkia aineita työstävät koneet, jotka irrottavat ainetta laser- tai muulla valo- tai fotonisäteellä, ultraäänellä, sähköpurkauksella, sähkökemiallisella prosessilla, elektronisuihkulla, ionisäteellä tai plasmakaarella

    8456 10 00

    laser- tai muulla valo- tai fotonisäteellä toimivat

    HS-selityksissä nimikkeen 8456 kohdassa A mainittujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. koneet, jotka virittävät lasersäteellä painetuissa piireissä olevat sähkövastukset. Johtavaa ainetta, joka muodostaa vastukset painettujen piirien eristävälle alustalle, irrotetaan lasersäteellä kunnes saadaan haluttu resistanssi.

    8456 30 11

    langalla työstävät

    Nämä koneet on varustettu elektrodilla, joka koostuu läpimitaltaan pienestä langasta, joka on kiedottu työkappaleen vastakkaisille sivuille asetettujen kahden puolan välille.

    8457

    Työstökeskukset, yksikkörakenteiset koneet (yksiasemaiset työstöyksiköt) ja moniasemaiset transferkoneet, metallin työstöön

    8457 10 10

    vaakasuuntaiset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat työstökeskukset, joissa yksinomaan vaakasuuntaiseen karaan kiinnitetyt työkalut työstävät työkappaletta sivusta.

    8457 10 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. työstökeskukset, joissa työkoneet työstävät työkappaletta ylhäältä päin (pystykaraiset työstökeskukset), työstökeskukset, joissa käytetään sekä pystysuuntaisia että vaakasuuntaisia karoja (yhdistelmätyöstökeskukset) tai työstökeskukset, joissa on kääntyvä kara (yleistyöstökeskukset).

    8458

    Lastuavat sorvit (myös sorvauskeskukset) metallin työstöön

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat lastuavat sorvit, jotka on erityisesti suunniteltu metallien työstöön ja jotka toimivat irrottamalla ainetta sorvaustyökalujen avulla. Työkappale pyörii tavallisesti oman akselinsa ympäri. Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös lastuavat sorvit, joissa itse työkalua tai työkalua ja työkappaletta pyöritetään.

    HS-selityksissä nimikkeen 8458 kolmannessa kappaleessa mainittujen sorvien lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat takaleikkaussorvit, akselisorvit, pitkien akselien sorvauskoneet, kampisorvit ja monitoimisorvit. Monitoimisorvit muistuttavat kärkisorveja, mutta eroavat siinä, että niissä on erityismekanismi, jonka avulla niillä voi suorittaa sorvauksen lisäksi muita toimintoja kuten porata, jyrsiä ja leikata määräpituisia kappaleita.

    8459

    Lastuavat työstökoneet [myös koneet, joissa karapää liikkuu johteilla (way-type unit head machines)] metallin poraukseen, avarrukseen, jyrsintään tai kierteitykseen, muut kuin nimikkeen 8458 sorvit (myös sorvauskeskukset)

    8459 10 00

    koneet, joissa karapää liikkuu johteilla (way-type unit head machines)

    Ks. HS-selitykset, nimikkeen 8459, kolmannen kappaleen kohdassa 1.

    8459 31 00 ja 8459 39 00

    muut avarrus-jyrsinkoneet

    Ks. HS-selitykset, nimike 8459, kolmannen kappaleen 3 kohdan kolmas alakohta.

    8460

    Työstökoneet metallin tai kermettien purseenpoistoon, teroitukseen, hiontaan, laahintaan, hiertämiseen, kiillotukseen tai muuhun viimeistelyyn hiomakivien tai muiden hioma- tai kiillotusaineiden avulla, muut kuin nimikkeen 8461 hammaspyörien leikkuu-, hioma- tai viimeistelykoneet

    8460 11 00 ja 8460 19 00

    tasohiomakoneet, joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 8460 kolmannen kappaleen kohdassa 3 mainitut tasohiomakoneet.

    Nämä koneet on varustettu mittaus- tai asetuslaitteilla. Näitä laitteita ovat mm.:

    1.

    Lineaarinen mittauslaite, joka perustuu suoraan mittaustapaan esim. laskuviivaimet, työntömitat jne., joissa kahden perättäisen astejaon väli vastaa koneenosan siirtymää, joka on enintään millimetrin sadasosa (0,01 mm).

    2.

    Profiiliprojektorit, joilla tarkkaillaan työstämistä. Näissä projektoreissa on asteikolla varustettu himmeä lasi, johon työkappaleen ja työkalun voimakkaasti suurennettu kuva heijastetaan niin, että työkappaleen tai työkalun kaikkia syöttöliikkeitä sekä työmenetelmän edistymistä voidaan arvioida lasilla näkyvän asteikon avulla. Työ voidaan tarkistaa myös asettamalla lasille läpinäkyvä, asteikolla varustettu kalvo, johon on jäljennetty valmistettavasta kappaleesta piirros, joka vastaa profiiliprojektorin optista suurennosta. Tällöin koneenkäyttäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että kappaleen kuva vastaa kalvolla olevaa piirrosta.

    3.

    Laitteet, jotka rajoittavat työkalupitimen tai työkappaleen pitimen syöttöliikettä säädettävillä rajoittimilla, joiden paikoitus tarkistetaan mittapaloilla.

    4.

    Hiomakoneiden sähköiset koestus- ja säätölaitteistot, joilla säädetään asteikkojaon avulla työkappaleen varsinaiset, lopulliset mitat ja joiden avulla voidaan hidastaa työkalun liikettä ja pysäyttää se, kun kappaleen mitat lähestyvät ennalta määritettyjä mittoja ja saavuttavat ne.

    8460 21 11–8460 29 90

    muut hiomakoneet, joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm

    Ks. alanimikkeiden 8460 11 00 ja 8460 19 00 selittävät huomautukset.

    8460 21 11

    sisähiomakoneet

    Sisähiomakoneita käytetään hiomaan onttojen työkappaleiden sisäläpimittoja (esim. reikiä). Istukkaan kiinnitettyä työkappaletta työstetään hiomalaikalla, joka tarpeeksi pieni, jotta se mahtuu työkappaleen onttoon osaan.

    8460 21 15

    pyörtöhiomakoneet

    Pyörtöhiomakoneita eli keskiöttömiä hiomakoneita käytetään hiomaan työkappaleiden ulkoläpimittoja. Pyörtöhionnassa työkappaletta ei ole kiinnitetty vaan se on pyörivän hiomalaikan ja säätölaikan (myös konekäyttöinen) väliin sijoitetun tukikiskon päällä. Haluttu työkappaleen läpimitta määritetään asettamalla hiomalaikka ja säätölaikka tietylle etäisyydelle toisistaan.

    8460 21 19

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. yleishiomakoneet. Nämä ovat ulko- ja sisähiomakoneiden yhdistelmiä ja voivat näin ollen työstää samanaikaisesti työkappaleen ulko- ja sisäläpimittoja.

    8460 29 11

    sisähiomakoneet

    Alanimikkeen 8460 21 11 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8460 29 19

    muut

    Alanimikkeiden 8460 21 15 ja 8460 21 19 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8461

    Työstökoneet höyläykseen, poikittaishöyläykseen, pistoon, avennukseen, sahaukseen tai katkaisuun sekä muut lastuavat työstökoneet, myös hammaspyörien leikkuu-, hioma- tai viimeistelykoneet, metallia tai kermettejä varten, muualle kuulumattomat

    8461 30 10 ja 8461 30 90

    avennuskoneet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat avennuskoneet (ks. HS-selitykset, nimike 8461, kolmannen kappaleen kohdassa 4). Ne ovat työstökoneita, joissa on monihampainen leikkaava työkalu eli avennin, jota käytetään työstämään työkappaleen sisä- tai ulkopintoja. Näissä koneissa työkappale on kiinnitetty paikalleen ja pitimeen kiinnitettyä avenninta vedetään ja työnnetään työkappaleen pintaa pitkin tasaisella suoraviivaisella leikkuuliikkeellä.

    Sisäavennukseen tarkoitettu avennin, joka viedään työkappaleen läpi, työstää ja kalibroi karkean tai esityöstetyn työkappaleen sisäpintoja. Ulkoavennukseen tarkoitettu avennin työstää sileitä tai kuvioituja pintoja.

    8461 40 11 ja 8461 40 19

    lieriöhammaspyörien valmistukseen

    Näissä alanimikkeissä lieriöhammaspyörinä pidetään ainoastaan hammaspyöriä, jotka on valmistettu lieriömäisistä aihioista ja joilla on lieriömäinen muoto leikkauksen jälkeen.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. koneet suorahampaisten hammaspyörien, kierukkapyörien, kierukoiden, lukituspyörien ja ketjupyörien valmistusta varten.

    8461 40 31 ja 8461 40 39

    muiden hammaspyörien valmistukseen

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. koneet hammastankojen, kartiohammaspyörien ja muiden kuin lieriömäisten kierukoiden valmistusta varten.

    8461 40 71 ja 8461 40 79

    varustettuna mikrometriasetusjärjestelmällä, jossa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm

    Ks. alanimikkeiden 8460 11 00 ja 8460 19 00 selittävät huomautukset mittaus- ja säätölaitteista.

    8470

    Laskukoneet ja taskukokoiset tietojen tallennus-, toisto- ja näyttölaitteet, joissa on laskutoimintoja; kirjanpitokoneet, postituskoneet, matka- tai pääsylippukoneet sekä niiden kaltaiset koneet, jotka sisältävät laskulaitteen; rekisteröivät kassakoneet

    8470 10 00

    elektroniset laskimet, jotka pystyvät toimimaan ilman ulkoista sähkövoimanlähdettä, ja taskukokoiset tietojen tallennus-, toisto- ja näyttölaitteet, joissa on laskutoimintoja

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat esim.:

    1.

    Elektroniset laskimet, joissa on aika- ja päiväysnäyttö sekä herätyslaite tai lisäksi esim. ajanottolaite, ajastin tai näppäimet, joista saadaan melodia soimaan.

    2.

    Elektroniset paristokäyttöiset taskukokoiset koneet, jotka suorittavat laskutoimintoja ja joissa on lisäksi muisti tietojen, esim. puhelinluettelon, aikataulun, muistion, kalenterin jne. tallentamista varten (näistä koneista käytetään nimitystä ”digital diaries” eli elektroniset muistiot).

    3.

    Pienet taskukokoiset elektroniset laitteet, joita voidaan käyttää muodostamaan sanoja ja lauseita, jotka käännetään halutulle vieraalle kielelle ko. laitteissa käytetyistä muistimoduuleista riippuen (elektroniset sanakirjat); ne voivat myös suorittaa yksinkertaisia laskutoimituksia. Näissä laitteissa on aakkosnumeerinen näppäimistö ja neliön tai suorakaiteen muotoinen näyttö.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    rannekellot ja taskukellot, joiden kuoressa on pieni elektroninen laskin (nimike 9101 tai 9102),

    b)

    tupakansytyttimet, joihin on sisäänrakennettu pieni elektroninen laskin sekä mahdollisesti myös elektroninen kello (nimike 9613),

    c)

    samankaltaiset laitteet ilman laskutoimintoja (nimike 8543).

    8470 30 00

    muut laskukoneet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 8470 osassa A mainitut muut kuin elektroniset laskukoneet, joissa on mekaaniset laitteet laskemista varten (tavallisesti hammaspyöristä ja hammastangoista koostuvat laitteet), riippumatta siitä, ovatko ne käsi- tai moottorikäyttöisiä vai toimivatko ne sähkömagneettisella laitteella.

    8470 90 00

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 8470 osassa B ja D lueteltujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. koneet, jotka antavat hintalappuja, jotka osoittavat painosta ja yksikköhinnasta lasketun myyntihinnan, ja koneet, jotka laskevat yhteen moottoritiemaksut ja antavat siitä kuitin.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu tullille erikseen esitetyt kirjoittimet, nimike 8443.

    8471

    Automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt; magneettimerkkien lukijat ja optiset lukijat, koneet tietojen siirtämistä varten tietovälineelle koodimuodossa ja koneet tällaisten tietojen käsittelemistä varten, muualle kuulumattomat

    8471 70 30

    optiset, myös magneettioptiset

    Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus.

    8472

    Muut toimistokoneet ja -laitteet (esim. hektografit ja vahamonistuskoneet, osoitekoneet, setelinantoautomaatit, rahanlajittelu-, rahanlaskemis- tai rahankäärimiskoneet, kynänteroituslaitteet, lävistys- tai nitomalaitteet)

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu kirjoituskoneet, joissa on erityislaite osoitelevyjen vahakselle kirjoittamista varten (nimike 8469).

    8472 90 70

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8472 viidennen kappaleen kohdissa 2, 3, 5, 7–11 ja 16–22 mainittujen koneiden lisäksi mm.:

    1.

    Koneet, jotka päällystävät molemmilta puolilta sopimuspapereita, tietolomakkeita, työpiirustuksia, henkilöllisyystodistuksia ja muita asiakirjoja läpinäkyvällä kalvolla, mikä suojaa näitä asiakirjoja kulumiselta, väärentämiseltä, likaantumiselta tai rypistymiseltä.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu näiden koneiden kaltaiset koneet (nk. kuumasaumauspuristimet), joita ei käytetä toimistoissa ja jotka lämmön ja paineen avulla päällystävät kuvien, valokuvien, taidejäljennösten ja muiden painettujen tuotteiden etu- tai kääntöpuolet synteettisestä aineesta tehdyllä lämpömuovautuvalla, läpinäkyvällä kalvolla. Nämä koneet luokitellaan nimikkeeseen 8477.

    2.

    Sähkökaiverruskoneet, joita käytetään esim. piirustustoimistoissa.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    nimikkeen 8443 kirjoittimet,

    b)

    elektroniset paristokäyttöiset taskukokoiset koneet, jotka suorittavat laskutoimintoja ja joissa on lisäksi muisti tietojen, esim. puhelinluettelon, aikataulun, muistion, kalenterin jne. tallentamista varten (näistä koneista käytetään myös nimitystä ”digital diaries” eli elektroniset muistiot) (alanimike 8470 10 00).

    8473

    Osat ja tarvikkeet (muut kuin suojuspeitteet, kantolaukut ja niiden kaltaiset tavarat), jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 8469–8472 koneissa

    HS-selityksissä nimikkeessä 8473 mainittujen osien, rakenneyhdistelmien ja tarvikkeiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Winchester- tai ohutkalvotekniikalla valmistetut magneettipäät magneettilevyjen oheismuistiyksiköitä varten, myös tukivarteen asennettuina tai koteloissa.

    2.

    Tiedontallennusyksiköt [Head/Disc/Assembly (HDA)], jotka on suunniteltu asennettaviksi pysyvästi levymuistiyksiköihin ja joissa on useita akselille asennettuja magneettilevyjä, luku- ja kirjoituspäillä varustettuja varsia, komento-, saanti- ja asennointimekanismeja; koko yksikkö on ilmatiiviisti suljetussa kotelossa.

    3.

    Värinauhakasetit, jotka on selvästi valmistettu vaihdettaviksi tarvikkeiksi ja joissa on erityiskotelossa sekä väri- että korjausnauha.

    8473 10 11 ja 8473 10 19

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8473 21 10

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8473 29 10

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8473 30 20 ja 8473 30 80

    nimikkeen 8471 koneiden osat ja tarvikkeet

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näppäimistöt, jotka ovat omassa kotelossaan (alanimike 8471 60 60).

    8473 30 20

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8473 40 11 ja 8473 40 18

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8473 40 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat osoitekoneissa käytettävät osoitelevyt, joissa olevat kopioitavat osoitteet on valmistettu pistotusmenetelmällä, pakottamalla tai erityisellä kirjoituskoneella. Näin ollen nämä levyt voivat olla metallista tai synteettisestä aineesta valmistettuja levyjä tai ne voivat olla pahvista tai kartongista valmistettuja pieniä kehystettyjä levyjä (kortit, vahakset) jne.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös osoitelevyt, joihin osoitteita ei ole vielä kopioitu (pistotusmenetelmällä, pakottamalla tai kirjoituskoneella), jos ne ovat tunnistettavissa osoitekoneissa käytettäviksi osoitelevyiksi. Tällaiset tavarat, jotka on valmistettu paperista, pahvista tai kartongista, ts. pienet vahakset, jotka on asetettu pahvi- tai kartonkikehyksiin ja jotka voidaan syöttää osoitekoneisiin, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 4816.

    8473 50 20

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8477

    Koneet ja laitteet kumin tai muovin työstöä varten tai kumi- tai muovitavaroiden valmistusta varten, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

    HS-selityksissä nimikkeessä 8477 mainittujen koneiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    koneet kenkien kumisten ulkopohjien ja -korkojen irrottamista varten; näitä koneita käytetään kenkäteollisuudessa, mutta niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu nahan tai vuodan työstämiseen,

    2.

    koneet, joilla leikataan laattoja vaahtomuovista, vaahtokumista, lateksivaahdosta ja niiden kaltaisista aineista; leikkaamista varten koneissa käytetään vanneterää tai sahanterää.

    8479

    Koneet ja mekaaniset laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

    8479 40 00

    köyden- tai kaapelinvalmistuskoneet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Koneet ja laitteet, jotka valmistavat nuoraa, purjelankaa, köyttä tai kaapelia tekstiilikuiduista, esim.:

    a)

    säikeidenkiertokoneet, jotka valmistavat köydensäikeitä kiertämällä yhteen kaksi tai useampia yksinkertaisia lankoja (kertokerrattu lanka),

    b)

    köydenkiertokoneet, jotka kiertävät yhteen kaksi tai useampia köydensäikeitä valmistaen läpimitaltaan paksua köyttä tai kaapelia,

    c)

    yhdistelmäkoneet, jotka kiertävät sekä säikeitä että köysiä ja jotka pääasiallisesti valmistavat painavampaa purjelankaa ja läpimitaltaan ohuempaa köyttä tai kaapelia.

    2.

    Koneet ja laitteet, jotka valmistavat teräsköyttä tai -kaapelia (muuta kuin sähkökaapelia) samalla periaatteella kuin edellä kohdassa 1 kuvaillut koneet ja laitteet.

    3.

    Koneet ja laitteet, jotka kiertävät tai punovat johdinkaapelia, ja koneet, jotka valmistavat koaksiaalikaapelia.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu koneet, jotka suorittavat säikeiden kiertämistä edeltävät työvaiheet, esim. kampauskoneet, venytys- ja kertausvaiheessa käytettävät koneet, perättäisen esikehruun suorittavat koneet ja kehruukoneet, eivätkä kertauskoneet, joita käytetään kehräämöissä. Näillä koneilla voidaan myös valmistaa hienoa purjelankaa kertaamalla kertokerrattua lankaa (nimike 8445).

    8479 89 97

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    autotallinovien avausjärjestelmät, jotka ovat mekaanisia laitteita, jotka avaavat ja sulkevat automaattisesti autotallien nosto- tai kippiovet radiokauko-ohjauksella. Ne kiinnitetään autotallin kattoon, ja ne koostuvat pääasiallisesti sähkömoottorista, jossa on käyttökara, voimansiirtolaitteella varustetusta liitosraiteesta ja ohjausvivusta, joka kiinnitetään autotallin oveen. Sähkömoottori on yhdistetty kaapelilla radiokauko-ohjausvastaanottimeen, joka kytkee sähkömoottorin virtalähteen päälle, kun se vastaanottaa ohjaussignaaleja ajoneuvossa olevasta radiokauko-ohjauslähettimestä. Näiden järjestelmien kaukosäätöön tarvittavat radiolähettimet ja -vastaanottimet eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 8526 ominaisuuksiensa mukaan;

    2.

    tietyt koneet ja laitteet, jotka valmistavat piirilevyjä (työstämällä ja leikkaamalla laminoidusta paperista, lasikuitukankaasta, keraamisesta tai muusta eristävästä aineesta valmistettuja levyjä), esimerkiksi:

    a)

    harjauskoneet ja ultraäänipesukoneet eristävästä aineesta tehtyjen levyjen puhdistamiseen;

    b)

    valssauskoneet ja valukoneet, jotka päällystävät eristävästä aineesta tehdyt levyt fotoresistillä, sideaineella tai liimalla;

    3.

    painettujen piirilevyjen asennuskoneet aktiivisten, passiivisten ja liitoskomponenttien asentamiseen painetuille piireille (poimivat ja asettavat koneet ns. pick and place -koneet). Nämä komponentit syötetään automaattisesti koneeseen nauhoilla (hihnoilla). Laitteet sijoittavat komponentit täsmällisesti haluttuun kohtaan ja asettavat ne painetulle piirille Kun komponentit on asetettu paikoilleen, ne kiinnitetään painettuun piiriin esim. juottamalla tai kontaktiliitännällä. Puolijohdekomponenttien asentamisen lisäksi, nämä laitteet pystyvät poimimaan ja asettamaan alustoille myös muita komponentteja.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu koneet ja laitteet, joita käytetään yksinomaan tai pääasiassa puolijohdetankojen tai kiekkojen, puolijohdekomponenttien, elektronisten integroitujen piirien tai litteiden näyttöjen valmistuksessa (nimike 8486).

    8481

    Hanat, venttiilit ja niiden kaltaiset laitteet putkijohtoja, höyrykattiloita, säiliöitä, astioita tai niiden kaltaisia tavaroita varten, myös paineenalennusventtiilit ja termostaatin ohjaamat venttiilit

    8481 10 05

    yhdistetyin suodattimin tai voitelulaittein

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tavarat, joissa on erilaisia komponentteja, jotka suorittavat paineilmajärjestelmien säätämisessä tarvittavia toimintoja: ilmansuodatus (epäpuhtauksien, esim. veden, ruosteen, lian jne. poistamista varten), oikeaan työpaineeseen säätäminen ja voitelu (pneumaattisten komponenttien sujuvan toiminnan varmistamiseksi).

    Näillä tavaroilla on tavallisesti seuraavanlainen ulkonäkö:

     

    Image

    8486

    Koneet ja laitteet, joita käytetään yksinomaan tai pääasiassa puolijohdetankojen tai -kiekkojen, puolijohdekomponenttien, elektronisten integroitujen piirien tai litteiden näyttöjen valmistuksessa; tämän ryhmän 9 huomautuksen C kohdassa eritellyt koneet ja laitteet; osat ja tarvikkeet

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu muun muassa:

    a)

    koneet ja laitteet, jotka valmistavat piirilevyjä 85 ryhmän 5 huomautuksen määritelmän mukaisesti;

    b)

    sähkökoneet ja laitteet, jotka koestavat kiekot tai integroidut piirit sähköisellä mittauksella ja jotka toteavat ja paikallistavat viat, mukaan lukien koneet ja laitteet, jotka on varustettu vikoja merkitsevällä laitteella tai lajittelulaitteella, joka lajittelee tarkastetut tuotteet eri säiliöihin (90 ryhmä).

    8486 20 10

    ultraäänellä toimivat työstökoneet

    Ks. HS-selitykset, nimike 8456, toinen kappale.

    8486 20 90

    muut

    Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8486 koskevien selitysten B osassa mainittujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    työstökoneet puolijohdekiekkojen piirottamiseen tai uurtamiseen;

    2.

    laitteet puolijohdekiekkojen pikakuumentamista varten;

    3.

    kaikkia aineita työstävät koneet, jotka irrottavat ainetta laser- tai muulla valo- tai fotonisäteellä;

    4.

    laitteet, joilla kuivataan painetut tai pestyt eristävät alustat, sekä piikiekkojen jatkuvakestoiset kuivauskoneet ja -laitteet.

    8486 40 00

    tämän ryhmän 9 huomautuksen C kohdassa eritellyt koneet ja laitteet

    Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8486 koskevien selitysten D osassa mainittujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    elektronisten integroitujen piirien tai puolijohdekomponenttien asentamisessa käytettävät laitteet puolijohdesirujen alustaan liittämistä ja automaattista teippiasennusta varten;

    2.

    valokuvauskamerat, kun niitä käytetään kuvioita kehittävinä laitteina, jollaisia käytetään maskien tai hiusristikoiden valmistamiseen fotoresistillä päällystetyistä alustoista;

    3.

    merkintäkojeet, kun niitä käytetään kuvioita kehittävinä laitteina, jollaisia käytetään maskien tai hiusristikoiden valmistamiseen fotoresistillä päällystetyistä alustoista;

    4.

    tietyt koneet ja laitteet, jotka valmistavat integroituja hybridipiirejä (työstämällä ja leikkaamalla keraamisesta tai muusta eristävästä aineesta valmistettuja levyjä), esimerkiksi:

    a)

    harjauskoneet ja ultraäänipesukoneet eristävästä aineesta tehtyjen levyjen puhdistamiseen;

    b)

    valssauskoneet ja valukoneet, jotka päällystävät eristävästä aineesta tehdyt levyt fotoresistillä, sideaineella tai liimalla.

    85 RYHMÄ

    SÄHKÖKONEET JA -LAITTEET SEKÄ NIIDEN OSAT; ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET, TELEVISIOKUVAN TAI -ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET SEKÄ TÄLLAISTEN TAVAROIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    8501

    Sähkömoottorit ja -generaattorit (ei kuitenkaan sähkögeneraattoriyhdistelmät)

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. pyörivät tuulilasinpyyhkimien sähkömoottorit ilman varsia tai pyyhkimien sulkia, mutta varustettuina voimansiirtomekanismeilla (hammasvaihteella ja kiertotangolla), jotka muuttavat moottorin pyörivän liikkeen edestakaiseksi.

    8502

    Sähkögeneraattoriyhdistelmät ja pyörivät sähkömuuttajat

    HS-selityksissä nimikkeen 8502 osissa I ja II kuvattujen sähkökoneiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. kaskadimuuttajat, Ward-Leonard -järjestelmät ja pyörivät vaihesiirtäjät.

    8502 39 20

    turbogeneraattorit

    Turbogeneraattoreja pyörittävät suoraan kaasu- tai höyryturbiinit. Niissä on kiinteä lieriömäinen roottori, jossa on pitkittäisiin uriin asennetut induktiokäämit. Roottori voi koostua yhtenäisestä kappaleesta tai useasta kiinteästä osasta.

    Turbogeneraattorit ovat tavallisesti ilmajäähdytteisiä, mutta suurtehoiset mallit ovat vetyjäähdytteisiä.

    8503 00

    Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8501 tai 8502 koneissa

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu mm. sähkömoottoreiden kytkentälevyt (nimike 8536).

    8504

    Sähkömuuntajat, staattiset sähkömuuttajat (esim. tasasuuntaajat) ja induktorit

    HS-selityksissä nimikkeessä 8504 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    aseteltavat muuntajat (esim. liukumuuntajat) ja säätömuuntajat;

    2.

    hajakenttämuuntajat loisteputkia varten;

    3.

    erityismuuntajat teletekniikkaa varten;

    4.

    tasauskelat;

    5.

    lähtökelat;

    6.

    tasoituskuristimet;

    7.

    kelat, joissa on säädettävä sydän induktanssin muuttamista varten;

    8.

    sähköpurkauslamppujen ja -putkien kuristimet;

    9.

    pupiinakelat;

    10.

    Godefroy-kelat;

    11.

    stabiloidut virtalähteet (tasasuuntaaja, jossa on säätölaite).

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös mm. seleenitasasuuntauselementit, joko yksittäisinä (erityisesti seleenikiekot) tai yhdistelminä.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu erilliskomponentteina olevat yksikiteiset pii- tai germaniumtasasuuntaajat (esim. tasasuuntausdiodit) tai integroidun piirin, erityisesti mikropiirin, muodostavat tasasuuntaajat, myös jäähdytys- tai eristyslaitteilla jne. varustetut. Tämän ryhmän 8 huomautuksen mukaisesti nämä komponentit luokitellaan nimikkeeseen 8541 tai 8542 (ks. myös tämän ryhmän 2 huomautus).

    Tähän nimikkeeseen eivät myöskään kuulu:

    a)

    vaihtokytkimet moninapaisia muuntajia varten (nimike 8536);

    b)

    esim. tasasuuntauslamput ja -putket, esim. panotronit, tyratronit ja ignitronit sekä korkeajännitetasasuuntausputket röntgenlaitteita varten (alanimike 8540 89 00);

    c)

    nimikkeen 9032 jännitteensäätimet.

    8504 40 30

    jollaisia käytetään televiestintälaitteissa, automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. staattiset sähkömuuttajat, jollaisia käytetään televiestintälaitteissa, automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä ja

    joissa on yleensä vakautuspiirit;

    joiden tyypillinen antojännite on esimerkiksi 3,3, 5, 12, 24, 48 tai 60 V.

    Televiestintälaitteissa, automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä käytettävät staattiset sähkömuuttajat muuttavat verkosta saatavan vaihtovirran tarvittavaksi tasavirraksi.

    Automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa käytettyinä sähkömuuttajien nk. katkeamaton tehonsyöttö (UPS) varmistaa varaenergian saannin (”teho ok” -signaali) sähkökatkon yhteydessä ja estää näin tietojen menetyksen.

    8504 90 05

    alanimikkeen 8504 50 20 tuotteiden elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ilmaisun ”elektroniset rakenneyhdistelmät” määrittelystä ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8504 90 91

    alanimikkeen 8504 40 30 tuotteiden elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ilmaisun ”elektroniset rakenneyhdistelmät” määrittelystä ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8505

    Sähkömagneetit; kestomagneetit ja tavarat, jotka magnetoinnin jälkeen on tarkoitettu käytettäviksi kestomagneetteina; sähkömagneetti- tai kestomagneetti-istukat ja niiden kaltaiset pitimet; sähkömagneettiset kytkimet ja jarrut; sähkömagneettiset nostopäät

    8505 90 10

    sähkömagneetit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sähköiset käyttömagneetit, jotka on asennettu yksityisautojen oviin ja jotka ovat osa autonovien keskuslukitusjärjestelmää. Tällaiset järjestelmät on yhdistetty ajoneuvon virranlähteeseen ja ne aktivoituvat järjestelmän sähköisen ohjauslaitteen lähettämistä signaaleista. Jos yksi ajoneuvon ovista avataan tai suljetaan käsivoimin, samanaikaisesti muut ovet menevät lukkoon tai niiden lukot avautuvat sähkömagneettisesti.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu sähkömagneettisesti toimivat ruiskutusventtiilit, joita käytetään kipinäsytytteisissä tai puristussytytteisissä mäntämoottoreissa ja joiden venttiilienrungot on varustettu magneettikäämityksellä ja neulat vastaavasti magneettipidättimellä (alanimike 8409 91 00 tai 8409 99 00).

    8506

    Galvaaniset parit ja paristot

    8506 10 11

    lieriöparit

    Lieriöpareilla on ympyrän muotoinen poikkileikkaus. Positiiviset ja negatiiviset navat sijaitsevat vastakkaisissa päissä. Lieriöparien pituus on suurempi kuin niiden läpimitta:

     

    Image

    8506 10 15

    nappiparit

    Nappiparien korkeus on pienempi tai yhtä suuri kuin niiden läpimitta.

     

    Image

    8506 10 91

    lieriöparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 11 selittävät huomautukset.

    8506 10 95

    nappiparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 15 selittävät huomautukset.

    8506 30 10

    lieriöparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 11 selittävät huomautukset.

    8506 30 30

    nappiparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 15 selittävät huomautukset.

    8506 40 10

    lieriöparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 11 selittävät huomautukset.

    8506 40 30

    nappiparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 15 selittävät huomautukset.

    8506 50 10

    lieriöparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 11 selittävät huomautukset.

    8506 50 30

    nappiparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 15 selittävät huomautukset.

    8506 60 10

    lieriöparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 11 selittävät huomautukset.

    8506 60 30

    nappiparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 15 selittävät huomautukset.

    8506 80 11

    lieriöparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 11 selittävät huomautukset.

    8506 80 15

    nappiparit

    Ks. alanimikkeen 8506 10 15 selittävät huomautukset.

    8507

    Sähköakut sekä niihin kuuluvat erottimet, myös suorakaiteen tai neliön muotoiset

    8507 20 41–8507 20 98

    muut lyijyakut

    Lukuun ottamatta akkuja, jollaisia käytetään mäntämoottoreiden käynnistämiseen (ks. alanimikkeet 8507 10 41–8507 10 98), näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8507 kolmannen kappaleen kohdassa 1 mainitut sähkölyijyakut.

    Näitä akkuja käytetään esimerkiksi sähköajoneuvoissa ja syöttämään virtaa teleliikennelaitteistoihin.

    8507 30 20–8507 30 89

    nikkeli-kadmiumakut

    Näiden alanimikkeiden akkuja käytetään erityisesti kaivostyöntekijöiden turvalampuissa ja usein kuivapattereiden sijasta kannettavissa radioissa, televisiovastaanottimissa, sähköllä toimivissa partakoneissa ja muissa sähköllä toimivissa laitteissa.

    8507 80 20–8507 80 80

    muut akut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. hopeasinkki- ja hopeakadmiumakut.

    8507 90 20–8507 90 90

    osat

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm. akun kennojen liitososat (alanimike 8536 90 85).

    8509

    Sähkömekaaniset talouskoneet ja -laitteet yhteenrakennetuin sähkömoottorein

    8509 80 00

    muut koneet ja laitteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sähköllä toimivat manikyyri- ja pedikyyrilaitteet yhteenrakennetuin sähkömoottorein ja yhdistettynä kaapelilla laitteeseen kuuluvaan virtalähdeyksikköön.

    8510

    Partakoneet, hiusten- tai karvanleikkuukoneet, sekä ihokarvojen poistolaitteet yhteenrakennetuin sähkömoottorein

    8510 10 00

    partakoneet

    Partakoneet, joissa on hiusten- tai karvanleikkuukone, luokitellaan tähän alanimikkeeseen.

    8511

    Sähkösytytys- tai -käynnistyslaitteet, jollaisia käytetään kipinäsytytys- tai puristussytytysmoottoreissa (esim. sytytysmagneetot, laturimagneetot, sytytyskelat, sytytys- ja hehkutulpat sekä käynnistinmoottorit); generaattorit (esim. tasavirta- tai vaihtovirtageneraattorit) sekä lataus- ja takavirtareleet, jollaisia käytetään polttomoottoreiden yhteydessä

    8511 40 00

    käynnistinmoottorit, myös jos ne toimivat generaattorina

    Tämän alanimikkeen laitteet toimivat tavallisesti 6, 12 tai 24 V:n jännitteellä ja niissä on erityislaitteita moottoreihin kiinnittämistä varten.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    käynnistinmoottorit, joissa on liukuva ankkuri, käynnistinmoottorit, joissa on liukuva syöttölaite, käynnistinmoottorit, joissa on kierukka, ja käynnistinmoottorit, joissa on liukuva hammaspyörä ja kierukka;

    2.

    käynnistinmoottorista ja generaattorista yhdeksi yksiköksi muodostettu laite.

    8512

    Sähköllä toimivat valaistus- tai merkinantolaitteet (muut kuin nimikkeen 8539 tavarat), sähköllä toimivat tuulilasinpyyhkimet sekä sähköllä toimivat jään- tai huurunpoistolaitteet, jollaisia käytetään polkupyörissä tai moottoriajoneuvoissa

    8512 30 10

    murtohälyttimet, jollaisia käytetään ajoneuvoissa

    Ks. HS-selitykset, nimike 8512, toisen kappaleen kohdassa 11.

    8512 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. auton etulyhtyjen kehykset ja heijastimet sekä sähköllä toimivien tuulilasinpyyhkimien varret, myös ne, joissa on pyyhkimien sulat.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu lampunpitimet (alanimike 8536 61 10 tai 8536 61 90).

    8514

    Teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät sähköuunit (myös induktion tai dielektrisen häviön avulla toimivat); muut teollisuudessa tai laboratoriossa käytettävät induktion tai dielektrisen häviön avulla toimivat aineiden kuumentamiseen käytettävät laitteet

    8514 20 80

    dielektrisen häviön avulla toimivat uunit

    Mikroaaltouunit, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ravintoloissa, ruokaloissa ja vastaavissa paikoissa, eroavat nimikkeeseen 8516 kuuluvista kotikäyttöön tarkoitetuista laitteista antoteholtaan ja uunin tilavuudeltaan. Tällaisia mikroaaltouuneja, joissa antoteho on yli 1 000 W tai joiden uunin tilavuus on enemmän kuin 34 litraa, pidetään teolliseen käyttöön tarkoitettuina. Mikroaaltouuneissa, joissa samaan koteloon on yhdistetty grilli tai muun tyyppinen uuni, edellä mainittu antoteho koskee vain mikroaaltoa. Uunin tilavuus ei vaikuta tällaisen yhdistelmän luokitteluun.

    Mikroaaltouuneja, joissa antoteho on enintään 1 000 W ja joiden uunin tilavuus on enintään 34 litraa, pidetään kotitalouksissa käytettävinä (nimike 8516).

    8516

    Vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat sekä uppokuumentimet, sähköllä toimivat; huoneiden tai vastaavien tilojen sähkölämmityslaitteet sekä maan sähkölämmityslaitteet; sähkölämpölaitteet hiustenkäsittelyä varten (esim. hiustenkuivaajat, kihartimet ja kiharruspihtien kuumentimet) tai käsien kuivaamista varten; sähkösilitysraudat; muut sähkölämpölaitteet, jollaisia käytetään taloudessa; sähkökuumennusvastukset, muut kuin nimikkeeseen 8545 kuuluvat

    8516 10 11–8516 10 90

    vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat sekä uppokuumentimet, sähköllä toimivat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    vedenkuumentimet, jotka toimivat sekä vedenkuumennuslaitteina että kuumanvedenvaraajina;

    2.

    sähköllä toimivat kattilat, jotka tuottavat ainoastaan kuumaa vettä tai kuumaa vettä ja matalapaineista höyryä samanaikaisesti.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu sähköllä lämmitettävät höyrykattilat, kuumavesikattilat (nimike 8402) eivätkä keskuslämmitykseen tarkoitetut sähkölämmityskattilat (nimike 8403).

    8516 21 00–8516 29 99

    huoneiden tai vastaavien tilojen sähkölämmityslaitteet sekä maan sähkölämmityslaitteet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    saunojen sähkökiukaat;

    2.

    paristokäyttöiset kuumentimet moottoriajoneuvojen jäätyneiden ovenlukkojen lämmittämistä ja sulattamista varten lukkoon asennettavan kuumennuselementin avulla. Näissä pienissä kannettavissa laitteissa voi olla nimikkeeseen 8513 luokiteltava lamppu, joka valaisee käsiteltävää aluetta.

    8516 50 00

    mikroaaltouunit

    Ks. alanimikkeen 8514 20 80 selittävät huomautukset.

    8516 60 10

    liedet (joissa on ainakin uuni ja lämpölevyt)

    Liesissä on ainakin yksi lämpölevy ja uuni (jossa voi olla myös mikroaaltoyksikkö tai grilli).

    8516 79 70

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 8516 kohdan E alakohdissa 5–20 kuvattujen laitteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    kotisaunalaitteet, joissa on infrapunasäteilijät (yksittäiset kaapit);

    2.

    jalanlämmityslevyt;

    3.

    sähköisesti kuumennettavat kenkätelineet;

    4.

    piilolinssien lämpödesinfiointilaitteet, joissa on kaksi pientä sähköllä kuumennettavaa ja kierrettävillä kansilla varustettua lokeroa, joihin piilolinssit asetetaan ja jotka kuumentavat puhdistusnesteen.

    8516 80 20 ja 8516 80 80

    sähkökuumennusvastukset

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. langat, kaapelit, nauhat ja niiden kaltaiset tavarat, jotka on eristetty ja joilla lämmitetään sisäkattoja, seiniä, putkia, säiliöitä jne.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu lämmitysvastukset, jotka on yhdistetty laitteiden osiin, esim. silitysrautojen pohjiin ja sähköliesien keittolevyihin (alanimike 8516 90 00).

    8517

    Puhelimet, myös soluverkoissa tai muissa langattomissa verkoissa käytettävät; äänen, kuvan tai muiden tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen käytettävät muut laitteet, myös laitteet langallisissa tai langattomissa verkoissa (kuten lähi- ja kaukoverkoissa) tapahtuvaa tietoliikennettä varten, ei kuitenkaan nimikkeen 8443, 8525, 8527 ja 8528 lähettimet ja vastaanottimet

    8517 12 00

    soluverkoissa tai muissa langattomissa verkoissa käytettävät puhelimet

    Ks. HS-selitykset, nimike 8517, I osan B kohta.

    8517 18 00

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 8517 osan I kohdassa A kuvattujen puhelimien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. näppäinpuhelimet, joissa on magneettinen kortinlukija, näyttö, mikroprosessorilla varustettu elektroninen piirilevy, useita muisteja, kello ja modulaattori-demodulaattori (modeemi). Näitä laitteita ei käytetä ainoastaan puhelimina, vaan myös (esim. tavarataloissa) päätteinä, esim. tarkistettaessa magneettiluottokorttien tai sekkien kelpoisuutta tai siirrettäessä myyntitietoa puhelinverkon kautta automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin.

    8517 62 00

    äänen, kuvan tai muiden tietojen vastaanottamiseen, muuntamiseen ja lähettämiseen tai virkistämiseen käytettävät koneet, myös kytkentä- ja reitityslaitteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluu kaksi koneryhmää:

    1.

    äänen, kuvan tai muiden tietojen vastaanottamiseen, muuntamiseen ja lähettämiseen käytettävät koneet;

    2.

    äänen, kuvan tai muiden tietojen virkistämiseen käytettävät koneet.

    Näihin koneisiin kuuluvat:

    1.

    verkkokortit;

    2.

    modeemit;

    3.

    toistimet;

    4.

    keskittimet;

    5.

    sillat (mukaan luettuina kytkimet);

    6.

    reitittimet.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat laitteet, joissa on kaikki lähettämiseen ja vastaanottamiseen tarvittavat osat samassa kotelossa tai kuoressa. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi ”walkie-talkie”-mallia olevat kannettavat radiopuhelimet, joissa on paristot tai akku tai joissa on lähetinvastaanotinlaitteet, joiden virtalähdeyksikkö on erillinen ja kytketty laitteeseen ainoastaan kaapelin välityksellä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös yksiköt, joissa lähetin- ja vastaanotinosat sijaitsevat eri kaapeissa tai koteloissa, jos ne muodostavat toiminnallisen yksikön. Jotta lähetin- ja vastaanotinosat katsottaisiin yhdeksi toiminnalliseksi yksiköksi, ne on asennettava lähelle toisiaan (esim. samaan rakennukseen tai ajoneuvoon) ja niillä on oltava tiettyjä yhteisiä osia, kuten antenni.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös ”langattomat kuuloke-mikrofoni-yhdistelmät”, jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti soluverkoissa käytettävissä puhelimissa (matkapuhelimissa) siten, että ne ripustetaan ”korvaan kädet vapaana” -käyttöä varten. Niiden avulla käyttäjä voi ohjata puhelimen toimintoja, kuten vastata puheluun, lopettaa puhelun ja soittaa puhelun (esimerkiksi soittaa uudelleen viimeksi soitettuun numeroon) noin 10 metrin etäisyydellä matkapuhelimesta, ja niistä voidaan säätää kuulokkeen äänenvoimakkuutta. Yhdistelmissä on radiolähetin/-vastaanotin, joka muodostaa yhteyden matkapuhelimeen langattoman tekniikan, esimerkiksi ”Bluetooth-tekniikan”, avulla.

    8517 69 10

    kuvapuhelimet

    Ks. HS-selitykset, nimike 8517, II osan C kohta.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös videovalvontajärjestelmät, jotka muodostuvat kamerasta, usealla kutsupainikkeella varustetusta paneelista, yhdestä tai useammasta liitintauluun kytketystä monitorista sekä koaksiaalikaapeleista, jotka liittävät yhteen järjestelmän eri elementit, jotka esitetään tullille vähittäismyyntimuotoon pakattuna sarjana.

    Tämän alanimikkeen tuotteet voivat olla myös yhdistettynä sähköiseen ovenavaajaan, merkinantolaitteeseen tai valonlähteeseen.

    8517 69 39

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    kiinteät vastaanottolaitteet (myös ne, joita käytetään pääasiassa suurissa laitteistoissa) ja erikoislaitteet, kuten salaamislaitteet (esim. puheenvääristäjät); eräissä vastaanottimissa, joita kutsutaan ”monitievastaanottimiksi”, käytetään häipymisilmiön tasaamiseksi monivastaanotintekniikkaa;

    2.

    radiopuhelinvastaanottimet moottoriajoneuvoja, laivoja, ilma-aluksia, junia jne. varten;

    3.

    henkilöhakujärjestelmiin tarkoitetut radiolennätinvastaanottimet;

    4.

    radiovastaanottimet simultaanitulkintaan monikielisissä konferensseissa;

    5.

    erikoisvastaanottimet laivojen, ilma-alusten jne. hätäsignaalien vastaanottoa varten;

    6.

    telemetristen signaalien vastaanottimet;

    7.

    faksimilevastaanottimet asiakirjojen, sanomalehtien, piirustusten, sanomien yms. vastaanottamiseksi säteilyherkälle paperille.

    8517 69 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    kiinteät lähettimet. Eräissä, pääasiassa suurissa laitoksissa käytettävissä tyypeissä on erikoislaitteita, kuten salaamislaitteita (esimerkiksi puheenvääristäjät) ja multipleksilaitteita (useamman kuin kahden sanoman samanaikaiseksi lähettämiseksi);

    2.

    radiopuhelinlähettimet moottoriajoneuvoja, laivoja, ilma-aluksia, junia jne. varten;

    3.

    henkilöhakujärjestelmiin tarkoitetut radiolennätinlähettimet;

    4.

    radiolähettimet simultaanitulkintaan monikielisissä konferensseissa;

    5.

    automaattiset lähettimet laivojen, ilma-alusten jne. hätäsignaalien lähettämistä varten;

    6.

    faksimilelähettimet asiakirjojen, sanomalehtien, piirustusten, sanomien yms. lähettämiseksi;

    7.

    telemetristen signaalien lähettimet.

    8518

    Mikrofonit ja niiden jalustat; kaiuttimet, myös koteloidut; kuulokkeet, myös mikrofoniin yhdistetyt, ja mikrofonin ja yhden tai useamman kaiuttimen yhdistelmät; sähköllä toimivat äänitaajuusvahvistimet; sähköllä toimivat äänenvahvistinyhdistelmät

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat tullille erikseen esitettävät langattomat mikrofonit, kuulokkeet, nappikuulokkeet ja kaiuttimet yhdistettyinä tai erillisinä.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

    1.

    Tullille erikseen esitetyt langattomat luuripuhelimet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lankaverkoissa (ks. alanimikkeen 8517 62 HS-alanimikeselitys).

    2.

    Tullille erikseen esitetyt langattomat kuuloke-mikrofoni-yhdistelmät, joissa on puhelunsoittomahdollisuus (ks. myös alanimikkeen 8517 62 00 selittävät huomautukset).

    8518 40 81

    joissa on ainoastaan yksi kanava

    Tämän alanimikkeen vahvistimet voivat käsitellä ainoastaan yhden tulosignaalin, jonka ne vahvistuksen jälkeen välittävät yhden tai useamman ulosmenokanavan (esim. kaiuttimien) kautta.

    8519

    Äänen tallennus- tai toistolaitteet

    8519 81 15

    taskukokoiset kasettisoittimet

    Tällaisten laitteiden mittojen määrittämisessä sovelletaan tämän ryhmän 1 alanimikehuomautusta ja otetaan huomioon ainoastaan kotelon mitat. Laitteessa olevia ulkonemia, kuten esim. säätönappuloita ja sulkemis- ja kiinnityslaitteita, ei oteta tällöin huomioon.

    8519 81 35

    muut

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu äänen toistolaitteet, ns. MP3-soittimet, joissa käytetään optisia tiedonkantajia ja joihin sisältyy laitteita, jotka voidaan myöhemmin aktivoida radiosignaalien vastaanottoon ohjelmiston avulla (nimike 8527).

    8519 81 45

    muut

    Alanimikkeen 8519 81 35 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8519 81 65

    taskukokoiset nauhurit

    Alanimikkeen 8519 81 15 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8519 81 95

    muut

    Alanimikkeen 8519 81 35 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8522

    Osat ja tarvikkeet, jotka soveltuvat ainoastaan tai pääasiallisesti käytettäviksi nimikkeiden 8519–8521 laitteisiin

    8522 90 41 ja 8522 90 49

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8523

    Levyt, nauhat, puolijohdeteknologiaa käyttävät haihtumattomat puolijohdemuistit, toimikortit ja muut tiedonkantajat äänen tai muiden ilmiöiden tallennukseen, myös tallenteita sisältävät, sekä matriisit ja isiöt levyjen valmistusta varten, ei kuitenkaan 37 ryhmän tuotteet

    Jos tämän nimikkeen tiedonkantajia esitetään tullille yhdessä muiden tavaroiden kanssa, sovelletaan seuraavia luokitteluperiaatteita:

    1.

    jos tiedonkantajat ja muut tavarat muodostavat yleisten tulkintasääntöjen 3 kohdan b alakohdan mukaisen vähittäismyyntiin tarkoitetun sarjan, sarja on luokiteltava soveltamalla kyseistä sääntöä, tai

    2.

    jos tiedonkantajat ja muut tavarat eivät muodosta yleisten tulkintasääntöjen 3 kohdan b alakohdan mukaista vähittäismyyntiin tarkoitettua sarjaa, tiedonkantaja on luokiteltava omaan alanimikkeeseensä.

    8523 21 00

    kortit, joissa on magneettiraita

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös painotuotteet, kuten matkaliput ja maihinnousukortit, joissa on yksi tai useampia magneettiraitoja.

    8523 29 15

    tallentamattomat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nauhat, jotka on leikattava määräkokoisiksi ennen käyttöä.

    8523 40 11

    laserlevyt, joiden tallennuskapasiteetti on enintään 900 megatavua, muut kuin pyyhittävät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tallentavat CD-levyt (CD-R-levyt).

    CD-R-levyt valmistetaan tavallisesti värittömästä läpinäkyvästä polykarbonaatista ja ovat noin 1,2 millimetrin paksuisia. Yläpinnalla on kerros heijastavaa kullan tai hopean väriä, ja se on painettavissa. Alapinnalla on värikerros ja suojakerros. Levyt ovat halkaisijaltaan 8 tai 12 cm. Ne voivat myös olla suorakaiteen muotoisia.

    Niiden tallennuskapasiteetti voidaan tarkistaa luku-/kirjoituslaittein ja asianmukaisen tallennusohjelman avulla.

    Vaikka tallentaminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa vaiheessa, tallennettuja tietoja ei voi poistaa.

    8523 40 13

    laserlevyt, joiden tallennuskapasiteetti on yli 900 megatavua, mutta enintään 18 gigatavua, muut kuin pyyhittävät

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tallentavat DVD-levyt (DVD-/+R-levyt).

    Toisin kuin alanimikkeen 8523 40 11 CD-R-levyt, DVD-/+R-levyt koostuvat 0,6 millimetrin paksuisista yhteen liimatuista polykarbonaattikerroksista. Tämän fyysisen eron huomaa tarkastelemalla levyn ulkoreunaa. DVD-/+R-levyt ovat halkaisijaltaan 8 tai 12 cm.

    Niiden tallennuskapasiteetti voidaan tarkistaa luku-/kirjoituslaittein ja asianmukaisen tallennusohjelman avulla.

    Vaikka tallentaminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa vaiheessa, tallennettuja tietoja ei voi poistaa.

    8523 40 19

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    optiset levyt, joista voi poistaa tallennettuja tietoja ja tallentaa tilalle uusia (uudelleentallentavat CD-levyt (CD-RW-levyt) ja uudelleentallentavat DVD-levyt (DVD-/+RW-levyt)). Automaattisen tietojenkäsittelykoneen levyntallennusohjelma tunnistaa ne;

    2.

    uudelleentallentavat DVD-RAM-levyt ja MiniDisc-levyt, jotka säilytetään kotelossa.

    8523 52 10 ja 8523 52 90

    toimikortit

    Ks. HS-selitykset, nimike 8523, C kohdan 2 alakohta.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös elektroniset etälukukortit tai -merkit, jotka koostuvat tavallisesti kelasta, johon lukijasta lähtevä signaali synnyttää jännitteen mikropiiriä varten, koodinkehittimestä, joka ottaessaan vastaan koodin kelalta tuottaa tietoja, ja signaalinlähetysantennista.

    8525

    Yleisradio- tai televisiolähettimet, myös yhteenrakennetuin vastaanottimin tai äänen tallennus- tai toistolaittein; televisiokamerat, digitaalikamerat ja videokameranauhurit

    Tähän nimikkeeseen luokitellaan myös lämpökamerat, joilla voidaan ottaa infrapunakuvia. Kamerat rekisteröivät lämpösäteilyä ja muuttavat sen kuviksi, jotka esittävät yksittäisten pintojen tai kohteiden lämpötilan harmaan eri sävyinä tai eri väreinä. Kameroilla ei voida mitata lämpötilaa eikä ilmaista mittaustuloksia numeroina.

    8525 60 00

    lähettimet, yhteenrakennetuin vastaanottimin

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös yksiköt, joissa lähetin- ja vastaanotinosat sijaitsevat eri kaapeissa tai koteloissa, jos ne muodostavat toiminnallisen yksikön. Jotta lähetin- ja vastaanotinosat katsottaisiin yhdeksi toiminnalliseksi yksiköksi, ne on asennettava lähelle toisiaan (esim. samaan rakennukseen tai ajoneuvoon) ja niillä on oltava tiettyjä yhteisiä osia, kuten esim. antenni.

    8525 80 11–8525 80 99

    Televisiokamerat, digitaalikamerat ja videokameranauhurit

    Ks. HS-selitykset, nimike 8525, kohta B.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu näkövammaisille tarkoitetut elektroniset lukulaitteet (ks. alanimikkeen 8543 70 90 selittävät huomautukset).

    8525 80 30

    Digitaalikamerat

    Tämän alanimikkeen digitaalikamerat pystyvät aina tallentamaan yksittäisiä kuvia sisäiseen tai vaihdettavaan muistiin.

    Useimmat tämän nimikkeen kamerat muistuttavat ulkonäöltään perinteisiä valokuvauskameroita, eikä niissä ole taitettavaa etsintä.

    Kameroissa voi olla myös videokuvausmahdollisuus lyhyiden videojaksojen tallentamiseksi.

    Kamerat luokitellaan tähän alanimikkeeseen, elleivät ne pysty suurinta tallennuskapasiteettia käyttäen tallentamaan laadultaan 800 × 600 pikselin (tai parempaa) yhtäjaksoista videokuvaa vähintään 30 minuuttia kuvataajuudella 23 (tai enemmän) kuvaa sekunnissa.

    Alanimikkeiden 8525 80 91 ja 8525 80 99 videokameranauhureihin verrattuna monissa digitaalikameroissa (kun niitä käytetään videokameroina) ei ole käytössä optista zoomausta videokuvan tallennuksen aikana. Tallennuskapasiteetista riippumatta jotkut kamerat lopettavat automaattisesti videotallennuksen tietyn ajan kuluttua.

    8525 80 91 ja 8525 80 99

    Videokameranauhurit

    Näiden alanimikkeiden videokameranauhurit pystyvät aina tallentamaan videokuvaa sisäiseen tai vaihdettavaan muistiin.

    Näiden alanimikkeiden digitaaliset videokameranauhurit ovat yleensä ulkonäöltään erilaisia kuin alanimikkeen 8525 80 30 digitaalikamerat. Niissä on usein taitettava etsin ja ne esitetään tullille usein kauko-ohjaimen kanssa. Niissä on aina optinen zoomaustoiminto, jota voidaan käyttää videotallennuksen aikana.

    Näissä digitaalisissa videokameranauhureissa voi olla yksittäisten kuvien tallennustoiminto.

    Digitaalikamera ei kuulu tähän alanimikkeeseen, ellei se pysty suurinta tallennuskapasiteettia käyttäen tallentamaan laadultaan 800 × 600 pikselin (tai parempaa) yhtäjaksoista videokuvaa vähintään 30 minuuttia kuvataajuudella 23 (tai enemmän) kuvaa sekunnissa.

    8525 80 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat videokameranauhurit, jotka on tarkoitettu kameran ottaman äänen ja kuvan nauhoituksen lisäksi myös ulkoisista lähteistä, kuten DVD-soittimista, automaattisista tietojenkäsittelykoneista tai televisiovastaanottimista tulevien signaalien nauhoittamiseen. Tällä tavoin nauhoitetut kuvat voidaan toistaa ulkoisella televisiovastaanottimella tai monitorilla.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kameranauhurit, joissa videotulo on suljettu levyllä tai muulla tavoin tai joissa videoliitäntä voidaan jälkeenpäin aktivoida videotuloksi ohjelmiston avulla. Tällaiset laitteet on joka tapauksessa suunniteltu tallentamaan televisio-ohjelmia tai muita ulkopuolelta tulevia videosignaaleja.

    Videokameranauhurit, joilla voidaan nauhoittaa ja toistaa ainoastaan kameran ottamia kuvia ulkoisella televisiovastaanottimella tai monitorilla, kuuluvat kuitenkin alanimikkeeseen 8525 80 91.

    8527

    Radiopuhelin-, radiolennätin- tai yleisradiovastaanottimet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin äänen tallennus- tai toistolaittein tai kelloin

    Lähettimistä, joissa on yhteenrakennettu vastaanotin, ks. alanimikkeen 8525 20 10 selittävät huomautukset

    8527 12 10 ja 8527 12 90

    taskukokoiset radiokasettisoittimet

    Ks. alanimikkeen 8519 81 15 selittävät huomautukset.

    8527 13 10

    joissa on laserlukujärjestelmä

    Tähän alanimikkeeseen luokitellaan yleisradiovastaanottimet, joihin on yhdistetty laserlukujärjestelmällä varustettuja äänen tallennus- tai toistolaitteita, myös ne joihin on yhdistetty muita äänen tallennus- tai toistolaitteita (esim. kasettityyppisiä laitteita) tai kello.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös äänentoistolaitteet, ns. MP3-soittimet, joissa käytetään optisia tiedonkantajia ja joihin sisältyy laitteita, jotka voidaan myöhemmin aktivoida radiosignaalien vastaanottoon ohjelmiston avulla.

    8527 13 99

    muut

    Alanimikkeen 8527 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8527 21 20

    joissa on laserlukujärjestelmä

    Alanimikkeen 8527 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8527 21 70

    joissa on laserlukujärjestelmä

    Alanimikkeen 8527 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8527 91 11–8527 91 99

    joihin on yhdistetty äänen tallennus- tai toistolaitteet

    Vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakatut stereojärjestelmät (hifijärjestelmät), joihin kuuluu yleisradiovastaanotin ja jotka koostuvat omissa erillisissä ulkokuorissaan olevista yksiköistä ja joihin on yhdistetty esim. CD-soitin, kasettisoitin ja taajuuskorjaimella varustettu vahvistin, kuuluvat aina näihin alanimikkeisiin, koska yleisradiovastaanotin antaa niille niiden olennaisen luonteen.

    8527 91 11 ja 8527 91 19

    joissa on samassa ulkokuoressa yksi tai useampi kaiutin

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat laitteet, joiden kaiuttimet eivät ole irrotettavissa.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu laitteet, joissa on irrotettavat kaiuttimet, vaikka kaiuttimet voitaisiin kiinnittää laitteeseen kiinnittimillä (alanimike 8527 91 35, 8527 91 91 tai 8527 91 99).

    8527 91 35–8527 91 99

    muut

    Jos stereojärjestelmiin (hifijärjestelmiin) tarkoitetut kaiuttimet on erityisesti suunniteltu näitä yhdistelmiä varten ja pakattu yhdessä näiden yhdistelmien muiden osien kanssa, ne kuuluvat näihin alanimikkeisiin.

    8527 91 35

    joissa on laserlukujärjestelmä

    Alanimikkeen 8527 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8528

    Monitorit ja projektorit, joissa ei ole yhteenrakennettua televisiovastaanotinta; televisiovastaanottimet, myös yhteenrakennettuin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalien tallennus- tai toistolaittein

    Yhdistetyn nimikkeistön yleisen tulkintasäännön 3 kohdan c alakohdan mukaan videovalvontajärjestelmät, jotka koostuvat rajoitetusta määrästä televisiokameroita ja yhdestä monitorista, kuuluvat tämän nimikkeen alle, kun ne on pakattu sarjaksi vähittäismyyntiä varten.

    Tällaisten videovalvontajärjestelmien osalaitteet on luokiteltava erikseen, jos järjestelmää ei ole pakattu sarjaksi vähittäismyyntiä varten (ks. XVI jakson HS-selitysten yleisohjeiden VII kohta).

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu näkövammaisille tarkoitetut elektroniset lukulaitteet (ks. alanimikkeen 8543 70 90 selittävät huomautukset).

    8528 41 00

    jollaisia käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvien monitorien toiminta perustuu katodisädeputkinäyttöteknologiaan (CRT).

    Tämän alanimikkeen monitoreiden ominaisuudet helpottavat pitkiä aikoja kestävää läheltä katsomista.

    Tämän alanimikkeen monitoreilla on seuraavat ominaisuudet:

    1.

    ne voivat hyväksyä signaalin vain nimikkeessä 8471 määritellyn automaattisen tietojenkäsittelykoneen keskusyksiköstä;

    2.

    niiden kuvasuhde on tavallisesti 4:3 tai 5:4;

    3.

    niissä on usein sisäinen kääntö- ja kallistamismekanismi ja häikäisemätön pinta;

    4.

    niissä voi olla korkeintaan kaksi kaiutinta.

    CRT-tyyppisillä monitoreilla on seuraavat ominaisuudet:

    1.

    niissä on tiettyjä liittimiä, kuten SUB-D-liittimiä;

    2.

    niiden pisterasterin tiheys alkaa keskivertoresoluution 0,41 millimetristä ja pienenee resoluution kasvaessa.

    Tämän alanimikkeen monitorit eivät:

    ole kytkettävissä videolähteeseen, kuten DVD-tallentimeen tai -toistolaitteeseen, kamera- tai videokameratallentimeen, satelliittivastaanottimeen tai videopelilaitteeseen;

    sisällä komponentteja (esimerkiksi väridekooderi, Y/C-separaattori), jotka mahdollistavat kuvan näyttämisen CVBS-signaalista tai yhdistetystä videosignaalista (joiden aallonmuoto on sellaisten televisiolähetysstandardien kuin NTSC, SECAM, PAL ja D-MAC mukainen) tai S-videosignaalista, tai sellaisia, jotka pystyvät näyttämään kuvaa hyväksymällä komponenttivideosignaaleja (esimerkiksi YUV-, YCBCR, YPBPR), SDI-signaaleja, HD-SDI-signaaleja ja digitaalisia videosignaaleja, DV (esimerkiksi MPEG1, MPEG2, MPEG4);

    ole varustettavissa infrapunavastaanottimella vastaanottamaan infrapunakauko-ohjaimen signaaleja;

    sisällä ylös/alas-kanavanvaihtopainikkeita;

    sisällä sellaisia liitäntöjä kuin DVI-D, DVI-I ja HDMI, vaikka liitännät eivät tukisi korkean kaistanleveyden digitaalisen sisällön suojauksen (HDCP) salausta;

    sisällä slot-in-moduuleiden liitäntöjä tai muiden sellaisten laitteiden liitäntöjä, jotka mahdollistavat yhteyden videolähteeseen tai televisiosignaalien vastaanottamisen;

    ole käytettävissä muissa järjestelmissä kuin automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä (esimerkiksi kotiteatterijärjestelmissä, videon editointijärjestelmissä, lääketieteellisen kuvantamisen järjestelmissä tai värivedostusten ennaltapainamisen tulostus- tai kuvankäsittelytoiminnan järjestelmissä).

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu nimikkeen 8531 ilmaisintaulut.

    8528 49 10

    mustavalkovastaanottimet tai muut yksivärivastaanottimet

    Alanimikkeiden 8528 49 35–8528 49 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8528 49 35–8528 49 99

    värimonitorit

    Monitorit kuuluvat näihin alanimikkeisiin, paitsi jos voidaan osoittaa, että niitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä.

    Näiden alanimikkeiden monitoreiden ominaisuudet helpottavat pitkiä aikoja kestävää kaukaa katsomista, josta esimerkkeinä näyttelyt, kotiteatterijärjestelmät, televisiostudiot ja videovalvontajärjestelmät.

    Jotkut monitorit helpottavat läheltä katsomista, esimerkiksi mittaus-, tarkistus- ja lääketieteellisissä sovelluksissa, ajoneuvojen kameravalvonnassa tai radionavigointilaitteissa.

    Tietyissä monitoreissa on liittimiä tai liitäntäpiirejä, kuten Cinch/RCA, BNC, SCART, Mini DIN 4-pin/Hosiden, DVI-D, DVI-I ja HDMI. Nämä liittimet ja liitäntäpiirit tekevät mahdolliseksi vastaanottaa signaaleja videolähteestä, kuten DVD-tallentimesta tai -toistolaitteesta, kamera- tai videokameratallentimesta, satelliittivastaanottimesta tai videopelilaitteesta. Näissä monitoreissa voi myös olla liitäntöjä nimikkeen 8471 automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin liittämistä varten.

    Joissakin monitoreissa voi olla liitäntöjä, jotka mahdollistavat signaalien vastaanottamisen sellaisista lähteistä kuin kassakone, pankkiautomaatti, radionavigointilaite, numeerinen ohjauspaneeli, ohjelmoitava logiikka tai 90 ryhmän mittaus-, tarkistus- ja lääketieteelliset laitteet.

    Niissä voi olla erilliset sisäänmenot punaisille (R), vihreille (G) ja sinisille (B) signaaleille tai niissä voi olla komponentteja (esim. väridekooderi, Y/C-separaattori), jotka mahdollistavat kuvan näyttämisen CVBS-signaalista tai yhdistetystä videosignaalista (joiden aallonmuoto on sellaisten lähetysstandardien kuin NTSC, SECAM, PAL ja D-MAC mukainen) tai S-videosignaalista, tai sellaisia, jotka pystyvät näyttämään kuvaa hyväksymällä komponenttivideosignaaleja (esimerkiksi YUV-, YCBCR, YPBPR), SDI-signaaleja, HD-SDI-signaaleja ja digitaalisia videosignaaleja, DV (esimerkiksi MPEG1, MPEG2, MPEG4).

    Niissä voi olla liittimiä äänisignaaleiden vastaanottamiseksi.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

    a)

    kuvapuhelimet (alanimike 8517 69 10);

    b)

    nimikkeen 8531 ilmaisintaulut.

    8528 51 00–8528 59 90

    muut monitorit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvien monitorien toiminta perustuu sellaisiin näyttöteknologioihin kuin nestekidenäyttö (LCD), orgaaniset valoa emittoivat diodit (OLED) tai plasma.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat monitorit, joissa on projektori ja kuvaruutu samassa kotelossa.

    8528 51 00

    jollaisia käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä

    Alanimikkeen 8528 41 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvien monitorien kuvaruudun läpimitta on yleensä enintään 48,5 cm (19 tuumaa).

    8528 59 10 ja 8528 59 90

    muut

    Alanimikkeiden 8528 49 35–8528 49 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

    Näiden alanimikkeiden monitorien kuvasuhde on usein 16:9 tai 16:10.

    8528 61 00–8528 69 99

    projektorit

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu tuotteet, joissa projektori ja kuvaruutu ovat samassa kotelossa (alanimikkeet 8528 51 00–8528 59 90, tai jos niissä on vastaanotin televisiota varten, alanimike 8528 72 10).

    8528 69 10

    joissa on litteä näyttö (esimerkiksi nestekidenäyttö) ja jotka pystyvät esittämään automaattisen tietojenkäsittelykoneen tuottamia digitaalisia tietoja

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nestekidenäyttöisten (LCD) laitteiden lisäksi myös laitteet, joissa käytetään digitaalista valonkäsittelytekniikkaa (DLP), joka perustuu puolijohdeohjatun mekaanisen mikropeilipiirin käyttöön.

    8528 71 11–8528 71 19

    videovirittimet

    Nämä alanimikkeet sisältävät laitteet, jossa on videoviritin, joka muuntaa suurtaajuiset televisiosignaalit videotallentimille ja -toistolaitteille tai monitoreille sopivaan muotoon.

    Näissä laitteissa on valintapiirit, jotka tekevät mahdolliseksi virityksen tietylle kanavalle ja kantotaajuudelle, sekä demodulaatiopiirit. Ne on tavallisesti suunniteltu toimimaan omalla antennilla tai yhteisantennilla (suurtaajuinen kaapeloitu jakelujärjestelmä). Antosignaalia voidaan käyttää monitorien tai videosignaalien tallennus- tai toistolaitteiden ottosignaalina. Antosignaali on alkuperäinen kamerasignaali (ts. sitä ei ole moduloitu lähettämistä varten).

    Nämä laitteet on toisinaan varustettu dekooderilla (väri) tai erotinpiireillä synkronointia varten.

    8528 71 11

    automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen asennettaviksi tarkoitetut elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ilmaisun ”elektroniset rakenneyhdistelmät” määrittelystä ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8528 72 10–8528 72 99

    muut, väriä toistavat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat nestekidenäyttöiset (LCD-näyttö) laitteet.

    8528 72 10

    televisioprojektorit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat projektorit, joissa on vastaanotin televisiota varten. Nämä laitteet projisoivat kuvan optisen järjestelmän välityksellä kuvaruudulle. Ne voivat perustua katodisädeputkitekniikkaan (CRT) tai litteänäyttötekniikkaan (esimerkiksi DMD, LCD, plasma).

    Kuvapinta voi olla yhdistetty samaan ulkokuoreen televisiovastaanottimen kanssa tai se voi olla erillinen.

    8528 72 31–8528 72 75

    joissa on yhteenrakennettu kuvaputki

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. laitteet, joissa on yhdistetty viritin- ja näyttötoiminnot samaan ulkokuoreen ja jotka mahdollistavat niiden tiettyjen osien samanaikaisen käytön. Kotitalouksissa käytettävät televisiovastaanottimet ovat tavallisesti tällaisia laitteita.

    Kuvaruudun läpimitalla tarkoitetaan kuvaputken aktiivisen osan suoraa lävistäjää.

    8529

    Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 8525–8528 laitteissa

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu nimikkeen 8525 tai 90 ryhmän kameroiden kanssa käytettäviksi tarkoitetut kolmijalat (luokittelu valmistusaineen mukaan).

    8529 90 20–8529 90 97

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    asteikot;

    2.

    viritinyksiköt;

    3.

    televisiokameroiden himmentimet;

    4.

    ns. PAL-Secam-adapterit. Ne ovat dekooderikortteja (painopiirilevyjä, joille on asennettu sähköosia), jotka on tarkoitettu asennettaviksi PAL-signaaleja vastaanottamaan suunniteltuihin televisiovastaanottimiin niin, että ne voivat vastaanottaa myös Secam-signaaleja.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu aaltoputket (jotka luokitellaan valmistusaineensa mukaan).

    8529 90 65

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8531

    Akustiset tai visuaaliset sähkömerkinantolaitteet (esim. soittokellot, sireenit, ilmaisintaulut sekä murto- tai palohälyttimet), muut kuin nimikkeeseen 8512 tai 8530 kuuluvat

    8531 10 30 ja 8531 10 95

    murto- tai palohälyttimet sekä niiden kaltaiset laitteet

    Ks. HS-selitykset, nimike 8531, toisen kappaleen kohta E.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu murtohälyttimet, jollaisia käytetään moottoriajoneuvoissa (alanimike 8512 30 10).

    8531 20 20–8531 20 95

    ilmaisintaulut, joissa on nestekiteitä (LCD) tai valodiodeja (LED)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. erilaiset elektroluminesenssinäytöt, joita käytetään pääasiallisesti esim. numeerisina ja/tai alfanumeerisina näyttöinä mainostauluissa ja jotka koostuvat yhdestä tai useammasta merkistä. Jokainen merkki sisältää tietyn määrän valodiodeja erillisten tai yhdelle mikrosirulle asennettujen komponenttien muodossa. Nämä laitteet on asennettu painetulle piirille, jossa on dekooderi/ohjain. Jokainen merkki tai merkkiryhmä on peitetty läpikuultavalla aineella, joka korostaa diodien tuottamia valopisteitä niin, että sisäänmenosignaalin piiriin syöttämä impulssi tuottaa numeroita tai kirjaimia.

    8531 90 85

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tavaroihin kiinnitettävät varkaudenestolaput, jotka myymälän uloskäynnin kohdalle asennetun, alanimikkeen 8531 10 30 murtohälytysjärjestelmän signaalikenttään vietyinä vaikuttavat järjestelmän vastaanottimeen ja laukaisevat hälytyksen.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu painettujen piirien muodossa olevat paperiset laput (nimike 8534 00).

    8534 00

    Painetut piirit

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. painettujen piirien muodossa olevat paperiset laput, joita käytetään esim. kirjastojen kirjoissa varkauksien estämiseksi.

    8536

    Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista tai suojaamista varten tai siihen liittämistä varten (esim. kytkimet, releet, varokkeet, syöksyaaltosuojat, pistotulpat, pistorasiat, lampunpitimet ja liitäntärasiat), enintään 1 000 voltin nimellisjännitettä varten; liittimet valokuituja, valokuitukimppuja tai valokaapeleita varten

    HS-selityksissä, nimikkeen 8536 kuvattujen laitteiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    puhelinvaihteiden jakelutelineet;

    2.

    raitiotien ajojohtimien liitäntä- tai risteytyslevyt;

    3.

    sähkömoottorien liitintaulut;

    4.

    moninapaisten muuntajien vaihtokytkimet;

    5.

    akun kennojen liitososat;

    6.

    ns. induktiiviset lähestymiskytkimet, ts. elektroniset kytkimet, joissa on vapaasti säteilevä induktiokela kytkimen kosketuksetonta sulkemista varten silloin, kun metalliesine tulee induktiokelan hajakentän piiriin. Tällaisia kytkimiä käytetään esim. työstökoneissa, kuljettimissa ja vaa'oissa mekaanisesti toimivien rajakytkimien sijasta;

    7.

    kaksiasentokytkimet, jotka ovat samassa kuoressa valonhimmentimen kanssa. Tämän laitteen avulla on mahdollista sekä kytkeä verkkoon liitetyt lamput päälle tai pois että säädellä valaistusta portaattomasti;

    8.

    ns. kalvokytkimet sähkövirtapiirien kytkemiseen. Näissä kalvokytkimissä on kaksi päällekkäistä joustavaa muovikalvoa, joihin on upotettu säännöllisin välein suuri määrä silikonikumista valmistettuja, sähköä johtavia kytkentäpisteitä. Nämä kalvokytkimet on asennettu esim. puhelimien näppäimistöjen alle. Joka kerta kun näppäintä painetaan, kahden kalvon ao. kytkentäpisteet koskettavat toisiaan ja sähköinen kytkentä syntyy;

    9.

    elektroniset kytkimet, jotka toimivat kosketuksettomasti puolijohdekomponenttien (esim. transistorien, tyristorien tai integroitujen piirien) avulla.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu:

    a)

    sähköjohtojen eristeet ja vaipat (tavallisesti nimike 7326),

    b)

    valvonta- ja ohjauslaitteet rautateitä ja muita liikenneväyliä varten (nimike 8530).

    8536 50 11

    painokytkimet

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kosketuskytkimet (alanimike 8536 50 19).

    8536 69 10–8536 69 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat sähkömekaaniset pistotulpat ja pistorasiat, jotka mahdollistavat monihaaraisen yhteyden esimerkiksi laitteiden, kaapeleiden ja liitinlevyjen välillä kytkemällä liitetyt pistotulpat liitettyihin pistorasioihin ilman kokoamistyötä.

    Liittimissä voi olla pistotulppa tai pistorasia kummallakin puolella tai pistotulppa tai pistorasia toisella puolella ja muu liitäntälaite toisella puolella (esimerkiksi taivesauma, pidin, juotos tai ruuvaus).

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös pistotulpasta ja pistorasiasta (kaksi osaa) koostuvat liitinasennuskytkennät. Sekä pistotulpalla että pistorasialla on yksi pistotulppa ja yksi muu yhteyslaite.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu yhteys- tai liitäntäosat, joilla sähköinen kytkentä tapahtuu muulla tavoin (esimerkiksi taivesauma-, ruuvi-, juotos- tai pidinliitännät). Nämä kuuluvat alanimikkeeseen 8536 90.

    8536 69 10

    koaksiaalikaapeleita varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain pistotulpat ja pistorasiat, joita käytetään koaksiaalikaapeliliitännissä, joissa koaksiaalikaapelit voidaan kiinnittää pysyvästi toisen pään liittimiin (katso esimerkkikuvat 1–4).

     

    Image

    8536 69 30

    painettuja piirejä varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki pistotulppa- ja pistorasialiittimet, joihin voidaan liittää painettu piiri toiselle puolelle tai molemmille puolille (suoraliittimet, katso esimerkkikuvat 5–9).

    1. Pistotulppa- ja pistorasialiittimet painettujen virtapiirien suoraan vertikaaliseen asennukseen:

     

    Image

     

    2. Yksi- ja kaksipuoliset pistotulppa- ja pistorasialiittimet painettujen virtapiirien horisontaaliseen asennukseen:

     

    Image

     

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu pistotulppa- ja pistorasialiitäntöjen uros- ja naaraskomponentit (esimerkiksi holkkirimat), jotka on liitetty pysyvästi piirilevyyn ja voidaan liittää siihen tai sen päälle (alanimike 8536 69 90).

    8536 69 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki alla kuvatut pistotulppa- ja pistorasialiittimet ja -liitännät:

     

    Image

    8536 70 00

    liittimet valokuituja, valokuitukimppuja tai valokaapeleita varten

    Ks. tämän ryhmän 6 huomautus.

    Ks. HS-selitykset, nimike 8536, IV osa.

    8536 90 01

    asennusvalmiit elementit sähkövirtapiirejä varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. asennusvalmiit elementit sähkön siirtämistä varten. Tällaisten elementtien avulla on mahdollista sijoittelun suhteen joustava virransyöttö valaisimiin ja sähköllä toimiviin koneisiin ja laitteisiin. Virransyöttö tapahtuu kiristys- tai liukukoskettimien välityksellä.

    Tavalliset sovellukset on esitetty seuraavissa piirroksissa:

     

    Image

     

    Image

    8536 90 10

    liitännät ja kosketinelementit lankoja ja kaapeleita varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki päätelaitteet, jotka on liitetty johtoihin tai kaapeleihin sähköisen kytkennän muodostamiseksi muuten kuin kytkemällä pistokkeeseen (esimerkiksi taivesauma-, ruuvi-, juotos- tai pidinliitännät).

    8537

    Taulut, paneelit, konsolit, pöydät, kaapit ja muut alustat, joissa on vähintään kaksi nimikkeen 8535 tai 8536 laitetta, sähköistä ohjausta tai sähkönjakelua varten, myös sellaiset, joissa on 90 ryhmän kojeita tai laitteita, sekä numeeriset ohjauslaitteet, muut kuin nimikkeen 8517 kytkentälaitteet

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. alustalla (esim. paneelilla tai laatikossa) olevat nimikkeen 8536 kaltaisten laitteiden yhdistelmät (esim. valokatkaisijat).

    8537 10 91

    ohjelmoitavat logiikat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ohjauskaapit, joissa on ohjelmoitava muisti koneiden sähköistä ohjausta varten. Näissä kaapeissa on nimikkeen 8535 tai 8536 laitteiden (esim. releiden) lisäksi esim. kytkinlaitteina toimivia nimikkeen 8541 transistoreita tai triakkeja sekä myös mikroprosessoreita (esim. sisäänmenon ja ulostulon loogista käsittelyä ja ohjausta varten), liitäntäpiirejä ja virtalähdeyksikkö.

    8537 10 99

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    videonauhureiden kaapelikaukosäädinyksiköt. Nämä ovat sähköisiä kytkintauluja (joissa on painokytkimiä ja muita levylle asennettuja sähkökomponentteja), joilla säädetään niihin liitettyjen videonauhureiden kaikkia toimintoja yhdyskaapelin välityksellä;

    2.

    myyntiautomaattien sähköiset ohjauslaitteet. Nämä koostuvat kytkintaulusta, jossa on releiden ja sähkökytkimien lisäksi triakkeja ja integroituja piirejä.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    84 ryhmän 5 C huomautuksen (nimike 8471) mukaiset sähköiset ohjauslaitteet, jotka tunnetaan nimellä ”joysticks”;

    b)

    langattomat infrapunalaitteet televisiovastaanottimien, videonauhureiden ja muiden sähkölaitteiden kaukosäätöä varten (nimike 8543).

    8538

    Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8535, 8536 tai 8537 laitteissa

    8538 90 11

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8538 90 91

    elektroniset rakenneyhdistelmät

    Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

    8539

    Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket, myös umpiovalonheittimet (sealed-beam lamp units) sekä ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput

    Tiettyjä erityisellä tavalla varustettuja tai asennettuja kaarilamppuja lukuun ottamatta (ks. alanimikkeiden 8539 41 00–8539 49 30 selittävät huomautukset), tähän nimikkeeseen kuuluvat ainoastaan lamput ja putket sellaisenaan sekä niiden osat, jotka ovat tunnistettavissa tämän jakson 2 huomautuksen b alakohdan mukaisiksi osiksi.

    Laitteet, jotka on varustettu näillä lampuilla tai putkilla (ja joissa on esim. alustalla tai tuella varustettu yksinkertainen heijastin) luokitellaan tapauksesta riippuen valaistuslaitteeksi (nimike 9405), lämmityslaitteeksi (esim. nimike 7321) tai lääkintälaitteeksi (nimike 9018) jne.

    8539 21 30–8539 29 98

    muut hehkulamput, ei kuitenkaan ultravioletti- tai infrapunalamput

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm.:

    a)

    vastuslamput, joissa on hiilihehkulanka ja vedellä täytetyt, säädettävät vastuslamput, joissa on rautahehkulanka (nimike 8533);

    b)

    määrätyn pituiset sähkövalaisinsarjat, jotka koostuvat tietystä määrästä koristeellisia lamppuja ja joita käytetään pääasiassa joulukuusien koristeina (nimike 9405).

    8539 31 10–8539 39 00

    purkauslamput ja -putket, muut kuin ultraviolettilamput

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    ksenonputket;

    2.

    spektrilamput;

    3.

    hohtopurkauslamput;

    4.

    numero- ja kirjainnäyttöputket.

    8539 41 00–8539 49 30

    ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    Ultraviolettiputket ja -lamput. HS-selityksissä nimikkeen 8539 kohdan D ensimmäisessä kappaleessa mainittujen käyttötarkoitusten lisäksi voidaan mainita seuraavat käyttötarkoitukset:

    a)

    aktino-kemiallinen tulostaminen;

    b)

    vitaminointi;

    c)

    sterilointi;

    d)

    valokemia;

    e)

    otsonin tuottaminen.

    2.

    Infrapunalamput ja -putket. HS-selityksissä nimikkeen 8539 kohdan D toisessa kappaleessa mainittujen käyttötarkoitusten lisäksi voidaan mainita seuraavat käyttötarkoitukset:

    a)

    huoneiden tai vastaavien tilojen lämmitys;

    b)

    laitteet infrapunaemittereitä varten (esim. varkaudenestolaitteissa);

    c)

    tieteellinen tutkimus (esim. spektrianalyysi).

    3.

    HS-selityksissä nimikkeen 8539 kohdassa E kuvaillut kaarilamput.

    Hiilielektrodikaarilamppuja asennetaan esim. nimikkeen 9007 elokuvaprojektorilaitteisiin tai niitä käytetään asiakirjojen kopiointilaitteissa.

    Alanimikkeeseen 8539 41 00 kuuluvat mm. sähkökaarilamput, jotka on varustettu erityisillä alustoilla, sekä kääntyvät valaistuslaitteet, joissa on liikkuvalle alustalle asennettu yksi tai useampi kaarilamppu ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi erityisesti valokuvaus- tai elokuvastudioissa.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm.:

    a)

    luminesenssidiodit (nimike 8541),

    b)

    elektroluminesenssilaitteet, jotka tavallisesti ovat kaistaleiden, levyjen tai paneelien muodossa ja jotka perustuvat kahden johtavaa ainetta olevan kerroksen väliin asetettuihin sähköluminesenssiaineisiin (esim. sinkkisulfideihin) (nimike 8543).

    8539 90 10 ja 8539 90 90

    osat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    hehku- ja sähköpurkauslamppujen kannat;

    2.

    kierretyt, määräpituisiksi leikatut ja asennusvalmiit volframilangat;

    3.

    purkauslamppujen ja -putkien metallielektrodit;

    4.

    lasiosat (lukuun ottamatta alanimikkeen 8547 90 00 eristäviä osia), jotka on tarkoitettu asennettaviksi lamppujen tai putkien sisälle;

    5.

    hehkulankojen kannattimet.

    8540

    Elektroniputket (kuumakatodi-, kylmäkatodi- tai valokatodiputket), esim. tyhjiöputket, höyry- tai kaasutäytteiset putket, elohopeatasasuuntausputket, katodisädeputket ja televisiokameraputket

    8540 11 11–8540 11 99

    värinäyttöiset

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8540 neljännen kappaleen kohdassa 2 kuvaillut katodisädeputket, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

    1.

    vastaanottimissa on rakolevy;

    2.

    kahden samanvärisen juovan välinen aukko kuvaruudun keskellä on vähintään 0,4 mm.

    Kuvaruudun läpimitasta, ks. alanimikkeiden 8528 72 31–8528 72 75 selittävät huomautukset.

    8540 60 00

    muut katodisädeputket

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8540 kohdan 2 alakohdassa d kuvaillut katodisädeputket, muut kuin alanimikkeisiin 8540 11 ja 8540 12 luokiteltavat.

    8540 71 00–8540 79 00

    mikroaaltoputket (esim. magnetronit, klystronit, kulkuaaltoputket ja karsinotronit), ei kuitenkaan hilaohjatut putket

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8540 kohdassa 4 kuvaillut putket.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu Geiger-Müller-laskinputket (alanimike 9030 90 85).

    8540 81 00 ja 8540 89 00

    muut putket

    HS-selityksissä nimikkeen 8540 kohdassa 1 mainittujen tasasuuntauslamppujen ja -putkien lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. panotronit, tyratronit, ignitronit ja röntgenlaitteiden korkeajännitetasasuuntausputket.

    8541

    Diodit, transistorit ja niiden kaltaiset puolijohdekomponentit; valolle herkät puolijohdekomponentit, mukaan lukien fotojännitekennot, myös jos ne on koottu moduuleiksi tai paneeleiksi; valodiodit; asennetut pietsosähköiset kiteet

    8541 40 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat fotojännitekennot, jotka on rakennettu moduuleista tai koottu paneeleiksi ja joissa on ohitusdiodeja (mutta ei estodiodeja). Ohitusdiodit eivät ole elementtejä, jotka antavat virran suoraan esimerkiksi moottoriin (ks. HS-selitykset, nimikkeet 8501 ja 8541).

    8541 90 00

    osat

    HS-selityksissä, nimikkeessä 8541 mainittujen osien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    pietsosähköisten kiteiden alustat ja kuoret;

    2.

    asennettujen puolijohteiden metallista, steatiitista jne. valmistetut kuoret.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    sähköliittimet sähkövirran johtamiseksi kosketinkärkien ja elektrodien välillä (alanimike 8536);

    b)

    grafiittiosat (alanimike 8545 90 90).

    8542

    Elektroniset integroidut piirit ja mikromoduulit

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat vaihdettavat esiohjelmoidut muistimoduulit, jotka ovat alanimikkeisiin 8470 10 00 ja 8543 70 10 kuuluvien elektronisten käännöslaitteiden integroituja monoliittipiirejä.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu elektroniikassa käytettävät kiekot, jotka koostuvat kemiallisista alkuaineista, joihin on lisätty epäpuhtausatomeja, myös kiillotetut tai epitaksiaalikerroksella päällystetyt edellyttäen, että niihin ei ole selektiivisesti lisätty epäpuhtausatomeja tai niitä ei ole selektiivisesti uutettu (diffuusio) erityisten alueiden luomiseksi (nimike 3818 00).

    8542 31 10 ja 8542 31 90

    Prosessorit ja ohjaimet, myös muistilla varustetut, muuntimet, loogiset piirit, vahvistimet, kello- ja ajastinpiirit tai muut piirit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

    1.

    mikrosuorittimet eli mikroprosessoriyksiköt (MPU) ovat integroituja piirejä, jotka voidaan määritellä laitteiksi, jotka suorittavat primäärisiä käsky- ja suoritustoimintoja sekä järjestelmän ohjaustoimintoja. Mikrosuorittimissa on seuraavat pääosat:

    aritmeettislooginen yksikkö (ALU);

    käskydekooderi ja ohjelmalaskuri;

    ohjausyksikkö;

    syöttö- ja tulostusyksikkö (I/O-yksikkö) muihin laitteisiin muodostettavia yhteyksiä varten.

    Mikrosuoritin voi toimia vain jos sisäisen muistin lisäksi käytetään ulkoista muistia tai muuta laitetta.

    Niissä voi olla yksi tai useita mikro-ohjelmamuisteja (ROM, RAM) mikrokäskyjen latausta tai tallennusta varten. Tämä lisää ohjausyksikön käytettävissä olevien primääristen käskyjen määrää.

    Mikro-ohjelmalukumuisti (ROM), joka saattaa sisältyä mikrosuorittimeen, on tarkoitettu binaaristen peruskäskyjen tallennukseen, eikä sitä voida pitää todellisena ohjelmamuistina, johon tallennetaan suoritettavat käskyt.

    Näihin tuotteisiin saattaa kuulua käskyjen välimuisti tai mikro-oheislaitetoimintoja.

    Tähän kuuluvat myös mikrosuorittimet, jotka on kehitetty tiettyä sovellusta varten ja jotka perustuvat tilauspiiri- (”full custom”), porttimatriisi- (”gate array”) tai normaalipari- (”standard cell”) rakenteeseen.

    Mikrosuorittimen käsittelykapasiteetti tarkoittaa aritmeettisloogisen yksikön työrekisterin (akun) yhdessä mikrokäskyjaksossa käsittelemän sanan pituutta.

    2.

    mikro-ohjaimet ja microcomputer-piirit ovat integroituja piirejä, joissa on ainakin seuraavat pääosat:

    mikrosuoritin eli mikroprosessoriyksikkö (MPU);

    ohjelmamuisti (esim. RAM, ROM, PROM, EPROM, E2ROM, flash E2PROM), joka on liitetty käskydekooderiin ja sisältää ohjelman, joka määrittää käskyohjelmajakson;

    tietomuisti (esim. RAM tai E2PROM), johon ei pääse sirun ulkopuolelta, toisin kuin mikrosuorittimessa;

    ulkoinen väylä (tiedoille, osoitteille tai käskyille).

    Mikro-ohjaimet on ohjelmoitu tai ne voidaan ohjelmoida suorittamaan tiettyjä toimintoja ja vain tiettyyn käyttöön (esim. televisiovastaanottimia, videosignaalien tallennus- tai toistolaitteita tai mikroaaltouuneja varten).

    Microcomputer-piirit voivat toimia erillisinä yksikköinä (stand alone) ja yleiskäytössä erilaisissa koneissa (esim. keskustietokoneet, pientietokoneet ja henkilökohtaiset tietokoneet, PC). Microcomputer-piirit voidaan ohjelmoida vapaasti käyttäjän tarpeiden mukaisesti.

    Tähän kuuluvat myös mikro-ohjaimet, jotka on kehitetty tiettyä sovellusta varten ja jotka perustuvat tilauspiiri- (”full custom”), porttimatriisi- (”gate array”) tai normaalipari- (”standard cell”) rakenteeseen.

    Mikro-ohjaimen tai microcomputer-piirin käsittelykapasiteetti tarkoittaa aritmeettisloogisen yksikön työrekisterin (akun) yhdessä mikrokäskyjaksossa käsittelemän sanan pituutta.

    3.

    ohjauspiirit, jotka ovat integroituja piirejä, joilla ohjataan prosessin tai koneen (esim. automaattisen tietojenkäsittelykoneen) toimintaa. Ohjauspiirit (esimerkiksi levymuistiyksiköiden, muistien, sähkömoottorien tai katodisädeputkien ohjauspiirit) voivat yleensä tulkita signaaleja ja määrittää tämän perusteella tiettyjen toimintojen (esim. automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän tietojen syötön, käsittelyn, tallennuksen ja tulostuksen) ajoituksen ja järjestyksen.

    8542 31 10

    tämän ryhmän 8 huomautuksen 3 kohdan b alakohdassa eritellyt tavarat

    Ks. HS-selitykset, nimike 8542, III osa.

    8542 32 10

    tämän ryhmän 8 huomautuksen 3 kohdan b alakohdassa eritellyt tavarat

    Ks. HS-selitykset, nimike 8542, III osa.

    8542 32 45

    staattiset hakumuistit (S-RAMit), myös hakuvälimuistit (cache-RAMit)

    Hakuvälimuistit (cache-RAMit) ovat staattisia hakumuisteja, joiden hakuaika on nopeampi kuin keskusmuistin. Hakuvälimuisteja käytetään yleensä tilapäisenä puskurimuistina, jonka tarkoitus on sovittaa tietokoneen keskusyksikön ja keskusmuistin nopeuden ero.

    8542 32 61–8542 32 75

    sähköllä pyyhittävät ohjelmoitavat lukumuistit (E2PROMit), myös flash E2PROMit

    E2PROMit ovat yleensä tavuttain pyyhittäviä muisteja.

    Flash E2PROMit ovat muisteja, jotka tunnetaan myös nimellä ”flash-muisti”, ”flash EPROM” tai ”flash EEPROM”.

    Flash-muistit voivat perustua EPROM- tai E2PROM-teknologiaan, ja ne ovat sähköllä pyyhittäviä, joko kokonaisuudessaan (”bulk wise”) tai sektoreittain (”page or block wise”).

    Näiden muistien ohjelmointi, luku ja pyyhintä voidaan tehdä kaksoisvirtalähteessä tai yksittäisessä virtalähteessä.

    EPROM-teknologiaan perustuvissa flash-muisteissa on yksittäisistä transistorisoluista koostuva matriisirakenne.

    E2PROM-teknologiaan perustuvissa flash-muisteissa on matriisirakenne, joka koostuu kahden tai useamman transistorin taikka yhden transistorin soluista yhdistettyinä yhteen transistoriin sektoria (”page or block”) kohti. Jälkimmäinen tyyppi eroaa lisäksi EPROM-teknologiaan perustuvista muisteista siinä, että siinä on joukko tyypillisiä E2PROM-elementtejä (esim. E2PROM-käskykanta).

    8542 32 90

    muut muistit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sisältöhakuiset muistit (CAM-muistit) ja ferrosähköiset muistit.

    Sisältöhakuiset muistit (CAM-muistit) ovat sisältöosoitettuja (assosiatiivisia) muistilaitteita. Näiden laitteiden muistipaikat määritetään sisällön tai sisällön osan mukaan, ei nimen tai paikan (osoitteen) mukaan.

    Ferrosähköiset muistit ovat haihtumattomia (non-volatile) muisteja, jotka on saatu yhdistämällä ferrosähköisiä materiaaleja ja puolijohdemateriaaleja. Ferrosähköinen materiaali säilyttää sähköisen polariteetin ulkoisen sähkökentän puuttuessa.

    Nämä laitteet ovat sähköisesti ohjelmoitavia ja pyyhittäviä.

    8542 39 10 ja 8542 39 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    tilauslogiikkapiirit, jotka ovat käyttäjän määrittelemiä ja käyttäjää varten tuotettuja piirejä. Valmistusprosessiin kuuluu solujen (logiikkaporttien) reititys ja sijoittaminen tilausdiffuusiomaskien avulla. Tilauslogiikkapiirit on suunniteltu suorittamaan sovelluskohtaisia toimintoja. Niitä kutsutaan sovelluskohtaisiksi integroiduiksi piireiksi (asiakaspiiri, ASIC);

    2.

    porttimatriisit, jotka ovat integroituja logiikkapiirejä, jotka koostuvat kiinteään, säännölliseen matriisiin järjestetyistä ohjelmoimattomista logiikkaelementeistä (transistorisoluista, jotka muodostavat AND-, NAND-, OR- tai NOR-portteja). Porttimatriisipiirit ohjelmoidaan yhdistämällä näitä logiikkaelementtejä käyttäjän määräämällä tavalla käyttäen yhtä tai useaa metallointikuviota;

    3.

    vakioalkiopiirit, jotka ovat integroituja logiikkapiirejä, jotka koostuvat ennalta määriteltyjen osavirtapiirien ja kiinteiden alipiirien käyttäjäkohtaisesta järjestelystä. Nämä osavirtapiirit ja alipiirit voivat sisältää kaikkia integroituja toimintoja (esim. logiikka- tai muistitoiminnon);

    4.

    ohjelmoitavat logiikkapiirit, jotka ovat integroituja piirejä, jotka koostuvat kiinteistä logiikkaelementeistä. Käyttäjä määrittää piirin toiminnon polttamalla elementtien välisiä sulakkeita tai ohjelmoimalla logiikkaelementtien väliset yhteydet sähköisesti;

    5.

    standardilogiikkapiirit, jotka ovat integroituja logiikkapiirejä, joissa on vähemmän kuin 150 logiikkaporttia (esim. AND, NAND, OR tai NOR). Näihin laitteisiin voi kuulua useita toimintoja tai identtisten ja riippumattomien toimintojen ryhmiä;

    6.

    liitäntäpiirit, jotka ovat integroituja piirejä, jotka toimivat (esim. koodimuunnoksen, bittitason sarja- ja rinnakkaismuunnoksen tai synkronoinnin avulla) erilaisten ohjelmien, integroitujen piirien, oheislaitteiden tai järjestelmien yhdistäjinä.

    7.

    mikro-oheislaitteet ovat integroituja piirejä, jotka suorittavat tiettyjä toimintoja täydentäen mikrosuorittimia, mikro-ohjaimia tai microcomputer-piirejä ja parantavat näiden ulkoisia tietoliikenne-, ohjaus- ja liitäntätoimintoja.

    Mikro-oheislaitteen tekninen määritelmä ilmaisee selvästi laitteen suhteen ja alistuksen mikrosuorittimeen, mikro-ohjaimeen tai microcomputer-piiriin nähden.

    Tietoliikenne-, ohjaus- ja liitäntätoiminnot voivat koostua väyläohjaimista, muistiohjaimista (DRAM-ohjaimista, muistinhallintayksiköistä (MMU) ja suoramuistisiirto (DMA) -ohjaimista) tai oheislaiteohjaimista (graafisista ohjaimista, lähiverkko-ohjaimista, asynkronisista linjasovittimista (UART), näppäimistöohjaimista ja massamuistiohjaimista);

    8.

    älytehopiirit (smartpower circuits), jotka ovat integroituja analogiapiirejä, joissa on yhdistetty analogia- ja digitaalipiirejä (tehotransistoreja) ohjaamaan loogisia lähtösignaaleja ja lähtötehosignaaleja. Näiden laitteiden avulla voidaan esim. rajata sisäisiä tehohäviöitä ja välttää ja etsiä vikoja.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ohjelmoitavat lukumuistit (PROM) (alanimike 8542 32 90).

    8542 39 10

    tämän ryhmän 8 huomautuksen 3 kohdan b alakohdassa eritellyt tavarat

    Ks. HS-selitykset, nimike 8542, III osa.

    8543

    Sähkökoneet ja -laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

    8543 70 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    sähköstaattiset laitteet (esim. nukkauslaitteet);

    2.

    elektroluminesenssilaitteet, tavallisesti kaistaleiden, levyjen tai paneelien muodossa;

    3.

    lämpövoimageneraattorit, joissa on eri määrästä lämpöpareja koostuva lämpösähköparisto sekä lämmönlähde (esim. butaanikaasu) ja jotka tuottavat tasavirtaa Seebeckin ilmiöön perustuen;

    4.

    staattisen sähkövarauksen poistolaitteet;

    5.

    demagnetointilaitteet;

    6.

    iskuaaltogeneraattorit;

    7.

    digitaaliset lentotietonauhurit (”mustat laatikot”), jotka ovat tulen- ja iskunkestäviä elektronisia laitteita yksityiskohtaisen lentoa koskevan tiedon jatkuvaa, lennon aikana tapahtuvaa tallentamista varten;

    8.

    langattomat infrapunalaitteet televisiovastaanottimien, videonauhureiden ja muiden sähkölaitteiden kaukosäätöä varten;

    9.

    elektroniset äänitehostelaitteet, joita käytetään sähkökitaroiden oheislaitteina erilaisten tehosteiden (esim. äänen toisinnon, särön tai kaiun) tuottamista varten. Nämä laitteet eivät ole samassa kuoressa kuin kitara, mutta ne on kytketty kitaraan ja tehovahvistimeen kaapelin välityksellä;

    10.

    näkövammaisille tarkoitetut elektroniset lukulaitteet. Näissä laitteissa on samaan kuoreen sijoitettuna kamera, joka skannaa alkuperäisen tekstin (esim. sanomalehdestä tai kirjasta), ja monitori, joka toistaa sen suurennettuna.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pienet elektroniset laitteet, joita ei ole asennettu aluslaatalle (mukaan luettuna nk. minitietokoneet) ja joita voidaan käyttää muodostamaan sanoja ja lauseita, jotka ne kääntävät halutulle vieraalle kielelle ko. laitteissa käytetyistä muistimoduuleista riippuen (elektroniset sanakirjat). Näissä laitteissa on aakkosnumeerinen näppäimistö ja neliön tai suorakaiteen muotoinen näyttö. Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu samankaltaiset laitteet, joissa on laskutoimintoja (nimike 8470).

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

    a)

    sähköstaattiset suodattimet ja sähkömagneettiset vedenpuhdistuslaitteet (nimike 8421);

    b)

    ultraviolettisäteilylaitteet maidon käsittelyä varten (nimike 8434);

    c)

    laitteet erilaisten tavaroiden (erityisesti metalliosien) ultraäänellä puhdistamista varten sekä ultraäänigeneraattorit (8479);

    d)

    ultraäänihitsauslaitteet (nimike 8515);

    e)

    lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävät ultraviolettisäteilylaitteet, myös jos niiden käyttäjä voi olla muu henkilö kuin lääkäri. (nimike 9018);

    f)

    sähköiset säätäjät sähköisten ja muiden muuttujien säätämistä varten (nimike 9032).

    8544

    Eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka ja kaapeli (myös koaksiaalikaapeli) sekä muut eristetyt sähköjohtimet, myös jos niissä on liittimiä; optiset kuitukaapelit, joissa kullakin kuidulla on oma kuorensa, myös jos niihin on yhdistetty sähköjohtimia tai jos niissä on liittimiä

    Tähän nimikkeeseen ei luokitella erikseen tullille esitettäviä kaapeleiden liittimiä ja pistokkeita. Sähköjohtimien liittimet ja pistokkeet luokitellaan nimikkeeseen 8535 tai 8536.

    Liittimet valokaapeleita varten luokitellaan alanimikkeeseen 8536 70 00.

    8544 70 00

    Optiset kuitukaapelit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös esimerkiksi televiestintäkäyttöön tarkoitetut optiset kuitukaapelit, joissa kukin kuitu on päällystetty kaksikerroksisella akrylaattipolymeerillä ja suljettu suojaavaan vaippaan. Päällysteen sisäkerros on pehmeää akrylaattia ja ulkokerros kovaa akrylaattia, jonka pinta on päällystetty värikerroksella, joita on monia eri värejä.

    Yksittäisen optisen kuidun päällyste eristää kuidun rakenteellisesti ja suojaa sitä muun muassa murtumiselta.

     

    Image

    1.

    Optisen kuidun ydin (lasikuituydin).

    2.

    Optisen kuidun kuori (lasi).

    3.

    Sisäkerros pehmeää akrylaattia.

    4.

    Väritunniste.

    5.

    Ulkokerros kovaa akrylaattia.

    8545

    Hiilielektrodit, hiiliharjat, lampunhiilet, paristohiilet ja muut grafiitista tai muusta hiilestä valmistetut tavarat, jollaisia käytetään sähkötarkoituksiin, myös jos niissä on metallia

    8545 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    hiilet ukkossuojia varten;

    2.

    sähköisten säätölaitteiden ja reostaattien koskettimet.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. hiilipitoiset elektrodimassat (nimike 3824)

    8547

    Sähkökoneiden tai -laitteiden eristystarvikkeet, joitakin vähäisiä valettaessa tai puristettaessa ainoastaan yhteenliittämistarkoituksessa kiinnitettyjä metalliosia (esim. kierteitettyjä hylsyjä) lukuun ottamatta kokonaan eristysaineesta valmistettuja, muut kuin nimikkeen 8546 eristimet; sähköjohdinputket ja niiden liitoskappaleet, epäjaloa metallia, eristysaineella vuoratut

    8547 20 00

    muovia olevat eristystarvikkeet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. eristysosat, jotka on valmistettu puristamalla hartsilla kyllästettyä lasikuitua tai asettamalla päällekkäin tai puristamalla yhteen paperia tai kudottua ainetta olevia kerroksia, jotka on kyllästetty keinotekoisilla hartseilla, edellyttäen, että ko. tuotteet ovat kovia ja jäykkiä (ks. HS-selitysten 39 ryhmän yleisohjeet, ”muovin ja muun kuin tekstiiliaineen yhdistelmät”, d kohta).

    8547 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. paperista, pahvista tai kartongista, asbestisementistä ja kiilteestä valmistetut eristystarvikkeet sekä HS-selityksissä nimikkeen 8547 kohdassa B mainitut johdinputket ja niiden liitoskappaleet.

    8548

    Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut; koneiden ja laitteiden sähköosat, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

    8548 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    sähkökäämit, joissa ei ole magneettisydäntä ja jotka sopivat käytettäviksi eri nimikkeisiin kuuluvissa koneissa tai laitteissa, esim. nimikkeen 8504 muuntajissa ja nimikkeen 8505 sähkömagneeteissa (tämän jakson 2 huomautuksen c alakohdan soveltaminen);

    2.

    viivelinjat, joita käytetään esim. automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa tai televisiovastaanottimissa;

    3.

    elektroniset suodattimet, joita käytetään sähkömagneettisten, sähkömekaanisten tai sähköakustisten värähtelyjen eri taajuuksien selektiiviseen lähettämiseen;

    4.

    ferriitin tai muiden keraamisten aineiden elementit (esim. ultrasuurtaajuuslähettimien kiertoelimissä käytettävät tai sähkökaapeleiden suurtaajuussuodattimina käytettävät), jotka ovat sähköosia ja jotka sopivat yhtä hyvin käytettäviksi tämän ryhmän eri nimikkeiden koneissa ja laitteissa.

    XVII JAKSO

    KULKUNEUVOT, ILMA-ALUKSET JA ALUKSET SEKÄ NIIHIN RINNASTETTAVAT KULJETUSVARUSTEET

    Lisähuomautus 2

    XVI jakson 3 lisähuomautuksen selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä jaksoa.

    86 RYHMÄ

    RAUTATIEVETURIT, RAITIOMOOTTORIVAUNUT JA MUU LIIKKUVA KALUSTO SEKÄ NIIDEN OSAT; RAUTATIE- JA RAITIOTIERADAN VARUSTEET JA KIINTEÄT LAITTEET SEKÄ NIIDEN OSAT; KAIKENLAISET MEKAANISET (MYÖS SÄHKÖMEKAANISET) LIIKENNEMERKINANTOLAITTEET

    8602

    Muut veturit; tenderit

    8602 10 00

    dieselsähköveturit

    Useimmat kiskoliikenteessä käytettävät dieselmoottorit ovat dieselsähkömoottoreita.

    8603

    Itseliikkuvat rautatie- tai raitiotievaunut, muut kuin nimikkeeseen 8604 kuuluvat

    8603 10 00

    ulkoisella virtalähteellä toimivat

    Ks. HS-selitykset, nimike 8603, A kohta.

    8606

    Rautatien tai raitiotien tavaravaunut, itseliikkumattomat

    8606 91 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Tämän alanimikkeen rautatie- ja raitiotietavaravaunuissa on oltava kiinteänä osana säteilysuojaus, joka estää tehokkaasti säteilyn pääsyn ympäristöön.

    8606 91 80

    muut

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat lämpöeristetyt vaunut ja jäähdytysvaunut, muut kuin alanimikkeeseen 8606 10 kuuluvat.

    Lämpöeristetyt vaunut ovat ajoneuvoja, joissa on jokin muu jäähdytysmenetelmä (jäävesi, kuivajää, eutektiset levyt, nestemäinen kaasu jne.) kuin jäähdytyskone.

    Jäähdytysvaunut ovat lämpöeristettyjä ajoneuvoja, jotka on varustettu (paineella, absorptiolla tai jollain muulla tavalla toimivalla) jäähdytyskoneella.

    8607

    Rautatien tai raitiotien veturien tai muun liikkuvan kaluston osat

    8607 11 00–8607 19 99

    telit, bissel-telit, akselit ja pyörät sekä niiden osat

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    veturien telit ja bissel-telit,

    2.

    bissel-telit, jotka ovat telin ja bisselin yhdistelmiä ja joita myös käytetään vetureissa,

    3.

    raitiotie- ja rautatievaunujen ja vetureiden moottoritelit (telit, joissa on sisäänrakennettu sähkömoottori),

    4.

    matkustaja- ja tavaravaunujen telit.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. telien ja bissel-telien osat, esim. telien hydrauliset iskunvaimentimet.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu jouset (nimike 7320).

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. HS-selityksissä nimikkeen 8607 kohdissa 2 ja 3 mainitut akselit, myös asennetut, sekä pyörät ja niiden osat.

    Umpikumirenkaita ja pneumaattisia renkaita ei luokitella näihin alanimikkeisiin pyörien osina (nimike 4011 tai 4012).

    8607 21 10–8607 29 90

    jarrut ja niiden osat

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu nk. kiskojarrut (nimike 8608 00).

    Näihin alanimikkeisiin eivät myöskään kuulu määrätyt jarrun osat kuten hanat ja venttiilit, esim. kuljettajan jarruventtiili (alanimike 8481 20 90).

    8607 91 10–8607 99 90

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 8607 kohdissa 4 ja 8–11 mainittujen osien lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. vetureiden kiertokanget ja kytkintangot.

    87 RYHMÄ

    KULJETUSVÄLINEET JA KULKUNEUVOT, MUUT KUIN RAUTATIEN TAI RAITIOTIEN LIIKKUVAAN KALUSTOON KUULUVAT, SEKÄ NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    Yleisohjeita

    1.

    Yhdistetyssä nimikkeistössä ilmaisulla ”uudet ajoneuvot” tarkoitetaan ajoneuvoja, joita ei ole koskaan rekisteröity.

    2.

    Yhdistetyssä nimikkeistössä ilmaisulla ”käytetyt ajoneuvot” tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka on vähintään kerran rekisteröity.

    8701

    Traktorit, muut kuin nimikkeeseen 8709 kuuluvat

    8701 10 00

    yksiakseliset puutarhatraktorit (”pedestrian controlled tractors”)

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8701 kuudennessa ja seitsemännessä kappaleessa kuvaillut ajoneuvot, mukaan lukien telaketjuilla varustetut yksiakseliset puutarhatraktorit. Tällaisia traktoreita käytetään pääasiallisesti puutarhaviljelyssä.

    Vaihdettavat työvälineet (äkeet, aurat jne.), jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksiakselisissa puutarhatraktoreissa, luokitellaan kuitenkin erikseen, vaikka ne olisi asennettu ao. traktoriin.

    Kuitenkin jos työväline on kiinteästi asennettu moottorilla varustettuun alustaan ja työväline ja moottori muodostavat yhden mekaanisen yksikön, ko. yksikkö luokitellaan samaan nimikkeeseen kuin työkone. Tämä koskee moottoroituja auroja ja moottoroituja kultivaattoreita (nimike 8432).

    8701 30 10

    tamppauskoneet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. traktorityyppiset ajoneuvot, jotka on varustettu erittäin leveillä telaketjuilla (ns. rinnetampparit) ja joilla tasoitetaan lunta esim. laskettelurinteissä.

    Vaihdettavat työvälineet (puskulevyt, pyörivät lumiaurat jne.), vaikka ne esitettäisiin tullattaviksi tamppauskoneen kanssa, luokitellaan ao. nimikkeisiinsä (nimikkeet 8430, 8479 jne.), myös silloin, kun työvälineet on asennettu ajoneuvoon.

    8701 90 11–8701 90 90

    Muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat traktoreina käytettäviksi tarkoitetut nk. maastoajoneuvot, joilla on seuraavat ominaisuudet:

    yksi istuin kuljettajaa varten;

    vakiomallinen vetokoukku;

    ajoneuvoa ohjataan kaksikahvaisella ohjaustangolla, jossa hallintalaitteet sijaitsevat kahvoissa;

    ajoneuvo ohjautuu kahta etupyörää kääntämällä, ja ohjaus perustuu autoille ominaiseen Ackerman-periaatteella toimivaan ohjausjärjestelmään;

    jarrut kaikissa pyörissä;

    automaattikytkin ja peruutusvaihde;

    moottori, joka on erityisesti tarkoitettu vaikeisiin maasto-oloihin ja joka kykenee lyhyellä välityssuhteella tuottamaan riittävän tehon ajoneuvoon liitettyjen laitteiden tai varusteiden hinaamiseen;

    voimansiirto pyöriin on akselivälitteinen eikä ketjuvälitteinen;

    kaikkiin ajoneuvoihin asennetuissa renkaissa on syvä kuviointi, joka sopii vaikeisiin maasto-oloihin;

    vetokyky (jarruton peräkärry) on vähintään kaksi kertaa ajoneuvon oma massa.

    Jos kyseisillä ajoneuvoilla on kaikki edellä luetellut ominaisuudet ja ajoneuvot ovat alanimikkeitä 8701 90 11–8701 90 50 koskevien selittävien huomautusten mukaisia, ne on luokiteltava maatalous- tai metsätraktoreiksi. Muussa tapauksessa ne kuuluvat alanimikkeeseen 8701 90 90.

    Jos kyseisillä nk. maastoajoneuvoilla ei ole kaikkia edellä lueteltuja ominaisuuksia, ne on luokiteltava nimikkeeseen 8703.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu myöskään nk. mönkijät (nimike 8703 tai alanimike 9503 00 10 [ks. tätä alanimikettä koskevat selittävät huomautukset]).

    8701 90 11–8701 90 50

    maataloustraktorit (muut kuin yksiakseliset puutarhatraktorit) ja metsätraktorit, pyörillä varustetut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat maatalous- ja metsätraktorit, joissa on vähintään kolme pyörää ja jotka on rakenteensa ja laitteidensa perusteella selvästi tarkoitettu käytettäviksi maataloudessa, puutarhaviljelyssä tai metsätaloudessa. Tällaisten ajoneuvojen enimmäisajonopeus on vähäinen (yleensä enintään 25 km tunnissa maantiellä ajettaessa).

    Maataloustraktoreissa on tavallisesti hydraulinen laite, joka nostaa ja laskee maatalouskoneita ja -laitteita (äkeitä, auroja jne.), voimanotto, joka välittää moottorin voimaa muiden koneiden tai välineiden käyttämiseen, ja perävaunujen kytkentälaite. Näissä traktoreissa voi olla myös hydraulinen laite, joka on tarkoitettu liikuttamaan nosto- ja kuormauslaitteita (heinäkuormaajia, lantakuormaajia jne.), jos jälkimmäiset katsotaan lisälaitteiksi.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös erikoisvalmisteiset maataloustraktorit, esim. traktorit, joissa on korotettu alusta ja joita käytetään viini- ja taimitarhoissa, multaustraktorit ja työkalujen ja -välineiden kuljetustraktorit.

    Vaikka maanviljelyksessä käytettävä vaihdettava työväline olisi tullaushetkellä asennettuna traktoriin, se luokitellaan kuitenkin asianmukaiseen nimikkeeseensä (nimike 8432, 8433 jne.).

    Metsätraktoreissa on lisäksi pysyvästi kiinnitetty vintturi, jolla voidaan vetää puutavaraa.

    Tämän ryhmän 2 huomautuksen mukaisesti näiden alanimikkeiden traktoreissa voi olla myös tiettyjä lisävarusteita kuten lastauslavoja ja kuormauskauhoja, jolloin traktoreita voidaan pääkäyttötarkoituksen ohella käyttää myös maatalous- tai metsäkoneiden ja -laitteiden, työkalujen, lannoitteiden, siementen jne. kuljettamiseen.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ruohonleikkurit (joista käytetään nimitystä istumaleikkurit tai puutarhatraktorit), joissa on kiinteästi asennettu leikkuri ja ainoastaan yksi voimanotto leikkuulaitteen liikuttamista varten (ks. nimikkeen 8433 selittävät huomautukset).

    8701 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    huoltotöissä käytettävät traktorit;

    2.

    yksiakseliset traktorit nivelohjattavia moottoriajoneuvoja varten.

    8703

    Autot ja muut moottoriajoneuvot, pääasiallisesti henkilökuljetukseen suunnitellut (muut kuin nimikkeeseen 8702 kuuluvat), myös farmariautot ja kilpa-autot

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat ”monikäyttöajoneuvot” kuten moottoriajoneuvot, joilla voidaan kuljettaa sekä henkilöitä että tavaroita.

    1.

    Avolavatyyppiset (pick-up-tyyppiset):

    Avolavatyyppisessä (pick-up) ajoneuvossa on yleensä useampi kuin yksi istuinrivi, ja se muodostuu kahdesta erillisestä tilasta – suljetusta, henkilökuljetukseen tarkoitetusta matkustajatilasta ja tavarankuljetukseen tarkoitetusta avoimesta tai katetusta tavaratilasta.

    Tällainen ajoneuvo on kuitenkin luokiteltava nimikkeeseen 8704, jos sen tavaratilan lattian enimmäissisäpituus on yli 50 prosenttia ajoneuvon akselivälin pituudesta tai jos siinä on enemmän kuin kaksi akselia.

    2.

    Pakettiautotyyppiset:

    Pakettiautotyyppisen ajoneuvon, jossa on useampi kuin yksi istuinrivi, on täytettävä nimikettä 8703 koskevissa HS-selityksissä mainitut edellytykset.

    On kuitenkin huomattava, että pakettiautotyyppinen ajoneuvo, jossa on yksi istuinrivi ja jonka takaosassa ei ole kiinteitä kiinnityspisteitä tai -varusteita istuinten ja turvalaitteiden kiinnittämiseksi, riippumatta siitä, onko henkilö- ja tavaratilan välissä kiinteä väliseinä tai tilanjakaja taikka onko korin sivupaneeleissa ikkunoita, on luokiteltava nimikkeeseen 8704.

    8703 21 10–8703 24 90

    muut ajoneuvot, joissa on kipinäsytytteinen iskumäntämoottori

    Sylinteritilavuuden määrittelystä, ks. alanimikkeiden 8407 31, 8407 32, 8407 33 ja 8407 34 HS-alanimikeselitykset.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nimikkeen 8703 HS-selitysten viidennessä ja kuudennessa kappaleessa tarkoitetut farmariautot ja monikäyttöajoneuvot.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös pienet kilpa-autot (nk. mikroautot), joissa ei ole koria. Niissä on kipinäsytytteinen iskumäntämoottori ja ne voivat saavuttaa melko korkeita nopeuksia.

    8703 31 10–8703 33 90

    muut ajoneuvot, joissa on puristussytytteinen mäntämoottori (diesel- tai puolidieselmoottori)

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nimikkeen 8703 HS-selitysten viidennessä ja kuudennessa kappaleessa tarkoitetut farmariautot ja monikäyttöajoneuvot.

    8704

    Tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot

    Nimikkeen 8703 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

    Sylinteritilavuuden määrittelystä, ks. alanimikkeiden 8407 31, 8407 32, 8407 33 ja 8407 34 HS-alanimikeselitykset.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. nelivetoiset maastokäyttöiset ajoneuvot, joissa on nivelikäs alusta ja joiden etuosassa on dieselmoottori ja ohjauslaitteilla varustettu ohjaamo. Niiden takaosa koostuu kaksipyöräisestä alustasta, jossa ei ole varusteita, mutta joka on suunniteltu niin, että siihen voi asentaa erilaisia varusteita.

    Tällaiset ajoneuvot eivät kuitenkaan kuulu tähän nimikkeeseen silloin, kun niihin on asennettu maatalouskoneita tai -laitteita tai muita erikoistarkoituksiin tarkoitettuja koneita ja laitteita (nimike 8705).

    8704 10 10 ja 8704 10 90

    dumpperit, muut kuin teillä käytettävät

    1.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat pääasiallisesti ajoneuvot, joissa on edessä tai takana kippilaite tai avattava pohja ja jotka on erityisesti suunniteltu hiekan, soran, maan, kivien jne. kuljetukseen. Nämä ajoneuvot on tarkoitettu käytettäviksi louhoksissa, kaivoksissa, rakennustyömailla, tietöissä, lentokentillä ja satamissa. Näiden alanimikkeiden selittävien huomautusten jäljessä on piirrosesimerkkejä erilaisista dumppereista.

    2.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös pienet ajoneuvot, joita käytetään rakennustyömailla hiekan, rakennusjätteiden, sementin, tuoreen betonin jne. kuljettamiseen. Näissä kaksi- tai nelivetoisissa ajoneuvoissa on kiinteä tai nivelikäs alusta ja niihin on asennettu kippi yhden akselin ja kuljettajan istuin toisen akselin päälle. Kuljettajan istuimen ympärillä ei yleensä ole ohjaamokoppia.

     

    Image

     

    Image

     

    Image

    8704 21 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8704 21 31–8704 21 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nimikkeen 8704 HS-selitysten toisessa kappaleessa tarkoitetut monikäyttöajoneuvot.

    8704 22 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8704 23 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8704 31 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8704 31 31–8704 31 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nimikkeen 8704 HS-selitysten toisessa kappaleessa tarkoitetut monikäyttöajoneuvot.

    8704 32 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8707

    Korit (myös ohjaamot), nimikkeiden 8701–8705 moottoriajoneuvoja varten

    8707 10 10

    teollisesti asennettaviksi tarkoitetut

    Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”teollisesti asennettavat” tarkoitetaan ainoastaan koreja, joita käytetään uusien ajoneuvojen sarjakokoamisessa moottoriajoneuvojen kokoamis- ja valmistustehtaissa (tai koreja, joita alihankkijat käyttävät osarakenteissa).

    Tämä alanimike koskee ainoastaan koreja, joita tosiasiallisesti käytetään uusien ajoneuvojen tuotannossa. Näin ollen se ei koske samankaltaisia koreja, joita käytetään varaosina.

    8707 90 10

    seuraaviin ajoneuvoihin teollisesti asennettaviksi tarkoitetut: alanimikkeen 8701 10 yksiakseliset puutarhatraktorit; nimikkeen 8704 ajoneuvot, jotka on varustettu joko puristussytytteisellä mäntämoottorilla (diesel- tai puolidieselmoottori), jonka iskutilavuus on enintään 2 500  cm3, tai kipinäsytytteisellä mäntämoottorilla, jonka iskutilavuus on enintään 2 800  cm3; nimikkeen 8705 erikoismoottoriajoneuvot

    Ks. alanimikkeen 8707 10 10 selittävät huomautukset.

    Sylinteritilavuuden määrittelystä, ks. alanimikkeiden 8407 31, 8407 32, 8407 33 ja 8407 34 HS-alanimikeselitykset.

    8708

    Nimikkeiden 8701–8705 moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet

    Alanimikkeen 8707 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin teollisesti asennettaviksi tarkoitettuja osia ja tarvikkeita.

    8708 70 91

    tähden muotoiset pyörännavat, valettu yhtenä osana, rautaa tai terästä

    Tämän alanimikkeen pyörännapoja käytetään tavallisesti linja-autoissa tai tavarankuljetukseen tarkoitetuissa ajoneuvoissa. Nämä pyörännavat ovat tähden muotoisia ja niissä on tavallisesti viisi tai kuusi sakaraa. Ne on suunniteltu käytettäviksi irrotettavissa vanteissa.

    8708 70 99

    muut

    HS-selityksissä nimikkeen 8708 toisen kappaleen kohdassa K mainittujen osien ja tarvikkeiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pyörän tasauspainot.

    8708 80 55

    kallistuksen vakaimet; muut vääntövarret

    Kallistuksen vakaimet ovat ajoneuvoissa käytettäviä jousia, jotka siirtävät jousivoiman ajoneuvon yhdeltä puolelta toiselle.

    Useimmat kallistuksen vakaimet ovat poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisia terästankoja, jotka on tavallisesti taivutettu U-kirjainta muistuttavaan muotoon.

    Kallistuksen vakaimet ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

     

    Image

    Vääntövarret ovat ovat tavallisesti pyöreitä, mutta joskus myös neliön muotoisia terästankoja tai useiden suorakaiteen muotoisten terästankojen yhdistelmiä.

    Vääntövarret ovat lineaarisia, ts. vääntömomentti, jota sovelletaan varren toisessa päässä, on suhteessa vääntömomentin tuottamaan vääntökulmaan.

    Vääntövarsien ulkonäkö on tavallisesti seuraavanlainen:

    Image

    8708 99 10–8708 99 97

    muut

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm.:

    a)

    nimikkeiden 8702–8704 moottoriajoneuvojen alustat, ilman moottoria, mutta ohjaamolla varustetut (nimike 8702, 8703 tai 8704);

    b)

    henkilöautojen istuinten päänojat (nimike 9401 tai 9404).

    8709

    Itseliikkuvat trukit, joissa ei ole nosto- eikä käsittelylaitteita ja jollaisia käytetään tehtaissa, varastoissa, satama-alueilla tai lentokentillä tavaran kuljetukseen lyhyitä matkoja; traktorit, jollaisia käytetään rautatieasemilla; edellä mainittujen ajoneuvojen osat

    8709 11 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8709 19 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    8712 00

    Polkupyörät (myös kolmipyöräiset tavarankuljetuspolkupyörät), moottorittomat

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat epätäydelliset polkupyörät, joilla on täydellisten polkupyörien olennaiset ominaisuudet (yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohta).

    Epätäydelliset polkupyörät, kootut tai kokoamattomat, luokitellaan nimikkeeseen 8712, jos niissä on runko, haarukka ja vähintään kaksi seuraavista osista:

    pyörät;

    poljinkeskiö (mukaan luettuina akseli ja kampi);

    ohjausosa (mukaan luettuina ohjaustanko ja ohjainkannatin);

    jarrujärjestelmä.

    8712 00 10

    joissa ei ole kuulalaakereita

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan polkupyörät ja muut pyörät, joissa ei ole kuulalaakereita.

    8713

    Pyörätuolit ja muut liikuntarajoitteisten kulkuvälineet, myös moottoroidut tai muuten mekaanisella kuljetuskoneistolla toimivat

    8713 90 00

    muut

    Erityisesti liikuntarajoitteisille suunnitellut moottoroidut kulkuvälineet eroavat nimikkeen 8703 ajoneuvoista pääasiassa seuraavien ominaisuuksien perusteella:

    huippunopeus on 10 km tunnissa, joka vastaa nopeaa kävelyvauhtia;

    enimmäisleveys on 80 cm;

    kulkuväline tukeutuu kulkualustaan kahden pyöräparin avulla;

    kulkuvälineessä on käyttäjää helpottavia erityisvarusteita (esim. jalkatuet).

    Tällaisissa kulkuvälineissä voi olla:

    ylimääräinen pyöräpari (kaatumisesteet);

    helppokäyttöisiä ohjaus- ja muita hallintalaitteita (esim. ohjaussauva); tällaiset hallintalaitteet on yleensä sijoitettu jompaankumpaan käsinojaan; ne eivät ole koskaan erillisenä, säädettävissä olevana ohjaustankona.

     

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pyörätuolien kaltaiset sähkötoimiset kulkuvälineet, jotka on tarkoitettu yksinomaan liikuntarajoitteisten kuljettamiseen. Ne voivat näyttää seuraavalta:

    Image

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu mopedit (invalidimopedit), joissa on erillinen, säädettävissä oleva ohjaustanko. Ne luokitellaan nimikkeeseen 8703 ja voivat näyttää seuraavalta:

     

    Image

    8714

    Nimikkeiden 8711–8713 kulkuneuvojen osat ja tarvikkeet

    8714 91 10–8714 99 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. osat ja tarvikkeet, jotka on tarkoitettu seuraavien laitteiden valmistukseen, varustukseen tai korjaukseen:

    1.

    moottoripyörien ja polkupyörien sivuvaunut;

    2.

    pyörät, jotka on varustettu apumoottorilla, ts. pyörät, joita voidaan liikuttaa polkimien avulla ja jotka on varustettu apumoottorilla (jonka sylinteritilavuus on enintään 50 cm3);

    3.

    muut pyörät (mukaan lukien kolmipyöräiset tavarankuljetuspolkupyörät) ilman moottoria.

    8714 94 10

    jarrunavat

    Jarrunavat ovat yleensä jalkajarrulla varustettuja napoja, joissa jarrutustoiminta saadaan aikaan polkimia taaksepäin polkemalla.

    Rumpujarrunavoissa jarrutustoiminta saadaan aikaan käsivoimin vaijerin tai tangon välityksellä.

    Jarrunavat ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

     

    Image

    8714 94 90

    osat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jarruvivut.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu kumiset jarrukengät (alanimike 4016 99 99) eivätkä jarruvaijerin suojukset (tavallisesti alanimike 8307 10 00 tai 8307 90 00).

    8716

    Perävaunut ja puoliperävaunut; muut kuljetusvälineet, ilman mekaanista kuljetuskoneistoa; niiden osat

    8716 10 91–8716 10 99

    muut, joiden paino on

    Ilmaisulla ”paino” tarkoitetaan sellaisen ajoneuvon painoa, jossa on kaikki kiinteät laitteet ja varusteet.

    8716 39 10

    erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut (Euratom)

    Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

    88 RYHMÄ

    ILMA-ALUKSET, AVARUUSALUKSET SEKÄ NIIDEN OSAT

    Alanimikehuomautus 1

    Pysyvästi kiinnitettyihin varusteisiin eivät kuulu esimerkiksi pelastusvarusteet (pelastusveneet, laskuvarjot ja ”liukumäet”) eivätkä asejärjestelmien vaihdettavat varusteet.

    Kun epätäydellinen tai viimeistelemätön kone luokitellaan täydellisenä tavarana yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti, käytetään alanimikkeeseen luokittelussa tavanomaisessa lentokunnossa olevan koneen painoa.


    8802

    Muut ilma-alukset (esim. helikopterit ja lentokoneet); avaruusalukset (myös satelliitit) ja niiden kantoraketit sekä suborbitaaliset alukset

    8802 11 00 ja 8802 12 00

    helikopterit

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ainoastaan koneet, jotka nousevat ja liikkuvat yhden tai useamman moottorikäyttöisen roottorin avulla.

    89 RYHMÄ

    ALUKSET JA UIVAT RAKENTEET

    Lisähuomautus 1

    Ilmaisulla ”merialuksiksi suunnitellut alukset” tarkoitetaan aluksia, jotka rakenteen ja varusteiden perusteella kykenevät toimimaan merellä myös huonolla säällä (tuulessa, jonka voimakkuus on noin seitsemän bofori-asteikoilla mitattuna). Tällaisissa aluksissa on tavallisesti vesitiiviit kannet ja säänkestävät kansirakenteet.

    Ilmaisulla ”rungon kokonaispituus” tarkoitetaan rungon pituutta, joka on mitattu keulan etummaisesta kohdasta perän takimmaiseen kohtaan, lukuun ottamatta mahdollisesti rungossa olevia, myös siihen valettuja, ulokkeita (esim. peräsimiä, kokkapuita, kalastustasoja tai ponnahduslautoja).

    Ilmaisulla ”merialukset” tarkoitetaan laivoja ja ilmatyynyaluksia, jotka täyttävät edellä mainitut ehdot, myös jos niitä käytetään pääasiallisesti rannikkovesillä, jokien suistoissa, järvialueilla jne.

    Lisäksi on huomattava, että:

    1.

    vähemmän kuin 12 metriä pitkät, merialuksiksi suunnitellut alukset luokitellaan ”kalastusaluksiksi” ainoastaan, jos ne on erityisesti suunniteltu ja varustettu ammattimaista kalastusta varten, vaikka niitä silloin tällöin käytettäisiinkin huvitarkoituksiin;

    2.

    ilmaisulla ”pelastusveneet” tarkoitetaan merialukseksi suunniteltuun laivaan sijoitettuja aluksia, joilla miehistö ja matkustajat voivat lähteä laivasta vaaratilanteissa. Ko. ilmaisulla tarkoitetaan myös pelastusveneitä, jotka on sijoitettu sopiville paikoille pitkin rannikkoa, josta ne voidaan siirtää merihätään joutuneiden laivojen avuksi.


    8901

    Risteilyalukset, kiertoajelualukset, lautta-alukset, lastialukset, proomut ja niiden kaltaiset alukset henkilö- tai tavarankuljetukseen

    Rungon puolikkaat tai kolmasosat eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan valmistusaineen mukaan (esim. nimike 7308).

    8901 90 10

    merialukset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös laivat, jotka on suunniteltu kuljettamaan proomuja tai lauttaveneitä. Näissä laivoissa perinteiset säiliöt on korvattu proomuilla ja lauttaveneillä, jotka uitetaan ja lastataan suoraan emälaivaan. Emälaiva on jaettu kammioihin, joihin voidaan sijoittaa kolme tai neljä lauttavenettä tai proomua. Tällaiset laivat on varustettu portaalinostureilla, upotettavilla nostotasoilla ja muilla lastaus-, käsittely- ja purkauslaitteilla.

    Tähän alanimikkeeseen luokitellaan ainoastaan emälaiva. Proomuja käytetään sisävesiliikenteessä aluksina ja merimatkojen aikana ”säiliöinä” ja tämän jälkeen taas sisävesiliikenteessä aluksina. Proomut luokitellaan alanimikkeeseen 8901 90 91 tai 8901 90 99.

    8904 00

    Hinaajat ja työntöalukset

    Rungon puolikkaiden ja kolmasosien luokittelusta, ks. nimikkeen 8901 selittävät huomautukset.

    8904 00 91 ja 8904 00 99

    työntöalukset

    HS-selityksissä nimikkeen 8904 toisessa kappaleessa kuvaillut alukset, jotka on suunniteltu käytettäviksi sekä työntöaluksina että hinaajina, luokitellaan aina näihin alanimikkeisiin.

    8905

    Majakkalaivat, ruiskualukset, ruoppausalukset, uivat nosturit ja muut alukset, joiden purjehduskelpoisuus on toissijainen niiden pääkäyttöön verrattuna; uivat telakat; uivat tai upotettavat poraus- tai tuotantolautat

    Rungon puolikkaiden ja kolmasosien luokittelusta, ks. nimikkeen 8901 selittävät huomautukset.

    8906

    Muut alukset, myös sota-alukset ja pelastusveneet, muut kuin soutuveneet

    Rungon puolikkaiden ja kolmasosien luokittelusta, ks. nimikkeen 8901 selittävät huomautukset.

    XVIII JAKSO

    OPTISET, VALOKUVAUS-, ELOKUVA-, MITTAUS-, TARKISTUS-, TARKKUUS-, LÄÄKETIETEELLISET TAI KIRURGISET KOJEET JA LAITTEET; KELLOT; SOITTIMET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    90 RYHMÄ

    OPTISET, VALOKUVAUS-, ELOKUVA-, MITTAUS-, TARKISTUS-, TARKKUUS-, LÄÄKETIETEELLISET TAI KIRURGISET KOJEET JA LAITTEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    Yleisohjeita

    Tähän ryhmään kuuluvat yksinomaan kolmijalat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiassa tämän ryhmän laitteessa (ks. tämän ryhmän HS-selitysten yleisohjeiden III kohta).

    Tähän ryhmään ja nimikkeeseen 8525 kuuluvien kameroiden kanssa käytettävät kolmijalat luokitellaan valmistusaineen perusteella.

    Tähän ryhmään kuuluvien kolmijalkojen osat luokitellaan valmistusaineen perusteella.

    9001

    Optiset kuidut ja optiset kuitukimput; optiset kuitukaapelit, muut kuin nimikkeeseen 8544 kuuluvat; polarisoivasta aineesta valmistetut laatat ja levyt; mitä ainetta tahansa olevat kehystämättömät linssit (myös piilolasit), prismat, peilit ja muut optiset elementit, muut kuin tällaiset elementit optisesti työstämätöntä lasia

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. tavarat, joita käytetään näkyvän valon kanssa, ja tavarat spektrin näkymätöntä osaa (infrapuna- ja ultraviolettivaloa) varten.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu elektroniset ”optiset” elementit, esim. sähköstaattiset linssit, sähkömagneettiset linssit ja ns. sähköiset linssit (tavallisesti 85 ryhmä).

    9001 10 10 ja 9001 10 90

    optiset kuidut, optiset kuitukimput ja optiset kuitukaapelit

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu optisten kuitujen, kuitukimppujen ja kuitukaapeleiden liittämistä varten käytettävät liittimet ja pistokkeet.

    Ks. myös alanimikkeen 8536 70 00 selittävät huomautukset.

    9001 20 00

    Polarisoivasta aineesta valmistetut laatat ja levyt

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sellaiset rullina olevat polarisoivasta aineesta valmistetut foliot, joita käytetään esimerkiksi LCD-moduulien valmistuksessa.

    Image

    9001 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    rubiinit ja muut optiset elementit lasereita varten;

    2.

    muoviset Fresnelin linssit, jotka on tarkoitettu käytettäviksi esim. televisiovastaanottimien edessä kuvaruutua suurentavina linsseinä (kehyksiin asennettuina).

    9005

    Kiikarit ja kaukoputket sekä niiden jalustat; muut tähtitieteelliset kojeet ja niiden jalustat, ei kuitenkaan radiotähtitieteelliset kojeet

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. laitteet, joissa käytetään kuvanvahvistinta, joka mahdollistaa katselun yöllä.

    9006

    Valokuvauskamerat; valokuvaussalamalaitteet ja valokuvaussalamalamput, muut kuin nimikkeen 8539 sähköpurkauslamput

    9006 10 00

    kamerat, jollaisia käytetään painolaattojen tai painosylinterien valmistamiseen

    Ks. HS-selitykset, nimike 9006, I osa, kolmas kappale, 17 kohta.

    9010

    Laitteet ja varusteet valokuva- ja elokuvalaboratorioita varten, muualle tähän ryhmään kuulumattomat; negatiivientarkastuslaitteet, valkokankaat

    9010 50 00

    muut laitteet ja varusteet valokuva- ja elokuvalaboratorioita varten; negatiivientarkastuslaitteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. painettujen piirilevyjen valotuslaitteet, jotka kopioivat painettujen piirien piirikuvioiden negatiivit valottamalla ne eristävästä aineesta tehdylle levyille, joista painetut piirilevyt valmistetaan. Näiden laitteiden tärkeimmät osat ovat ultraviolettilampuilla varustettu valotuskammio, jonka sisälle negatiivit ja eristävästä aineesta tehty levy asetetaan ja jossa levy valotetaan negatiivin yhteydessä tyhjiössä.

    9013

    Nestekidelaitteet, jotka eivät ole muissa nimikkeissä yksityiskohtaisemmin kuvattuja tavaroita; laserit, muut kuin laserdiodit; muut optiset laitteet ja kojeet, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

    9013 80 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. televisiovastaanottimien kuvaruutuja suurentavat kuvapinnat, jotka koostuvat muovisesta optisesta elementistä (Fresnelin linssistä), kehyksestä ja metallitangoista muodostuvasta järjestelmästä (kannatinkiskot), joka on erityisesti suunniteltu linssin kiinnittämiseksi televisiovastaanottimen kuvaruudun eteen.

    9017

    Piirustus- tai merkintäkojeet ja matemaattiset laskukojeet (esim. piirustuskoneet, pantografit, astelevyt, harpikot, laskutikut ja laskulevyt); kädessä pidettävät pituuksien mittaukseen käytettävät kojeet (esim. mittatangot ja -nauhat sekä mikrometrit ja työntömitat), muualle tähän ryhmään kuulumattomat

    9017 10 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. piirustuspöydät, jotka on varustetttu pantografeilla tai niiden kaltaisilla kojeilla.

    9017 20 05–9017 20 90

    muut piirustus- tai merkintäkojeet ja matemaattiset laskukojeet

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

    1.

    koordinatografit, joita ei ole suunniteltu valokuvamittaukseen;

    2.

    aakkoskaavaimet, jotka ovat selvästi tunnistettavissa erityisiksi piirustus- tai merkintäkojeiksi.

    9018

    Lääketieteessä, myös hammas- tai eläinlääketieteessä tai kirurgiassa käytettävät kojeet ja laitteet, mukaan lukien skintigrafiset laitteet, muut sähkölääkintälaitteet ja näöntarkastuskojeet

    9018 50 10

    muut kuin optiset

    Yleiskäyttöisten ultraäänidiagnoosilaitteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. erityiset laitteet silmien ultraäänitutkimusta varten (esim. laitteet, jotka määrittävät sarveiskalvon ja mykiön paksuuden tai silmämunan pituuden).

    9018 90 85

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    Sähköiset defibrillaattorit, joilla annetaan sähköpulsseja sydämen luonnollisen toiminnan palauttamiseksi. Näissä pulssigeneraattorilla ja kahdella defibrillaatioelektrodilla varustetuissa laitteissa potilaan elektrokardiogrammi (EKG) välittyy defibrillaatioelektrodien kautta laitteen kuvaruudulle tai tulostuu laitteen piirturilta;

    2.

    Lääkintäkäyttöön tarkoitetut laitteet (insuflaattorit), joilla puhalletaan kaasuja ihmisen vatsaonteloon eri elimien endoskoopilla tapahtuvaa tutkimusta varten. Näihin mittauskojeilla ja näytöillä varustettuihin laitteisiin on kiinnitetty kaksi letkua, joiden toisessa päässä on sulkuhana ja pitkä neula;

    3.

    Lääkintäkäyttöön tarkoitetut imupumput, joilla poistetaan eritteitä. Näissä laitteissa on pumppu ja imulaite ja niitä käytetään leikkaussaleissa tai ambulansseissa (liikkuvat leikkaussalit);

    4.

    Kohdunsisäiset ehkäisimet (IUD), jotka on valmistettu muovista ja joissa on lisäksi joko kuparilankaa, kolloidista kuparia tai hormonia.

    9021

    Ortopediset välineet, myös kainalosauvat, kirurgiset vyöt ja kohjuvyöt; lastat ja muut murtumanhoitovälineet; proteesit; kuulolaitteet sekä muut vamman tai vajavuuden kompensoimiseksi mukana pidettävät tai kannettavat tai kehoon istutettavat välineet

    Tässä nimikkeessä ilmaisulla ”vamman tai vajavuuden kompensoimiseksi” viitataan ainoastaan välineisiin, jotka tosiasiallisesti korvaavat vammautuneen tai vajavaisen kehonosan toiminnan.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu välineet, joilla ainoastaan lievitetään vamman tai vajavuuden vaikutuksia.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu avanneleikkauksen jälkeen käytettävät tarvikkeet (alanimike 3006 91 00).

    9021 39 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    levyt, jotka on pysyvästi istutettu kehoon (esim. korvaamaan kokonaisen luun tai osan luusta);

    2.

    kudotut tekokuitukaistaleet, jotka istutetaan polviniveleen korvaamaan kroonisesti viallisia nivelsiteitä.

    9021 40 00

    kuulolaitteet, ei kuitenkaan osat ja tarvikkeet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 9021 osaan IV luokitellut laitteet, myös silmälasien muodossa olevat kuulolaitteet.

    9021 50 00

    tahdistimet, jotka kiihottavat sydänlihaksia, ei kuitenkaan osat ja tarvikkeet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan varsinaiset tahdistimet. Tämän ryhmän 1 ja 2 huomautusten määräysten mukaisesti tällaisten tahdistimien osat ja tarvikkeet, kuten kotelot, koteloiden puolikkaat ja päällykset sekä elektrodit, luokitellaan alanimikkeeseen 9021 90 90.

    Nimikkeeseen 8506 tai 8507 luokitellaan kuitenkin erikseen tullille esitetyt tahdistimien galvaaniset paristot ja sähköakut. Muuntaja-ensiökäämillä varustetut laturit, jotka lataavat kehoon istutetun tahdistimen johtamalla virtaa tahdistimessa olevaan toisiokäämiin, luokitellaan nimikkeeseen 8504.

    9021 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavat välineet, jotka kompensoivat vammaa tai vajavaisuutta:

    1.

    Ihmiskehoon istutettavat välineet, jotka toimivat lääkeannostelijoina ja joissa on yhteiseen ulkokuoreen asennettu lääkepumppu, pumpun virtalähde ja lääkeainesäiliö.

    2.

    Rengasproteesit (sydänläppäproteesit), ts. ruostumattomasta teräksestä valmistetut renkaat, jotka on päällystetty kahdella muovikerroksella ja tekokuitukudelmalla. Nämä proteesit kiinnitetään kirurgisella toimenpiteellä sydänläpän paikalle, jotta vaurioitunut läppätoiminta (esim. hiippaläpän vajaatoiminta) palautuisi normaaliksi.

    3.

    Sateenvarjofiltterit (suodattimet), jotka istutetaan sydänlaskimoon (alaonttolaskimoon) estämään verihyytymien (laskimoveritulppien) siirtymisen sydämeen. Sateenvarjofiltterissä on pieni, sateenvarjon muotoinen, ruostumattomasta terässeoksesta valmistettu runko, joka on päällystetty elastisesta synteettisestä aineesta valmistetulla ohuella kalvolla ja joka asennettaessa avautuu laskimossa kuin sateenvarjo.

    4.

    Pysyvästi kehoon istutetut muoviset virtsajohtimen laajentimet eli stentit, jotka ovat sauvamaisia (putkirakenteisia), päistään taivutettuja johtimia. Nämä asennetaan virtsajohtimeen varmistamaan virtsan vapaa virtaus.

    9022

    Röntgensäteiden tai alfa-, beeta- tai gammasäteilyn käyttöön perustuvat laitteet, lääkintä-, myös hammas- tai eläinlääkintä- tai kirurgiseen käyttöön tai muuhun käyttöön, mukaan lukien radiografia- tai radioterapialaitteet, röntgenputket ja muut röntgengeneraattorit, suurjännitegeneraattorit, valvontapaneelit ja -pöydät, varjostimet, tutkimus- tai käsittelypöydät, -tuolit sekä niiden kaltaiset tavarat

    9022 12 00

    tietokoneohjatut tomografialaitteet

    Ks. alanimikkeen 9022 12 HS-alanimikeselitykset.

    Erillisellä videokameralla varustetut videotaltiointijärjestelmät, joita ei ole rakennettu röntgenlaitteen sisään ja jotka digitalisoivat, editoivat ja varastoivat analogisia videosignaaleja, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 8543. Niiden tärkeimmät osat ovat analogidigitaalimuunnin, prosessitietokone, monitorit ja magneettinauha tai levymuisti.

    9022 90 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. röntgenputkien berylliumikkunat.

    9025

    Densimetrit, areometrit ja niiden kaltaiset uppomittarit, lämpömittarit, pyrometrit, ilmapuntarit, hygrometrit ja psykrometrit, myös rekisteröivät, sekä näiden kojeiden yhdistelmät

    9025 11 20 ja 9025 11 80

    nestetäyttöiset, suoranäyttöiset

    ”Suoranäyttöisissä” lämpömittareissa mittarin sisällä oleva, asteikolla liikkuva neste ilmaisee lämpötilan.

    9026

    Kojeet ja laitteet nesteiden tai kaasujen virtauksen, pinnan korkeuden, paineen tai muiden vaihtelevien ominaisuuksien mittaamista tai tarkkailua varten (esim. virtausmittarit, pinnan korkeuden osoittimet, painemittarit ja lämmönkulutusmittarit), ei kuitenkaan nimikkeen 9014, 9015, 9028 tai 9032 kojeet ja laitteet

    9026 20 20–9026 20 80

    paineen mittaamista tai tarkkailua varten

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. renkaiden täyttöön tarkoitetut ilmapumput, joissa on painemittari ja joita pidetään painemittareina vaikka niitä ei olisi suunniteltu liitettäviksi ulkoiseen paineilman syöttölaitteeseen vaan ne olisi varustettu omalla paineilmasäiliöllä.

    9027

    Kojeet ja laitteet fysikaalista tai kemiallista analyysiä varten (esim. polarimetrit, refraktometrit, spektrometrit sekä kaasu- tai savuanalyysilaitteet); kojeet ja laitteet viskositeetin, huokoisuuden, laajenemisen, pintajännityksen tai niiden kaltaisten ominaisuuksien mittaamista tai tarkkailua varten; kojeet ja laitteet lämpömäärän, äänitason tai valon voimakkuuden mittaamista tai tarkkailua varten (myös valotusmittarit); mikrotomit

    9027 10 10

    elektroniset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. laserilla toimivat ilman pölyhiukkaslaskijat. Nämä ovat elektronisia laitteita, jotka määrittävät tai tarkkailevat suodatetun ilman pölypitoisuutta ja joita käytetään esim. teollisuuslaitoksissa tai lääketieteen alalla. Ilmasta otetun näytteen sisältämät pölyhiukkaset aiheuttavat sen, että laservalo siroaa laitteen mittakammiossa. Kun linssijärjestelmä on koonnut siroavan valon säteeksi, se muunnetaan valodiodin avulla sähkösignaaliksi. Esiohjelmoidun vertailutiedon avulla pölyhiukkasten suhteellinen määrä määritetään ja mittaustulos esitetään kojeen digitaalisessa näytössä tai tulostetaan nauhalle erillisellä kirjoittimella. Liitännän avulla sähkösignaalin muodossa oleva mittaustulos voidaan myös lähettää kaapelin välityksellä automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen.

    9027 30 00

    spektrometrit, spektrofotometrit ja optista säteilyä (ultravioletti, näkyvä, infrapuna) käyttävät spektrografit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. mikroprosessorilla ohjattavat elektroniset laitteet (monikanavaiset optiset analysaattorit), joilla mitataan ja analysoidaan optisten signaalien aallonpituuksia spektrianalyysia varten. Ilmaisimien mittaamien optisten signaalien aallonpituudet muunnetaan digitaalisiksi sähkösignaaleiksi ja niitä verrataan (analysoituihin) ohjearvoihin. Vertailun tulos arvioidaan tietokoneen avulla ja näytetään erillisillä monitoreilla, jotka voidaan yhdistää analysaattoriin.

    9027 50 00

    muut optista säteilyä (ultravioletti, näkyvä, infrapuna) käyttävät kojeet ja laitteet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sairaaloiden kemiallisissa laboratorioissa käytettävät elektroniset laitteet veriseerumien täysautomaattista analysointia varten. Näiden laitteiden tärkeimmät osat ovat analysaattori (jossa on näytteen esivalmistelun suorittava yksikkö, reagenssinannostelulaite ja fotometrinen mittausjärjestelmä, joka käyttää valonlähteenä halogeenilamppua ja valodiodeja ilmaisimina), ohjaus- ja arviointilaite (jossa on mikroprosessorit ja näyttö mittaustulosten esittämistä varten) ja kirjoitin tulosten taltiointia varten. Kaikki kolme laitetta on yhdistetty toisiinsa sähkökaapeleilla.

    9027 80 97

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ilmaston tutkimislaitteet, joissa on painekammio, sähkökuumennin, ilmankostuttaja ja sähköyksikkö ja joissa elektroniset komponentit altistetaan erityisiin paine-, lämpötila- ja kosteusolosuhteisiin, jotka vastaavat komponenttien myöhempään käyttöön liittyviä vaikutuksia ja ympäristöolosuhteita ja joilla testataan komponenttien kestävyyttä, eristyksiä jne.

    9030

    Oskilloskoopit, spektrianalysaattorit ja muut sähkösuureiden mittaus- tai tarkkailukojeet ja -laitteet, ei kuitenkaan nimikkeen 9028 mittarit; alfa-, beeta-, gamma-, röntgen-, kosmisen tai muun ionisoivan säteilyn mittaus- tai toteamiskojeet ja -laitteet

    Yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaisesti kojeet ja laitteet, joita voidaan käyttää sekä sähkösuureiden että muiden kuin sähkösuureiden mittaamiseen tai toteamiseen, luokitellaan edelleen nimikkeeseen 9030, jos ne ovat olennaiselta luonteeltaan sellaisia, että niitä käytetään pääasiallisesti sähkösuureiden mittaamiseen tai tarkkailuun. Tällaisia kojeita ja laitteita ovat esimerkiksi katodisädeoskilloskoopit ja -oskillografit ja valonsäde- ja ultraviolettisädeoskillografit (alanimikkeet 9030 20 10–9030 20 99).

    Tähän nimikkeseen eivät kuitenkaan kuulu kojeet ja laitteet, joiden olennaista luonnetta ei voida määrittää, koska niitä käytetään yhtä paljon sekä sähkösuureiden että muiden kuin sähkösuureiden mittaamiseen tai tarkkailuun. Yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön c alakohdan mukaisesti nimikkeeseen 9031 luokitellaan kojeet, joilla testataan moottoriajoneuvojen moottoreita ja sytytysjärjestelmiä mittaamalla sähkösuureita kuten jännitettä ja vastusta sekä muita kuin sähkösuureita kuten kierroslukua, kytkinkulmaa ja katkojia.

    9030 20 30

    muut, joissa on rekisteröintilaite

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valonsäde- ja ultraviolettisädeoskillografit sähkösuureiden nopeiden vaihteluiden mittaamista ja taltiointia varten. Nämä kojeet, joista myös käytetään nimityksiä valonsädepiirturit, ultraviolettisädepiirturit tai silmukkaoskillografit, taltioivat tutkittavien jaksoittaisten ilmiöiden tuottamat signaalit valonsäteen tai ultraviolettisäteen avulla valoherkälle paperille.

    9030 39 00

    muut, joissa on rekisteröintilaite

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sähköiset testauslaitteet tai -järjestelmät, jotka määrittävät painettujen piirien ja muiden elektronisten komponenttien käyttökelpoisuuden ja ilmaisevat mahdolliset viat (esim. oikosulut) sähkösuureita kuten kapasitanssia, induktanssia, impedanssia, vastusta ja jännitettä mittaamalla tai tarkkailemalla.

    Näissä laitteissa tai järjestelmissä on tavallisesti mittaus- ja tarkkailuyksikkö (joissa on syöttönäppäimistö, ohjelmamuisti ja näyttöpääte), joka suorittaa mittauksia ja vertaa tuloksia ohjearvoihin sekä ilmaisee tulokset, ohjausyksikkö (jossa on automaattinen tietojenkäsittelykone tai mikroprosessori), kirjoitin, joka tulostaa testitulokset, ja laite, joka lajittelee testatut komponentit määrättyjen ohjearvojen mukaan ja erottelee vialliset komponentit.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu sähkölaitteet, joilla tarkistetaan, että elektronisten komponenttien pakkaukset ovat ilmatiiviitä (nimike 9031).

    9030 82 00

    puolijohdekiekkojen tai -laitteiden mittaamista tai tarkkailua varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sähköiset testauslaitteet tai -järjestelmät, jotka määrittävät kiekkojen, sirujen ja muiden puolijohdelaitteiden käyttökelpoisuuden ja ilmaisevat mahdolliset viat (esim. poikkeamat asetetuista arvoista) sähkösuureita kuten jännitettä ja taajuutta mittaamalla tai tarkkailemalla.

    Näissä laitteissa tai järjestelmissä on tavallisesti mittaus- ja tarkkailuyksikkö (joissa on syöttönäppäimistö, ohjelmamuisti ja näyttöpääte), joka suorittaa mittauksia ja vertaa tuloksia ohjearvoihin sekä ilmaisee tulokset, ohjausyksikkö (jossa on automaattinen tietojenkäsittelykone tai mikroprosessori), kirjoitin, joka tulostaa testitulokset, ja laite, joka lajittelee testatut komponentit määrättyjen ohjearvojen mukaan ja erottelee vialliset komponentit.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu sähkölaitteet, joilla tarkistetaan, että integroitujen piirien tai muiden elektronisten komponenttien pakkaukset ovat ilmatiiviitä (nimike 9031).

    9031

    Mittaus- tai tarkkailukojeet, -laitteet ja -koneet, muualle tähän ryhmään kuulumattomat; profiiliprojektorit

    9031 20 00

    koestuspenkit

    Dieselmoottoreiden polttoainepumppujen tarkkailuun tarkoitettujen koestuspenkkien tärkeimmät komponentit, jotka on kaikki kiinnitetty samalle alustalle, ovat sähkömoottori ja laite, jossa on suihkuttimet ja lasiset mittaputket pumpun osissa tapahtuvan virtauksen tarkkailua varten. Koestuspenkeissä voi lisäksi olla lisälaite (stroboskooppi) polttoaineen suihkutuksen tarkan ajoituksen tarkkailua varten.

    9031 80 32 ja 9031 80 34

    geometristen suureiden mittaamista tai tarkistamista varten

    Geometrisia suureita ovat esim. pituus, etäisyys, läpimitta, säde, kaarevuus, kulma, kaltevuus, tilavuus ja pinnan karkeus.

    Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu laboratorioissa käytettävät interferometrit, joilla tarkistetaan pintatasaisuutta (alanimike 9027 50 00).

    9031 80 91

    geometristen suureiden mittaamista tai tarkistamista varten

    Ks. alanimikkeiden 9031 80 32 ja 9031 80 34 selittävät huomautukset.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös vesivaa'at.

    91 RYHMÄ

    KELLOT JA NIIDEN OSAT

    9102

    Rannekellot, taskukellot ja niiden kaltaiset kellot, myös ajanottokellot, muut kuin nimikkeeseen 9101 kuuluvat

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. kellon ja elektronisen laskukoneen yhdistelmät, jotka ovat ulkonäöltään rannekellon tai taskukellon kaltaisia.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu elektroniset laskimet, joissa on aika- ja päiväysnäyttö sekä herätyslaite (alanimike 8470 10 00, 8470 21 00 tai 8470 29 00).

    9111

    Ranne-, tasku- tai niiden kaltaisten kellojen kuoret ja niiden osat

    Kellojen kuoriin kiinnitetyt kellonhihnat ja -rannekkeet luokitellaan yhdessä kellojen kuorien kanssa. Kuitenkin jos kellonhihnat ja -rannekkeet esitetään tullattavaksi yhdessä kellon kuorien kanssa, mutta niihin kiinnittämättöminä, nämä hihnat ja rannekkeet luokitellaan omaan nimikkeeseensä samalla tavalla kuin erikseen tullille esitetyt kellonhihnat ja -rannekkeet (nimike 9113).

    9114

    Muut kellonosat

    9114 10 00

    jouset, myös spiraalit

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki ranne-, tasku- tai niiden kaltaisten kellojen koneistoissa käytettävät jouset.

    Muita jousia kuin käyttöjousia ja spiraaleja ovat esimerkiksi:

    1.

    lukkojouset;

    2.

    rukkausjouset;

    3.

    telkijouset, salpojen peitelevyt, kytkinvipujen jouset jne.

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. kellojen kuorien tai niiden kaltaisten kuorien jouset, jotka ovat yleiskäyttöisiä osia XV jakson 2 huomautuksen määritelmän mukaisesti.

    Jousikoteloihinsa asennetut käyttöjouset luokitellaan alanimikkeeseen 9114 90 00.

    9114 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    yhteen asennetut sähkö- tai elektroniset komponentit, jotka muodostavat tunnistettavan kellonosan, esim. elektronisen soittolaitteen;

    2.

    ns. ”tasausruuvit” tai ”pystylaakerin ruuvit”;

    3.

    kellon kuoren ja koneiston väliin asetetut, yleensä muoviset tiivisteet;

    4.

    kellojen kvartsioskillaattorit (elektroniseen mikropiiriin yhdistetyt kvartsiresonaattorit värähtelyjen ylläpitämistä varten).

    92 RYHMÄ

    SOITTIMET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    9207

    Soittimet, joiden ääni saadaan aikaan tai joudutaan vahvistamaan sähköisesti (esim. urut, kitarat ja hanurit)

    9207 10 30

    digitaalipianot

    Toisin kuin syntetisaattoreissa ja kosketinsoittimissa, digitaalipianon koskettimiston rakenne vastaa täysin akustisen pianon (nimike 9201) koskettimiston rakennetta. Digitaalipianoissa käytetään samplausta tuottamaan mahdollisimman tarkasti akustisen pianon sointia jäljittelevä sointi. Toimintaperiaate, mukaan lukien pedaalien toimintaperiaate, vastaa akustisen pianon toimintaperiaatetta. Digitaalipianoissa on tavallisesti sisäänrakennetut vahvistimet ja kaiuttimet.

    9207 10 50

    syntetisaattorit

    Syntetisaattorit eroavat muista alanimikkeen 9207 10 soittimista siinä, että soittaja voi esiohjelmoitujen äänien (eli ns. ”pre-sets”), myös moduloitujen, lisäksi itse ohjelmoida niillä ääniä. Syntetisaattoreissa voi myös olla muita sisäänrakennettuja elektronisia komponentteja, esim. samplerit, vahvistimet, kaiuttimet, sekvensserit, kaiku, flangerit, särö ja muita efektilaitteita sekä elektroninen lyömäsoitin.

    9207 10 80

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kosketinsoittimet, joissa voidaan käyttää ainoastaan esiohjelmoituja ääniä (eli ”pre-sets”). Soittaja ei voi itse tuottaa tai ohjelmoida ääniä soittimella. Kosketinsoittimissa voi myös olla sisäänrakennetut vahvistimet ja kaiuttimet.

    XIX JAKSO

    ASEET JA AMPUMATARVIKKEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    93 RYHMÄ

    ASEET JA AMPUMATARVIKKEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    9305

    Nimikkeiden 9301–9304 tavaroiden osat ja tarvikkeet

    9305 91 00

    nimikkeen 9301 sotilaskäyttöön tarkoitettujen aseiden

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 9305 kohdissa 1–7 mainitut osat sillä edellytyksellä, että ne eivät mallinsa ja valmistustapansa vuoksi sovellu käytettäviksi nimikkeiden 9302 00 00, 9303 ja 9304 00 00 metsästys-, urheilu- tai muiden aseiden osina.

    9306

    Pommit, kranaatit, torpedot, miinat, ohjukset ja niiden kaltaiset sota-ammukset sekä niiden osat; patruunat ja muut projektiilit ja ampumatarvikkeet sekä niiden osat, myös haulit ja etupanokset

    9306 21 00

    patruunat

    Patruuna on projektiilista (haulista tai luodista) muodostuva kokonaisuus, joka laukaistaan tuliaseesta. Patruunan hylsyn sisällä on räjähtävä panos ja hylsyn metallisessa kannassa nalli.

    9306 30 10

    nimikkeen 9302 revolvereita ja pistooleja varten sekä nimikkeen 9301 konepistooleja varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvilla ja tuliaseissa käytettäviksi tarkoitetuilla patruunoilla on yhteisenä piirteenä lyhyt ja tiivis rakenne.

    Näiden patruunoiden osia ovat esimerkiksi: hylsyt, myös nallihatulla varustetut, kannat, messinkiset alasimet, luodit. Työstämättömät tai vain karkeasti muotoillut osat luokitellaan myös tähän alanimikkeeseen.

    9306 30 30

    sotilaskäyttöön tarkoitettuja aseita varten

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kivääreissä ja karbiineissa käytettävät patruunat (muut kuin harjoituspatruunat ja niiden kaltaiset patruunat, joissa ei ole ruutipanosta [alanimike 9306 30 97]) kuten esim. kovat patruunat, paukkupatruunat, palo- ja räjähdyspatruunat jne.

    XX JAKSO

    ERINÄISET TAVARAT

    94 RYHMÄ

    HUONEKALUT; VUOTEIDEN JOUSTINPOHJAT JA VUODEVARUSTEET, KUTEN PATJAT JA TYYNYT, SEKÄ NIIDEN KALTAISET PEHMUSTETUT SISUSTUSTAVARAT; VALAISIMET JA VALAISTUSVARUSTEET, MUUALLE KUULUMATTOMAT; VALOKILVET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT; TEHDASVALMISTEISET RAKENNUKSET

    9401

    Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 9402 kuuluvat), myös vuoteiksi muutettavat, sekä niiden osat

    9401 10 00

    istuimet, jollaisia käytetään ilma-aluksissa

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat istuimet on tavallisesti valmistettu kevyistä mutta kestävistä materiaaleista (esim. duralumiinista).

    Useimmiten nämä istuimet voidaan erottaa muihin kulkuvälineisiin tarkoitetuista istuimista rakenne-erojen perusteella (säädettävä asento, erityiset kiinnitystavat lattiaan tai seiniin, turvavyöt tai turvavöiden sijoituspaikat asentamista varten jne.).

    Ilma-alusten heittoistuimia ei pidetä nimikkeen 9401 istuimina, vaan ne luokitellaan ilma-aluksen osiksi (nimike 8803).

    9401 30 10

    pehmustetut istuimet, joissa on selkänoja sekä pyörät tai liukujalat

    Ilmaisun ”pehmustetut istuimet” määrittelystä, ks. alanimikkeiden 9401 61 ja 9401 71 HS-alanimikeselitykset.

    9401 90 10

    ilma-aluksissa käytettävien istuimien osat

    Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu hydrauliset asetus- ja lukituslaitteet, joita käytetään ilma-aluksen miehistön istuimien asennon säätämiseen (alanimike 8412 21 20 tai 8412 21 80).

    9403

    Muut huonekalut ja niiden osat

    Eri materiaaleista tehdyt pöydät luokitellaan sen mukaan, mistä materiaalista tukirakenne (jalat ja kehys) on tehty, jollei kansilevyn materiaali yhdistetyn nimikkeistön yleistä tulkintasääntöä 3 b soveltamalla anna pöydälle sen olennaista luonnetta esimerkiksi siten, että se on arvokkaampaa (jos kansilevy olisi tehty jalometallista, lasista, marmorista tai harvinaisesta puusta).

    9404

    Vuoteiden joustinpohjat; vuodevarusteet ja niiden kaltaiset sisustustavarat (esim. patjat, täytetyt vuodepeitteet, tyynyt ja pielukset), jousitetut tai millä aineella tahansa täytetyt tai pehmustetut tai huokoisesta kumista tai huokoisesta muovista tehdyt, myös verhoamattomat

    9404 10 00

    vuoteiden joustinpohjat

    Ks. HS-selitykset, nimike 9404, A kohta.

    9404 90 10 ja 9404 90 90

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 9404 kohdan B alakohdassa 2 luetellut tavarat.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös sähkölämmitteiset pielukset, joissa on sisällä solu- tai vaahtomuovia, vaahtokumia, puuvillavanua, huopaa tai flanellia.

    9405

    Valaisimet ja valaistusvarusteet, myös hakuvalot ja valonheittimet, sekä niiden osat, muualle kuulumattomat; valokilvet, kuten valaistut merkit ja valaistut nimikilvet, joissa on pysyvästi asennettu valonlähde, sekä niiden osat, muualle kuulumattomat

    9405 40 10

    hakuvalot ja valonheittimet

    Ks. HS-selitykset, nimike 9405, I osan kolmas ja neljäs kappale.

    9405 91 11

    hiotusta lasista tehdyt koristeet, levyt, kuulat, pisarat, kukka-aiheiset koristeet, riipukkeet ja muut niiden kaltaiset kattokruunujen koristeet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvaa ja pääasiallisesti kattokruunujen koristamiseen käytettävää lasia ei tavallisesti kiinnitetä valonlähteisiin yksittäisinä kappaleina, vaan useista osista muodostuvina ryhminä, joiden pääasiallinen tarkoitus on heijastaa ja hajottaa valoa tiettyjen valaistusvaikutelmien aikaansaamiseksi. Nämä osat toimivat myös koristeina niissä laitteissa, joihin ne on kiinnitetty.

    9405 91 19

    muut (esim. häikäisysuojat, kuvut, varjostimet, pallot jne.)

    Tämän alanimikkeen tavaroita käytetään himmentämään tai hajottamaan valoa, jolloin saadaan aikaan haluttu valaistusvaikutelma tai parannetaan valon luonnollista vaikutelmaa. Kuten alanimikkeen 9405 91 11 tavaroissa, tämän alanimikkeen tavaroiden ominaisuuksissa yhdistyvät sekä niiden hyödyllisyys tarvikkeina että enemmän tai vähemmän ilmeinen koristetarkoitus, mutta toisin kuin alanimikkeen 9405 91 11 tavaroita, tämän alanimikkeen tavaroita kiinnitetään tavallisesti vain yksi kappale ao. valonlähteeseen.

    9406

    Tehdasvalmisteiset rakennukset

    9406 00 11

    ”mobile home” -tyyppiset suuret asuntovaunut

    ”Mobile home” -tyyppisillä suurilla asuntovaunuilla on muun muassa seuraavat ominaisuudet:

    niiden ulkopinta voi koostua erilaisista materiaaleista (esim. puusta, muoveista, alumiinista jne.),

    niiden pituus on yleensä 7–11 m, leveys 3–4 m, korkeus 3–4 m ja paino 1–4,5 tonnia,

    niissä voi olla harjakatto,

    sisätilat on varustettu kokonaan asumistarkoitukseen,

    niiden keskellä on yksi tai kaksi akselia, jo(i)ssa on pienikokoiset pyörät, ja niissä on vetotanko, jonka avulla ainoastaan lyhyen välimatkan siirrot sijoituspaikalle ovat mahdollisia,

    yleisillä teillä kuljetuksia varten ne lastataan perävaunuun tai kuorma-autoon, koska niissä ei ole sähkökäyttöisiä merkki- tai jarruvalaisimia eikä niitä voi rekisteröidä tieliikennerekisteriin.

    95 RYHMÄ

    LELUT, PELIT JA URHEILUVÄLINEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

    9503 00

    Kolmipyöräiset polkupyörät, potkulaudat, poljinautot ja niiden kaltaiset lelut, joissa on pyörät; nukenvaunut ja -rattaat; nuket; muut lelut; pienoismallit ja niiden kaltaiset mallit ajanvietetarkoituksiin, myös liikkuvat; kaikenlaiset palapelit

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat:

    1.

    vesileikkeihin tarkoitetut erimuotoiset ja -kokoiset ilmatäytteiset tavarat, kuten vyötärön ympärillä käytettävät renkaat, eläinhahmot jne., jotka voivat olla kuvioituja ja suunniteltuja siten, että niiden päällä voidaan istua,

    2.

    lasten leikkeihin suunnitellut ilmatäytteiset veneet.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    ilmatäytteiset käsivarsikellukkeet, niskakellukkeet, vyöt tai vastaavat tavarat, joita ei ole tehty turvallisuus- tai pelastustarkoituksiin, mutta jotka pitävät henkilön pinnalla, esimerkiksi kun hän opettelee uimaan (nimike 9506),

    b)

    ilmatäytteiset patjat (luokitellaan yleensä valmistusaineen mukaan),

    c)

    tavarat, jotka muotoilunsa perusteella on tarkoitettu yksinomaan eläimille (esim. kangashiiret, joissa on kissanminttua, ja pureskeltaviksi tarkoitetut puhvelinvuotakengät sekä muoviluut).

    Ks. myös tämän ryhmän 5 huomautus.

    9503 00 10

    kolmipyöräiset polkupyörät, potkulaudat, poljinautot ja niiden kaltaiset lelut, joissa on pyörät; nukenvaunut ja -rattaat

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lasten ajettaviksi tarkoitetut lelut, joissa on pyörät ja iskumäntämoottori, mukaan luettuna nk. ”mönkijät”, edellyttäen että seuraavat rajoitukset eivät ylity:

    huippunopeus enintään 20 km tunnissa,

    nettopaino enintään 50 kg,

    sylinteritilavuus enintään 49 cm3,

    yksinopeuksinen voimansiirto,

    vain yksi taka-akselin jarrujärjestelmä.

    ”Mönkijä” eroaa useimmista muista tähän alanimikkeeseen luokiteltavista leluista, joissa on pyörät, siten että se on tarkoitettu epätasaisessa maastossa ajamiseen.

    Jos jokin edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, ”mönkijä” on luokiteltava nimikkeeseen 8703.

    9503 00 21

    nuket

    Ks. HS-selitykset, nimike 9503, C kohta, kaksi ensimmäistä kappaletta.

    Ks. myös alanimikkeiden 9503 00 81–9503 00 99 selittävät huomautukset.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti kokoamattomat tai osiinsa puretut nuket.

    9503 00 29

    osat ja tarvikkeet

    Ks. HS-selitykset, nimike 9503, C kohta, kolmas kappale.

    9503 00 35 ja 9503 00 39

    muut rakennussarjat ja koottavat lelut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ominaisuuksiltaan leluja olevat muut rakennussarjat ja koottavat lelut kuin pienoismallien rakennussarjat. Kyseisillä tavaroilla on seuraavat ominaisuudet:

    ne koostuvat vähintään kahdesta yksittäisestä osasta, jotka esitetään samassa pakkauksessa,

    yksittäiset osat täydentävät toisiaan eikä niillä voi leikkiä yksinään. Rakennussarjoihin saatetaan liittää kokoamisohjeet.

    9503 00 41 ja 9503 00 49

    eläimiä tai muita hahmoja kuin ihmistä esittävät lelut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti eläimiä tai muita hahmoja kuin ihmistä esittävät kokoamattomat tai osiinsa puretut lelut.

    9503 00 75 ja 9503 00 79

    muut lelut ja mallit, joissa on moottori

    Näissä alanimikkeissä tarkoitetaan ilmaisulla ”moottori” kaikkia nimikkeiden 8406–8408, 8410–8412 ja 8501 moottoreita ja voimakoneita, esim. pneumaattisia voimakoneita ja moottoreita, vauhtipyöriä, jousikäyttöisiä ja vastapainon avulla toimivia moottoreita.

    9503 00 81–9503 00 99

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ihmistä muistuttavat pienoispatsaat, jotka esittävät esimerkiksi elokuva-, satu- tai sarjakuvahahmoja, intiaaneja, astronautteja tai sotilaita ja joissa ei ole liikkuvia osia tai irrotettavaa vaatetusta; nämä pienoishahmot on kiinnitetty aluslaattaan, jalustaan tai muuhun vastaavaan alusrakenteeseen, jonka ansiosta ne pysyvät samassa asennossa tukematta.

    Nämä pienoispatsaat ovat usein osa keräilysarjaa. Pienen kokonsa, keveytensä ja kestävyytensä vuoksi niitä käytetään kuitenkin tavallisesti lasten leluina. Näin ollen niiden käyttö ajanvietetarkoituksiin on merkittävämpää kuin käyttö koriste-esineinä.

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti kokoamattomat tai osiinsa puretut ihmistä muistuttavat pienoishahmot (tinasotilaat ja niiden kaltaiset tavarat).

    9504

    Seurapelivälineet ja pelilaitteet sisätiloja varten, biljardipelit, kasinoiden pelipöydät ja automaattiset keilapelivarusteet

    9504 20 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. biljardipöytien tarvikkeet kuten biljardikepit, keppituet, pallot, biljardiliidut sekä kuula- ja liukumerkitsimet.

    9504 90 10

    sähköiset kilpa-autosarjat, joilla on kilpapelien luonne

    Tämän alanimikkeen tuotteisiin kuuluvat mm. radat, joissaon kaksi tai useampi ajokaista kahden tai useamman kilpa-auton samanaikaista ajattamista varten.

    9505

    Juhla-, karnevaali- ja muut huvitusesineet, myös taikomisvälineet ja pilailuesineet

    Harmonoidun järjestelmän nimikettä 9505 koskevien selittävien huomautusten A kohdassa mainitun lisäksi, juhlaesineiksi luokiteltavilla tuotteilla on oltava koristearvo (muotoilunsa ja koristelunsa perusteella) ja niiden on oltava suunniteltu, valmistettu ja tunnustettu yksinomaan juhlaesineiksi. Näitä tuotteita käytetään vuoden tiettynä päivänä tai ajanjaksona.

    Nämä tuotteet ovat rakenteeltaan ja suunnittelultaan (painokuviot, koristekuviot, symbolit tai tekstit) sellaisia, että ne on tarkoitettu tietyssä juhlassa käytettäviksi.

    ”Juhla” on vuoden tietty päivä tai ajanjakso, jota yhteisö juhlii juhlalle ominaisin tunnuksin ja siihen liittyviä tapoja noudattaen. Jotkut näistä juhlista ja juhlapäivistä ovat peräisin antiikista ja niihin liittyy tiettyjä uskonnollisia rituaaleja; toisia näistä pidetään juhlittavina ajankohtina laajalti ja ne ovat tärkeitä kansalaisten elämässä. Esimerkkejä tällaisista juhlista ovat joulu, pääsiäinen, halloween, ystävänpäivä, syntymäpäivät ja häät.

    Myös seuraavia tuotteita pidetään juhlaesineinä:

    juhla-asuihin puetut hahmot, jotka edustavat tietyn vuodenajan teemaa tai ovat osana vuodenaikaan kuuluvaa tapahtumaa

    keinotekoiset halloweenkurpitsat (myös hymyilevät)

    perinteisesti pääsiäisenä käytettävät esineet (esimerkiksi keinotekoiset pääsiäismunat [muut kuin pakkauspäällykset], keltaiset pääsiäistiput ja pääsiäispuput)

    leivonnaisten ympärille asetettavat, tiettyyn juhlaan liittyvät painetut paperikoristeet

    keramiikkaesineet, joiden ulkonäkö liittyy tiettyyn juhlaan ja jotka ovat tarkoitettu koristeiksi.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu käyttötavarat, vaikka niiden malli ja koristelu liittyisikin tiettyyn juhlaan.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    lelut, mukaan luettuina pehmoeläimet ja pelit;

    b)

    koristellut kestomagneetit (nk. jääkaappimagneetit);

    c)

    valokuvakehykset;

    d)

    pakkauspäällyksinä käytettävät keinotekoiset pääsiäismunat;

    e)

    enkelipatsaat;

    f)

    pienoiskokoiset koristeet (esim. käsilaukun tai kirkonkellon muotoiset), joita käytetään suklaan tai makeisten pakkauspäällyksinä;

    g)

    kotelot ja rasiat (esim. joulukuusen tai joulupukin muotoiset);

    h)

    juhlan tunnuksin koristellut kynttilänjalat;

    ij)

    keramiikkaesineet, joiden malli liittyy tiettyyn juhlaan, mutta jotka toimivat käyttötavaroina;

    k)

    juhlan tunnuksin koristellut pöytäliinat, katealuset ja lautasliinat;

    l)

    vaatteet ja puvut.

    9506

    Välineet ja varusteet liikuntaa, voimistelua, voimailua, muuta urheilua (myös pöytätennistä) tai ulkoilmapelejä tai -leikkejä varten, muualle tähän ryhmään kuulumattomat; uima-altaat ja kahluualtaat

    9506 11 10

    murtomaasukset

    Tämän alanimikkeen tuotteet ovat hyvin kevyitä ja kapeampia kuin laskettelusukset.

    9506 11 80

    muut sukset

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. mäkisukset. Ne ovat huomattavasti pitempiä ja leveämpiä kuin tavalliset sukset. Mäkisuksissa ei ole kantteja ja niiden pohjissa on useita uria.

    9506 29 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ilmatäytteiset käsivarsikellukkeet, niskakellukkeet, vyöt tai vastaavat tavarat, joita ei ole tehty turvallisuus- tai pelastustarkoituksiin, mutta jotka pitävät uimaan opettelevan henkilön pinnalla.

    Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

    a)

    pelastusvyöt ja -liivit (valmistusaine),

    b)

    leikkimiseen tarkoitetut ilmatäytteiset tavarat (nimike 9503).

    9506 31 00

    täydelliset mailat

    Golfmailoissa on teräs-, alumiini- tai hiilikuituvarsi, joiden toisessa päässä on nahkainen tai kuminen kädensija ja toisessa päässä teräksinen tai puinen lapa. Mailojen lapojen lapakulmat ovat kaltevuusasteeltaan erilaisia, jotta pallolle saadaan tietyn pituinen lentorata.

    9506 32 00

    pallot

    Golfpalloissa on puolipallon muotoisia kuoppia, jotka saavat pallon lentämään suorassa linjassa. Kilpailuissa käytettävät golfpallot painavat enintään 45,93 grammaa ja niiden läpimitta on vähintään 42,67 mm.

    9506 40 10

    mailat, pallot ja verkot

    Pallon muotoiset pöytätennispallot valmistetaan selluloidista ja niiden kaltaisista aineista. Ne painavat 2,7 g ja niiden läpimitta on 40 mm ja ympärysmitta on noin 12,6 cm.

    Pöytätennisverkot ovat 15,25 cm korkeita ja 183 cm leveitä.

    9506 59 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sulkapallomailat, jotka ovat pienempiä ja kevyempiä kuin tennismailat. Sulkapallomailoissa on ohuemmat, hyvin joustavat varret.

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös squashmailat.

    9506 61 00

    tennispallot

    Kumiset ja huovalla päällystetyt tennispallot ovat saumattomia. Niiden läpimitta on 6,35–7,30 cm ja paino 56,00–59,40 g.

    9506 69 10

    kriketti- ja poolopallot

    Krikettipalloissa on nahkapäällinen, jonka sisällä on yhteenpuristettua rohdinta, sahajauhoa tai korkkia. Niiden ympärysmitta on 20,50–22,90 cm ja paino 133–163 g.

    Poolopallot valmistetaan puusta, bambusta tai muovista. Niiden läpimitta on 7,6–8,9 cm ja paino 120–135 g.

    9506 69 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat lapsille tai aikuisille tarkoitetut kaiken kokoiset, malliset ja painoiset ’jonglööripallot’.

    9506 70 10

    luistimet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. luistinkengät, joihin on kiinnitetty luistimet.

    9506 70 30

    rullaluistimet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. luistinkengät, joihin on kiinnitetty rullaluistimet.

    9506 91 10

    harjoituslaitteet, joissa on rasitusasteen säätöjärjestelmä

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat harjoituslaitteet, kuten soutulaitteet, kuntopyörät, askelluslaitteet ja juoksumatot, joissa käyttäjä voi koneiston avulla valita haluamansa rasitusasteen.

    9506 99 10

    kriketti- ja poolovarusteet, muut kuin pallot

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. krikettimailat (kovasta puusta valmistetut, enimmäisleveys 10,8 cm ja enimmäispituus 96,5 cm) ja poolonuijat.

    9506 99 90

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat liitokiekot (frisbeet) lapsille tai aikuisille.

    9507

    Vavat, kalakoukut ja muut siimakalastustarvikkeet; kalahaavit, perhoshaavit ja niiden kaltaiset haavit; houkutuslinnut (muut kuin nimikkeeseen 9208 tai 9705 kuuluvat) ja niiden kaltaiset metsästystarvikkeet

    9507 10 00

    vavat

    Ks. HS-selitykset, nimike 9507, 3 kohta.

    9507 90 00

    muut

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

    1.

    HS-selityksissä nimikkeen 9507 kohdassa 2 mainitut kalahaavit, perhoshaavit ja niiden kaltaiset haavit;

    2.

    HS-selityksissä nimikkeen 9507 kohdassa 3 mainitut siimakalastustarvikkeet (muut kuin vavat);

    3.

    HS-selityksissä nimikkeen 9507 kohdassa 4 mainitut metsästystarvikkeet.

    96 RYHMÄ

    ERINÄISET TAVARAT

    9601

    Norsunluu, luu, kilpikonnankuori, sarvi, koralli, helmiäinen ja muut eläinkunnasta saadut veistoaineet, valmistetut, sekä näistä aineista tehdyt tavarat (myös muotoon puristetut)

    Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 9601, toinen kappale.

    9602 00 00

    Kasvi- tai kivennäisveistoaineet, valmistetut, ja näistä aineista tehdyt tavarat; vahasta, steariinista, luonnosta saaduista kumeista, luonnonhartsista tai muovailumassasta valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat sekä muut muualle kuulumattomat valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat; valmistettu kovettamaton gelatiini (ei kuitenkaan nimikkeen 3503 gelatiini) sekä kovettamattomasta gelatiinista tehdyt tavarat

    Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 9601, toinen kappale, joka koskee soveltuvin osin tätä nimikettä.

    Nimikkeeseen 2530 luokitellaan kuitenkin agglomeroitu merenvaha ja agglomeroitu meripihka, jotka esitetään tullille levyinä, tankoina, sauvoina tai niiden kaltaisessa muodossa ja joita ei ole muottiin puristamisen jälkeen enempää valmistettu.

    9603

    Luudat, harjat (myös jos ne ovat koneiden, laitteiden tai kulkuneuvojen osia), siveltimet, käsikäyttöiset mekaaniset lattianlakaisimet, moottorittomat, sekä mopit ja höyhenhuiskut; luudan- tai harjantekoon tarkoitetut valmiit harjaskimput ja -tupsut; maalaustyynyt ja -telat; kumi- ja muut kuivauspyyhkimet (ei kuitenkaan kuivaustelat)

    9603 10 00

    yhteensidotuista varvuista tai muista kasviaineista koostuvat luudat ja harjat, myös jos niissä on varsi

    Ks. HS-selitykset, nimike 9603, A kohta.

    9603 21 00–9603 29 80

    hammasharjat, partasudit, hiusharjat, kynsiharjat, silmäripsiharjat ja muut toalettiharjat henkilökohtaiseen käyttöön, myös tällaiset harjat, jotka ovat laitteiden osia

    Silmäripsiharjoissa on tavallisesti useita karvatupsuja, jotka on asennettu suorassa kulmassa kädensijaan nähden.

    Vaateharjoja ja kenkäharjoja ei luokitella näihin alanimikkeisiin (alanimike 9603 90 91).

    9603 40 90

    maalaustyynyt ja -telat

    Ks. HS-selitykset, nimike 9603, F kohdan kaksi ensimmäistä kappaletta.

    9603 90 10

    käsikäyttöiset mekaaniset lattianlakaisimet, moottorittomat

    Ks. HS-selitykset, nimike 9603, C kohta.

    9606

    Napit, myös painonapit, napinsydämet ja muut näiden tavaroiden osat; napinteelmät

    9606 30 00

    napinsydämet ja muut napinosat; napinteelmät

    Ks. HS-selitykset, nimike 9606, B kohdan 1, 2 ja 3 alakohdat.

    9608

    Kuulakärkikynät; huopa-, kuitu- tai muulla huokoisella kärjellä varustetut kynät; täytekynät ja niiden kaltaiset kynät; monistuskynät; lyijytäytekynät; kynänvarret, kynänpitimet ja niiden kaltaiset pitimet; edellä mainittujen tavaroiden osat (myös hylsyt ja pidikkeet), muut kuin nimikkeeseen 9609 kuuluvat

    9608 10 10–9608 10 99

    kuulakärkikynät

    Ks. HS-selitykset, nimike 9608, 1 kohta.

    Näiden alanimikkeiden tavaroissa voi olla elektroninen kello (joissa on tavallisesti digitaalinen näyttö).

    9608 31 00–9608 39 90

    täytekynät ja niiden kaltaiset kynät

    Ks. HS-selitykset, nimike 9608, 3 kohta.

    9608 40 00

    lyijytäytekynät

    Ks. HS-selitykset, nimike 9608, 5 kohta.

    9608 91 00

    kynänterät ja niiden kärjet

    Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös vahaksiin käytettävien erikoiskynien terät.

    9608 99 20 ja 9608 99 80

    muut

    Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kuulakärkikynien kuulat. Ne ovat yleensä volframikarbidia, mutta niitä voidaan joskus valmistaa muistakin metalleista (tähän eivät kuitenkaan kuulu nimikkeiden 7326 ja 8482 teräskuulat), ja niiden halkaisija on 0,6–1,25 mm.

    Kynänterissä ja niiden kärjissä käytettävät kuulat luokitellaan kuitenkin valmistusaineesta riippumatta alanimikkeeseen 9608 91 00 (ks. HS-selitykset, nim. 9608, osat).

    9609

    Lyijy-, aniliini- tai värikynät (muut kuin nimikkeeseen 9608 kuuluvat), kivikynät, irtolyijyt, myös värilliset, pastelli- ja muut väriliidut, piirustushiilet, kirjoitus- tai piirustusliitu sekä vaatturinliitu

    9609 10 10 ja 9609 10 90

    kynät, joissa lyijyä ympäröi jäykkä tuppi

    Ks. HS-selitykset, nimike 9609, B kohta.

    9609 20 00

    irtolyijyt, myös värilliset

    Ks. HS-selitykset, nimike 9609, kolmannen kappaleen 7 kohta.

    9612

    Kirjoituskoneiden värinauhat ja niiden kaltaiset värinauhat, joihin on imeytetty väri tai joita on muuten valmistettu jättämään painantajälkeä, myös keloilla tai kaseteissa; värityynyt, myös jos niihin on imeytetty väri, koteloineen tai ilman

    9612 10 10–9612 10 80

    värinauhat

    Ks. HS-selitykset, nimike 9612, 1 kohta.

    9612 20 00

    värityynyt

    Ks. HS-selitykset, nimike 9612, 2 kohta.

    9613

    Savukkeensytyttimet ja muut sytyttimet (ei kuitenkaan nimikkeen 3603 sytyttimet), myös mekaaniset tai sähköllä toimivat, sekä niiden osat, ei kuitenkaan sytyttimenkivet ja -sydämet

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. sytyttimet, joissa on elektroninen minilaskin ja/tai elektroninen kello.

    9614 00

    Tupakkapiiput (myös piipunpesät), sikari- tai savukeimukkeet sekä niiden osat

    9614 00 10

    karkeasti muotoillut puu- tai juuriteelmät tupakkapiippujen valmistusta varten

    Ks. HS-selitykset, nimike 9614, 4 kohta.

    XXI JAKSO

    TAIDETEOKSET, KOKOELMAESINEET JA ANTIIKKIESINEET

    97 RYHMÄ

    TAIDETEOKSET, KOKOELMAESINEET JA ANTIIKKIESINEET

    9705 00 00

    Eläintieteelliset, kasvitieteelliset, mineralogiset, anatomiset, historialliset, arkeologiset, paleontologiset, etnografiset ja numismaattiset kokoelmat ja kokoelmaesineet

    1.

    Tähän nimikkeeseen kuuluvat historiallisesti kiinnostavina kokoelmaesineinä moottoriajoneuvot, jos ne täyttävät Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiaa N:o C 200/84 koskevassa päätöksessä esitetyt vaatimukset eli

    niillä on tiettyä harvinaisuusarvoa,

    niitä ei tavallisesti käytetä alkuperäiseen tarkoitukseensa,

    niillä käydään erikoiskauppaa vastaavilla käyttöesineillä käytävän tavanomaisen kaupan ulkopuolella,

    ne ovat arvokkaita, ja

    ne havainnollistavat merkittävää askelta ihmiskunnan saavutusten kehityksessä tai tämän kehityksen yhdessä vaiheessa.

    Koska moottoriajoneuvo on luonteeltaan suhteellisen lyhytikäinen käyttöesine, jonka tekniikkaa kehitetään jatkuvasti, voidaan edellä mainitun päätöksen edellytysten – sikäli kun tosiasiat eivät ole selvästi ristiriidassa niiden kanssa – katsoa olevan sovellettavissa myös seuraaviin:

    alkuperäisessä tilassa olevat moottoriajoneuvot, joiden koria, ohjaus- tai jarrujärjestelmää, koneistoa yms. ei ole merkittävästi muutettu ja jotka ovat vähintään 30 vuotta vanhoja ja mallia tai tyyppiä, jota ei enää valmisteta;

    kaikki ennen vuotta 1950 valmistetut moottoriajoneuvot, vaikka ne eivät olisikaan ajokunnossa.

    2.

    Nimikkeeseen kuuluvat myös historiallisesti kiinnostavina kokoelmaesineinä

    a)

    moottoriajoneuvot valmistusajankohdasta riippumatta, jos niitä on todistettavasti käytetty historiallisessa tapahtumassa;

    b)

    moottoriurheiluajoneuvot, jotka ovat todistettavasti yksinomaan kilpailuja varten suunniteltuja ja rakennettuja sekä ainoastaan niissä käytettyjä ja jotka ovat olleet huomattavan menestyksekkäitä arvostetuissa kansallisen tai kansainvälisen tason urheilutapahtumissa.

    Todisteena voidaan käyttää tarkoitukseen sopivia asiakirjoja, esim. tietokirjoja tai ammattikirjallisuutta tai tunnustetun asiantuntijan lausuntoa.

    3.

    Edellä mainitut selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin myös moottoripyöriä.

    4.

    Jäljennökset, jotka eivät vastaa edellä mainittuja vaatimuksia, eivät kuulu tähän nimikkeeseen.


    (1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 275/2008 (EUVL L 85, 27.3.2008, s. 3).

    (2)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

    (3)  EYVL L 198, 20.7.1987, s. 1.

    (4)  EUVL C 90, 11.4.2008, s. 1.

    (5)  EUVL L 286, 31.10.2007, s. 1.

    (6)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

    (7)  EYVL L 17, 21.1.1997, s. 1.

    (8)  Jos tuote osoittautuu liian kovaksi ASTM D 217 -menetelmään (työstetty kartiotunkeuma), se analysoidaan ASTM D 937 -menetelmällä (kartiotunkeuma).

    (9)  Vastineet muissa kielissä: – negatiiviset duplikaatit: duplicating negative, dupe negative (englanti); contretype négatif (ranska); Dup Negativ (saksa); controtipi negativi (italia); duplicaat-negatief (hollanti); – välinegatiivit: intermediate negative, internegative (englanti); internégatif (ranska); Zwischennegativ (saksa); internegativi (italia); internegatief (hollanti).


    Top