52008PC0830

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 26.11.2008

KOM(2008) 830 lopullinen

2005/0238 (COD)

KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan mukaisesti Euroopan parlamentin ehdottamista tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotukseen:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (uudelleen laadittu)

KOMISSION EHDOTUSTA MUUTTAVA EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla

2005/0238 (COD)

KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan mukaisesti Euroopan parlamentin ehdottamista tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotukseen:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (uudelleen laadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Johdanto

EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan mukaan komissio antaa lausunnon Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä ehdottamista tarkistuksista. Komissio esittää seuraavassa lausuntonsa parlamentin ehdottamista 34 tarkistuksesta.

2. Taustaa

Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle | 9.1.2006 |

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa: | 13.9.2006 |

Alueiden komitea antoi lausuntonsa: | 15.6.2006 |

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä | 25.4.2007 |

Yhteinen kanta vahvistettiin (Malta pidättäytyi äänestämästä): | 6.6.2008 |

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa toisessa käsittelyssä: | 24.9.2008 |

3. Ehdotuksen tarkoitus

Satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun direktiivin 95/21 uudelleen laadintaa koskeva ehdotus on yksi toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja täydentää meriturvallisuutta koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Ehdotuksella on kaksi tavoitetta: ensinnäkin koontaa direktiivi yhdeksi tekstiksi ja tehdä tekstistä samalla luettavampi ja johdonmukaisempi.

Toiseksi halutaan aloittaa voimassa olevan järjestelmän perusteellinen uudistus. Nykyinen järjestelmä, jossa kunkin jäsenvaltion on tarkastettava vähintään 25 % aluksista, korvataan kollektiivisella tavoitteella, jonka mukaan kaikki EU:ssa satamaan poikkeavat alukset tarkastetaan, ja riskialtteimmat alukset tarkastetaan useammin kuin muut. Vaarallisimmat alukset tarkastetaan 6 kuukauden välein ja hyväkuntoiset alukset harvemmin.

Satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun direktiivin uudelleenlaadintaehdotuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon väliaikaisen MARE-valiokunnan päätelmät. Euroopan parlamentti perusti valiokunnan Prestige-aluksen onnettomuuden jälkeen. Ehdotuksessa ehdotetaan myös alusten liikennöintikiellon tehostamista laajentamalla kieltojärjestelmää kaikkiin alusluokkiin, ottamalla käyttöön liikennöinnin kieltämiselle vähimmäisaika ja säätämällä pysyvästä liikennöintikiellosta aluksille, joille kielto on asetettu jo kahdesti ja jotka pysäytetään kolmannen kerran. Komissio ehdottaa myös mustan listan julkaisemista laatuvaatimukset alittavista merenkulkuyhtiöistä.

Teknisissä näkökohdissa ehdotus tukeutuu satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla käytyihin asiantuntijoiden neuvotteluihin.

4. Komission lausunto Euroopan parlamentin tarkistuksista

4.1. Komission hyväksymät tarkistukset

4.1.1. Kokonaan hyväksytyt tarkistukset:

Komissio hyväksyy tarkistukset 1, 3, 5, 6, 7, 12, 14, 16, 26, 30, 32, 36, 38, 39, 40, 42, 44, 45 ja 51.

4.1.2. Osittain hyväksytyt tarkistukset:

Tarkistuksen nro 15, jossa täsmennetään direktiivin soveltamisala satamien ulkopuolella ankkurissa olevien alusten tarkastamisen osalta, tavoitteita voidaan tukea. Tiettyjä kohtia ei kuitenkaan voida hyväksyä sellaisenaan, erityisesti säännöksiä, jotka koskevat sisämaavaltioiden poikkeuslupamahdollisuuksia koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. Niitä ei voida jättää komitologiakäsittelyyn, vaan niistä on säädettävä itse säädöksessä, sillä ne ovat säädöksen olennaisia osia.

Tarkistukset nro 19, 22 ja 24 sisältävät hyödyllisiä täsmennyksiä, jotka komissio hyväksyy. Ne koskevat jäsenvaltioille suotua joustavuutta niiden tarkastusvelvollisuuksien suhteen. Täydellinen joustamattomuus tarkastusjärjestelmän toiminnassa ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Tietynasteinen joustavuus on itse asiassa välttämätöntä, jotta toimintaan liittyvät realiteetit voidaan ottaa huomioon ja varmistaa tarkastusten tasapuolinen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken, jotta saavutetaan tavoite 100-prosenttisista tarkastuksista.

Kun on kyse pääsyn kieltämisestä jäsenvaltioiden satamiin, tarkistuksessa 31 sovelletaan liikennöimiskiellon sääntöjä aina samalla tavalla riippumatta siitä, onko alus rekisteröity mustalla listalla olevaan valtioon vai onko se Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan harmaalla listalla. Tämä on komission alkuperäisen ehdotuksen mukaista. Komissio on kuitenkin hyväksynyt neuvoston yhteisen kannan, jossa säädetään suopeammasta järjestelmästä harmaalla listalla oleville aluksille.

Tarkistus nro 28, jossa säädetään komitologiamenettelystä alusten riskiprofiilin joidenkin arviointiperiaatteiden määrittelemiseksi, voidaan hyväksyä lukuun ottamatta tiettyjä kohtia, joihin jo sovelletaan komitologiamenettelyä.

Tarkistukset 25 ja 50, joilla halutaan velvoittaa laajennettuun tarkastukseen määrätyt alukset ilmoittamaan saapumisestaan satamaan, ovat hyväksyttäviä, lukuun ottamatta liiallista ja hyödytöntä määräystä ilmoittaa tietoja kaikista satamista, joissa alus on aikaisemmin käynyt. Tarkistuksella 4 poistetaan neuvoston ehdottama perusteluosan kappale, jonka mukaan satamaviranomaisten on ilmoitettava nämä tiedot satamavaltion valvontaa harjoittaville tarkastajille, mikäli niillä on siihen riittävät voimavarat. Varauman poistaminen voidaan hyväksyä, mutta muu osa perusteluosan kappaleesta voidaan säilyttää.

Tarkistuksessa nro 33, jonka periaate on hyväksyttävissä, vaaditaan toimivaltaisia viranomaisia tekemään saaduille valituksille ennakkoarviointi. Lisävaatimus, että valitus on erityisesti perusteltava, muodostaa kuitenkin liiallisen rajoituksen valitusoikeudelle.

Tarkistus 43 koskee vaatimusta, että komissio arvioi direktiivin täytäntöönpanoa. Tarkistuksen tavoitteet ovat kannatettavia. Komissiolle myönnettävä määräaika direktiivin soveltamisen arviointiin, 18 kuukautta, on selvästi liian lyhyt. Arviointi merkitsee olennaisesti sitä, että tarkastellaan perinpohjaisesti näiden mekanismien vaikutusta kollektiiviseen tavoitteeseen kaikkien yhteisön satamiin poikkeavien alusten tarkastamisesta. Tarkastusten tiedot on kerättävä ja käsiteltävä edustavalta ajanjaksolta. Arvioinnin tekemiseen tarvitaan vähintään 36 kuukautta.

Tarkistuksissa nro 2 ja 17 on mukana joitakin näkökohtia alusten omistajien siviilioikeudellista vastuuta koskevasta direktiiviehdotuksesta, joka kuuluu kolmanteen meriturvallisuuspakettiin, josta ei neuvostossa ole vielä päästy sopimukseen. Komissio tukee tätä ehdotusta. Tarkistuksissa on kuitenkin myös uusia kohtia, joilla pyritään vahinkojen täydelliseen korvaamiseen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Näitä kohtia ei voida ottaa ehdotukseen tässä muodossa. Komissio huomauttaa lisäksi, että 9. lokakuuta 2008 pidetyssä neuvoston istunnossa päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiiviehdotuksesta, joka koskee alusten omistajien rahavakuuksia merioikeudellisia vaateita varten.

4.1.3. Tarkistukset, joiden periaate hyväksytään ja/tai jotka edellyttävät uudelleenmuotoilua

Valituksen määritelmä (tarkistus nro 11) ja tarkastustietokannan määritelmä (tarkistus nro 13) voidaan hyväksyä, kunhan tekstin muotoilua parannetaan.

Tarkistukset nro 27 ja 49, joissa kuvataan riskiprofiilin tekijät ja laajennettujen tarkastusten soveltamisala, ovat hyväksyttävissä, mutta ne olisi muotoiltava uudelleen (englannin ”shall” on muutettava sanaksi ”are”; kyseessä eivät ole velvollisuudet, vaan yksinkertainen kuvaus).

Tarkistus nro 34, jossa tarkastajia vaaditaan ilmoittamaan satamaviranomaisille aluksen pysäyttämisestä, on periaatteessa hyväksyttävä, mutta se olisi muotoiltava uudelleen siten, että se sopii satamavaltion valvontaa harjoittavien viranomaisten ja satamaviranomaisten väliseen kattavaan yhteistyöjärjestelmään.

Komissio kannattaa tarkistuksen nro 35 tavoitetta. Tarkistus edistäisi jäsenvaltioiden yhteistyötä alusten pysäyttämistä tai satamaan pääsyn epäämistä koskevien muutoksenhakujen yhteydessä. Komission mielestä riittää kuitenkin, kun tavoite mainitaan jossain perusteluosan kappaleessa.

Tarkistus nro 41 alusten saapumista ja lähtöä koskevien tietojen syöttämisestä tarkastustietokantaan on hyväksyttävissä, mutta tälle toimelle suunniteltu määräaika vaikuttaa liian pieneltä.

4.2. Komission hylkäämät tarkistukset

Tarkistus nro 8: Komissio on hyväksynyt yhteisen kannan, jonka englanninkielisessä versiossa käytetään käsitettä ”control system” eikä ”control regime”. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.).

Tarkistuksessa nro 9 esitetään sataman määritelmää. Sitä ei hyväksytä. Määritelmästä ei ole hyötyä eikä se ole tarkoitukseen sopiva, sillä siihen kuuluu myös sataman maalla sijaitseva osa.

Tarkistuksilla nro 10 ja 23 häviäisi jäsenvaltioille jätetty joustavuusvara, jonka nojalla niiden ei tarvitse tehdä tarkastuksia yöllä. Komissio ei kannata joustavuuden poistamista. Se on itse asiassa tarpeellinen, sillä yötarkastuksia on hankala tehdä, ja henkilöstön turvallisuudesta on huolehdittava.

Tarkistusta nro 18, jossa halutaan sisällyttää kaikki alusten ankkuroinnit satamien ulkopuolella kunkin jäsenvaltion tekemien tarkastusten lukumäärän laskentaperusteisiin, ei voida hyväksyä, sillä se johtaisi liian suureen pakollisten tarkastusten määrään jäsenvaltioille.

Tarkistukset nro 20 ja 21, joilla poistettaisiin yhteisessä kannassa säädetyt korvausmekanismit tarkastusten määrän tasapainottamiseksi jäsenvaltioiden kesken, eivät ole hyväksyttävissä, sillä ne voimistaisivat yhteisössä esiintyviä epäsuhtia. Jos tällaista korvausmekanismia ei olisi, joidenkin jäsenvaltioiden osalle tulisi hyvin suuri määrä tarkastuksia, kun taas toisilla olisi vaikeuksia tehdä tarkastusosuuttaan, mikä johtuu liikenteen ominaisuuksista.

Tarkistus nro 37 velvoittaisi sellaiset alukset, jotka eivät pysty korjaamaan puutteitaan tarkastussatamassa, menemään suoraan, siis käymättä missään satamassa, seuraavaan korjauksia tekevään satamaan. Tämä vaatimus on liiallinen ja aiheuttaa myös mahdollisesti turvaongelmia esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa käynti välillä satamassa olisi välttämätön aluksessa olevan vaarallisen lastin purkamista varten.

Tarkistus nro 46 tekisi mahdolliseksi vähäisen riskin omaavien alusten tarkastamisen jo 30 kuukauden välein 36 kuukauden sijasta. Tämä tarkistus ei ole komission sen tavoitteen mukainen, että hyväkuntoisia aluksia palkitaan vähentämällä hyväkuntoisten alusten tarkastusvelvollisuutta.

Komissio hylkää tarkistukset nro 47 ja 48, joissa tehdään pakolliseksi tarkastaa alukset, jotka eivät ole ilmoittaneet saapumisestaan satamaan sekä alukset, joiden kaikkia puutteita ei ole korjattu. Tästä aiheutuisi toimivaltaisille viranomaisille huomattava lisäys pakollisten tarkastusten määrässä, jota olisi vaikea hoitaa.

5. Päätelmät

Komissio muuttaa ehdotustaan edellä kuvatulla tavalla EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti.