52008PC0324

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 4.6.2008

KOM(2008) 324 lopullinen

2008/0112 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla

(komission esittämä) {SEC(2008)1977}{SEC(2008)1978}

PERUSTELUT

1) Ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tällä ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan nykyistä sääntelykehystä, joka koskee kalavarojen säilyttämistä teknisten toimenpiteiden avulla, korvaamalla seuraavat asetukset:

- neuvoston asetus (EY) N:o 850/98, annettu 30. maaliskuuta 1998, kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla[1],

- neuvoston asetus (EY) N:o 2549/2000, annettu 17. marraskuuta 2000, teknisistä lisätoimenpiteistä turskakannan elvyttämiseksi Irlanninmerellä (ICES-alue VIIa)[2].

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 850/98 määritellään edellytykset teknisille toimenpiteille, joita toteutetaan Itämeren, Mustanmeren ja Välimeren ulkopuolisilla yhteisön vesialueilla kalakantojen säilyttämiseksi suojelemalla nuoria meren eliöitä. Teknisillä toimenpiteillä määritellään silmäkoot ja muut pyydysten rakennetta koskevat seikat, ajanjaksot, joina tietyntyyppinen kalastustoiminta on kiellettyä tai rajoitettua, maantieteelliset alueet, joilla näitä kieltoja tai rajoituksia sovelletaan, sekä aluksesta purettavien meren eliöiden vähimmäiskoot.

Yhteisen kalastuspolitiikan vuonna 2002 toteutetun uudistuksen yhteydessä komissio ja neuvosto päättivät toteuttaa vaiheittain yhteisön kannalta merkittävien kalavarojen elvytys-, hallinto- ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Useimmille yhteisön vesien turskakannoille, kahdelle kummeliturskakannalle, kahdelle keisarihummerikannalle, kahdelle merianturakannalle sekä Pohjanmeren punakampela- ja merianturakannoille on jo laadittu suunnitelmat, joilla muutetaan ja/tai laajennetaan asetuksessa (EY) N:o 850/98 säädettyjä edellytyksiä.

Lisäksi asetusta (EY) N:o 850/98 on muutettu kymmenellä asetuksella, jotka eivät välttämättä liity pitkän aikavälin suunnitelmiin.

Kaikki nämä tarkistetut edellytykset on tarpeen koota kattavaksi teknisten toimenpiteiden kokonaisuudeksi. Tällä toimenpidepaketilla on useita tavoitteita. Keskeisenä tavoitteena on nuorten kalojen suojelu, ja merkittävä osa toimenpiteistä on suunniteltu rajoittamaan niiden pyyntiä esimerkiksi parantamalla pyydysten valikoivuutta tai vahvistamalla tiettyjä kalastuskieltoaikoja tai -alueita. Muilla toimenpiteillä pyritään suojelemaan tiettyjä lajeja tai ekosysteemejä rajoittamalla pyyntiponnistusta esimerkiksi pyyntialueita sulkemalla. Tarve vähentää saaliiden poisheittämistä on myös johtanut asianmukaisten teknisten toimenpiteiden hyväksymiseen.

Teknisistä toimenpiteistä päätettäessä olisi lisäksi otettava huomioon alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat, jotka perustettiin alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien perustamisesta yhteisen kalastuspolitiikan alalla 19. heinäkuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä[3]. Kaikilla alueilla yleisesti sovellettavat toimenpiteet on saatettava tasapainoon sellaisten toimenpiteiden kanssa, joita sovelletaan erityistapauksissa alueilla, jotka määräytyvät alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien alueiden mukaan, tai Ranskan departementtien Guayanan, Martiniquen, Guadeloupen ja Réunionin rannikon edustalla sijaitsevilla vesillä, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

Tämän vuoksi asetusehdotuksen muotona on EY:n perustamissopimuksen 37 artiklaan perustuva neuvoston asetus, joka sisältää kaikkia alueita koskevat yhteiset pysyvät toimenpiteet eli pääperiaatteet. Kunkin alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan alueella tai Ranskan departementtien Guayanan, Martiniquen, Guadeloupen ja Réunionin rannikon edustalla sijaitsevilla, Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä sovellettavat toimenpiteet, jotka ovat luonteeltaan alueellisia ja puhtaasti teknisiä, olisi tämän jälkeen toteutettava erillisillä komission asetuksilla hallintokomiteamenettelyssä neuvoston asetuksen perusteella.

Menettelyn ja ajoituksen kannalta tällaisen lähestymistavan edellytyksenä on, että neuvoston asetus annetaan ennen alueellisesti sovellettavia komission asetuksia.

Yleinen tausta

Komissio antoi kesäkuussa 2004 silloisen puheenjohtajavaltion Irlannin aloitteesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille tiedonannon nimeltä ”Kohti ympäristöystävällisempiä kalastusmenetelmiä: teknisten säilyttämistoimenpiteiden merkitys”[4]. Tämän jälkeen neuvosto antoi 21. kesäkuuta 2004 päätelmät, joissa se kehotti komissiota esittämään Atlantilla toteutettavia teknisiä toimenpiteitä koskevan uuden ehdotuksen, jolla korvattaisiin kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30. maaliskuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 850/98[5].

Yhteisen kalastuspolitiikan yksinkertaistamista ja parantamista koskevassa toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2006–2008[6], jäljempänä ’toimintasuunnitelma’, asetetaan etusijalle sellaisen lainsäädännön yksinkertaistaminen, joka koskee kalakantojen säilyttämistä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla ja joka tällä hetkellä sisältyy asetukseen (EY) N:o 850/98, jäsenvaltioiden ja toimialan kuulemisen jälkeen.

Yksinkertaistaminen on eräs asetusehdotuksen keskeisistä tavoitteista, ja siinä otetaan huomioon neuvoston, Euroopan parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean ja sidosryhmien (neuvoa-antava kalatalous- ja vesiviljelykomitea sekä alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat) kannanotot toimintasuunnitelmaan.

Komissio on kuullut asianomaisia alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia[7] vuonna 2006 ja neuvoa-antavaa kalatalous- ja vesiviljelykomiteaa syyskuussa 2005 Atlantilla tulevaisuudessa toteutettavia teknisiä toimenpiteitä koskevan epävirallisen asiakirjan pohjalta.

Tällä ehdotuksella ei pyritä muuttamaan teknisten säilyttämistoimenpiteiden tasoa esimerkiksi siirtymällä merkittävässä määrin suurempiin silmäkokoihin. Komissio katsoo, että kalastuksen kestävyys erityisesti pohjakalalajien kalastuksessa edellyttää pyydysten valikoivuuden lisäämistä huomattavasti, mutta että ensisijaisesti on saatava aikaan yksinkertaisemmat ja selkeämmät uudet säännöt. Tämän jälkeen valikoivuus vähitellen paranee sääntöjen tulevien muutosten myötä samalla, kun yhteisön kalakantojen säilyttämisen taso yleisesti nousee muiden säilyttämispolitiikan osatekijöiden, esimerkiksi monivuotisten suunnitelmien ansiosta.

Kaikkien säännösten on oltava yksinkertaisia, ymmärrettäviä ja hallittavia, ja niillä on oltava myönteinen vaikutus lajien säilyttämiseen, merellisten luontotyyppien suojeluun tai poisheitettyjen saaliiden vähentämiseen.

Ehdotus koskee sekä ammatti- että virkistyskalastusta kaikilla Euroopan vesillä Välimerta, Itämerta ja Mustaamerta lukuun ottamatta sekä erityissääntöjen piiriin kuuluvaa laajasti vaeltavien kalakantojen kalastusta kaikilla vesillä. Ehdotuksella kootaan yhteen useimmat tekniset toimenpiteet, jotka sisältyvät Atlanttia ja Pohjanmerta koskeviin yhteisön eri asetuksiin. Eräät tällä hetkellä erillisiin asetuksiin sisältyvät toimenpiteet säilyvät kuitenkin erillisinä[8].

Yhdenmukaistaminen ja alueellistaminen

Komission mielestä olisi suosittava alueellista lähestymistapaa, koska niin rohkaistaisiin sidosryhmiä osallistumaan prosessiin. Sidosryhmien osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, koska sen ansiosta hyväksyttyihin toimenpiteisiin sitoudutaan ja niitä myös noudatetaan todennäköisemmin. Tällainen alueellistaminen ei merkitsisi teknisten toimenpiteiden uutta kansallistamista.

Asetus ei vaikuta yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksien tasapainoon, josta on säädetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002.

Pääperiaatteiden suhde teknisiin tai alueellisiin sääntöihin

Ehdotetussa neuvoston asetuksessa keskitytään toimenpiteisiin, jotka on tarkoitettu pysyviksi. Samalla siinä kuitenkin säädettäisiin menettelyistä, joita sovelletaan, kun on kyse toimenpiteistä, joiden odotetaan kehittyvän melko nopeasti, ja erittäin teknisistä toimenpiteistä. Viimeksi mainittujen tapauksessa asetuksella olisi suosittava sellaisen menettelyn soveltamista, jossa uudet säännöt annetaan komiteamenettelyssä. Tällaisella lähestymistavalla pyritään vastaamaan jäsenvaltioiden toiveeseen, joka koskee väliaikaisten teknisten toimenpiteiden vähentämistä tai niiden poistamista vuosittaisesta TAC- ja kiintiöasetuksesta, ottaen samalla huomioon, että tekniset toimenpiteet on hyvin usein toteutettava kiireellisesti.

Arviointi

Jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja sidosryhmien yhteisenä prioriteettina on tarve arvioida teknisten toimenpiteiden vaikutuksia ennen niiden toteuttamista ja sen jälkeen. Monien asetuksen (EY) N:o 850/98 säännösten vaikuttavuutta ei ole koskaan arvioitu, ja kyseiset toimenpiteet ovat pysyneet voimassa riippumatta siitä, onko niillä säilyttämisen kannalta arvoa.

Perusperiaatteena on, että tällä asetuksella säädettyjä toimenpiteitä olisi arvioitava jonkin ajan kuluttua niiden tarpeellisuuden vahvistamiseksi. Toinen pääperiaate on, että kun ehdotetaan uusia ja merkittäviä toimenpiteitä (esimerkiksi silmäkokojen huomattavaa suurentamista), komissio laatii etukäteisarvion niiden todennäköisistä vaikutuksista, jos se on käytettävissä olevien tietojen perusteella mahdollista.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Neuvoston asetus (EY) N:o 850/98 ja siihen tehdyt muutokset.

Neuvoston asetus (EY) N:o 2549/2000.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotus on YKP:n tavoitteiden mukainen.

2) Kuulemiset ja vaikutustenarviointi

- Intressitahojen kuuleminen

Komission yksiköt laativat intressitahojen kuulemista varten kaksi epävirallista asiakirjaa, joissa esitetään asetuksen (EY) N:o 850/98 tarkistamiseen, kodifioimiseen ja yksinkertaistamiseen liittyvät komission aikeet. Ehdotus perustuu useisiin kuulemisiin, joissa kannanottoja saatiin jäsenvaltioilta sekä sidosryhmien edustajilta Pohjanmeren, luoteisten vesialueiden ja lounaisten vesialueiden alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien alueella.

Kuullut osapuolet olivat yhtä mieltä yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen tarpeellisuudesta, mutta myös siitä, että kalastuksen alueelliset piirteet ja kalastuslähtöinen lähestymistapa on otettava huomioon ja että kaikki tekniset toimenpiteet on koottava yhteen asetukseen. Lisäksi vaadittiin säännösten selkiyttämistä ja tuotiin esiin tarve parantaa pohjatroolauksessa käytettyjen pyydysten valikoivuutta. Kaikki kyseiset kommentit on otettu huomioon ehdotuksessa.

Asiantuntijatiedon käyttö

Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on antanut lausunnot kalastuskieltoalueista[9] ja troolin perän valikoivuutta säätelevien päätekijöiden vaikutuksista[10]. Pyydysteknologian asiantuntijat ovat kokoontuneet EU:n ja Norjan kahdenvälisen kalastussopimuksen puitteissa keskustellakseen valikoivuudesta Pohjanmerellä[11].

Kalateknologiaa ja kalojen käyttäytymistä käsittelevän ICES:n ja FAO:n työryhmän (WGFTFB) raportti[12] teknisiä toimenpiteitä koskevista EU:n asetuksista on otettu huomioon.

Brysselissä pidettiin 3. heinäkuuta 2007 teknisiä toimenpiteitä koskeva asiantuntijakokous verkonvalmistajien kanssa.

Vaikutustenarviointi

Komissio laati ehdotuksesta vaikutustenarvioinnin, jota koskeva raportti on saatavilla Euroopan komission kalastus- ja meriasioiden pääosaston verkkosivulla.

Uuden asetusehdotuksen keskeisenä tavoitteena on yksinkertaistaminen. Ehdotuksella pyritään toiminnan kannalta seuraavaan:

- sisällytetään kaikki tarkistetut edellytykset ja muutokset kattavaan teknisten toimenpiteiden pakettiin, jota on helppo ymmärtää, hallita ja panna täytäntöön;

- saatetaan kaikilla alueilla yleisesti sovellettavat toimenpiteet tasapainoon sellaisten toimenpiteiden kanssa, joita sovelletaan erityisesti tietyillä alueilla, jotka määräytyvät alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien alueiden mukaan.

Ehdotuksella ei pyritä muuttamaan merkittävästi alan lainsäädännön sisältöä, vaan siinä käytettyä lähestymistapaa. Tämän vuoksi ehdotuksen todennäköiset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset ovat vaatimattomia.

Vaikutustenarviointiraportissa käsiteltiin seuraavia vaihtoehtoja, ja ehdotus vastaa kolmannessa luetelmakohdassa esitettyä vaihtoehtoa:

– Nykytilanteen säilyttämisen vaihtoehto: tämä merkitsisi, ettei Atlantin ja Pohjanmeren teknisiä toimenpiteitä koskevan lainsäädännön yksinkertaistamiseksi tai muuttamiseksi ryhdytä mihinkään erityisiin toimiin, vaan kalatalouden hallintoa jatketaan nykyisessä muodossaan. Tästä vaihtoehdosta on jo keskusteltu neuvostossa, joka päätti, että uusi ehdotus on tarpeen, ja pyysi komissiota ehdottamaan sidosryhmiä kuultuaan uutta asetusta teknisistä säilyttämistoimenpiteistä.

– Pelkän yksinkertaistamisen vaihtoehto: tässä vaihtoehdossa yksinkertaistettaisiin teknisiä toimenpiteitä ja yhdenmukaistettaisiin ne kauttaaltaan, mutta ei otettaisi huomioon alueellisia eikä muita erityisnäkökohtia. Jos toimenpiteitä ei mukauteta paikallisiin erityistarpeisiin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan, teknisten toimenpiteiden tehokkuutta ei saada parannettua. Tällainen ehdotus ei edistäisi ympäristöystävällisiä kalastusmenetelmiä eli poisheittämisen vähentämispolitiikkaa ja olisi sen vuoksi vastoin YKP:n parantamista koskevaa komission toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2006–2008. Tästä syystä vaihtoehdosta luovuttiin jo alussa, eikä sitä analysoitu enempää.

– Yksinkertaistamisen ja alueellistamisen vaihtoehto: tässä vaihtoehdossa ehdotetaan uutta lainsäädäntöpakettia, jolla paitsi yksinkertaistetaan nykyisiä monimutkaisia sääntöjä, myös otetaan käyttöön erityissäännöksiä kunkin alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan alueella, jotta alueelliset erot tulisivat otettua huomioon. Tällainen säädösehdotus vastaa neuvoston esittämää pyyntöä tarkistaa teknisiä toimenpiteitä koskevia sääntöjä niiden yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi käyttämällä alueellisempaa lähestymistapaa. Komissio ehdottaa kattavaa ja johdonmukaista pakettia, jossa kaikilla alueilla yleisesti sovellettavat toimenpiteet ja kunkin alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan aluetta koskevat erityistoimenpiteet ovat keskenään tasapainossa. Paketin muodostavat yksi neuvoston puiteasetus, joka sisältää yleiset periaatteet ja säännökset, sekä sitä täydentävät komission asetukset, joissa on kunkin alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan aluetta koskevat tekniset erityissäännöt. Teknisten toimenpiteiden tarkistaminen tällä tavoin on YKP:n yksinkertaistamista ja parantamista koskevan komission toimintasuunnitelman 2006–2008 mukaista.

3) Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 korvaaminen ja kumoaminen sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2549/2000 kumoaminen.

- Oikeusperusta

EY:n perustamissopimuksen 37 artikla.

- Toissijaisuusperiaate

Ehdotus kuuluu yhteisen kalastuspolitiikan alaan, jossa yksinomainen toimivalta on yhteisöllä. Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

- Suhteellisuusperiaate

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002[13] 2 artiklan 1 kohdan nojalla YKP:lla varmistetaan elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen niin, että luodaan talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden kannalta kestävät olosuhteet. Tässä tarkoituksessa yhteisö noudattaa ennalta varautumisen periaatetta toteuttamalla toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu suojelemaan ja säilyttämään elollisia vesiluonnonvaroja, mahdollistamaan niiden kestävä hyödyntäminen ja saattamaan kalastustoimien vaikutukset meriekosysteemeihin mahdollisimman vähäisiksi.

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvosto vahvistaa mainitun tavoitteen saavuttamiseksi yhteisön toimenpiteitä, jotka koskevat vesialueille pääsyä ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeutta sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittamista.

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 4 artiklan 2 kohdan g alakohdassa säädetään lisäksi, että toimenpiteisiin voivat kunkin kannan tai kalakantaryhmän osalta sisältyä erityisesti toimenpiteet, joilla rajoitetaan kalastuskuolevuutta ja kalastustoimien ympäristövaikutuksia ottamalla käyttöön teknisiä toimenpiteitä.

Ehdotuksella edistetään YKP:n tavoitteita, ja näin ollen sen katsotaan olevan suhteellisuusperiaatteen mukainen.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston asetus.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavista syistä: ehdotus koskee neuvoston asetuksen korvaamista ja kumoamista.

4) Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

2008/0112 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[14],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[15],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[16],

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[17],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksella (EY) N:o 850/98[18] säädetään tietyistä kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä.

(2) Neuvosto suositteli ympäristöystävällisempien kalastusmenetelmien edistämisestä kesäkuussa 2004 antamissaan päätelmissä, että Atlanttia ja Pohjanmerta koskevia teknisiä toimenpiteitä tarkistettaisiin niiden yksinkertaistamiseksi ja alueellisten ominaispiirteiden huomioon ottamiseksi. Neuvosto pyysi komissiota esittämään alan edustajia kuultuaan yksinkertaistetun ehdotuksen teknisiksi toimenpiteiksi.

(3) Kesäkuussa 2004 antamassaan tiedonannossa[19] komissio ehdotti tapoja, joilla yhteisö voisi edelleen edistää ympäristöystävällisten kalastusmenetelmien käyttöä erityisesti teknisten säilyttämistoimenpiteiden avulla samalla, kun otetaan huomioon tarve löytää tasapaino taloudellisten ja ympäristötavoitteiden välillä. Tällaisten kalastusmenetelmien käyttö olisi otettava huomioon.

(4) Neuvosto antoi huhtikuussa 2006 tukensa yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamista koskevalle komission toimintasuunnitelmalle. Toimintasuunnitelmassa esitettyjen päätelmien perusteella kaikki tekniset toimenpiteet, jotka tällä hetkellä jakautuvat eri asetuksiin, eräiden kantojen kalastusmahdollisuuksia ja elvytyssuunnitelmia koskeva vuosittainen asetus mukaan luettuna, olisi koottava yhteen asetukseen.

(5) Tässä asetuksessa olisi säädettävä teknisistä toimenpiteistä, joita sovelletaan Koillis-Atlantilla, itäisellä Keski-Atlantilla sekä Ranskan departementtien Guayanan, Martiniquen, Guadeloupen ja Réunionin rannikoiden edustalla sijaitsevilla vesillä, jotka kuuluvat yksinomaan Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan, koska Itämerellä ja Välimerellä sovellettavista teknisistä toimenpiteistä on säädetty kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta 21 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2187/2005[20] sekä kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1967/2006[21].

(6) Teknisistä toimenpiteistä päätettäessä olisi otettava huomioon vuonna 2002 hyväksytty uusi yhteinen kalastuspolitiikka, erityisesti alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien perustamisesta yhteisen kalastuspolitiikan alalla 19 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä[22] perustetut alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat, sekä ympäristönäkökohdat, esimerkiksi merellisten luontotyyppien suojelu ja saaliiden poisheittämisen vähentäminen.

(7) Teknisten säilyttämistoimenpiteiden mukauttaminen kalastuksen monimuotoisuuteen ja yhtenäisten, helposti sovellettavien sääntöjen tarve olisi saatava keskenään tasapainoon, samoin kuin kaikilla alueilla yleisesti sovellettavat toimenpiteet sekä toimenpiteet, joita sovelletaan erityisesti tietyillä alueilla, jotka määräytyvät alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien alueiden mukaan.

(8) Perustamissopimuksen 174 artiklassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan kaikkiin yhteisön toimenpiteisiin on sisällytettävä ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset erityisesti ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti.

(9) Ei-vahingollisten kalastuskäytäntöjen kehittämistä koskevan sitoumuksen täytäntöönpanoa olisi jatkettava Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyn kestävän kehityksen huippukokouksen suositusten mukaisesti.

(10) Tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä olisi arvioitava uudestaan jonkin ajan kuluttua niiden vaikuttavuuden ja tarpeellisuuden vahvistamiseksi.

(11) Neuvosto sääti direktiivissä 92/43/ETY toimenpiteistä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi. Eräitä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia meren eliöitä suojellaan mainitun direktiivin vaatimusten mukaisesti.

(12) Jotta varmistettaisiin meren biologisten luonnonvarojen suojelu ja kalavarojen tasapainoinen hyödyntäminen sekä kalastajien että kuluttajien etujen mukaisesti, olisi säädettävä teknisistä säilyttämistoimenpiteistä yksilöimällä muun muassa tiettyjen lajien pyyntiin soveltuvat silmäkoot ja niiden yhdistelmät ja muut pyydysten ominaisuudet sekä meren eliöiden vähimmäiskoot ja tietyillä alueilla, tietyillä pyydyksillä ja tietyillä laitteilla kalastamista koskevat rajoitukset.

(13) Olisi määriteltävä, miten meren eliöiden koko mitataan.

(14) Jotta tieteellistä tutkimusta, kantojen keinotekoista elvyttämistä ja siirtoistutusta ei estettäisi, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa toimiin, joita tällainen toiminta saattaa edellyttää.

(15) Sivusaaliiden enimmäismäärien ylittyessä aluksen on välittömästi siirryttävä toiselle alueelle.

(16) Tiettyjen passiivisten pyydysten mitat sekä vedessäoloaika ja -syvyys olisi vahvistettava.

(17) Jos kalavarojen säilyminen on vakavasti uhattuna, komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus toteuttaa tilanteen vaatimia tilapäisiä toimenpiteitä, jotka pannaan täytäntöön välittömästi.

(18) Puhtaasti paikallisluonteisia kansallisia lisätoimenpiteitä voidaan pitää voimassa tai hyväksyä, jos ne ovat yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia.

(19) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä, myös kunkin alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan aluetta koskevista erityissäännöksistä, olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[23] mukaisesti.

(20) Asetukseen (EY) N:o 850/98 tehtävien muutosten lukumäärän ja laajuuden vuoksi kyseinen asetus olisi kumottava ja korvattava uudella tekstillä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan

a) kalavarojen pyyntiin, aluksella pitämiseen, jälleenlaivaamiseen ja purkamiseen, kun

i) mainittua toimintaa harjoitetaan 2 artiklassa tarkoitettujen kalastusalueiden ja vesien yhteisössä sijaitsevissa osissa;

ii) sitä harjoittavat yhteisön kalastusalukset 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kalastusalueiden yhteisön ulkopuolisissa osissa;

iii) sitä harjoittavat jäsenvaltioiden kansalaiset 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kalastusalueiden yhteisön ulkopuolisissa osissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lippuvaltion ensisijaista vastuuta;

b) jäljempänä 2 artiklassa tarkoitetuilla kalastusalueilla ja vesillä pyydettyjen kalastustuotteiden varastointiin, myyntiin, esillä pitämiseen ja myyntiin tarjoamiseen;

c) jäljempänä olevan 4 artiklan säännösten osalta 2 artiklassa tarkoitettujen kalastusalueiden ja vesien ulkopuolella pyydettyjen tai kolmansien maiden kalastusalusten missä tahansa pyytämien kalastustuotteiden tuontiin.

2 artikla

Kalastusalueiden määritelmät

1. Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin kalastusalueisiin, kun ne kuuluvat johonkin päätöksen 585/2004/EY 2 artiklan 1 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetuista alueista:

a) ICESin (kansainvälisen merentutkimusneuvoston) alueet siten kuin ne määritellään asetuksessa (ETY) N:o 3880/91[24];

b) CECAFin (Keski-Atlantin itäosat tai FAO:n pääkalastusalue 34) alueet 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 (Madeiran ja Kanariansaarten ympärillä sijaitsevat vedet) siten kuin ne määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2597/95[25].

2. Tätä asetusta sovelletaan Ranskan departementtien Guayanan, Martiniquen, Guadeloupen ja Réunionin rannikoiden edustalla oleviin vesialueisiin, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

3 artikla

Muut määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

a) ’troolilla’ tarkoitetaan pyydystä, jota vedetään aktiivisesti yhdellä tai useammalla kalastusaluksella ja joka muodostuu verkosta, jolla on kartion tai pyramidin muotoinen runko (troolin runko), jonka takaosan sulkee troolin perä;

b) ’puomitroolilla’ tarkoitetaan pohjatroolia, jonka verkko pidetään vaakatasossa avoinna puomin avulla;

c) ’kierrenuotalla’ tarkoitetaan vedettävää saartopyydystä, jota käytetään aluksesta kahden pitkän köyden (nuottaköydet) avulla, jotka on suunniteltu kokoamaan kalat kohti nuotan suuaukkoa. Tässä verkosta valmistetussa pohjatroolin kanssa muodoltaan ja kooltaan samankaltaisessa pyydyksessä on kaksi pitkää sivua, runko ja pussi (perä);

d) ’vedettävillä pyydyksillä’ tarkoitetaan trooleja, kierrenuottia ja niiden kaltaisia pyydyksiä, joiden runko on kartion tai pyramidin muotoinen ja joiden takaosan sulkee pussi (perä), tai pyydyksiä, joissa on kaksi pitkää sivua, runko ja pussi (perä) ja joita liikutellaan aktiivisesti vedessä;

e) ’troolin perällä’ tarkoitetaan vedettävän pyydyksen kahdeksaa viimeistä metriä sulkuköydestä mitattuna, jos silmäkoko on vähintään 80 millimetriä, ja vedettävän pyydyksen 20:tä viimeistä metriä sulkuköydestä mitattuna, jos silmäkoko on alle 80 millimetriä;

f) ’perän suojuksella’ tarkoitetaan lieriön muotoista havaskappaletta, joka ympäröi kokonaan troolin perän ja joka voidaan kiinnittää perään paikoitellen. Sen mittojen (pituus ja leveys) on oltava vähintään yhtä suuret kuin sen perän osan, johon se on kiinnitetty;

g) ’pyöreällä köydellä’ tarkoitetaan troolin perän tai perän suojuksen kehän kiertävää ja siihen kiinnitettyä köyttä;

h) ’nostopussin kiristysköydellä’ tarkoitetaan troolin perän tai sitä mahdollisesti ympäröivän suojuksen kehän kiertävää ja siihen silmukoilla tai renkailla kiinnitettyä köyttä;

i) ’verkolla’ tarkoitetaan yhdestä verkkoliinasta tehtyä verkkoa, joka pysyy pystysuorassa kohojen ja painojen avulla. Elolliset vesiluonnonvarat joko sotkeutuvat siihen tai jäävät kiinni sen silmiin;

j) ’riimuverkolla’ tarkoitetaan verkkoa, joka koostuu kahdesta tai useammasta verkkoliinasta, jotka on kiinnitetty samansuuntaisesti samaan yläpaulaan;

k) ’vedessäoloajalla’ tarkoitetaan aikaa siitä hetkestä, kun verkot lasketaan veteen, siihen hetkeen, kun verkot on kokonaisuudessaan nostettu kalastusalukselle;

l) ’rannikkojäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastustoiminnan harjoittamisvedet kuuluvat.

II LUKU

KAIKKIA ALUEITA KOSKEVAT YHTEISET PYSYVÄT TOIMENPITEET

1 jakso

ALUKSESTA PURETTAVIEN MEREN ELIÖIDEN VÄHIMMÄISKOOT

4 artikla

Aluksesta purettavien elollisten vesiluonnonvarojen vähimmäiskoot

1. Elollista vesiluonnonvaraa pidetään alamittaisena, jos se on pienempi kuin liitteessä I asianomaisille lajeille säädetty vähimmäiskoko.

2. Alamittaisia elollisia vesiluonnonvaroja ei saa pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, vaan ne on laskettava heti takaisin mereen.

3. Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen alamittaisia sardiineja, sardelleja, piikkimakrilleja tai makrilleja, jotka on pyydetty käytettäväksi elävänä syöttinä, saa kuitenkin pitää aluksella edellyttäen, että ne pidetään elävinä.

4. Meren eliön koko on mitattava liitteen II säännösten mukaisesti.

2 jakso

PYYDYKSET

5 artikla

Yhden verkon sääntö

Aluksella ei saa minkään kalastusmatkan aikana pitää minkäänlaista yhdistelmää eri silmäkokoluokkiin kuuluvia verkkoja.

6 artikla

Vedettävät pyydykset

1. Pyydyksissä ei saa käyttää laitteita, jotka tukkisivat tai pienentäisivät verkon silmää troolin perän yläosassa.

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen on sallittua

a) kiinnittää troolin perän ulkopuolelle perän suojus kalastettaessa vedettävällä pyydyksellä, jonka silmäkoko on alle 80 millimetriä. Perän suojuksen silmäkoon on oltava vähintään kaksinkertainen troolin perän silmäkokoon verrattuna;

b) kiinnittää troolin perän ulkopuolelle mihin tahansa kohtaan saaliin määrää mittaava anturi;

c) kiinnittää troolin perän ulkopuolelle pyöreitä köysiä ja nostopussin kiristysköysi;

d) kiinnittää kohoja troolin perän molempiin pystysuoriin jameisiin.

3. On kiellettyä käyttää

a) troolin perää, jonka jonkin kohdan kehällä samankokoisten silmien lukumäärä kasvaa etupäästä takapäähän. Kieltoa ei sovelleta siihen osaan troolin perää, johon on liitetty sallittu valikointilaite;

b) troolin perää, jonka silmäkoko on vähintään 80 millimetriä, jonka kaikki silmät eivät ole nelisivuisia ja jonka silmätangot eivät ole suurin piirtein yhtä pitkiä;

c) troolin perää, jonka suoraksi vedetyn yläpuolen pituus ei ole suurin piirtein sama kuin sen suoraksi vedetyn alapuolen pituus;

d) vedettävää pyydystä, jonka silmäkoko on vähintään 80 millimetriä ja jossa on yli 100 avointa silmää ja alle 40 avointa silmää missä tahansa kohdassa troolin perän kehää, lukuun ottamatta liitoskohtaa ja jameita;

e) troolin perää, jonka silmäkoko on vähintään 80 millimetriä ja jota ei ole valmistettu

i) yksinkertaisesta langasta koostuvasta verkkomateriaalista, jossa langan paksuus on korkeintaan 8 millimetriä; tai

ii) kaksinkertaisesta langasta koostuvasta verkkomateriaalista, jossa langan paksuus on korkeintaan 5 millimetriä.

4. Edellä olevasta 2 kohdan a alakohdasta sekä 3 kohdan b, d ja e alakohdasta poiketen 80 millimetrin silmäkoko korvataan 60 millimetrin silmäkoolla kalastettaessa ICES-alueilla VIII, IX ja X.

7 artikla

Puomitroolit

1. On kiellettyä käyttää tai pitää aluksella puomitroolia, jonka silmäkoko on alle 120 millimetriä ja vähintään 80 millimetriä, ellei tällaisen verkon etuosan koko yläpuoli muodostu verkkomateriaalia olevasta paneelista, jonka yhdenkään silmän koko ei ole alle 180 millimetriä. Paneelin on oltava yhtä pitkä tai pidempi kuin puolet puomin pituudesta. Paneeli on kiinnitettävä suoraan yläpaulaan tai enintään kolmeen riviin silmäkooltaan rajoittamatonta verkkomateriaalia, joka on kiinnitetty suoraan yläpaulaan.

2. On kiellettyä käyttää tai pitää aluksella puomitroolia, jonka puomin pituus on yli 24 metriä tai jonka puomi voidaan pidentää yli 24 metrin pituiseksi, taikka puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 24 metriä tai joiden puomit voidaan pidentää yli 24 metrin pituiseksi. Puomin pituus mitataan sen ääripäistä mukaan lukien kaikki puomiin kiinnitetyt osat.

8 artikla

Verkot ja riimuverkot

1. Yhteisön kalastusalukset eivät saa laskea verkkoja tai riimuverkkoja mihinkään sellaiseen paikkaan, jonka kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä.

2. Verkkojen ja riimuverkkojen vedessäoloaika saa olla enintään 48 tuntia.

3. Kalastettaessa verkoilla ja riimuverkoilla käytettyjen verkkojen pituus ei saa olla enempää kuin 50 kilometriä.

9 artikla

Eräitä verkkoja koskevat erityissäännökset

1. Edellä olevasta 8 artiklasta poiketen verkkojen laskeminen on sallittua leveyspiirin 48° pohjoista leveyttä pohjoispuolella, jos verkkojen silmäkoko on vähintään 120 millimetriä ja alle 150 millimetriä, ja leveyspiirin 48° pohjoista leveyttä eteläpuolella, jos verkkojen silmäkoko on vähintään 100 millimetriä ja alle 130 millimetriä, vesillä, joiden kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä, jos verkkojen korkeus on korkeintaan 100 silmää ja pauloitusmitoitus vähintään 0,5 ja jos ne on varustettu kohoin tai vastaavin kellukkein. Kunkin verkon pituus saa olla enintään 5 meripeninkulmaa, ja kerrallaan käytössä olevien verkkojen kokonaispituus saa olla alusta kohden enintään 25 kilometriä. Vedessäoloaika saa olla enintään 24 tuntia.

2. Edellä olevasta 8 artiklasta poiketen verkkojen laskeminen on sallittua, jos niiden silmäkoko on vähintään 250 millimetriä, vesillä, joiden kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä, jos verkkojen korkeus on korkeintaan 15 silmää ja pauloitusmitoitus vähintään 0,33 ja jos ne on varustettu kohoin tai vastaavin kellukkein. Kunkin verkon pituus saa olla enintään 10 kilometriä. Kerrallaan käytössä olevien verkkojen kokonaispituus saa olla alusta kohden enintään 100 kilometriä. Vedessäoloaika saa olla enintään 72 tuntia.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja verkkoja käyttävillä aluksilla pidetty haiden määrä saa olla elopainona ilmaistuna enintään 5 prosenttia aluksella pidettyjen meren eliöiden kokonaismäärästä.

3 jakso

TOIMENPITEET POISHEITTÄMISEN VÄHENTÄMISEKSI

10 artikla

Välitön siirtyminen toiselle alueelle sivusaaliiden enimmäismäärien ylittyessä

1. Jos jollakin kalastusalueella pyydettyjen alamittaisten kalojen määrä on yli 10 prosenttia minkä tahansa yksittäisen noston kokonaissaaliista, aluksen on ennen kalastuksen jatkamista siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista.

2. Jos kohdelajien, joita on sallittua pyytää kullekin lajille määriteltyyn silmäkokoluokkaan kuuluvalla pyydyksellä ja pitää aluksella, lukuun ottamatta kohdelajiin kuuluvia alamittaisia kaloja, vähimmäis- ja/tai enimmäisprosenttiosuudet missä tahansa yksittäisessä nostossa eivät ole 22 artiklan mukaisesti hyväksytyissä yksityiskohtaisissa säännöissä säädettyjen prosenttiosuuksien mukaisia, aluksen on välittömästi siirryttävä vähintään 10 meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista ja pysyttävä seuraavan noston aikana vähintään 10 meripeninkulman päässä edellisen noston sijainnista.

11 artikla

Automaattiseen lajitteluun tarkoitettujen laitteiden käyttöä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää kalastusaluksella laitteita, joilla voidaan automaattisesti lajitella koon mukaan silliä ja silakkaa ( Clupea harengus ), makrillia ( Scomber scombrus ) tai piikkimakrillia ( Trachurus spp.).

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen kyseisten laitteiden pito ja käyttö on sallittua, jos

a) saalis, joka voidaan pitää aluksella laillisesti, säilytetään kokonaisuudessaan jäätyneenä, lajitellut kalat jäädytetään välittömästi lajittelun jälkeen ja lajittelemattomat kalat päästetään takaisin mereen; ja

b) laitteet on asennettu ja sijoitettu alukseen siten, että jäädytys tapahtuu viipymättä eikä meren eliöiden päästäminen takaisin mereen ole mahdollista.

3. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen alukset, joilla on oikeus kalastaa Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, voivat pitää mukanaan 1 kohdassa tarkoitettuja automaattiseen lajitteluun tarkoitettuja laitteita Kattegatissa edellyttäen, että tähän tarkoitukseen on myönnetty erityiskalastuslupa. Erityiskalastusluvassa määritellään lajit, alueet, ajankohdat ja kaikki muut vaaditut edellytykset, joita sovelletaan lajitteluun tarkoitettujen laitteiden käyttöön ja aluksella pitoon.

4 jakso

YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET

12 artikla

Vahingolliset kalastuskäytännöt

Meren eliöiden pyytäminen, aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen, varastointi, aluksesta purkaminen, myynti, esillä pitäminen ja myyntiin tarjoaminen on kiellettyä, jos ne on pyydetty menetelmillä, joihin kuuluu räjähteiden, myrkyllisten tai huumaavien aineiden, sähkövirran tai jonkinlaisen ammuksen käyttöä.

5 jakso

ALUKSELLA SUORITETTAVAT TOIMET

13 artikla

Jalostustoimet

1. On kiellettyä suorittaa kaloille kalastusaluksella mitä tahansa fyysistä tai kemiallista jalostusta kalajauhon tai kalaöljyn valmistamiseksi tai jälleenlaivata kalasaaliita tällaisia tarkoituksia varten.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta seuraavaan toimintaan:

a) kalanjätteiden jalostus tai jälleenlaivaus;

b) kalastusaluksella tapahtuva surimin ja kalamassan valmistus.

6 jakso

TIETTYJÄ LAJEJA KOSKEVAT ERITYISTOIMENPITEET

14 artikla

Katkarapujen pyyntiä koskevat rajoitukset kampelakalojen suojelemiseksi

1. On kiellettyä pitää aluksella pohjakalalajien pyyntiin tarkoitetuilla silmäkooltaan 16–31 millimetrin vedettävillä verkoilla pyydettyjä hietakatkarapuja ( Crangon spp.) ja katkarapuja ( Pandalus montagui ), ellei niiden määrä ole alle 5 prosenttia aluksella pidettyjen meren eliöiden kokonaiselopainosta.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta, jos

a) alukselle on asennettu toimiva laite kampelakalojen erottelemiseksi hietakatkaravuista ja Pandalus montagui -katkaravuista pyynnin jälkeen; ja

b) hietakatkarapujen ja Pandalus montagui -katkarapujen pyynnissä käytetään erottelevaa troolia tai troolia, jossa on lajitteluristikko, jäsenvaltioiden laatimien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kyseisiä sääntöjä voidaan soveltaa vain kalastusalusten vetämiin verkkoihin.

15 artikla

Lohen ja meritaimenen pyyntiä koskevat rajoitukset

Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kalastusalueen yhteisössä sijaitsevilla vesillä, jos kyseinen kalastusalue kuuluu päätöksen 585/2004/EY 2 artiklan 1 kohdan c–e alakohdassa vahvistettuihin alueisiin, lohia ja meritaimenia ei saa pitää aluksella eikä jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, vaan ne on päästettävä heti takaisin mereen, jos ne on pyydetty

a) jäsenvaltioiden perusviivoista mitatun 6 meripeninkulman rajan ulkopuolella sijaitsevilla vesillä Skagerrakia ja Kattegatia lukuun ottamatta;

b) jäsenvaltioiden perusviivoista mitatun 4 meripeninkulman rajan ulkopuolella Skagerrakissa tai Kattegatissa;

c) millä tahansa vedettävällä pyydyksellä.

III LUKU KANSALLISET JA ALUEELLISET TOIMENPITEET

16 artikla

Jäsenvaltioiden toteuttamat kiireelliset säilyttämistoimenpiteet

1. Jos tiettyjen lajien tai pyyntialueiden säilyminen on vakavasti uhattuna, myös silloin, kun nuoria kaloja esiintyy liikaa, ja jos viivyttely aiheuttaisi vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa, jäsenvaltio voi toteuttaa asianmukaisia säilyttämistoimenpiteitä suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesillä. Asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, ettei tällaisilla toimenpiteillä syrjitä muiden jäsenvaltioiden kalastusaluksia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kesto saa olla korkeintaan 10 päivää, niiden kohteena olevien pyyntialueiden maantieteellinen laajuus on määriteltävä selkeästi, ja toimenpiteet saavat koskea vain sellaisia kalastusaluksia, jotka on varustettu asianomaisen lajin pyyntiä varten ja/tai joilla on asianomaisia pyyntialueita koskeva kalastuslupa.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä perusteluineen on ilmoitettava samanaikaisesti komissiolle, muille jäsenvaltioille ja alueellisille neuvoa-antaville toimikunnille heti niiden hyväksymisen jälkeen.

17 artikla

Jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet, joita sovelletaan ainoastaan niiden lipun alla purjehtiviin aluksiin

1. Jäsenvaltio voi kantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi tai vähentääkseen kalastuksen vaikutuksia meriekosysteemiin toteuttaa kalavarojen säilyttämiseen tähtääviä teknisiä toimenpiteitä, joita sovelletaan ainoastaan sen lipun alla purjehtiviin aluksiin. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan

a) täydentää yhteisön kalastusasetuksissa säädettyjä toimenpiteitä;

tai

b) mennä yhteisön kalastusasetuksissa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia pidemmälle.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden on oltava yhteisön lainsäädännön mukaisia.

3. Asianomaisen jäsenvaltion on annettava kyseiset toimenpiteet viipymättä tiedoksi muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

4. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, ovatko toimenpiteet 1 kohdan mukaisia.

5. Jos komissio katsoo, että toimenpiteet eivät ole 1 kohdan mukaisia, se tekee päätöksen, jolla jäsenvaltio velvoitetaan peruuttamaan toimenpiteet tai muuttamaan niitä.

18 artikla

Kansalliset ja/tai alueelliset suunnitelmat poisheittämisen vähentämiseksi tai lopettamiseksi

1. Jäsenvaltiot ja/tai alueellinen neuvoa-antava toimikunta voivat esittää komissiolle ehdotuksia, jotka koskevat suunnitelmien laatimista merellä tapahtuvan poisheittämisen vähentämiseksi tai lopettamiseksi taikka pyydysten valikoivuuden parantamiseksi. Komissio arvioi ehdotuksia ja esittää jäsenvaltiolle ja/tai alueelliselle neuvoa-antavalle toimikunnalle kolmen kuukauden kuluessa ehdotusten vastaanottopäivästä huomionsa erityisesti siitä, miten suunnitelmat vaikuttavat poisheittämisen vähentämiseen tai lopettamiseen.

2. Jos viivyttely poisheittämisen vähentämisessä tai lopettamisessa aiheuttaisi vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa, jäsenvaltio voi ryhtyä 16 artiklan mukaisesti asianmukaisiin ja syrjimättömiin säilyttämistoimenpiteisiin suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesillä.

IV LUKU

SOVELTAMISALAN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT TOIMET

19 artikla

Tieteellinen tutkimus

1. Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan yksinomaan tieteellisessä tutkimustarkoituksessa seuraavia edellytyksiä noudattaen:

a) kalastustoiminnan on tapahduttava lippujäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa;

b) rannikkojäsenvaltiolle on tarvittaessa ilmoitettu kalastustoiminnasta etukäteen;

c) kalastustoimintaa harjoittavalla aluksella on oltava lippujäsenvaltion myöntämä lupa;

d) aluksen päällikkö ottaa alukselle rannikkojäsenvaltion tarkkailijan kalastustoiminnan ajaksi, jos rannikkojäsenvaltio pyytää sitä lippujäsenvaltiolta.

2. Edellä 1 kohdassa määritettyihin tarkoituksiin pyydettyjä meren eliöitä voidaan myydä, varastoida, pitää esillä tai tarjota myyntiin, jos

a) ne täyttävät tämän asetuksen liitteessä I vahvistetut vaatimukset ja asetuksen (EY) N:o 104/2000[26] 2 artiklan mukaisesti hyväksytyt kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, tai

b) ne myydään suoraan muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi.

20 artikla

Kantojen keinotekoinen elvyttäminen ja siirtoistutukset

Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jonka ainoana tarkoituksena on kantojen keinotekoinen elvyttäminen tai meren eliöiden siirtoistutus ja jota harjoitetaan jonkin jäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa. Jos kyseistä kalastustoimintaa harjoitetaan toisen jäsenvaltion vesillä, komissiolle ja kaikille asianomaisille jäsenvaltioille on ilmoitettava asiasta etukäteen.

V LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Teknisten toimenpiteiden tehokkuuden arviointi

Komissio antaa viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta, tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) lausunnon perusteella ja asiaankuuluvia alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja liittää siihen arvion kalavarojen säilyttämistä koskevien teknisten toimenpiteiden vaikutuksista. Komissio esittää kertomuksen perusteella neuvostolle ehdotuksia tarpeellisiksi muutoksiksi.

22 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta annetaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Näissä säännöissä on mainittava erityisesti

a) kohdelajin vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuudet aluksella pidetyistä elollisista vesiluonnonvaroista;

b) kullekin kohdelajille hyväksyttävät silmäkokoluokat;

c) poisheittämisen vähentämistä tai lopettamista sekä pyydysten valikoivuuden parantamista koskevat säännökset;

d) toimenpiteet, jotka koskevat kalastuksen rajoittamista tiettyinä aikoina ja/tai tietyillä 2 artiklassa tarkoitetuilla alueilla parhaiden saatavilla olevien tieteellisten tietojen perusteella, alueiden merellisten luontotyyppien suojelemiseksi;

e) muut tekniset toimenpiteet merellisten luontotyyppien tai kalavarojen suojelemiseksi.

23 artikla

Liitteiden muuttamismenettely

Muutokset tämän asetuksen liitteisiin tehdään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

24 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetukset (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 2549/2000.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan xx päivästä xx kuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Liite I

Aluksesta purettavien meren eliöiden vähimmäiskoot

Kalat

Turska (Gadus morhua) Seiti (Pollachius virens) Kummeliturska (Merluccius merluccius) Lasikampelat (Lepidorhombus spp.) Merianturat (Solea spp.) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Makrillit (Scomber spp.) Piikkimakrillit (Trachurus spp.) Silli (Clupea harengus) Sardiini (Sardina pilchardus) Sardelli (Engraulis encrasicolus) | 35 cm 35 cm 27 cm 20 cm 24 cm 36 cm 20 cm 15 cm 20 cm 11 cm 12 cm |

Äyriäiset

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Keisarihummerinpyrstöt Hämähäkkirapu (Maia squinado) Isotaskurapu (Cancer pagurus) | 85 mm (kokonaispituus) 25 mm (selkäkilven pituus) 46 mm 120 mm 140 mm |

Nilviäiset

Meritursas (Octopus vulgaris) Isokampasimpukka (Pecten maximus) | 450 grammaa (sisälmykset poistettuna) 100 mm |

Liite II

Meren eliön koon mittaaminen

1. Kalan koko on mitattava suun kärjestä pyrstöevän kärkeen.

2. Keisarihummerin koko on mitattava selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven loppuun ja/tai kokonaispituutena otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita ja/tai irrotettujen keisarihummerinpyrstöjen tapauksessa pyrstön ensimmäisen jaokkeen takaosasta peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita. Pyrstön on oltava mitattaessa suorana, sitä ei saa venyttää ja se on mitattava selkäpuolelta.

3. Hämähäkkiravun tai isotaskuravun koko on mitattava selkäkilven pienimpänä leveytenä mitattuna kohtisuoraan pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden.

4. Simpukoiden koko on mitattava kuoren pisimmästä osasta.

Liite III

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 850/98 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artikla |

2 artikla | 2 artikla |

3 artikla | 3 artikla |

4 artiklan 1 kohta |

4 artiklan 2 kohta |

4 artiklan 3 kohta |

4 artiklan 4 kohta |

4 artiklan 5 kohta |

4 artiklan 6 kohta |

5 artikla |

6 artiklan 1 kohta | 6 artiklan 3 kohdan d alakohta |

6 artiklan 2 kohta | 6 artiklan 3 kohdan a alakohta |

6 artiklan 3 kohta |

7 artikla |

8 artikla | 6 artiklan 3 kohdan e alakohta |

9 artikla | 6 artiklan 3 kohdan b alakohta |

10 artikla |

11 artikla |

12 artikla |

13 artikla |

14 artikla |

15 artikla |

16 artikla | 6 artiklan 1 kohta |

17 artikla | 4 artiklan 1 kohta |

18 artiklan 1 kohta | 4 artiklan 4 kohta |

18 artiklan 2 kohta |

18 artiklan 3 kohta |

18 artiklan 4 kohta |

19 artiklan 1 kohta | 4 artiklan 2 kohta |

19 artiklan 2 kohta |

19 artiklan 3 kohta | 4 artiklan 3 kohta |

20 artikla |

21 artikla |

22 artikla |

23 artikla |

25 artikla | 14 artikla |

26 artikla | 15 artikla |

27 artikla |

28 artikla |

29 artikla |

29 a artikla |

29 b artikla |

30 artiklan 1 kohta | 7 artiklan 2 kohta |

30 artiklan 2 kohta |

30 artiklan 3 kohta |

30 artiklan 4 kohta |

30 artiklan 5 kohta |

31 artikla | 12 artikla |

32 artikla | 11 artikla |

33 artikla |

34 artikla |

35 artikla |

36 artikla |

37 artikla |

38 artikla |

39 artikla |

40 artikla |

42 artikla | 13 artikla |

43 artikla | 19 artikla |

44 artikla | 20 artikla |

45 artikla | 16 artikla |

46 artikla | 17 artikla |

47 artikla |

48 artikla | 22 artikla |

49 artikla |

50 artikla | 25 artikla |

Liite I |

Liite II |

Liite III |

Liite IV |

Liite V |

Liite VI |

Liite VII |

Liite VIII |

Liite IX |

Liite X |

Liite XI |

Liite XII | Liite I |

Liite XIII | Liite II |

Liite XIV |

Liite XV | Liite III |

[1] EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1.

[2] EYVL L 292, 21.11.2000, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 16. heinäkuuta 2001 annetulla asetuksella (EY) N:o 1456/2001.

[3] EUVL L 256, 3.8.2004, s. 17. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 11. kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä (2007/409/EY).

[4] KOM(2004) 438 lopullinen.

[5] EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1.

[6] KOM(2005) 647 lopullinen.

[7] Pohjanmeren, luoteisten vesialueiden ja lounaisten vesialueiden alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat.

[8] Kalastuksen tahattomia valassaaliita koskevista toimenpiteistä sekä asetuksen (EY) N:o 88/98 muuttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 812/2004. Kyseinen asetus koskee vain Pohjanmerta, mutta sen vuoksi myös Välimeri ja Itämeri säilyvät erillisinä.

[9] STECF:n työryhmän kokoukset 19.–23. maaliskuuta 2007 ja 15.–19. maaliskuuta 2007.

[10] STECF:n työryhmän kokous 11.–15. kesäkuuta 2007.

[11] 4.–6. kesäkuuta 2007, Ålesund, Norja.

[12] ICES WGFTFB Report 2005 (ICES CM 2005/B:04).

[13] EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

[14] EUVL C […], […], s. […].

[15] EUVL C […], […], s. […].

[16] EUVL C […], […], s. […].

[17] EUVL C […], […], s. […].

[18] EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2166/2005.

[19] KOM(2004) 438 lopullinen.

[20] EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 809/2007.

[21] EUVL L 409, 30.12.2006. 11.

[22] EUVL L 256, 3.8.2004, s. 17. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2007/409/EY (EUVL L 155, 15.6.2007, s. 68).

[23] EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.

[24]

[25]

[26] EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22.