19.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 279/23

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Syrjinnän torjuminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille — Puitestrategia” (KOM(2005)0224),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan,

—

ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (1),

—

ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (2),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun direktiivin 2000/43/EY soveltamisesta (KOM(2006)0643),

—

ottaa huomioon heinäkuussa 2007 annetun komission kertomuksen syrjinnän vastaisen lainsäädännön kehittämisestä 25 jäsenvaltion Euroopassa,

—

ottaa huomioon syrjinnän vastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevat kansalliset kertomukset ja syrjimättömyyttä käsittelevän oikeudellisten asiantuntijoiden eurooppalaisen verkoston aihekohtaiset kertomukset komission sille antaman toimeksiannon tueksi riippumattoman tiedon ja neuvojen saamiseksi asiaa koskevasta kehityksestä jäsenvaltioissa,

—

ottaa huomioon kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen vammaisten oikeuksista,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan nro 12,

—

ottaa huomioon komission tammikuussa 2007 julkaiseman erityisen Eurobarometri-tutkimuksen syrjinnästä Euroopan unionissa,

—

ottaa huomioon, että vuosi 2007 nimettiin Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi ja että vuosi 2008 on nimetty Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0159/2008),

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaan unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin ja että on tärkeää, että syrjinnän vastaisten poliittisten julistusten perusteella kehitetään asteittain ja pannaan täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön lainsäädäntöä ja poliittisia toimenpiteitä ja erityisesti syrjinnän vastaisia direktiivejä ja tasa-arvoa edistäviä hankkeita,

B.

ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaan unionin on myös kunnioitettava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen takaamia perusoikeuksia ja että tasa-arvon ja syrjinnän torjumisen edistämisen tulisi olla Euroopan unionin säädösten ja politiikkojen painopisteala EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti,

C.

katsoo, että työllisyys on yksi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusedellytyksistä mutta työttömyysaste on aivan liian korkea monissa ryhmissä, erityisesti naisten, maahanmuuttajien, vammaisten, etnisten vähemmistöjen, ikääntyneiden ja nuorten sekä sellaisten henkilöiden keskuudessa, joilla on yksittäisiä taitoja tai joiden taitoja ei tunnusteta; ottaa huomioon, että monista eri syistä syrjinnän kohteeksi joutuvien henkilöiden työttömyysaste on vieläkin korkeampi,

D.

katsoo, että yhteisön lainsäädäntö ei tällä hetkellä kata syrjintää suurimmassa osassa yhteisön toimivaltaan kuuluvista aloista ja että direktiiveissä 2000/43/EY ja 2000/78/EY tarjotaan eritasoista suojaa, mistä on seurauksena puutteellinen suoja työllistymiseen vaikuttavalta syrjinnältä,

E.

toteaa komission kartoitustutkimuksen syrjinnän vastaisen lainsäädännön kehittämisestä vahvistavan, että eri jäsenvaltioiden lainsäädännöt poikkeavat toisistaan ja suojaavat syrjinnältä eri tavoin ja että usein puuttuu yhteisiä täytäntöönpanomenettelyjä, mikä on johtanut siihen, että direktiivejä ei saateta yhdenmukaisella tavalla osaksi kansallista lainsäädäntöä ja ihmiset eivät tunne riittävän hyvin oikeuksiaan,

F.

katsoo, että syrjinnän vastaisten politiikkojen epäjohdonmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa edistää sitä, että syrjinnän vastaisia yhteisön direktiivejä ei panna täysimääräisesti täytäntöön; tämä käy ilmi muun muassa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää työelämässä käsitelleen eurooppalaisen asiantuntijaryhmän raportista (Combating sexual orientation discrimination in employment: legislation in fifteen EU Member States),

G.

ottaa huomioon, että neuvosto pyysi Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurantaa koskevassa 5. joulukuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa (3) jäsenvaltioita ja komissiota ylläpitämään ja vahvistamaan omien toimivaltuuksiensa mukaisesti vammaisuuteen liittyvien kysymysten valtavirtaistamista kaikissa asiaankuuluvissa politiikoissa,

H.

ottaa huomioon, että Euroopan komissio on näin ollen käynnistänyt oikeutetusti menettelyjä useita jäsenvaltioita vastaan, ja katsoo, että sen on toimittava näin myös jatkossa aina tarvittaessa;

1.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan lainsäädäntökäytännössään asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa mainitut syrjinnän perusteet;

2.

muistuttaa, että direktiiveissä 2000/43/EY ja 2000/78/EY vahvistetaan vähimmäisvaatimukset ja että niitä pitäisi käyttää perustana kattavammalle syrjinnän vastaiselle yhteisön politiikalle;

3.

ilmaisee huolensa joissakin jäsenvaltioissa ilmenneistä puutteista direktiivin 2000/43/EY ja direktiivin 2000/78/EY saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanossa sekä siitä, että EU:n kansalaisille ei tiedoteta riittävästi syrjintätapauksissa käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista;

4.

pahoittelee, että direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY soveltamisalaan ei kuulu fyysisiin ominaisuuksiin kuten pituuteen tai ihonväriin perustuva syrjivä kohtelu, erityisesti kun on kyse työpaikoista, joissa kyseisen työn suorittaminen ei edellytä näitä fyysisiä ominaisuuksia;

5.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kun direktiivien 2000/78/EY ja 2000/43/EY säännökset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, direktiivit saatetaan täysimääräisesti, moitteettomasti ja tehokkaasti voimaan ja pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että kaikki niiden määräysten mukaiset poikkeukset ovat objektiivisesti perusteltuja;

6.

kehottaa toimivaltaisia viranomaisia EU:n tasolla ja kansallisella ja paikallisella tasolla parantamaan täytäntöönpanoa koskevan toimintansa koordinointia; kehottaa torjumaan syrjintää yhtenäisellä tavalla, joka kattaa yhdellä kertaa kaikki syrjinnän perusteet ja jossa ne otetaan huomioon;

7.

korostaa, että viranomaiset ovat keskeisessä osassa tasa-arvon edistämisessä ja syrjinnän torjumisessa politiikkansa, palvelujensa tarjoamisen ja työllisyyskäytäntöjensä myötä;

8.

pyytää komissiota sitoutumaan tarkistamaan perusteellisesti direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY täytäntöönpanon sekä antamaan tulkitsevia suuntaviivoja täytäntöönpanolle varmistaakseen direktiivien täysimääräisen ja moitteettoman täytäntöönpanon jäsenvaltioissa; pyytää komissiota erityisesti arvioimaan tapaa, jolla jäsenvaltiot ovat tulkinneet 6 ja 8 artiklaan sisältyviä poikkeuksia saattaessaan direktiiviä 2000/78/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä; muistuttaa, että molempien direktiivien täytäntöönpano edellyttää monia mekanismeja ja strategioita, mukaan lukien määräysten noudattaminen, ennalta ehkäisevät toimet ja täytäntöönpano sekä tehokas parhaiden käytäntöjen vaihto;

9.

toteaa, että direktiivin 2000/43/EY ja direktiivin 2000/78/EY kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen mukaisesti hyväksyttyjen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavien seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia;

10.

vaatii komissiota seuraamaan tarkasti direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä tuloksena olevan lainsäädännön noudattamista ja edelleen painostamaan rikkomismenettelyjen ja noudattamatta jättämistä koskevien menettelyjen avulla jäsenvaltioita, jotta ne noudattaisivat oikeudellisia velvoitteitaan ja saattaisivat kyseiset direktiivit täysmääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään mahdollisimman pian; katsoo, että parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan tulisi osallistua meneillään olevaan kyseisissä direktiiveissä asetettujen jäsenvelvoitteiden seurantaan;

11.

muistuttaa komissiota siitä, että direktiivin 2000/78/EY 4 artikla sallii poikkeukset vain siinä tapauksessa, että ne ovat todella objektiivisesti tarpeen ammatillisen toiminnan asianmukaisen harjoittamisen kannalta; kehottaa komissiota tulkitsemaan artiklaa tiukasti ja nostamaan kanteita jäsenvaltioita vastaan yhteisöjen tuomioistuimessa, jos ne sallivat liian laajan määritelmän kansallisessa lainsäädännössään;

12.

pyytää tekemään vuosittaisen arvion jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimista osana avointa koordinointimenettelyä ja laajennetun arvion tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanosta viiden vuoden välein osana sosiaalipoliittista toimintaohjelmaa; katsoo, että syrjinnän vastaisia kysymyksiä käsittelevien riippumattomien elinten, mukaan lukien oikeudellisista asiantuntijoista koostuva komission verkosto, ja syrjinnän mahdollisia uhreja edustavien kansalaisjärjestöjen tulisi osallistua vuosittaisen arvion tekoon; katsoo, että olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, joilla kehitetään kansalaisjärjestöjen valmiuksia antaa tietoa ja tukea uhreille ja osallistua rakentavasti vuosittaisen arvion tekoon;

13.

katsoo, että direktiivistä 2000/78/EY puuttuu säännös, jonka mukaan vammaisuus olisi määriteltävä laajasti, ja jotkin vammaisryhmät ovat tämän vuoksi jääneet direktiivin tarjoaman oikeussuojan ulkopuolelle; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan pikaisesti tällaisista vammaisuutta koskevista laajoista määritelmistä syrjinnän vastaisen lainsäädännön yhdenmukaistamisen helpottamiseksi; toteaa, että määritelmät voisivat perustua vammaisten oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen;

14.

katsoo, että koska aikaa syrjinnän vastaisten kanteiden esittämiseen ei ole määritelty, joissakin jäsenvaltioissa ajat ovat erittäin lyhyitä, mikä saattaa estää uhreja esittämästä kanteita;

15.

katsoo, että siviilisäätyyn liittyvät poikkeukset direktiivissä 2000/78/EY ovat rajoittaneet direktiivin tarjoamaa suojaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä;

16.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään tehokkaammin EU:n kansalaisten oikeuksien soveltamista direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY mukaisesti ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, ammattiliittoja, työnantajia sekä valtiollisia ja valtiosta riippumattomia sidosryhmiä tekemään kaikkensa lisätäkseen tietoisuutta kyseisten direktiivien mukaisista oikeuksista ja varmistaakseen, että syrjinnän uhrit saavat erilaisia neuvontapalveluja, jotta he voivat käyttää näiden direktiivien mukaisia oikeuksiaan tehokkaasti; panee merkille, että uhrin on usein näytettävä toteen, että toinen osapuoli on syyllistynyt syrjintään, ilman minkään viranomaisen tarjoamaa tukea tai mahdollisuutta saada oikeusapua; kehottaa jäsenvaltioita antamaan asianmukaisille riippumattomille elimille toimivaltuudet antaa tehokasta apua syrjinnän uhreille;

17.

on huolissaan siitä, että jäsenvaltioiden kansalaiset tietävät heikosti syrjimättömyyttä koskevasta lainsäädännöstä, ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, ammattiyhdistyksiä ja työnantajia tehostamaan valistustoimintaansa; korostaa, että direktiivit velvoittavat jäsenvaltiot jakamaan yleisölle kaikin asianmukaisin keinoin tietoa asiaa koskevista direktiivien säännöksistä;

18.

suosittelee jäsenvaltioita tekemään riippumattomia arviointeja syrjintää ennalta ehkäisevien ja hyvittävien toimenpiteiden tehokkuudesta ja varmistamaan, että lakisääteisillä ja muilla syrjinnän torjumiseen osallistuvilla ja syrjinnän uhreja auttavilla elimillä on riittävästi voimavaroja; suosittelee myös, että komissio sisällyttäisi vertaisarviointeja käynnissä oleviin seurantatoimiinsa;

19.

suosittelee jäsenvaltioita antamaan tasa-arvoa edistäville riippumattomille elimille riittävästi voimavaroja ja valtuuksia, jotta nämä voivat hoitaa tehtäväänsä tehokkaasti ja riippumattomasti, mukaan lukien syrjinnän kaikkia muotoja koskevan vankan ammattitaidon ja asianmukaisen avun tarjoaminen syrjinnän uhreille; kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kyseisten elinten vastuuala kattaa syrjinnän kaikki muodot, ja kehottaa komissiota luomaan normit kyseisten elinten tehokkuuden ja riippumattomuuden valvomiseksi ja varmistamiseksi;

20.

suosittelee jäsenvaltioita ja komissiota osoittamaan voimavaroja ja antamaan valtuuksia niille kansalaisjärjestöille, jotka edustavat syrjittyjä ryhmiä ja jotka tiedottavat aktiivisesti kansalaisille ja tarjoavat oikeusapua syrjintäasioissa;

21.

kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä asianmukaisten työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisön lainsäädännön moitteettoman täytäntöönpanon valvomiseksi;

22.

painottaa, että jäsenvaltioiden tulisi joka tapauksessa varmistaa, että syrjinnän uhreja avustetaan automaattisesti oikeusmenettelyissä, tarvittaessa rahoittamalla julkisesti oikeusapujärjestelmiä;

23.

kehottaa komissiota tukemaan Progress-ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston avulla käytännössä ja tehokkaasti sitä, että jäsenvaltiot hyväksyvät toimenpiteitä, jotta tuettaisiin yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistäviä ja syrjintää torjuvia ohjelmia;

24.

suosittelee, että suojelun korkeamman tason tarjoamiseksi jäsenvaltioiden olisi annettava yhdistysten, järjestöjen ja muiden oikeushenkilöiden osallistua oikeustoimiin, myös uhrien puolesta tai heidän tukijoinaan;

25.

kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia varmistamaan yhtäläisen kohtelun ja yhdenvertaiset mahdollisuudet työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan politiikan mukaisesti ja erityisesti puuttumaan syrjinnän aiheuttamiin vakaviin esteisiin työhönottomenettelyissä;

26.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että yhdistykset, järjestöt ja muut oikeushenkilöt voivat osallistua yhden tai useamman kantelijan puolesta mihin tahansa oikeudelliseen menettelyyn direktiivien täytäntöönpanon valvontaa varten;

27.

kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä Euroopan unionin perusoikeusviraston ja komission kanssa säännöllisin väliajoin keräämään, kokoamaan ja julkaisemaan kattavia, tarkkoja, vertailukelpoisia, luotettavia ja eriytettyjä tilastoja syrjinnästä ja julkaisemaan ne sellaisessa muodossa, että ne on helppo ymmärtää ja että ne mahdollistavat parhaiden käytäntöjen tehokkaamman muuttamisen; korostaa, että tarvitaan riittävästi varoja tämän tavoitteen toteuttamiseen ja että on tärkeää kehittää tapoja, joilla syrjintää koskevia tietoja voidaan kerätä tietosuojalainsäädäntöä noudattaen;

28.

kehottaa laatimaan kansallisia integroituja toimintasuunnitelmia kaikkinaisen syrjinnän torjumiseksi;

29.

on tyytyväinen siihen, että komissio haluaa kerätä tietoja tasa-arvosta ja muun muassa julkaista tällaisia tietoja sisältävän eurooppalaisen käsikirjan; pyytää komissiota tutkimaan huolellisesti eri lainsäädännöllisiä kysymyksiä ja muuttujia tietojen keruun osalta ja esittämään ehdotuksia syrjintätapausten kirjaamisen parantamiseksi sekä tarkastelemaan tiedonkeruuta koskevia yhteisiä normeja; suosittelee, että komissio tarjoaa edelleen oikeudellista koulutusta tuomareille, asianajajille, ammattiyhdistyksille ja kansalaisjärjestöille direktiivien pitkän aikavälin vaikutusten tehostamiseksi ja se laatii entistä enemmän selvityksiä ja analyysejä lainsäädännön, jolla direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaikutuksista;

30.

on tyytyväinen komission kiinnostukseen moninkertaista syrjintää kohtaan, mukaan lukien tutkimuksen käynnistäminen tästä aiheesta; pyytää komissiota hyväksymään tasapainoisen ja laajan moninkertaista syrjintää koskevan määritelmän ja tutkimaan ja tarjoamaan tietoja moninkertaisesta syrjinnästä ja viharikoksista; kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkeen EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan nojalla annettavaan lainsäädäntöön nimenomaisia moninkertaisen syrjinnän torjumista koskevia säännöksiä, joita voidaan soveltaa joko yhden perusteen nojalla tai useamman perusteen yhdistelmän nojalla;

31.

korostaa, että syrjinnän torjumista aktiivisesti edistävien ryhmien on verkostoiduttava Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

32.

kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen kansallista lainsäädäntöään ja kumoamaan säädökset, jotka eivät ole EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisia;

33.

pitää direktiiviä 2000/43/EY perustana kokonaisvaltaiselle syrjinnän vastaiselle työlle, jolla pyritään ehkäisemään rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää; korostaa kuitenkin, että huomioon on otettava jo tunnistetut ongelmalliset näkökohdat ja jäsenvaltioiden kohtaamat ongelmat kyseisen direktiivin säännösten tehokkaassa voimaansaattamisessa ja täytäntöönpanossa;

34.

korostaa, että komission on laadittava yhteinen, EU:n laajuinen määritelmä tai ainakin pyrittävä lisäämään yhteisymmärrystä myönteisten toimien merkityksestä ja siten hälventämään niihin ja niiden soveltamiseen liittyviä harhaluuloja EU:n tietyissä jäsenvaltioissa, erityisesti kun otetaan huomioon niiden tehokkuus syrjinnän onnistuneessa torjunnassa ja tasa-arvon luomisessa tietyissä jäsenvaltioissa;

35.

panee merkille, että komissio saattaa aikoa esittää nyt ainoastaan lainsäädäntöä, jolla torjutaan syrjintää tavaroiden ja palveluiden käytön suhteen joillakin, mutta ei kaikilla perusteilla; muistuttaa komissiota sen sitoumuksesta ehdottaa vammaisuutta, ikää, uskontoa tai vakaumusta ja seksuaalista suuntautumista koskevaa kattavaa direktiiviä, jolla täydennetään EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaista syrjinnän kieltämistä koskevaa lainsäädäntöpakettia, kuten vuoden 2008 komission työohjelmassa todettiin; korostaa, että on poliittisesti, sosiaalisesti ja oikeudellisesti järkevää lopettaa eritasoisen suojelun tarjoaminen syrjinnän perusteista riippuen; on täysin vakuuttunut siitä, ettei ole järkevää kieltää syrjintää yhdellä alalla ja sallia sen jatkuvan toisella;

36.

odottaa kiinnostuneena sitä, että vammaisuudesta kehitetään yhteisön määritelmä, jonka perusteella vammaiset henkilöt voivat kaikkialla Euroopan unionissa nauttia samoista oikeuksista riippumatta siitä, mikä on heidän olinpaikkansa Euroopan unionissa;

37.

katsoo, että syrjinnän torjumista EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan nojalla koskevassa uudessa direktiiviehdotuksessa on kiellettävä kaikkinainen suora ja välillinen syrjintä kaikilla direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sekä syrjintä yhdistyksissä, syrjintä, joka johtuu suojellun ryhmän jäseneksi mieltämisestä, ja ahdistelu; katsoo, että kehotusta syrjintään on pidettävä syrjintänä ja että asianmukaisten mukauttamistoimien perusteetonta toteuttamatta jättämistä on pidettävä syrjinnän yhtenä muotona; katsoo, että direktiivissä olisi tehtävä selväksi, että syrjinnän muotojen välillä ei tehdä eroa, ja että syrjinnän kaikkiin muotoihin olisi puututtava yhtä voimakkain toimenpitein; pyytää, että kaikki uudet ehdotetut säädökset kuvastavat asianmukaisesti syrjinnän kaikkien perusteiden eri yksityiskohtia;

38.

on vakuuttunut, että syrjinnän torjumista EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan nojalla koskevan direktiiviehdotuksen aineellisen soveltamisalan on oltava laaja ja käsitettävä kaikki yhteisön toimivaltaan kuuluvat alat, mukaan lukien koulutus, elinikäinen oppiminen, sosiaaliturvan käsittävä sosiaalinen suojelu, asuminen ja terveydenhuolto, syrjityistä ryhmistä annettu mielikuva tiedotusvälineissä ja mainoksissa, vammaisten henkilöiden tiedonsaantimahdollisuudet, televiestintä, sähköinen viestintä, liikennemuodot ja julkiset tilat, sosiaalietuudet sekä julkisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta; katsoo edelleen, että uudella direktiivillä olisi kehitettävä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9. helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY (4) soveltamisalaa, jotta se on yhdenmukainen muihin ryhmiin kohdistuvan syrjinnän torjumiseen nähden;

39.

uskoo vakaasti, että syrjinnän torjumiseksi on kehitettävä kokonaisvaltainen lähestymistapa valistustoimia varten ja että ensimmäisenä toimena voisivat olla kouluissa toteutettavat ohjelmat;

40.

kehottaa komissiota tutkimaan, miten tulevaisuudessa 13 artiklan nojalla annettavaan lainsäädäntöön voitaisiin sisällyttää uusia säännöksiä, joilla edistetään syrjimättömyyden ja tasa-arvon periaatteiden täytäntöönpanoa mutta jotka eivät ole riippuvaisia yksittäisten uhrien esittämistä kanteluista; katsoo, että tutkimuksessa olisi tarkasteltava, miten tulevalla lainsäädännöllä voitaisiin luoda velvollisuuksia ottaa käyttöön myönteisiä toimia ja/tai myönteisiä velvollisuuksia tasa-arvon edistämiseksi ja miten syrjimättömyyteen ja tasa-arvoon liittyvät velvollisuudet voitaisiin yhdistää julkisia hankintoja koskevaan kansalliseen politiikkaan;

41.

katsoo, että kansallisuuteen tai kieleen perustuva erilainen kohtelu, joka ei ole oikeutetun tavoitteensa vuoksi objektiivisesti tai järkevästi perusteltua tai joka ei ole seurausta asianmukaisesta ja välttämättömästä toiminnasta, voi myös olla epäsuoraa rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa direktiivin 2000/43/EY vastaista syrjintää;

42.

katsoo, että syrjintää on myös pidettävä neljää perusvapautta – erityisesti henkilöiden vapaata liikkuvuutta – rajoittavana tekijänä ja että se näin ollen estää sisämarkkinoiden toimintaa; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita tarkistamaan työmarkkinoille pääsyä koskevia siirtymäsäännöksiään EU:n kansalaisten välisten erojen poistamiseksi tällä alalla;

43.

katsoo, että vähemmistöryhmät, etenkin romanit, tarvitsevat erityistä sosiaalista suojelua, sillä unionin viimeaikaisen laajenemisen myötä heihin kohdistuvista hyväksikäytöstä, syrjinnästä ja syrjäytymisestä on koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen, työllisyyden ja naisten oikeuksien alalla tullut entistä ajankohtaisempi ongelma;

44.

suosittelee, että kiinnitetään erityistä huomiota kaikkiin koulutuksen alalla ilmeneviin syrjinnän muotoihin, kun kyse on heikommassa asemassa olevien lasten ja romanilasten mahdollisuuksista saada korkeatasoista opetusta ja heidän perusteettomasta luokittelemisestaan vammaisiksi;

45.

korostaa, että lainsäädäntö on tehokasta ainoastaan silloin, kun kansalaiset tietävät oikeutensa ja voivat esteettä viedä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi; katsoo, että uudessa, syrjinnän torjumista EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan nojalla koskevassa direktiiviehdotuksessa on puututtava myös oikeussuojakeinoihin ja täytäntöönpanoon, ja suosittelee, että jäsenvaltiot perustavat yhden tai useamman yhdenvertaista kohtelua edistävän ja syrjinnän eri muotoja torjuvan riippumattoman ja tehokkaan elimen, jonka toimivalta käsittää kaikki 13 artiklan mukaiset syrjinnän perusteet ja koko direktiivin 76/207/ETY soveltamisalan; katsoo, että kyseisten elinten toimivaltaan olisi kuuluttava myös riippumattoman avun tarjoaminen syrjinnän uhreille, jotta nämä saavat syrjintää koskevan kantelunsa käsitellyksi, riippumattomien tutkimusten tekeminen syrjintää torjuvien säädösten soveltamisesta ja suositusten esittäminen kaikista tällaiseen syrjintään liittyvistä kysymyksistä;

46.

kehottaa sisällyttämään kaikkeen EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan nojalla annettavaan lainsäädäntöön kuulemisvelvoitteen ja velvollisuuden ottaa kansalaisjärjestöt, erityiset riippumattomat tasa-arvoelimet ja kansalliset edustusjärjestöt mukaan lainsäädännön valmisteluun ja voimaansaattamiseen sekä sen täytäntöönpanon seurantaan;

47.

katsoo, että uusiin direktiiveihin olisi sisällytettävä vaatimus siitä, että jäsenvaltioiden ottavat tasa-arvokysymykset huomioon kaikissa suunnittelua, päätöksentekoa ja ohjelmasuunnittelua koskevissa direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa toimissa, että palveluntarjoajien toimivat suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti tasa-arvon osalta ja että palveluntarjoajat toteuttavat mukauttamistoimia ja tarjoavat erityiskohtelua sen varmistamiseksi, että epätasa-arvosta kärsivien vähemmistöryhmien jäsenet voivat saada tarjottuja palveluja ja hyötyä niistä;

48.

panee huolestuneena merkille, että vaikka 19 jäsenvaltiota on allekirjoittanut ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan n:o 12, vain viisi jäsenvaltiota on ratifioinut tämän pöytäkirjan;

49.

kehottaa jatkamaan vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan, allekirjoittamiseen, tekemiseen ja ratifiointiin liittyvää prosessia ja muistuttaa, että kun yhteisö on ratifioinut yleissopimuksen, kaikessa ehdotetussa syrjinnän vastaisessa yhteisön lainsäädännössä on noudatettava täysimääräisesti yleissopimuksessa esitettyjä vaatimuksia; muistuttaa neuvostoa tämän vammaisuutta käsitelleessä epävirallisessa ministerikokouksessa kesäkuussa 2007 komissiolle esittämästä pyynnöstä käynnistää eurooppalainen strategia yleissopimuksen tehokkaaksi ratifioimiseksi; kehottaa komissiota tässä yhteydessä arvioimaan tarvetta muuttaa yhteisön johdettua oikeutta tai mukauttaa asiaa koskevia politiikkoja;

50.

korostaa Lissabonin sopimuksen syrjinnänvastaisen lausekkeen laaja-alaisen täytäntöönpanon ja valtavirtaistamisen merkitystä sen jälkeen, kun sopimus on tullut voimaan, sillä Euroopan unioni sitoutuu lausekkeella siihen, että se pyrkii torjumaan sukupuoleen, rodulliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää määritellessään ja pannessaan täytäntöön politiikkaansa ja toimenpiteitään;

51.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjinnän torjumisen kasvua ja työllisyyttä koskevassa Lissabonin strategiassa, sosiaalisen osallisuuden ja kansallisten uudistusohjelmien avointa koordinointimenetelmää koskevissa suuntaviivoissa sekä rakennerahastoja koskevissa asetuksissa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan kasvua ja työpaikkoja koskevia yhdennettyjä suuntaviivoja ja erityisesti työllisyyttä koskevia suuntaviivoja sosiaalisen ulottuvuuden huomioon ottamisen ja näkyvyyden takaamiseksi ja parantamiseksi Lissabonin strategian seuraavalla kaudella; korostaa, että jotta tasa-arvoa edistävä ja syrjinnän vastainen politiikka olisi tehokasta, sen on liityttävä tiiviisti sosiaalipolitiikkaan, joka vaikuttaa merkittävästi työmarkkinaosapuoliin;

52.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lopettamaan kaiken syrjinnän työsopimusten perusteella takaamalla kaikkien työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisen sekä säätämällä työ- ja lepoajasta, järjestäytymis- ja edustusoikeudesta, irtisanomissuojasta, työehtosopimusneuvotteluista ja työtaistelutoimista; korostaa merkitystä, joka on koulutuksen saatavuudella sekä saavutettujen oikeuksien jatkuvalla suojelemisella myös koulutuksen aikana, paremmilla hoitomahdollisuuksilla sekä keskeisten sosiaalisten oikeuksien säilyttämisellä, mukaan lukien eläkeoikeudet, oikeus koulutukseen ja oikeus työttömyysturvaan ammatillisen tilanteen muuttuessa, siirryttäessä yhdestä työsuhteesta toiseen tai siirryttäessä sopimussuhteisesta työstä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.

53.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.