52008DC0133

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.3.2008

KOM(2008) 133 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Standardoinnista lisää vauhtia innovointiin Euroopassa

JOHDANTO

Komissio ja Euroopan unionin neuvosto ovat todenneet EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiassa, että standardointi on keskeinen innovointia edistävä tekijä. Innovointikysymykset olivat esillä 4. joulukuuta 2006 kokoontuneessa kilpailukykyneuvostossa, joka päätelmissään[1] painotti tarvetta tehostaa eurooppalaisia standardointijärjestelmiä sekä kehotti komissiota esittämään järjestelmän uudistamista ja virtaviivaistamista koskevia toimintaehdotuksia asiaankuuluvia sidosryhmiä varten. Myös Euroopan parlamentti korosti innovaatiostrategia-aiheisessa päätöslauselmassaan[2] standardien merkitystä innovaatiopolitiikassa.

Tämä tiedonanto on vastaus neuvoston kehotukseen, ja sen pääteemana on standardoinnin aseman lujittaminen innovoinnin ja kilpailukyvyn edistäjänä. Tiedonannossa tuodaan esiin suurimmat haasteet, asetetaan konkreettisia tavoitteita standardoinnille ja standardien käytölle ja esitetään kooste nykyisistä hankkeista sekä ehdotetuista toimenpiteistä, joita sekä asiaankuuluvien sidosryhmien että komission on määrä käynnistää.

POLIITTISET TAVOITTEET JA HAASTEET

Innovointi on keskeinen tekijä, kun halutaan vastata Euroopan unionin tärkeimpiin haasteisiin. Tätä on korostettu aiemmissa linja-asiakirjoissa, varsinkin tiedonannoissa, joiden aiheina ovat laaja-pohjainen innovaatiostrategia[3] ja teollisuuspolitiikan väliarviointi[4]. Unionilla on vastassaan taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä haasteita, ja niiden ratkaisemiseksi on tärkeää tukea innovointia entistä voimakkaammin standardoinnin avulla . Standardien puute, uusien standardien vähäinen käyttöönotto ja nykyisten standardien hidas päivittäminen ovat esteinä innovaatioiden omaksumiselle, kun taas vilkkaalla ja voimakkaalla standardoinnilla pystytään vauhdittamaan innovaatioiden pääsyä sekä kotimaan- että maailmanmarkkinoille.

Nykyiset eurooppalaiset ja kansainväliset standardointimallit voidaan kyseenalaistaa, kun otetaan huomioon nopeutunut suhdannekierto, teknologinen lähentyminen, markkinoiden globalisoituminen ja muut niiden kaltaiset haasteet. Toisaalta nopeasti kehittyvät maat, jotka pitävät standardointia tärkeänä strategisena keinona, tuovat lisää kansainvälistä kilpailua standardien laatimiseen. Standardoinnin on siis mukauduttava näihin muuttuneisiin olosuhteisiin, ja sen on tuettava entistä voimakkaammin innovointia ja kilpailukykyä.

STANDARDOINNIN VAIKUTUKSET INNOVOINTIIN JA KILPAILUKYKYYN

Standardointi on teollisuuden, kuluttajien, viranomaisten ja muiden intressitahojen välistä vapaaehtoista yhteistyötä, jossa kehitetään yhteisesti sovittuja teknisiä eritelmiä. Standardointi täydentää markkinalähtöistä kilpailua: useimmiten sen tavoitteisiin kuuluu täydentävien tuotteiden ja palvelujen yhteentoimivuuden takaaminen, ja sen avulla halutaan sopia testimenetelmistä sekä vaatimuksista, jotka koskevat turvallisuutta, terveyttä sekä organisaatioon ja ympäristöön liittyviä tuloksia. Standardointi on myös yleisen edun mukaista, varsinkin kun kyseessä ovat turvallisuus-, terveys-, varmuus- ja ympäristönäkökohdat. Standardien laadinnan on oltava sopusoinnussa unionin kilpailusäännösten kanssa.

Standardointi tuo yleensä ennakoitavuutta ja sillä varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Ensi näkemältä voisi ajatella, että standardointi on ristiriidassa muutosta ja omintakeisuutta tavoittelevan innovoinnin kanssa. Dynaaminen standardointi on kuitenkin tärkeä innovoinnin taustavoima, kuten sidosryhmien kuulemisessa kävi ilmi. Standardointi vaikuttaa innovointiin seuraavin eri tavoin:

a) Tekniikan tasoa vastaavat standardit luovat innovoijille tasapuoliset toimintaedellytykset , sillä ne edistävät yhteentoimivuutta ja kilpailua uusien ja jo olemassa olevien tuotteiden, palvelujen ja prosessien välillä. Standardien ansiosta asiakkaat voivat luottaa uusien tuotteiden turvallisuuteen ja suorituskykyyn. Standardien avulla on myös mahdollista erilaistaa tuotteita viittaamalla standardoituihin menetelmiin.

b) Uusia standardeja on tarpeen kehittää myös silloin, kun syntyy uusia markkinoita tai otetaan käyttöön monimutkaisia järjestelmiä, esimerkiksi internetin käytön yleistymisen yhteydessä.

c) Standardien käytöstä on hyötyä, kun levitetään tietoa ja edistetään teknologian soveltamista; se voi puolestaan olla lähtökohta innovaatioille, varsinkin muille kuin teknisille innovaatioille palvelualalla.

Kun Euroopalla on vahva rooli kansainvälisessä standardoinnissa , pystytään hyötymään Euroopan johtoasemasta uusilla markkinoilla ja saamaan edelläkävijän etuja maailmanmarkkinoilla.

Useimmat standardien hyödyt innovoinnin kannalta saadaan esiin vain jos standardit ovat markkinoiden näkökulmasta relevantteja ja jos ne pannaan täytäntöön tehokkaasti. Standardien varsinainen käyttö on vapaaehtoista ja riippuu siitä, pitävätkö eri markkinatoimijat niitä hyödyllisinä ja pystyvätkö kyseiset toimijat käyttämään niitä. Standardeja ei kenties pidetä merkittävinä, jos ne on kehitetty väärään aikaan tai jos ne eivät saa riittävästi näkyvyyttä tai jos kilpailevien standardien vuoksi syntyy epävarmuutta.

Eurooppalaiset sidosryhmät osallistuvat standardointiin virallisesti sekä epävirallisesti. Virallinen standardointi on kolmetasoinen järjestelmä, johon kuuluvat kansalliset standardointielimet, kolme eurooppalaista standardointielintä[5] sekä kansainväliset organisaatiot[6]. Euroopan unioni on tunnustanut eurooppalaiset standardointielimet virallisesti direktiivissä 98/34/EY[7]. Teollisuus osallistuu myös epäviralliseen standardointiin sadoilla foorumeilla ja lukuisissa yhteenliittymissä, jotka vaihtelevat kestoltaan, alakohtaiselta sisällöltään ja alueelliselta kattavuudeltaan, joka on usein maailmanlaajuinen, mikä tarkoittaa mahdollisesti päällekkäisyyttä virallisen kolmetasoisen standardoinnin kanssa.

Euroopan unioni toteuttaa aktiivista standardointipolitiikkaa , jonka avulla edistetään standardointia paremman sääntelyn[8] tukemiseksi sekä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Virallinen eurooppalainen standardointi on ollut erityisen tärkeä tuki uuden lähestymistavan mukaiselle lainsäädännölle, jota on annettu tavaroiden sisämarkkinoita varten. Tämä lainsäädäntötekniikka on ollut avainasemassa, kun on otettu käyttöön innovaatioita suosiva sääntely, jossa intressiryhmät itse kehittävät oikeudellisten vaatimusten noudattamisen mahdollistavia teknisiä eritelmiä, joita ajantasaistetaan tekniikan tason edellyttämällä tavalla. Innovoinnin muita sääntelyesteitä on mahdollista poistaa käyttämällä lainsäädännön ohella vapaaehtoisia standardeja muilla aloilla.

Palvelualalla on yhä vain vähän standardeja, sillä palvelut ovat luonteeltaan heterogeenisia ja aineettomia ja palveluntarjoajat ovat lähinnä pk-yrityksiä, joilla on saatavuusvaikeuksia. Sen vuoksi on tarpeen kartoittaa tarkemmin, millä tavoin standardit voivat tukea innovointia ja palvelumarkkinoiden kehittämistä.

STANDARDIEN ROOLI INNOVOINTIA TUKEVISSA ENSISIJAISISSA TOIMISSA

Vaikka standardointi perustuu useimmissa tapauksissa markkinatoimijoiden aloitteeseen, EU odottaa, että standardoinnista on merkittävää hyötyä seuraaville innovointia tukeville ensisijaisille toimille :

1) Kestävä teollisuuspolitiikka : Tavoitteena on parantaa tuotteiden, prosessien ja palvelujen energia- ja resurssitehokkuutta sekä Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Standardointi on tärkeää, kun halutaan edistää ekoinnovoinnin ja ympäristöteknologioiden omaksumista ja helpottaa niiden levittämistä sisämarkkinoilla sekä pääsyä maailmanmarkkinoille[9]. Tarvitaan myös pitkälle kehitettyjä suorituskyvyn vertailuarvoja ja entistä laajempaa merkintöjen käyttöä, jotta kuluttajille voidaan tiedottaa tuotteiden suorituskyvystä ja jotta edelläkävijöitä voidaan palkita.

Komissio aikoo esittää pyyntöjä sellaisten standardien laatimiseksi, jotka tukevat energiaa käyttävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaa direktiiviä 2005/32/EY, kasvihuonekaasupäästöjen mittaamista, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa, energianhallinnan parantamista sekä muita tavoitteita, jotka liittyvät kestävää teollisuuspolitiikkaa sekä kestävää tuotantoa ja kulutusta käsitteleviin tuleviin aloitteisiin.

2) Edelläkävijämarkkinat: Edelläkävijämarkkinoita koskevan aloitteen[10] tavoitteena on nopeuttaa innovatiivisten markkinoiden[11] kehittymistä tiivistämällä innovaatiopolitiikkaan kuuluvien välineiden koordinointia. Standardointi on yksi tärkeimmistä tekijöistä tämän aloitteen onnistumisen kannalta: jos Eurooppa olisi kärjessä kehittämässä maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä standardeja ja jos sovellettaisiin ennakoivaa lähestymistapaa, voitaisiin helpottaa edelläkävijämarkkinoiden kasvua sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Aika on ratkaiseva tekijä näillä markkinoilla, ja siksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota standardien laadinnan nopeuttamiseen, jotta standardit voitaisiin hyväksyä kansainvälisesti.

Komissio aikoo esittää pyyntöjä edelläkävijämarkkinoita tukevien standardien laatimiseksi ja tarkastelee yhdessä sidosryhmien kanssa, minkä tyyppiset standardit täyttävät parhaiten ajoitusta sekä kansainvälistä näkökulmaa koskevat tarpeet.

3) Julkiset hankinnat: Standardien asianmukainen käyttö julkisissa hankinnoissa voi edistää innovointia, sillä se tarjoaa viranomaisille niiden tehtävien hoitamiseen tarvittavat välineet. Tiettyjä teknisiä ratkaisuja koskevien määräysten sijaan on parempi käyttää teknologianeutraaleja standardeja, jolloin hankintaviranomaiset voivat asettaa pitkälle vietyjä vaatimuksia suorituskyvystä ja toiminnoista (ottaen huomioon esimerkiksi ympäristönäkökohdat tai yleisen saatavuuden) ja kannustaa siten etsimään sellaisia innovatiivisia teknologioita, jotka ovat pitkällä tähtäimellä taloudellisesti edullisimpia ja takaavat turvallisuuden sekä yhteentoimivuuden.

Tyypillinen esimerkki on puolustus, jonka alalla kansalliset laitokset liian usein turvautuvat toisistaan poikkeaviin nykyisiin kansallisiin standardeihin, mikä kaventaa innovaatioiden kannalta markkinoita ja estää innovaatioiden levittämistä. On mahdollista parantaa tehokkuutta ja tarjota lisää kannustimia innovointiin, jos siviili- ja sotilasvoimavaroja yhdistetään soveltamalla monikäyttöisiä standardeja ja yhdenmukaistamalla puolustushankinnoissa noudatettavia standardeja.

- Komissio aikoo edistää oppaiden ja hyvien toimintatapojen[12] käyttöä eurooppalaisten viranomaisten keskuudessa kaikilla tasoilla, jotta julkiset hankinnat vilkastuttaisivat innovointia.

- Osana Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoita koskevaa aloitetta komissio on pyytänyt, että CEN laatisi puolustushankintojen eurooppalaisen käsikirjan, jota komissio suosittelee käytettäväksi jäsenvaltioissa.

4) Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen teollisuudessa ja hallinnossa: Kun lisätään tieto- ja viestintätekniikan välineiden käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta, on hyvät mahdollisuudet parantaa Euroopan talouden kilpailuasemaa. Standardit ovat keskeinen keino näiden mahdollisuuksien toteuttamiseksi käytännössä. Standardit ovat tärkeitä myös tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten sovellusten mahdollistajina. Tällaisia sovelluksia ovat muun muassa sähköinen henkilöllisyys, sähköiset terveydenhuoltopalvelut ja RFID[13].

Äskettäin julkaistun ”Study on the specific policy needs for ICT standardisation” -selvityksen[14] pohjalta voidaan todeta, että standardointipolitiikan tarkistuksessa on tieto- ja viestintätekniikan alalla painotettava seuraavia näkökohtia:

a) Otetaan tieto- ja viestintätekniikan alan epäviralliset standardeja laativat tahot paremmin mukaan EU:n standardointijärjestelmään, jotta EU:n tieto- ja viestintätekniikan toimintalinjoissa hyödyttäisiin kyseisten foorumien ja yhteenliittymien asiantuntemuksesta.

b) Perustetaan linjakysymyksiä käsittelevä keskustelufoorumi kaikille tieto- ja viestintätekniikan standardointiin kytkeytyville sidosryhmille.

c) Tarkastellaan muita huomionarvoisia näkökohtia, kuten yhteentoimivuustestausta, standardien saatavuutta ja teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, jotta standardit voidaan ottaa nopeasti käyttöön markkinaratkaisuissa.

Sidosryhmien kuulemisen jälkeen komissio pyrkii vuonna 2008 saamaan aikaan laaja-alaisen sopimuksen siitä, miten tieto- ja viestintätekniikan standardointipolitiikkaa tarkistetaan, minkä jälkeen on tarkoitus esittää linjaehdotuksia varsinkin standardoinnista tietotekniikassa ja televiestinnässä tehdyn neuvoston päätöksen 87/95/EY mahdollista tarkistamista varten.

Standardien olisi viritettävä innovointia edellä mainittujen alueiden lisäksi myös monilla sellaisilla alueilla, joilla on todettu standardointitarvetta Euroopan teknologiayhteisöjen ja yhteisten teknologia-aloitteiden yhteydessä tehdyissä kartoituksissa. Havainnollisia esimerkkejä ovat avaruus, Galileo, polttokennot ja vety sekä nanoteknologia .

MITEN STANDARDOINNISTA SAADAAN LISÄÄ HYÖTYÄ INNOVOINNILLE JA KILPAILUKYVYLLE

Jotta standardoinnista saataisiin irti kaikki mahdolliset hyödyt innovoinnin tukemiseksi, standardoinnin on sopeuduttava innovointitarpeisiin ja vastattava haasteisiin, joita globalisaatio, uusien talousmahtien syntyminen ja teknologian kehittyminen asettavat. Vastuu eurooppalaisen standardoinnin jatkuvasta parantamisesta kuuluu pääosin yksityisille sidosryhmille, mutta myös komissiolla ja jäsenvaltioilla on siinä oma osuutensa, sillä standardointi on tärkeää myös yleisen edun kannalta.

Komissio on todennut, että seuraavat yhdeksän tekijää ovat tärkeitä, kun EU:n standardointipolitiikkaa suunnataan painokkaammin tukemaan innovointia :

1) Sitoudutaan entistä voimakkaammin markkinavetoiseen standardointiin ja standardien vapaaehtoiseen käyttöön. Standardoinnin tuoma lisäarvo verrattuna teknisten eritelmien kehittämiseen piilee itse asiassa yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden vapaaehtoisessa yhteistyössä.

Komissio kannustaa teollisuutta käynnistämään tai tehostamaan yhteistyötä innovointia ja kilpailukykyä tukevien standardien kehittämiseksi, täytäntöönpanemiseksi ja käyttämiseksi.

2) Tunnustetaan sekä virallisten että epävirallisten standardien merkitys innovoinnin kannalta. Tarvitaan sellainen virallinen standardointiprosessi, jossa noudatetaan täysimääräisesti avoimuuden, osallisuuden, läpinäkyvyyden, yhtenäisyyden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita, jotta saadaan aikaan yhteisymmärrys kaikkien kansallisten näkökantojen ja intressiryhmien välillä. Tunnustetuissa standardointiorganisaatioissa ja muissa organisaatioissa laaditut muut standardit ovat toisaalta usein innovatiivista teknologiaa suosivia ja nopeuttavat siten merkittävästi sellaisen teknologian yleistymistä markkinoilla. On tärkeää edistää hyvää koordinointia virallisten ja epävirallisten standardointielinten toiminnan välillä, jotta saadaan hyötyjä molemmista standardityypeistä, säilytetään eurooppalainen standardointijärjestelmä yhtenäisenä ja optimoidaan käytettävissä olevien asiantuntijoiden vaikutukset. Tuolloin on pidettävä hyvinä toimintatapoina käytänteitä, joita ETSI noudattaa Euroopan tasolla ja ISO ja IEC noudattavat kansainvälisesti tehdessään yhteistyötä monien epävirallisten standardointitahojen kanssa.

- Komissio kehottaa eurooppalaisia standardointielimiä kehittämään vähemmän virallisia standardointituotteita teollisuuden ja käyttäjien tarpeiden mukaan.

- Komissio kehottaa sekä virallisia että epävirallisia standardointiorganisaatioita selvittämään, miten on parhainta tehdä yhteistyötä toiminnan suunnitteluvaiheessa ja miten standardit olisi siirrettävä asianmukaiselle kansainväliselle tai eurooppalaiselle tasolle kulloistenkin markkinoiden tapauksessa.

3) Painotetaan standardien laatimista maailmanmarkkinoita varten . Euroopan teollisuus tarvitsee sellaisia standardeja, jotka mahdollistavat pääsyn yhä vahvemmin globaalistuville markkinoille. Standardien laatimisessa siirrytään näin ollen kansainväliselle tasolle, ja tuolloin on entistäkin tärkeämpää tehdä standardointiyhteistyötä muiden kauppakumppaneiden kanssa. Teollisuuden on löydettävä ratkaisu tähän olennaiseen haasteeseen. On tärkeää, että Euroopan teollisuus on alusta alkaen mukana standardien laadinnassa maailmanmarkkinoita varten. Eurooppalaisten standardointielinten ja kansallisten standardointielinten olisi tuolloin ennen kaikkea helpotettava eurooppalaisten toimijoiden osallistumista kansainväliseen standardointityöhön . Eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointiorganisaatioiden väliset koordinointimekanismit ovat jo olemassa, ja niiden avulla sidosryhmät voivat päättää, olisiko kansainvälisten standardien kehittämisen vetovastuun oltava kansainvälisellä vai Euroopan tasolla. Uudet talousmahdit voivat kuitenkin asteittain lujittaa rooliaan kansainvälisessä standardien laadinnassa, ja toisaalta joillakin teollisuuden aloilla eurooppalaiset asiantuntijat käyvät yhä vähälukuisemmiksi, minkä vuoksi eurooppalaisten toimijoiden panosta kansainvälisellä tasolla on jatkuvasti kohennettava vaikuttavuudeltaan ja tehokkuudeltaan.

Kansainväliset standardit ovat osa uutta kansainvälistä sääntelyjärjestelmää, joka perustuu sääntely-yhteistyöhön, standardien lähentämiseen sekä sääntöjen yhdenmukaisuuteen. Tämä lähestymistapa on muodostumassa kolmansien maiden kanssa käytävien alakohtaisten kahdenvälisten neuvottelujen tuloksena[15], ja lähestymistapaa olisi kehitettävä sekä EU:n että sen kumppanien, myös kehitysmaiden, yhteisten etujen pohjalta; näin vältyttäisiin tilanteilta, joissa toisistaan poikkeavat standardit ja säännöt alkavat haitata innovointia, kilpailua ja kauppaa.

- Komissio tehostaa toimiaan tekemällä monenvälisiä sopimuksia ja käymällä kahdenvälisiä kauppa- ja sääntelyneuvotteluja, joiden tavoitteena on edistää vapaaehtoisten standardien käyttöön perustuvia sääntelymalleja ja saada EU:n kauppakumppanit sitoutumaan entistä vahvemmin kansainvälisten standardien kehittämiseen ja käyttöön.

- Komissio kannustaa eurooppalaisen standardoinnin sidosryhmiä osallistumaan entistä aktiivisemmin kansainväliseen standardointiin, tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien alueiden standardointitointen ja -linjojen määrittelemisessä ja ennen kaikkea lisäämään eurooppalaisten standardointielinten panosta hankkeissa, joiden avulla halutaan lisätä eurooppalaisten toimijoiden osallistumisen vaikutuksia kansainväliseen standardointiin.

- Eurooppalaisten standardointiasiantuntijoiden Kiinassa saamien hyvien tulosten perusteella komissio kehottaa eurooppalaisia standardointielimiä ehdottamaan, miten eurooppalaisen standardoinnin näkyvyyttä voitaisiin lisätä muilla strategisilla markkinoilla, ja tekemään yhteistyötä sellaisten menettelyjen luomiseksi, joiden avulla voidaan ennakoivasti vaihtaa standardointiin liittyviä tietoja asiaankuuluvien alueiden kanssa.

4) Helpotetaan uuden tiedon sisällyttämistä standardeihin , varsinkin kun on kyse tiedoista, joita saadaan julkisin varoin rahoitetuista tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista, yhteisön TTK-puiteohjelma[16] ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma mukaan luettuina. Vain pieni osa T&K-hankkeista johtaa standardoinnin näkökulmasta kiinnostaviin tuloksiin. Kun tällaisia hankkeita kartoitetaan järjestelmällisesti ja helpotetaan tiedonvaihtoa asianomaisten standardointielinten kanssa, voidaan nopeuttaa uuden tiedon soveltamista teollisuudessa ja kaupassa.

Yhteinen tutkimuskeskuksen alaisuudessa on jo käynnissä esinormatiivisia ja normien laadintaan liittyviä tutkimushankkeita useilla aloilla, kuten rakennusalalla, biotieteiden, bioteknologian ja ympäristöä säästävän teknologian alalla. Näiden toimien ansiosta on kehitetty tärkeitä standardeja, esimerkiksi mittausstandardeja, sekä uudenlaisia tuotteita ja palveluja. On tärkeää, että tätä toimintaa jatketaan ja tehostetaan.

Jäsenvaltioiden ja yhteisön yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan kehittää vahva eurooppalainen metrologiajärjestelmä yhteisine mittaus- ja testausstandardeineen. Tärkeitä vaiheita tässä kehitystyössä ovat vuonna 2007 perustettu kansallisten metrologialaitosten yhteistyöelin (Euramet e.V.) sekä eurooppalainen metrologian tutkimusohjelma, joka on mahdollinen EY:n perustamissopimuksen 169 artiklaan perustuva, seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan kuuluva aloite.

Tutkimus- ja innovaatioalan viranomaisten on arvioitava seuraavat toimenpiteet: konkreettiset aloitteet standardointikysymysten huomioon ottamiseksi julkisten tutkimuslaitosten toimintaohjelmissa ja yhteisesti rahoitettujen T&K- ja innovaatiohankkeiden ohjelmissa standardointikoulutuksen antaminen T&K- ja innovaatio-ohjelmien arvioijille ja vetäjille järjestelmällinen toiminta standardoinnin kannalta tärkeiden tutkimushankkeiden ja standardointiyhteisön välisen yhteyden luomiseksi etenkin sellaisilla ensisijaisilla aloilla, jotka ovat edelläkävijämarkkinoiden, yhteisten teknologia-aloitteiden ja teknologiayhteisöjen kohteina. Standardointiorganisaatioita kannustetaan helpottamaan julkaistujen standardien saatavuutta tutkimusyhteisön piirissä. Eurooppalaisia standardointielimiä kehotetaan laatimaan yhteinen ehdotus teknologia-alan seurantatoimista ja neuvontapisteistä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on helpottaa TTK-puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman tulosten levittämistä. Komissio on valmis harkitsemaan rahoitustuen myöntämistä sellaiselle ehdotukselle. |

- 5) Edistetään standardoinnin saatavuutta kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, etenkin pk-yritysten mutta myös käyttäjien ja kuluttajien sekä tutkijoiden, keskuudessa . Standardointi on tehokas keino levittää alan viimeisintä teknistä tietämystä pk-yrityksille ja helpottaa innovaatioiden käyttöönottoa markkinoilla kuluttajien osallistumisen kautta. Nämä mahdollisuudet jäävät usein hyödyntämättä, kun esteinä ovat muun muassa standardien monimutkainen kieli, standardien laadinnan vaatima aika sekä suoritteiden aiheuttamat kustannukset.

EU tukee pk-yritysten osallistumista standardien laadintaan Euroopan tasolla. Myös yhteisön seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan (2007–2013) kuuluvien ”Tutkimus pk-yritysten tueksi”- ja ”Tutkimus pk-yritysjärjestöjen tueksi” -rahoitusjärjestelyjen avulla sekä monien EU:n koheesiopoliittisten mekanismien avulla annetaan pk-yrityksille ja niiden järjestöille mahdollisuus tuoda oma panoksensa standardointiin ja autetaan pk-yrityksiä noudattamaan uusia standardeja. Toimenpiteiksi ehdotetaan seuraavia:

- Komissio lisää tuntuvasti rahoitustukeaan Euroopan tasolla toteutettaville toimille, joilla koordinoidaan pk-yritysten edustusta standardoinnissa. Ehdotettavan pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen avulla komissio aikoo ottaa käyttöön säännöksiä, joiden tarkoituksena on saada jäsenvaltiot toimimaan entistä sitoutuneemmin sen puolesta, että pk-yritykset osallistuvat standardointiin kansallisella tasolla, joka on useimpien pk-yritysten kannalta helpoin osallistumiskanava.

- Komissio kehottaa standardointielimiä tunnustamaan täysimääräisesti ”pienet ensin” -periaatteen merkityksen varsinkin kun pohditaan, miten standardointiprosessia voidaan tarkistaa, jotta standardointi olisi avoimempaa ja jotta pk-yritysten ja käyttäjien osallistumiseen liittyvät kustannukset ja hyödyt saataisiin paremmin tasapainoon. Komissio kannustaa eurooppalaisia standardointielimiä toimimaan sen puolesta, että kaikki sidosryhmät ovat oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti edustettuina standardoinnissa.

- Pk-yritysten on nykyisten pk-yritysjärjestöjen sekä valtakunnallisten elinten avulla järjestäydyttävä paremmin puolustaakseen etujaan standardointiprosessissa. Niiden olisi saatava tätä varten hallinnollista ja taloudellista tukea viranomaisilta.

Standardien saatavuutta koskevissa kannanotoissaan pk-yritykset ja muut sidosryhmät tuovat yhä useammin esiin standardien hankintakustannukset. Jotkin standardointiorganisaatiot ovat päättäneet julkaista standardejaan veloituksetta, ja tämä on moninkertaistanut standardien jakelun. Esimerkiksi ETSI ja ITU ovat päättäneet antaa kaikki suoritteensa veloituksetta käyttöön, ja CEN ja CENELEC osan. Kannanottojen mukaan on myös ongelmallista, että standardeja ei ole saatavilla kansallisilla kielillä ja että standardien välillä on liikaa viittauksia. Lisäksi on vaikea selvittää, mikä standardiryhmä koskee mitäkin tuotetta tai prosessia.

- Komissio kehottaa standardointiorganisaatioita julkaisemaan säännöllisesti ja ilman pääsyrajoituksia tiivistelmiä eurooppalaisista standardeista.

- Komissio suorittaa parhaillaan selvitystä eurooppalaisen standardoinnin saatavuudesta. Eurooppalaisia ja kansallisia standardointielimiä kehotetaan käymään ensisijaisesti läpi standardoinnin saatavuutta koskevat ehdot ja tarkastelemaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa uudelleen liiketoimintamalliaan, jotta standardien käyttöönsaamisen kustannuksia voitaisiin pienentää ja jotta EU:n lainsäädännön ja toimintalinjojen tueksi laadittuja standardeja voitaisiin lopulta jakaa veloituksetta.

6) EU:n toimintalinjoissa on karsittava paremmin niitä esteitä, jotka haittaavat standardien varsinaista täytäntöönpanoa ja tehokasta käyttöä . Tällaisia esteitä ovat standardien näkyvyyspuutteet, monimutkaisuus, standardien noudattamista koskevat epäselvyydet sekä kilpailevien standardien olemassaolo.

Komissio aikoo tukea entistä enemmän toimia, joilla koordinoidaan standardien integroimista innovatiivisiin tuotteisiin ja liiketoimintakäytänteisiin Europe Innova -standardointiverkostojen välityksellä.

7) Sekä teollis- ja tekijänoikeudet että standardointi edistävät innovointia ja helpottavat teknologian levittämistä. Teollis- ja tekijänoikeuksien ja standardoinnin väliseen suhteeseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota, sillä niissä pyritään näihin yhteisiin tavoitteisiin erilaisin keinoin.

Komissio on sillä kannalla, että standardien olisi oltava avoimesti kaikkien saatavilla ja täytäntöönpantavissa ja että standardin kannalta olennaiset teollis- ja tekijänoikeudet olisi otettava huomioon standardointiprosessissa siten, että saadaan aikaan tasapaino standardien käyttäjien etujen ja teollis- ja tekijänoikeuksien omistajille kuuluvien oikeuksien välillä. Eurooppalaiset standardointielimet ovat EY:n, EFTAn ja eurooppalaisten standardointielinten yhteistyön suuntaviivoissa[17] sitoutuneet varmistamaan, että markkinoiden toimijat voivat käyttää standardeja (ja niiden mahdollisesti sisältämiä teollis- ja tekijänoikeuksia) oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (FRAND-periaate). Standardoinnin sidosryhmillä, myös viranomaisilla, on kuitenkin ollut vastassaan kysymyksiä, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien sekä standardien välisiin suhteisiin varsinkin tieto- ja viestintätekniikan alalla.

- Komissio kannustaa eurooppalaisia standardointielimiä toimimaan jatkossakin FRAND-periaatteen mukaisesti ja kehittämään mekanismeja, joilla estetään standardien laatimisprosessin väärinkäyttöä.

- Komissio aikoo käynnistää selvityksen, jossa kartoitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien sekä standardien vuorovaikutusta.

8) Vahva eurooppalainen standardointijärjestelmä on tärkeä voimavara Euroopan teollisuudelle, hallituksille ja kansalaisille. Eurooppalaiset standardointielimet ovat eurooppalaisen standardoinnin kulmakivi ja niiden meneillään oleviin uudistuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. ETSI jatkaa vuoden 2004 korkean tason tarkasteluryhmän antamien suositusten toteuttamista, ja CEN ja CENELEC alkavat nyt panna täytäntöön eurooppalaisten standardoinnin tulevaisuutta käsittelevästä FLES-hankkeesta ( Future Landscape of European Standardisation ) saatuja ensimmäisiä suosituksia. Nämä aloitteet ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Eurooppalaiset standardointielimet ja niiden jäsenet vastaavat luonnollisesti siitä, että useimmat edellä määritetyt kohdat otetaan huomioon niiden uudistuksissa.

Komissio kannustaa eurooppalaisia standardointielimiä jatkamaan tinkimättä uudistuksiaan, jotta etenkin seuraavat kohdat tulevat huomioon otetuiksi: a) Sidosryhmät olisi tarvittaessa otettava paremmin mukaan virallisen standardoinnin hallinnointiin Euroopan tasolla. b) Standardien laatimisessa sovellettuja nykyisiä menettelyjä olisi tarkistettava, jotta standardien laadinta nopeutuisi entisestään, jotta käsiteltävät aiheet priorisoitaisiin ennakoivasti teollisuuden ja käyttäjien tarpeiden pohjalta ja jotta määritettäisiin, minkätyyppisiä suoritteita olisi kehitettävä. Komissio kehottaa eurooppalaisia ja kansallisia standardointielimiä asettamaan uusissa standardointihankkeissa aina etusijalle Euroopan tason toimet, jotta vältyttäisiin jäsenvaltioissa tehtyjen valmistelujen mahdollisesti aiheuttamilta viivästyksiltä. c) Teknologinen lähentyminen sekä tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen moniin muihin tekniikan aloihin edellyttävät yhteistyötä standardointielinten välillä, joiden vastuualueet ovat perinteisesti noudattaneet sähkötekniikan, televiestinnän ja muiden teknologioiden välistä jakoa. Komissio kehottaa eurooppalaisia standardointielimiä perustamaan teknologisesti lähentyvien alojen standardointia varten yhteisiä toiminnallisia rakenteita, kuten yhteisiä teknisiä elimiä. d) Eurooppalaisen standardoinnin näkyvyyttä ja eurooppalaisuutta on lujitettava Euroopassa sekä muualla maailmassa. e) Komissio seuraa ja tukee eurooppalaisten standardointielinten uudistuksia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, kun se käy jatkuvaa vuoropuhelua eurooppalaisten standardointielinten ja niiden sidosryhmien kanssa. |

9) Eurooppalaisen standardoinnin painopistettä on muutettava ottaen huomioon Euroopan talouden ja yhteiskunnan muuttuvat tarpeet sekä kansainvälisen poliittisen ja taloudellisen toimintaympäristön rajut muutokset. Komissio kehottaa kaikkia standardoinnin sidosryhmiä toteuttamaan tässä tiedonannossa ehdotetut toimenpiteet yhteistyössä ja korostaa samalla, että nykyisten ja uusien haasteiden vuoksi on pohdittava perusteellisesti, mikä on eurooppalaisen standardoinnin laajuus ja rooli maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ja onko mahdollisesti tarvetta päivittää standardoinnin nykyistä oikeusperustaa.

Komissio aikoo perustaa korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa eurooppalaisen standardoinnin tuleva laajuus ja rooli ja laatia strategisia suosituksia tulevaa vuosikymmentä varten.

PÄÄTELMÄT JA SEURANTA

Komissio odottaa, että eurooppalaiset standardointielimet, Euroopan teollisuus ja kaikki standardointiin kytkeytyvät sidosryhmät tarkastelevat tässä tiedonannossa esitettyjä toimenpiteitä. Asiaankuuluvien EU:n aloitteiden ja vuoropuhelujen yhteydessä komissio keskustelee jäsenvaltioiden, teollisuuden, standardointielinten ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa, miten tässä tiedonannossa selostetut tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa. Säännöllisesti tarkistettava eurooppalaista standardointia koskeva toimintasuunnitelma[18] päivitetään näiden keskustelujen pohjalta.

RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle Standardoinnista lisää vauhtia innovointiin Euroopassa

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

2.1 Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat2.2 Kilpailukyky, teollisuuspolitiikka, innovointi ja yrittäjyys

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

a) 02 03 04 Standardointi 02 01 04 02 Standardointi, hallintomenotb) 02 02 01 Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (ENTR)

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Pysyvä / ei rahoitusvaikutuksia (määrärahatarve ei kasva)

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

02 03 04 | Ei-pakoll. | JM[19]/[20] | EI | EI | EI | nro 1a |

02 02 01 | Ei-pakoll. | JM | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | nro 1a |

02 01 04 02 | Ei-pakoll. | EI-JM | EI | EI | EI | nro 1a |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

(Komission tiedonannossa suunnitellut toimet toteutetaan osana nykyisiä ohjelmia, joten määrärahatarpeet eivät näillä näkymin muutu ehdotettujen toimenpiteiden käyttöönoton vuoksi)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot (02 03 04 ja 02 02 01) |

MSM 02 02 01 Maksusitoumusmäärärahat (MSM) 02 03 04 | 8.1. | a | 1,0 18,5 | 2,65 20,5 | 2,65 23,00 | 2,65 24,00 | 2,65 24,5 | 2,65 24,5 |

MM 02 02 01 Maksumäärärahat (MM) 02 03 04 | b | 1,0 20,4 | 2,65 20,5 | 2,65 23,00 | 2,65 24,00 | 2,65 24,5 | 2,65 24,5 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[21] (02 01 04 02) |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) 02 03 04 | 8.2.4. | c | 0,3 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 19,8 | 23,65 | 26,15 | 27,15 | 27,65 | 27,65 |

Maksumäärärahat | b+c | 21,7 | 23,65 | 26,15 | 27,15 | 27,65 | 27,65 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[22] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | e.s. |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | e.s. |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 19,8 | 23,65 | 26,15 | 27,15 | 27,65 | 27,65 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 21,7 | 23,65 | 26,15 | 27,15 | 27,65 | 27,65 |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. vuodet |

Henkilöstön määrä yhteensä | e.s. |

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia henkilöresursseihin.

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Tiedonannon mukaan on tarkoitus toteuttaa useita toimia, joihin tarvitaan rahoitusta yhteisön talousarviosta:

a) Budjettikohdista 02 03 04 ”Standardointi” ja 02 01 04 02 ”Standardointi, hallintomenot” rahoitettavat toimet :

* Perustetaan ja pannaan täytäntöön standardointiohjelmia, jotka tukevat kestävää teollisuuspolitiikkaa ja edelläkävijämarkkinoita (kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, sähköiset terveydenhuoltopalvelut, suojaavat tekstiilit, biotuotteet, kierrätys, uusiutuvat energiamuodot jne.).

* Lisätään eurooppalaisen standardoinnin näkyvyyttä varsinkin strategisesti tärkeillä markkinoilla.

* Eurooppalaiset standardointielimet perustavat teknologia-alan seurantatoimia ja neuvontapisteitä.

b) Budjettikohdasta 02 02 01 ”Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma” (ENTR) rahoitettava toimi : Lisätään rahoitustukea Euroopan tasolla toteutettaville toimille, joilla koordinoidaan pk-yritysten edustusta standardoinnissa. Yhden miljoonan euron suuruinen määrä korvamerkittiin 10. joulukuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä, joka koskee yrittäjyyden ja innovoinnin työohjelmaa vuodeksi 2008. Sitä seuraavina vuosina tämä määrä on nostettava 2,65 miljoonaan vuodessa (suuntaa-antava määrä).

Edellä mainitut toimet [a) ja b)] rahoitetaan kohdentamalla määrärahoja uudelleen edellä mainituissa budjettikohdissa. Nykyiseen monivuotiseen rahoitussuunnitelmaan ei tule muutoksia.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Yhteisön osarahoituksen avulla standardointielimet pystyvät laatimaan tarvittavia eurooppalaisia standardeja vaaditussa ajassa.

Teknologia-alan seurantatoimiin ja neuvontapisteisiin myönnettävän osarahoituksen ansiosta on mahdollista luoda standardoijien käytettävissä oleva teknologian seurantaan tarkoitettu eurooppalainen infrastruktuuri ja pitää sitä yllä sekä edistää tutkimustulosten hyödyntämistä standardoinnissa.

Kun pk-yritysten edustuksen taloudellista tukea lisätään, eurooppalaiset pk-yritykset pääsevät paremmin mukaan eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointitoimintaan, mistä syntyy synergiavaikutuksia, kun pk-yritykset ovat edustajiensa kautta mukana toiminnassa kansallisella tasolla.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Edellä mainittujen toimien tarkoituksena on edistää kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien kehittämistä ja käyttöä sidosryhmien piirissä tärkeimmillä innovaatio-aloilla. Euroopan teollisuuden kilpailukyky paranee, kun eurooppalaiset sidosryhmät, myös pk-yritykset, osallistuvat toimintaan ja tuovat siihen oman panoksensa oikeaan aikaan. Indikaattorit: asiaankuuluvien standardointiohjelmien toteuttaminen, standardien julkaiseminen, uusien aiheiden tuominen standardointiin ottaen huomioon tutkimustoiminnasta saadut tulokset.

5.4. Toteutustapa (alustava)

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Rahoitettuja toimia koskevat ennakkoarvioinnit tehdään rahoitussääntöjen mukaisesti kunkin toimen osalta.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei sovelleta

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Viiden vuoden välein, kuten 24. lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY 6 artiklan 2 kohdassa säädetään.

7. Petostentorjunta

Sovelletaan päätöksen N:o 1673/2006/EY 7 artiklaa.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

e.s.

8.2. Hallintomenot

8.2.1. Henkilöstön määrä ja jakautuminen

Laji | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) |

Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[23] (XX 01 01) | A*/AD | e.s. |

B*, C*/AST | e.s. |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[24] | e.s. |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[25] | e.s. |

YHTEENSÄ |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

e.s.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | 0,3 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

– sisäinen |

– ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | e.s. |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | e.s. |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | e.s. |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

e.s. |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

e.s. |

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | e.s. |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | e.s. |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[27] | e.s. |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | e.s. |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | e.s. |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | e.s. |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | e.s. |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | e.s. |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

[1] http://www.eu2006.fi/news_and_documents/conclusions/vko50/en_GB/1165932111543/

[2] Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. toukokuuta 2007, Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle .

[3] Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle , KOM(2006) 502 lopullinen.

[4] Teollisuuspolitiikan väliarviointi – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto , KOM(2007) 374 .

[5] CEN vastaa useimmista aloista, CENELEC sähkötekniikasta ja ETSI televiestinnästä.

[6] IEC toimii sähkötekniikan alalla, ITU televiestinnässä ja ISO useimmilla muilla aloilla. Kansainvälisiin organisaatioihin kuuluvat myös Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö, Codex Alimentarius, UN/CEFACT jne.

[7] EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

[8] Komission tiedonanto eurooppalaisen standardoinnin asemasta yhteisön politiikassa ja lainsäädännössä , KOM(2004) 674.

[9] KOM(2004) 38, jonka aiheena on ETAP eli ympäristöteknologioita koskeva Euroopan unionin toimintasuunnitelma.

[10] Aloite edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi Eurooppaan , KOM(2007) 860.

[11] Esimerkiksi sähköiset terveydenhuoltopalvelut, kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ja kierrätys sekä uusiutuvat energiamuodot.

[12] Varsinkin SEC(2007) 280 Guide on dealing with innovative solutions in public procurement sekä toiminnassa olevat Europe Innova -verkostot ( http://www.europe-innova.org) ovat tässä yhteydessä merkittäviä.

[13] Radio Frequency Identification (radiotaajuuden tunnistus).

[14] http://ec.europa.eu/enterprise/ict/policy/standards/piper/full_report.pdf

[15] Euroopan yhteinen etu: menestyminen globalisaation aikakaudella , KOM(2007) 581.

[16] TTK: tutkimus ja teknologian kehittäminen.

[17] CENin, CENELECin ja ETSIn sekä Euroopan komission ja Euroopan vapaakauppaliiton yhteistyön yleiset suuntaviivat, allekirjoitettu 28. maaliskuuta 2003, EUVL C 91, 16.4.2003, s. 7.

[18] http://ec.europa.eu/enterprise/standards_policy/action_plan/index.htm

[19] Jaksotetut määrärahat (JM).

[20] Jaksottamattomat määrärahat (EI-JM).

[21] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[22] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[23] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[24] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[25] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[26] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[27] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.