52007PC0074

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 27.2.2007

KOM(2007) 74 lopullinen

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 41/2007 muuttamisesta Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission suositteleman tonnikalan elvyttämissuunnitelman osalta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA |

110 | Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tällä ehdotuksella pyritään panemaan yhteisön tasolla täytäntöön ICCAT:n hyväksymä tonnikalan elvytysohjelma vuodelle 2007, kunnes annetaan neuvoston asetus tonnikalakannan elvyttämiseksi toteutettavista monivuotisista toimenpiteistä. |

120 | Yleinen tausta Euroopan yhteisö toimii alueellisissa kalastusjärjestöissä, joissa luodaan puitteet eräiden laajasti vaeltavien lajien kantojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä koskevalle alueelliselle yhteistyölle. Nämä järjestöt antavat suosituksia muun muassa suurimmista sallituista saaliista (TAC) ja kiintiöistä sekä teknisistä toimenpiteistä kalojen vähimmäiskoon, kalastuskieltoalueiden ja -aikojen, pyyntiponnistuksen rajoittamisen ja valvontatoimenpiteiden vahvistamiseksi. Suosituksista tulee velvoittavia sopimuspuolille, jotka eivät ole vastustaneet niitä. Koska yhteisö on sopimuspuolena näissä alueellisissa kalastusjärjestöissä, sen on siis sovellettava annettuja suosituksia, joita se ei ole vastustanut. Yhteisö on ollut Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) jäsen marraskuusta 1997 lähtien. Sen vuoksi ICCAT:n suositukset on tarpeen panna täytäntöön yhteisön lainsäädännössä kyseisen järjestön lainkäyttövaltaan kuuluvien kalavarojen kestävän hoidon varmistamiseksi. ICCAT hyväksyi vuosikokouksessaan 2006 tonnikalalle 15-vuotisen elvytyssuunnitelman Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Kannan elvyttämiseksi ICCAT:n elvytyssuunnitelmassa on määräykset TAC-tason alentamisesta vuoteen 2010 saakka, kalastuksen rajoittamisesta tietyillä alueilla ja tiettyinä aikoina, uudesta vähimmäiskoosta, urheilu- ja virkistyskalastusta koskevista toimenpiteistä sekä valvontatoimenpiteistä ja ICCAT:n yhteisen kansainvälisen tarkastusohjelman täytäntöönpanosta mainitun suunnitelman tehokkuuden varmistamiseksi. Lisäksi ICCAT päättää TACin jakamista sopimuspuolten kesken koskevasta järjestelmästä ICCAT:n kokouksessa Tokiossa 29.–31. tammikuuta 2007. Neuvosto joutuu tarkistamaan kalastusneuvoston joulukuussa 2006 vahvistamaa väliaikaista kiintiötä ja siihen liittyviä edellytyksiä ICCAT:n Euroopan yhteisölle osoittaman kiintiön perusteella ja tekemään päätöksen vuoden 2007 saalisrajoista ja kalastusmahdollisuuksien jakamisesta jäsenvaltioiden kesken sekä rajoihin liittyvistä edellytyksistä. Koska yhteisön alusten tonnikalankalastus alkaa helmikuussa ja koska ICCAT:n sopimat tähän kalastukseen liittyvät hoito- ja valvontatoimenpiteet koskevat koko kalastuskautta, näitä toimenpiteitä on tonnikalan elvytyssuunnitelman noudattamisen varmistamiseksi tarpeen soveltaa helmikuusta 2007 lähtien eikä vasta ICCAT:n sääntöjen mukaisesta voimaantulosta 13. kesäkuuta 2007 lähtien, lukuun ottamatta vähimmäiskokoa koskevia säännöksiä, jotka tulevat voimaan 13. kesäkuuta 2007. Tässä tilanteessa nämä toimenpiteet on tarpeen panna täytäntöön vuonna 2007 muuttamalla yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 annettua neuvoston asetusta, kunnes annetaan 37 artiklaan perustuva neuvoston asetus monivuotisista toimenpiteistä tonnikalakantojen elvyttämiseksi pysyvältä pohjalta. |

130 | Voimassa olevat aiemmat säännökset Eräät ICCAT:n hyväksymät tonnikalaa koskevat tekniset toimenpiteet on nyt saatettu osaksi yhteisön lainsäädäntöä eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 14 päivänä toukokuuta 2001 annettuna neuvoston asetuksena (EY) N:o 973/2001 (EYVL L 137, 19.5.2001), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 831/2004 (EUVL L 127, 29.4.2004), ja väliaikaiselta pohjalta yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 annetussa asetuksessa (EY) N:o 41/2007. Teknisiin toimenpiteisiin kuuluvat tonnikalan vähimmäiskoko sekä kalastuskieltoalueet ja -ajat, joita on muutettu ICCAT:n vuosikokouksessa 2006, minkä vuoksi nykyinen lainsäädäntö olisi saatettava ajan tasalle. |

140 | Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Tämä ehdotus liittyy tonnikalakantojen kestävään hyödyntämiseen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti, ja sen avulla edistetään kestävää kehitystä. |

KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Intressitahojen kuuleminen |

211 | Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Yhteisön kannan valmistelemiseksi neuvotteluissa, joita käydään ICCAT:n vuosikokouksissa, komissio kuulee jäsenvaltioita, alan ammattilaisia sekä valtiosta riippumattomia järjestöjä. |

212 | Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Keskeiset kuullut tahot ovat hyväksyneet yhteisön kannan, joka koskee tonnikalan monivuotisen elvytyssuunnitelman hyväksymistä Itä-Atlantille ja Välimerelle. |

Asiantuntijatiedon käyttö |

221 | Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat ICCAT:n tiedekomitea |

222 | Käytetty menettely Tiedekomitea arvioi kannat ja suosittelee hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden käyttöön ottamista tonnikalakantojen kestävän hyödyntämisen turvaamiseksi, erityisesti vahvistamalla teknisiä toimenpiteitä. |

223 | Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu ICCAT:n tiedekomitea |

2244 | Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista Esiin on tuotu sellaisia mahdollisesti vakavia riskejä, jotka voisivat johtaa peruuttamattomiin seurauksiin. |

225 | Riskien olemassaolosta ollaan yleisesti yhtä mieltä. ICCAT:n tiedekomitea totesi vuoden 2006 kanta-arviossaan, että tonnikalan kutevan kannan biomassa jatkaa vähenemistään ja samanaikaisesti erityisesti isojen kalojen kalastuskuolevuus lisääntyy nopeasti. Tiedekomitea on todennut kannan romahtamisen olevan mahdollinen lähitulevaisuudessa, ellei tarvittavia hoitotoimenpiteitä oteta käyttöön. ICCAT:n tiedekomitea on suositellut sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan tonnikalan kestävä hyödyntäminen, erityisesti vahvistamalla vähimmäiskoko sekä kalastuskieltoalueet ja -ajat. |

226 | Asiantuntijalausuntojen julkistaminen Tiedekomitean lausunnot on julkaistu ICCAT:n Internet-sivuilla. |

230 | Vaikutusten arviointi Tonnikalan elvytyssuunnitelman tavoitteena on varmistaa tonnikalan kestävä hyödyntäminen ja erityisesti vähentää niin nuorten kuin täysikasvuistenkin kalojen kalastuskuolevuutta kalastuskieltokausien ja suuremman vähimmäiskoon avulla. Yhteisön tasolla täytäntöön pantavaa elvytyssuunnitelmaa sovelletaan yhteisön kalastajiin, jotka kalastavat tonnikalaa Itä-Atlantin valtamerellä ja Välimerellä. |

EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

305 | Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Tonnikalalajien hoitoa koskevista kysymyksistä vastaavan ICCAT:n, jonka sopimuspuoli yhteisö on, hyväksymien toimenpiteiden saattaminen osaksi yhteisön lainsäädäntöä. |

310 | Oikeusperusta Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artikla. |

329 | Toissijaisuusperiaate Ehdotus kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. |

Suhteellisuusperiaate |

331 | Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: Alueellisten kalastusjärjestöjen antamat suositukset ovat suoraan täytäntöönpanokelpoisia yhteisössä ja jäsenvaltioissa, mutta selvyyden ja avoimuuden vuoksi ne saatetaan osaksi yhteisön lainsäädäntöä neuvoston asetuksella, jotta ne olisivat täysin selkeitä ja jotta jäsenvaltiot ja kalastajat voisivat soveltaa niitä paremmin. |

332 | Rahoitusseuraamuksia ei ole. |

Sääntelytavan valinta |

341 | Ehdotettu sääntelytapa: asetus. |

342 | Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavista syistä: Alueellisten kalastusjärjestöjen suositukset saatetaan osaksi yhteisön lainsäädäntöä neuvoston asetuksella. |

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET |

409 | Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon. |

LISÄTIEDOT |

570 | Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus Tämän ehdotuksen tarkoituksena on saattaa osaksi yhteisön lainsäädäntöä ICCAT:n vahvistama tonnikalan elvytyssuunnitelma, joka sisältää muun muassa TACit ja kiintiöt, tekniset toimenpiteet tonnikalan vähimmäiskoon sekä kalastuskieltoalueiden ja -aikojen vahvistamiseksi sekä valvontatoimenpiteet. |

E-5213 |

1. Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 41/2007 muuttamisesta Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission suositteleman tonnikalan elvyttämissuunnitelman osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002[1] ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksella (EY) N:o 41/2007[2] vahvistetaan yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavat eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvät edellytykset vuodeksi 2007.

(2) Yhteisö on ollut 14 päivästä marraskuuta 1997 lähtien Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sopimuspuoli[3].

(3) Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) hyväksyi vuosikokouksessaan marraskuussa 2006 suosituksen 2006 [05], joka koskee 15-vuotisen elvytyssuunnitelman käyttöön ottamista Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

(4) Asetuksessa (EY) N:o 41/2007 vahvistetaan tonnikalan kalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvät edellytykset siihen saakka, kun tämän ICCAT:n yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan jakamista koskeva lopullinen sopimus tehdään.

(5) Kannan elvyttämiseksi ICCAT:n elvytyssuunnitelmassa on määräykset suurimman sallitun saaliin (TAC) tason asteittaisesta alentamisesta vuodesta 2007 vuoteen 2010 saakka, kalastuksen rajoittamisesta tietyillä alueilla ja tiettyinä aikoina, tonnikalan uudesta vähimmäiskoosta, urheilu- ja virkistyskalastusta koskevista toimenpiteistä sekä valvontatoimenpiteistä ja ICCAT:n yhteisen kansainvälisen tarkastusohjelman täytäntöönpanosta elvytyssuunnitelman tehokkuuden varmistamiseksi. Tonnikalakantojen säilyttämiseksi kyseiset toimenpiteet on tarpeen panna täytäntöön vuodesta 2007 alkaen, kunnes annetaan neuvoston asetus tonnikalakannan elvyttämiseksi toteutettavista monivuotisista toimenpiteistä.

(6) Koska yhteisön alusten tonnikalankalastus alkaa helmikuussa 2007 ja koska ICCAT:n sopimia tähän kalastukseen liittyviä hoito- ja valvontatoimenpiteitä on tonnikalan elvytyssuunnitelman noudattamisen varmistamiseksi tarpeen soveltaa helmikuusta 2007 lähtien eikä vasta ICCAT:n suosituksessa 2006 [05] mainitusta 13 päivästä kesäkuuta 2007 lähtien.

(7) Asetusta (EY) N:o 41/2007 olisi sen vuoksi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 41/2007 seuraavasti:

1. Lisätään luku seuraavasti:

X a LUKU

Tonnikalan monivuotinen elvytyssuunnitelma Itä-Atlantilla ja Välimerellä

1 jakso Hoitotoimenpiteet

80 A ARTIKLA SOVELTAMISALA

Tässä luvussa annetaan Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suositteleman tonnikalan ( thunnus thynnus ) elvyttämissuunnitelman soveltamista koskevat yleiset säännöt, joita yhteisön on noudatettava. Niitä sovelletaan tonnikalaan Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

Elvytyssuunnitelman tavoitteena on saavuttaa kestävää enimmäistuottoa vastaava biomassa (Bmsy) suuremmalla kuin 50 prosentin todennäköisyydellä.

80 b artiklaMääritelmät

Tässä luvussa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a) ’sopimuspuolilla’ tarkoitetaan Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sopimuspuolia sekä yhteistyötä tekeviä muita kuin sopimuspuolia ja yhteisöjä tai kalastusyhteisöjä;

b) ’kalastusaluksella’ tarkoitetaan mitä tahansa alusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää tonnikalavarojen kaupallisissa hyödyntämistarkoituksissa, myös jalostus- ja jälleenlaivausaluksia;

c) ’yhteisellä kalastustoimella’ tarkoitetaan ICCAT:n eri sopimuspuolten tai jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivan yhden tai useamman aluksen välistä tointa, jonka yhteydessä saalis siirretään yhden kalastusaluksen pyydyksistä toiseen alukseen;

d) ’siirtotoimilla’ tarkoitetaan tonnikalan siirtämistä:

i) kalastusaluksesta tonnikalan lihotuslaitokseen loppulihotusta varten, kuljetuksen aikana kuolleet tai karanneet kalat mukaan luettuina;

ii) tonnikalan lihotuslaitoksesta tai tonnikalarysästä jalostusalukseen, kuljetusalukseen tai maihin;

e) ’tonnikalarysällä’ tarkoitetaan pohjaan ankkuroitua kiinteää pyydystä, jossa on yleensä aitaverkko, joka johdattaa kalat rysän suljettuun peräosaan;

f) ’altaaseen panemisella’ tarkoitetaan sitä, että tonnikalaa ei nosteta alukseen; siihen sisältyy sekä lihotus että kasvatus;

g) ’lihotuksella’ tarkoitetaan tonnikalan panemista altaaseen lyhyeksi ajaksi (2–6 kuukautta) tavoitteena lähinnä nostaa kalan rasvapitoisuutta;

h) ’kasvatuksella’ tarkoitetaan tonnikalan panemista altaaseen vuotta pitemmäksi ajaksi tavoitteena lisätä kalan kokonaisbiomassaa;

i) ’jälleenlaivauksella’ tarkoitetaan kaiken kalastusaluksella olevan kalamäärän tai sen osan purkamista toiseen kalastusalukseen satamassa;

j) ’jalostusaluksella’ tarkoitetaan alusta, jolla kalastustuotteille tehdään yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä ennen tuotteiden pakkaamista: fileointi tai viipalointi, pakastus ja/tai jalostus;

k) ’urheilukalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat ovat kansallisen urheilujärjestön jäseniä tai joilla on kansallinen urheilukalastuslupa;

l) ’virkistyskalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat eivät ole kansallisen urheilujärjestön jäseniä ja joilla ei ole kansallista urheilukalastuslupaa;

m) ’tehtävällä II’ tarkoitetaan Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) teoksessa ”Field manual for statistics and sampling Atlantic tunas and tuna-like fish” (kolmas painos, ICCAT, 1990) määrittelemää tehtävää II.

80 c artikla

1. Kukin jäsenvaltio voi jakaa tonnikalakiintiönsä niiden kalastusalustensa ja tonnikalarysiensä kesken, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa aktiivisesti.

2. Jonkin jäsenvaltion kansalaisten ja jonkin sopimuspuolen kansalaisten välisiä yksityisiä kauppajärjestelyitä kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivan kalastusaluksen käyttämiseksi kalastuksessa jonkin ICCAT:n sopimuspuolen tonnikalakiintiön puitteissa voidaan tehdä ainoastaan kyseisen jäsenvaltion luvalla; jäsenvaltion on ilmoitettava tästä komissiolle.

80 d artiklaYhteiset kalastustoimet

1. Tonnikalaa koskevat yhteiset kalastustoimet, joissa on mukana jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivia aluksia, sallitaan ainoastaan kyseisen lippujäsenvaltion suostumuksella.

2. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet saadakseen yhteiseen kalastustoimeen osallistuvalta kalastusalukseltaan yksityiskohtaiset tiedot yhteisen toimen kestosta ja toimeen osallistuvista toimijoista.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ICCAT:n sihteeristölle ja komissiolle.

2 jakso Tekniset toimenpiteet

80 E ARTIKLA KALASTUSKIELTOKAUSI

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 973/2001 5 artiklassa säädetään:

a) tonnikalan kalastus on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, 1 päivän kesäkuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana lukuun ottamatta aluetta, joka sijaitsee pituuspiiriin 10° W länsipuolella ja leveyspiiriin 42° N pohjoispuolella;

b) tonnikalan nuottakalastus on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana;

c) tonnikalan kalastus vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 15 päivän marraskuuta 2007 ja 15 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana;

d) tonnikalan kalastus pelagisilla troolareilla on kiellettyä Itä-Atlantilla 15 päivän marraskuuta 2007 ja 15 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana.

80 f artiklaIlma-alusten käyttö

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 973/2001 5 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen lentokoneiden ja helikoptereiden käytön tonnikalojen etsintään yleissopimusalueella.

80 g artiklaVähimmäiskoko

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 973/2001 liitteessä IV vahvistetaan, tonnikalan vähimmäiskoko on 13 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen Itä-Atlantilla ja Välimerellä 30 kilogrammaa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan 8 kilogramman vähimmäiskokoa sovelletaan 13 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen seuraaviin tonnikaloihin, sanotun kuitenkaan estämättä 80 i artiklan soveltamista.

a) vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla pyydetyt tonnikalat;

b) Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyydetyt tonnikalat.

3. Vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla pyydettyjä tonnikaloja koskevat erityiset lisäedellytykset vahvistetaan liitteessä XVI a olevassa I osassa.

80 h artiklaTonnikalan näytteenottosuunnitelma

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 973/2001 5 a artiklassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on laadittava näytteenotto-ohjelma pyydettyjen tonnikalojen kappalemäärien arvioimiseksi kokoluokittain.

2. Kokonäytteet altaissa on otettava otoksesta, joka on 100 yksilöä 100:aa tonnia elävää kalaa kohti tai otoksesta, joka on 10 prosenttia altaaseen pantujen kalojen kokonaislukumäärästä. Kokonäytteet otetaan pituuden ja painon perusteella lihotuslaitoksella tapahtuvan altaasta nostamisen aikana ja kuolleiden kalojen osalta kuljetuksen aikana noudattaen ICCAT:n hyväksymää menetelmää tehtävästä II raportoimiseksi.

3. Lisämenetelmiä ja näytteenottoa on kehitettävä sellaisia kaloja varten, joita on kasvatettu yli vuoden ajan.

4. Näytteenotto on toteutettava satunnaisotannalla valitun altaasta nostamisen yhteydessä ja sen on koskettava kaikkia altaita. Tiedot on toimitettava ICCAT:lle viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2008 edeltävän vuoden 2007 näytteenoton osalta.

80 iSivusaaliit

1. Enintään 8 prosentin sivusaalis alle 30 kilogramman mutta vähintään 10 kilogramman painoista tonnikalaa sallitaan kalastusaluksille riippumatta siitä kalastavatko ne aktiivisesti tonnikalaa vai eivät.

2. Edellä 1 kohdassa mainittu prosenttiluku lasketaan kokonaissivusaaliin lukumäärän perusteella purettua saalista kohti näiden alusten kokonaistonnikalasaaliista tai vastaavan painon perusteella prosenttiosuutena.

3. Sivusaalis on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä. Kuolleiden kalojen poisheittäminen on kiellettyä, ja ne on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä.

4. Tonnikalan sivusaaliiden purkamiseen sovelletaan 80 n artiklaa ja 80 p artiklan 3 kohtaa.

80 j artiklaVirkistyskalastus

1. Virkistyskalastuksessa on kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata ja purkaa enempää kuin yksi kappale tonnikalaa kutakin merelle tehtävää matkaa kohti.

2. Virkistyskalastuksessa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kiellettyä hyväntekeväisyystarkoituksia lukuun ottamatta.

3. Jäsenvaltioiden on kirjattava virkistyskalastusta koskevat saalistiedot ja toimitettava ne ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että virkistyskalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti nuoret yksilöt, vapautetaan.

80 kUrheilukalastus

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet urheilukalastuksen sääntelemiseksi erityisesti lupamenettelyllä.

2. Urheilukalastuskilpailuissa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kiellettyä hyväntekeväisyystarkoituksia lukuun ottamatta.

3. Jäsenvaltioiden on kirjattava urheilukalastusta koskevat saalistiedot ja toimitettava ne ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että urheilukalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti nuoret yksilöt, vapautetaan.

3 jaksoValvontatoimenpiteet

80 L ARTIKLA REKISTERI ALUKSISTA, JOILLA ON LUPA KALASTAA TONNIKALAA

1. Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007 luettelo kaikista lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista, jotka saavat niille myönnetyn erityiskalastusluvan nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

2. Komissio lähettää tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle, jotta kyseiset alukset voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin aluksista, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa.

3. Yhteisön alukset, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, eivät saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4. Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

80 m artikla Rekisteri tonnikalarysistä, joilla saa kalastaa tonnikalaa

1. Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007 luettelo kaikista tonnikalarysistä, joilla saadaan niille myönnetyn erityiskalastuslisenssin nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Luettelossa on oltava rysien nimet ja rekisterinumerot.

2. Komissio lähettää tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen 15 päivää huhtikuuta 2007, jotta kyseiset tonnikalarysät voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin tonnikalarysistä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa.

3. Yhteisön tonnikalarysillä, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, ei saa kalastaa, säilyttää, jälleenlaivata tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4. Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

80 n artikla Nimetyt satamat

1. Edellä 80 l artiklassa tarkoitetuista aluksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettyä tonnikalaa muualla kuin sopimuspuolen nimeämissä satamissa.

2. Jäsenvaltioiden on nimettävä saaliiden purkamiseen käytettävä paikka tai lähellä rannikkoa oleva paikka (nimetyt satamat), jossa tonnikalan purkamis- ja jälleenlaivaustoimet saadaan tehdä.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä satamista viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen 15 päivää huhtikuuta 2007. Kaikista myöhemmistä luetteloa koskevista muutoksista on ilmoitettava vähintään 15 päivää ennen muutoksen voimaantuloa komissiolle, joka toimittaa tiedot edelleen ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle.

80 o artiklaJälleenlaivaus

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 11 artiklassa säädetään, tonnikalan jälleenlaivaus merellä kielletään Itä-Atlantilla ja Välimerellä lukuun ottamatta tonnikalaa pyytäviä suuria pitkäsiima-aluksia, jotka toimivat tonnikalaa pyytäviä suuria pitkäsiima-aluksia koskevan ohjelman vahvistamisesta vuonna 2005[06] annetun ICCAT:n suosituksen, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti.

2. Vastaanottavan aluksen (pyynti- tai jalostusaluksen) päällikön tai hänen edustajansa on ennen aluksen satamaan saapumista ilmoitettava sen jäsenvaltion, jonka satamaa hän aikoo käyttää, toimivaltaisille viranomaisille tai kyseessä olevan lihotuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään 48 tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a) arvioitu saapumisaika;

b) aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c) sitä maantieteellistä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty;

d) pyyntialuksen nimi ja sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

e) vastaanottavan aluksen nimi ja sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

f) jälleenlaivattavan tonnikalan määrä.

3. Pyyntialusten ei saa antaa jälleenlaivata, elleivät ne ole saaneet ennakkolupaa lippuvaltioltaan.

4. Pyyntialuksen päällikön on jälleenlaivauksen aikana ilmoitettava lippuvaltiolleen seuraavat tiedot:

a) jälleenlaivatun tonnikalan määrät;

b) päivämäärä ja jälleenlaivaussatama;

c) vastaanottavan aluksen nimi, rekisterinumero ja lippuvaltio sekä sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

d) maantieteellinen alue, jolta tonnikalasaaliit on pyydetty.

5. Sen jäsenvaltion, jonka satamassa jälleenlaivaaminen tehdään, toimivaltaisen viranomaisen tai kyseessä olevan lihotuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava vastaanottava alus sen saapuessa ja tarkastettava jälleenlaivaustoimeen liittyvä lasti ja asiakirjat.

6. Sen jäsenvaltion, jonka satamassa jälleenlaivaaminen tehdään, toimivaltaisen viranomaisen tai kyseessä olevan lihotuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä selvitys jälleenlaivaamisesta pyyntialuksen lippuvaltion viranomaisille 48 tunnin kuluessa jälleenlaivaamisen päättymisestä.

7. Edellä 80 l artiklassa tarkoitettujen alusten päälliköiden on täytettävä ICCAT:n jälleenlaivausilmoitus ja toimitettava se sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla ne purjehtivat. Ilmoitus on toimitettava 15 päivän kuluessa satamassa tapahtuneesta jälleenlaivauspäivästä liitteessä XVI a olevassa III osassa vahvistetun mallin mukaisesti.

80 p artiklaKirjaamista koskevat vaatimukset

1. Sen lisäksi, että 80 l artiklassa tarkoitettujen yhteisön alusten päälliköiden on toimittava asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 ja 8 artiklan mukaisesti, heidän on kirjattava kalastuspäiväkirjaan liitteessä XVI a olevassa II osassa luetellut tiedot.

2. Yhteisiin kalastustoimiin osallistuvien 80 l artiklassa tarkoitettujen yhteisön alusten päälliköiden on kirjattavat seuraavat tiedot kalastuspäiväkirjaansa:

a) jos saalis otettiin alukselle tai siirrettiin altaisiin:

- päivämäärä ja kellonaika,

- sijainti (pituus/leveys),

- alukselle otetun tai altaisiin siirretyn saaliin määrä,

- sen kalastusaluksen, jonka pyydyksellä saalis pyydettiin, nimi ja kansainvälinen radiokutsutunnus,

b) jos saalista ei ole otettu alukselle tai jos se on nuotassa ennen siirtotoimia tai altaisiin siirtämistä:

- päivämäärä ja kellonaika,

- sijainti (pituus/leveys),

- että saaliita ei ole otettu alukselle tai siirretty altaisiin,

- sen pyyntialuksen, jonka pyydyksellä saalis pyydettiin, nimi ja kansainvälinen radiokutsutunnus.

3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 7 artiklassa säädetään, tämän asetuksen 80 l artiklassa tarkoitettujen yhteisön kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on ilmoitettava sen jäsenvaltion, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he haluavat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään 4 tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a) arvioitu saapumisaika;

b) aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c) sitä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty.

4. Jäsenvaltion viranomaisen on lähetettävä selvitys purkamisesta aluksen lippuvaltion viranomaiselle 48 tunnin kuluessa purkamisen päättymisestä.

80 q artiklaTarkastus satamassa tai lihotuslaitoksessa

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikki ICCAT:n rekisterissä aluksista, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa, tarkoitetut alukset, jotka saapuvat nimettyyn satamaan purkamaan aluksesta ja/tai jälleenlaivaamaan Itä-Atlantilla tai Välimerellä pyydettyä tonnikalaa, tarkastetaan satamassa.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastaakseen altaaseenpanotoimet niiden lainkäyttövaltaan kuuluvissa lihotuslaitoksissa.

3. Jos lihotuslaitokset sijaitsevat jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvien vesien ulkopuolella, 2 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin niihin jäsenvaltioihin, joihin lihotuslaitoksista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet.

80 r artiklaSaalisraportit

1. Edellä 80 l artiklassa tarkoitettujen alusten päälliköiden on lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille saalisraportti, jossa ilmoitetaan tonnikalan saalismäärät ja myös se, että saalista ei ole.

2. Raportti on annettava ensimmäisen kerran viimeistään 10 päivän kuluttua Itä-Atlantille tai Välimerelle saapumisesta tai kalastusmatkan alkamisesta. Jos on kyse yhteisistä toimista, päällikön on ilmoitettava minkä aluksen tai alusten osalta saaliit on luettava lippuvaltion kiintiöön.

3. Kalastusalusten päälliköiden on toimitettava 1 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen tonnikalan määriä koskeva raportti viiden päivän välein, myös jos saalista ei ole.

4. Jäsenvaltioiden on raportit saatuaan toimitettava ne joko sähköisessä tai jossakin muussa muodossa ICCAT:n sihteeristölle.

5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle atk-muodossa ennen kunkin kuukauden 15 päivää Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydetyt tonnikalamäärät, jotka on purettu, jälleenlaivattu tai pantu altaaseen niiden lipun alla purjehtivien alusten toimesta edeltävän kuukauden aikana.

80 s artiklaRistiintarkastus

1. Jäsenvaltioiden on tarkistettava – myös satelliittiseurantajärjestelmää (VMS) käyttäen – että niiden alukset ovat toimittaneet kalastuspäiväkirjansa ja että kalastuspäiväkirjoihin, siirto-/jälleenlaivausasiakirjaan ja saalisasiakirjoihin on kirjattu asianmukaiset tiedot.

2. Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia, jälleenlaivaamisia ja altaaseen panemisia koskevia hallinnollisia ristiintarkastuksia alusten kalastuspäiväkirjaan tai jälleenlaivausilmoitukseen lajeittain kirjattujen määrien ja purkamisilmoitukseen tai altaaseenpanoilmoitukseen ja mihin tahansa muuhun asiaa koskevaan asiakirjaan, kuten kauppalaskuun ja/tai myynti-ilmoitukseen, kirjattujen määrien välillä.

80 t artiklaAltaaseenpanotoimet

1. Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotuslaitos sijaitsee, on toimitettava viikon kuluessa altaasenpanosta tarkkailijan vahvistama altaaseenpanoraportti sille jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle, jonka lipun alla purjehtivat alukset ovat tonnikalat kalastaneet, ja ICCAT:n sihteeristölle. Ilmoituksessa on oltava tiedot, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 b artiklassa tarkoitettuun altaaseenpanoilmoitukseen.

2. Jos lihotuslaitokset sijaitsevat jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvien vesien ulkopuolella, 1 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin niihin jäsenvaltioihin, joihin lihotuslaitoksista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet.

3. Ennen siirtotoimia lihotuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava pyyntialuksen lippujäsenvaltiolle sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten pyytämien määrien altaaseen siirtämisestä. Pyyntialuksen lippujäsenvaltion on pyydettävä lihotuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista takavarikoimaan saaliit ja päästämään kalat takaisin mereen, jos se tiedot saatuaan katsoo, että:

a) kalastusaluksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ollut riittävää kiintiötä kattamaan altaaseen pannut tonnikalat;

b) kalamäärää ei ole asianmukaisesti ilmoitettu eikä otettu huomioon mitään sovellettavaa kiintiötä laskettaessa;

c) kalastusaluksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa.

4. Yhteisön aluksen päällikön on täytettävä ja toimitettava lippujäsenvaltiolle ICCAT:n siirtoilmoitus 15 päivän kuluessa päivästä, jona saalis on siirretty hinaajille tai altaaseen liitteessä XVI a olevassa III osassa vahvistetun mallin mukaisesti. Siirtoilmoituksen on kuljettava siirrettävien kalojen mukana altaaseenkuljetusmatkan ajan.

80 u artiklaRysäpyynti

1. Saaliit on kirjattava tonnikalarysän jokaisen kalastustoimen jälkeen ja saalisilmoitus on toimitettava joko sähköisessä tai jossakin muussa muodossa toimivaltaiselle viranomaiselle 48 tunnin kuluessa kunkin kalastustoimen päättymisestä.

2. Jäsenvaltioiden on saalisilmoitukset saatuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa ICCAT:n sihteeristölle.

80 v artiklaTarkkailijaohjelma

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen yli 15 metrin pituisten kalastusalusten tarkkailijaohjelma kattaa ainakin:

a) 20 prosenttia sen aktiivisista nuotta-aluksista. Jos on kyse yhteisistä kalastustoimista, tarkkailijan on oltava läsnä kalastustoimen aikana;

b) 20 prosenttia sen aktiivisista pelagisista troolareista;

c) 20 prosenttia sen aktiivisista pitkäsiima-aluksista;

d) 20 prosenttia sen aktiivisista vapapyydyksiä käyttävistä aluksista;

e) 100 prosenttia tonnikalarysistä niitä koettaessa.

Tarkkailijan tehtäviin kuuluvat erityisesti:

a) seurata, että alus noudattaa tämän luvun säännöksiä;

b) kirjata kalastustoimet ja raportoida niistä;

c) tarkkailla ja arvioida saaliita ja tarkistaa kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät;

d) tarkkailla ja kirjata aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämistoimenpiteiden vastaisesti.

Lisäksi tarkkailijan on tehtävä tieteellistä työtä, kuten kerättävä ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella ICCAT:n määrittelemiä tehtävän II mukaisia tietoja, kun Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio sitä pyytää.

2. Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotuslaitos sijaitsee, on varmistettava, että tarkkailija on läsnä aina kun tonnikaloja siirretään altaisiin tai kun niitä nostetaan altaasta.

Tarkkailijan tehtävänä on erityisesti:

a) tarkkailla ja seurata, että kasvatustoiminnassa noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 a, 4 b ja 4 c artiklan säännöksiä;

b) vahvistaa 80 t artiklassa tarkoitettu altaaseenpanoraportti;

c) tehdä sellaista tieteellistä työtä – esimerkiksi kerätä näytteitä – Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission pyynnöstä ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella.

80 w artiklaSoveltamisen valvonta

1. Jäsenvaltion on toteutettava alusta koskevia soveltamisen valvontatoimenpiteitä, kun sen lakien mukaisesti on todettu, että sen lipun alla purjehtiva alus ei noudata 80 e, 80 g, 80 n, 80 o tai 80 p artiklan säännöksiä. Toimenpiteisiin voi sisältyä erityisesti rikkomisen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti seuraavia:

a) sakko;

b) laittomien pyydysten ja saaliiden takavarikointi;

c) aluksen takavarikointi;

d) kalastusluvan keskeyttäminen tai peruuttaminen;

e) kalastuskiintiön pienentäminen tai peruuttaminen, jos sovellettavissa.

2. Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotuslaitos sijaitsee, on toteutettava kyseistä laitosta koskevia soveltamisen valvontatoimenpiteitä, kun sen lakien mukaisesti on todettu, että laitos ei noudata tämän asetuksen 80 t artiklan tai 80 v artiklan 2 kohdan taikka asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 a, 4 b tai 4 c artiklan säännöksiä. Toimenpiteisiin voi sisältyä erityisesti rikkomisen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti seuraavia:

a) sakko;

b) lihotuslaitoksen toimiluvan keskeyttäminen tai peruuttaminen;

c) kielto panna tonnikalaa altaaseen tai pitää sitä kaupan.

80 x artiklaMarkkinatoimenpiteet

1. Itä-Atlantilta ja Välimereltä pyydetyn tonnikalan, jonka mukana ei ole tässä luvussa vaadittuja tarkkoja, täydellisiä ja vahvistettuja asiakirjoja, sisäinen kauppa, purkaminen, tuonti, vienti, altaaseen kasvatettavaksi paneminen, jälleenvienti ja jälleenlaivaaminen on kiellettyä.

2. Sellaisten kalastusalusten, joiden lippuvaltiolla ei ole ICCAT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden mukaista Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalaa koskevaa kiintiötä, saalisrajaa tai myönnettyä pyyntiponnistusta taikka joiden lippuvaltion kalastusmahdollisuudet on käytetty loppuun, Itä-Atlantilta ja Välimereltä pyytämän tonnikalan sisäinen kauppa, tuonti, purkaminen, altaaseen kasvatettavaksi paneminen, jalostaminen, vienti, jälleenvienti ja jälleenlaivaaminen on kiellettyä.

3. Tonnikalan sisäinen kauppa, tuonti, purkaminen, jalostaminen ja vienti lihotuslaitoksilta, jotka eivät noudata ICCAT:n tonnikalan kasvatusta koskevaa suositusta 2006 [07], on kiellettyä.

80 y artiklaMuuntokertoimet

ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean hyväksymiä muuntokertoimia sovelletaan, kun jalostetun tonnikalan paino muunnetaan vastaavaksi kokonaisen kalan painoksi.

80 z artiklaICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusjärjestelmä

1. ICCAT:n neljännessä sääntömääräisessä kokouksessaan (Madridissa marraskuussa 1975) hyväksymää ICCAT:n yhteistä kansainvälistä tarkastusjärjestelmää sovelletaan yhteisössä. Järjestelmän kuvaus on liitteessä XVI a olevassa IV osassa.

2. Jäsenvaltioiden, joiden aluksilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, on nimettävä tarkastajat tekemään tarkastuksia merellä.

3. Komissio voi nimetä ja osoittaa järjestelmään yhteisön tarkastajia.

4. Komissio koordinoi yhteisön valvonta- ja tarkastustoimia. Sitä varten se voi laatia yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä tarkastusohjelmia, joiden avulla yhteisö voi täyttää järjestelmän mukaiset velvollisuutensa. Niiden jäsenvaltioiden, joiden alukset harjoittavat säänneltyjen kalavarojen kalastusta, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten ohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisesti tarvittavien aineellisten ja henkilöresurssien osalta sekä näiden resurssien käyttöaikojen ja -alueiden osalta.

5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007 niiden tarkastajien ja tarkastusalusten nimet, jotka ne aikovat nimetä järjestelmään seuraavana vuonna. Näiden tietojen perusteella komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa alustavan suunnitelman yhteisön osallistumisesta järjestelmään vuonna 2007 sekä toimittaa tämän suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ja jäsenvaltioille.”

(2) Muutetaan liite I D tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

(3) Lisätään tämän asetuksen liite II liitteeksi XVI a.

2 artiklaVoimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Liite I

Korvataan asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä I D olevat tonnikalaa alueella Atlantin valtameri linjan 45° W itäpuolella ja Välimeri koskevat tiedot seuraavasti:

Laji | Tonnikala Thunnus thynnus | Alue: | Atlantin valtameri linjan 45° W itäpuolella ja Välimeri BFT/AE045W |

Kypros | 154,68 |

Kreikka | 287,23 |

Espanja | 5568,21 |

Ranska | 5493,65 |

Italia | 4336,31 |

Malta | 355,59 |

Portugali | 523,88 |

Kaikki jäsenvaltiot | 60 | (1) |

EY | 16 779,55 |

TAC | 29 500 |

1) Kyprosta, Kreikkaa, Espanjaa, Ranskaa, Italiaa, Maltaa ja Portugalia lukuun ottamatta ja ainoastaan sivusaaliina. |

Liite II

Lisätään liite XVI a seuraavasti:

LIITE XVI aICCAT:n tonnikalan elvytyssuunnitelma

I osaVapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen sovellettavat erityisedellytykset

1. Jäsenvaltioiden on rajattava tonnikalankalastusta harjoittavien vapapyydyksiä käyttävien alustensa ja uisteluveneidensä enimmäismäärä yhtä suureksi kuin tonnikalan kohdennettuun kalastukseen vuonna 2006 osallistuneiden alusten määrä.

2. Jäsenvaltioiden on rajoitettava niiden pelagisten troolareidensa enimmäismäärää, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa sivusaaliina.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ICCAT:n sihteeristölle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007 edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti vahvistettu kalastusalusten lukumäärä.

4. a) Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut alukset, joille on myönnetty erityiskalastuslupa, sisältyvät luetteloon, jossa on niiden nimi ja yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004[4] liitteessä I olevan määrittelyn mukainen yhteisön laivastorekisterinumero. Jäsenvaltiot saavat myöntää erityiskalastusluvan ainoastaan silloin kun alus on kirjattu ICCAT:n rekisteriin aluksista, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa.

b, Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle a alakohdassa tarkoitettu luettelo sekä kaikki siihen myöhemmin tehtävät muutokset atk-muodossa.

c) Edellä 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon tehdyt muutokset on toimitettava komissiolle vähintään viisi päivää ennen sitä päivää, jona kyseiseen luetteloon viety uusi alus saapuu Itä-Atlantille tai Välimerelle. Komissio toimittaa muutokset viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

5. Jäsenvaltiot saavat myöntää enintään 10 prosenttia tonnikalakiintiöstään näille luvan saaneille aluksille; tästä enintään 200 tonnia vähintään 6,4 kilogramman painoisia tonnikaloja saa olla pyydetty kokonaispituudeltaan alle 17 metrin pituisilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla.

6. Jäsenvaltiot voivat myöntää enintään 2 prosenttia tonnikalakiintiöstään pienimuotoista tuoreen kalan rannikkokalastusta harjoittaville aluksille.

7. a) Tämän liitteen 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista aluksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettyä tonnikalaa muualla kuin sopimuspuolen nimeämissä satamissa.

b) Jäsenvaltioiden on nimettävä saaliiden purkamiseen käytettävä paikka tai lähellä rannikkoa oleva paikka (nimetyt satamat), jossa tonnikalan purkamis- ja jälleenlaivaustoimet saadaan tehdä.

c) Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä satamista viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen 15 päivää huhtikuuta 2007. Kaikista myöhemmistä luetteloa koskevista muutoksista on ilmoitettava vähintään 15 päivää ennen muutoksen voimaantuloa komissiolle, joka toimittaa tiedot edelleen ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle.

8. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 7 artiklassa säädetään, 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisön kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on ilmoitettava sen jäsenvaltion, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he haluavat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään 4 tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a) arvioitu saapumisaika;

b) aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c) sitä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty;

9. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön saalisilmoitusjärjestelmä, joka turvaa jokaisen aluksen kiintiön käytön tehokkaan seurannan.

10. Tonnikalasaaliita saa kaupan pitämisen tavasta riippumatta tarjota vähittäismyyntiin loppukuluttajalle ainoastaan, jos asianmukaisella merkinnällä tai etiketillä ilmoitetaan:

a) laji, käytetty pyydys;

b) pyyntialue ja -päivämäärä.

11. Jäsenvaltioiden, joiden vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla, on 1 päivästä heinäkuuta 2007 alkaen otettava käyttöön seuraavat pyrstömerkkiä koskevat vaatimukset:

a) pyrstömerkit on kiinnitettävä jokaiseen tonnikalaan heti purettaessa;

b) kussakin pyrstömerkissä on oltava yksilöllinen tunnistenumero, joka on sisällytettävä tonnikalan tilastollisiin asiakirjoihin ja kirjoitettava kaikkien tonnikalaa sisältävien pakkausten ulkopuolelle.

II osaKalastuspäiväkirjaa koskevat vaatimukset:

Kalastuspäiväkirjaa koskevat vähimmäisvaatimukset

1. Kalastuspäiväkirjan sivut on numeroitava.

2. Kalastuspäiväkirja on täytettävä päivittäin (keskiyöhön mennessä) ja ennen satamaan saapumista.

3. Kalastuspäiväkirja on täytettävä, kun merellä tehdään tarkastus.

4. Jokaisesta sivusta on yhden jäljennöksen jäätävä kalastuspäiväkirjaan.

5. Aluksella on oltava kalastuspäiväkirja, joka kattaa toiminnan yhden vuoden ajalta.

Kalastuspäiväkirjan vähimmäisvakiotiedot:

1. Päällikön nimi ja osoite

2. Lähtöpäivä ja -satama, saapumispäivä ja -satama

3. Aluksen nimi, rekisterinumero, ICCAT-numero ja IMO-numero (jos on). Kun on kyse yhteisistä kalastustoimista, kaikkien toimeen osallistuvien alusten nimet, rekisterinumerot, ICCAT-numerot ja IMO-numerot (jos on).

4. Pyydys:

a) FAO:n tyyppikoodi

b) Mitat (pituus, silmäkoko, koukkujen lukumäärä jne.)

5. Toiminta merellä, (vähintään) yksi rivi matkapäivää kohden:

a) Toiminta (kalastus, matkanteko jne.)

b) Sijainti: Tarkka päivittäinen sijainti (astetta ja minuuttia) kirjataan jokaisen kalastustoimen osalta tai keskipäivällä, jos päivän aikana ei ole harjoitettu kalastusta.

c) Saaliiden kirjaaminen:

6. Lajin tunnistaminen:

a) FAO:n koodilla

b) kokonaisen kalan painona, kilogrammaa päivää kohden

7. Päällikön allekirjoitus

8. Tarkkailijan allekirjoitus (jos sovellettavissa)

9. Paino perustuu: arviointiin, punnitukseen aluksella

10. Kalastuspäiväkirjaan merkitään elopainoa vastaava luku ja ilmoitetaan arvioinnissa käytetyt muuntokertoimet.

Vähimmäistiedot saalista purettaessa, jälleenlaivattaessa/siirrettäessä:

1. Purkamis-/jälleenlaivaamis-/siirtopäivä ja -satama

2. Tuotteet

a) tarjontamuoto

b) kalojen tai laatikoiden lukumäärä ja määrä kilogrammoina

3. Aluksen päällikön tai edustajan allekirjoitus

III osa ICCAT:N SIIRTO-/JÄLLEENLAIVAUSILMOITUS

Asiakirja nro ICCAT:N SIIRTO-/JÄLLEENLAIVAUSILMOITUS

Hinaaja/rahtialus Aluksen nimi ja radiokutsutunnus: Lippuvaltio: Lippuvaltion lupa nro Kansallinen rekisterinumero ICCAT:n rekisterinumero IMO-numero | Kalastusalus Aluksen nimi ja radiokutsutunnus: Lippuvaltio: Lippuvaltion lupa nro Kansallinen rekisterinumero ICCAT:n rekisterinumero Ulkoiset tunnistetiedot: Kalastuspäiväkirjan sivu nro |

Päivä Kuukausi Kellonaika Vuosi(2_(0_(__(__( Kalastusaluksen päällikön nimi: Hinaajan/rahtialuksen päällikön nimi: JÄLLEENLAIVAUSPAIKKA

Lähtö (__(__( (__(__( (__(__( mistä (__________(

Paluu (__(__( (__(__( (__(__( mihin (__________( Allekirjoitus: Allekirjoitus:

Siirto/jälleenlaivaus (__(__( (__(__( (__(__( (__________(

Paino ilmoitetaan kilogrammoina tai käytettyinä yksikköinä (esim. laatikko, kori) ja tämän yksikön purettu paino kilogrammoina: (___( kilogrammaa

Jos on kyse elävien kalojen siirrosta, ilmoitetaan kappalemäärä ja elopaino

Satama

|Meri

Lev.Pit. |Laji |Kalojen yksikkömäärä |TuotetyyppiElävä |TuotetyyppiKokonainen |TuotetyyppiPerattu |TuotetyyppiIlman päätä |TuotetyyppiFileenä |Tuotetyyppi

|Siirto/jälleenlaivaus edelleen

Päiväys:Paikka/sijainti:

Sopimuspuolen lupanumero

Siirtoaluksen päällikön allekirjoitus

Vastaanottavan aluksen nimi:

Lippuvaltio

ICCAT:n rekisterinumero

IMO-numero

Päällikön allekirjoitus

Päivämäärä:Paikka/sijainti:

Sopimuspuolen lupanumero

Siirtoaluksen päällikön allekirjoitus

Vastaanottavan aluksen nimi:

Lippuvaltio

ICCAT:n rekisterinumero

IMO-numero

Päällikön allekirjoitus

| | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | ICCAT:n tarkkailijan allekirjoitus (jos sovellettavissa)

Velvollisuudet siirrettäessä/jälleenlaivattaessa:

1. Siirto-/jälleenlaivausilmoituksen alkuperäiskappale on annettava vastaanottavalle hinaajalle/ jalostusalukselle/ kuljetusalukselle.

2. Siirto-/jälleenlaivausilmoituksen jäljennös on säilytettävä pyyntialuksella.

3. Myöhempiin siirto- tai jälleenlaivaustoimiin on saatava alukselle toimintaluvan antaneen sopimuspuolen lupa.

4. Siirto-/jälleenlaivausilmoituksen alkuperäiskappale on pidettävä kalat vastaanottaneella aluksella lihotuslaitokselle tai purkamispaikkaan asti.

5. Siirto- tai jälleenlaivaustoimi on kirjattava kaikkien toimeen osallistuneiden alusten kalastuspäiväkirjaan.

IV OSA ICCAT:N YHTEINEN KANSAINVÄLINEN TARKASTUSOHJELMA

Komissio (ICCAT) sopi neljännessä sääntömääräisessä kokouksessaan (Madridissa syyskuussa 1975) seuraavaa:

Komissio suosittelee yleissopimuksen IX artiklan 3 kohdan nojalla, että otetaan käyttöön seuraavat kansainvälistä valvontaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä koskevat järjestelyt, joiden tarkoituksena on varmistaa yleissopimuksen ja siihen sisältyvien voimassa olevien toimenpiteiden soveltaminen:

1. Valvontaa suorittavat sopimuspuolina olevien valtioiden kalastuksenvalvontayksiköiden tarkastajat. Asianomaisten valtioiden tähän tarkoitukseen nimittämien tarkastajien nimet on ilmoitettava komissiolle.

2. Tarkastajia kuljettavilla aluksilla on oltava komission hyväksymä erityislippu tai -viiri, joka osoittaa, että tarkastaja suorittaa kansainvälisiä valvontatehtäviä. Tähän tarkoitukseen käytettävien alusten, jotka voivat olla erityisiä tarkastusaluksia tai kalastusaluksia, nimet on ilmoitettava komissiolla niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

3. Tarkastajalla on oltava mukanaan lippuvaltion viranomaisen myöntämä ja komission hyväksymässä muodossa oleva henkilöllisyystodistus, joka on annettu hänelle tehtävään nimittämisen yhteydessä ja joka osoittaa, että hänellä on valtuudet toimia komission hyväksymien järjestelyjen puitteissa.

4. Jollei 9 kohdassa sovituista järjestelyistä muuta johdu, tonnikalojen tai niiden lähilajien kalastukseen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä käytettävän aluksen on pysähdyttävä, kun tarkastajaa kuljettava alus antaa sille kansainvälisen viestikirjan mukaisen pysähtymismerkin, ellei se ole sillä hetkellä suorittamassa kalastustoimia, missä tapauksessa sen on pysähdyttävä heti kun se on saanut nämä toimet päätökseen. Aluksen päällikön[5] on sallittava tarkastajan ja tämän mukana mahdollisesti olevan todistajan nousu alukselle. Päällikön on annettava tarkastajan tehdä sellainen saaliin tai pyydyksen ja kaikkien asiaan liittyvien asiakirjojen tarkastus, jonka tämä katsoo tarpeelliseksi voidakseen tarkistaa, että komission voimassa olevia kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevia suosituksia on noudatettu; tarkastaja voi myös pyytää tarpeellisiksi katsomansa lisäselvitykset.

5. Alukselle noustessaan tarkastajan on esitettävä edellä 3 kohdassa kuvatut asiakirjat. Tarkastukset on tehtävä siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa alukselle ja ettei kalojen laadulle aiheudu vahinkoa. Tarkastajan on rajoitettava tutkimuksensa sen varmistamiseen, että komission voimassa olevia kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevia suosituksia on noudatettu. Tarkastaja voi tarkastusta tehdessään pyytää päälliköltä tarvitsemaansa apua. Tarkastajan on laadittava tarkastuksesta komission hyväksymässä muodossa oleva raportti. Hänen on allekirjoitettava raportti aluksen päällikön läsnä ollessa; päälliköllä on oikeus lisätä tai lisäyttää raporttiin sopiviksi katsomansa huomautukset, jotka hänen on allekirjoitettava. Raportista on annettava jäljennökset aluksen päällikölle ja tarkastajan valtiolle, joka toimittaa jäljennökset aluksen lippuvaltion asianomaisille viranomaisille ja komissiolle. Jos tarkastaja havaitsee suosituksia rikotun, hänen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava asiasta myös lippuvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jotka on ilmoitettu komissiolle, sekä kaikille lippuvaltion tarkastusaluksille, joiden tiedetään olevan lähistöllä.

6. Aluksen lippuvaltio käsittelee tarkastajan vastustamista tai hänen ohjeidensa noudattamatta jättämistä samalla tavoin kuin minkä tahansa kyseisen valtion tarkastajan vastustamista tai ohjeiden noudattamatta jättämistä.

7. Tarkastajien on hoidettava näiden järjestelyiden mukaiset velvollisuutensa tässä suosituksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mutta heidän toimintaansa valvovat kansalliset viranomaiset, joille he ovat toimistaan vastuussa.

8. Sopimuspuolina olevien valtioiden on suhtauduttava näiden järjestelyiden mukaisiin muiden valtioiden tarkastajien kertomuksiin samalla tavoin kuin ne suhtautuvat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kansallisten tarkastajiensakin raportteihin. Tämän kohdan määräykset eivät aseta sopimuspuolena olevalle valtiolle velvollisuutta antaa jonkin muun valtion tarkastajan raportille suurempaa todistusarvoa kuin sillä olisi tarkastajan omassa maassa. Sopimuspuolina olevien valtioiden on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen oikeudellisia tai muita menettelyitä, jotka johtuvat näiden järjestelyiden mukaisesta tarkastajan raportista.

9. i) Sopimuspuolina olevien valtioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 1 päivänä alustavista suunnitelmistaan osallistua näihin järjestelyihin seuraavana vuonna, ja komissio voi tehdä sopimuspuolina oleville valtioille ehdotuksia alan kansallisten toimien sekä tarkastajien ja tarkastajia kuljettavien alusten lukumäärän koordinoimiseksi.

ii) Tässä suosituksessa vahvistettuja järjestelyitä ja osallistumissuunnitelmia sovelletaan sopimuspuolina olevien valtioiden kesken, elleivät ne ole keskenään muuta sopineet; tällaisista sopimuksista on ilmoitettava komissiolle.

Järjestelmän täytäntöönpano keskeytetään kuitenkin kahden sopimuspuolena olevan valtion välillä, jos jompikumpi niistä on ilmoittanut tällaisesta komissiolle, kunnes sopimus on saatu tehdyksi.

10. i) Pyydys on tarkastettava sillä suuralueella voimassa olevien säännösten mukaisesti, jolla tarkastus tehdään. Tarkastajan on ilmoitettava rikkomisen luonne raportissaan.

ii) Tarkastajilla on valtuudet tarkastaa kaikki käytössä olevat ja kannella käyttövalmiina olevat pyydykset.

11. Tarkastajan on kiinnitettävä komission hyväksymä tunnistusmerkki kaikkiin tarkastettuihin pyydyksiin, jotka vaikuttavat komission voimassa olevien kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevien suositusten vastaisilta, ja kirjattava asia raporttiinsa.

12. Tarkastaja voi valokuvata pyydyksen siten, että kuvasta paljastuvat ne ominaisuudet, jotka hänen mielestään eivät ole voimassa olevien säännösten mukaisia, jolloin kuvatut kohteet on lueteltava raportissa ja valokuvien jäljennökset on liitettävä lippuvaltiolle toimitettavaan raporttijäljennökseen.

13. Tarkastajalla on valtuudet tarkastaa komission asettamissa rajoissa saaliiden ominaisuudet, voidakseen päätellä, onko suosituksia noudatettu. Hänen on raportoitava havainnoistaan tarkastetun aluksen lippuvaltion viranomaisille mahdollisimman pian. (Kaksivuotisraportti 1974-1975, osa II).

Huomautukset

Kansainvälisen tarkastusjärjestelmän voimaantulo sovittiin jätettäväksi odottamaan, kunnes komissio toisin päättää.

ICCAT:n viiri:

[pic]

[1] EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

[2] EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1.

[3] EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33.

[4] EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25.

[5] Päälliköllä tarkoitetaan aluksesta vastuussa olevaa henkilöä.