52007DC0649

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 6.11.2007

KOM(2007) 649 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Terrorismintorjunnan lujittaminen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Terrorismintorjunnan lujittaminen

I. Uhka

Nykypäivän terrorismi on kansainvälistä. Vaikka terrorismin uhkan torjunnassa on tapahtunut huomattavaa edistymistä sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti, kansainvälisen terrorismin globaali uhka on edelleen olemassa. Sitä mukaa kuin uusia terrorismintorjuntakeinoja kehitetään, terroristit keksivät uusia keinoja toteuttaa pyrkimyksiään. Monet terroristiryhmät ovat hajauttaneet toimintansa useaan maahan ja toimivat yli valtioiden rajojen käyttäen viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia kuten Internetiä ja matkapuhelimia omiin pahantahtoisiin tarkoituksiinsa. Terroristit käyttävät yleisesti Internetiä propagandaviestinnän, koulutuksen, piilovaikuttamisen, värväyksen ja varainhankinnan välineenä. Eräät terroristijärjestöt käyttävät Internetiä apuna myös operaatioiden suunnittelussa ja ilmoittavat sen välityksellä iskuista, joita väittävät tehneensä.

Terrorismin uhka on mittava haaste Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille. Europol ja Eurojust voivat ja niiden tulisikin auttaa tähän uhkaan vastaamisessa, mutta sitä varten tarvitaan yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten viranomaisten kesken. Tällainen yhteistyö onkin viime vuosina parantunut valtavasti, kun kaikkia koskevan uhkan torjuntaan on paneuduttu yhteisvoimin.

Terroristit valitsevat iskujensa ajankohdan, paikan ja toteuttamistavan niin, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman suurta vahinkoa. Heillä on käytössään kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinaseita. Ydinmateriaalia lukuun ottamatta tällaiset aseet ovat suhteellisen halpoja, eikä perinteisistä aseista ole niille juuri vastusta.

Ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että tilanne on hallinnassa. Voimme ottaa esimerkkiä ihmisten käyttäytymisestä niissä kaupungeissa, joihin terroristit ovat viime vuosina iskeneet. He pitävät sitkeästi kiinni yhteiskuntiemme perustana olevista perusoikeuksista, vaikka tietävät, että ääriainekset saattavat parhaillaan suunnitella uusia hyökkäyksiä. Meidän on pystyttävä tiedostamaan tämä riski ja toteuttamaan tarvittavat ja oikeasuhteiset toimenpiteet, jotta voimme estää sen toteutumisen, mutta emme saa antaa sen häiritä jokapäiväistä elämäämme. Terroristien päätavoitteenahan on aiheuttaa häiriötä yhteiskunnan toiminnalle.

II. EU:n toiminnan painopisteet

Euroopan unioni tukee jäsenvaltioita terrorismin muodostaman globaalin uhkan torjunnassa. Kansalaisia voidaan suojella vain tarttumalla tähän yhteiseen huolenaiheeseen yhteisvoimin. Ei pidä luottaa siihen, että turvallisuus syntyy itsestään, vaan meidän on kannettava vastuuta sen luomisesta.

EU on jo omalta osaltaan edesauttanut turvallisuuden luomista, mutta se voi tehdä ja sen onkin tehtävä turvallisuuden eteen enemmän myös jatkossa. Emme voi suhtautua arvoihimme ja elämäntapaamme itsestäänselvyytenä – ne ovat hauras kudos, jota on varjeltava lakkaamatta. Terrorismia on torjuttava perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen. Terrorismin uhka kohdistuu perusoikeuksiin, joita komissio on täysin sitoutunut suojaamaan ja edistämään. Tarvittavat lainmukaiset turvallisuustoimenpiteet on toteutettava niin, etteivät ne estä perusoikeuksien toteutumista.

Meidän on yhdistettävä voimamme terrorismia vastaan kautta koko Euroopan unionin. Meidän on toimittava solidaarisesti. Terrorismi uhkaa meitä kaikkia: turvallisuuttamme, elämäntapaamme ja ihanteitamme. Haaste koskee meitä kaikkia, ja meidän on löydettävä siihen yhteinen vastaus.

Terrorismin uhkaan olisi puututtava ensisijaisesti kansallisella tasolla, vaikka tiedetäänkin, että uhka on tätä nykyä ennen muuta kansainvälinen. Kansallisia toimia täydennetään EU:n tasolla toteutettavin toimin, joihin kuuluvat ennaltaehkäisy, suojelu, syytetoimet ja terrori-iskuihin reagoiminen. Nämä neljä osa-aluetta muodostavat terrorismin vastaisen EU:n strategian rungon. Strategia hyväksyttiin vuonna 2001, ja sitä on päivitetty viimeksi joulukuussa 2005. Strategian täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaa päivitettiin viimeksi keväällä 2007.

Koska terrorismi on maailmanlaajuinen ilmiö, EU tekee tiiviisti yhteistyötä myös muiden maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa terrorismintorjuntalainsäädännön, lainvalvonnan ja oikeudellisen yhteistyön alalla. Terrorismintorjunnan eri osa-alueet ovat jatkuvasti asialistalla oikeus- ja sisäasioiden ministereiden tavatessa strategisia kumppaneita ja muilla foorumeilla, kuten YK:n ja G8-maiden kokouksissa. Yhteistyön tuloksena on mm. tehty Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa sopimukset matkustajarekisteritietojen luovuttamisesta, jotta terrorismin aiheuttamat turvallisuusuhkat voidaan yksilöidä paremmin ja varmistaa samalla henkilötietojen suoja. EU antaa kolmansille maille merkittävää teknistä apua, jonka tarkoituksena on auttaa niitä panemaan täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1373 (2001).

Terrorismin vastaisessa EU:n strategiassa määritellään keinot, joiden avulla EU voi osallistua terrorismintorjuntaan. Strategiassa mainittuja keskeisiä toimia ovat mm.:

- väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuminen

- elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen

- kansallisten viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon kehittäminen ja yhteistyön parantaminen kaikkien sidosryhmien kesken

- varautuminen uudentyyppisiin uhkakuviin

- uhkien havaitsemisen kehittäminen

- terroristien rahoituslähteiden sulkeminen

- uhrien tukeminen

- tutkimus ja teknologian kehittäminen.

Komissio esitti kesäkuussa 2006 ehdotuksen siitä, miten vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyviä EU:n politiikkoja olisi arvioitava[1]. Terrorismintorjuntapolitiikkojen arviointi on erityisen tärkeää, sillä sen lisäksi, että uhkista tehty arviointi voi muuttua, on otettava huomioon politiikkojen vaikutukset perusoikeuksiin ja markkinoiden toimintaan. Komissio arvioikin säännöllisesti sekä aiemmin hyväksyttyjä terrorismintorjuntatoimia että tänään hyväksyttyyn pakettiin kuuluvia toimenpiteitä.

VÄKIVALTAINEN RADIKALISOITUMINEN

Terrorismin taustalla olevien syiden ymmärtäminen on olennainen osa sen ehkäisemistä. Komissio kehittää parhaillaan toimia, joiden avulla voitaisiin tunnistaa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyvät tekijät ja puuttua niihin[2]. Kyseessä on monitahoinen ongelmakenttä, jonka tutkiminen on erittäin tärkeää. Komissio myöntääkin rahoitusta selvitysten laatimista, konferenssien järjestämistä ja erilaisten hankkeiden toteuttamista varten, jotta asiantuntijat voivat vaihtaa kokemuksia ja oppia ymmärtämään ongelmaa paremmin. Tänä vuonna on esimerkiksi tilattu selvitykset, joissa kartoitetaan väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavia tekijöitä, ääriliikkeiden ideologioita ja menetelmiä, joiden avulla terrorismille värvätään tukijoita. Kaikki nämä toimet ovat osa EU:n strategiaa radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväyksen torjumiseksi sekä siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa. Strategiassa todetaan, että ”komissio on tässä tukena suuntaamalla politiikkojaan tehokkaasti muun muassa sijoittamalla varoja tutkimukseen, konferenssien järjestämiseen, koulutuksen ja kulttuurien välisen toiminnan tukemiseen ja seuraamalla kokonaistilannetta Euroopassa”.

ELINTÄRKEIDEN INFRASTRUKTUURIEN SUOJAAMINEN

On hyvin tärkeää suojata elintärkeitä infrastruktuureja kuten teitä, rautateitä, siltoja sekä tietoliikenne- ja viestintäinfrastruktuureja ja voimaloita. Nämä infrastruktuurit ovat pitkälti yhteydessä toisiinsa sekä EU:n alueella että maailmanlaajuisesti, ja yksittäisen valtion turvallisuustaso riippuu siitä, millaisia turvallisuustoimenpiteitä muut ovat toteuttaneet.

EU tuo lisäarvoa laatimalla turvallisuuden vähimmäisnormit ja pyrkimällä mahdollisuuksien mukaan poistamaan heikot lenkit ja haavoittuvat kohteet[3]. EU:n tasolla toteutettavilla toimilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Viime kädessä kukin jäsenvaltio on kuitenkin itse vastuussa alueellaan sijaitsevien elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista varten tarvittavista järjestelyistä.

Neuvostossa keskustellaan paraikaa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevasta yleisestä toimintakehyksestä. Komissio toivoo, että tuloksia syntyy pian. Näin voitaisiin keskittyä tarkastelemaan niitä infrastruktuureja ja aloja, jotka kaipaavat erityistä huomiota.

KAUPUNKILIIKENTEEN TURVALLISUUS

Komissio on laatinut EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten pyynnöstä arvion siitä, miten Euroopan yhteisö voi parhaiten tukea Euroopan kaupunkiliikenteen[4] suojaamista terrori-iskuilta.

Kaupunkiliikenteen turvallisuuden parantaminen niin, että samalla säilytetään täysimittainen ja rajoittamaton palvelu, on erittäin haastava tehtävä. Ani harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kaupunkiliikenteen kalustoa ja infrastruktuuria ei ole alun perin valittu tai rakennettu turvallisuusnäkökohtien perusteella. Kaupunkiliikenteen turvallisuutta onkin tarpeen parantaa Euroopan tasolla jäsenvaltioiden, kansallisten viranomaisten ja kaikkien asianomaisten toimijoiden tiiviin yhteistyön pohjalta. Yhteistyön helpottamiseksi komissio perustaa erityisen kaupunkiliikenteen turvallisuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän. Sen on tarkoitus toimia yhteistyössä muiden erityisalojen työryhmien kanssa, joita on perustettu elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan yleisen politiikan puitteissa. Tämän toimen taustaa selvitetään lähemmin tämän tiedonannon liitteessä.

TIETOJENVAIHTO

Erittäin tärkeää on myös tietojenvaihto, jossa on kunnioitettava perusoikeuksia, mm. tietosuojamääräyksiä. Yksi osoitus siitä on tähän toimenpidepakettiin kuuluva matkustajarekisteritietoja koskeva säädösehdotus. Komissio on tehnyt tällä saralla paljon. Televiestintä- ja Internet-palvelujen tarjoajien on nykyään tietojen säilyttämistä koskevan direktiivin nojalla säilytettävä viestiliikennetiedot. Saatavuusperiaatteen soveltamisessa on päästy alkuun Prümin sopimuksen ansiosta: pian kaikkien jäsenvaltioiden sormenjälki-, DNA- ja ajoneuvorekisteritiedot ovat myös muiden jäsenvaltioiden viranomaisten saatavilla.

Komissio aikoo rahoittaa toimia, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää tietojenvaihdon toimivuutta. On päästy sopimukseen siitä, että lainvalvontaviranomaisille myönnetään pääsy viisumitietojärjestelmään (VIS) heti kun se otetaan käyttöön. Näin poliisi- ja muut lainvalvontaviranomaiset sekä Europol voivat tutkia viisumitietojärjestelmään tallennettuja tietoja. Järjestelmään voidaan koota jopa 70 miljoonan henkilön viisumitiedot, jotka koskevat matkoja Schengen-alueelle tai Schengen-alueen kautta. Tietoihin sisältyvät mm. hakijan valokuva ja kaikista sormista otetut sormenjäljet. Viisumitietojärjestelmästä tulee maailman laajin kaikista sormista otetut sormenjäljet sisältävä tietojärjestelmä.

Kaikkien edellä mainittujen toimien perustaksi tarvitaan vankka tietosuojalainsäädäntö. Neuvoston toivotaan pääsevän vuoden loppuun mennessä tyydyttävään tulokseen keskusteluissa, joissa käsitellään komission ehdotusta asiaa koskevaksi puitepäätökseksi.

KEMIALLISET, BIOLOGISET, RADIOLOGISET JA YDINASEET (CBRN-ASEET)

Vaikka terroristit useimmiten käyttävät räjähteitä, on myös erittäin tärkeää estää heitä saamasta käsiinsä kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinaseita (CBRN-aseet). Joillakin näistä voidaan vahingoittaa tuhansia ihmisiä, saastuttaa maaperä, rakennukset ja liikennevälineet, tuhota maatalous ja saastuttaa eläinkannat ja vaikuttaa siten elintarvikeketjuun. Heinäkuussa 2007 julkaistiinkin vihreä kirja biouhkiin varautumisesta.

Lainvalvonnan, terveydenhuollon ja tieteen ammattilaisten kanssa järjestetään työpajoja, jotta voidaan laatia opas biouhkiin varautumiseen ja vastaamiseen liittyvistä parhaista käytänteistä. Haasteena on saattaa yhteen monien eri alojen viranomaiset: tulliviranomaiset, poliisi, puolustusvoimat, biotekniikkateollisuus, terveysalan asiantuntijayhteisöt, akateemiset laitokset ja biotutkimuslaitokset. Komissio kerää asiantuntemusta myös radiologian ja ydinteknologian alalta. Likaisten pommien ja ydinterrorismin uhka varjostaa yhteiskuntiamme ja aiheuttaa ongelmia niille, jotka ovat vastuussa sen suojelemisesta. Terroristit ja muut rikolliset ovat jo osoittaneet kiinnostusta tällaisia aseita kohtaan. Nykyajan taloudet ja yhteiskunnat ovat sidoksissa toisiinsa, mikä tarjoaa toisaalta edellytykset globaalille kehitykselle ja yhteistyölle, mutta toisaalta myös helpottaa radioaktiivisten ja ydinmateriaalien laitonta kauppaa. Vuoden 2009 alussa komissio aikoo esittää CBRN-aseita koskevan toimintaehdotuspaketin.

ILMAISINTEKNIIKKA

Kunnollinen, testattu, helppokäyttöinen, kustannuksiltaan kohtuullinen ja vastavuoroisesti tunnustettu ilmaisintekniikka on terrorismintorjunnan välttämätön työväline. Uusi tekniikka ei saa jäädä vain terroristien käyttöön. Ilmaisinlaitteet ovat turvallisuusviranomaisten keskeisiä työkaluja. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on välttämätöntä, ja komissio pyrkiikin helpottamaan sitä. Vuonna 2006 julkaistiin vihreä kirja ilmaisinteknologiasta, ja siihen saatuja kommentteja analysoidaan parhaillaan. Ilmaisinteknologiaan liittyvät kysymykset ovat vahvasti esillä myös tähän toimenpidepakettiin kuuluvassa räjähteitä koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa.

TERRORISTIEN RAHOITUSLÄHTEIDEN SULKEMINEN

Toimia terroristien rahoituslähteiden sulkemiseksi on jatkettava ja vahvistettava. Asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä on jo olemassa, mutta yhä enemmän on tarvetta toteuttaa laajempia, ei-lainsäädännöllisiä toimia, jotka liittyvät mm. läpinäkyvyyteen, jotta voidaan varmistaa, että EU:n jäsenvaltioilla on tarvittavat välineet ehkäistä terrorismin rahoittaminen. Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa parantaakseen keinoja jäädyttää ja takavarikoida terroristien varat ja rikoksiin liittyvät tulot. Lisäksi se ajaa talousrikostutkijoiden koulutukselle yhteisiä vähimmäisvaatimuksia ja pyrkii edistämään rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyötä EU:n tasolla.

TERRORISMIN UHRIT

Komissio on sitoutunut tukemaan solidaarisuutta ja tukea terrorismin uhreille.

Komissio antaa rahoitustukea[5] uhrien etuja ajaville organisaatioille. Se on myös rahoittanut innovatiivisia ja valtioiden rajat ylittäviä hankkeita, joiden tarkoituksena on auttaa uhreja palauttamaan elämänsä mahdollisimman samanlaiseksi kuin ennen terrori-iskuja.

TUTKIMUS JA TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN

Vuonna 2004 komissio käynnisti turvallisuustutkimukseen liittyvän kolmivuotisen valmistelutoimen (Preparatory Action for Security Research, PASR), jolle on myönnetty rahoitusta 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseessä oli ensimmäinen askel kohti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvaa uutta turvallisuuden aihealuetta.

Valmistelutoimen yhteydessä on myönnetty rahoitusta kaikkiaan 39 hankkeelle[6]. Valmistelutoimen myötä seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) turvallisuustutkimukseen osoitetut määrärahat lisääntyivät merkittävästi, 1,4 miljardiin euroon. Tutkimusaiheita ovat mm. räjähteiden havaitseminen, suojautuminen CBRN-terrorismia vastaan, kriisinhallinta ja elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen.

Lisäksi on perustettu Euroopan turvallisuustutkimus- ja -innovaatiofoorumi (ESRIF)[7]. ESRIF jatkaa korkean tason työryhmän[8] ja Euroopan turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan lautakunnan (ESRAB)[9] työtä.

Turvallisuusfoorumin tavoitteena on tukea kansalaisten turvallisuutta koskevaa päätöksentekoa asianmukaisen teknologisen ja tiedollisen perustan avulla laatimalla ja ottamalla käyttöön keskipitkän ja pitkän aikavälin yhteinen turvallisuusalan tutkimuksen toimintasuunnitelma, jossa ovat mukana kaikki eurooppalaiset sidosryhmät sekä tarjonta- että kysyntäpuolelta. Toimintasuunnitelman on tarkoitus sisältää tutkimusta koskevat toimintaohjeet, jotka perustuvat julkisten ja yksityisten loppukäyttäjien tuleviin tarpeisiin sekä uusimpaan turvallisuustekniikkaan.

Yhteisen turvallisuusalan tutkimuksen toimintasuunnitelma on viiteasiakirja, jonka perusteella suunnitellaan turvallisuusalan tutkimusta tulevina vuosina sekä kansallisella ja alueellisella että teollisuuden tasolla ottaen huomioon yhteisön tasolla seitsemännen puiteohjelman nojalla toteutettava tutkimustyö. Komissio huolehtii tarvittavien yhteyksien luomisesta eri terrorismintorjuntatoimien ja turvallisuusfoorumin työryhmien välille.

III. Uusi ehdotuspaketti: terrorismintorjunnan lujittaminen

Tämän ehdotuspaketin eri osat perustuvat komissiolle osoitettuihin selkeisiin tehtävänantoihin, joita ovat esittäneet lähinnä Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto (oikeus- ja sisäasiat). Ehdotetut toimenpiteet perustuvat huolelliseen valmistelutyöhön, jonka yhteydessä on kuultu laajasti eri sidosryhmiä, mm. jäsenvaltioiden edustajia, valtiosta riippumattomia järjestöjä ja muita julkisia ja yksityisiä laitoksia. Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa on hiljattain onnistuttu estämään terroristien suunnittelemat iskut. Tämä on meille kaikille muistutus siitä, että uhka on yhä olemassa ja että lisätoimia tarvitaan. Terrorismin vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon ohella tässä ehdotetut toimenpiteet edistävät osaltaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen syyskuussa 2006 hyväksymän maailmanlaajuisen terrorismintorjuntastrategian toteuttamista.

Tämän toimenpidepaketin tarkoituksena on parantaa turvallisuutta Euroopassa ja vastata terrorismin uhkaan seuraavin toimenpitein:

- Saatetaan terrorismin tukijat vastuuseen teoistaan. Terroristisen propagandan levittäminen, terroristien kouluttaminen, terrorismin rahoitus, pommien ja räjähteiden valmistusohjeiden levittäminen sekä julkinen yllyttäminen terrorismirikoksiin olisi säädettävä kaikkialla Euroopan unionissa rangaistaviksi teoiksi, joista määrätään asianmukaiset rikosoikeudelliset seuraamukset. Vuoden 2002 puitepäätöksen muuttamista koskevalla ehdotuksella varmistetaan, että nämä teot määritellään kaikissa jäsenvaltioissa rikoksiksi, joiden tekijöille määrätään rikosoikeudellisia seuraamuksia, joihin kuuluu mm. vankeusrangaistus. Myös eurooppalaista pidätysmääräystä ja eurooppalaista todisteiden luovuttamismääräystä on käytettävä täysimääräisesti tämän tavoitteen edistämiseen.

- Toteutetaan käytännön toimia räjähteiden käytön estämiseksi. Tarkoituksena on toteuttaa useita eri toimia, joiden avulla räjähteiden ja niiden lähtöaineiden hankkiminen tehdään terroristeille vaikeammaksi ja vahvistetaan lainvalvontaviranomaisten käytettävissä olevia keinoja estää sekä myynnissä olevien että kotitekoisten räjähteiden avulla toteutettavat terrori-iskut. Näitä toimia ovat mm. nopeat varoitusjärjestelmät, joihin ilmoitetaan kadonneista ja varastetuista räjähteistä ja epäilyttävistä liiketoimista, pomminpurkuasiantuntijoiden verkosto sekä luotettavuusselvitysten tekeminen räjähdeteollisuuden työntekijöistä. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyö on olennaisen tärkeää.

- Perustetaan EU:n järjestelmä matkustajarekisteritietojen (PNR-tietojen) vaihtamista varten. Jäsenvaltioiden on kerättävä tiedot, käsiteltävä ne ja tarvittaessa vaihdettava niitä keskenään. Matkustajarekisteritietojen vaihdosta on keskusteltu enimmäkseen EU:n ulkopuolisissa yhteyksissä, erityisesti kun kyseessä on ollut tietojen luovuttaminen Yhdysvaltoihin. EU on kuitenkin vähintään yhtä todennäköinen terrori-iskujen kohde kuin Yhdysvallat. Matkustajarekisteritiedot ovat tärkeitä, sillä on todettu, että moniin terroristien suunnitelmiin kuuluu jossakin vaiheessa matkustamista EU:n ja jonkin kolmannen maan välillä.

- Komissio esittää myös kertomuksen tämän terrorismintorjuntaa koskevan puitepäätöksen täytäntöönpanosta . Jäsenvaltioiden on pyrittävä määrätietoisemmin saattamaan vuonna 2002 hyväksytty järjestelmä osaksi kansallista lainsäädäntöään, jotta siitä olisi tukea kansallisille poliisiviranomaisille, syyttäjille ja tuomareille.

Päätelmät:

EU:n tasolla on jatkettava työtä terrorismin uhkan torjumiseksi. Samalla on kehitettävä sopivalla tavalla tämän politiikan ulkoista ulottuvuutta. Tämä on välttämätöntä, koska uhka on kansainvälinen ja ylittää valtioiden rajat. Se kohdistuu EU:n yhteisiin etuihin, joiden turvaaminen on EU:n kehittämisen edellytys. EU tuo toimintaan lisäarvoa tukemalla jäsenvaltioiden toimia ja edistämällä erityisesti rajat ylittävien kysymysten ratkaisemista. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin viime kädessä itse vastuussa kansalaistensa suojelemisesta. Turvallisuuspolitiikan tavoitteena on EU:n kansalaisten suojeleminen perusoikeuksia kunnioittaen. Terrorismi on monitahoinen ja monimutkainen haaste. EU:n tasolla toteutettavien toimien on tarkoitus kattaa ongelman kaikki ulottuvuudet – ennaltaehkäisy, suojelu, syytetoimet ja terrori-iskuihin reagoiminen. Tänään hyväksyttävä toimenpidepaketti osoittaa, että Euroopan komissio on edelleen sitoutunut vastaamaan näihin haasteisiin. Nämä ehdotukset lujittavat osaltaan EU:n suojamuuria terrorismia vastaan.

LIITE: Kaupunkien joukkoliikenteen turvallisuuden parantaminen

Kaupunkien joukkoliikenne perustuu monimutkaisiin järjestelyihin, joissa on päivittäin mukana monia eri liikenteenharjoittajia, paikallisia palveluntarjoajia ja miljoonia matkustajia. Joukkoliikennettä on helppo käyttää, kun pysäkkejä ja linjojen välisiä vaihtomahdollisuuksia on runsaasti. Matkustajia ei yleensä tarkasteta ja kulkuvälineisiin pääsyä valvotaan hyvin vähän, jos ollenkaan. Lisäksi arviot eri liikennevälineisiin liittyvistä uhkista ja niiden haavoittuvuudesta vaihtelevat suuresti. Tämän monimuotoisuuden vuoksi turvallisuusongelmiin ei ole olemassa yleispätevää ratkaisua.

Tätä nykyä kaupunkien joukkoliikenteen turvallisuudesta vastaavat liikenteenharjoittajat sekä paikalliset ja kansalliset viranomaiset. Lento- ja meriliikenteessä sekä kansainvälisessä tavaraliikenteessä sovelletaan eurooppalaisia turvallisuusmääräyksiä, mutta kaupunkien joukkoliikenteessä ei ole käytössä vastaavia toimenpiteitä. Lisäksi on todettava, että siinä missä lento- ja merikuljetusten turvallisuustoimenpiteissä voidaan käyttää esikuvana kansainvälisten organisaatioiden laatimia sääntöjä, kaupunkien matkustajaliikenteestä ei ole olemassa minkäänlaisia kansainvälisten organisaatioiden laatimia eikä muitakaan sääntöjä.

Kuten tämän tiedonannon 3 kohdassa todetaan, komissio aikoo perustaa kaupunkiliikenteen turvallisuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän pohtimaan näitä kysymyksiä. Ryhmässä voidaan vaihtaa parhaita käytänteitä ja kokemuksia (sekä hyviä että huonoja) neljällä keskeisellä osa-alueella: organisatoriset toimenpiteet , valvonta ja havaitseminen , kestävämmät laitteet ja välineet sekä vaaratilanteiden hallinta . Pidemmällä aikavälillä tämän työn pohjalta voidaan laatia yhteisesti sovitut turvallisuuskriteerit ja vertailuarvot, joiden avulla viranomaiset ja liikenteenharjoittajat voivat toteuttaa itsearviointeja ja laatia turvallisuussuunnitelmia.

Komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita nimeämään yhteyspisteen, jonka tehtävänä on helpottaa kaupunkiliikenteen turvallisuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän työskentelyä, huolehtia sen tavoitteiden selkeästä määrittelystä ja kansallisten toimien johdonmukaisuudesta sekä edistymisen seurannasta. Yhteyspisteen olisi edustettava kunkin jäsenvaltion asianmukaista liikenneturvallisuusviranomaista.

Jäsenvaltioita, viranomaisia ja liikenteenharjoittajia kannustetaan ottamaan käyttöön ja testaamaan uusia turvallisuuskonsepteja, tekniikoita ja laite- ja ohjelmistoratkaisuja. Kaikista kokemuksista on yhteisölle enemmän hyötyä, jos ne jaetaan kaupunkiliikenteen turvallisuutta käsittelevässä asiantuntijaryhmässä tai eurooppalaisen teknologialuettelon välityksellä tai työpaikkakoulutushankkeiden yhteydessä eri liikenteenharjoittajien yhteistyön pohjalta. Lisäksi komissio laatii pysyvän luettelon turvallisuusalalla vireillä olevista julkisesti rahoitettavista tutkimus- ja kehityshankkeista ja kannustaa panostamaan erityisesti inhimilliseen tekijään ja uuteen teknologiaan. Eri tahojen edustajia kannustetaan osallistumaan toimintaan mahdollisuuksien mukaan ja määrittelemään tarvittaessa uusia turvallisuuteen liittyviä tutkimustarpeita.

Komissio myös toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että turvallisuusnäkökohdat otetaan EU:n rahoittamissa kaupunkiliikennehankkeissa tarvittaessa asianmukaisella tavalla huomioon.

[1] Tiedonanto – Arviointi EU:n politiikasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla (KOM(2006) 332, 28.6.2006).

[2] Ks. esim. syyskuussa 2005 annettu tiedonanto KOM(2005) 313.

[3] Komissio antoi 12. joulukuuta 2006 tiedonannon elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevasta EU:n ohjelmasta (KOM(2006) 786 lopullinen) ja ehdotuksen neuvoston direktiiviksi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta (KOM(2006) 787 lopullinen).

[4] Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan matkustajien kuljettamiseen maitse tarkoitettua joukkoliikennettä, joka toteutetaan linja-autojen, maan pinnalla tai maan alla kulkevien junien ja raitiotievaunujen (ns. kevyen raideliikenteen) avulla.

[5] Neuvoston päätös, tehty 12 päivänä helmikuuta 2007, rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta kaudelle 2007–2013 osana perusoikeuksia ja oikeusasioita koskevaa yleisohjelmaa.

[6] Kaikkien 39 PASR-hankkeen kuvaukset väli- ja lopputuloksineen ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/enterprise/security/articles/article_2007-02-23_en.htm

[7] Foorumin perustamisesta ilmoitettiin komission tiedonannossa julkisen ja yksityisen sektorin välisestä vuoropuhelusta turvallisuutta koskevan tutkimuksen alalla (KOM(2007)511 lopullinen, 11.9.2007).

[8] Korkean tason työryhmä perustettiin vuonna 2003. Loppuraportissaan (Research for a Secure Europe: Report of the Group of Personalities in the field of Security Research, 15. maaliskuuta 2004, http://ec.europa.eu/enterprise/security/doc/gop_en.pdf.) se suositteli, että seitsemännessä puiteohjelmassa käynnistetään turvallisuustutkimuksen aihealue, jolle osoitetaan rahoitusta 1 miljardi euroa vuodessa, ja että perustetaan Euroopan turvallisuustutkimuksen neuvoa-antava lautakunta (ESRAB).

[9] Lautakunta perustettiin 22. huhtikuuta 2005 tehdyllä komission päätöksellä 2005/516/EY , ja se julkaisi loppuraporttinsa 22. syyskuuta 2006. Se suosittelee monialaisen ja tehtävälähtöisen tutkimustyön toteuttamista. Loppukäyttäjien ja toimittajien olisi kokoonnuttava yhteen määrittelemään ja toteuttamaan hankkeita. Raportissa määriteltiin eräitä aloja, mm. infrastruktuurien turvallisuus, joilla olisi edistettävä innovointia ja parannettava tutkimuksen hyödyntämistä tuotteiden ja palvelujen hankinnan yhteydessä. Lautakunnan raportissa ehdotettiin lisäksi Euroopan turvallisuuslautakunnan (sittemmin ESRIF) perustamista edistämään vuoropuhelua ja yhteistä näkemystä Euroopan turvallisuutta koskevista tarpeista. Lautakunnan olisi saatettava joustavasti yhteen niin julkisten kuin yksityistenkin yhteisöjen vaikutusvaltaisia johtotason edustajia kehittämään yhdessä strategiset turvallisuuslinjaukset ja toimimaan tarvittaessa vertailuelimenä nykyisten ohjelmien ja aloitteiden täytäntöönpanon yhteydessä.