18.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/64

1.

ETSK suhtautuu myönteisesti neuvoston puheenjohtajavaltion aikomukseen sopia myös harkinta-ajan seuraavista vaiheista sen sijaan, että rajoituttaisiin esittelemään prosessin aikana tehtyjä aloitteita.

2.

ETSK toistaa 24. syyskuuta 2003 (1) ja 28. lokakuuta 2004 (2) antamissaan lausunnoissa esittämänsä kannan, jonka mukaan perustuslakisopimus on olennainen väline unionin vastatessa edessään oleviin haasteisiin. Komitea korostaa olevan erityisen tärkeää, että sopimukseen on sisällytetty perusoikeuskirja. Näin unionin toimintaperiaatteet perustuvat kansalaisten oikeuksiin sekä institutionaalisiin ja unionin hallintotapaa koskeviin määräyksiin, jotka parantavat unionin näkyvyyttä ja lisäävät sen tehokkuutta.

3.

Komitea ottaa niin ikään huomioon 19. tammikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman ”Pohdintavaihe: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys”.

4.

ETSK toteaa seuraavaa:

5.

ETSK antaa 15. ja 16. kesäkuuta 2006 pidettävälle Eurooppa-neuvoston kokoukselle seuraavat suositukset:

5.1.1

Vastuu siitä, että Euroopan unionin nykyiseen identiteettikriisiin löydetään nopeasti ratkaisu, on olennaisesti jäsenvaltioilla ja siis Eurooppa-neuvostolla. Kesäkuussa 2006 pidettävän huippukokouksen on näin ollen annettava selkeä viesti Euroopan tulevaisuudesta ja raivattava ulospääsytie nykyisestä poliittisesta umpikujasta. ETSK katsoo, että kriisiä ratkaistaessa on säilytettävä perustuslakisopimuksen saavutukset ja siinä saavutettu tasapaino sekä otettava huomioon, että 15 jäsenvaltiota on jo ratifioinut sopimuksen.

5.1.2

Perustuslakisopimuksen IV-443 artiklan 4 kohdan nojalla sopimuksen ratifiointiprosessin epäonnistuminen kahdessa jäsenvaltiossa ei merkitse välttämättä, että sopimus on hylättävä. Näiden epäonnistumisien taustalla olevia syitä ei kuitenkaan tule jättää huomiotta.

5.2.1

Unionin toimielinten, komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston, on ennakoitava perustuslakisopimukseen sisältyvät innovatiivisimmat hallintotapaseikat. ETSK kehottaa näin ollen laajentamaan ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuulemisprosesseja jo tässä vaiheessa ja järjestämään kuulemisen aina ennen tärkeän lainsäädäntöaloitteen tekemistä. Komitea kehottaa komissiota tarkastelemaan myös kansalaisaloitteen toteuttamisen ehtoja.

5.2.2

Toimielinten olisi hyödynnettävä aiempaa useammin ETSK:n kykyä antaa oma panoksensa unionin politiikkojen sisältöön siten, että komitea antaa valmistelevia lausuntoja ja tiedonantoja ja osallistuu vaikutustenarviointien laatimiseen.

5.2.3

Komitea aikoo myös tehdä edelleen aloitteita yhdessä mm. jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kanssa ollakseen ratkaisevalla tavalla mukana unionin toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun ja yhteistoiminnan edistämisessä ja vakinaistamisessa.

5.2.4

Olisi niin ikään kehitettävä ”toimivan toissijaisuuden” periaatetta antamalla alue- ja paikallisyhteisöille sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioille yhä enemmän vastuuta ”unionin nimissä”, jotta kansalaiset omaksuisivat nopeammin unionin realiteetit. Toissijaisuuden valvonta olisikin ulotettava kattamaan alue- ja paikallisyhteisöjen lisäksi kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.

5.3.1

Unionin toimielinten on vahvistettava entisestään unionin politiikkojen sisältöä ja osoitettava niiden olevan tehokkaita ja vaikuttavan myönteisesti kansalaisten arkeen: työllisyyteen, liikkuvuuteen, ympäristöön, sosiaaliseen edistykseen, nuorisotoimintaan, yrittäjähenkeen, syrjinnän ja osattomuuden torjuntaan jne. Toimielinten olisi toteutettava myös vastaisuudessa mittavia eurooppalaisia hankkeita, joiden ansiosta kansalaiset voivat samaistua unioniin (Euroopan laajuiset verkot, avaruuspolitiikka jne.), sekä käynnistettävä uusia hankkeita, kuten eurooppalainen siviilipalvelus ja suurriskien eurooppalainen ennaltaehkäisy- ja hallintajärjestelmä.

5.3.2

Euroopan komission on perustamissopimusten sille antaman roolin ja toimivaltuuksien mukaisesti suunniteltava ja ehdotettava todellisia yhteisiä politiikkoja sellaisille aloille, joilla eurooppalainen ulottuvuus tuottaa selvästi lisäarvoa (etenkin energia, ympäristö ja tutkimus). Näissä tapauksissa on valittava kaikkein käytännönläheisimmät ratkaisut, jollaisia ovat alasta riippuen EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisrahoitus tai tiiviimpi yhteistyö.

5.3.3

Ulkopolitiikassa on Wienissä vuonna 1998 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tekemän sitoumuksen mukaisesti niin ikään vahvistettava huomattavasti yhteenkuuluvuutta ja EU:n yhteisvastuuta sen sijaan, että aloitteet ja kannat ovat hajallaan, mikä herättää epäilyjä siitä, haluavatko jäsenvaltiot todella toimia unionin nimissä. Johdonmukainen ja vakuuttava EU:n legitiimien intressien esittely ympäri maailmaa voisi myös vahvistaa huomattavasti kansalaisten uskoa unioniin ja lisätä unionin näkyvyyttä.

5.3.4

Antamalla unionin politiikoille konkreettisen sisällön komissio ja neuvosto tekevät tarkistetusta Lissabonin strategiasta uskottavan ja avaavat tien vuoden 2010 jälkeisen Eurooppa-hankkeen toteuttamiselle kansalaisten odotusten mukaisesti, kunhan hankkeeseen tällä kertaa myönnetään asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita vastaavat todelliset resurssit. Kansalaiset ymmärtävät paremmin perustuslakisopimuksen, jos heille avataan näkymä globaaliin yhteiskuntahankkeeseen, jollaista nykyisin kaivataan.

5.4.1

Komission ja neuvoston ei tulisi odottaa uutta perussopimusta, vaan niiden olisi jo nyt pantava kaikilta osin täytäntöön eräät Nizzan sopimuksen määräykset, kuten tiettyjä sosiaalipolitiikan sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla tehtäviä määräenemmistöpäätöksiä koskevat määräykset.

5.4.2

ETSK suosittaa lisäksi, että komissio ja jäsenvaltiot tekevät unionin talouspolitiikan ohjausjärjestelmää koskevia uusia aloitteita ja vahvistavat näin jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikan koordinointiprosessia, jotta investointeja alettaisiin jälleen suunnata Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Jo tässä vaiheessa on hyödyllistä lisätä euroryhmän maiden panosta.

5.4.3

Neuvoston on nyt puututtava toimiin, jotka ovat useilla aloilla aikataulustaan jäljessä, riittämättömiä tai jopa puutteellisia. Tällaisia osa-alueita ovat esimerkiksi yhtymien, keskinäisten yhtiöiden ja pienyritysten eurooppalaisen perussäännön laatiminen ja yhteisön patentti. On niin ikään poistettava ripeästi ihmisten, palveluiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden tiellä vielä olevat esteet. Toiminnan viivästyminen ja puutteellisuus ovat vieneet uskottavuutta unionin toimielimiltä. Ne ovat omiaan edistämään jäsenvaltioiden itsekästä toimintaa ja saamaan jäsenvaltiot uudelleen kilpailemaan keskenään.

5.4.4

Komissiolla on aloiteoikeus ja se valvoo yleistä etua. Jos jotain komission esittämää unionin säädöshanketta ei saada vietyä päätökseen, neuvoston tulisi selittää ja perustella kansalaisille, miksi aloitteen käsittely on juuttunut paikoilleen.

5.5.1

ETSK kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan kohdennettuja ja jatkuvia tiedotuskampanjoita Euroopan yhdentymisen saavutuksista ja sen lisäarvosta sekä ottamaan ”Euroopan kansalaistaidon” oppiaineeksi jo ensiasteen opetuksessa. Jotta informaatio olisi uskottavaa eikä sitä pidettäisi propagandana, sen taustavoimiksi on valjastettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden muodostamat verkostot ja asetettava tavoitteeksi konkreettinen keskustelu unionin politiikkojen sisällöstä. Euroopan komissiolla on perusluonteinen rooli myös varmistettaessa, että unionin viestintätoimet ovat johdonmukaisia. Komission olisi sitouduttava nykyistä ponnekkaammin puolustamaan unionin politiikkoja ja mekanismeja eikä vain pysyteltävä neutraalina.

6.1

Allekirjoittaessaan ja ratifioidessaan unionin perussopimukset kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vapaaehtoisesti yhdentymisprosessiin, jonka perusta on yhä tiiviimmässä Euroopan kansojen muodostamassa unionissa.

6.2

Harkinta-ajan on määrä auttaa löytämään ratkaisu nykyiseen institutionaaliseen pattitilanteeseen, ja sitä on ennen kaikkea hyödynnettävä siten, että edistetään uuden yhteisymmärryksen syntymistä yhdentymisen päämääristä ja realistisesta mutta kunnianhimoisesta poliittisesta hankkeesta. Sen ansiosta kansalaiset voivat uneksia Euroopasta, joka todella tuo heille rauhan ja lisää vaurautta ja demokratiaa. EU:n nykyisestä identiteettikriisistä selviytyminen edellyttää välttämättä, että Eurooppa-hanke saadaan jälleen luotettavaksi ja yhdentymisprosessi legitiimiksi.