15.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/38

—

pitää ehdottoman tärkeänä, että Euroopan unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten toimintaa vahvistetaan todellisen kumppanuuden avulla, jotta kyetään vastaamaan entistä tehokkaammin niihin taloudellisiin ja sosiaalisiin sekä ympäristöä ja demokratiaa koskeviin haasteisiin, joita Euroopan unioni joutuu kohtaamaan, samalla kun kunnioitetaan eri hallintotasojen toimivaltaa.

—

katsoo, että todellisen monitasoisen hallinnon edistäminen Euroopan unionissa edellyttää ensisijaisesti sääntely-ympäristön parantamista, yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamista, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista sekä kuulemismenettelyn ja vaikutusten arviointimenettelyn vahvistamista.

—

pitää valitettavana, että säädöskäytännön parantamista koskevassa paketissa ei juurikaan mainita alue- ja paikallisulottuvuutta, vaikka vuonna 2001 hyväksytyssä eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa korostetaan tarvetta luoda entistä tehokkaampi kumppanuus eri hallintotasojen välille, sillä alue- ja paikallisviranomaiset vastaavat laajalti yhteisön lainsäädännön toteuttamisesta — ja toimivallastaan riippuen jopa sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

—

toivoo, että käynnissä olevan hallitustenvälisen konferenssin puitteissa syntyvässä institutionaalisessa ratkaisussa säilytetään alue- ja paikallisviranomaisia sekä alueiden komiteaa koskevat Euroopan perustuslakisopimuksen määräykset ja erityisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden määrittelyä, täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat määräykset.

—

kannattaa sitä, että komissio, jäsenvaltioiden parlamentit ja alueparlamentit perustavat mahdollisimman pian toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin, jonka ansiosta EU:n lainsäädäntöehdotuksia voidaan tutkia tarkasti jo lainsäädäntöprosessin hyvin varhaisessa vaiheessa.

—

vetoaa sen puolesta, että alueiden komitean osallistumista yhteisön tärkeimpien politiikkojen alueellisten vaikutusten arviointiin vahvistetaan, ja tarjoaa siksi asiantuntemuksensa Euroopan komission käyttöön antaakseen panoksensa sellaisten uusien lainsäädäntöehdotusten vaikutustenarviointiin, joilla on huomattavia alueellisia vaikutuksia.

—

toivoo, että sääntelyn parantamisaloitteeseen yhdistetään tarkoituksenmukaisia tiedotus- ja viestintätoimia, joiden avulla jaetaan tietoa yhteisön lainsäädäntöä toteuttaville tahoille — joita ovat useimmissa tapauksissa erityisesti alue- ja paikallisviranomaiset — sekä yhteisön lainsäädännöstä hyötyville tahoille eli EU:n kansalaisille.

Esittelijä

:

Luc VAN DEN BRANDE, flaamilaisen parlamentin jäsen (BE, PPE)

1.

pitää ehdottoman tärkeänä, että Euroopan unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten toimintaa vahvistetaan todellisen kumppanuuden avulla, jotta kyetään vastaamaan entistä tehokkaammin niihin taloudellisiin ja sosiaalisiin sekä ympäristöä ja demokratiaa koskeviin haasteisiin, joita Euroopan unioni joutuu kohtaamaan, samalla kun kunnioitetaan eri hallintotasojen toimivaltaa.

2.

katsoo, että todellisen monitasoisen hallinnon edistäminen Euroopan unionissa edellyttää ensisijaisesti sääntely-ympäristön parantamista, yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamista, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista sekä kuulemismenettelyn ja vaikutusten arviointimenettelyn vahvistamista.

3.

ottaa huomioon komission ponnistukset lainsäädännön kodifioimiseksi ja uudelleenlaatimiseksi ja korostaa, että säädöskäytännön parantamista ei pidä tulkita yksinomaan sääntelyn vähentämiseksi. Komission tulee esittää lainsäädännön peruuttamisen yhteydessä arvio yksittäisen lainsäädäntöehdotuksen unionille tuottamasta todellisesta lisäarvosta. Komitea kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota toimimaan täysipainoisesti roolissaan Euroopan yhdentymisprosessin liikkeellepanevana voimana ja muistuttaa, että johdonmukainen ja pitkäjänteinen poliittinen näkemys, joka ilmenee konkreettisena poliittisena toimintana, on säädöskäytännön ja sääntelyn parantamisen ennakkoedellytys.

4.

tukee Euroopan komission pyrkimyksiä parantaa säädöskäytäntöä peruuttamalla valmisteilla oleva lainsäädäntöehdotus, silloin kun se on toissijaisuusperiaatteen noudattamisen kannalta olennaista. Komitea kehottaa Euroopan komissiota jatkamaan tällä linjalla.

5.

pitää valitettavana, että säädöskäytännön parantamista koskevassa paketissa ei juurikaan mainita alue- ja paikallisulottuvuutta, vaikka vuonna 2001 hyväksytyssä eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa korostetaan tarvetta luoda entistä tehokkaampi kumppanuus eri hallintotasojen välille, sillä alue- ja paikallisviranomaiset vastaavat laajalti yhteisön lainsäädännön toteuttamisesta — ja toimivallastaan riippuen jopa sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Alue- ja paikallistason osallistuminen kaikkiin säädöskäytännön parantamisaloitteisiin tulisi niin ollen taata entistä tehokkaammin erityisesti varmistamalla komitean osallistuminen erilaisiin toimielinten yhteisiin koordinointiryhmiin.

6.

toivoo, että paikallisviranomaiset, alueparlamentit ja alueelliset edustuselimet kutsutaan osallistumaan yhteisön lainsäädännön laadintaan ja muotoiluun niille annetun toimivallan puitteissa, sillä se vahvistaisi päätöksentekoprosessien demokraattista legitiimiyttä.

7.

kannattaa Euroopan komission vuoden 2007 työohjelmassaan ilmoittamaa aikomusta asettaa sääntely-ympäristön parantaminen ensisijaiseksi tavoitteeksi, jotta siten voidaan edistää mm. kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä koskevia Lissabonin strategian tavoitteita ja parantaa niin ollen Euroopan kansalaisten elämänlaatua.

8.

suhtautuu myönteisesti komission kertomukseen ”Parempi säädöskäytäntö 2006”. Siinä otetaan huomioon komitean odotukset, jotka koskevat sen kuulemista ja osallistumista lainsäädäntöä edeltävään vaiheeseen ja erityisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen valvomista vaikutustenarvioinnissa. Komitea painottaa kuitenkin, että tulevaisuudessa tällaisia ponnistuksia on tarpeen vahvistaa hallinnon eri tasojen välisen koordinoinnin parantamiseksi sekä tiedottamiseksi yhteisön päätöksentekoprosessista ja yhteisön lainsäädäntötoimien ulottuvuudesta sekä niiden taloudellisista ja hallinnollisista vaikutuksista alue- ja paikallisviranomaisiin.

9.

vahvistaa sitoutuneensa tavoitteeseen sisällyttää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet perustuslakisopimukseen ja korostaa, että Euroopan perustuslakisopimuksen puuttuessa alue- ja paikallisviranomaisille sekä alueiden komitealle on tärkeää, että jäsenvaltioiden parlamenttien roolia EU:ssa sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevien pöytäkirjojen tai niiden sisällön täytäntöönpano varmistetaan mahdollisimman pian.

10.

toivoo, että käynnissä olevan hallitustenvälisen konferenssin puitteissa syntyvässä institutionaalisessa ratkaisussa säilytetään alue- ja paikallisviranomaisia sekä alueiden komiteaa koskevat Euroopan perustuslakisopimuksen määräykset ja erityisesti edellä mainittujen periaatteiden määrittelyä, täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat määräykset.

11.

korostaa, että nykyisen perustamissopimuksen mukaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet ovat monitasoisen hallinnon kantavia voimia. Vastuu näiden periaatteiden soveltamisesta käytännössä on niin ollen jaettava, mikä edellyttää todellisen toissijaisuuskulttuurin luomista Euroopan unionissa.

12.

suhtautuu myönteisesti 25. maaliskuuta 2007 annettuun Berliinin julistukseen, jolla juhlistettiin Rooman sopimusten allekirjoittamisen 50-vuotisjuhlaa ja jossa korostetaan tarvetta jakaa tehtävät Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä ja tunnustetaan näin ollen monitasoisen hallinnon merkitys.

13.

kehottaa unionin muita toimielimiä ottamaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden alue- ja paikallisulottuvuuden huomioon säännöllisesti ja johdonmukaisesti lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa.

14.

tarjoaa sitä varten käyttöön asiantuntemuksensa etenkin toissijaisuutta valvovan verkoston välityksellä tähän mennessä toteutettujen kahden pilottitestin päätelmien ja arviontien mukaisesti.

15.

kehottaa painokkaasti alueparlamentteja perustamaan parlamentaarisia valiokuntia, joiden tehtävänä on varmistaa toissijaisuusperiaatteen soveltamisen valvonta ja jotka toimisivat niin ollen edellä mainitun verkoston etuoikeutettuna yhdyssiteenä.

16.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen toimittaa kaikki uudet lainsäädäntöehdotukset ja kuulemisasiakirjat suoraan jäsenvaltioiden parlamenteille ja pyytää niitä esittämään näkemyksiään politiikan muotoiluprosessin parantamiseksi etenkin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä ehdotusten sisällön osalta. Komitea kehottaa laajentamaan käytäntöä niin, että se koskee myös valtiotasoa alempien tasojen lainsäädäntöelimiä kunkin jäsenvaltion toimivallan jaon mukaan.

17.

vetoaa jäsenvaltioihin, joissa toimivalta on jaettu valtio- ja aluetason kesken, jotta niissä tehtäisiin sitova sisäinen sopimus toimenpiteistä, joita on toteutettava osana toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaa koskevaa ennakkovaroitusjärjestelmää.

18.

kehottaa Euroopan komissiota perustamaan sähköisen viestintäjärjestelmän, jonka ansiosta alue- ja paikallisviranomaiset voivat saada asianmukaista tietoa lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa.

19.

kannattaa sitä, että komissio, jäsenvaltioiden parlamentit ja alueparlamentit perustavat mahdollisimman pian toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin, jonka ansiosta EU:n lainsäädäntöehdotuksia voidaan tutkia tarkasti jo lainsäädäntöprosessin hyvin varhaisessa vaiheessa. Komitea painottaa, että kyseistä mekanismia luotaessa tulisi varmistaa yhteistyö komitean kanssa, jotta voidaan hyödyntää olemassa olevia synergioita. Komitea on valmis jakamaan toissijaisuusperiaatteen toteutumista valvovan verkoston välityksellä saamiaan kokemuksia.

20.

korostaa, että komitean kuuleminen lainsäädäntöprosessin yhteydessä on tärkeää, sillä komitea on alue- ja paikallisviranomaisten institutionaalinen edustaja Euroopan unionissa ja Euroopan komission institutionaalinen keskustelukumppani. Kuulemisen vahvistaminen lisää päätöksentekoprosessin avoimuutta, kattavuutta, toimivuutta ja demokraattisuutta, sillä se tuo päätöksenteon lähinnä EU:n kansalaisia olevalle tasolle.

21.

toistaa marraskuussa 2005 allekirjoitetussa, Euroopan komission ja komitean välillä tehdyssä yhteistyöpöytäkirjassa tehdyt sitoumukset. Sopimuksen mukaan ”[H]yvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti komitean tulee täyttää täysipainoisesti välittäjän roolinsa alue- ja paikallisyhteisöjä edustavien järjestöjen kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Komissio pitää huolta siitä, että komitea otetaan täysivaltaisesti mukaan yhteisesti järjestettävien kokousten poliittiseen valmisteluun.” Komitea on tyytyväinen siihen, että vuodesta 2004 lähtien yhdeksän Euroopan komission jäsentä ja lähes 80 alue- ja paikallisviranomaisia edustavaa eurooppalaista ja kansallista järjestöä on osallistunut järjestelmälliseen vuoropuheluun.

22.

katsoo, että järjestelmällistä vuoropuhelua alue- ja paikallishallinnon järjestöjen kanssa tulisi hyödyntää erityisesti Euroopan komission lainsäädäntöohjelman valmisteluvaiheessa.

23.

esittää tiettyjä ehdotuksia järjestelmälliseen vuoropuheluun osallistuvien kumppaneiden kanssa käytävän keskustelun jatkamiseksi; ehdotusten tavoitteena on parantaa vuoropuhelun menettelytapoja ja varmistaa sen alkuperäiset tavoitteet sekä kehittää alueiden komitean poliittista ja institutionaalista roolia:

24.

ottaa lisäksi itselleen mielellään entistä enemmän vastuuta järjestelmällisen vuoropuhelun järjestämisestä ja toivoo, että prosessin avoimuutta lisättäisiin.

25.

toistaa suosituksensa, jotka se esitti lausunnossaan vuosikertomuksesta ”Parempi säädöskäytäntö 2004” ja joiden mukaan alue- ja paikallisviranomaisia tulisi kuulla järjestelmällisesti EU:n lainsäädännön valmistelun varhaisessa vaiheessa. Komitea katsoo niin ikään, että on olennaisen tärkeää varmistaa kyseisten kuulemisten tehokkuus ja niiden huomioon ottaminen.

26.

muistuttaa, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat pääasiassa riippuvaisia siitä, miten hyvin tai huonosti yhteisön lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komitea korostaa, että on tärkeää parantaa keskushallinnon sekä alue- ja paikallisviranomaisten välistä koordinointia.

27.

korostaa toistamiseen, että kumppanuusperiaatetta on sovellettava käytännössä sekä yhteisön lainsäädännön ja politiikkojen laadinta- että täytäntöönpanovaiheessa.

28.

muistuttaa, että Euroopan komissio on esittänyt ajatuksen tavoitteita koskevista kolmikantasopimuksista ja yleissopimuksista ja kehittänyt sitä edelleen. Komitea toistaa ehdotuksensa näiden välineiden tarkistamisesta ja ehdottaa eurooppalaisten alueellisten sopimusten tekemistä Euroopan komission käynnistämästä, kolmikantasopimuksia koskevasta kokeiluvaiheesta saatujen kokemusten perusteella.

29.

korostaa, että eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien tapaan eurooppalaisten alueellisten sopimusten avulla voitaisiin lisätä alueellista yhteenkuuluvuutta ja paikallistasolla voimakkaasti vaikuttavien politiikkojen joustavuutta eri hallintotasojen järjestelmällisen yhteistyön ansiosta. Näin voitaisiin toteuttaa paikallis- ja aluetason, jäsenvaltioiden ja EU:n yhdessä määrittelemiä tavoitteita. Välineen käyttö olisi vapaaehtoista.

30.

korostaa, että todellista kumppanuutta ei voi syntyä, ellei kukin sopimusosapuoli osallistu rahoitukseen. Komitea ehdottaa, että eurooppalaisten alueellisten sopimusten rahoitusta pohdittaessa tulisi keskittyä mahdollisiin synergioihin yhtäältä asiaankuuluvia aloja koskevien EU:n nykyisten budjettikohtien ja rakennerahastojen välillä, toisaalta paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla käytettävissä olevien määrärahojen välillä. Tarkoitusta varten ei tule luoda uutta yhteisön aluepolitiikan rahoitusvälinettä eikä pyytää lisävaroja.

31.

katsoo, että eurooppalaisten alueellisten sopimusten määrittelyä ja täytäntöönpanoa koskevia yhteisneuvotteluja Euroopan komission, Euroopan unionin neuvoston, Euroopan parlamentin ja alueiden komitean välillä olisi hyödyllistä tiivistää.

32.

vahvistaa Euroopan komissiolle halukkuutensa toimia aloitteelliseesti antaakseen virikkeitä eurooppalaisten alueellisten sopimusten tekemiselle sekä halukkuutensa toimia kaikkien asiaankuuluvien osapuolien luotettavana kumppanina.

33.

toivoo kuitenkin Euroopan komissiolta entistä laajempaa tukea alue- ja paikallisviranomaisten aloitteille. Komitea korostaa lisäksi, että jo olemassa olevat hankkeet vaativat nykyistä enemmän huomiota. Niitä ei pidä hylätä pilottivaiheen päätyttyä.

34.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen perustaa vaikutusten arvioinneista vastaava riippumaton lautakunta puheenjohtajan alaisuuteen vaikutusten arviointien tarkastamisen tehostamiseksi, kuten komitea suositteli lausunnossaan ”Parempi säädöskäytäntö 2004”.

35.

vetoaa sen puolesta, että alueiden komitean osallistumista yhteisön tärkeimpien politiikkojen alueellisten vaikutusten arviointiin vahvistetaan, ja korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla voi olla ratkaiseva rooli säädösten saattamisessa osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä sekä niiden täytäntöönpanossa, mikäli kyseisillä viranomaisilla on mahdollisuus osallistua asianmukaisesti säädösten laadintaan.

36.

kannattaa sitä, että pyritään kehittämään vaikutusten arvioinnin yhteinen menetelmä sekä yhteinen menetelmä yhteisön lainsäädännöstä johtuvien hallintokustannusten arvioimiseksi. Komitea ehdottaa, että menetelmä sovitetaan alue- ja paikallistason tarpeisiin, jotta voidaan arvioida alue- ja paikallisviranomaisille koituva hallinnollinen ja taloudellinen taakka, ja toivoo voivansa osallistua täysipainoisesti alaa koskevaan toimielinten väliseen yhteistyöhön.

37.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission toimintaohjelmaan hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa sekä 8.–9. maaliskuuta 2007 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle ehdotettuun tavoitteeseen vähentää hallinnollista rasitusta 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden yhteistyönä. Komitea muistuttaa kuitenkin tarpeesta ottaa tavoitteen toteuttamisessa huomioon alue- ja paikallisulottuvuus sekä alue- ja paikallisviranomaisten rooli.

38.

tarjoaa marraskuussa 2005 allekirjoitetun yhteistyöpöytäkirjan hengessä asiantuntemuksensa Euroopan komission käyttöön antaakseen panoksensa sellaisten uusien lainsäädäntöehdotusten vaikutustenarviointiin, joilla on huomattavia alueellisia vaikutuksia.

39.

sitoutuu tässä yhteydessä toteuttamaan osana AK:n Lissabonin strategian seurantafoorumin toimintaa kokeiluhankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa alue- ja paikallisviranomaisten järjestelmällistä kuulemista EU:n lainsäädännöstä sen valmisteluvaiheessa. Kokeilun tarkoituksena on niin ikään auttaa löytämään yhteinen menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida yhteisön lainsäädännön vaikutuksia alue- ja paikallisviranomaisiin. Komitean mielestä olisi sen vuoksi hyödyllistä, että se olisi edustettuna Eurooppa-neuvoston kevään huippukokouksessa, mikä olisi yhdenmukaista myös sen kanssa, että komitea on sitoutunut Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

40.

toistaa kehotuksensa sisällyttää alueellinen osio lainsäädännön yksinkertaistamista koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

41.

ilmaisee tyytyväisyytensä avoimuuden edistämiseen tähtäävään komission aloitteeseen ja muistuttaa, että mikäli EU haluaa todella lisätä demokraattista legitiimiyttään, sen tulee myös varmistaa alue- ja paikallistoimijoiden entistä aktiivisempi osallistuminen lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseihin. Komitea pitääkin valitettavana, ettei aloitteessa mainita alue- ja paikallisulottuvuutta, ja kehottaa komissiota ottamaan kyseisen ulottuvuuden paremmin huomioon.

42.

toivoo, että sääntelyn parantamisaloitteeseen yhdistetään tarkoituksenmukaisia tiedotus- ja viestintätoimia, joiden avulla jaetaan tietoa yhteisön lainsäädäntöä toteuttaville tahoille — joita ovat useimmissa tapauksissa erityisesti alue- ja paikallisviranomaiset — sekä yhteisön lainsäädännöstä hyötyville tahoille eli EU:n kansalaisille. Yhteisön lainsäädäntöä ei voida toteuttaa asianmukaisesti, elleivät asianosaiset ymmärrä sitä. Tämän johdosta on panostettava tiedotus- ja viestintätoimintaan sen lisäksi, että kyseiset tahot kutsutaan osallistumaan lainsäädännön valmisteluprosesseihin.

43.

kiinnittää Euroopan komission huomion siihen, että komission tulisi varmistaa kaikkien hyväksymiensä lainsäädäntöehdotusten kääntäminen Euroopan unionin kaikille virallisille kielille ennen yhteisön lainsäädäntöprosessin virallista aloittamista ja ennen kuin alueiden komitealle esitetään lausuntopyyntö.

44.

korostaa toissijaisuutta valvovan verkostonsa mahdollisuutta toimia tehokkaana tiedotus- ja viestintäkanavana yhteisön lainsäädäntöprosessissa.