19.12.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 311/10

---

Neuvoston 23 päivänä marraskuuta 2006 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 33/2006

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/…/EY antamiseksi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta

(2006/C 311 E/02)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

1)	Tulvat voivat aiheuttaa kuolemantapauksia, ja ihmiset voivat niiden vuoksi menettää kotinsa, ympäristölle voi aiheutua vahinkoa, taloudellinen kehitys voi vaarantua merkittävästi ja yhteisön taloudellinen toiminta voi vaarantua.

2)	Tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voi estää. Jotkut ihmisen toiminnat ja ilmastonmuutos lisäävät kuitenkin osaltaan tulvien todennäköisyyttä ja haittavaikutuksia.

3)

On mahdollista ja toivottavaa vähentää tulvista erityisesti ihmisten terveydelle ja hengelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle, taloudelliselle toiminnalle ja infrastruktuurille aiheutuvien vahingollisten seurausten riskiä. Näiden riskien vähentämistoimet olisi kuitenkin sovitettava mahdollisimman hyvin yhteen koko vesistöalueella, jotta ne olisivat tehokkaita.

4)

Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (3) edellytetään, että jokaiselle vesipiirille laaditaan vesipiirin hoitosuunnitelma hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiseksi; tällä voidaan edistää tulvien vaikutusten lieventämistä. Tulvariskin vähentäminen ei kuitenkaan kuulu edellä mainitun direktiivin päätavoitteisiin, eikä siinä myöskään oteta huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevia tulvariskejä.

5)

Komission 12 päivänä heinäkuuta 2004 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassa tiedonannossa ”Tulviin liittyvä riskienhallinta — Tulvien ehkäisy, torjunta ja lieventäminen” esitetään yhteisön tason tulvariskien hallintatoimia koskeva analyysi ja niissä käytettävä lähestymistapa sekä todetaan, että yhdensuuntaiset ja yhteensovitetut toimet yhteisön tasolla toisivat mukanaan huomattavaa lisäarvoa ja nostaisivat tulvantorjunnan yleistä tasoa.

6)

Jäsenvaltioiden välisen yhteensovittamisen lisäksi tulvien ehkäisy ja lieventäminen edellyttää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Tämä on direktiivin 2000/60/EY sekä neuvoston päätöksellä 95/308/EY (4) hyväksytyn valtioiden rajat ylittävien jokien ja useamman kuin yhden valtion alueelle ulottuvien järvien suojelua ja käyttöä koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja sen soveltamisesta myöhemmin tehtyjen sopimusten mukaista.

7)

Yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23 päivänä lokakuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/792/EY, Euratom (5) säädetään jäsenvaltioiden tuen ja avun mobilisoinnista vakavissa hätätilanteissa, myös tulvatilanteissa. Pelastuspalvelutoimilla voidaan auttaa tarvittavalla tavalla hätätilanteen vaikutuksista kärsivää väestöä sekä parantaa valmiutta ja palautumiskykyä.

8)

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (6) nojalla on mahdollista myöntää pikaisesti taloudellista tukea suurkatastrofien sattuessa, jotta katastrofin vaikutuksista kärsineiden ihmisten, luontoalueiden, alueiden ja maiden olosuhteet voitaisiin palauttaa mahdollisimman normaaleiksi; tätä tukea voidaan kuitenkin myöntää rahastosta vain hätätoimiin, ei hätätilannetta edeltäviin vaiheisiin.

9)

Yhteisön alueella esiintyy erilaisia tulvia, kuten vesistötulvia, rankkasadetulvia, taajamatulvia ja merenpinnan nousua rannikkoalueilla. Myös tulvien aiheuttamat vahingot voivat vaihdella yhteisön eri maissa ja alueilla. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi itse määriteltävä tulvariskien hallinnan tavoitteet, joiden olisi perustuttava paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin.

10)

Voidaan katsoa, etteivät tulvariskit ole merkittäviä tietyillä yhteisön alueilla, kuten harvaan asutuilla tai asumattomilla alueilla taikka alueilla, joiden taloudellinen arvo on pieni tai ekologinen arvo vähäinen. Tulvariskit ja lisätoimien tarve olisi arvioitava jokaisen vesipiirin tai hallintayksikön osalta.

11)

Jotta tiedonvälitystä varten olisi käytössä tehokas väline ja jotta saataisiin pätevä perusta tulvariskien hallinnalle asetettaville painopisteille ja tätä koskeville teknisille, rahoitusta koskeville ja poliittisille päätöksille, on tarpeen säätää sellaisten tulvavaara- ja tulvariskikarttojen tekemisestä, joista ilmenevät erilaisiin tulvatilanteisiin liittyvät mahdolliset vahingolliset seuraukset.

12)

Jotta kyseessä olevalla alueella voitaisiin välttää tai vähentää tulvien kielteisiä vaikutuksia, on tarpeen antaa säännöksiä tulvariskien hallintasuunnitelmista. Tulvien syyt ja seuraukset vaihtelevat yhteisön eri maissa ja alueilla. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi näin ollen otettava huomioon niiden kattamien alueiden erityisominaisuudet ja tuotava esiin yksilöllisiä ratkaisuja näiden alueiden tarpeiden tai painopisteiden mukaisesti siten, että toimet sovitetaan asianmukaisesti yhteen vesipiirien sisällä.

13)

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi keskityttävä ehkäisyyn, suojeluun ja valmiustoimiin. Tulvariskien hallintasuunnitelmien osatekijät olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle ottaen huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset tulvien esiintymiseen.

14)	Yhteisvastuun periaate on hyvin tärkeä tulvariskien hallinnan yhteydessä. Sen mukaisesti jäsenvaltioita olisi rohkaistava pyrkimään velvollisuuksien oikeudenmukaiseen jakamiseen silloin, kun yhdessä päätetään kaikkia hyödyttävistä toimenpiteistä vesistöjen tulvariskien hallitsemiseksi.

15)	Päällekkäisten toimien välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää olemassa olevia tulvariskien alustavia arviointeja, tulvavaara- ja tulvariskikarttoja sekä tulvariskien hallintasuunnitelmia tämän direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi ja sen vaatimusten täyttämiseksi.

16)

Direktiivin 2000/60/EY mukaisten vesipiirin hoitosuunnitelmien ja tämän direktiivin mukaisten tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ovat vesistöalueen yhteensovitetun hoidon osatekijöitä. Näissä kahdessa prosessissa olisi näin ollen hyödynnettävä yhteisen synergian ja yhteisten etujen mahdollisuuksia siten, että otetaan huomioon direktiivin 2000/60/EY ympäristötavoitteet ja varmistetaan tehokkuus ja resurssien järkevä käyttö, vaikka toimivaltaiset viranomaiset ja hallintayksiköt eivät välttämättä ole samat tässä direktiivissä ja direktiivissä 2000/60/EY.

17)

Sellaisten tapausten osalta, joissa vesistöjä käytetään monimuotoisesti kestävän kehityksen mukaisissa ihmisen toimissa (esimerkiksi tulvariskien hallinta, ekologia, sisävesiliikenne tai vesivoima) ja jos nämä toimet vaikuttavat vesistöön, säädetään direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa selkeästä ja avoimesta prosessista näiden käyttötarkoitusten ja vaikutusten käsittelemiseksi, mukaan luettuna poikkeukset tavoitteista ”hyvä tila” tai ”ehkäistään tilan huononeminen”.

18)	Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti.

19)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sillä pyritään erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa vahvistetun kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti edistämään sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso sisällytetään unionin politiikkoihin.

20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on puitteiden luominen tulvien aiheuttamien vahinkojen riskin vähentämiselle, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mitä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

21)

Suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen sekä perustamissopimukseen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti sekä ottaen huomioon jäsenvaltioiden nykyiset valmiudet, alueelliselle ja paikalliselle tasolle olisi annettava huomattavasti liikkumavaraa erityisesti viranomaisten organisaation ja vastuualueiden osalta.

22)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (8) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda tulvariskien arvioinnille ja hallinnalle puitteet, joilla pyritään vähentämään yhteisön alueella esiintyvien tulvien johdosta ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvia vahingollisia seurauksia.

2 artikla

Direktiivin 2000/60/EY 2 artiklassa säädettyjen määritelmien ’joki’, ’vesistöalue’, ’vesistöalueen osa’ ja ’vesipiiri’ lisäksi tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.	’tulvalla’ maan, joka ei ole tavallisesti veden peittämä, tilapäistä peittymistä vedellä. Tähän sisältyvät jokien ja vuoristopurojen aiheuttamat tulvat, Välimeren alueen ajoittaisvirrat sekä merenpinnan nousu rannikkoalueilla; sen ulkopuolelle voivat jäädä viemäritulvat;

2.	’tulvariskillä’ tulvan esiintymisen todennäköisyyden ja tulvan johdosta ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seurausten yhdistelmää.

3 artikla

1.   Tämän direktiivin soveltamiseksi jäsenvaltioiden on hyödynnettävä direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 1, 2, 3, 5 ja 6 kohdan nojalla toteutettuja järjestelyjä.

2.   Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten:

a)	nimetä toimivaltaisen viranomaisen, joka on muu kuin direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 2 kohdan nojalla määritelty;

b)	määrittää tiettyjä rannikkoalueita tai yksittäisiä vesistöalueita ja liittää ne johonkin muuhun kuin direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti muodostettuun hallintayksikköön.

Näissä tapauksissa jäsenvaltioiden on viimeistään … päivänä …kuuta … (9) toimitettava komissiolle direktiivin 2000/60/EY liitteessä I tarkoitetut tiedot. Tätä varten viittauksella toimivaltaisiin viranomaisiin ja vesipiireihin tarkoitetaan viittausta tässä artiklassa tarkoitettuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja hallintayksiköihin. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tämän kohdan nojalla annettujen tietojen muutokset kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen muutos on tullut voimaan.

II LUKU

TULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

4 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritettava tulvariskien alustava arviointi kunkin vesipiirin tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintayksikön tai niiden alueella sijaitsevan kansainvälisen vesipiirin osalta.

2.   Tulvariskien alustavassa arvioinnissa on esitettävä saatavissa oleviin tai suoraan johdettavissa oleviin tietoihin, kuten asiaa koskeviin rekistereihin, perustuva arvio mahdollisista riskeistä. Arviossa on oltava vähintään seuraavat osat:

a)	asianmukaisessa mittakaavassa olevat vesipiirin kartat, joissa on kuvattu myös vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja tarvittaessa rannikkoalueiden rajat ja joista käy ilmi alueen topografia ja maankäyttö;

b)

kuvaus tulvista, joita on esiintynyt alueella aikaisemmin ja joilla on ollut huomattavia vahingollisia vaikutuksia ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle ja joiden kaltaisten tapahtumien toistumista voidaan edelleen pitää todennäköisenä, mukaan lukien tulvan laajuus, tulvareitit ja arvio tulvien vahingollisista vaikutuksista;

c)	kuvaus aikaisemmin esiintyneistä merkittävistä tulvista, jos samanlaisten tulvien toistumisella saattaisi olla huomattavia vahingollisia seurauksia;

ja niissä on tarvittaessa oltava:

d)

arvio tulevien tulvien mahdollisista vahingollisista seurauksista ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle; arviossa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon sellaiset tekijät kuin alueen topografia, vesistöjen sijainti ja niiden yleiset hydrologiset ja geomorfologiset ominaisuudet, asuttujen alueiden ja taloudelliseen toimintaan käytettyjen alueiden sijainti sekä pitkän aikavälin kehitys mukaan lukien ilmastonmuutoksen vaikutukset tulvien esiintymiseen.

3.   Kansainvälisten vesipiirien tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toisten jäsenvaltioiden kanssa jaettujen hallintayksikköjen osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tarpeellisia tietoja.

4.   Jäsenvaltioiden on suoritettava tulvariskien alustava arviointi viimeistään22 päivänä joulukuuta 2012.

5 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on 4 artiklassa tarkoitetun alustavan arvion perusteella nimettävä kunkin vesipiirin tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintayksikön tai niiden alueella sijaitsevan kansainvälisen vesipiirin osalta alueet, joiden kohdalta ne ovat todenneet, että mahdollinen merkittävä tulvariski on olemassa tai että sellaisen voidaan kohtuudella olettaa esiintyvän.

2.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on sovitettava yhteen kansainväliseen vesipiiriin tai toisen jäsenvaltion kanssa jaettuun 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun hallintayksikköön kuuluvien alueiden 1 kohdan mukainen nimeäminen.

III LUKU

TULVAVAARA- JA TULVARISKIKARTAT

6 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on laadittava tarkoituksenmukaisimmassa mittakaavassa vesipiirien tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen hallintayksikköjen tason tulvavaara- ja tulvariskikartat 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyistä alueista.

2.   Ennen kuin tulvavaara- ja tulvariskikartat laaditaan 5 artiklassa nimetyistä, muiden jäsenvaltioiden kanssa jaetuista alueista, kyseisten jäsenvaltioiden kesken on vaihdettava tietoja.

3.   Tulvavaarakarttoihin on sisällytettävä sellaiset maantieteelliset alueet, joilla voi esiintyä tulva seuraavien toistuvuuksien mukaisesti:

a)	tulvan esiintymisen todennäköisyys on vähäinen tai tulva on mahdollinen äärimmäisissä olosuhteissa;

b)	tulvan esiintymisen todennäköisyys on keskisuuri (todennäköinen toistumisaika ≥ 100 vuotta);

c)	tarpeen mukaan alueet, joilla tulvan esiintymisen todennäköisyys on korkea.

4.   Kunkin 3 kohdassa tarkoitetun tulvatilanteen osalta on käytävä ilmi seuraavat osatekijät:

a)	tulvan laajuus;

b)	vaihtoehtoisesti joko vesisyvyys tai vedenkorkeus;

c)	tarvittaessa virtausnopeus tai asiaankuuluva virtaama.

5.   Tulvariskikartoissa on osoitettava 3 kohdassa tarkoitettujen toistuvuuksien mukaisesti esiintyviin tulviin mahdollisesti liittyvät vahingolliset seuraukset seuraavalla tavalla ilmaistuina:

a)	seurauksista mahdollisesti kärsivien asukkaiden viitteellinen määrä;

b)	seurauksista mahdollisesti kärsivällä alueella harjoitettavan taloudellisen toiminnan tyyppi;

c)

ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY (10) liitteessä I tarkoitetut laitokset, jotka voivat aiheuttaa äkillistä pilaantumista tulvatilanteessa, ja direktiivin 2000/60/EY liitteessä IV olevassa i, iii ja v kohdassa määritellyt, seurauksista mahdollisesti kärsivät suojelualueet;

d)	muut tiedot, jotka jäsenvaltio katsoo hyödyllisiksi, kuten sellaisten alueiden nimeäminen, joilla saattaa esiintyä tulvia, joiden mukana kulkeutuu paljon kiinteää ainesta.

6.   Jäsenvaltiot voivat päättää, että sellaisten rannikkoalueiden osalta, joissa suojelun taso on jo asianmukainen, tulvavaarakarttojen laatiminen rajoittuu 3 kohdan a alakohdassa kuvattuun toistuvuuteen.

7.   Jäsenvaltiot voivat päättää, että alueilla, joilla esiintyy pohjaveden tulvimista, tulvavaarakarttojen laatiminen rajoittuu 3 kohdan a alakohdassa kuvattuun toistuvuuteen.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tulvavaara- ja tulvariskikartat ovat valmiita viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2013.

IV LUKU

TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAT

7 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on laadittava 6 artiklassa tarkoitettujen karttojen pohjalta tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti vesipiirien tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintayksikön tasolla yhteen sovitetut tulvariskien hallintasuunnitelmat 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyille alueille ja 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluville alueille.

2.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava asianmukaiset tulvariskien hallintatavoitteet 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyille alueille ja 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluville alueille siten, että niissä keskitytään tulvista ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seurausten vähentämiseen ja, jos se katsotaan asianmukaiseksi, muihin kuin tulvasuojelurakenteisiin perustuviin keinoihin ja/tai tulvien todennäköisyyden vähentämiseen.

3.   Tulvariskien hallintasuunnitelmien on sisällettävä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saavuttaa 2 kohdan mukaisesti vahvistetut tavoitteet, ja niihin on kuuluttava liitteen osassa A esitetyt osat.

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on otettava huomioon sellaiset asiaankuuluvat tekijät kuin kustannukset ja hyödyt, tulvan laajuus sekä tulvareitit ja mahdolliset tulvien pidättämisalueet, direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa määritellyt ympäristötavoitteet, maaperän ja vesivarojen käyttö ja hoito, alueiden käytön suunnittelu, maankäyttö, luonnonsuojelu, vesiliikenne ja satamainfrastruktuuri.

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on käsiteltävä kaikkia tulvariskien hallinnan näkökohtia siten, että niissä keskitytään tulvien ehkäisyyn, suojeluun sekä valmiustoimiin tulvaennusteet ja tulvavaroitusjärjestelmät mukaan luettuina, sekä otetaan huomioon asianomaisen vesistöalueen tai vesistöalueen osan erityispiirteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmiin voi myös sisältyä tulvavesien ohjaaminen tietyille alueille tulvatilanteessa.

4.   Jossakin yksittäisessä jäsenvaltiossa laaditut tulvariskin hallintasuunnitelmat eivät saa sisältää toimenpiteitä, jotka laajuutensa tai vaikutustensa vuoksi lisäävät merkittävästi muiden maiden tulvariskiä saman vesistöalueen tai vesistöalueen osan ylä- tai alajuoksulla, ellei näitä toimenpiteitä ole sovitettu yhteen ja asianomaisten jäsenvaltioiden kesken päästy hyväksyttyyn ratkaisuun 8 artiklan mukaisesti.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tulvariskien hallintasuunnitelmat ovat valmiita ja julkaistaan viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2015.

8 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella kokonaisuudessaan sijaitsevien vesipiirien tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen hallintayksikköjen osalta laaditaan joko yksi ainoa tulvariskien hallintasuunnitelma tai useampia vesipiirikohtaisesti yhteen sovitettuja tulvariskien hallintasuunnitelmia.

2.   Kun kyseessä on kokonaisuudessaan yhteisön alueella sijaitseva kansainvälinen vesipiiri tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu hallintayksikkö, jäsenvaltioiden on huolehdittava yhteensovittamisesta pyrkien siihen, että laaditaan joko yksi ainoa kansainvälinen tulvariskien hallintasuunnitelma tai useampia tulvariskien hallintasuunnitelmia, jotka sovitetaan yhteen kansainvälisen vesipiirin tasolla. Mikäli tällaisia suunnitelmia ei ole laadittu, jäsenvaltioiden on laadittava mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen vesipiirin tasolla yhteen sovitetut tulvariskien hallintasuunnitelmat, jotka kattavat ainakin niiden alueella sijaitsevat kansainvälisen vesipiirin osat.

3.   Kun kyseessä on yhteisön rajojen ulkopuolelle ulottuva kansainvälinen vesipiiri tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu hallintayksikkö, jäsenvaltioiden on pyrittävä laatimaan joko yksi ainoa kansainvälinen tulvariskien hallintasuunnitelma tai useampia kansainvälisen vesipiirin tasolla yhteen sovitettuja tulvariskien hallintasuunnitelmia. Jos tämä ei ole mahdollista, sovelletaan 2 kohtaa kansainvälisen vesistöalueen niihin osiin, jotka sijaitsevat kyseisten jäsenvaltioiden alueella.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tulvariskien hallintasuunnitelmia täydennetään kansainvälisten vesistöalueen osien tasolla yhteen sovitetuilla yksityiskohtaisemmilla tulvariskien hallintasuunnitelmilla, jos maat, joilla on yhteisiä vesistöalueen osia, katsovat sen aiheelliseksi.

5.   Jos jäsenvaltio havaitsee ongelman, jolla on vaikutusta sen vesiä koskevien tulvariskien hallintaan ja jota kyseinen jäsenvaltio ei pysty ratkaisemaan, se voi ilmoittaa asiasta komissiolle ja mille tahansa muulle jäsenvaltiolle, jota asia koskee, ja tehdä suosituksia ongelman ratkaisemiseksi.

Komission on vastattava jäsenvaltioilta sille tulleisiin ilmoituksiin tai suosituksiin kuuden kuukauden kuluessa.

V LUKU

YHTEENSOVITTAMINEN DIREKTIIVIN 2000/60/EY KANSSA, YLEISÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT JA YLEISÖN KUULEMINEN

9 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tämän direktiivin ja direktiivin 2000/60/EY soveltamisen yhteen sovittamiseksi keskittyen mahdollisuuksiin parantaa tehokkuutta ja tietojen vaihtoa sekä saavuttaa yhteisiä synergioita ja etuja ottaen huomioon direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa säädetyt ympäristötavoitteet. Erityisesti:

1)

tämän direktiivin 6 ja 14 artiklassa tarkoitettujen ensimmäisten tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen ja niiden myöhemmät uudelleentarkastelut on toteutettava siten, että niiden sisältämät tiedot ovat yhdenmukaisia direktiivin 2000/60/EY mukaisesti esitettyjen asianomaisten tietojen kanssa. Niitä voidaan tarvittaessa sovittaa edelleen yhteen ja ne voidaan yhdistää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan 2 kohdassa säädettyihin tarkasteluihin;

2)

tämän direktiivin 7 ja 14 artiklassa tarkoitettujen ensimmäisten tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ja niiden myöhemmät uudelleentarkastelut on suoritettava siten, että ne sovitetaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi, yhteen direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan 7 kohdassa säädettyjen vesipiirin hoitosuunnitelmien uudelleentarkastelujen kanssa, ja ne voidaan yhdistää kyseisiin tarkistuksiin;

3)	tämän direktiivin 10 artiklan mukainen kaikkien asianomaisten osapuolten aktiivinen osallistuminen on sovitettava tarvittavilta osin yhteen direktiivin 2000/60/EY 14 artiklan mukaisen asianomaisten osapuolten aktiivisen osallistumisen kanssa.

10 artikla

1.   Sovellettavan yhteisön lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvavaara- ja tulvariskikartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat yleisön saataville.

2.   Jäsenvaltioiden on rohkaistava asianomaisten osapuolten aktiivista osallistumista IV luvussa tarkoitettujen tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimiseen, uudelleentarkasteluun ja ajantasaistamiseen.

VI LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET JA MUUTOKSET

11 artikla

1.   Komissio voi 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyä teknisiä formaatteja tietojen, myös tilasto- ja kartografisten tietojen, toimittamiseksi komissiolle ja niiden käsittelemiseksi. Tekniset formaatit olisi hyväksyttävä vähintään kaksi vuotta ennen 4 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 8 kohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa mainittuja päiviä ottaen huomioon voimassa olevat normit sekä asiaankuuluvien yhteisön säädösten mukaisesti kehitetyt formaatit.

2.   Komissio voi uudelleentarkastelua ja ajantasaistamista koskevat määräajat huomioon ottaen ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti mukauttaa liitettä tieteen ja tekniikan kehitykseen.

12 artikla

1.   Komissiota avustaa direktiivin 2000/60/EY 21 artiklalla perustettu komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

VII LUKU

SIIRTYMÄTOIMENPITEET

13 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla tekemättä 4 artiklassa tarkoitettua tulvariskien alustavaa arviointia niillä vesistöalueilla, vesistöalueiden osissa tai rannikkoalueilla, joiden osalta

a)	niiden jo tekemässä riskinarvioinnissa on ennen 22 päivää joulukuuta 2010 todettu, että mahdollinen merkittävä tulvariski on olemassa tai sellaisen voidaan kohtuudella olettaa esiintyvän, minkä johdosta alue nimetään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi alueeksi, tai

b)	ne ovat päättäneet ennen 22 päivää joulukuuta 2010 laatia tulvavaara- ja tulvariskikartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat tämän direktiivin asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

2.   Jäsenvaltiot voivat päättää käyttää ennen 22 päivää joulukuuta 2010 tehtyjä tulvavaara- ja tulvariskikarttoja, jos tällaisten karttojen sisältämät tiedot vastaavat tasoltaan 6 artiklan mukaisia vaatimuksia.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää käyttää ennen 22 päivää joulukuuta 2010 tehtyjä tulvariskien hallintasuunnitelmia edellyttäen, että näiden suunnitelmien sisältö vastaa 7 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdan soveltaminen ei vaikuta 14 artiklan soveltamiseen.

VIII LUKU

UUDELLEENTARKASTELUT, RAPORTOINTI JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

1.   Tulvariskien alustavaa arviointia tai 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua arviota ja päätöksiä on tarkasteltava uudelleen ja ne on tarvittaessa saatettava ajan tasalle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

2.   Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja on tarkasteltava uudelleen ja ne on tarvittaessa saatettava ajan tasalle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2019 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

3.   Tulvariskien hallintasuunnitelmaa tai hallintasuunnitelmia, liitteessä olevassa B osassa esitetyt osat mukaan luettuina, on tarkasteltava uudelleen ja ne on tarvittaessa saatettava ajan tasalle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

4.   Ilmastonmuutoksen todennäköinen vaikutus tulvien esiintymiseen on otettava huomioon 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa uudelleentarkasteluissa.

15 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on asetettava 4, 6 ja 7 artiklassa tarkoitetut tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvavaara- ja tulvariskikartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat sekä niiden uudelleentarkastelut ja tarvittaessa niiden ajantasaistetut versiot komission saataville kolmen kuukauden kuluessa 4 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 8 kohdassa, 7 artiklan 5 kohdassa ja 14 artiklassa mainituista päivistä.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 13 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä ja asetettava saataville niitä koskevat asiaankuuluvat tiedot 4 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 8 kohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa mainittuihin päiviin mennessä.

16 artikla

Komissio toimittaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

17 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen … päivää …kuuta … (11). Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

18 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

19 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  Lausunto annettu 17. toukokuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 13. kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(4)  EYVL L 186, 5.8.1995, s. 42.

(5)  EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7.

(6)  EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

(7)  EYVL L 184, 17.7.1999, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(8)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(9)  Kaksi ja puoli vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(10)  EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

(11)  Kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

---

---

---