18.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/69

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen komission esittämään biomassaa koskevaan toimintasuunnitelmaan. Se on omiaan edistämään merkittävästi Euroopan kestävää kehitystä.

1.2

Biomassan ja siihen liittyvien voimavarojen tämänhetkistä edistämistä koskevan analyysin avulla luodaan ensi kertaa yleiskatsaus biomassan käyttömahdollisuuksiin ja käytön esteisiin eri energiasektoreilla.

1.3

Biomassan osuuden kasvattaminen uusiutuvien energialähteiden joukossa on keskeinen edellytys, jotta saavutettaisiin Euroopan unionin tavoite lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta energian kokonaiskulutuksesta 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Siksi aikomus voimistaa biomassan käytön edistämistä on oikea ja välttämätön.

1.4

ETSK kannattaa nimenomaisesti lainsäädännön puutteiden korjaamista kysymyksissä, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden käyttöä lämmöntuotannossa. Yhteisön tasolla on annettu toistaiseksi vain uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä ja biopolttoaineiden edistämistä koskevat direktiivit. Kun otetaan huomioon, että lämmityksen osuus on noin 50 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja että mahdollisuudet tuottaa lämpöä biomassan avulla ovat hyvät, komission odotetaan esittävän ehdotuksen vielä tänä vuonna.

1.5

Ehdotuksen ei kuitenkaan tulisi rajoittua vain biomassaan, vaan siinä tulisi käsitellä muitakin uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitys- ja jäähdytystekniikoita. Asettamalla unionille vuodeksi 2020 konkreettinen ja sitova tavoite taattaisiin investointien varmuus. EU:lle tulisi asettaa sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuuden tulee olla vuoteen 2020 mennessä vähintään 25 prosenttia energian loppukulutuksesta.

1.6

Komitea suhtautuu kriittisesti komission mainitsemaan biopolttoaineita koskevaan kertomukseen ja katsoo, että alalla on toteutettava voimakkaampia toimia. Biopolttoaineiden avulla voidaan periaatteessa vähentää merkittävästi Euroopan riippuvuutta fossiilisista energialähteistä. Juuri tässä kohdin ilmenee kuitenkin selvästi, että kunnianhimoisenkin korvaamisstrategian ohella on ensisijaisen tärkeää tehostaa liikennejärjestelmiä ja parantaa merkittävästi energiatehokkuutta.

1.7

Komitea kehottaakin komissiota esittämään vielä tämän vuoden aikana sijoittajia varten pitkän aikavälin näkymät sekä ehdotuksen biopolttoaineiden osuutta koskevaksi sitovaksi tavoitteeksi, joka tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

1.8

Tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa esitettäviä määrärahoja tulisi kasvattaa huomattavasti nykyisestä. Erityisesti myös lignoselluloosapohjaisen biomassan ja sivutuotteiden käyttöä tulee kehittää.

1.9

Erityisen tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä annettua direktiiviä (1) tulisi laajentaa siten, että biomassan käyttö asetetaan yhteistuotannossa etusijalle, kun siihen on edellytykset.

1.10

Biomassan käytön lisäämistä koskevassa Euroopan unionin politiikassa tulee noudattaa laaja-alaista lähestymistapaa. Kun maatalous-, rakenne-, alue- ja energiapolitiikat sovitetaan yhteen, voi viljelijöiden yhä vahvempi osuus myös energiantuotannossa näyttää tulevaisuuden suuntaa unionin kilpailukyvylle, ympäristönsuojelulle ja energiahuollolle.

1.11

Komitean mielestä on hyvä, että komissio viestittää kaupan alalla tarvittavan selkeitä ja luotettavia sopimuksia. WTO-sopimusten yhteydessä tulisi tosin sopia myös biomassatuotteiden markkinoillepääsyä koskevista vaatimuksista. Se on perusedellytys, jotta tätä nuorta eurooppalaista tuotannonalaa voidaan kehittää.

1.12

Myös biomassan materiaalikäyttöä tulisi käsitellä yhteisön toimintasuunnitelmassa.

1.13

Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita muuttamaan kuudetta direktiiviä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta (2) siten, että jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua alv-kantaa materiaaleihin ja palveluihin, jotka liittyvät uusiutuvin voimavaroin tuotettavaan lämpö- ja jäähdytysenergiaan.

1.14

Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission tulee osoittaa tietty vähimmäisosuus EU:n rakennerahastovaroista biomassan käyttöön ja muihin uusiutuviin energiamuotoihin liittyviin investointeihin. Komitea kannattaa myös tietyn vähimmäisosuuden varaamista maaseudun kehittämisrahaston (maaseuturahaston) varoista. Kyseisten alojen investointeihin tulisi varata nykyistä suurempi osuus määrärahoista, ja ohjelmakauden lopussa vuonna 2013 osuuden tulisi olla keskimäärin 10 prosenttia jäsenvaltioiden rakennerahastovaroista.

1.15

ETSK:n mielestä maatalouspolitiikan viimeisimmän uudistuksen yhteydessä toteutettu suorien tukien irrottaminen tuotantomääristä on tärkeä edellytys energiakasvien viljelyn lisäämiselle. Komitea katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä voidaan toteuttaa nopeasti toimia energiakasvituen mukauttamiseksi. Erityisen tärkeää on mahdollistaa tuen saanti myös uusissa jäsenvaltioissa.

1.16

Meneillään olevan tavoitteiden saavuttamista koskevan tarkistuksen lisäksi ETSK:n mielestä tarvitaan sitovia biomassaa koskevia jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmia. Niiden avulla voitaisiin tunnistaa erilaiset alueelliset mahdollisuudet ja hyödyntää niitä.

1.17

ETSK esittää ehdotuksia hallinnollisten esteiden poistamiseksi sekä uusiutuvien energialähteiden ottamiseksi huomioon esim. alueellisessa suunnittelussa.

1.18

Komitea katsoo, että biomassaa koskevaan toimintasuunnitelmaan tulee sisällyttää vaatimuksia tuotteiden alkuperän luotettavasta varmentamisesta. Mainittakoon tässä yhteydessä eurooppalaisten tuotteiden kestävyyskriteerit, elintarvikeomavaraisuus sekä markkinoille pääsyä koskevat sosiaali- ja ympäristövaatimukset.

1.19

ETSK on tyytyväinen siihen, että komission mukaan bioenergiaan sovelletaan samoja päästönormeja kuin fossiilisiin polttoaineisiin.

1.20

Komitean mielestä kehitys suuntautuu kohti yhtenäistä eurooppalaista energiapolitiikkaa. Uusiutuvien energialähteiden kaupallistamisen yhteydessä on mielekästä käydä jonkin verran kilpailua, mutta siitä huolimatta tulisi erityisen kustannustehokkaiksi ja erityisen hyvin uusia menetelmiä edistäviksi osoittautuneita järjestelmiä ottaa käyttöön myös Euroopan laajuisesti. Esimerkkinä mainittakoon dynaamiset kiinteähintamallit, jollaisia jo sovelletaan useiden jäsenvaltioiden uusiutuvaa energiaa koskevissa laeissa.

1.21

ETSK katsoo, että kaupallistamistoimien tavoitteena ei voi olla pitkäaikainen subventointi, vaan käytöstä pitää pyrkiä tekemään kilpailukykyistä ja kannattavaa ulkoiset kustannukset huomioon ottaen.

2.1

Uusiutuvien energialähteiden kehittäminen on EU:n ja jäsenvaltioiden energiapolitiikassa vastedeskin varsin merkittävällä sijalla, kun otetaan huomioon näkökohdat, jotka liittyvät energiahuollon varmuuteen, Euroopan lisääntyvään riippuvuuteen öljyn- ja kaasuntuonnista, öljyn hinnan nousuun ja kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteisiin.

2.2

Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon edistämistä ja biopolttoaineiden käyttöä koskevien direktiivien tavoitteita ei voida saavuttaa ilman nykyistä perinpohjaisempia toimia. Unioni ei myöskään voi jatkaa entiseen malliin, jos se mielii saavuttaa kokonaistavoitteen, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus tulee kaksinkertaistaa 12 prosenttiin. Perussyynä on se, että suuri osa tavoitteesta tulisi saavuttaa biomassan avulla, mutta biomassamarkkinat eivät ole kuitenkaan kehittyneet odotetun mukaisesti.

2.3

Uusiutuvan energian kokonaisosuus on vieläkin vähäinen. Ellei asianmukaisiin toimiin ryhdytä, sen osuus EU:n kaikesta energiasta jäänee vuonna 2010 vain 9–10 prosenttiin 12 prosentin sijasta. Siksi komissio on esittänyt biomassaa koskevan toimintasuunnitelman, jonka mukaan tällä tärkeällä, toistaiseksi varsin laiminlyödyllä alalla on tiedossa ainakin lisää aloitteita.

2.4

Investoinnit energiantuotantoon ovat aina pitkäaikaisia. Uuden voimalan käyttöikä on nykyään yli 30 vuotta. Ilmastonmuutosvaikutusten lisäksi tärkeänä taloudellisena perusteena teknologian kehittämiselle on maaöljyn ja kaasun hintakehityksen arvaamattomuus verrattuna biomassa-alan raaka-ainekulujen hyvään ennustettavuuteen. Tavoitteena ei ole järjestelmän pysyvä subventointi vaan alan kilpailukyvyn kehittäminen ulkoiset kustannukset huomioon ottaen.

2.5

Perinteisten polttoaineiden hintojen odotetaan nousevan, mutta uusiutuvaan energiaan perustuva tekniikka sitä vastoin halpenee investointikustannusten pienentyessä tekniikan edistymisen ja massatuotannon ansiosta.

2.6

Uusiutuvien ja perinteisten energiamuotojen tai ydinenergian kustannuksia ei yleensäkään ole vertailtu riittävän hyvin. Uusiutuvan energian tekniikkaan perustuvia uusia laitoksia vertaillaan usein valtion monopolien aikaan rakennettuihin, jo maksettuihin voimaloihin ja niiden kustannuksiin. Kustannuksiin ei myöskään sisällytetä perinteisen tai ydintekniikan ulkoisia kustannuksia, kuten ympäristöhaittoja tai voimaloihin liittyviä valtion vakuutussuorituksia.

2.7

Toimintasuunnitelmassa esitetään yli 20 toimea, joista suurinta osaa on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2006. Liikenteen biopolttoaineiden käytön osalta tarkoituksena on valmistella velvoitteita, joiden mukaan polttoaineita toimittavien yritysten on sekoitettava markkinoille saatettaviin perinteisiin polttoaineisiin tietty prosenttiosuus biopolttoaineita.

2.8

Komissio aikoo julkaista vuonna 2006 kertomuksen biopolttoainedirektiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Direktiiviä voidaan tarkistaa kertomuksen perusteella. Markkinaosuus on EU:ssa nykyisin 0,8 prosenttia, joten on varsin epätodennäköistä, että EU pystyy saavuttamaan vuoteen 2010 mennessä vuonna 2003 asetetun tavoitteen, joka on 5,75 prosenttia.

2.9

Suunnitelman tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia parantaa polttoainevaatimuksia ja edistää näin biomassaenergian hyödyntämistä liikenteessä, lämmöntuotannossa ja sähköntuotannossa. Lisäksi tulee edistää tutkimusinvestointeja erityisesti nestemäisten polttoaineiden valmistamiseksi puusta ja jätteistä sekä tiedottaa viljelijöille ja metsänomistajille energiakasveista tiedotuskampanjan avulla. Komissio aikoo myös laatia säädöksiä uusiutuvien energialähteiden lämmityskäytön lisäämiseksi.

2.10

Komission arvioiden mukaan suunnitelmaan sisältyvien toimien avulla voitaisiin vuoteen 2010 mennessä päästä biomassan käytössä noin 150 miljoonaan öljyekvivalenttitonniin (vuonna 2003 käytettiin 69 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia). Tämä ei edellyttäisi maatalouden intensiivisyyden lisäämistä eikä vaikuttaisi merkittävästi unionin elintarviketuotantoon. Komission ennusteiden mukaan näin vähennettäisiin vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä 209 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla ja luotaisiin 250 000—300 000 työpaikkaa, ja lisäksi riippuvuus tuontienergiasta pienenisi 48 prosentista 42 prosenttiin.

2.11

Komissio arvioi suoraan mitattavissa olevien kustannusten olevan 9 miljardia euroa vuodessa, kun fossiilisen polttoaineen (raakaöljy) hinta on 54 dollaria/barreli. Biopolttoaineiden osuus tästä on 6 miljardia euroa ja sähköntuotannossa käytettävän biomassan osuus 3 miljardia euroa. Tämä vastaa bensiinin litrahinnan nousua 1,5 sentillä ja sähköenergian hinnan nousua 0,1 sentillä/kWh.

3.1

Ilman lisätoimia Euroopan unioni ei saavuta uusiutuvien energiamuotojen edistämiselle itse asettamiaan tavoitteita. ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä biomassaa koskevaan toimintasuunnitelmaan ja toteaa, että muotoilemalla uusia välitavoitteita vuodeksi 2015 (uusiutuvat energialähteet: 15 prosenttia, biopolttoaineet: 8 prosenttia) valtion- ja hallitusten päämiehet viestittivät kevään huippukokouksessa, että uusiutuvia energialähteitä koskevaa kunnianhimoista politiikkaa tulee jatkaa ja tarkistaa. Myös Euroopan parlamentin kanta tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 25 prosenttia energiasta tulee tuottaa uusiutuvista energialähteistä, osoittaa EU:n energiapolitiikan uudelleensuuntaamiseen olevan yhä enemmän tahtoa.

3.2

Haittaa aiheutuu myös siitä, etteivät sijoittajat, päättäjät ja kuluttajat luota uusiutuviin energialäheisiin perustuvaan tekniikkaan — monien muiden innovatiivisten tekniikoiden tavoin — vieläkään tarpeeksi vankasti. Syynä on tietämättömyys teknisistä ja taloudellisista mahdollisuuksista. Komitea katsoo, että niin käyttäjät ja kuluttajat kuin tutkimus- ja kehittämisalakin tarvitsevat kipeästi tietoa ja koulutusta. Biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota tähän seikkaan.

3.2.1

Lisäksi komitea toteaa, että energia-alalla yleinen yritysten keskittyminen ei aina ole omiaan edistämään innovatiivisten tekniikoiden ja menetelmien joutuisaa käyttöönottoa. ETSK huomauttaa, että nykyisenlaisessa yritysrakenteessa uusia ideoita, jotka usein syntyvät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ei hyödynnetä riittävän tehokkaasti. Se kehottaa komissiota esittämään tätä seikkaa koskevia parannusehdotuksia.

3.3

Biomassan käyttöä lisäämällä voitaisiin vähentää merkittävästi EU:n riippuvuutta energiantuonnista, ja lisäksi edistää huomattavasti Lissabonin strategian toteutumista ja ilmastonsuojelutavoitteita. Yleisesti ottaen biomassan käyttö hyödyttää hajautettuja rakenteita ja siis myös maaseudun kehitystä. Biomassan käyttö tarjoaa etenkin uusille jäsenvaltioille, joissa maatalouselinkeinon osuus on merkittävä, mittavia mahdollisuuksia monipuolistaa tulorakennetta ja varmistaa työpaikkojen säilyminen.

3.4

ETSK toteaa, että Eurooppa on eräillä bioenergiatekniikan aloilla johtoasemassa. EU:n talous on riippuvainen uusien tekniikoiden kehittämisestä ja viennistä. Innovatiiviset menetelmät ja uusiutuvista raaka-aineista valmistetut tuotteet luovat edellytykset päästä johtavaan asemaan tulevaisuuden tekniikoiden maailmankaupassa. Tämän vuoksi uusiutuvien raaka-aineiden kehittämisen poliittisilla edellytyksillä on keskeinen merkitys Euroopan unionin talouskehitykselle. Tällaisten rakenteiden edistämisen yhteydessä tulisi myös toteuttaa toimia unionin ulkopuolisiin maihin suuntautuvan bioenergiatekniikan viennin varmistamiseksi.

3.5

Komitea on tietoinen suurista työllistämismahdollisuuksista, joita liittyy jo pelkän biomassaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseen. MITRE-aloitteesta (Monitoring and Modelling Initiative on the Targets for Renewable Energy) vuonna 2003 esitetyn kokoavan raportin mukaan yksistään Euroopan unionin 15 vanhaan jäsenvaltioon syntyy vuoteen 2020 mennessä lähes 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa, jos unionissa toteutetaan kunnianhimoista uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa raaka-ainestrategiaa. Työpaikoista noin kahden kolmasosan ennustetaan syntyvän biomassa-alalle. Jatkossa tarvitaan yhtäältä hyvin koulutettua uutta työvoimaa erityisesti tutkimus- ja kehittämistehtäviin, ja tarpeen arvioidaan olevan noin 400 000 työntekijää. Toisaalta tarvitaan myös työntekijöitä, joilla on alempi tai vähäisempi pohjakoulutus. Komitea kehottaa komissiota tutkimaan, millaisia vuoteen 2020 ulottuvia tulevaisuudennäkymiä biomassan käytön ja uusiutuvien energialähteiden kunnianhimoinen edistäminen loisi EU:n työmarkkinoille.

3.6

ETSK katsoo, että investointien ja rakenneuudistusten käynnistäminen edellyttää sitovien ja kauaskantoisten poliittisten tavoitteiden asettamista. Niitä biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa ei kuitenkaan esitetä. Komissiota kehotetaankin asettamaan mahdollisimman pian konkreettisia tavoitteita biomassan ja uusiutuvien energialähteiden käytölle. Sähkö-, lämpö- ja liikennealoille tulisi asettaa ainakin vuoteen 2020 ulottuvat sitovat unioninlaajuiset tavoitteet, jotka ovat realistisia mutta myös kunnianhimoisia. Tavoitteesta, jonka mukaan osuuden tulisi olla vuoteen 2020 mennessä vähintään 25 prosenttia energiankulutuksesta, tulisi tehdä sitova. Tällaisen kehityksen mahdollistavat Euroopan olemassa oleva, erityisesti oheis- ja sivutuotteisiin liittyvä biomassapotentiaali sekä maa-alueiden potentiaali, kun käyttötavat mukautetaan muuttuneisiin kysyntärakenteisiin. Komitea huomauttaa, että Yhdysvallat toteuttaa yhtä lailla kunnianhimoisia biomassan pitkäaikaisen käytön tavoitteitaan energiahuollon varmistamista koskevan lain avulla.

3.7

Komitea kannattaa sitä, että biomassaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisen edellyttämä raaka-aineperusta (tarvittava biomassa) selvitetään huolellisesti. Suunnitelman kattamana aikana ei vielä ole näkyvissä kilpailua maatalouden raaka-aineiden kanssa. Pitkän ajan kuluessa Euroopassa on yhtäältä odotettavissa, että tuottavuus paranee ja elintarvikkeiden kulutus vähenee. Tätä nykyä myös suuri osa Euroopan peltoalasta on karjatalouden käytössä. Toisaalta peltoala vähenee maailmanlaajuisesti. Entistä tehokkaampien hyödyntämis- ja konversiotekniikoiden kehittämiselle tuleekin asettaa korkeat vaatimukset. Tässä yhteydessä ETSK suhtautuu kriittisesti komission ehdottamaan oman tuotannon ja tuonnin tasapainottamiseen erityisesti biopolttoaineiden raaka-aineperustan kansainvälissä varmistamisessa. Halpatuonti saattaa vaarantaa maailman muiden alueiden elintarvikehuollon ja jarruttaa tekniikan kehittämistä Euroopassa.

3.8

Vaikka Euroopan energiantarve ja biomassaperusta ovat hyvin monimuotoisia, tulee biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa ETSK:n mielestä ottaa kantaa kaupallistamisen kehittämiseen. Uusiutuviin energialähteisiin, mm. biomassaan, perustuvan sähköntuotannon edistämisessä tehokkaimmiksi — niin kustannusten kuin kehittämisenkin kannalta — ovat osoittautuneet sähköverkkoon syöttämistä koskevat mallit tai bonusmallit (kuten Saksassa sovellettavat mallit). Komissio on viitannut niihin jo uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa koskevassa tiedonannossaan (3). Taloudelliset edellytykset eivät kuitenkaan ole yksinään ratkaisevia uusiutuvan energian edistämisessä. Ainakin neljän ehdon on täytyttävä, jotta voidaan taata kehittämistyön onnistuminen.

3.9

Ehtoina ovat tehokkaat rahoituskannustimet, varmat ja oikeudenmukaiset verkkoonsyöttöehdot, selkeät hallinnolliset menettelyt ja julkinen hyväksyntä. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto voi lisääntyä merkittävästi vain, jos kaikki neljä ehtoa täyttyvät yhtaikaa. Sähkö kattaa noin 20 prosenttia Euroopan energiantarpeesta.

3.10

Komitea yhtyy edellä mainitun komission tiedonannon päätelmään, jonka mukaan toistaiseksi on liian aikaista ottaa käyttöön täysin yhdenmukaista mallia uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukemiseksi. Komitea kuitenkin kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään valmisteluihin, jotta järjestelmien tehokkaimmat osatekijät voidaan ottaa käyttöön koko unionissa.

3.11

Komissiota kehotetaan valvomaan direktiivin 2001/77 (4) mukaisesti kyseisten ehtojen täyttymistä jäsenvaltioissa ja tarvittaessa vaatimaan, että ne täytetään.

3.12

Komitea yhtyy komission arvioon, jonka mukaan biomassalla on suuri merkitys direktiivin 2001/77 vaatimusten täyttymiselle. Toimintasuunnitelman mukaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistäminen on etenkin biomassan käytön kannalta tärkeä kehityssuunta. ETSK katsoo, että direktiivi tulee sovittaa yhteen sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevan direktiivin kanssa. Korostettakoon, että seuraavien parinkymmenen vuoden aikana voimaloiden korvaamiseksi tehtävien huomattavien investointien yhteydessä on oiva tilaisuus lisätä yhteistuotantoa. Kuten tiedetään, se edistää entistä hajautetumpaa sähköntuotantoa lähempänä kuluttajia. ETSK:n mielestä biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa tulisi kuitenkin ottaa kantaa siihen, miten myös biomassa-alan sähköntuottajille voidaan taata tasavertaiset mahdollisuudet syöttää sähköä verkkoon.

3.13

Komitea pitää toimintasuunnitelmassa esitettyjä ehdotuksia erittäin hyvinä, koska Euroopassa käytetään 50 prosenttia energiasta lämmön tuottamiseen. Suuresta potentiaalista huolimatta nykyisin tuskin 10 prosenttia lämpöenergiasta tuotetaan biomassalla. Koska investoinnit lämmitysjärjestelmiin ja rakennuksiin ovat hyvin pitkäaikaisia ja osin myös pääomavaltaisia, komitea kehottaa käynnistämään ehdotetut toimet pikaisesti. Ehdotus lämpö- ja jäähdytysalan lainsäädäntöaloitteeksi tulisi laajentaa direktiiviksi, joka koskee kaikkiin uusiutuviin energialähteisiin — siis myös aurinkoenergiaan ja maalämpöön — perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen edistämistä. Komission ehdottamien toimien lisäksi direktiivissä tulisi säätää vielä sellaisten sitovien kansallisten tavoitteiden asettamisesta, joissa otetaan huomioon eri maiden luonnonvarat ja jo olemassa oleva kapasiteetti.

3.14

Komitea pahoittelee, ettei lämpöalasta juurikaan ole luotettavia tilastoja. Lämpöenergian käytön yhtenäisen unioninlaajuisen valvontajärjestelmän avulla unioni voisi ylipäätään suunnitella nykyistä paremmin voimavarojen käyttöä. ETSK korostaa komission esittämiä arvioita kaukolämpöverkkojen merkityksestä, kehittämisestä ja varmistamisesta, kun polttoaineena siirrytään käyttämään biomassaa. Tässä yhteydessä tulee erityisesti uusissa jäsenvaltioissa turvata huomattavat resurssit.

Kaikkien jäsenvaltioiden tulisi saattaa rakennusten energiatehokkuudesta annettu direktiivi mahdollisimman pian osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja direktiiviä tulisi muuttaa. Sen soveltamisalaan tulisi sisällyttää kaikki rakennukset, myös alle 1 000 neliömetrin suuruiset. Etusijalla tulisi olla biomassaan perustuva hajautettu energiantuotanto. Komitea kannattaa toimintasuunnitelmassa esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan uusia kaukolämpöjärjestelmiä tulee edistää ja vanhojen käyttö varmistaa hyödyntämällä biomassaa lämmöntuotannossa ja erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

3.15

Komitea on tyytyväinen näkemyksiin, joita komissio esittää biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa biomassan käyttöön nykyisin ja tulevaisuudessa sovellettavista päästönormeista (sekä pienhiukkasia koskevasta direktiivistä). Niin lämmön- ja sähköntuotantoon kuin polttoaineisiinkin sovelletaan samoja normeja.

4.1

Polttoaineiden osuus energiankulutuksesta on vain 20 prosenttia, mutta ne perustuvat lähes täysin fossiiliseen tuontienergiaan. Siksi ne ovat merkittävällä sijalla biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa. Komitean arvion mukaan komission toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimia leimaa tältä osin liiaksi paine päästä nopeasti tuloksiin. Suunnitelmassa painotetaan liian paljon markkinointikelpoisten polttoaineiden tuontia ja liian vähän riippuvuutta uusista tuontituotteista sekä vaikutuksia uusien energiantuottajamaiden ekologiseen ja sosiaaliseen tasapainoon. Komitea pyytää komissiota pohtimaan, saattaisiko toimintasuunnitelman mukainen strategia itse asiassa viivästyttää kestävien eurooppalaisten ratkaisujen kehittämistä.

4.2

Tehokkaimmiksi tavoiksi edistää biopolttoaineita ovat osoittautuneet verohuojennukset tai -vapautukset. Erityisesti nämä keinot mahdollistavat myös alueellisten tarpeiden mukaiset investoinnit. Jäsenvaltioiden tulisi vastedeskin voida hyödyntää kyseistä mahdollisuutta. Toimintasuunnitelmassa asiaan ei oteta selkeästi kantaa.

4.2.1

Tutkimus- ja kehittämistyössä ja siten myös EU:n biopolttoainestrategian tulevassa toteutuksessa tulee kiinnittää biomassapohjaisten polttoaineiden (biomass to liquid, BTL) ohella erityisen runsaasti huomiota maakaasun kaltaisesti käytettävän kaasun (substitute natural gas, SNG) polttoainekäyttöön. Tämän biokaasun tuotannossa öljykasveista saadaan viisi kertaa niin paljon energiaa hehtaaria kohti kuin biodieselin tuotannossa. Sen tuotanto on pinta-alaan nähden tehokasta, sen kehittelytyö on pitkällä, ja lisäksi sen tuotannossa voidaan periaatteessa yhdistää polttoaineen, sähkön ja lämmön tuottaminen hajautetuissa SNG-laitoksissa.

4.3

Komitea kannattaa Euroopan komission pyrkimyksiä tehdä sitova tavoitteesta, jonka mukaan biopolttoaineiden markkinaosuuden tulee olla 5,75 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Komitea panee ilahtuneena merkille, että valtion- ja hallitusten päämiehet asettivat kevään 2006 huippukokouksessa vuoden 2015 välitavoitteeksi 8 prosenttia. Asianomaisilta yrityksiltä, komissiolta ja jäsenvaltioilta kaivataan kuitenkin vielä herkeämätöntä sitoutumista valtavaan muutokseen, jota liikennejärjestelmien tehostamiseksi tarvitaan pikaisesti. ETSK pitää tässä yhteydessä tervetulleina toimintasuunnitelman ehdotuksia, jotka koskevat biopolttoaineiden syrjinnän poistamista sekä standardointia.

4.4

Biomassan käytölle tulee antaa tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa huomattavasti nykyistä enemmän painoa. Tässä yhteydessä yhtenä tavoitteena tulee olla uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyisyys. ETSK toteaa Euroopan taloudelliselle kehitykselle olevan ratkaisevan tärkeää, että tutkimuspolitiikan lähestymistapaa muutetaan uusiutuvien voimavarojen tutkimusta suosivaksi. Komitea odottaa, että tähän sitoudutaan myös biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa. Komitea korostaa, että kehityksen merkittävänä pullonkaulana ei ole biomassan saanti vaan markkinointikelpoisten tuotteiden valmistustekniikan saatavuus.

4.4.1

Myös biomassan käytön kehittämisessä, materiaalikäyttö mukaan luettuna, on usein järkevää edetä asteittain ja porrastetusti. Ratkaisevia ovat kuitenkin markkinahinta ja tuotantokustannukset sekä se, millainen arvo niille tulevaisuudessa annetaan. Esimerkiksi puu, jolle ei löydy markkinoita materiaalikäytössä, on useimmiten järkevintä ja tarkoituksenmukaisinta käyttää suoraan lämmön tai muun energian tuotantoon sen sijaan, että siitä valmistettaisiin polttoainetta pitkän ja energiahäviöitä aiheuttavan BTL-prosessin avulla. ETSK:n mielestä toimintasuunnitelmassa tulisi esittää tässä suhteessa eritellympiä näkemyksiä ja antaa myös biomassaan perustuvalle lämmöntuotannolle merkittävämpi asema.

4.5

Komitea odottaa, että neuvosto ja komissio painottavat uusiutuvaan energiaan, erityisesti biomassaan, tehtävien investointien kehittämistä myös siinä yhteydessä, kun ne myöntävät ja jakavat jäsenvaltioille rakennerahastojen määrärahoja. Vaatimuksena tulisi olla, että tietty osuus EU:n jäsenvaltioiden rakennerahastovaroista osoitetaan tähän tarkoitukseen. Kuluvan ohjelmakauden lopussa vuonna 2013 osuuden tulisi olla keskimäärin 10 prosenttia jäsenvaltioiden rakennerahastovaroista.

4.5.1

Maaseudun kehittämistä (maaseuturahasto) koskevan toisen pilarin määrärahojen jaon yhteydessä uusiutuva energia mainitaan strategisessa suunnittelussa, jota voidaan pitää kaiken kaikkiaan positiivisena. Myös näiden hyvin niukkojen määrärahojen ja maaseudun potentiaalin osalta tulee varmistaa, että ohjelmakauden lopussa vuonna 2013 jäsenvaltioissa keskimäärin vähintään 10 prosenttia varoista käytetään kyseisen alan toimiin.

4.6

Komitea korostaa toimintasuunnitelmassa esitettyjä näkemyksiä siitä, miten tukien irrottaminen tuotantomääristä vaikuttaa uusiutuvien raaka-aineiden viljelyyn. Komitea viittaa kuitenkin seuraaviin mukautuksiin, joita voitaisiin tehdä pikaisesti: Luxemburgissa (vuonna 2003) päätetyn maatalousuudistuksen yhteydessä käyttöön otettua yhteensä 1,5 miljoonan hehtaarin enimmäispinta-alalta maksettavaa energiakasvitukea (45 euroa hehtaaria kohti) tarkastellaan uudelleen jo vuoden 2006 lopussa. ETSK kehottaa komissiota tällöin tarkistamaan, onko tuki riittävä. Lisäksi komitea pitää nykyistä hakumenettelyä liian byrokraattisena ja ehdottaa pikaisia hallinnollisia muutoksia. Energiakasvitukea ei tällä hetkellä voi hakea niissä uusissa jäsenvaltioissa, jotka ovat valinneet YMP:tä koskevan yksinkertaistetun menettelyn (kahdeksan kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta). Komitea kehottaakin tukijärjestelmän mukautuksen yhteydessä mahdollistamaan energiakasvien viljelyyn tarkoitetun pinta-alatuen saannin myös näissä jäsenvaltioissa vuoden 2006 lopusta lähtien. Tuen suuruutta tarkistettaessa tulee harkita erityistä muutosta sellaisten viljelyalojen osalta, jotka siirtymäprosessin seurauksena eivät ole tukikelpoisia (5).

4.7

Komitea ehdottaa, että biomassaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa velvoitettaisiin jäsenvaltiot laatimaan kansallisia ja alueellisia toimintasuunnitelmia. Näin voitaisiin ottaa huomioon Euroopan maiden ja alueiden erilaiset mahdollisuudet ja muotoilla toimintalinjat ja hallinto sen mukaisesti.

4.7.1

Komitea pahoittelee, ettei toimintasuunnitelmassa käsitellä mahdollisuuksia, puutteita ja esteitä, joita jäsenvaltioissa ja alueilla esiintyy biomassan käytön ja uusiutuvan energian edistämisessä. Tilanne voitaisiin korjata esim. seuraavasti: velvoitetaan ottamaan kyseiset seikat huomioon kaikessa aluesuunnittelussa, pyritään havaitsemaan ja poistamaan hallinnollinen syrjintä, keskitetään suunnittelu- ja rakennusvaiheen hallinnointi yhteen palvelupisteeseen.

4.8

Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita muuttamaan jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annettua kuudetta direktiiviä 77/388/ETY siten, että jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua alv-kantaa materiaaleihin ja palveluihin, jotka liittyvät uusiutuvin voimavaroin tuotettavaan lämpö- ja jäähdytysenergiaan. Eräissä jäsenvaltioissa ei esimerkiksi veroteta kaasu- ja öljypolttimia lainkaan, mutta uusiutuvaan energiaan perustuvista lämmitysinvestoinneista peritään täysimääräinen vero.

4.9

ETSK:n mielestä EU:lle tulee määritellä pikaisesti yhteinen energiapolitiikka. Uusiutuvien energiamuotojen kaupallistamiskeinojen yhteydessä tulee soveltaa tasapainoista lähestymistapaa, jossa kansalliset järjestelmät kilpailevat mutta jossa samanaikaisesti pyritään aktiivisesti siihen, että tehokkaimmiksi havaitut säännöt otetaan käyttöön.

4.10

Komitea katsoo, että biomassaraaka-aineen alkuperän varmistamista koskevasta järjestelmästä tulee sopia pikaisesti. Se on välttämätöntä kielteisten ympäristö- ja ilmastovaikutusten estämiseksi. Vaatimuksiksi tulee asettaa seuraavaa (6):

4.11

Biomassan ja biomassatuotteiden kansainvälisessä kaupassa tulee vastedeskin ottaa varmennuksen yhteydessä huomioon seuraavat seikat: elintarvikeomavaraisuus (elintarviketuotannon turvaaminen on myytävää satoa tärkeämpää), tuotantoa koskevat sosiaali- ja ympäristövaatimukset, velvoite olla raivaamatta aarnimetsiä. EU:n tulee pyrkiä sisällyttämään nämä vaatimukset myös WTO:n sääntöihin.

4.12

Komitea kehottaa komissiota edistämään biomassaa koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä uusiutuviin energiamuotoihin liittyviin kysymyksiin keskittyvän kansainvälisen viraston (IRENA) perustamista ja pohtimaan toimintasuunnitelmassa nykyistä ponnekkaammin kysymystä kansainvälisen raaka-ainekaupan avoimuudesta.