52005IP0209

P6_TA(2005)0209

Yleisen talouspolitiikan suuret suuntaviivat

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission suosituksesta kasvua ja työllisyyttä koskeviin yhdennettyihin suuntaviivoihin (2005—2008) sisältyvistä jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikkojen laajoista suuntaviivoista (KOM(2005)0141 — 2005/2017(INI))

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission suosituksen (KOM(2005)0141),

- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 99 artiklan 2 kohdan,

- ottaa huomioon komission kevään 2005 talousennusteet euroaluetta ja Euroopan unionia varten (2005—2006),

- ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Lissabonin Eurooppa-neuvoston, 15. ja 16. kesäkuuta 2001 kokoontuneen Göteborgin Eurooppa-neuvoston sekä 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Barcelonan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

- ottaa huomioon 20. ja 21. maaliskuuta 2003, 16. ja 17. lokakuuta 2003, 25. ja 26. maaliskuuta 2004, 4. ja 5. marraskuuta 2004 sekä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneiden Brysselin Eurooppaneuvostojen puheenjohtajan päätelmät,

- ottaa huomioon 22. helmikuuta 2005 antamansa päätöslauselman taloudellisesta tilanteesta Euroopan unionissa — alustava kertomus talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista [1],

- ottaa huomioon työjärjestyksen 107 artiklan,

- ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0150/2005),

A. ottaa huomioon, että euroalueen ja 25 jäsenvaltion EU:n kasvu ei saavuta pysyvästi potentiaalista tasoaan ja pysyy edelleen liian heikkona varsinkin euroalueen neljässä tärkeässä kansantaloudessa; ottaa huomioon, että kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on edelleen hillittyä ja että vuosien 2005 ja 2006 talousnäkymät eivät ole tyydyttäviä, mistä seuraa, että työttömyysaste pysyy korkeana ja työttömyys vähenee hitaasti; ottaa huomioon, että investointitoiminta on edelleen vaimeata, vaikka korot ovat alhaisimmillaan sitten toisen maailmansodan;

B. ottaa huomioon, että tuotteiden, energian ja työvoiman markkinoiden sekä verotusjärjestelmien rakenteellisia uudistuksia ja sisämarkkinoiden toteuttamista ei ole toteutettu kaikissa jäsenvaltioissa asian edellyttämää huolellisuutta noudattaen ja että yhteisön tason uudistukset edistyvät hitaasti,

C. ottaa huomioon, että vakaus- ja kasvusopimus on auttanut säilyttämään matalan inflaation ja historiallisesti alhaiset korot,

D. toteaa, että maailmanlaajuinen kilpailu kasvaa jatkuvasti; toteaa, että Euroopan unionin kasvuvauhti on hitaampi kuin monissa muissa osissa maailmaa ja pitää markkinaosuuksiaan unionin ulkopuolisilla markkinoilla uhattuina; toteaa, että unionin keskimääräinen taloudellinen kasvu on jäljessä Yhdysvalloista sekä joistakin tärkeimmistä Aasian talouksista,

E. katsoo, että Lissabonin strategia edellyttää, että käytetään kaikkia nykyisiä välineitä, kuten erityisesti talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, EU:n seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa (2007—2013), kilpailukykyä ja innovointia koskevaa puiteohjelmaa (2007—2013), ja että vuosien 2007—2013 rahoitusnäkymien yhteydessä menoja ohjataan kasvua ja samalla työllisyyttä edistäviin budjettikohtiin,

F. katsoo, että Lissabonin strategia sisältyy Euroopan unionin kestävän kehityksen strategiaan ja että ympäristöasioiden on oltava erottamaton osa Euroopan unionin strategiaa työllisyyden elvyttämiseksi,

G. ottaa huomioon, että unionin muodostavat 455 miljoonaa naista ja miestä 25 maassa, jotka ovat huomattavan heterogeenisiä, ja että jäsenvaltioiden välillä ja usein myös niiden sisällä on huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia eroja; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa kasvu on huomattavasti nopeampaa kuin toisissa; katsoo, että liian ylimalkaisiin suuntaviivoihin sisältyy vaara, että ei oteta huomioon ongelmien koko kirjoa,

H. katsoo, että taloudellisen kasvun saavuttaminen ei ole itsetarkoitus, vaan se on osa kattavaa lähestymistapaa, jolla pyritään kansalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun; katsoo, että kestävän kasvun tavoittelemisen tulee perustua sosiaali-, työllisyys- ja ympäristö- ja budjettipolitiikkaan, joihin liittyy vastuu tulevista sukupolvista ja joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet;

I. katsoo, että työttömyys merkitsee suurinta sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; katsoo, että sosiaalista yhteenkuuluvuutta voidaan vahvistaa vain kasvulla ja korkealla työllisyysasteella unionin kaikissa osissa, mikä mahdollistaa sosiaaliturvan korkean tason ja korkean työllisyyden perustamissopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti,

J. katsoo, että kasvu voidaan saavuttaa ainoastaan kilpailukykyä parantamalla ja lisäämällä investointeja; katsoo, että unioni on tutkimuksessa ja kehityksessä sekä innovoinnissa ja uusien yritysten toiminnan aloittamiseen liittyvissä investoinneissa paljon jäljessä tärkeimmistä kilpailijoistaan;

1. pitää myönteisenä yhdennettyä esitystapaa talouspolitiikan suuntaviivoille sekä työllisyyspoliittisille suuntaviivoille, jotka keskittyvät kasvuun ja työllisyyteen ja ottavat samalla huomioon Lissabonin strategian kolmen pilarin välisen tasapainon Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien mukaisesti; katsoo, että tässä esitystavassa ilmenee talous- ja sosiaalipolitiikan toisiaan täydentävä luonne ja halu edistyä unionille luotujen makrotaloudellisten puitteiden yksinkertaistamisessa ja selkeyttämisessä; tukee neuvoston ja komission pyrkimystä keskittyä entistä voimakkaammin kasvuun ja työllisyyteen lisäämällä kilpailukykyä ja toteuttamalla sisämarkkinat myös palvelualalla sekä vakiinnuttamalla entistä tehokkaammat julkiset palvelut ja vahvistamalla sen ohella myös sisäistä kysyntää;

2. pahoittelee, että ympäristöasiat saavat vain vähäistä huomiota talouskasvun ja työllisyyden elvyttämistä koskevissa komission suosituksissa; muistuttaa, että ympäristöalan vaatimusten kautta lujitetaan dynaamista ja tehokasta, tulevaisuuteen tähtäävää taloutta, joka tarjoaa kansalaisille entistä parempaa elämänlaatua;

3. korostaa työpaikkojen luomisen tärkeyttä kansalaisille ja julkisyhteisöille tarkoitettujen palvelujen alalla yhteiskunnassa, jossa naisten työssäkäynti on yleistä ja jonka väestö vanhenee ja kaupungistuu; pitää tärkeänä monipuolistamista ja kilpailun lisääntymistä alalla, jolla kansalaisten on tärkeää nauttia palveluiden mahdollisimman korkeasta tasosta ja valinnanvarasta, ja katsoo, että tällaiset tavoitteet myös luovat mahdollisuuksia yrittäjyyteen sekä naisille että miehille;

4. pitää valitettavana yhdennettyjen suuntaviivojen liian yleistä luonnetta, jossa ei oteta riittävästi huomioon jäsenvaltioiden välisiä eroja; kannattaa komission aikomusta esittää tiedonanto, jossa käsitellään kunkin jäsenvaltion tärkeimpiä haasteita etenkin liittyen rakenteellisiin uudistuksiin ja investointeihin sekä talouspolitiikan määrittelyä koskevien kattavien tietojen entistä nopeampaan vaihtoon;

5. muistuttaa, että terve makrotaloudellinen ympäristö edellyttää yhteensovitettujen budjettipolitiikkojen asianmukaista vuorovaikutusta, riippumatonta rahapolitiikkaa, jossa pyritään edelleen hintavakauden tavoitteeseen ja lisäksi perustamissopimuksessa vahvistettujen unionin yleisten tavoitteiden saavuttamiseen, jotta saavutetaan korkeampi elintaso ja kestävän kehityksen tavoitteet; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia, jotka auttavat edistämään investointeja ja siksi hyödyntämään täysin EKP:n takaamia matalia korkoja ja käyttämään uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen tarjoamaa liikkumavaraa laadukkaamman Euroopan talouskasvun edistämiseen, mikä korostaa mahdollisuuksia ja tarvetta kaupan lisäämiseen kaikilla aloilla sekä tarvetta saattaa sisämarkkinat päätökseen;

6. korostaa, että vallitsee ilmeinen ristiriita toisaalta eurooppalaisen mallin vetovoiman ja unionin ja jäsenvaltioiden maailmankaupassa omaaman roolin välillä ja toisaalta työn tuottavuuden alenemisesta esitettyjen metodologisesti kyseenalaisten lausuntojen välillä; korostaa, että tarvitsemme työvoimamarkkinoita, jotka ovat avoimia kaikille kansalaisille ja riittävän joustavia, jotta ne kannustavat ihmisiä hakeutumaan markkinoille eivätkä pakota ikääntyneempiä ihmisiä pois työpaikoiltaan;

7. korostaa, että talouspolitiikka kaipaa rakennemuutosta, jossa keskitytään tekijöihin, jotka liittyvät tuottavuuden kasvuun, kuten talouden nykyaikaistamiseen, tietämyksen ja sosiaalihuollon nykyaikaistamiseen sekä institutionaalisten järjestelyjen nykyaikaistamiseen, jotta voidaan vastata äskettäin tapahtuneen laajentumisen haasteisiin ja nykyaikaisen talouden vaatimuksiin sekä vastustaa kolmannen maailman deflaatiopaineita;

8. toteaa, että työn tuottavuus ja kilpailukyvyn, investointien ja kasvun tehostamista koskevat ponnistelut ovat edellytyksenä palkkojen nostamiselle ja kasvun tulosten oikeudenmukaiselle jakamiselle sekä työllisyydelle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle; korostaa, että tällaisen kehityksen yhteydessä yrityksiä on velvoitettava kantamaan sosiaalinen vastuunsa;

9. katsoo, että nopeampi ja kestävä kasvu Euroopassa edellyttää kaikilta jäsenvaltioilta samanaikaisia, yhteensovitettuja toimia, muun muassa sisämarkkinoiden loppuunsaattamista, enemmän investointeja ja innovatiivisia työmarkkinauudistuksia;

10. pahoittelee erityisesti aikataulua koskevia ehtoja, joita Euroopan parlamentin on noudatettava ilmaistessaan näkemyksensä yhdennetyistä suuntaviivoista; pyytää, että yhdennettyihin suuntaviivoihin liittyvää toimielinten välistä yhteistyötä koskevat ehdot selvennetään kesäkuun 2005 Eurooppa-neuvostoon mennessä, jotta vastaavanlainen tilanne ei toistuisi, ja kehottaa ottamaan huomioon Lissabonin strategian tarkistuksen seuraukset;

11. pyytää neuvostoa ottamaan huomioon seuraavat muutokset:

KOMISSION SUOSITUS | PARLAMENTIN EHDOTTAMAT MUUTOKSET |

Muutos 1

A jakso, A.1 luku, 4 alakohta

Suuntaviiva. Talouden vakauden turvaamiseksi jäsenvaltioiden olisi säilytettävä suhdannekierron ajan keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset tavoitteensa, ja niin kauan kuin tätä tavoitetta ei ole saavutettu, toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Tässä suhteessa jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa. Jäsenvaltioiden, joiden vaihtotaseen alijäämä on epävakaalla pohjalla, olisi pyrittävä korjaamaan sitä toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät ulkoista kilpailukykyä ja myös alijäämän korjaamista finanssipolitiikan avulla. (Yhdennetty suuntaviiva nro 1). | Suuntaviiva. Talouden vakauden turvaaminen talouskasvun helpottamiseksi ja kulttuuriperinnön ja inhimillisen pääoman monipuolisuuden tarjoaman kilpailuedun muuttaminen innovointiin perustuvaksi tuottavuuden kasvuksi. Jäsenvaltioiden olisi säilytettävä suhdannekierron ajan keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset tavoitteensa, ja niin kauan kuin tätä tavoitetta ei ole saavutettu, toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Tässä suhteessa jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa. Jäsenvaltioiden, joiden vaihtotaseen alijäämä on epävakaalla pohjalla, olisi pyrittävä korjaamaan sitä toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät ulkoista kilpailukykyä ja myös alijäämän korjaamista finanssipolitiikan ja erityisesti kasvun tuottamien tulosten avulla. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi talouskehityksen vauhdittamiseksi keskitettävä julkiset menonsa Lissabonin strategian tavoitteita tukeviin menoluokkiin, erityisesti sijoituksiin inhimilliseen pääomaan, tiedonhankintaan, innovointiin ja infrastruktuureihin. (Yhdennetty suuntaviiva nro 1). |

Muutos 2

A jakso, A.1 luku, 7 alakohta

Suuntaviiva. Talouden kestävyyden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä alentamaan julkista velkaa riittävästi, jotta julkista taloutta voidaan vahvistaa väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten varalta sekä uudistaa eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä sen varmistamiseksi, että ne ovat taloudellisesti elinkelpoisia, asianmukaisia ja saatavilla, ja toteutettava toimenpiteitä työllisyysasteen ja työvoiman tarjonnan lisäämiseksi (Yhdennetty suuntaviiva nro 2). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Elämänvaiheajatteluun perustuvan työn edistäminen" (nro 17). | Suuntaviiva. Jotta jäsenvaltiot voisivat vahvistaa talouden kestävyyden pysyvän työllisyystason perustaksi, niiden olisi pyrittävä alentamaan julkista velkaa riittävästi, jotta julkista taloutta voidaan vahvistaa väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten varalta ja suhdannevaihtelut huomioon ottaen, uudistamaan verojärjestelmiä, muun muassa vähentämällä matalapalkkaisten palkansaajien verotaakkaa, sekä uudistamaan edelleen eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä sen varmistamiseksi, että ne ovat taloudellisesti elinkelpoisia, sosiaalisesti hyväksyttäviä ja saatavilla, ja toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään kansalaisten vastuuta eläkejärjestelmistä, nostetaan työllisyysastetta ja lisätään tasokkaan työvoiman tarjontaa (Yhdennetty suuntaviiva nro 2). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Elämänvaiheajatteluun perustuvan työn edistäminen" (nro 17). |

Muutos 3

A jakso, A.1 luku, 9 alakohta

Suuntaviiva. Resurssien kohdentamiseksi tehokkaammin jäsenvaltioiden olisi ohjattava julkisia menoja kasvua edistäviin menoluokkiin, mukautettava verotusrakenteitaan kasvupotentiaalin lisäämiseksi ja varmistettava, että käytössä on mekanismeja julkisten varojen käytön ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisten välisen suhteen arvioimiseksi ja uudistuspakettien yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta talouden vakautta ja kestävyyttä koskevien suuntaviivojen soveltamista (Yhdennetty suuntaviiva nro 3). | Suuntaviiva. Resurssien kohdentamiseksi tehokkaammin jäsenvaltioiden olisi ohjattava julkisia menoja kasvua ja työllisyyttä edistäviin menoluokkiin ja mukautettava verotusrakenteitaan kasvupotentiaalin lisäämiseksi sekä yksityisten investointien elvyttämiseksi erityisesti luomalla pk-yrityksille suotuisat verotuspuitteet, jotka tarjoavat työpaikkoja luovia kannustimia. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä veronkierron torjumiseksi. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi varmistettava, että käytössä on mekanismeja julkisten varojen käytön ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisten välisen suhteen arvioimiseksi ja uudistuspakettien yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta talouden vakautta ja kestävyyttä koskevien suuntaviivojen soveltamista (Yhdennetty suuntaviiva nro 3). |

Muutos 4

A jakso, A.1 luku, 11 alakohta

Suuntaviiva. Makrotaloudellisten ja rakenteellisten politiikkojen johdonmukaistamiseksi jäsenvaltioiden olisi jatkettava uudistuksia, joilla tuetaan makrotaloudellista kehystä edistämällä joustavuutta, liikkuvuutta ja sopeutumiskykyä globalisaation, teknologisen edistyksen ja syklisten muutosten edessä (Yhdennetty suuntaviiva nro 4). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Joustavuuden ja työsuhdeturvan edistäminen sekä työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen" (nro 20). | Suuntaviiva. Makrotaloudellisten ja rakenteellisten politiikkojen johdonmukaistamiseksi jäsenvaltioiden olisi jatkettava uudistuksia, joilla tuetaan makrotaloudellista kehystä ylläpitämällä tiukkoja veromenettelyjä, elvyttämällä investointeja ja yritystoimintaa ja vaalimalla kuluttajien luottamusta sekä edistämällä entisestään mukautuvuutta, liikkuvuutta, luovuutta ja sopeutumiskykyä globalisaation aiheuttamien haasteiden, teknologisen edistyksen ja syklisten muutosten edessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työmarkkinoiden joustavuuteen ja vakauteen. (Yhdennetty suuntaviiva nro 4). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Joustavuuden ja työsuhdeturvan edistäminen sekä työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen" (nro 20). |

Muutos 5

A jakso, A.1 luku, 14 alakohta

Suuntaviiva. Varmistaakseen makrotaloudellisen vakauden ja kasvun edistämisen palkkakehityksen avulla ja parantaakseen sopeutumiskykyä jäsenvaltioiden olisi edistettävä nimellispalkkojen nousua ja työvoimakustannuksia niin, että ne vastaavat keskipitkällä aikavälillä hintojen vakautta ja tuottavuuden suuntauksia, ottaen huomioon erot ammattitaidossa ja paikallisten työmarkkinoiden olosuhteissa (Yhdennetty suuntaviiva nro 5). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Työllisyyttä tukevien palkkojen ja muiden työvoimakustannusten varmistaminen" (nro 21). | Suuntaviiva. Varmistaakseen makrotaloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden edistämisen palkkakehityksen avulla ja parantaakseen sopeutumiskykyä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi edistettävä nimellispalkkojen nousua ja työvoimakustannuksia niin, että ne vastaavat keskipitkällä aikavälillä tuottavuuden suuntauksia, ottaen huomioon erot ammattitaidossa ja paikallisten työmarkkinoiden olosuhteissa. Yhtenäismarkkinoiden loppuunsaattaminen, työmarkkinauudistukset ja työmarkkinaosapuolten vastuun lisääminen työttömyyden vähentämisestä hajautetuilla palkkaneuvotteluilla ovat välttämättömiä pyrittäessä nostamaan palkkatasoa ja vähentämään palkkaeroja ja kehittämään kuitenkin edelleen tuottavuutta ja kilpailukykyä. (Yhdennetty suuntaviiva nro 5). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Työllisyyttä tukevien palkkojen ja muiden työvoimakustannusten varmistaminen" (nro 21). |

Muutos 6

A jakso, A.2 luku, 6 alakohta

Suuntaviiva. Dynaamisen ja toimivan talous- ja rahaliiton edistämiseksi euroalueen jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota budjettikuriin ja niiden valtioiden, jotka eivät ole vielä saavuttaneet keskipitkän aikavälin finanssipoliittista tavoitettaan on varmistettava, että niiden suhdannekorjattu alijäämä paranee vuosittain kertaluonteisten tai muiden väliaikaisten toimenpiteiden ansiosta keskimäärin 0,5 prosentilla BKT:stä ja vieläkin enemmän hyvinä aikoina. Euroalueen jäsenvaltioiden on toteutettava rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat euroalueen kilpailukykyä ja talouden sopeutumista epäsymmetrisiin häiriöihin sekä varmistettava, että euroalueen vaikutus maailmanlaajuiseen talousjärjestelmään on oikeassa suhteessa sen taloudelliseen painoarvoon (Yhdennetty suuntaviiva nro 6). | Suuntaviiva. Dynaamisen ja toimivan talous- ja rahaliiton edistämiseksi euroalueen jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota budjettikuriin tehostaakseen talous- ja budjettipolitiikkojensa koordinointia ja aloitettava koordinointi yhdenmukaistamalla budjettiaikataulunsa. Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä saavuttaneet keskipitkän aikavälin finanssipoliittista tavoitettaan on varmistettava, että niiden suhdannekorjattu alijäämä paranee vuosittain kertaluonteisten tai muiden väliaikaisten toimenpiteiden ansiosta keskimäärin 0,5 prosentilla BKT:stä ja vieläkin enemmän hyvinä aikoina pitäen mielessä, että rakenneuudistukset otetaan tulevaisuudessa huomioon määriteltäessä sopeuttamisuraa keskipitkän aikavälin tavoitteelle, ja tälle uralle päässeille maille sallitaan väliaikainen poikkeaminen tästä tavoitteesta. Euroalueen jäsenvaltioiden on toteutettava rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat euroalueen kilpailukykyä, muun muassa innovaatioon, teollisuuspolitiikkaan sekä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen tehtävin investoinnein, ja talouden sopeutumista epäsymmetrisiin häiriöihin. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus ja taattava sen tiukka soveltaminen. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava euroalueen ulkoinen edustus 11 ja 12 päivänä joulukuuta 1998 kokoontuneessa Wienin Eurooppa-neuvostossa tehtyjen sitoumusten mukaisesti, jotta euron kasvava rooli maailmanlaajuisessa talousjärjestelmässä on oikeassa suhteessa sen taloudelliseen painoarvoon. Uusissa jäsenvaltioissa nominaalisen lähentymisen ja todellisen lähentymisen on kuljettava käsi kädessä (Yhdennetty suuntaviiva nro 6). |

Muutos 7

B jakso, B.1 luku, 4 alakohta

Suuntaviiva. Sisämarkkinoiden laajentamiseksi ja syventämiseksi jäsenvaltioiden olisi tehostettava sisämarkkinadirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, asetettava etusijalle sisämarkkinalainsäädännön tiukempi ja parempi soveltaminen, nopeutettava rahoitusmarkkinoiden integroitumista, poistettava verotukseen liittyvät esteet rahat ylittävän toiminnan tieltä ja sovellettava tehokkaasti julkisia hankintoja koskevia EU:n sääntöjä (Yhdennetty suuntaviiva nro 7). | Suuntaviiva. Sisämarkkinoiden laajentamiseksi ja syventämiseksi jäsenvaltioiden olisi tehostettava sisämarkkinadirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, asetettava etusijalle sisämarkkinalainsäädännön tiukempi ja parempi soveltaminen, nopeutettava rahoitusmarkkinoiden integroitumista, poistettava byrokratiaan ja verotukseen liittyvät esteet rajat ylittävän toiminnan tieltä jatkamalla verotuksen perusteiden yhdenmukaistamista koskevia neuvotteluja ja sovellettava tehokkaasti julkisia hankintoja koskevia EU:n sääntöjä (Yhdennetty suuntaviiva nro 7). |

Muutos 8

B jakso, B.1 luku, 9 alakohta

Suuntaviiva. Varmistaakseen avoimet ja kilpailukykyiset markkinat jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle tärkeimmillä aloilla kilpailun estävien lainsäädännöllisten ja muiden esteiden poistaminen, kilpailupolitiikan täytäntöönpanon tehostaminen, kilpailun ja markkinoille pääsyn tiellä olevien esteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi markkinoiden valikoivan arvioinnin lisääminen kilpailu- ja sääntelyviranomaisten toimesta, kilpailua vääristävien valtiontukien vähentäminen ja tuen ohjaaminen tiettyihin horisontaalisiin tavoitteisiin kuten tutkimukseen ja innovaatioon sekä inhimillisen pääoman optimointiin. Jäsenvaltioiden olisi niin ikään toteutettava yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen kilpailulle avaamisen alalla sovitut toimenpiteet varmistaakseen tehokkaan kilpailun Euroopan laajuisilla yhdennetyillä markkinoilla sekä taattava samaan aikaan laadukkaiden yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen riittävä saatavuus (Yhdennetty suuntaviiva nro 8). | Suuntaviiva. Varmistaakseen avoimet ja kilpailukykyiset markkinat jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle tärkeimmillä aloilla kilpailun estävien lainsäädännöllisten ja muiden esteiden poistaminen, kilpailupolitiikan täytäntöönpanon tehostaminen, kilpailun ja markkinoille pääsyn tiellä olevien, kuluttajien etuja vahingoittavien esteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi markkinoiden valikoivan arvioinnin lisääminen kilpailu- ja sääntelyviranomaisten toimesta, sisämarkkinoiden kilpailua vääristävien valtiontukien poistaminen ja tuen ohjaaminen tiettyihin horisontaalisiin tavoitteisiin kuten tutkimukseen ja innovaatioon sekä inhimillisen pääoman optimointiin. Jäsenvaltioiden olisi niin ikään toteutettava yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen kilpailulle avaamisen alalla sovitut toimenpiteet varmistaakseen tehokkaan kilpailun Euroopan laajuisilla yhdennetyillä markkinoilla sekä taattava samaan aikaan laadukkaiden yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen riittävä saatavuus (Yhdennetty suuntaviiva nro 8). |

Muutos 9

B jakso, B.1 luku, 14 alakohta

Suuntaviiva. Houkuttelevamman yritysten toimintaympäristön luomiseksi jäsenvaltioiden olisi parannettava sääntelyn laatua arvioimalla järjestelmällisesti ja tarkasti niiden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja ottaen huomioon sääntelystä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi keskusteltava laajasti lainsäädäntöaloitteita koskevista kustannuksista ja hyödyistä, erityisesti jos niihin liittyy mahdollisuus tehdä kompromisseja eri poliittisten tavoitteiden välillä (Yhdennetty suuntaviiva nro 9). | Suuntaviiva. Houkuttelevamman yritysten toimintaympäristön luomiseksi ja yksityisten aloitteiden edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi parannettava sääntelyn laatua arvioimalla järjestelmällisesti ja tarkasti niiden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja ottaen huomioon sääntelystä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi keskusteltava laajasti lainsäädäntöaloitteita koskevista kustannuksista ja hyödyistä kilpailulle ja työllisyydelle, erityisesti jos niihin liittyy mahdollisuus tehdä kompromisseja eri poliittisten tavoitteiden välillä (Yhdennetty suuntaviiva nro 9). |

Muutos 10

B jakso, B.1 luku, 16 alakohta

Suuntaviiva. Yrittäjähenkisemmän kulttuurin edistämiseksi ja pk-yrityksiä tukevan ympäristön luomiseksi jäsenvaltioiden olisi parannettava rahoituksen saatavuutta, mukautettava verojärjestelmiä, lujitettava pk-yritysten innovaatiokykyä ja tarjottava asianmukaista tietoa ja tukipalveluja rohkaistakseen yritysten perustamista ja kasvua pk-yrityksiä koskevan peruskirjan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi parannettava yrittäjyyttä koskevaa koulutusta ja ammatillista koulutusta (ks. vastaava työllisyyden suuntaviiva). Jäsenvaltioiden olisi niin ikään helpotettava omistusoikeuden siirtymistä, tarkistettava konkurssilainsäädäntöään ja parannettava pelastamis- ja rakenneuudistusmenettelyjä (Yhdennetty suuntaviiva nro 10). | Suuntaviiva. Yrittäjähenkisemmän kulttuurin edistämiseksi ja pk-yrityksiä tukevan ympäristön luomiseksi jäsenvaltioiden olisi parannettava rahoituksen, erityisesti riskipääoman ja mikroluottojen, saatavuutta, uudistettava ja mukautettava verojärjestelmiä kannustamalla investointeja, mikä olisi aloitettava verotuksen laskentaperustan yhdenmukaistamisesta, lujitettava pk-yritysten innovaatiokykyä ja tarjottava asianmukaista tietoa ja tukipalveluja rohkaistakseen yritysten perustamista ja kasvua pk-yrityksiä koskevan peruskirjan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi parannettava yrittäjyyttä koskevaa koulutusta ja ammatillista koulutusta (ks. vastaava työllisyyden suuntaviiva) ja riskien hyväksymistä, ryhdyttävä toimiin sellaisten nuorten yrittäjien tuomitsemisen torjumiseksi, jotka eivät ole onnistuneet riittävästi, ja autettava heidän yritystoimintansa uuteen alkuun. Jäsenvaltioiden olisi niin ikään helpotettava omistusoikeuden siirtymistä, tarkistettava konkurssilainsäädäntöään ja parannettava pelastamis- ja rakenneuudistusmenettelyjä ja parannettava samalla yrityshallintoa ja johtajien vastuuta koskevia sääntöjä (Yhdennetty suuntaviiva nro 10). |

Muutos 11

B jakso, B.2 luku, 4 alakohta

Suuntaviiva. T&K-investointien lisäämiseksi ja parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi kehitettävä edelleen toimenpidevalikoimaa yritysten T&K:n edistämiseksi parantamalla perusedellytyksiä ja varmistamalla, että yritykset toimivat riittävän kilpailukykyisessä ympäristössä, lisäämällä T&K:hon tarkoitettujen julkisten menojen määrää ja tehostamalla niiden käyttöä, lujittamalla osaamiskeskuksia, parantamalla julkisten tukimekanismien kuten verotuksellisten toimenpiteiden käyttöä yksityisen T&K:n kannustamiseksi, varmistamalla ammattitaitoisten tutkijoiden riittävän määrän houkuttelemalla enemmän opiskelijoita tieteelliseen ja tekniseen koulutukseen sekä parantamalla urakehitysmahdollisuuksia samoin kuin tutkijoiden valtioiden välistä ja eri alojen välistä liikkuvuutta (Yhdennetty suuntaviiva nro 12). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen" (nro 22). | Suuntaviiva. T&K-investointien lisäämiseksi ja parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi kehitettävä edelleen toimenpidevalikoimaa yritysten T&K:n edistämiseksi parantamalla perusedellytyksiä ja varmistamalla, että yritykset toimivat riittävän kilpailukykyisessä ympäristössä, lisäämällä T&K:hon tarkoitettujen julkisten menojen määrää ja tehostamalla niiden käyttöä, kehittämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, lujittamalla osaamiskeskuksia, parantamalla julkisten tukimekanismien kuten verotuksellisten toimenpiteiden käyttöä yksityisen T&K:n kannustamiseksi, varmistamalla ammattitaitoisten tutkijoiden riittävän määrän houkuttelemalla enemmän opiskelijoita tieteelliseen ja tekniseen koulutukseen sekä parantamalla urakehitysmahdollisuuksia samoin kuin tutkijoiden valtioiden välistä ja eri alojen välistä liikkuvuutta, ja erityisesti Euroopasta lähteneiden eurooppalaisten tutkijoiden, kytkemällä tiede, tutkimus ja innovointi paremmin yhteen, turvaamalla osaamiskeskuksia lujittava julkinen rahoitus ja lisäämällä kilpailua tutkimuksen alalla. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä ponnisteluja uusien tieteiden, kuten tietoyhteiskunnan, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja biotekniikan, edistämiseksi antamalla puolueetonta tietoa kiistellyimpiin tutkimusaiheisiin, kuten muuntogeenisiin organismeihin ja alkion kantasoluihin, liittyvistä eduista ja riskeistä (Yhdennetty suuntaviiva nro 12). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen" (nro 22). |

Muutos 12

B jakso, B.2 luku, 7 alakohta

Suuntaviiva. Innovaatioiden helpottamiseksi ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottamiseksi jäsenvaltioiden olisi keskityttävä parantamaan innovaatiota tukevia palveluja, erityisesti teknologian siirtoa, luotava yliopistot ja yritykset yhdistäviä innovaatiokeskuksia ja -verkkoja, rohkaistava osaamisen siirtoa ulkomaisten suorien sijoitusten avulla, parannettava rahoituksen saatavuutta sekä otettava käyttöön selkeästi määritellyt ja edulliset teollis- ja tekijänoikeudet. Niiden olisi helpotettava tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöönottoa ja niihin liittyviä muutoksia työn organisoinnissa (Yhdennetty suuntaviiva nro 13). | Suuntaviiva. Innovaatioiden helpottamiseksi ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottamiseksi jäsenvaltioiden olisi keskityttävä parantamaan innovaatiota tukevia palveluja, erityisesti teknologian siirtoa, luotava yliopistot ja yritykset yhdistäviä innovaatiokeskuksia ja -verkkoja helpottamalla yrityshautomojen perustamista, rohkaistava osaamisen siirtoa ulkomaisten suorien sijoitusten avulla, parannettava rahoituksen saatavuutta sekä otettava käyttöön selkeästi määritellyt ja edulliset teollis- ja tekijänoikeudet. Niiden olisi helpotettava tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöönottoa ja niihin liittyviä muutoksia työn organisoinnissa (Yhdennetty suuntaviiva nro 13). |

Muutos 13

B jakso, B.2 luku, 9 alakohta

Suuntaviiva. Resurssien kestävän käytön rohkaisemiseksi sekä ympäristönsuojelun ja kasvun välisen synergian lujittamiseksi jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle ulkoisten ympäristökustannusten huomioon ottaminen, energiatehokkuuden lisääminen sekä ympäristöystävällisten teknologioiden kehittäminen ja soveltaminen. Nämä painopistealueet olisi pantava täytäntöön noudattaen olemassa olevia eurooppalaisia sitoumuksia sekä ympäristöteknologioita koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimia ja välineitä käyttämällä markkinaehtoisia välineitä, riskirahastoja ja T&K-rahoitusta, ottamalla huomioon ympäristöarvot julkisissa hankinnoissa sekä lakkauttamalla ympäristölle haitalliset tuet ja muut poliittiset välineet (Yhdennetty suuntaviiva nro 14). | Suuntaviiva. Resurssien kestävän käytön rohkaisemiseksi sekä ympäristönsuojelun ja kasvun välisen synergian lujittamiseksi jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle ulkoisten ympäristökustannusten huomioon ottaminen etenkin energia-, liikenne- ja maatalousalalla, energiatehokkuuden lisääminen sekä ympäristöystävällisten teknologioiden kehittäminen ja soveltaminen. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi käytettävä ympäristöpolitiikkaa hyökkäävämmin kasvun ja työllisyyden lisäämiseen kehittämällä ympäristöteknologiaa ja ekoinnovaatioita ja erityisesti tehtävä tarvittavia investointeja saavuttaakseen Kioton tavoitteet ja käytettävä muun muassa tehokkaasti perinteisiä energiamuotoja, etenkin niitä, jotka eivät vaaranna Kioton pöytäkirjan tavoitteita. Nämä painopisteet olisi pantava täytäntöön noudattaen olemassa olevia eurooppalaisia sitoumuksia sekä ympäristöteknologioita koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimia ja välineitä käyttämällä markkinaehtoisia välineitä, riskirahastoja ja T&K-rahoitusta, ottamalla huomioon ympäristöarvot julkisissa hankinnoissa sekä lakkauttamalla ympäristölle haitalliset tuet ja muut poliittiset välineet (Yhdennetty suuntaviiva nro 14). |

Muutos 14

B jakso, B.2 luku, 11 alakohta

Suuntaviiva. Vahvan eurooppalaisen teollisuuspohjan edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi keskityttävä uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittämiseen. Tämä tarkoittaa erityisesti yhteisten eurooppalaisten teknologia-aloitteiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sitoutumista sekä julkisen ja yksityisen sektorien kumppanuuksien kehittämistä aitojen markkinahäiriöiden ratkaisemiseksi sekä alueellisten tai paikallisten klusterin luomista (Yhdennetty suuntaviiva nro 15). | Suuntaviiva. Vahvan eurooppalaisen teollisuuspohjan edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi keskityttävä uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittämiseen myös Euroopan ulkopuolella, jotta globalisaatio ei olisi uhka vaan uusi mahdollisuus maailman suurimmalle vientimahdille. Niiden olisi laadittava tiedotusstrategia, jonka tavoitteena olisi globalisaatioon, markkinoiden vapautumiseen ja kilpailuun liittyvän kansalaisten epävarmuuden lieventäminen. Tämä tarkoittaa erityisesti yhteisten eurooppalaisten teknologia-aloitteiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sitoutumista sekä julkisen ja yksityisen sektorien kumppanuuksien kehittämistä aitojen markkinahäiriöiden ratkaisemiseksi sekä alueellisten tai paikallisten klusterin luomista (Yhdennetty suuntaviiva nro 15). |

12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

[1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0034.

--------------------------------------------------