4.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/26

1.

EU:n on laadittava ilmastonmuutoksen torjumiseksi keskipitkän ja pitkän aikavälin strategioita yhteistyössä kansainvälisen yhteisön kanssa.

2.

EU:n ministerineuvosto vahvisti vuonna 1996, että tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon.

3.

Maapallon keskilämpötilan kohoamisen rajoittamisesta enintään kahteen asteeseen saatava hyöty on suurempi kuin päästöjen vähentämispolitiikkojen aiheuttamat kustannukset.

4.

On välttämätöntä pyrkiä ajan mittaan yhdistämään sopeutumis- ja hillitsemistoimia mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti, jotta saavutetaan ympäristötavoitteet ja säilytetään samalla taloudellinen kilpailukyky.

5.

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka liittyy myös alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltaan. EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhdessä allekirjoittama Kioton pöytäkirja on kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa jäsenvaltiot — ja siten myös alue- ja paikallisviranomaiset — toimintaan.

1.1

suhtautuu myönteisesti tiedonantoon, jossa esitetään asianmukainen tilannekatsaus ja tarkastellaan ilmastonmuutokseen liittyviä uhkia sekä välineitä uhkien torjumiseksi tehokkaasti.

1.2

ilmaisee tyytyväisyytensä Kioton pöytäkirjan voimaantuloon, sillä se on ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävän maailmanlaajuisen strategian ensimmäinen vaihe.

1.3

toistaa kannattavansa Euroopan unionin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

1.4

painottaa, että ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuvien maiden määrää on lisättävä tuntuvasti. Kaikkien merkittävimpien kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien toimialojen, varsinkin energiantuotannon, lentoliikenteen ja merenkulun, on osallistuttava toimiin.

1.5

ilmaisee olevansa huolissaan siitä, millaisia seurauksia toiminnan puute aiheuttaa maailmanlaajuisesti.

1.6

pahoittelee sitä, että tietyt jäsenvaltiot ovat kaukana tavoitteistaan, jotka liittyvät Kiotossa määriteltyyn yhteisön asettamaan päämäärään vähentää päästöjä 8 prosenttia, mutta pitää tärkeänä, että kyseisiä jäsenvaltioita autetaan pääsemään lähemmäksi asetettuja tavoitteita.

1.7

tukee komission suositusta järjestää valistuskampanjoita, joilla pyritään lisäämään yleisön valveutuneisuutta ja kiinnostusta ilmastonmuutoskysymyksestä, jotta kehitettäisiin nykyistä kestävämpiä elämänmuotoja. Komitea kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että on tärkeää toteuttaa ja kehittää alan hankkeita kouluissa, sillä niiden katsotaan heijastavan yhteiskuntaa.

1.8

katsoo, että maankäyttöpolitiikassa on otettava huomioon energiatehokkuuden tavoitteet ja tuettava sopusointuisten ja toisiaan täydentävien toimintojen yhdistämistä, jotta voidaan lyhentää matkustusetäisyyksiä ja siis polttoaineen kulutusta.

1.9

korostaa, että on tärkeää säilyttää viheralueet ja ottaa käyttöön uusia viheralueita sekä sisällyttää ne taajamien strategiseen suunnitteluun. Puustoalueiden lisääminen on äärimmäisen tärkeää, jotta ilmakehän hiilidioksidi voidaan varastoida entistä tehokkaammin.

1.10

kannattaa aiempaa kestävämpien liikkumistottumusten omaksumista. Keskeisellä sijalla ovat kävelyalueiden käyttöönotto ja autoilun kieltäminen tai hillitseminen kaupunkien keskustassa. Komitean mielestä on lisäksi luotava houkutteleva joukkoliikennejärjestelmä, joka täydentää pitkälti yksityisautoilua ja monissa tapauksissa korvaa sen.

1.11

korostaa, että on tärkeää käyttää vähemmän saastuttavia polttoaineita kaikissa ajoneuvoissa, yritysten ja hallinnon ajoneuvokannat mukaan luettuina, ja kehottaa julkishallintoa ottamaan johtoaseman ajoneuvokannan ympäristöystävällisyyden edistämisessä.

1.12

katsoo, että jätteiden lajitteluvälineistön käyttöönotto ja yleisön kiinnostus asiaan edistävät tavoitteiden saavuttamista.

1.13

katsoo, että uudisrakentamisessa tai korjausrakentamisessa on huomioitava moitteeton energiankäyttö.

1.14

tähdentää sitä, että jäsenvaltioiden hallitusten ohella kaikki paikallis- ja alueviranomaiset ovat vastuussa ilmastonmuutoksen torjumisesta edellä mainituin keinoin.

2.1

toteaa, että komission on tuettava ilmastonmuutoksen torjuntaa kaikilla tasoilla, myös paikallis- ja aluetasolla.

2.2

kehottaa tehostamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja maastopalojen torjuntatoimenpiteitä, sillä ne ovat kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailun kannalta ratkaisevassa asemassa.

2.3

kehottaa tehostamaan Euroopan jäätiköiden tutkimukseen ja jatkuvaan seurantaan tarkoitettuja toimia, koska ne ovat herkkiä ekosysteemejä ja erityisen alttiita ilmastonmuutoksille.

2.4

kehottaa motivoimaan yrityksiä huomattavin taloudellisin kannustimin, jotta ne ottaisivat käyttöön ”puhdasta teknologiaa” tai muuttaisivat nykyistä teknologiaa.

2.5

neuvoo käynnistämään tehokkaan veropolitiikan, jolla valvotaan teollisuuden toimia, jotta varmistetaan ilmastonmuutoksen torjunnan olevan oikeutettua.

2.6

kannattaa vaihtoehtoisten energiamuotojen (kuten biomassan) käyttöä rakennusten lämmityspolttoaineena kaikilla aloilla (myös hallintorakennuksissa) ja muistuttaa tässä yhteydessä myös nykyisten energialähteiden tehokkaasta käytöstä, esimerkiksi laajentamalla sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, jolla saavutetaan pienemmät päästöarvot tuotantoyksikköä kohden.

2.7

kiirehtii kannustamaan energiatehokkaiden tuotteiden tai uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien tuotteiden ensisijaista kulutusta.

2.8

suosittaa lakkauttamaan sellaisen toiminnan avustukset, joka edistää ilmastonmuutosta.

2.9

tukee neuvoston ehdotusta asettaa vuoden 2012 jälkeiselle kaudelle päämääriä. Neuvosto katsoo olevan aiheellista asettaa kehittyneiden maiden tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 15–30 prosenttia Kioton pöytäkirjassa mainituista viitearvoista. Neuvosto suosittaa, että vuoden 2020 jälkeen noudatettaisiin ympäristöneuvoston päätelmien mukaisia arvoja (päästöjä vähennettäisiin vuoteen 2050 mennessä 60–80 prosenttia).

2.10

ehdottaa, että kaupunkiympäristön teemakohtaisessa strategiassa kannustetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa.

2.11

suosittaa, että lämpötilan kohoamisen rajoittamista koskevaa kustannus-hyötyanalyysia tarkastellaan/tutkitaan yksityiskohtaisemmin. On tärkeää selvittää tarkemmin kasvihuonekaasujen keskittyminen, jotta saavutetaan tavoitteeksi asetettu lämpötilan kohoamisen rajoittaminen kahteen asteeseen ja saadaan selville tästä aiheutuvat kustannukset.

2.12

esittää, että kaupungit ilmoittautuisivat edelleen LA21-prosessiin ja korostaisivat entisestään tämäntapaisten strategioiden täytäntöönpanoa.