52004DC0813

Bryssel 14.12.2004

KOM(2004) 813 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Saksan ja Ranskan tilanteesta suhteessa liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisiin velvoitteisiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion jälkeen

1. TAUSTA

Neuvosto sai vuonna 2002 tietoja, joiden mukaan Saksassa ja Ranskassa julkisen talouden alijäämä oli yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Se päätti vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla komission suosituksesta, että Saksalla ja Ranskalla oli liiallista alijäämää. Se antoi myös suosituksia tilanteen lopettamiseksi vuoteen 2004 mennessä. Komissio suositteli syksyllä 2003, että neuvosto toteaisi Saksan ja Ranskan toteuttamien toimien olevan riittämättömiä alijäämän korjaamiseen ja huomauttaisi niille korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Koska taloudellinen tilanne oli odotettua heikompi, komissio suositteli alijäämän korjaamisen määräajan jatkamista vuoteen 2005. Neuvosto äänesti 25. marraskuuta 2003 ehdotetuista päätöksistä, mutta vaadittavaa enemmistöä ei syntynyt. Sen sijaan neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa käsiteltiin Saksalle ja Ranskalle annettavia suosituksia liiallisen alijäämän korjaamisesta vuoteen 2005 mennessä ja todettiin, että liiallisia alijäämiä koskeva menettely keskeytetään kyseisten jäsenvaltioiden tekemien sitoumusten perusteella. Komissio vei asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja esitti kanteen 25. marraskuuta 2003 annettujen päätelmien tietyistä seikoista. Tuomioistuin antoi tuomionsa 13. heinäkuuta 2004[1]. Siinä kumotaan neuvoston antamat päätelmät siltä osin kuin ne sisältävät muodollisen päätöksen keskeyttää menettely ja päätöksen, jolla muutetaan aiemmin annettuja suosituksia.

Komissio totesi tuomioistuimen antaman tuomion jälkeen, että komissio harkitsee yhteistyössä neuvoston kanssa, miten varmistetaan näiden kahden jäsenvaltion julkisen talouden ongelmien tyydyttävä ratkaiseminen vakaus-ja kasvusopimuksen puitteissa[2]. Tästä syystä annetaan tämä tiedonanto.

2. EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN SAKSAN JA RANSKAN LIIALLISTA ALIJÄÄMÄÄ KOSKEVASTA MENETTELYSTÄ ANTAMAN TUOMION VAIKUTUS

Tuomioistuin ei määritellyt tarkemmin neuvoston 25. marraskuuta 2003 hyväksymien, liiallista alijäämää koskevan menettelyn täytäntöönpanoa koskevien päätelmien kumoamisen vaikutuksia.

Kun arvioidaan Saksan ja Ranskan nykyistä tilannetta ja niiden velvollisuutta korjata liiallinen alijäämä EY:n perustamissopimuksen ja kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti, on otettava huomioon ne seuraukset, joita neuvoston päätelmillä oli niiden kumoamiseen asti. Päätelmien tukena oli pätevyysolettamus, joka liittyy periaatteessa kaikkiin yhteisön säädöksiin. Toisin sanoen näillä jäsenvaltioilla oli oikeus olettaa, että yhteisön toimielinten hyväksymät toimenpiteet olivat päteviä, joten ne toimivat neuvoston päätelmien perusteella. Asiasisällöltään neuvoston päätelmät noudattivat tilanteen korjaamista koskevia komission suosituksia, erityisesti sen osalta, että liiallisen alijäämän korjaamisen määräaikaa jatkettiin vuoteen 2005. Päätelmien seurauksena Saksan ja Ranskan toteuttamat toimenpiteet oli suunnattu neuvoston päätelmissä asetetun määräajan, vuoden 2005, noudattamiseen liiallisen alijäämän korjaamisessa. Näillä toimilla oli mukautusprosessiin tosiasiallista vaikutusta, jota ei voi jättää huomiotta.

Toisin sanoen komissio on edelleen sitä mieltä, etteivät Ranskan ja Saksan toteuttamat toimet liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2004 mennessä olleet riittäviä suhteessa vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla annettuihin neuvoston suosituksiin. Se toteaa kuitenkin, että molempien jäsenvaltioiden toteuttamat, 25. marraskuuta 2003 annettujen neuvoston päätelmien mukaiset toimet perustuivat olettamukseen, että alijäämän korjaamisen määräaika oli tosiasiallisesti siirtynyt vuoteen 2005. Näin oletettiin siihen asti, kun tuomioistun kumosi päätelmät 13. heinäkuuta 2004.

Tuomioistuimen antama tuomio aiheutti Saksan ja Ranskan liiallista alijäämää koskevalle menettelylle ainutlaatuiset olosuhteet erityisesti neuvoston päätelmien seurausten osalta ennen kuin tuomioistuin kumosi ne. Niinpä komissio katsoo, että näiden kahden jäsenvaltion julkisen talouden ongelmien tyydyttävä ratkaiseminen vakaus-ja kasvusopimuksen puitteissa edellyttää, että liiallisen alijäämän korjaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden määräaika on vuosi 2005.

Komissiota pyydetään arvioimaan, vastaavatko kummankin jäsenvaltion toteuttamat toimet liiallisen alijäämän korjaamista vuoteen 2005 mennessä.

Jos alijäämä on korjaantunut, komission olisi todettava, ettei neuvoston tarvitse tässä vaiheessa edetä liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä ja edellyttää lisätoimia kyseiseltä jäsenvaltiolta.

Jos alijäämä ei ole korjaantunut, komission olisi todettava, että neuvoston pitää jatkaa liiallista alijäämää koskevaa menettelyä ja lisätä kyseisen jäsenvaltion julkisen talouden valvontaa tarvittavien korjaavien toimenpiteiden aikaan saamiseksi.

Komissio huomauttaa, että neuvosto ilmaisi 25. marraskuuta 2003 antamissaan päätelmissä itse valmiutensa tehdä komission suosituksen perusteella EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukainen päätös, jos tilannetta arvioitaessa ilmenee, ettei vuoden 2005 määräaikaa ole noudatettu.

Tämän tiedonannon 3 ja 4 kohdassa esitetään arvio tilanteesta kummassakin jäsenvaltiossa. Kohdassa 5 esitetään päätelmät Ranskan ja Saksan toteuttamista toimista ja siitä, pitääkö neuvoston edetä seuraavaan vaiheeseen liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä.

3. ARVIO SAKSAN TILANTEESTA

Saksan viranomaiset ennustavat julkisen talouden alijäämän vähenevän vuonna 2004 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2003 oli 3,8 prosenttia. Komission syksyn talousennusteen mukaan vuoden 2004 alijäämä on 3,9 prosenttia, kun vuonna 2003 Saksan tarkistetussa vakausohjelmassa ennustettiin 3,3 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen vuodeksi 2004. Toisaalta kokonaistuotanto kasvaa todennäköisesti odotettua enemmän vuonna 2004. Komissio ennustaa syksyn talousennusteessa kokonaistuotannon kasvavan 1,9 prosenttia, kun Saksan hallituksen ennuste on 1,8 prosenttia. Saksan viranomaiset olivat ennustaneet vuoden 2003 tarkistetussa vakausohjelmassa (ja alustavassa vuoden 2004 talousarviossa) kasvuksi 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. BKT:n kasvun aiheutti kuitenkin ulkomainen kysyntä, kun taas kotimaan kysyntä alitti odotukset selvästi.

Suunnitelmiin verrattuna julkisen talouden rahoitusasema ei parantunut vuonna 2004 huolimatta odotettua suuremmasta kasvusta, ja tämä johtuu siitä, että BKT:n kasvu oli rakenteeltaan verotuksen kannalta epäedullista. Esimerkiksi kivennäisöljyn ja tupakan arvonlisä- ja valmistevero aiheuttivat merkittävää alijäämää suunnitelmiin verrattuna. Odotettu työmarkkinoiden vähittäinen elpyminen ei toteutunut, joten työttömyyden hoitoon käytettiin enemmän varoja. On kuitenkin huomattava, että kokonaismenot vastaavat vuonna 2004 nimellisesti edellisvuotta.

Komission syksyn talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä vuonna 2005 on 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos oletetaan, että kokonaistuotanto kasvaa 1,5 prosenttia. Ennusteen perustana on, ettei politiikka muutu ja sen viitepäivä 18. lokakuuta 2004. Liittohallitus esitti 4. marraskuuta lisäsäästöpaketin. Liittovaltion, valtion ja paikallishallinnon tasot sopivat julkisen talouden suunnitteluneuvoston ( Finanzplanungsrat ) kokouksessa 18. marraskuuta julkisen talouden alijäämän vähentämisestä 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005. Perustana on hallituksen arvio, että kokonaistuotanto kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2005.

Liittohallituksen lisäsäästöpaketissa on seuraavat kolme osaa: i) Liittovaltion hallinto ei odota käteissuorituksista vastaavan toimiston alijäämän kattamisesta aiheutuvan sille menoja vuonna 2005. Toimisto suorittaa eläkemaksut entisen valtion postin virkamiehille postilaitoksen seuraajayritysten puolesta ( Postbeamtenversorgungskasse ). ii) Lisäksi liittovaltion menoihin tehdään yleinen menoleikkaus. iii) Liittovaltio pitää tiukasti kiinni siitä, ettei julkisella sektorilla ole palkankorotuksia vuonna 2005. iv) Vuonna 2005 vähennetään julkisen talouden alijäämää 20. lokakuuta 2004 tehtyjen komission päätösten seurauksena siten, että Landesbank -pankit palauttavat tukia osavaltioiden talousarvioihin.

Komission syksyn talousennusteen mukaan vuonna 2005 julkisen talouden alijäämä on 76,6 miljardia euroa (3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen). Kolmella liittohallituksen ehdottamalla toimenpiteellä sekä osavaltioiden omistuksessa olevien pankkien ( Landesbanken ) tukien palauttamisella alijäämää vähennetään 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jos BKT:n kasvu ei poikkea komission syksyn talousennusteesta.

i) Käteissuorituksista vastaava toimisto (luokiteltu yksityissektoriin EKT-95:ssä) arvopaperistaa postilaitoksen seuraajayritysten odotettavissa olevat lakisääteiset eläkemaksut. Rahastosta maksettiin vuonna 2003 eläkkeitä noin 6,5 miljardia euroa ja se sai liittovaltion talousarviosta maksuja 5,3 miljardia euroa. Seuraajayritysten käteissuorituksista vastaavalle toimistolle maksamien osuuksien nykyarvoksi arvioidaan noin 13–14 miljardia euroa (Saksan taloudellisten neuvonantajien neuvoston vuosikertomus 2005). Arvopaperistamisen tuoton arvioidaan kattavan toimiston eläkemaksut täysin vuosina 2005 ja 2006. Liittovaltion ei siis tarvitse huolehtia toimiston alijäämästä noina vuosina, mikä vähentää EKT-95:n sääntöjen mukaan julkisia menoja. Tällä toimenpiteellä vähennetään vuonna 2005 julkisia menoja 5,45 miljardia euroa verrattuna komission syksyn talousennusteeseen. Saksan viranomaiset ovat toimittaneet Eurostatille yksityiskohtaiset tiedot toimen luonteesta.

ii) Liittovaltion ministeriöt ovat velvoitettuja säästämään yleisesti ( Globale Minderausgabe ) yhteensä miljardi euroa vuonna 2005. Tällaiset yleiset säästöt (oletetun alijäämän vähentämiseksi) ovat yleensä mukana talousarviossa, mutta niitä ei ole kohdennettu yksittäisiin budjettikohtiin (sillä ministeriöt ovat jo neuvotelleet keskenään yksittäiset osabudjetit). Liittovaltion vuoden 2005 talousarvioesitys, joka annettiin kesäkuussa, sisälsi jo 1,4 miljardia euroa yleisiä säästöjä. Tämän ylimääräisen säästön kanssa talousarvioon kirjattuja yleisiä säästöjä olisi nyt yhteensä 2,4 miljardia euroa. Vertailuna mainittakoon, että liittovaltion vuoden 2004 talousarvioon kuului 3,3 miljardin euron yleinen säästö, jota myös noudatettiin. Tällä toimenpiteellä supistetaan vuoteen 2005 mennessä julkisia menoja miljardi euroa verrattuna komission syksyn talousennusteeseen.

iii ) Liittohallitus tähtää siihen, ettei julkiselle sektorille myönnetä vuonna 2005 palkankorotuksia (Nullrunde). Yleensä liittohallitus neuvottelee henkilöstönsä palkkoja koskevat työehtosopimukset ammattijärjestön kanssa kaikkien julkisten työnantajien (siis myös osavaltioiden) puolesta. Sopimukset mukautetaan tämän jälkeen koskemaan eri virkamiehiä. Viimeisimmän sopimuksen mukaan palkat nousivat 1.1.2004 yhden prosentin ja uudestaan 1.5.2004 yhden prosentin; nykyinen sopimus päättyy 31.1.2005. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, etteivät palkat nousisi, sillä työntekijöiden bonuksia leikattiin vuosina 2003 ja 2004 ja liittovaltion virkamiesten viikoittainen työaika piteni lokakuusta 2004 alkaen 38,5 tunnista 40 tuntiin. Koska tämän toimenpiteen tulos näyttää epävarmalta, komissio pitää edelleen olettamuksena, että palkat nousevat maltillisesti, kuten syksyn talousennusteessa arvioitiin.

iv) Komissio päätti 20. lokakuuta 2004, että tietyt osavaltioiden (tuolloin) seitsemän Landesbank in kanssa 1990-luvun alussa tekemät liiketoimet olivat laittomia tukia. Osavaltioiden julkisen talouden suunnitteluneuvostossa tekemän sitoumuksen perusteella oletetaan, että tukien palautukset kirjataan osavaltioiden vuoden 2005 talousarvioihin eikä niiden tilalle myönnetä muita tukia. Näin julkiset menot vähenisivät 4,3 miljardia euroa vuonna 2005.

Komissio arvioi, että julkiset menot vähenevät vuonna 2005 yhteensä 10,75 miljardia euroa (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) verrattuna syksyn talousennusteeseen. Jos tilanne pysyy samanlaisena, julkisen talouden alijäämän odotetaan laskevan 65,9 miljardiin euroon, joka on 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Syksyn talousennusteessa arvioitiin, että suhdannetasoitettu alijäämä pienenee 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2005. Jos menojen ylimääräinen väheneminen otetaan mukaan, suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema paranisi yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 2005. On huomattava, että eläkerahastoliiketoimen odotetaan poistavan liittovaltion talousarviosta menoja 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen myös vuonna 2006. Jos tilanne ei muutu, vuoden 2006 alijäämä pienenee syksyn talousennusteessa arvioidusta 2,9 prosentista 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Mikään edellä mainituista toimista ei kuitenkaan ole rakenteellinen uudistus, jolla olisi pitkän aikavälin vaikutuksia. Käteissuorituksista vastaavasta toimistosta johtuvien menojen väheneminen siirtää vastattavia epäsuorasti tulevaisuuteen, yleisten säästöjen leikkaaminen on tilapäinen toimenpide ja tukien palauttamisesta saadaan hyötyä vain tämän yhden kerran. Mikä tahansa epäsuotuisa kansantaloudellinen tai julkiseen talouteen kohdistuva tapahtuma saattaa johtaa alijäämän kasvuun yli kolmen prosentin vuonna 2005. Jos näin tapahtuisi, olisi toteutettava lisätoimenpiteitä, jotta varmistettaisiin liiallisen alijäämän korjaaminen viimeistään vuonna 2005.

Kansantalouden tai julkisen talouden tilanteen paraneminen vuonna 2005 ei kuitenkaan riittäisi siihen, että velka alkaisi vähetä. Komissio ennustaa velan kasvavan vuonna 2006 67,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Koska tämän jälkeen toimenpiteisiin liittyvät vastattavat lisääntyvät, komissio ei odota velan vähenevän vuoden 2006 jälkeen. Saksan julkisen talouden tilanne on edelleen herkkä ja rakenteellisten muutosten tarve on entistä kiireellisempi.

Saksa: komission syksyn 2004 talousennuste, kun lisätoimenpiteet otetaan huomioon

+++++ TABLE +++++

Ennusteet perustuvat olettamukseen, ettei politiikka muutu. Lukuja on pyöristetty.

4. ARVIO RANSKAN TILANTEESTA

Ranskan viranomaisten ennusteiden mukaan julkisen talouden alijäämä vähenee vuonna 2004 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2003 oli 4,1 prosenttia. Tämä vastaa vuoden 2004 talousarvioesityksen alkuperäistä tavoitetta. Vuoden 2004 alijäämää koskevan tavoitteen noudattamista helpotti budjettiennusteisiin liittyvän kansantaloudellisen tilanteen selkeä parantuminen: Ranskan viranomaiset odottavat nyt kokonaistuotannon kasvavan 2,5 prosenttia, kun vuoden 2004 alustavassa talousarviossa luku oli 1,7 prosenttia. Komissio ennusti syksyn 2004 talousennusteessaan, että vuoden 2004 alijäämä on 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos kokonaistuotanto kasvaa oletuksen mukaisesti 2,4 prosenttia.

Se, ettei alijäämä korjaannu verrattuna suunnitelmiin vuonna 2004 huolimatta odotettua suuremmasta kasvusta, johtuu tietyistä kielteisistä tapahtumista. Huhtikuussa 2003 alijäämäarviota tarkistettiin ylöspäin, mikä aiheutti kielteisen perusvaikutuksen (0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen). Toukokuussa Conseil d’Etat osittain kumosi työttömyysvakuutusjärjestelmän uudistuksen, jossa tukikelpoisuusedellytyksiä olisi tiukennettu huomattavasti (0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen). Myös terveydenhuoltoon liittyvät ja paikalliset menot olivat suunniteltua korkeammat (0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen).

Vuoden 2005 talousarvioesityksessä alijäämän arvioidaan vähenevän vuoden 2004 3,6 prosentista 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jos kokonaistuotannon kasvu on 2,5 prosenttia. Alijäämän vähenemisen ennustetaan johtuvan menojen hillinnästä ja tulojen huomattavasta kasvusta. Menojen hillitsemiseksi suunnitellaan erityisesti i) valtion reaalimääräisten menojen vakauttamista kolmatta vuotta peräkkäin ja ii) terveydenhuoltomenojen vauhdin selkeää hidastumista kesällä 2004 toteutetun sairausvakuutusjärjestelmän laajan uudistuksen ensimmäisten vaikutusten seurauksena. Tulojen kasvu suhteessa BKT:hen heijastaa i) harkinnanvaraisten toimenpiteiden vaikutusta julkiseen talouteen[3] (0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja ii) kertaluonteista maksua, joka liittyy julkisten sähkö- ja kaasulaitosten työntekijöiden eläkkeiden maksuvelvoitteen siirtymiseen sosiaaliturvasektorin hoidettavaksi. Tätä maksua on tarkistettu hieman ylöspäin (0,1 prosentilla 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen) sen jälkeen, kun talousarvioesitys annettiin syyskuussa.

Julkisen talouden tilanteen paraneminen vuonna 2005 ei kuitenkaan riittäisi siihen, että velka alkaisi vähetä. Talousarvion liitteenä olevan monivuotisen talousennusteen mukaan velka alkaisi vähentyä vuonna 2006. Kyseisenä vuonna julkisen talouden alijäämä olisi 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen jopa ilman vuoden 2005 kertaluonteisia tuloja.

Komission yksiköiden laatimien syksyn 2004 talousennusteiden mukaan julkisen talouden alijäämää olisi vuonna 2004 3,7 prosenttia ja vuonna 2005 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Pieni ero komission ja Ranskan viranomaisten laatimien vuotta 2005 koskevien ennusteiden välillä johtuu kahdesta seikasta: i) komission kansantaloudellinen ennuste on Ranskan viranomaisten ennustetta varovaisempi (komissio ennustaa kokonaistuotannon kasvavan vuonna 2005 2,2 prosenttia ja Ranskan viranomaiset 2,5 prosenttia) ja ii) komissio on varovaisempi, kun arvioidaan sairausvakuutusjärjestelmän uudistuksen vaikutusta lyhyellä aikavälillä, vaikka onkin sitä mieltä, että keskipitkällä aikavälillä uudistus johtaa huomattaviin säästöihin. Näiden kahden tekijän kumuloitunut kielteinen vaikutus (0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen) kompensoituu vain osittain sillä, että Ranskan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan komission syksyn ennusteeseen sisällytetty kertaluonteinen tulo on hieman talousarvioesityksen sisältämää ennustetta suurempi (ero on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen). Syksyn talousennusteeseen perustuvien komission laskelmien mukaan suhdannetasoitettu alijäämä vähenee 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja tästä kertaluonteisten toimenpiteiden osuus on 0,5 prosenttiyksikköä.

Ranskan julkisen talouden tilanne on kuitenkin edelleen haavoittuva. Koska Ranskan viranomaiset ennustavat alijäämän vähenevän vain marginaalisesti alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen – komissio ennustaa sen vähenevän tasan kolmeen prosenttiin – mikä tahansa epäsuotuisa kansantaloudellinen tai julkiseen talouteen kohdistuva tapahtuma saattaisi riittää alijäämän kasvuun yli kolmen prosentin. Tämä vaarantaisi tavoitteen liiallisen alijäämän korjaamisesta viimeistään vuonna 2005. Lisäksi alijäämän väheneminen vuonna 2005 riippuu suurelta osin vain yhden toimenpiteen myönteisestä vaikutuksesta vuoden 2005 julkisen talouden tilastoihin, eikä tämä toimenpide juurikaan vaikuta Ranskan julkisen talouden taustalla olevaan tilanteeseen. Vaikka vastuu julkisten sähkö- ja kaasulaitosten työntekijöiden eläkemaksuista siirtyi sosiaaliturvan piiriin, mikä tuo ison yksittäisen maksun julkisen talouden hyväksi vuonna 2005, tulevina vuosina lisämenot kumuloituvat vastaavasti, kun sähkö- ja kaasualan työntekijöille maksetaan eläke-etuuksia sosiaaliturvasta. Toimenpiteen väliaikainen luonne heijastuu vuotta 2006 koskevista komission alijäämäennusteista, joiden mukaan alijäämä kasvaa 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jos talouspolitiikka ei muutu. Tämä merkitsee, että on toteutettava vakauttamistoimenpiteitä, jotta 3 prosentin raja ei ylity vuonna 2006.

Ranska: komission ennuste, syksy 2004

+++++ TABLE +++++

Ennusteet perustuvat olettamukseen, ettei politiikka muutu. Lukuja on pyöristetty.

5. PÄÄTELMÄT

Tuomioistuimen antama tuomio aiheutti ainutlaatuiset olosuhteet Saksan ja Ranskan liiallista alijäämää koskevalle menettelylle. Erityisesti tämä koskee 25. marraskuuta 2003 annettujen neuvoston päätelmien vaikutuksia, ennen kuin tuomioistuin kumosi päätelmät 13. heinäkuuta 2004. Komissio ottaa nämä erityisolosuhteet huomioon nyt antaessaan seuraavat päätelmät:

Saksan osalta se toteaa, että nykyisten tietojen ja vuoden 2005 julkista taloutta koskevissa suunnitelmissa yksityiskohtaisesti kuvattujen toimenpiteiden (hallituksen 4. marraskuuta 2004 ilmoittama lisäsäästöpaketti) perusteella vaikuttaa siltä, että Saksan viranomaisten toteuttamat toimet vastaavat suurelta osin liiallisen alijäämän korjaamista vuoteen 2005 mennessä. Komissio katsoo näin ollen, ettei liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä tässä vaiheessa tarvita lisätoimenpiteitä.

Ranskan osalta vaikuttaa nykyisten tietojen ja vuoden 2005 talousarviossa yksityiskohtaisesti esitettyjen toimenpiteiden perusteella siltä, että Ranskan viranomaisten toteuttamat toimet vastaavat suurelta osin liiallisen alijäämän korjaamista vuoteen 2005 mennessä. Komissio katsoo näin ollen, ettei liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä tässä vaiheessa tarvita lisätoimenpiteitä.

Komissio huomauttaa, että julkisen talouden tilanne on molemmissa jäsenvaltioissa edelleen haavoittuva. Liiallisen alijäämän korjaaminen edellyttää suunniteltujen toimenpiteiden tehokasta toimeenpanoa. Jos myöhemmässä vaiheessa ilmenee, ettei suunniteltuja korjaustoimenpiteitä ole toteutettu, komission on suositeltava neuvostolle julkisen talouden valvonnan lisäämistä sekä EY:n perustamissopimuksen ja kasvu- ja vakaussopimuksen säännösten mukaisten tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista.

[1] Asia C-27/04, Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Euroopan unionin neuvosto.

[2] ”Commission statement on the Court of Justice ruling relating to the excessive deficit procedure”, IP/04/897, 13. heinäkuuta 2004.

[3] Sairausvakuutusjärjestelmää uudistettaessa päätetyt veronkorotukset kompensoivat selvästi veroleikkaukset, joista ilmoitettiin vuoden 2005 talousarvioesityksen yhteydessä, ja toukokuussa 2004 ilmoitetut verohelpotukset, jotka koskevat kulutusluottojen korkoja ja sukupolvien välisiä varainsiirtoja.