52003DC0181

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltamisesta maataloustilastoihin vuosina 1999-2003 tehdyn päätöksen N:o 1445/2000/EY täytäntöönpanosta

SISÄLLYSLUETTELO

1. johdanto

2. Pinta-ala- ja kaukokartoitustutkimushankkeiden toteuttaminen

2.1. LUCAS-hanke

2.2. MARS-STAT-hanke

3. Hankkeiden tulosten arviointi

3.1. LUCAS-hanke

3.2. MARS-STAT-hanke

4. Päätelmät

5. Liite

1. johdanto

Tämä kertomus on laadittu pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltamisesta maataloustilastoihin vuosina 1999-2003 22 toukokuuta 2000 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1445/2000/EY [1] 6 artiklan mukaisesti. Artiklassa todetaan että: "Viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2003 komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen näiden toimien toteuttamisesta sekä tätä varten myönnettyjen varojen käytöstä; se liittää tarvittaessa mukaan ehdotukset pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan maataloustilastoihin soveltamisen jatkamisesta."

[1] EYVL L 163, 4.7.2000.

Tämä kokonaiskertomus on jatkoa yksityiskohtaisia soveltamissääntöjä, käytettyjä menetelmiä, määrärahojen käyttöä ja saatujen tulosten arviointia koskeville kertomuksille, jotka komissio on kyseisen päätöksen 5 artiklan 2 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen vuosittain esittänyt jäsenvaltioille samoin kuin seuraavaa vuotta koskevan työohjelman.

Kertomuksen tavoitteena on laatia katsaus kahdesta keskeisestä hankkeesta, jotka on toteutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1445/2000/EY mukaisesti: pinta-alatutkimuksen toteuttaminen Euroopan tasolla (LUCAS) [2] ja argometeorologisen viljelmien tilan seurantaa ja tuoton arviointia koskevan järjestelmän (MARS) [3] saattaminen toimivaksi.

[2] Maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus (Land Use/Cover Area frame statistical Survey).

[3] Maatalouden kaukokartoitushavainnointi (Monitoring Agriculture with Remote Sensing).

Agrometeorologisesta järjestelmästä on sen kehittämisen ja toteuttamisen jälkeen saatu riittävästi kokemusta, jotta saatujen tulosten pohjalta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä., LUCAS-hankkeen koeaika on kuitenkin vielä ollut liian lyhyt lopullisten johtopäätösten vetämiseen.

Pääasiassa seuraavat syyt estävät tässä vaiheessa lopullisten johtopäätösten tekemisen LUCAS-pinta-alatutkimuksen toteuttamisesta.

* Päätöksen N:o 1445/2000/EY oli tarkoitus koskea 1.1.1999 alkavaa ja 31.12.2003 päättyvää jaksoa, mutta erittäin pitkistä hyväksymismenettelyistä johtuen päätös tuli voimaan vasta 5.7.2000. Näin ollen ensimmäinen tutkimus valmistui vasta vuonna 2001.

* Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoituksena oli tehdä vuosittain tutkimus koko Euroopan unionista, mutta suunniteltua korkeampien kustannusten vuoksi komissio päätti, että tutkimus tehdään vain joka toinen vuosi, jotta voidaan noudattaa hankkeelle vahvistettuja budjetin rajoja. Tästä johtuen ainoastaan yksi tutkimus on tehty tähän mennessä.

* Vuonna 2003 valmistuvan toisen kokeilututkimuksen lopputulokset ovat käytettävissä vasta kyseisen vuoden lopussa. Näin ollen niitä ei olisi mahdollista ottaa huomioon tämän kertomuksen laatimisessa, vaikka kertomuksen antamista siirrettäisiin 31.7.2003 asti.

Tässä tilanteessa kertomuksessa rajoitutaan kuvaamaan lyhyesti edellä mainittuja kahta hanketta ja arvioimaan alustavasti tähän mennessä saatuja tuloksia, jotka kuitenkin tukevat näiden hankkeiden jatkamista vielä neljällä vuodella, minkä jälkeen on mahdollista laatia kattavampi ja perusteellisempi katsaus.

2. Pinta-ala- ja kaukokartoitustutkimushankkeiden toteuttaminen

2.1. LUCAS-hanke

2.1.1. Hankkeen tavoite

LUCAS-kokeiluhanke vastaa maankäyttöä ja maapeitettä koskevien tietojen tarpeeseen. Tämä tarve on erityisen tuntuva uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa ja laajentumiseen valmistauduttaessa.

Hanke vastaa myös maatalouden, ympäristön ja maaseudun välisten vuorovaikutussuhteiden selvittämisen tarpeeseen. Euroopan neuvosto muistuttaa säännöllisesti tarpeesta ottaa ympäristö laajemmin huomioon yhteisön politiikan aloilla. Tämä tarve mainittiin erityisesti Göteborgin Eurooppa-neuvoston päätelmissä [4].

[4] Puheenjohtajakauden päätelmät - Göteborgin Eurooppa-neuvosto, 15.-16.6.2001.

LUCAS-kokeiluhankkeen tärkein tavoite on testata pinta-alatutkimuksen kelpoisuutta maankäyttöä ja maapeitettä koskevien, etenkin maatalouteen liittyvien, yhdenmukaisten tietojen hankkimiseen Euroopan unionin ja mahdollisesti myös jäsenvaltioiden tasolla hyväksyttävällä nopeudella ja tarkkuudella, mutta sen myös kelpoisuutta alueellisten ympäristötietojen keräämiseen.

Ensimmäinen pinta-alatutkimus tehtiin 13 jäsenvaltiossa vuonna 2001. Tutkimus voitiin tehdä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa vasta seuraavana vuonna, koska näissä maissa puhkesi vuonna 2001 suu- ja sorkkatauti. Vuonna 2003 valmistuu seuraava kattava kokeilututkimus, jonka avulla voidaan myös tehdä ajallisia analyyseja maankäytössä, maapeitteessä ja maiseman rakenteessa tapahtuneista muutoksista.

2.1.2. Menetelmä

LUCAS on pinta-alan otantatutkimuksena tehty tilastotutkimus ts. tutkimus, joka pohjautuu maantieteellisiin viitepisteisiin (georeferenssipisteisiin) perustuvien otosten visuaaliseen havainnointiin ja jossa ei olla yhteydessä maanviljelijään. Pinta-alaotannan (ts. otoksia maa-aluetta kohti) katsottiin olevan sopivampi kuin maatilaotannan, koska LUCAS-hankkeella pyritään hankkimaan tietoja koko alueesta eikä ainoastaan viljelysmaasta.

LUCAS-kokeiluhanke on tähän asti muodostunut kahdesta vaiheesta: kevään kenttätutkimuksesta, joka on varsinainen pinta-alatutkimus ja jolla kerätään tietoja maankäytöstä ja maapeitteestä sekä ympäristöstä, sekä syksyn haastattelututkimuksesta, joka tehdään otokselle maanviljelijöitä ja jolla saadaan lisätietoja erityisesti sadosta, maanviljelyn tekniikoista, kylvösuunnitelmista jne. On kuitenkin syytä painottaa, että ainoastaan kenttätutkimus on todella olennainen LUCAS-hankkeessa.

LUCAS-kokeiluhankkeen ensimmäisessä vaiheessa käytettiin kaksitasoista otantatutkimusta: ensisijaisia otantayksikköjä, jotka ovat sivuiltaan 18 km pitkiä säännöllisiä ruudukon ruutuja, ja 10 pisteestä muodostuvia toissijaisia otantayksikköjä, joita on sijoitettu suorakaiteisiin (1 500 m pitkään ja 600 m leveään) kunkin ensisijaisen otantayksikön ympärille. Otanta koostuu arviolta noin 10 000 ensisijaisesta otantayksiköstä, jotka kattavat koko Euroopan unionin. LUCAS-hankkeen havainnot tehdään täsmällisesti siellä, missä toissijaiset otantayksiköt maantieteellisesti sijaitsevat.

Maankäyttöä ja maapeitettä koskevien tietojen keräämisen lisäksi tutkimuksen tekijän tulee järjestelmällisesti havainnoida ensisijaisten otantayksikköjen "ympäristöä". Tämän lisäksi lineaaristen ominaisuuksien ja maanpeitteen vaihtelut alueella (maiseman rakenne) kerätään pitkin suoraa linjaa, joka yhdistää viittä ensimmäistä toissijaista otantayksikköä.

LUCAS-kokeiluhankkeen vaiheessa 2 kerätään lisätietoja tuotosta, kylvösuunnitelmista ja maanviljelyn käytännöistä. Tämä vaihe toteutetaan poimimalla satunnaisotannalla 5 000 maanviljelijän otos vaiheen 1 perusotannasta.

Liitteenä olevassa taulukossa 1 on esitetty LUCAS 2001-2002 -hankkeen kustannusten jakautuminen työn eri erien kesken. Taulukossa 2 on esitetty kustannukset, joita komissiolle (Eurostatille) on aiheutunut tietyistä LUCAS-hanketta koskevista metodologisista analyyseistä.

2.2. MARS-STAT-hanke

2.2.1. Hankkeen tavoite

Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) on kehittänyt MARS-hankkeen yhteydessä argometeorologisen viljelmien tilan seurantaa ja tuoton arviointia koskevan järjestelmän, jonka tavoitteena on antaa tietoa sääolojen vaikutuksesta viljelykauden satoon ja ennustaa tärkeimpien viljakasvien tuotto.

Päätöksessä 1445/2000/EY säädettyjen yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen mukaisesti kehittämistoimien tavoitteena on ollut tehdä agrometeorologinen järjestelmä sekä alhaisen resoluution NOOA ja VEGETATION -satelliittitietojen käsittelyketju toimiviksi. Satelliittikuvia käytetään Euroopan peltokasvien tuottojen analysointiin, seurantaan ja arviointiin. Yhteisen tutkimuskeskuksen tehtävänä on sekä ohjelmiston ylläpito että koko hankkeen yleinen valvonta.

2.2.2. Menetelmä

Viljelmien tilaa seuraava ja niiden tuottoa arvioiva MARS-järjestelmä muodostuu neljästä toiminnosta:

* Meteorologisten tietojen ostaminen, johdettujen meteorologisten tietojen käsittely, laskenta, interpolointi ja tallentaminen.

* Meteorologisten tietojen hyödyntäminen agrometeorologisessa CGMS-mallissa (Crop Growth Monitoring System). Tulokset koostuvat tärkeimpien viljelykasvien kasvua simuloivien indikaattorien sarjasta. Indikaattorit on talletettu georeferenssitietokantaan, jonka avulla voidaan tuottaa teemakarttoja säätilastoista ja viljelykasvikohtaisista indikaattoreista.

* NOOA-AVHRR ja SPOT-VEGETATION -satelliittikuvien hankinta ja niiden tietojenkäsittely SPACE-järjestelmällä. Kasvien tilaa ilmaisevat indikaattorit lasketaan integroimalla CORINE Land Cover -hankkeen tuottamat tiedot.

* Asiantuntijaryhmän muodostaminen Yhteisen tutkimuskeskuksen alaisuuteen. Ryhmän tehtävänä on tietojen tilastollinen analysointi ja määrälliset arvioinnit edellä mainittujen indikaattoreiden avulla.

Edellä kohdissa 1, 2 ja 3 mainitut toiminnot ovat luonteeltaan operatiivisia, joten ne on ulkoistettu ja annettu tarjouskilpailulla (EVYL S 228, 24.11.1999) valitun toimeksisaajan tehtäväksi. Tätä varten tehty sopimus (MARS-OP) koostuu neljästä erästä ja toteutetaan kolmessa vaiheessa. Erät 1, 2 ja 3 vastaavat edellä kuvattujen kohtien 1, 2 ja 3 toimia. Erä 4 koostuu tutkimustoimista, jotka Yhteinen tutkimuskeskus rahoitti tutkimusvaroistaan. Ensimmäinen vaihe käsitti vuodet 2000-2001, toinen vaihe vuoden 2002 ja kolmas vuoden 2003.

Komissio johti suoraan edellä mainitun kohdan 4 toimintoa Yhteisestä tutkimuskeskuksesta käsin yhteistyössä maatalouden pääosaston kanssa. Toimen tärkein saavutus on MARS-tiedotuslehti, jonka ilmestymiskertoja oli kuusi vuonna 1999, kuusi vuonna 2000, seitsemän vuonna 2001 ja seitsemän vuonna 2002. Vuonna 2003 lehti tullee ilmestymään kuusi kertaa ja niistä viimeinen julkaisu marraskuun lopulla. Lehti toimitetaan asianomaisille komission yksiköille, jäsenvaltioille, tilastoyksiköille ja maatalousministeriöille. Se julkaistaan myös Internetissä sivulla http://mars.jrc.it/stats/ bulletin kohteenaan alan ammattilaiset ja tiedeyhteisö.

Liitteen taulukossa 3 esitetään yhteisön rahoituksen käyttö koko MARS-STAT -hankkeeseen (agrometeorologinen järjestelmä) vuosien 2002-2003 aikana.

3. Hankkeiden tulosten arviointi

Aluksi on syytä muistaa, että vuosia 1999-2003 koskevan päätöksen N:o 1445/2000/EY viivästyneen hyväksymisen vuoksi ensimmäinen LUCAS-kokeiluhanke voitiin suorittaa vasta vuonna 2001. Agrometeorologiaan liittyviä toimia voitiin jatkaa vuosien 1999-2000 siirtymäkauden ajan väliaikaisen rahoituksen turvin, jota oli saatavissa muihin kehittämis- ja tutkimustoimiin Yhteisessä tutkimuskeskuksessa (MARS-hanke).

3.1. LUCAS-hanke

Vuonna 2001 13 jäsenvaltiossa ja vuonna 2002 Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa toteutettu kokeiluhanke osoitti, että hanke on toteutettavissa yhteisön tasolla. Ensimmäisen vaiheen aikana osoittautui, että hankkeella voidaan

* saada käyttöön yhteinen menetelmä ja nimikkeistö maankäyttöä ja maapeitettä koskevaan tiedonkeruuseen ja niistä tehtäviin arviointilaskelmiin,

* saada yhdenmukaista tietoa Euroopan unionin koko alueesta,

* saada varhaisessa vaiheessa tietoja viljelyaloista,

* laajentaa ainoastaan maankäytön ja maapeitteen tietoihin keskittyvää ja ensisijaisesti maataloustilastojen käyttäjille suunnattua järjestelmää ympäristöasiantuntijoiden käyttöön, jotta nämä saisivat käyttöönsä homogeenisen tietokannan maaperän eroosiosta, maisemasta, luonnonuhista, melusta jne.

* saada tilastotietoja, joita tarvitaan niiden indikaattoreiden käyttämiseen, joilla mitataan ympäristönäkemysten integroitumista yhteiseen maatalouspolitiikkaan, kuten komission tiedonannoissa KOM(2000)20 ja KOM(2001)144 esitetään.

Ennen hankkeen toteuttamista arvioitiin, että edellä kuvaillun otantatutkimuksen tarkkuus tulisi Euroopan unionin tasolla olemaan noin 2 prosenttia tärkeimmissä maankäytön ja maanpeitteen ryhmissä. Tämä vahvistui vuosien 2001 ja 2002 kokeiluhankkeiden aikana.

Eräät jäsenvaltiot aikovat soveltaa tätä välinettä omiin tarkoituksiinsa ja korvata sillä tiettyjen tietojen keruun.

Pinta-alatutkimukset ovat kuitenkin osoittautuneet ennakoitua kalliimmiksi, joten tällainen tutkimus voidaan tehdä vain joka toinen vuosi. Samasta syystä havainnointipisteiden määrää on vähennettävä, jolloin edustavuus on riittävä enää EU-15-tasolla eikä yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Tässä tilanteessa on syytä tutkia, miten edustavuutta voidaan parantaa, joko lisäämällä havaintojen määrää tietyissä jäsenvaltioissa tai hyödyntämällä otantatutkimusta entistä tehokkaammin.

Tästä kokeiluhankkeesta on mahdotonta laatia perusteellista katsausta yhden yhteisön tasolla tehdyn tutkimuksen jälkeen, jonka tuottamaa materiaalia ei vielä ole kokonaisuudessaan analysoitu ja hyödynnetty. Katsausta ei voida laatia ennen kuin vuoden 2003 tutkimuksen tulokset on analysoitu, ja ne ovat käytettävissä vasta vuoden 2003 lopussa. Jotta katsaus olisi mahdollisimman luotettava, sen on pohjauduttava riittävän monen tutkimuksen tuloksiin, niin että siihen voidaan sisällyttää kaikki kokemuksen tarpeellisiksi osoittamat tekniset muutokset. Komissio arvioi, että tämä olisi mahdollista heti kolmannen tutkimuksen toteuttamisen ja analysoinnin jälkeen, minkä vuoksi määrätyn mittainen mutta myös riittävän pitkä peruspäätöksen voimassaolon jatkaminen on tarpeen.

Saman aikaan toteutettavuustutkimuksella analysoitaisiin, mikä kuvantulkinnan osuus voisi olla tässä hankkeessa. Jos tulokset ovat myönteisiä, kuvantulkintaa voidaan käyttää keräämään tiedot niistä havaintopisteistä, jotka sijaitsevat yli 2 000 metrin korkeudessa tai muuten hankalassa paikassa. Sillä voitaisiin myös tietyissä olosuhteissa ja tiettyinä vuosina korvata maapeitteen havainnointi.

Kokeiluhankevaihetta jatkamalla voitaisiin myös tutkia, onko asianmukaisten teknisten muutosten avulla (esim. tutkijoiden kouluttamisella) mahdollista parantaa tulosten tarkkuutta sekä yhteisön että kansallisella tasolla, samoin kuin konkreettisesti todentaa, voisivatko jäsenvaltiot vapaaehtoisesti osallistua laajemmin tämän hankkeen toteuttamiseen ja etenkin ottaa vastuulleen mahdollisia lisähavaintopisteitä, jotka tihentäisivät havaintopisteiden ruudukkoa. Kokeiluvaiheen keskeyttäminen ainoastaan kahden tutkimuksen jälkeen niistä tehtävien ennakkokatsausten laatimista varten saattaa aiheuttaa taitotiedon menetystä, jota olisi vaikea saada takaisin lyhyessä ajassa.

3.2. MARS-STAT-hanke

MARS-järjestelmällä on ollut mahdollista arvioida ilmaston vaikutusta satoon EU-15-tasolla ja ehdokasmaissa riippumattomasti ja homogeenisesti koko Euroopan mantereella.

* Viljelykautena 1999/2000 järjestelmällä voitiin arvioida:

- kylvökauteen ajoittuneiden runsaiden sateitten aiheuttamia ongelmia Ranskassa, Saksassa ja Keski-Euroopan maissa

- kuivuutta Espanjassa.

* Viljelykautena 2000/2001 järjestelmällä voitiin arvioida:

- hyviä kylvöolosuhteita,

- Espanjan talven kuivuutta, jota seurasivat hyvät olosuhteet,

- alkukesän kuivuutta Keski-Euroopan maissa,

- erittäin kosteita sadonkorjuuolosuhteita monilla Pohjois-Euroopan alueilla.

* Viljelykautena 2001/2002 järjestelmällä voitiin arvioida:

- kylvökauteen ajoittuneiden runsaitten sateitten aiheuttamia ongelmia Keski-Euroopan maissa,

- suotuisia talven viljelyolosuhteita Espanjassa,

- ehdokasmaiden hyviä satoja.

* Viljelykautena 2002/2003 järjestelmällä voitiin arvioida- yleisesti hyviä kylvöolosuhteita,

- kevään ja talven kuivuutta Espanjassa ja Etelä-Italiassa,

- yleisesti kohentunutta korsiviljasatoa Ranskassa,

- kesän rankkasateita monessa Euroopan maassa. Nämä sateet vaikuttivat elokuun sadonkorjuuseen ennen kaikkea Saksassa ja aiheuttivat paikallisia viljelysvahinkoja (tulvia etenkin Saksassa ja Tsekin tasavallassa).

MARS-tiedotuslehti toimitetaan maatalouden pääosaston asianomaisten yksiköiden käyttöön kolmesta neljään kertaa vuodessa. Maatalouden pääosasto käyttää tällä hankkeella saatuja tuoton arviointeja materiaalina laatiessaan Euroopan unionille ja ehdokasmaille ennakkokatsauksia peltokasveista.

Yhteinen tutkimuskeskus toteutti MARS-OP-toimien toimeksisaajan kanssa www-sivuston http://www.marsop.info, josta on mahdollista hakea MARS-OP-sopimuksella tuotettuja tietoja. Tältä sivustolta, joka esiteltiin Eurostatin kasvituotetyöryhmälle vuonna 2002, voi käyttöoikeuden saanut käyttäjä siirtää tietoja, indikaattoreita, meteorologisia ja agrometeorologisia karttoja ja satelliittikarttoja. MARS-sivuston käytöstä tehtyjen tilastojen mukaan sivustolle (http://mars.jrc.it/stats/ bulletin) on tehty vuoden aikana noin sata erillistä käyntiä (suhdanneanalysoijat ja kansainväliset järjestöt mukaan luettuna). Sivustolla http://www.marsop.info on noin sata rekisteröityä käyttäjää, joista noin viidelläkymmenellä on ajallisesti rajoittamaton käyttöoikeus.

Yhteisen tutkimuskeskuksen MARS-yksikön tehtäviin kuuluu tuloksien jatkuva arviointi. Tuoton määrällisen arvioinnin virheet lasketaan jälkikäteen lopullisten virallisten tietojen pohjalta. Vuosien 1999, 2000 ja 2001 arviointivirheet ovat yhtä suuria tai pienempiä kuin edellisissä kertomuksissa julkaistut MARS-järjestelmän keskimääräiset virheet. Vuosien 2002 ja 2003 vertailut tehdään heti sen jälkeen, kun viralliset tiedot on saatu. Yhteinen tutkimuskeskus aloitti QUAMP-tutkimukseksi (Quantitative Analysis of MARS Predictions) nimeämänsä tutkimuksen, jolla pyritään löytämään ja arvioimaan arviointien virhelähteitä. Siitä saadut tulokset ovat käytettävissä vuonna 2003.

4. Päätelmät

Komissio arvioi tässä kertomuksessa esitettyjen arviointien ja saadun kokemuksen perusteella, että peruspäätöksen voimassaolon jatkaminen neljällä vuodella (vuodesta 2004 vuoteen 2007) antaisi sille tilaisuuden toteuttaa ylimääräisen pinta-alatutkimuksen, jolloin se voisi laatia luotettavamman ja varmemman kuin ainoastaan kahden tai jopa vain yhden tutkimuksen tuloksiin perustuvan katsauksen. Jos lisäksi MARS-hanketta (argometeorologinen näkökulma) jatketaan yhtä pitkällä jaksolla, se olisi yhdenmukaista tästä toimesta viime vuosina saatujen myönteisten tulosten kanssa.

5. Liite

Taulukko 1

Vuosina 2001-2002 toteutetun LUCAS-hankkeen kustannukset (euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 2

LUCAS-hankkeen metodologisten analyysien kustannukset vuonna 2002 (euroina)

Kuvaus // Kustannus (EUR)

Vuoden 2001 LUCAS-hankkeen tulosten metodologinen analyysi // 90 200

Tutkimus kuvantulkinnan osuudesta LUCAS-hankkeessa // 49 421

Tutkimus yhteisön toteuttamasta LUCAS-hankkeesta saatujen tietojen hyödyntämisestä // 182 074

LUCAS-Phare-hanke // 447 500

YHT. // 877 624

Taulukko 3

Agrometeorologisen järjestelmän kustannukset (MARS-STAT) (euroina)

>TAULUKON PAIKKA>