Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52002PC0456

Ehdotus neuvoston päätös komission valtuuttamisesta hankkimaan varoja Euratomille ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi tehdyn päätöksen 77/270/Euratom muuttamisesta

/* KOM/2002/0456 lopull. - CNS 2002/0246 */

EUVL C 45E, 25.2.2003, pp. 194–200 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52002PC0456

Ehdotus neuvoston päätös komission valtuuttamisesta hankkimaan varoja Euratomille ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi tehdyn päätöksen 77/270/Euratom muuttamisesta /* KOM/2002/0456 lopull. - CNS 2002/0267 */

Virallinen lehti nro 045 E , 25/02/2003 s. 0194 - 0200


Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS komission valtuuttamisesta hankkimaan varoja Euratomille ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi tehdyn päätöksen 77/270/Euratom muuttamisesta (komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EURATOM-LAINANANTOJÄRJESTELYN OIKEUDELLINEN PERUSTA

Euratom-lainanantojärjestely luotiin 29 päivänä maaliskuuta 1977 tehdyllä neuvoston päätöksellä 77/270/Euratom, jossa komissio valtuutettiin hankkimaan varoja Euratomille jäsenvaltioiden ydinvoimaloiden rahoittamiseen tarkoitettuja Euratom-lainoja varten (luontipäätös).

Varainhankinnan enimmäismäärä vahvistettiin alun perin neuvoston päätöksen 77/270/Euratom soveltamisesta 29 päivänä maaliskuuta 1977 tehdyllä päätöksellä 77/271/Euratom. Määrää korotettiin myöhemmin kyseisen päätöksen muutoksilla, joista viimeisellä (23 päivänä huhtikuuta 1990 tehdyllä päätöksellä 90/212/Euratom) määrää korotettiin 1 000 miljoonalla eculla 4 000 miljoonaan ecuun.

Euratom-lainanantojärjestelyn soveltamisalaa laajennettiin päätöksen 77/270/Euratom muuttamisesta 21 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/179/Euratom, jossa komissio valtuutettiin hankkimaan varoja Euratomille tiettyjen kolmansien maiden ydinvoimaloiden turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisen rahoittamiseen osallistumiseksi (soveltamisalan laajentamispäätös).

Päätöksen 1 artiklan mukaan komissiolla

"... on myös oikeus hankkia ... varoja, jotka käytetään sellaisten hankkeiden rahoittamiseen annettaviin lainoihin, joiden tavoitteena on liitteessä lueteltujen kolmansien maiden ydinvoimaloiden turvallisuuden ja tehokkuuden parantaminen."

Edellä mainitun päätöksen liitteessä määritellyt kolmannet maat ovat Bulgarian tasavalta, Unkarin tasavalta, Liettuan tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Tsekin tasavalta, Slovakian tasavalta, Venäjän Federaatio, Armenian tasavalta ja Ukraina. Luettelo sisältää joitakin yhteisöön liittymistä varten ehdokkaina olevia maita.

2. VARAINHANKINNAN JA LAINANANNON ENIMMÄISMÄÄRÄ

Varainhankinnan ja lainanannon enimmäismäärästä tehdään ehdotus neuvostolle erikseen.

3. PÄÄTÖSTEN KONSOLIDOINTI

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on konsolidoida edellä tarkoitetut päätökset, jotta varmistettaisiin, että

* nykyisiä jäsenvaltioita ja uusia jäsenvaltioita niiden liittymisen jälkeen kohdellaan tasavertaisesti

* turvallisuuteen ja tehokkuuteen liittyvät seikat ovat edelleen tärkeitä hankkeiden tukikelpoisuuden perusteita

* käytöstäpoistohankkeet yhteisön alueella ovat hyväksyttäviä, jos ne täyttävät tietyt ehdot

* etusijalle asetetaan hankkeet, jotka liittyvät käytössä tai rakenteilla olevien laitosten ydinturvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen sekä laitosten käytöstä poistamiseen.

Sekä luontipäätökseen että soveltamisalan laajentamispäätökseen liittyi suuntaviivoja [1]. Tähän ehdotukseen luontipäätöksen (sellaisena kuin se on muutettuna soveltamisalan laajentamispäätöksellä) muuttamisesta liittyy ehdotus näiden suuntaviivojen yhdistämisestä ja muuttamisesta jäljempänä esitetyllä tavalla.

[1] Päätökseen 94/179/Euratom liittyvät suuntaviivat, jotka koskevat tietyissä kolmansissa maissa sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisen rahoittamista (Guidelines relating to the Financing required for Improving the Safety and Efficiency of Nuclear Power Plants in Certain Non-member Countries). Suuntaviivat sisältyvät 21. maaliskuuta 1994 pidetyn neuvoston kokouksen pöytäkirjan osaan A. Mainituissa suuntaviivoissa vahvistetaan, että 29. maaliskuuta 1977 päivättyyn neuvoston pöytäkirjaan sisältyvät suuntaviivat, jotka liittyvät päätökseen 77/270/Euratom, koskevat edelleen jäsenvaltioihin myönnettäviä Euratom-lainoja. Vuoden 1977 suuntaviivat sisältyvät viimeksi mainitun pöytäkirjan liitteeseen IV.

Annetut julkilausumat [2], jotka liittyvät EIP:n ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön organisointiin (talous- ja rahoituskomitean kautta) sekä muut luontipäätökseen ja soveltamisalan laajentamispäätökseen liittyvät julkilausumat pysyvät voimassa soveltuvin osin.

[2] JULKILAUSUMAT SISÄLTYVÄT LUONTIPÄÄTÖKSEEN LIITTYVÄN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJAN LIITTEISIIN III JA V JA SOVELTAMISALAN LAAJENTAMISPÄÄTÖKSEEN LIITTYVÄN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJAN OSIIN B JA C.

4. EURATOMIN OSALLISTUMINEN HANKKEESEEN

Soveltamisalan laajentamispäätökseen (joka koskee tiettyjä kolmansia maita) liittyvien suuntaviivojen mukaan

komission lainojen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on enintään 50 prosenttia

ja

yhteisön osuus hankkeen rahoituksesta on enintään 50 prosenttia.

Luontipäätökseen (joka koskee tiettyjä kolmansia maita) liittyvien suuntaviivojen mukaan tämä osuus on enintään 20 prosenttia.

Tässä ehdotuksessa esitetään, että 20 prosentin raja koskisi edelleen uusia investointeja nykyisissä ja laajentumisen jälkeen uusissa jäsenvaltioissa luontipäätöksessä määritellyllä tavalla, mutta että tällaista rahoitusta ei myönnettäisi kolmansiin maihin. Lisäksi ehdotetaan, että Euratomin suurin mahdollinen rahoitusosuus (50 prosenttia) turvallisuuteen ja tehokkuuteen tai valmiiksi saattamiseen liittyvässä hankkeessa (kuten soveltamisalan laajentamista koskevassa päätöksessä tiettyjen kolmansien maiden osalta määritellään) voitaisiin myöntää samanlaisiin hankkeisiin myös yhteisön sisällä.

5. KÄYTÖSTÄPOISTO

Tukikelpoisuuden osalta soveltamisalan laajentamispäätökseen (joka koskee tiettyjä kolmansia maita) liittyvissä suuntaviivoissa sanotaan, että

hankkeet voivat myös liittyä sellaisten laitosten käytöstäpoistoon, joiden muuttaminen vaatimuksia vastaaviksi ei ole teknisesti tai taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja jotka aiheuttaisivat turvallisuusriskin, jos ne vain hylättäisiin.

Suuntaviivojen mukaan tukikelpoisuuteen liittyy tiettyjä ehtoja:

Käytöstäpoiston rahoittamista voidaan harkita vain silloin, kun mitään varauksia näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi ei ole tehty laitoksen käyttöiän aikana.

Koska käytöstäpoisto tulee laajentumisen jälkeen ajankohtaiseksi nykyisten EU-maiden lisäksi myös uusissa jäsenvaltioissa, ehdotetaan, että suuntaviivoja muutetaan niin, että tällaiset hankkeet voivat saada Euratom-rahoitusta myös yhteisön sisällä. Lisäksi, jotta Euratom voisi puuttua tällaisiin hankkeisiin (sekä yhteisön sisällä että sen ulkopuolella), ehdotetaan, että viittausta rahoituksen saatavuuteen käytöstäpoistoa varten selkeytetään niin, että rahoitusta voidaan harkita vain silloin, kun riittäviä varauksia näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi ei ole tehty laitoksen käyttöiän aikana varsinkin, jos laitos on suljettava ennakoitua aikaisemmin.

Kielellisistä syistä ehdotetaan teknistä muutosta suuntaviivojen 2.4.4.3 kohtaan.

6. PÄÄTELMÄ

Tässä esitetyt ehdotukset tuovat lisää joustavuutta Euratomin rahoitukseen, joka on tarkoitettu erityisesti hankkeisiin, jotka koskevat ydinturvallisuuteen ja käytöstäpoistoon liittyviä todellisia huolenaiheita Euroopassa. Yksittäisiä hankkeita tarkastellaan edelleen niiden omien ansioiden perusteella suuntaviivojen mukaisesti, ja niihin on saatava komission nimenomainen hyväksyntä.

Komissio katsoo, että mikään näissä suuntaviivoissa, jotka on liitetty luonnokseen neuvoston päätökseksi, ei edellytä virallista salassapitoluokitusta. Komissio ehdottaa lisäksi, että suuntaviivat sisällytetään neuvoston päätökseen liitteenä.

2002/0246 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS komission valtuuttamisesta hankkimaan varoja Euratomille ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi tehdyn päätöksen 77/270/Euratom muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 1, 2 172 ja 203 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [3],

[3] [...]

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [4],

[4] [...]

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvoston päätöksellä 77/270/Euratom [5], komissio valtuutettiin hankkimaan varoja Euratomille tiettyihin tarkoituksiin kolmansia maita varten.

[5] EYVL L 88, 6.4.1977, s. 9. Päätös muutettuna neuvoston päätöksellä 94/179/Euratom (EYVL L 84, 29.3.1994, s. 41.

(2) Ydinvoimaa on pidettävä kokonaisenergiahuollon yhtenä osana niin yhteisössä kuin sen ulkopuolellakin.

(3) Eräiden päätöksen 94/179/Euratom liitteessä lueteltujen maiden liittyminen yhteisöön ei saisi johtaa siihen, että uusia ja nykyisiä jäsenvaltioita kohdeltaisiin epätasa-arvoisesti Euratom-lainanantojärjestelyn osalta.

(4) Nykyisten ydinlaitosten käytöstä poistamisesta on tulossa yhtä tärkeä kysymys niin jäsenvaltioissa kuin päätöksen 94/179/Euratom liitteessä luetelluissa valtioissakin.

(5) Kysymys ydinlaitosten turvallisuudesta on yhtä tärkeä jäsenvaltioissa ja edellä tarkoitetuissa valtioissa.

(6) Etusijalle olisi asetettava hankkeet, jotka liittyvät käytössä tai rakenteilla olevien laitosten ydinturvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen sekä laitosten käytöstä poistamiseen.

(7) Päätöstä 77/270/Euratom olisi siksi muutettava vastaavasti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Korvataan päätöksen 77/270/Euratom 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

Komissio valtuutetaan Euroopan atomienergiayhteisön (Euratomin) puolesta ja neuvoston asettamissa rajoissa ottamaan lainaa, joka käytetään sellaisten yhteisön alueella toteutettavien investointihankkeiden rahoittamiseen annettaviin lainoihin, jotka liittyvät sähkön teolliseen tuotantoon ydinvoimalaitoksissa sekä ydinpolttoainekiertoon kuuluviin laitoksiin. Komissiolla on myös oikeus ottaa samoin ehdoin lainaa, joka käytetään sellaisten hankkeiden rahoittamiseen annettaviin lainoihin, joiden tavoitteena on jäsenvaltioiden tai päätöksen 94/179/Euratom liitteessä lueteltujen kolmansien maiden ydinlaitosten turvallisuuden ja tehokkuuden parantaminen. Jotta hankkeet olisivat tukikelpoisia,

- niiden on kohdistuttava joko toimiviin tai rakenteilla oleviin ydinvoimalaitoksiin tai polttoainekiertoon liittyviin laitoksiin sekä polttoaineen ja materiaalien testausreaktoreihin, joita tarvitaan turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi, tai sellaisten laitosten purkamiseen, joiden korjaaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti perusteltua,

- niillä on oltava kaikki kansallisella tasolla vaadittavat luvat ja erityisesti turvallisuusviranomaisten hyväksyntä,

- niillä on oltava komission myönteinen lausunto teknisestä ja taloudellisesta tasosta.

Komissio hankkii varoja vain siinä määrin kuin sille esitetään lainahakemuksia.

Varainhankinta ja vastaava lainan antaminen tapahtuu samassa rahayksikössä ja pääoman lyhentämiseen sekä koron maksuun sovelletaan samoja ehtoja. Lainansaajayritykset maksavat kutakin lainaa koskevasta päätöksenteosta ja toimeenpanosta komissiolle aiheutuvat kustannukset."

Liitteessä olevat säännökset ovat erottamaton osa tätä päätöstä.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

SUUNTAVIIVAT

Neuvosto kehottaa komissiota noudattamaan seuraavia suuntaviivoja, jotka komissio on luvannut ottaa käyttöön päätöksen 77/270/Euratom, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisten varainhankinta- ja lainanantotoimiensa osalta.

1. VARAINHANKINTA

1.1 Lainajärjestelyjen kustannusten on oltava samat kuin joukkolainojen liikkeellelaskijoiden, joilla on paras luottokelpoisuus. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että Euratom-lainat saavat saman suotuisan kohtelun kuin yhteisön lainat.

1.2 Niiden investointien luonteen johdosta, joiden rahoitukseen on tarkoitus osallistua, takaisinmaksuaikojen on oltava niin pitkiä kuin markkinaehdot sallivat. Myös lyhyitä ja keskipitkiä lainoja voidaan järjestää, jos kohteena oleva hanke sitä vaatii.

1.3 Takaisinmaksuohjelmiin on sisällyttävä vapaavuosia aina kun se on mahdollista.

2. LAINANANTO

2.1 Euratom-lainoja voidaan myöntää kahdenlaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät

- uusiin investointeihin jäsenvaltioissa

- turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen jäsenvaltioissa ja tukikelpoisissa kolmansissa maissa.

2.2 Etusijalle olisi asetettava hankkeet, jotka liittyvät käytössä tai rakenteilla olevien laitosten ydinturvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen sekä laitosten käytöstä poistamiseen.

2.3 UUSIIN INVESTOINTEIHIN JÄSENVALTIOISSA

2.3.1 Anomusten hyväksyttävyys

Energiapolitiikan näkökulmasta komissio myöntää lainoja vain sellaisiin hankkeisiin, jotka on annettu tiedoksi Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa tarkoitetun investointihankkeiden tiedoksiantomenettelyn mukaisesti ja jotka komissio on hyväksynyt, erityisesti ottaen huomioon yhteisön energia- ja ympäristöpolitiikan tavoitteet.

Rahoituksellisesta näkökulmasta komissio, joka ottaa huomioon edustajansa suorittaman lainahakemuksen tutkimisen tulokset, myöntää lainoja vain

- tarkistettuaan, että hanke on taloudellisesti järkevä ja varsinkin tutkittuaan hankkeen taseen

- ensiluokkaisia vakuuksia vastaan; näitä ovat esimerkiksi

- kiinteistövakuudet, jotka on arvostettu varovasti ja joihin ei liittyy rajoittava kovenantti

- ensiluokkaisen pankin takaus tai arvoltaan vastaava yksityinen takaus

- oikeus pitkäaikaisista sähkötoimitussopimuksista saataviin tuloihin siirretään

- mahdolliset julkisen sektorin takaukset.

Tarvittaessa useita vakuusmuotoja voidaan yhdistellä.

Lainojen myöntämisen ensisijaisuuden tai ehtojen osalta ei tehdä mitään eroa vakuustyyppien (julkinen - yksityinen) välillä.

Jos lainahakemuksen tutkimisen aikana tai sen jälkeen tavanomaisia pankkitoiminnan arviointiperusteita sovellettaessa kuitenkin ilmenee, että yksityiset vakuudet eivät ole riittäviä kattamaan hankkeen kaikki riskit, komission on vaadittava julkista takausta, jotta laina voidaan myöntää.

2.3.2 Lainanannon enimmäismäärä

(a) Komissio myöntää lainoja vain hankkeeseen muualta saatujen lainojen täydennykseksi.

(b) Komission osuus on periaatteessa enintään 20 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista (yhdessä tai useammassa erässä).

2.3.3 Lainan myöntämisjärjestys

(a) Harkittavaksi otetaan sellaiset investointikustannusten rahoittamista koskevat hakemukset, jotka on jätetty 1. tammikuuta 1976 jälkeen ja jotka koskevat hankkeita, joita koskevat sitovat tilaukset on tehty 1. tammikuuta 1974 jälkeen.

(b) Varoja hankitaan komission hyväksymiä lainahakemuksia vastaava määrä.

(c) Jos muut tekijät ovat yhtäläiset, komissio asettaa etusijalle hankkeet, joihin osallistuu useita jäsenvaltioita.

2.4 TURVALLISUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEEN (jäsenvaltiot ja tukikelpoiset kolmannet maat)

2.4.1 Tekniset ja taloudelliset edellytykset

2.4.1.1 Hanketyypit

Hankkeissa on asetettava etusijalle käytössä tai rakenteella olevien ydinvoimalaitosten tai polttoainekiertoon liittyvien laitosten turvallisuuden ja tehokkuuden parantaminen (ks. 2.4.1.2 ja 2.4.1.3 kohta). Tästä syystä myös polttoaineen ja materiaalien testausreaktoreiden parantamista koskevat hankkeet voidaan ottaa käsiteltäväksi.

Hankkeet voivat liittyä myös sellaisten laitosten käytöstäpoistoon, joiden korjaaminen vastaamaan EU:n hyväksymiä vaatimuksia ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa ja jotka aiheuttaisivat turvallisuusriskin, jos ne vain hylättäisiin. Myönnetty rahoitus voi liittyä investointeihin, jotka tehdään laitoksen sulkemisen ja käytöstäpoistotyön alkamisen välillä sekä käytöstäpoistamistoimiin itseensä. Käytöstä poistamisen rahoittamista voidaan harkita vain silloin, kun riittäviä varauksia näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi ei ole tehty laitoksen käyttöiän aikana, erityisesti jos laitos on suljettava ennakoitua aikaisemmin.

2.4.1.2 Kansallisen luvan saaminen

Rahoitusta myönnetään vain sellaisille hankkeille, jotka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, ennen muuta turvallisuusviranomaiset, ovat hyväksyneet.

2.4.1.3 Puoltavan lausunnon saaminen komissiolta teknisten ja taloudellisten seikkojen osalta

(a) Teknisten seikkojen osalta komissio (jäsenvaltioiden asiantuntijoiden avustamana, jos kyse on tukikelpoisissa kolmansissa maissa sijaitsevista hankkeista) selvittää missä laajuudessa hanke ratkaisee olemassa olevan turvallisuusongelman. Selvitykseen sisältyy myös hankkeen ympäristövaikutusten arviointi.

Tukikelpoisissa kolmansissa maissa sijaitsevia hankkeita arvioidessaan komissio tukeutuu kansainvälisten elinten IAEA:n ja WANO:n tekemiin ja Phare- ja Tacis-ohjelmissa tehtyihin ydinturvallisuutta koskeviin tutkimuksiin ja arvioi hankkeita jäsenvaltioiden asiantuntijoiden avustamana vertaamalla niitä toimenpiteisiin, joita on toteutettu jäsenvaltioissa samantyyppisten ongelmien ratkaisemiseksi ottaen huomioon kansainvälisten elinten suositukset.

Neuvosto kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota muutostoimiin, jotka liittyvät seuraavassa luettelossa (joka ei kuitenkaan ole tyhjentävä) mainittuihin kohteisiin:

- primaaripiirin (reaktoriastia ja primaaripiirin putkisto) suojauksen parantaminen

- reaktorin jäähdytysjärjestelmän, ja varsinkin hätäjäähdytysjärjestelmän, parantaminen

- palohälytys- ja sammutusjärjestelmät

- erityisten ja itsenäisten hälytysjärjestelmien asentaminen

- reaktorin suoja- ja seurantajärjestelmän parantaminen

- valvomon laitteet.

Myös muut meneillään olevien tutkimusten tuloksiin perustuvat toimenpiteet otetaan huomioon.

(b) Taloudellisten seikkojen osalta komissio varmistaa, että hankkeet ovat perusteltuja, vertaamalla hankkeiden talouteen liittyviä piirteitä ja tehokkuutta sellaisiin hankkeisiin, jotka koskevat saatavilla olevia muita vaihtoehtoja kuin ydinvoimaa. Investointien on liityttävä taloudellisesti elinvoimaisiin laitoksiin. Lausunnossa otetaan huomioon vastaanottajamaan kokonaisenergiasuunnitelma, jos sellainen on tehty.

Taloudellista tehokkuutta koskevat selvitykset perustuvat oletuksiin, jotka heijastavat markkinatalouden realiteetteja sekä positiivisten rahoitusvirtojen (tuotannon hinta ja laatu) että negatiivisten virtojen (investointikustannukset, tuotannontekijöiden hinta jne.) osalta.

(c) Tukikelpoisissa kolmansissa maissa toteutettavien hankkeiden osalta komissio luo säännölliset yhteydet EBRD:hen, jonka kanssa se pyrkii mahdollisimman läheiseen yhteistyöhön.

2.4.2 Edellytys läheisestä yhteistyöstä vähintään yhden yhteisön yrityksen kanssa

Tämän ehdon katsotaan täyttyvän, jos yhteisön yritys toimittaa merkittävän osan rahoitettavista pääomahyödykkeistä tai palveluista.

2.4.3 Vakuudet

Tukikelpoisissa kolmansissa maissa toteutettavia hankkeita varten tarvitaan sen valtion takaus, jonka alueella hanke toteutetaan, ja komissio varmistaa, että saadut vakuudet vastaavat arvoltaan yhteisön sisällä toteutettavissa toimissa käytettäviä vakuuksia.

Tarvittaessa harkitaan myös muiden ensiluokkaisten vakuuksien hyväksymistä.

Jäsenvaltioissa toteutettavia hankkeita varten vaaditaan 2.3.1 kohdassa kuvatun mukaiset vakuudet.

2.4.4 Lainamäärien rajat

2.4.4.1 Komissio myöntää vain sellaisia lainoja, jotka täydentävät yrityksen muualta saamia lainoja.

2.4.4.2 Komission lainoitusosuus on enintään 50 prosenttia 2.4.1.1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden kokonaiskustannuksista (yhdessä tai useammassa osassa). Yhteisön osuus hankkeen rahoituksesta on enintään 50 prosenttia.

2.4.4.3 EBRD:n kanssa tapahtuvassa yhteisrahoituksessa yhteenlaskettu yhteisön rahoitusosuus ei milloinkaan ole enempää kuin 70 prosenttia 2.4.1.1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden kokonaiskustannuksista. [6]

[6] Englanninkielistä toisintoa koskeva käännösvirheen korjaus.

2.4.5 Lainojen myöntämisjärjestys

2.4.5.1 Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka koskevat 1. heinäkuuta 1992 jälkeen toteutuneiden kulujen rahoitusta.

2.4.5.2 Komissio ottaa huomioon tekniset ja taloudelliset tutkimukset päättäessään mitkä hankkeet asetetaan käsittelyssä etusijalle.

2.4.6 Muut rahoitusehdot

2.4.6.1 Valuutta

Lainat voidaan maksaa useissa valuutoissa (yhdistelmä) tai yhdessä valuutassa vastaanottajan toivomuksen ja saatavuuden mukaan. Tärkeimmät käytettävät valuutat ovat EU:n jäsenvaltioiden valuutat, euro, Yhdysvaltain dollari, Sveitsin frangi ja jeni.

2.4.6.2 Laina-aika

Myönnettävät lainat ovat keskipitkiä tai pitkiä. Yksittäisen lainan laina-aikaan vaikuttavat hankkeen tyyppi ja rahoitettavan omaisuuden käyttöikä. Pisin laina-aika on kaksikymmentä vuotta.

2.4.6.3 Korko

Korot seuraavat tarkasti lainojen myöntämistä varten hankittujen varojen kustannuksia, eikä niihin vaikuta hankkeen sijainti eikä vastaanottajan tyyppi tai kansallisuus. Korot vahvistetaan kutakin käytettävää valuuttaa varten.

Lainat ovat kiinteä- tai vaihtuvakorkoisia.

Korot ovat kiinteät tai muuttuvat vastaanottajan toiveiden ja saatavuuden mukaan.

2.4.7 Takaisinmaksu

Lainojen takaisinmaksu tapahtuu yhdenmukaisesti niitä varten hankittujen varojen takaisinmaksun kanssa. Lainat maksetaan takaisin samoissa valuutoissa ja samoissa osissa kuin ne on saatukin.

Päätös ja nämä suuntaviivat eivät rajoita EY:n tai Euratomin perustamissopimuksen määräysten soveltamista.

Nämä suuntaviivat korvaavat neuvoston päätökseen 77/270/Euratom ja neuvoston päätökseen 94/179/Euratom liittyviin pöytäkirjoihin kirjatut suuntaviivat.

Top