52001PC0137

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jätetilastoista (komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

PERUSTELUT

Komissio antoi 27. tammikuuta 1999 ehdotusluonnoksen neuvoston asetukseksi jätehuoltotilastoista [1]. Talous- ja sosiaalikomitea antoi myönteisen lausunnon [2] ehdotuksesta 22. syyskuuta 1999. Neuvoston työryhmä käsitteli luonnosta viidessä tilaisuudessa kesäkuun 1999 ja syyskuun 2000 välisenä aikana. Näistä kokouksista viimeisessä (joka pidettiin 29. syyskuuta 2000) työryhmän jäsenet saavuttivat laajan yhteisymmärryksen komission ehdotukseen tehdyistä muutoksista, jotka käyvät ilmi työryhmän asiakirjasta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jätehuoltotilastoista" [3] (jäljempänä "työryhmän luonnos"). Neuvoston työryhmän ehdottamat muutokset koskevat pääasiassa tietovaatimusten vähentämistä ja tietojen toimittamisen tekemistä joustavammaksi jäsenvaltioiden kannalta, ja ne parantavat alkuperäistä ehdotusta tai ovat ainakin komission kannalta hyväksyttäviä.

[1] EYVL C 87, 29.3.1999, s. 22.

[2] EYVL C 329, 17.11.1999, s. 17.

[3] Euroopan unionin neuvosto, 9868/2/00/Rev2, ECO179/ENV213/CODEC497, 11. lokakuuta 2000.

Muutosten määrän ja luonteen ja työryhmän saavuttaman yhteisymmärryksen laajuuden takia sekä yhteispäätösmenettelyn helpottamiseksi on asianmukaista, että komissio antaa tarkistetun asetusehdotuksen. Tämä asiakirja sisältää komission tarkistetun ehdotuksen, joka korvaa alkuperäisen ehdotuksen. Tarkistettu ehdotus noudattaa alkuperäisen ehdotuksen logiikkaa. Lisäksi tarkistettu ehdotus on lähes yhtäpitävä työryhmän luonnoksen kanssa. Ainoa merkittävä ero näiden kahden välillä on jätteiden käsittelyä koskevien tietojen keruun tilastojakso, jota käsitellään jäljempänä.

Tarkistettu ehdotus eroaa alkuperäisestä ja työryhmän luonnoksesta seuraavissa kohdissa:

1. Tilastojakso

Komission tarkistetussa ehdotuksessa säilytetään yhden vuoden tilastojakso osalle uudessa liitteessä II tarkoitetuista toimista (jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely). Jätteiden loppukäsittelyyn ja jätteiden polttoon erikoistuneita laitoksia koskevat tiedot on toimitettava vuosittain ja erikoistumattomia jätteitä hyödyntäviä ja jätteistä huolehtivia laitoksia koskevat tiedot kolmen vuoden välein. Vuosittaiset tiedot jätteiden loppukäsittelystä ja jätteiden polttamisesta ovat välttämättömiä jätepolitiikan laatimista ja arviointia sekä jätteidenkäsittelylaitosten kapasiteetin suunnittelua varten. Riittävät ja oikea-aikaiset jätepoliittiset toimet eivät ole mahdollisia, jos tietoja toimitetaan vain joka kolmas vuosi, kuten työryhmän luonnoksessa ehdotetaan. Väärät tai riittämättömät toimet tällä alalla voivat johtaa tarpeettoman korkeisiin kustannuksiin optimaalista pienempien investointien seurauksena.

Tämän säännöksen osalta tarkistettu ehdotus on väljempi kuin kanta, jonka komissio esitti varaumassaan työryhmän luonnokseen, sillä vuosittainen tietojen toimittaminen koskee vain jätteenkäsittelylaitoksia. Näin saadaan keskeiset tiedot jätteenkäsittelystä politiikan toteuttamista ja sen säännöllistä arviointia varten. Jäsenvaltioiden tarvitsee kuitenkin tehdä vuosittainen tutkimus vain pienelle joukolle erikoistuneita yrityksiä. Tilastojen tuottamisesta jäsenvaltioille aiheutuva kustannus ja tiedonantorasitus on vähäinen, kun käytetään otantamenetelmiä ja hallinnollisia tai muita lähteitä tietojen hankinnassa.

2. Liitteiden rakenne

Tarkistetussa ehdotuksessa hyväksytään työryhmän luonnoksessa esitetyt muutokset liitteiden rakenteeseen. Näin ollen tarkistetussa ehdotuksessa on seuraavat kolme liitettä:

Liite I: Jätteiden syntyminen

Liite II: Jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely ja

Liite III: Muuntotaulukko Euroopan jäteluettelon (EWC) ja EWC-Stat Rev. 2 -asiakirjan (jossa määritellään yhteisön jätetilastoissa käytettävät jäteluokat) välillä

Liite I kattaa nyt vain jätteiden syntymisen jäteluokittain ja toimialoittain kotitaloudet mukaan luettuina (kaksiulotteinen matriisi: jäteluokat X toimialat). Alkuperäisessä ehdotuksessa edellytettiin tietoja myös syntyneiden jätemäärien hyödyntämismenetelmistä (kolmiulotteinen matriisi: jäteluokat X toimialat X hyödyntäminen). Tämän yksinkertaistamisen takia menetetään tieto yhteydestä jätteentuottajan ja jätteen hyödyntämismenetelmän välillä. Neuvoston työryhmän keskusteluista voitiin kuitenkin päätellä, että tällainen tietovaatimus olisi ollut liian raskas. Siksi komissio on hyväksynyt tämän yksinkertaistamisen, vaikka mahdollisuudet seurata jätevirtoja läpi talouden voivat heiketä.

Erillinen liite yhdyskuntajätteen keräyksestä on työryhmän luonnoksessa yhdistetty liitteeseen I, joka on otettu tarkistettuun ehdotukseen. Tietovaatimukset on kuitenkin pääosin sisällytetty liitteeseen I (kotitalousjätteen ja vastaavankaltaisen jätteen syntyminen toimialoittain) ja varsinkin liitteeseen II (jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely).

Liitteeseen II sisältyvät myös hyödyntämistoimet, jotka aikaisemmin sisältyivät liitteeseen I. Sisäinen kierrätys (jätteiden kierrätys siellä, missä ne ovat syntyneet) on kuitenkin poistettu, mikä edelleen yksinkertaistaa tiedonkeruuvaatimuksia.

3. Pilottitutkimukset

Komissio on hyväksynyt työryhmän luonnoksen mukaisen tiettyjen osien siirron pakollisen raportointivelvoitteen piiristä pilottitutkimuksiin. Nämä osat ovat seuraavat:

Jätteen tuonti ja vienti (5 artikla)

Pakkausjätteet (liite I, 2 jakso, 4 kohta) ja

Valmistelutoimenpiteet ennen jätteiden käsittelyä (liite II, 8 jakso, 3 kohta).

Näillä aloilla jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua komission rahoittamiin pilottitutkimuksiin, joiden tarkoituksena on arvioida tietojen hankkimisen merkityksellisyyttä ja toteuttamiskelpoisuutta. Tutkimuksissa otetaan huomioon sovellettavan lainsäädännön edellyttämät raportointivelvoitteet. [4] Asetusta voidaan esittää muutettavaksi pilottitutkimusten tulosten perusteella.

[4] Neuvoston asetus 259/93 (jätteiden tuonti ja vienti); neuvoston direktiivi 94/62/EY (pakkausjätteet); komission päätöksen 96/350/EY liitteet IIa ja IIb (hyödyntäminen ja huolehtiminen).

4. Joustavuuden lisääminen

Liitteiden I ja II osalta tarkistetussa ehdotuksessa noudatetaan työryhmän luonnosta sikäli, että kaikkia matriisin soluja ei tarvitse täyttää. Tarkistetun ehdotuksen 3 artiklan 3 kohdassa todetaan: "Koska jätehuoltojärjestelmiin liittyvät taloudelliset rakenteet ja tekniset edellytykset ovat jäsenvaltioissa erilaisia, yksittäisen jäsenvaltion päätös jättää joitakin tietoja toimittamatta voidaan hyväksyä ...". Komissio on hyväksynyt tämän muutoksen ja katsoo, että se mahdollistaa joustavan lähestymistavan. Samalla komissio kuitenkin katsoo, että tämän takia tiedot voivat olla epätäydellisiä. Tämän säännöksen tulkinnasta säädetään täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevassa 6 artiklassa.

Tarkistetun ehdotuksen liitteen I 8 jakson 2 kohdan ja liitteen II 8 jakson 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat entistä joustavammin valita tilastoyksiköksi joko paikallisen yksikön tai toimialayksikön.

5. Muita merkittäviä muutoksia

Muita neuvoston tekemiä merkittäviä muutoksia, jotka sisältyvät komission tarkistettuun ehdotukseen, ovat:

Oikeusperusta: Ensimmäisessä johdanto-osan viittauskappaleessa ehdotuksen oikeusperustana on nyt 285 artikla 213 artiklan sijasta Amsterdamin sopimuksen vaatimusten mukaisesti.

Komiteamenettely: Hallintomenettely on korvattu 7 artiklassa sääntelymenettelyllä. Asetukseen on myös lisätty säännös, jonka mukaan täytäntöönpanotoimenpiteistä ilmoitetaan EY:n lainsäädännön mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen käsittelevälle komitealle.

Pk-yritykset: 3 artiklan 2 kohdan mukaan yritykset, joissa on vähemmän kuin kymmenen työntekijää, eivät kuulu tutkimuksen piiriin, ellei niiden osuus syntyneestä jätteestä ole merkittävä.

1999/0010 (COD)

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jätetilastoista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen, [5]

[5] EYVL C 87, 29.3.1999, s. 22.

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, [6]

[6] EYVL C 329, 17.11.1999, s. 17.

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa säädettyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisö vaatii säännöllisten tilastojen tuottamista yritysten ja kotitalouksien tuottamasta jätteestä ja sen käsittelystä seuratakseen ja toteuttaakseen kolmea jätepolitiikan perusperiaatetta, jotka ovat jätteiden muodostumisen ehkäiseminen ja niiden mahdollisimman täydellinen hyödyntäminen sekä jätteiden turvallinen loppukäsittely.

(2) Jätteitä ja jätehuoltoa kuvaavat termit on määriteltävä, jotta saadaan aikaan vertailukelpoisia jätetilastoja.

(3) Jätepolitiikassa on muotoutunut joukko periaatteita, joita jätteitä tuottavien yksiköiden ja jätehuollon on noudatettava. Tämän vuoksi jätteen kulkua on seurattava jätevirran eri pisteissä, kun jätettä syntyy, keräillään ja hyödynnetään ja kun jätettä loppukäsitellään.

(4) Yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 322/97 [7] muodostaa viitekehyksen tämän asetuksen säännöksille.

[7] EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1.

(5) Tulosten vertailukelpoisuuden takaamiseksi jätetilastot on tuotettava määritellyn jaottelun mukaisesti, soveltuvassa muodossa ja tietyn ajan kuluessa viitevuoden päättymisestä.

(6) Perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti tämän direktiivin tavoitetta, joka on säädöskehyksen luominen jätteitä koskevien yhteisön tilastojen tuottamiselle, ei voida riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla, koska on tarpeen määrittää jätteitä ja jätehuoltoa kuvaavat termit, jotta jäsenvaltioiden toimittamat tilastot ovat vertailukelpoisia, ja tavoite voidaan siten paremmin saavuttaa yhteisön tasolla. Tässä direktiivissä säädetään vain vähimmäisvaatimuksista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tämän vuoksi tarpeen.

(7) Jäsenvaltiot saattavat tarvita siirtymäkautta jätetilastojensa sopeuttamista tai niiden luomista varten.

(8) Tämän säädöksen täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet ovat 28 päivänä kesäkuuta 1999 menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [8] 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, joista olisi päätettävä kyseisen päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

[8] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9) Komissio on kuullut asiassa tilasto-ohjelmakomiteaa,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoitteet

1. Tämän asetuksen tavoitteena on luoda säädöskehys jätteiden syntymistä ja hyödyntämistä ja jätteiden loppukäsittelyä koskevien yhteisön tilastojen tuottamiselle.

2. Jäsenvaltiot ja komissio, kukin oman toimivaltansa puitteissa, tuottavat yhteisön tilastot jätteiden syntymisestä ja hyödyntämisestä ja jätteiden loppukäsittelystä lukuun ottamatta radioaktiivisia jätteitä, jotka jo kuuluvat muun lainsäädännön piiriin.

3. Tilastot kattavat seuraavat alueet:

(a) jätteiden syntyminen liitteen I mukaisesti

(b) jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely liitteen II mukaisesti.

Laatiessaan tilastoja jäsenvaltioiden ja komission on huolehdittava komission päätöksellä 94/3/EY [9] vahvistetun Euroopan jäteluettelon ja tämän asetuksen liitteessä III vahvistetun aineenmukaisen aggregoinnin välisestä vastaavuudesta.

[9] EYVL L 5, 7.1.1994, s. 15.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(a) 'jätteellä' mitä tahansa ainetta tai esinettä, joka on määritelty neuvoston direktiivin 75/442/ETY [10] ,sellaisena kuin se on muutettuna, 1 a artiklassa;

[10] EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39.

(b) 'erilliskerätyillä jätejakeilla' kotitalousjätteitä ja vastaavankaltaisia jätteitä, joita järjestyneen jätteenkeruun alalla toimivat julkiset elimet, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja yksityiset yritykset keräävät valikoivasti yhtenäisinä jakeina;

(c) 'kierrätyksellä' neuvoston direktiivin 94/62/EY [11] 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyä toimintaa;

[11] EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10.

(d) 'hyödyntämisellä' kaikkia toimia, joista on säädetty direktiivin 75/442/ETY [12], sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä II B;

[12] EYVL L 135, 6.6.1996, s. 32.

(e) 'loppukäsittelyllä' kaikkia toimia, joista on säädetty direktiivin 75/442/ETY [13], sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä II A

[13] EYVL L 135, 6.6.1996, s. 32.

(f) 'jätteitä hyödyntävällä tai loppukäsittelevällä laitoksella' laitosta, jonka toiminta edellyttää neuvoston direktiivin 75/442/ETY 9, 10, tai 11 artiklan mukaista lupaa tai rekisteröintiä;

(g) 'vaarallisella jätteellä' mitä tahansa neuvoston direktiivin 91/689/ETY [14] 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyä jätettä;

[14] EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20.

(h) 'ei-vaarallisella jätteellä' jätettä, joka ei kuulu g alakohdan soveltamisalaan;

(i) 'kaatopaikalla' neuvoston direktiivin 1999/31/EY [15] 2 artiklan g kohdassa määriteltyä jätteen sijoittamiseen tarkoitettua käsittelypaikkaa;

[15] EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1.

(j) 'jätteenpolttolaitosten kapasiteetilla' suurinta mahdollista kapasiteettia polttaa jätettä tonneina vuodessa tai gigajouleina;

(k) 'jätteenkierrätyslaitosten kapasiteetilla' suurinta mahdollista kapasiteettia kierrättää jätettä tonneina vuodessa;

(l) 'kaatopaikkojen kapasiteetilla' kaatopaikkojen jäljellä olevaa kapasiteettia (viitevuoden lopussa) käsitellä jätettä tulevaisuudessa kuutiometreinä mitattuna;

(m) 'muiden jätteistä huolehtivien laitosten kapasiteetilla' laitoksen kapasiteettia käsitellä jätettä tonneina vuodessa.

3 artikla

Tietojen keruu

1. Jäsenvaltioiden on laatu- ja tarkkuusvaatimuksia noudattaen hankittava liitteissä I ja II lueteltujen ominaistietojen määrittelemiseen tarvittavat tiedot

- tutkimuksin [16],

[16] Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot päättävät siitä, onko tällaisten tutkimusten oltava pakollisia.

- hallinnollisia tai muita lähteitä käyttämällä,

- tilastollisin estimointimenetelmin, tai

- yhdistämällä mainittuja menetelmiä.

Tiedonantorasituksen keventämiseksi kansalliset viranomaiset ja komissio voivat käyttää hallinnollisia tietolähteitä kullekin jäsenvaltiolle ja komissiolle kuuluvien toimivaltuuksien nojalla vahvistetuissa rajoissa ja näiden toimivaltuuksien nojalla vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

2. Yritykset, joissa on alle kymmenen työntekijää, vapautetaan tutkimuksista hallinnollisen rasituksen keventämiseksi lukuun ottamatta yrityksiä, jotka tuottavat merkittävän määrän jätettä.

3. Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastotiedot liitteissä I ja II esitettyjen jaottelujen mukaisesti. Koska jätehuoltojärjestelmiin liittyvät taloudelliset rakenteet ja tekniset edellytykset ovat jäsenvaltioissa erilaisia, yksittäisen jäsenvaltion päätös jättää joitakin tietoja toimittamatta voidaan hyväksyä, jos se on perusteltu liitteissä I ja II tarkoitetuissa laatuselvityksissä. Kaikissa tapauksissa on toimitettava liitteessä I olevan 2 jakson 3 kohdassa ja liitteessä II olevan 8 jakson 1 kohdassa lueteltua kutakin nimikettä koskeva kokonaisjätemäärä.

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa mainittujen poikkeusten on oltava yhdenmukaisia liitteissä I ja II olevan 7 jakson 1 kohdassa tarkoitettujen kattavuus- ja laatutavoitteiden kanssa.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava tulokset, luottamukselliset tiedot mukaan luettuina, Eurostatille soveltuvassa muodossa ja liitteiden I ja II mukaisesti säädetyn ajan kuluessa kunkin viitevuoden päättymisestä.

6. Edellä 3 artiklan 5 kohdassa säädetty luottamuksellisten tietojen käsittely ja toimittaminen suoritetaan voimassa olevien yhteisön tilastosalaisuussäännösten mukaisesti.

4 artikla

Siirtymäkausi

1 Siirtymäkauden aikana, joka voi kestää enintään kaksi vuotta, komissio voi jäsenvaltioiden pyynnöstä ja 7 artiklan mukaista menettelyä noudattaen myöntää poikkeuksen liitteissä I ja II olevan 5 jakson säännöksistä, jos kansallisiin tilastojärjestelmiin on tehtävä suuria muutoksia.

2 Tämä poikkeus voidaan myöntää ainoastaan ensimmäistä viitevuotta koskeville tiedoille.

5 artikla

Jätteen tuonti ja vienti

1. Komissio laatii ohjelman pilottitutkimuksista, jotka jäsenvaltiot vapaaehtoisesti toteuttavat jätteen tuonnin ja viennin osalta. Tutkimusten tarkoituksena on arvioida tietojen saamisen merkityksellisyyttä ja toteuttamiskelpoisuutta sekä tiedonkeruun kustannuksia ja hyötyjä ja yrityksille aiheutuvaa tiedonantorasitusta.

2. Komission pilottitutkimusohjelman on oltava yhdenmukainen liitteiden I ja II sisällön kanssa erityisesti soveltamisalaan ja kattavuuteen, jätteiden luokittelemisessa käytettäviin jäteluokkiin sekä viitevuosiin ja jaksottaisuuteen liittyvien näkökohtien osalta ja siinä on otettava huomioon neuvoston asetuksen ETY N:o 259/93 [17] mukaiset velvollisuudet toimittaa tietoja.

[17] EYVL L 30, 6.2.1993, s. 1.

3. Komissio vastaa pilottitutkimusten tekemisestä aiheutuvista kustannuksista 100 %:iin asti.

4. Näiden pilottitutkimusten pohjalta komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisuuksista koota tietoja pilottitutkimuksiin kuuluvista, jätteen tuontiin ja vientiin liittyvistä toimista ja ominaispiirteistä. Komissio voi ehdottaa uutta liitettä.

5. Pilottitutkimukset on toteutettava kolmen vuoden kuluessa ensimmäisestä viitevuodesta.

6 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Tämän säädöksen täytäntöönpanoa varten tarvittavista toimenpiteistä, jotka liittyvät jäljempänä mainittuihin seikkoihin, on päätettävä 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tällaisia toimenpiteitä ovat

(a) mukauttaminen talouden ja tekniikan kehitykseen tietojen keräämisen ja tilastollisen käsittelyn sekä tulosten käsittelyn ja toimittamisen osalta,

(b) liitteissä I, II ja III lueteltujen määrittelyjen mukauttaminen,

(c) tulosten tuottaminen 3 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti,

(d) asianmukaisten laadunarviointiperusteiden ja tämän asetuksen liitteissä I ja II olevassa 7 jaksossa tarkoitettujen laatuselvitysten sisällön määritteleminen,

(e) kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta asianmukaisen tavan määritteleminen sille, miten jäsenvaltiot toimittavat tuloksensa,

(f) luettelon laatiminen 4 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltioille myönnettävistä siirtymäajoista ja poikkeuksista.

(g) toimenpiteet pilottitutkimusten tulosten täytäntöönpanoa varten 5 artiklan 4 kohdan, liitteessä II olevan 2 jakson 4 kohdan ja liitteessä II olevan 8 jakson 3 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa päätöksellä 89/382/ETY, Euratom [18] perustettu tilasto-ohjelmakomitea.

[18] EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

2. Viitattaessa tähän artiklaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY [19] 5 artiklaa ottaen huomioon päätöksen 7 artiklan 3 kohta ja 8 artikla. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu ajanjakso säädetään kolmeksi kuukaudeksi.

[19] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

3. Komissio toimittaa tilasto-ohjelmakomitean käsiteltäväksi annetut toimenpiteet jätedirektiivin 91/156/ETY [20] nojalla perustetulle EY:n lainsäädännön mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen käsittelevälle komitealle.

[20] EYVL L 78, 26.3.1991, s. 32.

8 artikla

Kertomus

1. Komissio antaa viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisesti laadituista tilastoista ja erityisesti niiden laadusta sekä tietojen keruusta yrityksille aiheutuvasta tiedonantorasituksesta.

2. Komissio toimittaa kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen päällekkäisten raportointivelvoitteiden poistamisesta soveltuvilta osin.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä ... päivänä ...kuuta [...].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Jätteiden syntyminen

1 jakso

Kattavuus

Tilastot laaditaan kaikilta toimialoilta, jotka kuuluvat NACE Rev. 1 -luokituksen [21] pääluokkiin C-Q, lukuun ottamatta kaksinumerotasoa 12. Nämä pääluokat kattavat kaikki toimialat lukuun ottamatta maataloutta, riistataloutta, metsätaloutta (A) ja kalataloutta (B), jotka eivät kuulu tämän liitteen soveltamisalaan.

[21] EYVL L 83, 3.4.1993, s.1

Lisäksi tämä liite koskee

* kotitalouksissa syntyvää jätettä

* hyödyntämis- ja/tai loppukäsittelytoimista syntyvää jätettä.

2 jakso

Jäteluokat

Jäteluokat, joiden mukaisesti tilastot jätteiden tuottamisesta laaditaan, saadaan aggregoimalla Euroopan jäteluettelosta.

2. Kukin Euroopan jäteluettelon nimike kuuluu yhteen tämän jakson 3 kohdassa olevan aineenmukaisen aggregoidun jäteluettelon nimikkeeseen. Euroopan jäteluettelon ja aineenmukaisen yhdistelyn välinen muuntotaulukko on liitteessä III.

3. Tilastot on tuotettava seuraavien jäteluokkien osalta:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

4. Laatiessaan ohjelman pilottitutkimuksista komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY [22] mukaisen velvoitteen antaa kertomus. Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti toteuttaa pilottitutkimuksen sen arvioimiseksi, onko edellä olevaan luetteloon syytä sisällyttää pakkausjätteet (Euroopan jäteluettelo EWC, toinen versio). Komissio vastaa pilottitutkimusten kuluista 100%:iin asti. Näistä pilottitutkimuksista tehtävien johtopäätösten perusteella komissio päättää tarpeellisista täytäntöönpanotoimenpiteistä tämän asetuksen 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

[22] EYVL L 365, 31.12.1994, s.10.

3 jakso

Ominaistiedot

1. Jäteluokkien ominaistiedot:

Kunkin 2 jakson 3 kohdassa luetellun jäteluokan osalta on toimitettava tiedot syntyneen jätteen määrästä.

2. Alueelliset ominaistiedot:

Sekalaisten kotitalousjätteiden ja vastaavanlaisten jätteiden keräilyn piiriin kuuluva väestö tai asumukset (NUTS II -taso)

4 jakso

Raportointiyksikkö

1. Kaikkien jäteluokkien osalta käytettävä raportointiyksikkö on 1000 tonnia (tavanomaista) märkää jätettä. 'Lietettä' koskevien jäteluokkien osalta on ilmoitettava myös kuiva-aineen määrä.

2. Alueellisten ominaistietojen raportointiyksikkö on prosenttia väestöstä tai asumuksista.

5 jakso

Ensimmäinen viitevuosi ja tilastojakso

1. Ensimmäinen viitevuosi on asetuksen julkaisemista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä seuraava toinen kalenterivuosi.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot joka kolmannelta vuodelta ensimmäisen viitevuoden jälkeen.

6 jakso

Tulosten toimittaminen Eurostatille

Tulokset on toimitettava 18 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

7 jakso

Selvitys tilastojen kattavuudesta ja laadusta

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kunkin 8 jaksossa luetellun nimikkeen (toimialat ja kotitaloudet) osalta se prosenttiosuus, jonka toimitetut tilastot kattavat kunkin nimikkeen perusjoukosta. Kattavuuden vähimmäisvaatimus määritellään 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on laadittava laatuselvitys, jossa ilmoitetaan kerättyjen tietojen tarkkuus. Kuvaus on tehtävä arvioinneista, aggregoinneista tai ulkopuolelle jättämisistä ja siitä, kuinka nämä menettelyt vaikuttavat 2 jakson 3 kohdassa lueteltujen jäteluokkien jakautumiseen 8 jaksossa lueteltujen toimialojen ja kotitalouksien mukaisesti.

3. Komissio liittää kattavuus- ja laatuselvitykset tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

8 jakso

Tilastojen tuottaminen

1. Edellä 3 jakson 1 kohdassa lueteltuja ominaistietoja koskevat tilastot laaditaan

1.1. seuraavien NACE Rev.1 -luokituksen pääluokkien, välitasojen ja numerotasojen mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

1.2. Kotitaloudet:

18 // Kotitalouksien tuottamat jätteet

2. Taloudellisten toimintojen osalta tilastoyksiköt ovat tilastoyksiköistä yhteisön tuotantojärjestelmän havainnointia ja analyysia varten annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 696/931 [23] määriteltyjä paikallisia yksiköitä tai toimialayksiköitä kunkin jäsenvaltion tilastointijärjestelmän mukaan.

[23] EYVL L 76, 30.3.1993, s. 2.

Kuvaus siitä, kuinka valittu tilastoyksikkö vaikuttaa siihen, miten tiedot jakautuvat NACE Rev. 1 -luokista muodostettuihin ryhmiin, on sisällytettävä 7 jakson mukaisesti tehtävään laatuselvitykseen.

LIITE II

Jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely

1 jakso

Kattavuus

1. Tilastot on toimitettava kaikista jätteitä hyödyntävistä ja loppukäsittelevistä laitoksista, joissa toteutetaan 8 jakson 2 kohdassa tarkoitettuja toimia ja jotka kuuluvat liitteessä I olevan 8 jakson 1 kohdan 1 alakohdassa mainittujen NACE-Rev.1 -ryhmien taloudellisiin toimintoihin tai ovat osa niitä.

2. Tämän liitteen määräyksiä ei sovelleta laitoksiin, joiden toiminta rajoittuu ainoastaan käsittelypaikalla syntyneen jätteen kierrättämiseen.

2 jakso

Jäteluokat

Luettelo jäteluokista, joista on toimitettava tilastot kunkin 8 jakson 2 kohdassa tarkoitetun hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimen mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3 jakso

Ominaistiedot

1. Oheisessa taulukossa on esitetty ne ominaistiedot, joista on toimitettava tilastot 8 jakson 2 kohdassa tarkoitettujen hyödyntämis- ja huolehtimistoimien osalta.

>TAULUKON PAIKKA>

4 jakso

Raportointiyksikkö

Kaikkien jäteluokkien osalta käytettävä raportointiyksikkö on 1000 tonnia (tavanomaista) märkää jätettä. 'Lietettä' koskevien jäteluokkien osalta on ilmoitettava myös kuiva-aineen määrä.

5 jakso

Ensimmäinen viitevuosi ja tilastojakso

1. Ensimmäinen viitevuosi on toinen kalenterivuosi sen jälkeen, kun asetus on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot seuraavan jaksotuksen mukaisesti:

a. vuosittain viitevuoden jälkeen niiden laitosten osalta, joita tarkoitetaan 8 jakson 2 kohdassa ja joissa harjoitetaan jotakin kohdassa Poltto (nimikkeet 1 ja 2) tai kohdassa Loppukäsittely (nimikkeet 4 ja 5) lueteltua toimintaa siltä osin kuin nämä laitokset kuuluvat NACE-Rev.1 -ryhmien E, 75 ja 90 mukaisiin taloudellisiin toimintoihin tai ovat osa niitä

b. joka kolmas vuosi viitevuoden jälkeen kaikista hyödyntämis- ja loppukäsittelylaitoksista, joissa harjoitetaan 8 jakson 2 kohdassa tarkoitettuja toimia ja jotka kuuluvat liitteessä I olevan 8 jakson 1 kohdan 1 alakohdassa mainittujen NACE-Rev.1 -ryhmien taloudellisiin toimintoihin tai ovat osa niitä.

6 jakso

Tulosten toimittaminen Eurostatille

Tulokset on toimitettava 18 kuukauden kuluessa viitejakson kalenterivuoden päättymisestä.

7 jakso

Selvitys tilastojen kattavuudesta ja laadusta

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 3 jaksossa lueteltujen ominaistietojen ja kunkin 8 jakson 2 kohdassa luetellun toimenpidetyypin osalta se prosenttiosuus, jonka toimitetut tilastot kattavat kunkin nimikkeen perusjoukosta. Kattavuuden vähimmäisvaatimus määritellään 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on laadittava 3 jakson 2 kohdassa lueteltujen ominaistietojen osalta laatuselvitys, jossa ilmoitetaan kerättyjen tietojen tarkkuus.

3. Komissio liittää kattavuus- ja laatuselvitykset tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

8 jakso

Tilastojen tuottaminen

1. Edellä 3 jaksossa tarkoitetun tunnuksen 2 20 ominaistietoja koskevat, 2 jaksossa lueteltujen jäteluokkien mukaiset tilastotiedot on koottava kaikkien hyödyntämis- ja loppukäsittelytoimien osalta jäljempänä esitetyn mallin mukaisesti.

2. Luettelo hyödyntämis- ja loppukäsittelytoimista: tunnukset viittaavat direktiivillä 91/156/ETY muutetun ja komission päätöksellä 96/350/EY mukautetun jätteitä koskevan neuvoston direktiivin 75/442/ETY liitteissä oleviin tunnuksiin [24]

[24] EYVL L 135, 6.6.1996, s. 32.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3. Komissio laatii ohjelman pilottitutkimuksista, jotka jäsenvaltiot vapaaehtoisesti toteuttavat. Pilottitutkimusten tarkoituksena on arvioida sitä, onko tietojen saaminen komission päätöksellä 96/350/EY [25] mukautetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY liitteissä II A ja II B määritellyillä valmistelutoimenpiteillä käsitellyistä jätemääristä merkityksellistä ja toteutettavissa. Komissio vastaa pilottitutkimusten kaikista kustannuksista. Komissio toteuttaa tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet pilottitutkimusten johtopäätösten pohjalta tämän asetuksen 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

[25] EYVL L 135, 6.6.1996, s. 32.

4. Tilastoyksiköt ovat tilastoyksiköistä yhteisön tuotantojärjestelmän havainnointia ja analyysia varten annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 696/93 [26] määriteltyjä paikallisia yksiköitä tai toimialayksiköitä kunkin jäsenvaltion tilastointijärjestelmän mukaan.

[26] EYVL L 76, 30.3.1993, s. 1.

Kuvaus siitä, kuinka valittu tilastoyksikkö vaikuttaa siihen, miten tiedot jakautuvat NACE Rev. 1 -luokista muodostettuihin ryhmiin, on sisällytettävä 7 jakson mukaisesti tehtävään laatuselvitykseen.

LIITE III

Muuntotaulukko

Liittyy liitteessä I olevan 2 jakson 2 kohtaan ja liitteessä II olevaan 2 jaksoon

EWC-Stat Rev.2 (aineenmukainen jätteiden tilastollinen luokitus)

Euroopan jäteluettelo (EWC)

>TAULUKON PAIKKA>

Huomautus: Vaaralliset jätteet on luokiteltu 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY mukaisesti. [27]

[27] EYVL L 356, 31.12.1994, s. 14

RAHOITUSSELVITYS

1. Toimenpiteen nimi

Luonnos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jätetilastoista, jotka koskevat jätteiden syntymistä, keräilyä, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä.

2. Budjettikohdat

B4-3 0 4 ja B5-6 0 0

3. Oikeusperusta

Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 285 artikla

4. Toimenpiteen kuvaus

4.1 Yleistavoite

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen yleistavoitteena on luoda yhteisölle tilastollinen järjestelmä jäsenvaltioissa tapahtuvaa jätteiden syntymistä, keräilyä, hyödyntämistä sekä loppukäsittelyä koskevia tietoja varten.

Jäsenvaltioiden suorittamat pilottitutkimukset kuuluvat asetuksen piiriin. Tätä asetusta voidaan muuttaa tutkimusten tulosten perusteella.

4.2 Toimenpiteen kesto ja uudistamista koskevat järjestelyt

Tietojen keruun jaksotuksen osalta jätetilastot koostuvat kahdesta osasta:

(A) Erikoistuneissa jätteenkäsittelylaitoksissa tapahtuvaa jätteiden polttoa ja loppukäsittelyä koskevat tiedot kerätään vuosittain alkaen viitevuotta koskevista tiedoista. Viitevuosi on kaksi vuotta sen jälkeen, kun asetus on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

(B) Muualla kuin erikoistuneissa jätteenkäsittelylaitoksissa tapahtuvaa jätteiden syntymistä, keräämistä, hyödyntämistä, polttoa ja loppukäsittelemistä koskevat tiedot toimitetaan joka kolmas vuosi alkaen viitevuotta koskevista tiedoista. Viitevuosi on kaksi vuotta sen jälkeen, kun asetus on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5. Menojen ja tulojen luokitus

5.1 Pakollinen/ei-pakollinen

5.2 Jaksotetut/jaksottamattomat määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji

Julkaisujen myynti.

6. Meno- tulolaji

- Tuki:

Yhteisö osallistuu tietojen keruusta ja käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Yhteisön osuus voi kattaa vain pienen osan tutkimuksista, hallinnollisten tietojen käytöstä ja ohjelmistojen kehittämisestä koituvista kuluista.

Pilottitutkimusten osalta yhteisön rahoitus voi kattaa tutkimusten tekemisestä aiheutuvat kulut 100%:iin asti.

7. Rahoitusvaikutukset

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa (yksittäisten ja yhteenlaskettujen kustannusten välinen suhde)

Kustannuksia syntyy kolmenlaisille elimille: yrityksille tietojen antamisesta, jäsenvaltioiden tilastolaitoksille tietojen keruusta, käsittelystä ja raportoinnista (kansallisella tasolla ja komissiolle) sekä Eurostatille tietojen käsittelystä ja raportoinnista Euroopan tasolla.

Toteuttamista varten jäsenvaltioissa on tarpeen

- käyttää hallinnollisia lähteitä ja kehittää jätetietojärjestelmä

- tehdä (mahdollisesti) tutkimus jätteiden syntymisestä ja keräilystä

- tehdä (mahdollisesti) tutkimus jätteiden hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä

- tehdä (vapaaehtoisia) pilottitutkimuksia erityisaiheista

- varata käyttöön tietoteknisiä laitteita ja

- käsitellä tietoja ja kehittää ohjelmistotyökaluja.

Eurostat tukee jäsenvaltioissa tarpeellisia toimia jäljempänä olevassa taulukossa määritellyllä tavalla. Tuen antamisessa otetaan huomioon suunniteltu raportointiväli (vuosittain jätteistä huolehtimisen ja joka kolmas vuosi jätteiden syntymisen, keräilyn ja hyödyntämisen osalta).

Eurostatin kustannukset:

Jätetilastojärjestelmän (ohjelmisto, tietojen validointi- ja analysointimenetelmät, tiedonvaihtorutiinit, jäsenvaltioiden avustaminen menetelmäasioissa jne.) kehittämiseksi Eurostat tarvitsee 500 000 euroa. Kun järjestelmä on luotu, säännöllistä tilastojen tuottamista varten tarvitaan 70 000 euroa kutakin kolmivuotiskautta varten alkaen vuodesta 2005. Pilottitutkimusten suorittamiseen Eurostat tarvitsee lisäksi 1 500 000 euroa.

Ympäristöasioiden pääosaston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan (budjettikohta B4-304) ympäristöasioiden PO rahoittaa 50 % kokonaiskustannuksista (2 070 000 eurosta).

7.2 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken

Määrärahasitoumukset miljoonaa euroa (käypiin hintoihin)

>TAULUKON PAIKKA>

7.3 Budjetin B-osaan kuuluvat toiminnalliset kustannukset (tutkimukset, asiantuntijat jne.)

Määrärahasitoumukset miljoonaa euroa (käypiin hintoihin)

>TAULUKON PAIKKA>

7.4 Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen aikataulu

Miljoonaa euroa

>TAULUKON PAIKKA>

8. Petostenvastaiset toimenpiteet

Yhteisön osuudet maksetaan komission tekemien sopimusten mukaisesti, ja maksatus tapahtuu edistymisraporttien mukaisesti ja sen jälkeen, kun tutkimusten tulokset on toimitettu ja validoitu.

Tilastojen katsotaan olevan objektiivinen väline, jonka avulla voidaan tilastollisesti arvioida ja seurata yhteisön toimintaohjelmia. Siten ne vahvistavat petostenvastaisia toimia.

9. Kustannustehokkuusanalyysi

9.1 Määrälliset erityistavoitteet; kohderyhmä

- Erityistavoitteet: yhteys yleistavoitteeseen

Jätetilastoja koskevan asetusluonnoksen päätavoitteena on saada aikaan yhdenmukainen tietojärjestelmä jätteiden syntymisestä ja keräilystä sekä loppukäsittelystä EU:ssa. Järjestelmä antaa tietoja EU:n jätehuoltopolitiikan seurantaa varten. Sen avulla on mahdollista yksityiskohtaisesti eritellä syntyneet jätelajit ja tunnistaa taloudelliset toimijat, jotka ovat vastuussa näiden jätteiden syntymisestä ja niiden määränpäästä. Kun havaitaan eri maiden erot suhteellisten jätemäärien osalta, voidaan laatia sellaiset kansalliset jäteohjelmat, joilla taataan tietyt ympäristöolot kaikissa jäsenvaltioissa, sekä täyttää EU:n tavoitteet.

- Kohderyhmä:

yhteisön toimielimet: neuvosto, Euroopan parlamentti, komissio, jne.;

jäsenvaltiot;

suuri yleisö (liike-elämä, tiede, yhdistykset jne.)

9.2 Toimenpiteen perustelut

Euroopan nykyiset jätetilastot perustuvat erittäin yleisluonteiseen, vapaaehtoiseen tutkimukseen ja joihinkin erityisjätteitä (kuten käytettyjä öljyjä) koskeviin raportointivelvoitteisiin. Järjestelmä on täysin riittämätön sellaisen käyttökelpoisen tiedon saamiseksi, jonka avulla jätehuoltoa voidaan kehittää. Suurimpia vertailukelpoisten jätetietojen saannin tiellä olevia esteitä ei voida poistaa ilman oikeusperustaa.

Nämä esteet johtuvat ennen muuta eroista eri jäsenvaltioiden jätehuollon rakenteessa ja kehittymisessä (sekä erilaisten jäteluokitusten käytöstä jätetilastoja laadittaessa Euroopan unionissa). Erot johtuvat kahdesta tekijästä: "luonnollisista" eroista (kaupunki- ja maaseutualueet, teollistuneet alueet, maatalousalueet) ja poliittisista päätöksistä (hyvin keskitetty tai alueellisella tai kansallisella tasolla järjestetty jätehuolto ja paikallinen jätehuolto).

9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

Asetuksen täytäntöönpanoa seurataan yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 mukaisesti, ja seurannassa noudatetaan mainitussa asetuksessa säädettyjä menettelyjä.

Tässä asetusluonnoksessa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava jätteitä koskevia tietoja säännöllisesti ja tiettyjä muoto- ja laatuvaatimuksia noudattaen. Eurostatin on annettava kertomus asetuksen täytäntöönpanosta neuvostolle joka kolmas vuosi.

10. Hallintomenot (talousarvion pääluokan III osa A)

Tarvittavien hallinnollisten voimavarojen käyttöönotto riippuu komission vuosittain tekemästä voimavarojen jakamista koskevasta päätöksestä. Päätöksenteossa otetaan huomioon budjettivallan käyttäjän hyväksymät henkilöstön lukumäärä ja rahoituksen lisämäärät.

Henkilö- ja hallintoresurssien tarve katetaan vastaaville osastoille myönnetystä osuudesta.

10.1 Vaikutus henkilöstön määrään

>TAULUKON PAIKKA>

10.2 Lisähenkilöstön rahoitusvaikutus

euroa

>TAULUKON PAIKKA>

10.3 Toimenpiteen aiheuttamat muiden hallinnollisten kustannusten lisäykset

euroa

>TAULUKON PAIKKA>

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSIIN)

Ehdotuksen nimi

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI JÄTETILASTOISTA

Asiakirjan viitenumero

98015

Johdanto

Tarkistettua ehdotusta on muutettu verrattuna alkuperäiseen komission ehdotukseen neuvoston asetukseksi jätehuoltotilastoista (KOM(1999) 31 lopullinen) tietovaatimusten vähentämiseksi ja raportoinnin joustavoittamiseksi. Joitakin hankalimpia aiheita (jätteiden tuonti ja vienti, pakkausjätteet, valmistelutoimenpiteet ennen jätteen käsittelyä) on siirretty käsiteltäväksi pilottitutkimuksissa, joiden tulosten perusteella voidaan paremmin arvioida näiden alojen tietojen hankkimisen tarpeellisuutta ja toteutettavuutta. Pilottitutkimukset ovat jäsenvaltioille vapaaehtoisia.

Ehdotusten eroista kerrotaan tarkemmin Perustelut-osassa.

Tarkistetun ehdotuksen vaikutukset ovat alkuperäiseen verrattuna yritysten kannalta myönteiset, ja tietojen raportointivelvoitteet ovat alkuperäistä kevyemmät. Uuden ehdotuksen vaikutuksia yritysten kannalta kuvataan tarkemmin jäljempänä.

Ehdotus

Jotta komissio voisi suorittaa jätehuoltoon liittyvät tehtävänsä, jotka määritellään viidennessä ympäristöohjelmassa ja sen jälkeen annetuissa direktiiveissä ja asetuksissa, sen on saatava käyttöönsä vertailukelpoiset tiedot jätteiden syntymisestä, hyödyntämisestä ja kierrätyksestä sekä loppukäsitellyistä jätteistä.

Useimpien jäsenvaltioiden saatavilla olevat tilastotiedot ovat riittämättömiä maiden jätehuoltotilanteen arvioimiseksi. Saatavilla olevat tiedot ovat myös riittämättömät eri jäsenvaltioiden tilanteiden vertailemiseksi, sillä määritelmät ja luokitukset ovat epäyhtenäisiä.

Useimmissa jäsenvaltioissa ollaan vasta rakentamassa jätteitä koskevia valvonta- ja tietojärjestelmiä kansallisen ja EU:n lainsäädännön velvoittamana. Siksi nyt on tärkeätä määritellä tarvittavat tiedot selkeästi Euroopan tasolla, jottei syntyisi vertailukelvotonta tietoa tuottavia järjestelmiä.

Vaikutus yritystoimintaan

Jätetilastoja varten vaaditaan kolmenlaisia tietosarjoja. Ne määritellään tarkistetun asetusluonnoksen liitteissä I ja II, ja ne kattavat eri toimialoja. Kattavuus määritellään kunkin liitteen osalta seuraavasti:

Otsikko "Jätteiden syntyminen" (Liite I, raportointi joka kolmas vuosi) kattaa tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 1) mukaisesti kaikki toimialat lukuun ottamatta maataloutta, riistataloutta, kalataloutta, metsätaloutta ja uraani- ja toriummalmien louhintaa.

Otsikko "Jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely" (liite II) kattaa kaikki jätteitä hyödyntävät ja loppukäsittelevät laitokset, jotka harjoittavat jätteidenkäsittelytoimintaa ja kuuluvat johonkin edellä mainittuun toimialaan tai ovat osa sellaista. Tiedot toimitetaan vuosittain laitoksista, jotka harjoittavat jätteiden polttoa, yhteispolttoa tai kaatopaikalle sijoittamista (loppukäsittely) pääasiallisena toimenaan (erikoistuneet laitokset). Niiden laitosten osalta, jotka eivät huolehdi jätteistä pääasiallisena toimintanaan (muut kuin erikoistuneet laitokset), tiedot toimitetaan joka kolmas vuosi. Laitokset, jotka kierrättävät itse tuottamaansa jätettä, eivät kuulu säädöksen soveltamisalaan.

Jäsenvaltiot voivat hankkia näitä tilastoja varten tarvittavat tiedot tutkimuksilla, hallinnollisista lähteistä tai tilastollisten estimointimenetelmien avulla. Jos valvontaviranomaiset jo keräävät tiedot näistä käsittelytoimista tai aikovat kerätä ne lähitulevaisuudessa (joko EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti), yrityksille ei aiheudu mitään lisätaakkaa.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että tarkistetun asetusluonnoksen mukaiset jätetilastojen keruuvelvoitteet koskevat lähinnä viranomaisia (kunnat, ympäristönsuojeluvirastot, jätevalvontaviranomaiset). Tämä merkitsee sitä, että tietoja on kerättävä ensisijaisesti jätteiden keruusta ja käsittelystä huolehtivilta viranomaisilta tai ympäristönsuojelusta vastaavilta viranomaisilta.

Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti alle kymmenen työntekijän yritysten ei tarvitse osallistua tutkimuksiin, paitsi jos niissä syntyy merkittäviä määriä jätettä. Koska jätetilastoja koskevassa tarkistetussa asetusluonnoksessa ei vaadita luokittelemaan yrityksiä henkilöstön määrän tai muun perusteen mukaisesti, tutkimukseen ei tarvitse sisällyttää kaiken kokoisia yrityksiä. Yleensä tiedot on kerättävä suuryrityksistä, mikäli hallinnollisia lähteitä ei ole käytettävissä. Pk-yrityksissä syntyvän jätteen määrä voidaan arvioida suhteessa niiden henkilöstömäärään. Kunkin tutkimuksen kattavuuskriteeri olisi saavutettava sisällyttämällä tutkimukseen ensisijaisesti suuryritykset ja vasta sen jälkeen pk-yritykset.

Kattavuuskriteeri on otettu käyttöön, jotta voitaisiin keventää tutkimuksiin osallistuville yrityksille vastaamisesta aiheutuvaa taakkaa ja jotta kansalliset tilastolaitokset voisivat toimia joustavasti ja kustannuksiin nähden tehokkaasti.

Jätteiden hyödyntämistä ja loppukäsittelyä koskevat tiedot on annettava NUTS 1 ja NUTS 2 -tasoilla. Jo nyt on olemassa EU:n lainsäädäntöä, joka edellyttää tietojen toimittamista vaarallisia ja ei-vaarallisia jätteitä käsittelevistä laitoksista. Jätetilastoasetuksen tietovaatimukset voidaan soveltuvin osin täyttää näiden tietojen perusteella.

Jäsenvaltiot voivat vapaasti valita käyttävänsä otantatutkimuksia. Tutkimuksiin valittuja yrityksiä pyydetään antamaan tiedot syntyneestä ja/tai hyödynnetystä tai loppukäsitellystä jätteestä.

Koska jätetilastoja koskevan asetuksen tarkoituksena on yhtenäistää jätteistä annettavat tiedot, ja siinä keskitytään olemassa oleviin hallinnollisiin tietolähteisiin, jäsenvaltiot voivat laatia tilastonsa sellaisen hallinnollisen tiedon perusteella, jonka yritykset ovat jo toimittaneet toimivaltaisille viranomaisille.

Ehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on saada tietoa syntyneistä jätemääristä jätelajeittain sekä jätteiden kierrätyksestä jätelajeittain ja käsittelylaitoksittain. Tämän tiedon avulla saadaan johdonmukainen kuva jätehuollon tilasta ja mahdollisuuksista, joista ei nykyisellään tiedetä juuri mitään. Tiedot helpottavat jätteidenkäsittelylaitoksiin tehtävien investointien optimointia. Kun yritystoiminnan rakennetilastoista ja jätetilastoista saadaan johdonmukaisia tietoja, voidaan tuotannon ja jätehuollon tehoa parantaa.

Asetusluonnoksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tietovaatimusten täyttämiseksi tarpeellisiin tutkimuksiin ei oteta vähemmän kuin 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tietyissä tapauksissa vähimmäiskattavuutta ei saavuteta ilman pienyrityksiä (vähemmän kuin 10 työntekijää). Useimmiten tällöin on kysymys vaarallisista jätteistä, joista on yleensä tehty ilmoitus viranomaisille. Näin yrityksille ei koidu mitään lisärasitetta. Toimialoja, joilla pienet yritykset voivat vastata suuresta osasta jätteen syntymistä ovat esimerkiksi kierrätys (NACE 37) sekä monet NACE-luokkien F-Q toimialat, esimerkiksi rakennusten viimeistely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, jätteiden ja romun tukkukauppa, teollisuussiivous sekä valokuvaustoiminta. Asetusehdotus on suunniteltu siten, että jätetilastoihin käytetään hallinnollisia lähteitä.

Kuuleminen

Ennen kuin komission ehdotus neuvoston asetukseksi jätehuoltotilastoista (KOM(1999) 31 lopullinen) annettiin kuultiin seuraavia tahoja, joilta saatiin myönteinen lausunto: tilasto-ohjelmakomitea, ympäristöasioiden pääosasto, Euroopan ympäristökeskus ja jäteasioihin liittyvä teemakeskus (European Topic Center on Waste, ETC/W).

Asetusluonnos esiteltiin useita kertoja Eurostatin ja FEBI-FEBSin säännöllisesti kokoontuneissa tilastokokouksissa.

Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 22. syyskuuta 1999.