52001PC0017

Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisesta

(komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

TIIVISTELMÄ

Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisesta (KOM(2000) 47 lopullinen [1], 7. helmikuuta 2000) vesipolitiikan puitedirektiiviä koskevasta ehdotuksesta vahvistetun neuvoston yhteisen kannan [2] ja puitedirektiiviä koskevien neuvottelujen silloisen tilanteen perusteella. Puitedirektiivistä päästiin lopulliseen sopimukseen sovittelumenettelyssä 28. ja 29. kesäkuuta, jolloin komissiolle asetettiin uusi velvoite yksilöidä "vaaralliset prioriteettiaineet", joiden päästöt ja häviöt on lopetettava kerralla tai vaiheittain 20 vuoden kuluessa.

[1] EYVL C 177 E, 27.6.2000, s. 74.

[2] EYVL C 343, 30.11.1999, s. 1.

Komissio on nyt muuttanut edellä mainittua ehdotusta mukauttaakseen sen yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY [3] lopulliseen tekstiin. Muutoksista mainittakoon erityisesti

[3] EYVL L XXX, XX.12.2000, s. X.

*"vaarallisten prioriteettiaineiden" yksilöinti

*tiettyjä "prioriteettiaineita" koskevan "uudelleentarkastelulausekkeen" sisällyttäminen ehdotukseen

*terminologian ja sanamuodon mukauttaminen puitedirektiivin lopulliseen tekstiin.

Muutettua ehdotusta olivat pyytäneet sekä Euroopan parlamentti että neuvosto. On syytä tähdentää, että helmikuussa 2000 annettu ehdotus täyttää edelleen vesipolitiikan puitedirektiivissä asetetut vaatimukset edellä mainittuja muutoksia lukuun ottamatta.

Ehdotuksen mukaan 32 ainetta tai aineryhmää olisi yksilöitävä vesipolitiikan puitedirektiivissä tarkoitetuiksi "prioriteettiaineiksi". Niistä 11:tä ehdotetaan "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi" ja 11:tä "uudelleen tarkasteltaviksi prioriteettiaineiksi". Ehdotus lopulliseksi päätökseksi viimeksi mainittujen aineiden yksilöimisestä "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi" annetaan ja hyväksytään prioriteettiaineiden luettelon tarkistuksen yhteydessä, joka on tarkoitus tehdä neljän vuoden kuluessa puitedirektiivin voimaantulosta. Jäljellä olevia 10:tä prioriteetti ainetta ei ehdoteta "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi", koska parhaat käytettävissä olevat tiedot eivät viittaa siihen, että ne olisivat "myrkyllisiä", "hitaasti hajoavia" ja "kertyisivät eliöstöön" tai "antaisivat vastaavaa aihetta huoleen".

PERUSTELUT

1. Johdanto

1. Komissio antoi vuonna 1997 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä [4] (jäljempänä 'vesipolitiikan puitedirektiivi'). Direktiivi hyväksyttiin lopulta syyskuussa 2000 (yhteisön vesipolitiikan puitteita koskeva direktiivi 2000/60/EY [5]).

[4] EYVL C 184, 17.6.1997, s. 20, EYVL C 16, 10.1.1998, s. 14, EYVL C 108, 7.4.1998, s. 94, ja EYVL C 342, 30.11.1999, s. 1.

[5] EYVL L XXX, XX.XX.2000, s. X.

2. Direktiivin 2000/60/EY 16 artiklassa säädetään yhteisön strategiasta, jonka tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaistetut laatunormit ja päästöjenhallintatoimet sellaisia aineita varten, joista aiheutuu merkittäviä riskejä vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä. Strategialla korvataan siirtymäkauden aikana päästöjenhallintapolitiikka, josta säädetään tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetussa neuvoston direktiivissä 76/464/ETY [6] ja sen mukaisesti annetuissa direktiiveissä.

[6] EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23.

3. Puitedirektiivin 16 artikla tarjoaa ensimmäisen kerran oikeudellisen kehyksen ja selkeän menetelmällisen perustan aineiden priorisoinnille. Ehdotuksessaan vesipolitiikan puitedirektiiviksi komissio asetti määräajan vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luetteloa (jäljempänä 'prioriteettiaineiden luettelo') koskevan ehdotuksen valmistumiselle. Tämän perusteella komissio käynnisti asiantuntijoiden neuvottelut yleisesti hyväksytyn algoritmin kehittämiseksi priorisointia varten. Asiantuntijoiden helmikuun 1998 ja huhtikuun 1999 välillä käymien kolmen neuvottelukierroksen aikana kehitettiin yhteistyössä erään konsulttiyrityksen kanssa COMMPS-menettely (combined monitoring-based and modelling-based priority setting, yhdistetty seuranta- ja mallintamispohjainen priorisointijärjestelmä), jota käytettiin ehdolla olevien prioriteettiaineiden valinnassa. Komissio julkaisi kyseisen tutkimuksen loppuraportin joulukuussa 1999 [7].

[7] "Study on the prioritisation of substances dangerous to the aquatic environment" ("Tutkimus vesiympäristölle vaarallisten aineiden priorisoinnista"), Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1999 (ISBN 92-828-7981-X).

4. Tutkimustulosten ja komission eri osapuolilta saamien kommenttien perusteella laadittiin ehdotus, joka käsitti 32 ainetta tai aineryhmää. Ehdotettuihin prioriteettiaineisiin oli tarkoitus soveltaa yhteisön laajuista päästöjen hallintaa ja laatunormeja puitedirektiivin 16 artiklan mukaisesti. Komissio antoi lopulta 7. helmikuuta 2000 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisesta (KOM(2000) 47 lopullinen) [8].

[8] EYVL C 177 E, 27.6.2000, s. 74.

5. Vesipolitiikan puitedirektiiviä koskevan sovittelumenettelyn viimeisissä neuvotteluissa käytiin intensiivistä keskustelua vaarallisia aineita koskevasta tavoitteesta. Direktiivin johdanto-osan kappaleisiin sekä 1, 2, 4 ja 11 artiklaan tehtiin useita muutoksia, joiden avulla pyrittiin löytämään sovitteluratkaisu neuvoston yhteisen kannan [9] ja parlamentin toisessa käsittelyssä ehdottamien tarkistusten [10] välillä. Kaikista muutoksista huolimatta prioriteettiaineiden luetteloa koskeva ehdotus on edelleen voimassa. Direktiivin 16 artiklan 2 kohdan mukaiseen valintamenettelyyn ei tehty perusluonteisia muutoksia, ja ehdotus käsittää Euroopan pinta- ja rannikkovesien kannalta ongelmallisimmat aineet, jotka olisi joka tapauksessa valittava sääntelyn kohteeksi riippumatta siitä, miten tavoitteet ja toimenpiteet tarkalleen muotoillaan.

[9] EYVL C 343, 30.11.1999, s. 1.

[10] Euroopan parlamentin 16. helmikuuta 2000 pitämässään istunnossa antama lainsäädäntöpäätöslauselma A5-0027/2000 neuvoston yhteisestä kannasta (9085/3/1999-C5-0209/1999-1997/0067(COD)) (www.europarl.eu.int).

6. Lisäksi 16 artiklaan lisättiin uutena osana 3 kohta, jonka tavoitteena on kohottaa entisestään suojelun tasoa, kun on kyse makeavesi-, rannikko- ja meriympäristön kannalta erityisen ongelmallisista aineista. Uusi kohta kuuluu seuraavasti (lihavointi lisätty jälkikäteen):

"Komission ehdotuksessa määritetään lisäksi vaaralliset prioriteettiaineet. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon ongelmallisten aineiden luettelot, joihin on sitouduttu asianomaisessa vaarallisia aineita koskevassa yhteisön lainsäädännössä tai kansainvälisissä sopimuksissa."

Vesipolitiikan puitedirektiivin 2 artikla sisältää myös seuraavat määritelmät (lihavointi lisätty jälkikäteen):

"29) 'Vaarallisilla aineilla' tarkoitetaan aineita tai aineryhmiä, jotka ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja jotka mahdollisesti kertyvät eliöstöön, sekä muita aineita tai aineryhmiä, jotka antavat vastaavaa aihetta huoleen."

"30) 'Prioriteettiaineilla' tarkoitetaan 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksilöityjä ja liitteessä X lueteltuja aineita. Näihin aineisiin kuuluvat vaaralliset prioriteettiaineet, joilla tarkoitetaan 16 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti yksilöityjä aineita, joita koskevia toimenpiteitä on toteutettava 16 artiklan 1 ja 8 kohdan mukaisesti."

7. Eriytetyt suojelun tasot ja tavoitteet saavutetaan siten, että prioriteettiaineisiin ja vaarallisiin prioriteettiaineisiin sovelletaan 16 artiklan 6 kohdan mukaisesti eritasoista päästöjen hallintaa (lihavointi lisätty jälkikäteen):

"Komissio tekee prioriteettiaineiden osalta ehdotuksia hallintatoimiksi:

-näiden päästöjen ja häviöiden asteittaisesta vähentämisestä, ja erityisesti

-päästöjen ja häviöiden lopettamisesta kerralla tai vaiheittain 3 kohdan mukaisesti yksilöityjen aineiden osalta, mukaan luettuna asianmukainen aikataulu tämän tekemiseksi. Aikataulu saa olla enintään 20 vuotta siitä, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet ehdotukset tämän artiklan mukaisesti. ..."

8. Prioriteettiaineiden luettelolla ja yksilöidyillä vaarallisilla prioriteettiaineilla on keskeinen merkitys yhteisön tulevassa ympäristöpolitiikassa ja erityisesti sen tulevassa vesipolitiikassa. Kahden vuoden kuluessa prioriteettiaineiden luettelon hyväksymisestä komissio tekee päästöjen hallintaa ja laatunormeja koskevat ehdotukset vesipolitiikan puitedirektiivin 2000/60/EY 16 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti. Vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen hallintaa koskevien ehdotusten tavoitteena on lopettaa näiden aineiden päästöt ja häviöt kerralla tai vaiheittain 20 vuoden kuluessa.

2. Vaarallisten prioriteettiaineiden yksilöinti

9. Kuten edellä mainittiin, prioriteettiaineiden luetteloa koskevaa ehdotusta oli muutettava vesipolitiikan puitedirektiiviin lisätyn vaatimuksen vuoksi, jonka mukaan komissio yksilöi "vaaralliset prioriteettiaineet" prioriteettiaineiden alaryhmänä. Vaikka vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan uusi 3 kohta sisältää yleiset säännökset "vaarallisten prioriteettiaineiden" yksilöinnistä, direktiivissä ei ole tarkkoja säännöksiä itse menettelystä, eikä siinä aseteta erityisiä perusteita eikä kynnys- tai raja-arvoja.

10. Heti sen jälkeen, kun puitedirektiivistä oli päästy sovittelumenettelyssä yhteisymmärrykseen, komissio laati valmisteluasiakirjan, jossa esitettiin yksilöinti menettelyn olennaiset näkökohdat. Valmisteluasiakirjan ensimmäisestä luonnoksesta (ENV/140400/01rev, 12. syyskuuta 2000) keskusteltiin 25. ja 26. syyskuuta 2000 pidetyissä kuulemistilaisuuksissa tilapäisen asiantuntijaryhmän kanssa, joka koostui jäsenvaltioiden, teollisuuden, ympäristöalan kansalaisjärjestöjen ja muiden osapuolten edustajista. Useimmat ryhmän asiantuntijoista esittivät kommentteja ja tietoja ennen 9. lokakuuta 2000. Kommentit otettiin perusteellisesti huomioon valmisteluasiakirjan tarkistuksessa, ja saatuja tietoja käytettiin tarvittaessa, kun tietosivuja saatettiin ajan tasalle. Valmisteluasiakirja "Modified proposal for a procedure for the Identification of priority hazardous substances in accordance to Article 16 (3) of the Water Framework Directive" ("Muutettu ehdotus vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 3 kohdan mukaiseksi vaarallisten aineiden yksilöintimenettelyksi") ja tarkistetut tietosivut (ENV/191000/01, 19. lokakuuta 2000) tarjosivat riittävän perustan päätöksenteolle.

11. Valmisteluasiakirjassa ehdotetussa menettelyssä ryhmiteltiin 32 prioriteettiainetta niiden "ongelmallisuuden" mukaan kiinnittäen erityistä huomiota aineiden "vaarallisuusasteeseen". Menettely perustuu parhaisiin käytettävissä oleviin tietoihin. Pääpaino pantiin saatavilla oleviin "vaarallisuusarviointeihin" ja erityisesti työhön, jota oli tehty vaarallisia aineita koskevan OSPAR-strategian, neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukaisen vaarallisten aineiden luokituksen ja merkitsemisen sekä hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä koskevan pöytäkirjan yhteydessä, joista viimeksi mainittu liittyy valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimukseen. Lisäksi menettelyssä otettiin huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 ja neuvoston direktiivin 91/414/ETY mukaan tehdyt lopulliset riskinarvioinnit sekä tiedot, joita oli saatu neuvoston direktiivin 76/464/ETY ja sen viiden "tytärdirektiivin" mukaisesta tiettyjen vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä. Edellä mainittujen tietojen avulla prioriteettiaineet jaettiin ryhmiin niiden "ongelmallisuuden" perusteella.

12. Ennen kunkin prioriteettiaineen lopullista luokitusta otettiin huomioon "muut näkökohdat", joiden perusteella aineen asema voitiin vahvistaa tai hylätä. "Muihin näkökohtiin" kuuluivat muut olennaiset yhteisön säädökset tai kansainväliset sopimukset, aineen valmistus ja käyttö, kertakaikkisen tai vaiheittaisen lopettamisen sosioekonomiset vaikutukset sekä aineen epäillyt vaikutukset hormonitoimintaan. Sovelletun menetelmän yksityiskohdat sekä siinä käytetyt tiedot esitetään valmisteluasiakirjassa ENV/191000/01 lopullinen: "Identification of priority hazardous substances: Modified procedure in accordance with Article 16 (3) of the Water Framework Directive" ("Vaarallisten aineiden yksilöinti: vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 3 kohdan mukainen muutettu menettely"), jonka voi tilata komissiosta.

13. Kuulemismenettelyn tärkeimpänä tuloksena oli se päätelmä, että joistakin prioriteettiaineista ei ole saatavilla riittävästi tietoja, joiden perusteella voitaisiin tehdä lopullinen päätös niiden yksilöimisestä "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi". Sen vuoksi päätösehdotuksessa esitetään, että nämä aineet kirjataan aineiksi, joita on tarkasteltava lähitulevaisuudessa uudelleen. Uudelleentarkastelu antaa mahdollisuuden hyödyntää uutta teknistä ja tieteellistä tietoa, jota voi tulla saataville ehdotetun prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisen jälkeisinä vuosina. Lopullinen päätös siitä, onko kyseiset aineet jätettävä "prioriteettiaineiden" ryhmään vai onko ne yksilöitävä "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi", tehdään prioriteettiaineiden luettelon tarkistuksen yhteydessä neljän vuoden kuluessa vesipolitiikan puitedirektiivin voimaantulosta.

14. Yksilöiminen "vaaralliseksi prioriteettiaineeksi" heijastaa aineen luontaisia vaarallisia ominaisuuksia, eli aine on myrkyllinen, hitaasti hajoava ja kertyy mahdollisesti eliöstöön ja/tai antaa "vastaavaa aihetta huoleen".

2.1. Ehdotetut vaaralliset prioriteettiaineet

15. "Vaarallisiksi prioriteettiaineiksi" yksilöidään edellä mainitun menettelyn mukaisesti seuraavat 11 ainetta tai aineryhmää:

*bromatut difenyylieetterit (ainoastaan pentabromidifenyylieetteri)

*kadmium

*C10-13-kloorialkaanit

*heksaklooribentseeni

*heksaklooributadieeni

*heksakloorisykloheksaani;

*elohopea

*nonyylifenolit

*polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet)

*pentaklooribentseeni

*tributyylitinayhdisteet.

16. Neljä ainetta tai aineryhmää - kloorialkaanit (C10-13), heksaklooribentseeni, heksakloorisykloheksaani ja tributyylitinayhdisteet - yksilöitiin aineiksi, joiden vaarallisuusaste on erittäin korkea ja jotka vastaavat vaarallisilta ominaisuuksiltaan hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli POP-yhdisteitä (POP-yhdisteiden kaltaiset ominaisuudet). Lisäksi näiden aineiden vaiheittaisesta poistamisesta on jo määrätty tai sitä harkitaan kansainvälisissä sopimuksissa tai järjestöissä: OSPAR-yleissopimuksessa [11], hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä koskevassa YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjassa [12] tai Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO). Kloorialkaaneista (C10-13) mainittakoon, että niihin sovelletaan yhteisössä tiukkoja rajoituksia. Edellä mainituissa kansainvälisissä sopimuksissa ja järjestöissä sekä yhteisön lainsäädännössä asetetut vaatimukset voivat siis käsittää huomattavan osan vesipolitiikan puitedirektiivin tulevista "vaarallisia prioriteettiaineita" koskevista säännöksistä.

[11] Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta vuonna 1992 tehty OSPAR-yleissopimus (jossa on yhdistetty entinen Oslon yleissopimus ja Pariisin yleissopimus).

[12] Valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta vuonna 1979 tehdyn YK:n Euroopan talouskomission yleissopimuksen hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä koskeva pöytäkirja, joka allekirjoitettiin Århusissa vuonna 1998.

17. Pentabromidifenyylieetteri, heksaklooributadieeni, pentaklooribentseeni ja nonyylifenoli ovat edellä mainittujen aineiden tavoin erittäin "vaarallisia". Niitä ei kuitenkaan säännellä toistaiseksi yhtä laajasti kansainvälisillä sopimuksilla tai yhteisön lainsäädännöllä. Heksaklooributadieeniä ja pentaklooribentseeniä ei enää valmisteta tai käytetä yhteisössä, joten nämä aineet voivat aiheuttaa ongelmia ainoastaan silloin, kun esiintyvät sivutuotteina tai epäpuhtauksina.

18. Pentabromidifenyylieetterin ja nonyylifenolin poikkeuksellisen ongelmallisuuden ovat vahvistaneet neuvoston asetuksen (ETY) No. 793/93 [13] mukaisissa riskinarvioinneissa tehdyt päätelmät. On todisteita siitä, että molemmat aineet aiheuttavat vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä todellisia ja laaja-alaisia riskejä. Vaikka edellä mainitun asetuksen mukaisesti ehdotettujen riskinvähentämistoimien tavoitteena on poistaa olemassa olevat riskit mahdollisimman lyhyessä ajassa, vesiympäristön suojelun tasoa voidaan kohottaa pitkällä aikavälillä yksilöimällä kyseiset aineet vesipolitiikan puitedirektiivissä tarkoitetuiksi "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi". Tämä koskee erityisesti meriympäristön suojelua, sillä meriympäristö ei ollut edellä mainittujen riskinarviointien kohteena.

[13] EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1.

19. Elohopean, kadmiumin ja lyijyn on tiedetty vuosikymmenien ajan olevan kaikkein myrkyllisimmät metallit. Niinkin varhain kuin 1970- ja 1980-luvulla käynnistettiin laajoja pilaantumisen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä kansallisella tasolla, yhteisön tasolla ja kansainvälisellä tasolla. Vuonna 1998 saavutettiin toinen merkittävä edistysaskel kahden kansainvälisen sopimuksen yhteydessä. Ensimmäiseksi allekirjoitettiin Århusissa raskasmetalleja koskeva pöytäkirja [14], joka liittyy valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimukseen. Pöytäkirjassa todettiin, että raskasmetallipäästöjen eli elohopea-, lyijy- ja kadmiumpäästöjen "voidaan olettaa vaikuttavan merkittävästi ja haitallisesti ihmisten terveyteen tai ympäristöön". Komissio ehdotti jonkin aikaa sitten pöytäkirjan ratifiointia (KOM(2000) 177 lopullinen, 12. huhtikuuta 2000). Samankaltaiset näkökohdat johtivat siihen, että elohopea, kadmium ja lyijy sisällytettiin vuonna 1998 Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskevan OSPAR-yleissopimuksen "luetteloon ensisijaisia toimenpiteitä vaativista kemikaaleista" [15]. OSPAR-yleissopimuksen tavoitteena on pyrkiä kaikin tavoin lopettamaan näiden kolmen metallin ja muiden vaarallisten aineiden päästöt ja häviöt vuoteen 2020 mennessä.

[14] http://www.unece.org

[15] OSPAR-komission ministerikokous, Sintra, 22.- 23. heinäkuuta 1998, tiivistelmäraportti (http://www.ospar.org).

20. Vaikka metalleja, jotka olisi yksilöitävä "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi", ei voida valita "myrkyllisyyden", "hitaan hajoamisen" ja "eliöstöön kerääntymisen" perusteella, voidaan kuitenkin osoittaa, että elohopea ja kadmium antavat "vastaavaa aihetta huoleen". Elohopea on epäorgaanisessa muodossaan erittäin vahingollinen vesiympäristölle ja ihmisten terveydelle. Lisäksi sen ekomyrkyllisyys ja kyky kertyä eliöstöön kasvavat entisestään, kun epäorgaaninen elohopea muuttuu orgaaniseksi, mikä voi tapahtua joissakin ympäristöolosuhteissa, kuten 28. syyskuuta 1999 annetussa myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean (SCTEE) lausunnossa selostetaan.

21. Kadmium on toinen erittäin myrkyllinen ja ekotoksinen metalli, joka ei ole välttämätön. Joissakin Euroopan maissa on jo ilmoitettu esiintyvän vesieliöihin kohdistuvia haittavaikutuksia luonnollisten taustapitoisuuksien rajoissa. Eräät kadmiumyhdisteet on luokiteltu neuvoston direktiivin 67/548/ETY [16] mukaisesti syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi ja lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Kadmiumia, jonka puoliintumisaika kehossa on 10-30 vuotta, kerääntyy maksaan, luihin, vereen, munuaisiin ja lihaksiin, joten se voi vaikuttaa pysyvästi ihmisten terveyteen. Koska kadmium on ihmisille erittäin myrkyllinen aine, sille vahvistettiin epäorgaanisten aineiden pienin raja-arvo elohopean jälkeen juomavesidirektiivissä 98/83/EY [17].

[16] EYVL B 196, 16.8.1967, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2000/33/EY (EYVL L 136, 8.6.2000, s. 90).

[17] EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32.

22. Vaikka lyijy antaa kansainvälisten sopimusten perusteella vastaavaa aihetta huoleen kuin elohopea ja kadmium, päätösehdotuksen mukaan sen yksilöintiä "vaaralliseksi prioriteettiaineeksi" on tarkasteltava uudelleen, jotta voitaisiin todentaa asiaa koskevat tiedot ja selvittää tällaisesta päätöksestä aiheutuvat vakavat seuraukset.

23. Polysyklisiin aromaattisiin hiilivetyihin (PAH-yhdisteisiin) kuuluu satoja yksittäisiä kemikaaleja. Vaikka aineiden ominaisuudet voivat vaihdella, useimmat PAH-yhdisteet ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja voivat kertyä eliöstöön. COMMPS-menettely osoitti selvästi, että PAH-yhdisteisiin liittyvät riskit kuuluvat usein suurimpiin riskeihin, joita aiheutuu yhteisössä vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä. Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimukseen liittyvässä hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä koskevassa pöytäkirjassa PAH-yhdisteet luetaan hitaasti hajoaviin orgaanisiin yhdisteisiin, ja siinä määrätään merkittävistä vähentämistoimenpiteistä. Lisäksi PAH-yhdisteet on sisällytetty Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskevan OSPAR-yleissopimuksen "luetteloon ensisijaisia toimenpiteitä vaativista kemikaaleista", mikä merkitsee sitä, että niiden päästöt ja häviöt pyritään lopettamaan vuoteen 2020 mennessä. Tämän perusteella päätösehdotuksessa esitetään, että PAH-yhdisteet olisi yksilöitävä "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi".

24. PAH-päästöjen suurimpina lähteinä ovat erilaiset polttoprosessit, alumiinin valmistus ja koksaamot, joista PAH-yhdisteitä vapautuu tahattomina sivutuotteina. Tästä syystä ei voida toistaiseksi ratkaista, onko teknisesti mahdollista saavuttaa tavoitteeksi asetettu päästöjen täydellinen lopettaminen vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 6 kohdan mukaisilla toimenpiteillä. Lisäksi samassa artiklassa edellytetään, että komissio määrittää "kustannustehokkaan ja tasasuhteisen tuotteita ja tuotantoprosesseja koskevan sääntelyn tason ja yhdistelmän". Samankaltaiset varaukset pätevät metalleihinkin.

25. Voi vaikuttaa siltä, että tavoitteeksi asetettu "päästöjen ja häviöiden lopettaminen kerralla tai vaiheittain" ja tämän tavoitteen tekniset ja taloudelliset saavuttamis mahdollisuudet ovat ristiriidassa keskenään. Vesipolitiikan puitedirektiivistä ilmaistaan kuitenkin selvästi, että komissio tekee kahden vuoden kuluessa prioriteettiaineiden luettelon hyväksymisestä ehdotuksia 16 artiklan mukaisia erityistoimenpiteitä koskeviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston erityisdirektiiveiksi. Näihin erityisdirektiiveihin voidaan tarvittaessa sisällyttää erityisiä määritelmiä, poikkeuksia tai päästöjen ja häviöiden kynnysarvoja, joissa otetaan huomioon tekniset ja taloudelliset rajoitukset. Lisäksi näissä aineen valmistusta, markkinointia ja käyttöä sääntelevissä erityisdirektiiveissä otetaan tarvittaessa huomioon kyseisen aineen riskinarviointien tulokset. Komission ehdotuksissa noudatetaan kuitenkin sitä periaatetta, että "vaarallisia prioriteettiaineita" koskevien toimenpiteiden tarkoituksena on "päästöjen ja häviöiden lopettaminen kerralla tai vaiheittain", kuten puitedirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädetään. Tavoitteen saavuttamista voidaan seurata esimerkiksi tähän tarkoitukseen kehitettyjen indikaattoreiden avulla.

26. Komissio on jo hyödyntänyt eri osapuolten asiantuntemusta vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Asiantuntijoiden osallistumista on kuitenkin lisättävä edelleen 16 artiklassa asetettujen uusien teknisten vaatimusten johdosta. Organisoidakseen ja varmistaakseen eri osapuolten asiantuntijoiden osallistumisen teknisten kysymysten käsittelyyn komissio aikoo perustaa neuvoa-antavan asiantuntijafoorumin vuonna 2001. Asiantuntijafoorumilla on tarkoitus käsitellä kaikkia 16 artiklaan liittyviä teknisiä kysymyksiä, erityisesti prioriteettiaineiden ja vaarallisten prioriteettiaineiden valintaa, laatunormien laadintaa, päästöjen hallinnan kehittämistä ja painopisteiden tarkistamista sekä muita kysymyksiä, jotka liittyvät yhteisön vesien pilaantumisen ehkäisemiseen tähtääviin strategioihin.

2.2. Ehdotetut uudelleen tarkasteltavat prioriteettiaineet

Seuraavat 11 prioriteettiainetta tai -aineryhmää kirjataan uudelleen tarkasteltaviksi aineiksi tai aineryhmiksi:

*antraseeni

*atratsiini

*klorpyrifossi

*di(etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP)

*endosulfaani

*lyijy

*naftaleeni

*oktyylifenolit

*pentakloorifenoli

*triklooribentseenit

*trifluraliini.

27. Näillä aineilla on samankaltaisia ominaisuuksia kuin "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi" yksilöidyillä aineilla (ks. edellä mainittu valmisteluasiakirja). Niitä on kuitenkin tarkasteltava perusteellisemmin ennen kuin niistä tehdään lopullinen päätös vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Huomioon otettaviin seikkoihin voi kuulua teknistä, tieteellistä ja taloudellista näyttöä puitedirektiivin säännösten mukaisesti.

28. Muutettuun ehdotukseen on lisätty lähitulevaisuudessa uudelleen tarkasteltaviksi kirjattuja prioriteettiaineita koskeva alaviite, jossa asetetaan selvä määräaika komission tekemälle lopulliselle päätökselle ("uudelleentarkastelulauseke"). "Vaarallisten prioriteettiaineiden" lopullisessa yksilöinnissä komissio ottaa huomioon vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti suositukset, joita asiantuntijat ovat antaneet edellä mainitulla neuvoa-antavalla asiantuntijafoorumilla, mukaan luettuina myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean suositukset.

2.3. Prioriteettiaineet, joita ei ole ehdotettu vaarallisiksi prioriteettiaineiksi

Seuraavia kymmentä ainetta tai aineryhmää ei toistaiseksi yksilöidä vaarallisiksi prioriteettiaineiksi:

*alakloori

*bentseeni

*klorfenvinfossi

*dikloorimetaani

*1,2-dikloorietaani

*diuroni

*isoproturoni

*nikkeli

*simatsiini

*trikloorimetaani.

29. Edellä mainittuja prioriteettiaineita ei yksilöidä "vaarallisiksi", koska niiden ei katsota olevan "myrkyllisiä", "hitaasti hajoavia", "kertyvän mahdollisesti eliöstöön" tai "antavan vastaavaa aihetta huoleen" parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kaikki edellä mainitut prioriteettiaineet ovat kuitenkin "vaarallisia" neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukaisen yhdenmukaisen luokituksen perusteella tai kyseisessä direktiivissä asetettujen perusteiden mukaisen "automaattisen luokituksen" nojalla. On muistettava, että kynnysarvot, joiden perusteella aineet luokitellaan direktiivin mukaan "vaarallisiksi", ovat huomattavasti alhaisemmat kuin kynnysarvot, joiden perusteella aineet luokitellaan kansainvälisten sopimusten mukaan "vaarallisiksi" tai "hitaasti hajoaviksi orgaanisiksi yhdisteiksi". Jos aine luokitellaan direktiivin 67/548/ETY mukaan "vaaralliseksi", tämä luokitus edellyttää ainoastaan, että kyseiset kemikaalit ja valmisteet merkitään asianmukaisesti, mutta jos aine yksilöidään vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan "vaaralliseksi", tämä edellyttää aineen päästöjen ja häviöiden kertakaikkista tai vaiheittaista lopettamista.

30. Edellä mainitut 10 ainetta tai aineryhmää valittiin kuitenkin COMMPS-menettelyllä prioriteettiaineiksi, ja komissio ehdotti niiden yksilöimistä prioriteettiaineiksi helmikuussa 2000 antamassaan ehdotuksessa. Edellä mainittuihin aineisiin ja aineryhmiin sovelletaan siis päästöjen hallintaa ja laatunormeja vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan mukaisesti.

3. Mukautukset ja korjaukset

31. Koska ehdotusta oli joka tapauksessa muutettava, komissio käytti tilaisuutta hyväkseen sovittaakseen sen paremmin vesipolitiikan puitedirektiivin lopulliseen tekstiin ja korjatakseen ensimmäisessä ehdotuksessa esiintyneet epäjohdon mukaisuudet. Nämä muutokset koskevat johdanto-osan kappaleita, 1 artikkelia ja ehdotuksen liitettä.

4. Yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

32. Komission 7. helmikuuta 2000 antamassa ehdotuksessa todettiin, ettei jäsenvaltioille aiheudu sellaisia lisäkustannuksia, "joista ei olisi jo säädetty neuvoston direktiivissä 76/464/ETY ja ehdotetussa vesipolitiikan puitedirektiivissä". Tämä pätee muutettuun ehdotukseenkin vesipolitiikan puitedirektiivin hyväksymisen jälkeen.

33. Vaikka kustannukset on otettu edellä mainituissa säännöksissä huomioon, niitä ei ole eritelty ehdotettujen prioriteettiaineiden osalta. Erityisten hallintatoimien täytäntöönpanokustannusten kvantitatiivinen arviointi sisällytetään prioriteetti aineiden ja vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen hallintaa ja näihin aineisiin sovellettavia laatunormeja koskeviin ehdotuksiin, jotka komissio tekee kahden vuoden kuluessa ehdotetun prioriteettiaineiden luettelon hyväksymisestä.

2000/0035 (COD)

Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [18],

[18] EYVL C 177 E, 27.6.2000, s. 74.

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [19],

[19] EYVL C X, XX.XX.2000, s. X (12.7.2000 annettua lausuntoa ei ole vielä julkaistu).

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [20],

[20] EYVL C X, XX.XX.2000, s. X.

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Tiettyjen vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annettu neuvoston direktiivi 76/464/ETY [21] ja sen mukaisesti annetut direktiivit ovat tällä hetkellä yhteisön tärkeimmät välineet vaarallisten aineiden piste- ja hajakuormituksen rajoittamisessa.

[21] EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23.

(2) Neuvoston direktiivissä 76/464/ETY säädettyjä säätelytoimia on korvattu, yhdenmukaistettu ja kehitetty edelleen yhteisön vesipolitiikan puitteista annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/60/EY [22].

[22] EYVL L X, XX.XX.2000, s. X.

(2a) Direktiivin 2000/60/EY mukaan on määrättävä erityisiä toimenpiteitä sellaisten yksittäisten pilaavien aineiden tai aineryhmien aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäisemiseksi, joista vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheutuva riski on merkittävä, mukaan lukien juomaveden ottoon käytettäviin vesiin kohdistuvat riskit. Tällaisten toimenpiteiden tarkoituksena on päästöjen ja häviöiden asteittainen vähentäminen ja direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 30 kohdassa määriteltyjen vaarallisten prioriteettiaineiden osalta päästöjen ja häviöiden lopettaminen kerralla tai vaiheittain. Toimenpiteiden määräämiseksi on vahvistettava prioriteettiaineiden luettelo, josta tulee direktiivin 2000/60/EY liite X. Luettelo on laadittu ottaen huomioon direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut suositukset.

(3) Yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan tieteellisiin periaatteisiin pohjautuva menetelmä prioriteettiaineiden valitsemiseksi niiden vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheuttaman merkittävän riskin mukaan.

(4) Yhteisön vesipolitiikan puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY mahdollistaa käytännöllisimmän vaihtoehdon eli tieteellisiin periaatteisiin pohjautuvan ja riskiin perustuvan yksinkertaistetun arviointimenettelyn soveltamisen, jossa otetaan erityisesti huomioon

-tiedot kyseisen aineen haitallisista ominaisuuksista, erityisesti sen myrkyllisyydestä vesiympäristölle sekä aineen vesiympäristön välityksellä ihmisille aiheuttamasta myrkyllisyydestä,

-seurannasta saadut tiedot laaja-alaisesta ympäristön saastumisesta, ja

-muut todennetut tekijät, jotka voivat viitata mahdolliseen laaja-alaiseen ympäristön saastumiseen, kuten kyseisen aineen tuotanto- tai käyttömäärä sekä käyttötavat.

(5) Komissio on kehittänyt tämän pohjalta yhdistetyn seuranta- ja mallintamispohjaisen priorisointijärjestelmän (COMMPS) yhteistyössä asianomaisten asiantuntijoiden, kuten myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean, jäsenvaltioiden, Efta-maiden, Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan liike-elämän järjestöjen, pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavat järjestöt mukaan luettuina, sekä ympäristöjärjestöjen asiantuntijoiden kanssa.

(6) Asianomaisten kanssa käydyn julkisen ja avoimen keskustelun jälkeen valittiin 32 prioriteettiainetta tai prioriteettiaineryhmää COMMPS-menettelyn mukaisesti ensimmäiseen prioriteettiaineiden luetteloon.

(7) Tämä luettelo on syytä hyväksyä nopeasti, jotta vaarallisia aineita koskevia yhteisön , hallintatoimia, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 6 kohdan mukaisia hallintatoimia koskevia ehdotuksia ja 7 kohdan mukaisia laatunormeja koskevia ehdotuksia, voidaan panna täytäntöön oikeaan aikaan ja keskeytyksettä kyseisen direktiivin 16 artiklassa määritellyn strategian mukaisesti direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.

(8) Tällä päätöksellä hyväksytty prioriteettiaineiden luettelo korvaa vaarallisista aineista, jotka voidaan sisällyttää neuvoston direktiivissä 76/464/ETY olevaan luetteloon I, annetussa komission tiedonannossa neuvostolle [23] olevan aineluettelon.

[23] EYVL C 176, 14.7.1982, s. 3.

(9) Maalla sijaitsevista lähteistä peräisin olevien pintavesiin, jokisuiden vaihettumisalueisiin ja rannikkovesiin joutuvien päästöjen ja häviöiden säätelytoimien vahvistamiseen tähtäävä prioriteettiaineiden ja vaarallisten prioriteettiaineiden tunnistaminen edistää sellaisten tavoitteiden ja yhteisön velvoitteiden täyttämistä, joita aiheutuu merivesien suojelua koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista, erityisesti neuvoston päätöksellä 98/249/EY [24] hyväksytyn Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuksen vuoden 1998 OSPAR-ministerikokouksessa hyväksytyn vaarallisia aineita koskevan strategian täytäntöönpanoa.

[24] EYVL L 104, 3.4.1998, s. 1.

(10) COMMPS-menettely on suunniteltu dynaamiseksi välineeksi, jonka avulla vaaralliset aineet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja jota voidaan parantaa ja muuttaa jatkuvasti ensimmäisen prioriteettiaineiden luettelon tarkistamiseksi ja mukauttamiseksi viimeistään neljän vuoden kuluttua direktiivin 2000/60/EY voimaantulopäivästä ja sen jälkeen vähintään joka neljäs vuosi,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan täten direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen luettelo prioriteettiaineista, mukaan luettuina vaarallisiksi prioriteettiaineiksi yksilöidyt aineet, sellaisena kuin se on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Tällä päätöksellä hyväksytty prioriteettiaineiden luettelo korvaa 22 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa vaarallisia aineita, jotka voidaan sisällyttää neuvoston direktiivissä 76/464/ETY olevaan luetteloon I, koskevassa komission tiedonannossa neuvostolle olevan luettelon.

3 artikla

Vesipolitiikan alaan liittyvästä prioriteettiaineiden luettelosta tulee sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sen hyväksyneet, yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY liite X.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan Parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelo (*)

>TAULUKON PAIKKA>

* Mikäli on valittu aineryhmä, tyypilliset yksittäiset ryhmän edustajat on lueteltu indikatiivisina parametreina (suluissa ja ilman numeroa). Rajoitukset suunnataan näihin yksittäisiin aineisiin rajoittamatta muiden yksittäisten edustajien sisällyttämistä tarvittaessa.

** Näihin aineryhmiin kuuluu tavallisesti useita yksittäisiä yhdisteitä. Tällä hetkellä soveltuvia indikatiivisia parametreja ei voida antaa.

*** Näitä aineita on tarkasteltava uudelleen 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä, jotta voidaan päättää niiden mahdollisesta yksilöimisestä "vaarallisiksi prioriteettiaineiksi". Lopullinen päätös tehdään direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 4 kohdan mukaisessa prioriteettiaineiden luettelon tarkistuksessa.

**** Ainoastaan pentabromidifenyylieetteri (CAS-numero 32534-81-9).